RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS 2013

Transkriptio

1 RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS 2013

2 LÄHETE 2/21/ RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2013 Oheisena lähetetään tiedoksenne Rajavartiolaitoksen tilinpäätös vuodelta Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Kontra-amiraali Matti Möttönen Suunnittelu- ja talousyksikön päällikkö Everstiluutnantti Jari Tolppanen JAKELU A + F + H + RVLpääll + RVLappääll + Kompassi+ Netra Styks (10) Sisäasiainministeri Sisäasiainministeriön valtiosihteeri Ministerin erityisavustajat SM, kansliapäällikkö SM, osastot ja yksiköt (7) SM, talousyksikkö (6) Eduskunnan pääsihteeri Eduskunnan kanslia (2) Eduskunnan hallintovaliokunta (28) Eduskunnan valtionvarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto (12) Eduskunnan tarkastusvaliokunta (2) Valtiontalouden tarkastusvirasto (2) VTV (Johtava tilintarkastaja Elina Rautavalta) Valtiokonttori (2) VM (Lainsäädäntöneuvos Hannu Taipale)

3 RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTOS VUODELTA 2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO TOIMINTAKERTOMUS JOHDON KATSAUS TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS... 7 RAJOJEN VALVONTA... 7 Toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite... 7 RAJATARKASTUKSET... 8 Toiminnallisen tuloksellisuudentulostavoite... 8 RIKOSTORJUNTA, HALLINNOLLISET MAKSUSEURAAMUKSET JA VALVONTATOIMENPITEET Toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite MERITURVALLISUUS JA PELASTUSTOIMI Toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS JA KRIISIVALMIUS Toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite SISÄISET TOIMINNOT Teknillisen toimialan yleiskatsaus Materiaalihallinto Tietohallinto Toimitilahallinto Alustoimiala Kaupallinen toimiala Viestintä Säädösvalmistelu Suunnitteluala ja taloushallinto Tutkimus- ja kehittämistoiminta MAKSULLISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS Vuokraustoiminta (palvelussuhdeasunnot / muu vuokraus) Sairaankuljetustoiminta, ilma-alukset Viisumit ja muut luvat ja päätökset YHTEISRAHOITTEINEN TOIMINTA HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN HENKILÖSTÖJOHTAMINEN HENKILÖSTÖN TILAA KÄSITTELEVÄT TUNNUSLUVUT HENKILÖSTÖN MÄÄRÄÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Henkilötyövuodet Henkilöstömäärä ja sukupuolijakauma Ikärakenne Koulutusrakenne Lähtö- ja tulovaihtuvuus HENKILÖSTÖKUSTANNUKSIA JA TYÖAJAN KÄYTTÖÄ KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA Työvoimakustannukset Työajan käyttö Perhevapaiden käyttö Koulutukseen osallistuminen TYÖHYVINVOINTIA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Työilmapiiri Fyysinen kunto ja kenttäkelpoisuus Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Työkyky... 32

4 1.5 TILINPÄÄTÖSANALYYSI JA MUUT OIKEAT JA RIITTÄVÄT TIEDOT RAHOITUKSEN RAKENNE TALOUSARVION TOTEUTUMISEN ANALYYSI VALTUUDET TUOTTO- JA KULULASKELMAN ANALYYSI TASEEN ANALYYSI MÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖ SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA SEKÄ ARVIOINNIN TULOKSET SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA RAJAVARTIOLAITOKSESSA SISÄINEN LAILLISUUSVALVONTA RAJAVARTIOLAITOKSESSA SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI JA TULOKSET SISÄISEN VALVONNAN VAHVISTUSLAUSUMA JA KEHITTÄMISTARPEET ARVIOINTIEN TULOKSET YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA JA SEN SISÄLTÄMÄT VALTUUKSIA KOSKEVAT TIEDOT TUOTTO- JA KULULASKELMAT TASE LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITTEET Liite 1 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavuus Liite 2 Nettoutetut tulot ja menot Liite 3 Arviomäärärahojen ylitykset Liite 4 Peruutetut siirretyt määrärahat Liite 5 Henkilöstökulujen erittely Liite 6 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Liite 7 Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Liite 8 Rahoitustuotot ja kulut Liite 9 Talousarviotaloudesta annetut lainat Liite 10 Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset Liite 11 Taseen rahoituserät ja velat Liite 12 Valtiontakaukset ja takuut sekä muut vastuut Liite 13 Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Liite 14 Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Liite 15 Velan muutokset Liite 16 Velan maturiteettijakauma ja duraatio Liite 17 Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut tiedot Liite 17 Taulukko 1 kirjanpitoyksikön 201 taseen muodostaminen Liite 17 Taulukko 2 kirjanpitoyksikön 201 tuotto- ja kululaskelman muodostuminen MUUT LIITTEET Tuotannon tekijöiden käyttö Kustannukset Työajankäyttö Rajojen valvonta Partiointi Ilma-aluspartiointi Vartioaluspartiointi Kiinteä valvonta Rajatapahtumat raja- ja merialueella Muut suoritteet raja- ja merialueella Rajatarkastukset Tarkastetut henkilöt ulkorajaliikenteessä Henkilöiden rajatarkastukset ulkorajaliikenteessä rajanylityspaikoittain Henkilöiden kokonaisliikennemäärät sisärajaliikenteessä... 75

5 Havainnot ja jatkotoimenpiteet Rikostorjunta, hallinnolliset maksuseuraamukset ja valvontatoimenpiteet Esitutkintaan tulleet tapaukset Jatkotoimenpiteet Meriturvallisuus ja pelastustoimi Pelastus- ja avustussuoritteet Meripelastuspalvelun työpanosten jakaantuminen Sotilaallinen maanpuolustus Koulutusvuorokaudet ALLEKIRJOITUKSET... 81

6 1 RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO Rajavartiolaitoksen päällikkö Kenrl JAAKKO KAUKANEN HENKOS Osastopäällikkö Prkenr P KOSTAMOVAARA RVLE Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Kontra-amir M MÖTTÖNEN RMOS Osastopäällikkö Kenrlmaj M KIRJAVAINEN TEKNOS Osastopäällikkö Komdri J JAAKKOLA OIKOS Osastopäällikkö Hallitusneuvos A-P KOIVISTO STYKS Yksikön päällikkö Evl J TOLPPANEN K-SR Komentaja Ev T KAAKINEN SLMV Komentaja Komdri M HASSINEN RMVK Johtaja Ev V HUUSKONEN P-KR Komentaja Ev O LAMPINEN LSMV Komentaja Komdri ja J SAVOLAINEN VLLV Komentaja Ev A PESARI KR Komentaja Ev I KURKI ja LR Komentaja Ev J VAINIKKA ja RVLE = Rajavartiolaitoksen esikunta K-SR = Kaakkois-Suomen rajavartiosto P-KR = Pohjois-Karjalan rajavartiosto KR = Kainuun rajavartiosto LR = Lapin rajavartiosto SLMV = Suomenlahden merivartiosto LSMV = Länsi-Suomen merivartiosto RMVK = Raja- ja merivartiokoulu VLLV = Vartiolentolaivue

7 2 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. JOHDON KATSAUS Laiton maahantulo EU-alueelle kääntyi merkittävään kasvuun hiljaisemman vuoden 2012 jälkeen. EU-alueelle saapui laittomasti rajanylityspaikkojen ulkopuolelta yhteensä noin henkilöä vuonna 2013 ( / 2012). Kasvua oli erityisesti keskisen Välimeren reitillä sekä Balkanin reitillä Serbian ja Unkarin rajalla. Itäisen Välimeren reitillä on kasvua ollut erityisesti Turkin ja Kreikan merirajalla sekä Turkin ja Bulgarian maarajalla. Kasvu on ollut merkittävää keskisen Välimeren reitillä. Määrät ovat edelleen pienempiä kuin 2011, jolloin Italiaan ja Maltalle saapui arabikevään seurauksena yli laitonta maahantulijaa lähinnä Tunisiasta ja Libyasta. Rajaturvallisuuden haasteena säilyvät edelleen Välimeren alue sekä erityisesti Kreikan ja Turkin välinen meriraja sekä Bulgarian ja Turkin välinen maaraja, joiden kautta pääosa Eurooppaan suuntautuvasta laittomasta maahantulosta tapahtuu. Syyrian ja Libyan epävakaus tulevat vaikuttamaan laittoman maahantulon tilanteeseen EU:n alueella myös tulevina vuosina. Rajaturvallisuustilanne Suomen rajoilla ja Rajavartiolaitoksen valvomilla rajanylityspaikoilla on säilynyt edelleen vakaana. Schengen ulkorajan rajanylityspaikoilla paljastettujen laittoman maahantulon tapausten määrä on pysynyt vuoden 2012 tasolla. Sisärajoilla tai sisämaassa havaittujen tapausten määrä on jatkanut pientä kasvua. Laittomaan maahantuloon liittyvien rikostutkintojen määrät ovat nousseet noin 20 % edelliseen vuoteen verrattuna, ja lukumääräisesti tutkintoja aloitettiin yli 100 vuonna Maasto- ja merirajoilla tilanne on säilynyt rauhallisena. Schengenin ulkorajat ylittävässä lentoliikenteessä on laittoman maahantulon riski suurin Turkin ja Kaukoidän lennoilla. Kolmansista maista saapuvien kauttakulkulentojen viisumivapauden hyväksikäyttö laittomassa maahantulossa on jatkunut edelleen. Rajaliikenteen kasvu jatkui. Rajavartiolaitoksen valvontavastuulla olevilla EU:n ulkorajan rajanylityspaikoilla henkilöiden kokonaisliikennemäärä oli 17,8 miljoonaa, joka on noin 1,3 miljoonaa rajanylitystä enemmän kuin vuonna 2012 (+8 %). Itärajan osuus tästä oli noin 12,9 miljoonaa matkustajaa. Rajanylitysliikenne kasvoi itärajan kansainvälisillä rajanylityspaikoilla noin kahdeksan prosenttia. Rajaliikenteen kasvun syinä ovat olleet edelleen muun muassa Venäjän talouskasvu, tullisäädösten muuttuminen, ostosmatkailun suosion kasvu sekä Suomen joustava viisumipolitiikka. Helsingin ja Pietarin väliä liikennöivä Allegro -juna toi kasvua myös junaliikenteeseen (+21 %). Lentoasemien ulkorajaliikenne kasvoi noin seitsemän prosenttia. Myös Helsinki-Pietari laivareitillä rajanylitysliikenne kasvoi (+3 %). Vuonna 2014 rajanylitysliikenteen kasvun odotetaan jatkuvan maltillisesti itärajalla ja satamien liikenteessä. Merellisen turvallisuuden tilanne on pysynyt vuoden 2012 tasolla. Meripelastustehtävien määrä nousi hiukan. Aluspäästötapausten määrä suhteessa liikennemäärään laski, jatkaen näin pidempiaikaista kehityssuuntaa. Meripelastustoiminnan kehittämisen painopiste oli suuronnettomuuksissa. Keskeisiä kehittämiskohteita olivat poikkihallinnollisen monialaisiin merionnettomuuksiin varautumisen suunnitelman käyttöönottaminen, pelastustoimen ja Rajavartiolaitoksen yhteistyön kehittäminen sekä onnettomuustilanteissa käytettävien ilma-alusten toimintamenetelmien tehostaminen. Turussa meripelastuksen johtokeskus muutti uusiin moderneihin tiloihin. Päivystystilojen naapurina toimii liikenneviraston ylläpitämä Suomen koko läntisen merialueen alusliikennepalvelu (VTS). Sotilaallisen maanpuolustuksen ja kriisin ajan valmiuksia on kehitetty aktiivisesti osana puolustusjärjestelmää. Myös rajajoukkojen valmius ja materiaalitaso kehittyivät. Rajavartiolaitos sopi keväällä henkilöstöä edustavien järjestöjen kanssa joustavuutta lisäävistä uudistuksista työajoista tehtyyn virkaehtosopimukseen. Uudistus mahdollistaa työajan kohdentamisen aiempaa joustavammin ja siten henkilöstövoimavarojen entistä tehokkaamman käytön.

8 3 Saatujen kokemusten ja palautteen perusteella myös virkamiehet ovat kokeneet edellä mainitut joustavat järjestelyt ja niihin liittyvän pidemmän aikavälin työaikasuunnittelun hyödyllisiksi. Rajavartiolainsäädännön tarkistamishanke eteni eduskunnalle syyskuussa 2013 annetulla esityksellä rajavartiolaitoksen hallintolain ja henkilötietolain muuttamiseksi. Lakimuutokset tulivat voimaan vuoden 2014 alussa. Hanke jatkuu rajavartiolain muuttamista koskevalla hallituksen esityksellä, joka annettiin eduskunnalle tammikuussa Rajavartiolaitoksella on käynnissä laaja vartio- ja ilma-aluskaluston investointiohjelma. Toimitukset ovat osin viivästyneet. Partiovenekaluston uusimishankkeessa on vastaanotettu yhteensä 22 venettä. Hanke päättyy 2014, kun 23. vene vastaanotetaan. Ulkovartiolaivan valmistuminen viivästyi toimittajasta johtuvista syistä ja siirtyi vuodelle Dornier-valvontalentokoneen tutkakaluston uusiminen on viivästymässä toimittajan ongelmien vuoksi vuodelle Kahden uuden AS 332L1e SuperPuma meripelastushelikopterin hankinta ja kolmen nykyisen perusparannus etenevät suunnitelman mukaan. Rajavartiolaitos on selvittämässä miehittämättömien ilmaalusjärjestelmien käytettävyyttä lakisääteisissä tehtävissään. Kansainvälisen toiminnan painopisteet ovat olleet viranomaisyhteistyö Venäjän rajavartiopalvelun kanssa sekä yhteistyö EU:n rakenteissa. Tärkeimmät vaikuttamiskohteet ovat yhdennetyn ulkorajavalvonnan sekä meripolitiikan toimeenpano ja kehittäminen. Kahden- ja monenvälisiä yhteyksiä on pidetty niin EU -jäsenvaltioihin kuin kolmansiin maihin. Rajavartiolaitos on osallistunut valikoituihin rajaturvallisuushankkeisiin ja kriisinhallintaoperaatioihin sekä ylläpitänyt ja kehittänyt ulkomailla toimivaa yhdyshenkilöverkostoa. Suomi toimi kuluneena vuonna Itämeren rajavalvonta yhteistyön puheenjohtajamaana. BSRBCC yhteistyön (Baltic Sea Region Border Control Cooperation) keskeisenä päämääränä on torjua merialueen rajat ylittävää rikollisuutta. Rajavartiolaitos valittiin EU:n komission Cooperation projektin puheenjohtajaksi. Hankkeen tavoitteena oli määritellä merellisen tiedonvaihdon sisältöä, kustannuksia, hyötynäkökulmia ja edesauttaa yhteistyötä, joka tukee yhteisen eurooppalaisen tietojenvaihtoympäristön kehittämistä. Hankkeen avulla voidaan lisäksi edistää Suomen viranomaisyhteistyön viemistä eurooppalaiseen kontekstiin. Projekti käynnistyi ja päättyy maaliskuun loppuun mennessä Euroopan unionin rajaturvallisuuden operatiivinen yhteistyö jatkui tiiviinä rajaturvallisuusvirasto Frontexin jatkaessa joulukuussa 2011 voimaan astuneen asetusmuutoksen edellyttämien toimien täytäntöönpanoa. Merkittävimpinä niistä ovat henkilöstö- ja kalustopoolien uudistaminen, kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön laajentaminen sekä viraston roolin vahvistaminen operaatioiden täytäntöönpanossa. Rajavartiolaitos osallistui vuoden aikana aktiivisesti Frontexin koordinoimaan toimintaan erityisesti eteläisen Euroopan rajoilla. Suomi (Rajavartiolaitos) liittyi joulukuussa yhdessä muiden EU- ja Schengen-ulkorajavaltioiden kanssa eurooppalaiseen ulkorajojenvalvontajärjestelmään (EUROSUR). Rajavartiolaitos käynnisti talouden sopeuttamisohjelman toimeenpanon. Ohjelman tavoitteena on toimeenpanna säästövelvoitteet ja hallita kustannusten nousun vaikutukset. Sopeuttamistoimet tehdään siten, että riskit hallitaan. Vuoteen 2017 asti ulottuvan ohjelman toteutus on edennyt pääosin suunnitellussa aikataulussa. Vuonna 2013 sisäasiainministeri teki päätökset Lapin rajavartioston Utsjoen, Siilastuvan, Karhutunturin ja Virtaniemen rajavartioasemien sekä Raja- ja merivartiokoulun Espoon koulutuskeskuksen lakkauttamisista. Lakkautettavien yksiköiden toiminnot siirtyvät muihin rajavartiolaitoksen yksiköihin 2014 aikana. Rajavartiolaitoksen merkittävin haaste on ollut rajaliikenteen kasvu. Hallitus myönsi kehyspäätöksessään 2013 Rajavartiolaitokselle noin 13 milj. euron pysyvän lisäyksen kasvavan rajanylitysliikenteen hallintaan. Lisämäärärahalla voidaan toimeenpanna hallituskaudelle suunniteltu kehittäminen sekä henkilöstölisäykset kaakkoisrajan rajanylityspaikoilla ja pääkaupunkiseudulla. Rajatarkastajia lisätään noin 160 ajanjaksolla EU:n naapuruusohjelman rahoitus lisää mahdollisuuksia kohdentaa nyt myönnettyä lisärahoitusta itärajan muiden rajanylityspaikkojen kehittämiseen. Rajavartiolaitos päivittää 2014 aikana suunnitelman itärajan rajanylityspaikkojen jatkokehittämis- ja resurssitarpeista.

9 TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisina vaikuttavuustavoitteina on ylläpitää rajaturvallisuutta, varmistaa sujuva rajaliikenne, tuoda viranomaisapua rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille, lisätä merellistä turvallisuutta ja osallistua sotilaalliseen maanpuolustukseen. Nämä vaikuttavuustavoitteet tuotetaan kustannustehokkaasti maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin luonnonoloissa myös yhteiskunnan kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa Toteuma 2012 Tavoite 2013 Toteuma 2013 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ind) Vaikuttavuus (ind) Kustannusvaikuttavuus (ind) Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus pysyi vuoden 2012 tasolla. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kokonaistunnusluku pysyi ennallaan, vaikka kustannusvaikuttavuudessa tapahtui pientä heikentymistä. Suunniteltua nopeampi kustannusten nousu johtui kokonaan kolmen Telkkä-luokan vartiolaivan myynnistä, josta syntyi yli 9,6 miljoonan euron myyntitappio. Ilman myyntitappiota Rajavartiolaitoksen kustannusvaikuttavuus olisi ollut huomattavasti parempi ja myös yhteiskunnallinen vaikuttavuus olisi parantunut. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vaikuttavuusindeksi lasketaan viidestä osa-alueesta: Rajaturvallisuuden ylläpitäminen Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille Merellisen turvallisuuden lisääminen Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen Kullakin vaikuttavuuden osatekijällä on useita mittareita. Nämä muodostavat painotettuina kyseisen vaikuttavuuden osatekijän tunnusluvun. Vaikuttavuuksien osatekijöiden painotetuista tunnusluvuista puolestaan muodostuu kokonaisvaikuttavuuden tunnusluku Toteuma 2012 Tavoite 2013 Toteuma 2013 Rajaturvallisuuden ylläpitäminen (1-5) 3,9 3,9 3,9 3,9 Yhdyshenkilöiden toiminnan perusteella estetyt luvattomat maahantulot (1-5) 5,0 5,0 4,7 5,0 Arvio yhdyshenkilöiden toiminnan onnistumisesta (1-5) 3,9 3,9 4,0 3,9 Rajanaapuriyhteistyön seurauksena estämät/havaitsemat/paljastamat oikeudettomat rajanylitykset Schengen-ulkorajalla (kpl) Rajatarkastusten kattavuus (%) 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Rajatilannekuvan laatu (1-5) 4,0 4,0 4,0 4,0 Rajatarkastusten laatu (%) 95,9 % 94,0 % 93,1 % 96,3 % Rajatapahtumien estäminen (%) 83 % 94 % 98 % 88 % Rajatapahtumien paljastaminen (%) 75 % 77 % 93 % 73 % Rajanylityksiin liittyvä rikollisuus (%) 0,01 % 0,01 % 0,01 % 0,01 % Koettu rajaturvallisuus (1-5) 4,1 4,1 4,0 4,1 Rajaturvallisuus pysyi kokonaisuudessaan vuoden 2012 tasolla. Muutoksia tapahtui rajatarkastusten laadussa, joka parani. Vastaavasti rajatapahtumien estämis- ja paljastamisprosentit laski-

10 5 vat. Kaikissa edellä mainituissa mittareissa yksittäisillä epäonnistuneilla tapauksilla on merkittävä heikentävä vaikutus mittarin arvoon. Rajavartiolaitoksen yhdyshenkilötoiminnan suositusten perusteella on pystytty estämään vuoden 2013 aikana yhteensä noin väärinkäytöksiin tai rikoksiin syyllistyneen henkilön pääsy Suomeen tai Suomen myöntämien matkustusasiakirjojen avulla muihin Schengen-maihin. Määrä on noin 900 henkilöä suurempi kuin vuonna Operatiivinen yhteistoiminta naapurimaiden viranomaisten kanssa on ollut tuloksellista. Yhteistyön seurauksena on estetty, havaittu tai paljastettu yli 400 oikeudetonta rajanylitystä maastorajalla ja rajanylityspaikoilla. Tapausten lukumäärässä on palattu vuoden 2012 ennätystasosta takaisin vuoden 2011 tasoon. Venäjän rajavartiopalvelu on ilmoittanut ottaneensa vuoden 2013 aikana kiinni Suomen vastaisella rajalla noin 140 laittoman maahantulon yrittäjää, mikä on samaa luokkaa kuin vuonna Lähialueella laittoman maahantulon paine on edelleen ollut Suomen rajoja suurempaa erityisesti Baltian maiden ja Puolan vastaisilla rajoilla Toteuma 2012 Tavoite 2013 Toteuma 2013 Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen (1-5) 4,3 4,6 4,6 4,6 Rajatarkastusten sujuvuus (min) Koettu rajatarkastusten sujuvuus (1-5) 4,1 4,1 4,1 4,1 Rajanylitysliikenteen sujuvuudessa ei ole kokonaisuudessaan tapahtunut suuria muutoksia. Sujuvuutta kuvaava Rajavartiolaitoksen toimista aiheutuva odotusaika rajatarkastukseen kasvoi hiukan, mikä johtui pääosiltaan vuoden 2013 aikana käynnistyneistä infrastruktuurikehitystöistä Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla (Vaalimaa, Nuijamaa ja Imatra). Kaakkoisrajalla sekä Pohjois-Karjalan Niiralassa rajanylityspaikkojen infrastruktuuri ja henkilöstöresurssit eivät 2013 vastanneet kasvavan liikenteen tarpeita. Tilanteen odotetaan helpottuvan vuosien aikana, kun kaakkoisrajalla käynnissä olevat rajanylityspaikkojen kehittämishankkeet valmistuvat vaiheittain ja tehtäviin saadaan lisää henkilöstöresursseja. Samalla käyttöönotettava uusittu rajatarkastusmalli parantaa osaltaan myös rajanylityspaikkojen läpäisykykyä Toteuma 2012 Tavoite 2013 Toteuma 2013 Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille (1-5) 4,1 3,9 3,4 4,0 RVL:n miehitettyjen toimipisteiden kattavuus (1-5) 3,9 3,7 3,7 3,7 Partioinnin kattavuus maarajalla (%) 1,03 % 0,90 % 0,88 % 0,87 % Partioinnin kattavuus merirajalla (%) 8,09 % 7,07 % 7,02 % 7,07 % RVL:n antama viranomaisapu / kokonaistarve (%) 100 % 100 % 75 % 100 % RVL:n merkitys koetulle turvallisuudelle harvaan asutulla alueella (1-5) 3,4 3,4 3,4 3,4 Viranomaisten näkemys RVL:n merkityksestä harvaan asutun alueen turvallisuudelle (1-5) 3,6 3,6 3,6 3,6 Rajavartiolaitoksen osallistuminen rajaseudun ja rannikon harvaan asuttujen alueiden viranomaispalvelujen tuottamisessa pysyi vuoden 2012 tasolla. Partioinnin kattavuus maarajalla laski suunnitellusti hiukan. Partiotuntimäärä itärajalla on vähentynyt, koska voimavaroja on vähennetty Rajavartiolaitoksen talouden sopeuttamisohjelman mukaisesti. Merialueella partioinnin kattavuus pysyi ennallaan. Partioinnin kattavuuden suunniteltua laskua on kyetty rajoittamaan erityisesti

11 6 lentokaluston käytön tehostamisella. Poliisi ja virka-aputehtävien määrä kasvoi vuodesta 2012 noin 16 % (kokonaismäärä 576 tapausta) Toteuma 2012 Tavoite 2013 Toteuma 2013 Merellisen turvallisuuden lisääminen (1-5) 4,3 4,3 4,2 4,4 Meripelastusyksiköiden merialueen peittoaste (%) % - Meripelastusavun saapuminen onnettomuuspaikalle tavoiteajassa (1-5) 4,9 4,8 4,7 4,9 Aluspäästötapausten määrä suhteessa liikennemäärän (%) 0,2 % 0,2 % 0,2 % 0,1 % Meri- ja ympäristötilannekuvan laatu (1-5) 3,5 3,5 3,5 3,5 Merellisen turvallisuuden tilanne on pysynyt vuoden 2012 tasolla. Rajavartiolaitoksen osuus meripelastustehtävien suorittajana on säilynyt lähes ennallaan. Aluspäästötapausten määrä suhteessa liikennemäärään laski, jatkaen näin pidempiaikaista kehityssuuntaa. Meripelastusavun saapuminen onnettomuuspaikalle tavoiteajassa parani hiukan. Noin 80 % apu voitiin osoittaa alle 30 minuutissa, kun tavoiteaikana on tunti. Meripelastusyksiköiden merialueen peittoastetta ei voida arvioida, koska meripelastuksen palvelutason arviointijärjestelmän käyttöönottaminen on yksiköiden katselmoimisen osalta vielä kesken Toteuma 2012 Tavoite 2013 Toteuma 2013 Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen (1-5) 3,8 3,9 3,8 3,8 Suunnitelmavalmius (1-5) 3,6 3,6 3,5 3,5 Sijoitustilanne (1-5) 4,6 4,6 4,6 4,6 Koulutus (1-5) 3,9 3,7 3,8 3,6 Sotavarustus (1-5) 3,4 3,7 3,5 3,7 Rajavartiolaitoksen kyky osallistua sotilaallisen maanpuolustuksen pysyi vuoden 2012 tasolla. Vähäistä heikkenemistä tapahtui suunnitelmavalmiuden ja koulutuksen osalta. Syinä tähän olivat rajajoukkojen kokoonpanojen uudistamisprosessi sekä reserviläiskoulutuksen vähäinen määrä vuosina 2012 ja Toteuma 2012 Tavoite 2013 Toteuma 2013 Kustannusvaikuttavuus (ind) Painotetut suoritteet (1000 kpl) Kustannukset (milj. euroa) 239,7 245,7 244,8 253,3 Rajavartiolaitoksen kustannusvaikuttavuus pysyi lähes vuoden 2012 tasolla. Kustannusten nousu oli selvästi suunniteltua nopeampaa. Vaikka painotettujen suoritteiden määrä kasvoi suunniteltua enemmän, kustannusten nousu oli suhteellisesti vielä nopeampaa. Kustannusten nousu johtui kokonaan kolmen Telkkä-luokan vartiolaivan myynnistä, josta syntyi yli 9,6 miljoonan euron myyntitappio. Tämä näkyy kustannuksena vuoden 2013 laskemissa. Ilman myyntitappiota Rajavartiolaitoksen kustannusvaikuttavuus olisi ollut suunnitellulla tasolla tunnusluvun arvossa 120.

12 TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS Rajojen valvonta Toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite Rajojen valvonnan päämääränä on laittoman maahantulon ennaltaehkäisy ja paljastaminen. Riskianalyysiin perustuvilla painopistealueilla luvattomat rajanylitykset on kyettävä havaitsemaan välittömästi ja luvattomat rajanylittäjät ottamaan kiinni raja-alueella. Toistuva laiton toiminta tulee kyetä paljastamaan myös muualla raja-alueella. Luvattomat rajanylitykset on selvitettävä luotettavasti siten, että kaikista tarvittavista jatkotoimenpiteistä voidaan päättää viivytyksettä Toteuma 2012 Tavoite 2013 Toteuma 2013 Tulosmittarit Tuotokset Partiointi (h) josta itärajalla Tekninen valvonta Tarkastukset Rajavyöhykeluvat Turvallisuuspalvelut harva-alueella (poliisi- ja virkaaputehtävät) Panokset Kustannukset (mil. euroa) 117,5 114,9 114,9 113,6 Henkilötyövuodet Tehokkuus Tuottavuus ind Taloudellisuus ind Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,5 3,9 4,5 3,6 Rajatapahtumien estäminen (%) 83,3 % 93,5 % 98,4 % 87,5 % Rajatapahtumien paljastaminen (%) 75,0 % 76,9 % 92,6 % 73,3 % Tilannekuvan laatu 3,6 3,6 3,9 3,6 Rajavartiolaitos on ennaltaehkäissyt rajojen valvonnalla tehokkaasti laitonta maahantuloa. Rajojen valvonnan tehtävät on hoidettu pienemmin voimavaroin kuin vuonna Partiotuntimäärä on vähentynyt, koska voimavaroja on vähennetty Rajavartiolaitoksen talouden sopeuttamisohjelman mukaisesti. Samasta syystä partioinnin kattavuus itärajalla on laskenut. Ilma-aluksilla suoritettujen partiotuntien määrä on maarajoilla kasvanut ja merialueella pysynyt ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna kiinteäsiipisten ilma-alusten kansainvälisistä tehtävistä huolimatta. Dornier 228 -valvontalentokoneilla lennettiin lähes 200 lentotuntia Frontexin rajaturvallisuusoperaatioissa. Tehostuneet partiokäytännöt ovat nostaneet tarkastusten määrää vuodesta Teknisen valvonnan kattavuus on pysynyt vuoden 2012 tasolla. Rajavartiolaitos on järjestänyt rajojen valvonnan kustannustehokkaasti. Tuottavuus ja taloudellisuus paranivat vuodesta Rajatapahtumien estämis- ja paljastamisprosentit laskivat vuodesta 2012, mikä heikensi toiminnan laatua. Kaikkia luvattomia rajanylityksiä itäisellä maarajalla ja Suomenlahden merirajalla ei kyetty estämään tai paljastamaan. Tästä syystä erityisesti rajatapahtumien paljastamisprosentti jäi merkittävästi tavoitteesta. Osittain tähän vaikutti vähentynyt työpanos rajojen valvonnassa itärajalla. Tärkein tekijä on kuitenkin tapausten vähäinen määrä, jolloin yksittäiset tapaukset vaikuttavat merkittävästi tunnuslukuihin. Kaikki rajatapahtumat itärajalla on käsitelty loppuun rajavaltuutettujen kesken.

13 8 Rajatarkastukset Toiminnallisen tuloksellisuudentulostavoite Kaikki Schengen-alueen ulkorajan ylittävät henkilöt tarkastetaan. EU/ETA-kansalaisille tehdään vähimmäistarkastus ja muille perusteellinen tarkastus. Schengen-alueen sisärajoilla ylläpidetään valmius rajatarkastusten palauttamiseen. Maahantulo ja maastalähtö vastoin säädettyä järjestystä paljastetaan turvaten sujuva rajanylitysliikenne. Rajatarkastuksissa ja rajatarkastuksiin liittyvässä tutkinnassa sekä hallintopäätöksissä huolehditaan henkilöiden oikeusturvasta Toteuma 2012 Tavoite 2013 Toteuma 2013 Tulosmittarit Tuotokset Rajatarkastukset (milj.hlöä) 14,7 16,5 18,0 17,8 Tullitarkastukset (hlöä) Käännyttämispäätös Myönnetyt viisumit Päätökset rajanylityslupa-anomuksiin Vastaanotetut turvapaikkahakemukset Vastaanotetut kiintiöpakolaiset Muun viranomaisen päätöksen täytäntöönpano Panokset Kustannukset (milj. euroa) 87,7 96,2 96,2 103,1 Henkilötyövuodet Tehokkuus Tuottavuus ind Taloudellisuus ind Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,3 4,3 4,3 4,5 Rajatarkastusten kattavuus (%) 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Rajatarkastusten laatu (%) 95,9 % 94,0 % 93,1 % 96,3 % Rajatarkastusten sujuvuus (min) Rajatarkastusten asiakaspalvelu (1-5) 4,1 4,1 4,1 4,1 Oikeusturva (%) 100,0 % 99,9 % 100,0 % 100,0 % Rajavartiolaitos on järjestänyt henkilöiden rajatarkastukset valvomillaan rajanylityspaikoilla Schengen säädösten mukaisesti. Rajavartiolaitoksen valvontavastuulla olevilla EU:n ulkorajan rajanylityspaikoilla henkilöiden rajanylitysmäärä kasvoi viime vuoden aikana ollen noin 1,3 miljoonaa rajanylitystä enemmän kuin vuonna 2012 (+8 %). Suomen ja Venäjän välisestä henkilöliikenteestä pääosa (yli 90 %) kulkee maantie- ja raideliikenteen rajanylityspaikkojen kautta ja loput laiva- sekä lentoliikenteen kautta. Viime vuonna Suomen ja Venäjän välisten maantie- ja raideliikenteen rajanylityspaikkojen kautta kulki noin 12,9 miljoonaa henkilöä (+8 %). Näistä matkustajista kolmannen maiden kansalaisia oli noin 10,2 miljoonaa henkilöä, joista noin 98 % oli venäläisiä matkustajia. Eniten Suomen ja Venäjän välinen henkilöliikenne kasvoi Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla. Nuijamaan rajanylityspaikka oli ensimmäistä kertaa itärajan vilkkain rajanylityspaikka. Nuijamaalla tapahtui 3,7 ja Vaalimaalla 3,6 miljoonaa henkilön rajanylitystä. Myös pohjoisimmilla rajanylityspaikoilla rajanylitysliikenne kasvoi: mm. Sallan rajanylityspaikalla +14 % ja Niiralan rajanylityspaikalla +8 %. Raideliikenne Helsingin ja Pietarin välillä kasvoi voimakkaasti vuonna Erityisesti kasvua tapahtui Allegro -junien käytössä. Vainikkalan rajanylityspaikan kautta kulki noin henkilöä (+21 %). Rajavartiolaitoksen tarkastusvastuulla olevassa ulkorajat ylittävässä lentoliikentees-

14 9 sä tarkastettiin 4,4 miljoonaa matkustajaa (+ 7 %). Rajatarkastusten määrä kasvoi myös Helsingin satamassa. Rajatarkastuksia suoritettiin noin matkustajalle (+3 %). Ulkorajoilla käännytettävien henkilöiden määrä väheni (-3 %). Suhteutettuna rajanylitysliikenteen kokonaismäärään käännytysten määrä oli edelleen varsin vähäinen. Rajalla turvapaikkaa hakeneiden määrä kasvoi edellisvuoden tasosta (+17 %). Suurimman kokonaisuuden muodostivat kansalaisuudeltaan tuntemattomiksi jääneet, irakilaiset, syyrialaiset ja nigerialaiset turvapaikanhakijat. Rajatarkastukset järjestettiin tehokkaasti ja tuottavuus parani. Myös rajatarkastusten taloudellisuus parani edellisvuodesta. Vuodesta 2009 ulkorajatarkastusten määrä on noussut noin 64 %, rajatarkastusten tuottavuus nousut 53 % ja taloudellisuus 43 %. Toiminnan laadun ja palvelukyvyn kokonaistunnusluku parani vuodesta Rajatarkastusten laadun tunnusluku parani selkeästi, mutta sujuvuuden tunnusluku heikkeni hieman, mikä johtui pääosiltaan vuoden 2013 aikana käynnistyneistä infrastruktuurikehitystöistä Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla (Vaalimaa, Nuijamaa ja Imatra).

15 10 Rikostorjunta, hallinnolliset maksuseuraamukset ja valvontatoimenpiteet Toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite Rajavartiolaitos toimii ammattitaitoisena, yhteistyökykyisenä ja tehokkaana rikostorjuntaviranomaisena rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi ja erityisesti Schengenin ulkorajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi Toteuma 2012 Tavoite 2013 Toteuma 2013 Tulosmittarit Tuotokset Rikosilmoitus (R-ilmoitus) Valtionrajarikos (kpl) Laittoman maahantulon järjestäminen ja ihmiskauppa (kpl) Muu rikos tai rikkomus (kpl) Rikesakko Rangaistusvaatimusilmoitus Pakkokeino Huomautus Päätös alusöljypäästöasiassa Päätös liikenteenharjoittajan seuraamusmaksussa Turvaamistoimenpide Sekalainen ilmoitus (S-ilmoitus) Valvontailmoitus Panokset kustannukset (milj. euroa) 15,1 16,7 16,5 18,3 Henkilötyövuodet 177,0 189, Tehokkuus Tuottavuus ind Taloudellisuus ind Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,2 4,2 4,4 4,3 Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset) (%) 77 % 82 % 87 % 81 % Laittoman maahantulon järjestämisten ja ihmiskaupparikosten selvitystaso (%) 52 % 46 % 66 % 44 % Aluspäästötapausten selvitystaso (1-5) 5,0 5,0 5,0 5,0 Tavoiteajassa (60 vrk) selvitettyjen rikoslakirikosten osuus (%) 75 % 79 % 85 % 75 % Tavoiteajassa (180 vrk) selvitettyjen laittoman maahantulon järjestämisten ja ihmiskauppatapausten osuus (%) 63 % 70 % 67 % 83 % Oikeusturva (%) 99,9 % 99,9 % 99,9 % 100,0 % Rajavartiolaitoksen rikostorjunnalla on ennalta estetty rajat ylittävän rikollisuuden vaikutuksia Suomeen ja Eurooppaan. Laittoman maahantulon järjestämistä ja ihmiskauppaa koskevien rikosten määrä on kasvanut noin 20 % vuoden 2012 tasosta. Valtionrajarikosten määrä on yksittäisenä nimikkeenä lisääntynyt eniten niiden määrän kasvaessa yli 60 %. Valtionrajarikosten kasvu selittyy lisääntyneellä turvapaikanhakijoiden määrällä. Onnistuneilla ennaltaehkäisevillä rikostorjuntatoimenpiteillä on pystytty pitämään laittoman maahantuloon liittyvien rikosten kasvu maltillisena. Aiempina vuosina voimakkaasti kasvaneen rajanylitysliikenteen myötä rajatarkastuksissa havaittujen rikkomusten määrä on kääntynyt osin laskuun. Sen sijaan valvontatoiminnassa havaittujen rikkomusten määrä on lisääntynyt valvon-

16 11 nan (partiointi) määrän laskusta huolimatta. Siten valvonnan kohdentumisen voidaan katsoa olevan onnistunutta. Aluspäästötapausten määrä suhteessa liikennemäärään laski jatkaen näin pidempiaikaista kehityssuuntaa. Vuoden 2013 aikana Suomen viranomaiset havaitsivat 51 öljypäästöä Itämerellä. Näistä 48 päästöhavaintoa tehtiin Suomen merialueella, kaksi Virossa ja yksi Ruotsissa. Myös päästöjen koko on pienentynyt huomattavasti. Vuonna 2013 päästö oli keskimäärin noin 5 litraa, kun 2001 se oli 180 litraa. Vuonna 2013 aloitettiin viisi hallinnollista öljypäästötutkintaa öljypäästömaksun edellytysten selvittämiseksi. Hallinnollinen öljypäästömaksu määrättiin kahdessa tapauksessa ja yhden tapauksen osalta asian tutkinta on kesken ja jatkuu vuonna Lisäksi kahden tapauksen osalta tuli sovellettavaksi rikosprosessuaalisen rangaistuksen ensisijaisuus eikä näissä tapauksissa määrätty öljypäästömaksua lainkaan. Toiminnan tuottavuudessa ja taloudellisuudessa sekä toiminnan laadun ja palvelukyvyn kokonaistunnusluvussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoteen 2012 verrattuna. Viimeisimpien vuosien laittoman maahantulon järjestämisen selvitystasot osoittavat sen, että riittävän näytön hankkiminen rikosprosessissa on edelleen erittäin haastavaa. Esitutkintaresursseja sitoutuu jatkossakin laajoihin ja pitkäkestoisiin laittomaan maahantuloon liittyvien rikosten tutkintaan.

17 12 Meriturvallisuus ja pelastustoimi Toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite Kaikkiin meripelastuksen hätätilanteisiin osoitetaan apua viivytyksettä. Meripelastustapahtumien havaitsemiseksi, ennalta ehkäisemiseksi ja läheltä piti tilanteiden taltioimiseksi, huolehditaan merialueiden riittävästä valvonnasta rajavalvonnan yhteydessä. Pelastustoimea ja lentopelastuspalvelua tuetaan tarpeen mukaan Rajavartiolaitoksen kalustolla ja henkilöstöllä Toteuma 2012 Tavoite 2013 Toteuma 2013 Tulosmittarit Tuotokset Etsinnät (kpl) Etsinnät merialue(kpl) Etsinnät maa-alue (kpl) Pelastustehtävät (kpl) Meripelastustehtävät (kpl) Muut pelastustehtävät (kpl) Sairaankuljetus (kpl) Meripelastuksen sairaankuljetus (kpl) Maa-alueen sairaankuljetus (kpl) Avustustehtävä (kpl) Merialueen avustustehtävä (kpl) Maa-alueen avustustehtävä (kpl) Muu pelastussuorite (kpl) Muu meripelastustoimen pelastussuorite (kpl) Muu maa-alueen pelastussuorite (kpl) Päivystyspalvelu ja meripelastuksen työaika (tuntia) Meripelastuksen johtokeskusten työaika Muiden meripelastusyksiköiden työaika Muu meripelastuksen varallaolo Merialueella pelastettu henkilö (kpl) Merialueella estetty onnettomuus (kpl) Panokset Kustannukset (mil. euroa) 7,5 7,5 6,6 7,7 Henkilötyövuodet Tehokkuus Tuottavuus ind Taloudellisuus ind Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,5 3,5 4,2 3,5 Johtamisen laatu (1-5) - 0,0 4,0 0,0 Yksiköiden valmius (1-5) - 0,0 4,5 0,0 Meritilannekuva (1-5) 3,5 3,5 3,8 3,5 Suomen meripelastusjärjestelmä on luotettava ja Rajavartiolaitoksella on käytössään suorituskykyinen kalusto. Merellisen turvallisuuden haasteissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia ja alusliikenne Suomenlahdella on säilynyt erittäin vilkkaana. Merivartiostot ylläpitivät jatkuvaa meripelastustoimen johtamisvalmiutta sekä päivystivät katkeamatta meripelastuksen hätäradioliikennettä. Meripelastustehtävien määrä on ollut lievässä nousussa ja kaikkiin merihätätapauksiin kyettiin osoittamaan apua. Hätätapauksista 80 % apu voitiin osoittaa alle 30 minuutissa. Avun saatavuus on yleisellä tasolla hyvää, vasteajoissa on kuitenkin alueellisesti suurta vaihtelua.

18 13 Rajavartiolaitoksen osuus meripelastustehtävien suorittajana on lievässä laskussa ja vastaavasti vapaaehtoisten käyttöä on saatu tavoitteiden mukaisesti lisättyä. Meripelastustapahtumista pääosa kohdistui huviveneisiin ja merellä ulkoileviin kansalaisiin. Noin 20 % tehtävistä kohdistui matkustaja-aluksiin, rahtialuksiin tai muihin kauppamerenkulun alalla merellä liikkuneisiin aluksiin. Näistä tehtävistä valtaosa oli lääkärikonsultaatioiden välittämistä alukselle. Meripelastustoiminnan kehittämisen painopiste oli suuronnettomuuksissa. Keskeisiä kehittämiskohteita olivat poikkihallinnollisen monialaisiin merionnettomuuksiin varautumisen suunnitelman käyttöönottaminen, pelastustoimen ja Rajavartiolaitoksen yhteistyön kehittäminen sekä onnettomuustilanteissa käytettävien ilma-alusten toimintamenetelmien tehostaminen. Tuottavuus ja taloudellisuus paranivat merkittävästi vuoteen 2012 verrattaessa, koska kustannukset ja henkilötyövuodet pysyivät lähes ennallaan suoritemäärien noustessa pitkälti lämpimän kesän vuoksi. Johtamisen laatua ja yksiköiden valmiutta ei voitu arvioida, koska meripelastuksen palvelutason arviointijärjestelmän käyttöönotto on viivästynyt. Sotilaallinen maanpuolustus ja kriisivalmius Toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite Puolustussuunnitelmat, tilanteen edellyttämä johtamis- ja toimintavalmius sekä valmius joukkojen perustamiseen ylläpidetään. Vastataan osaltaan rajajoukkojen tuottamisesta kouluttamalla varusmiehiä ja järjestämällä kertausharjoituksia Toteuma 2012 Tavoite 2013 Toteuma 2013 Tulosmittarit Tuotokset Koulutusvuorokaudet Panokset Kustannukset (mil. euroa) 11,9 10,5 10,5 10,6 Henkilötyövuodet Tehokkuus Tuottavuus ind Taloudellisuus ind Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,7 3,9 3,9 3,7 Suunnitelmavalmius (1-5) 3,6 3,6 3,5 3,5 Sijoitettavuus (%) 70 % 78 % 86 % 73 % Koulutettavuus (%) 85 % 93 % 93 % 84 % Sijoitustilanne (1-5) 4,6 4,6 4,6 4,6 Koulutus (1-5) 3,9 3,7 3,8 3,6 Materiaalivalmius (1-5) 3,4 3,7 3,5 3,7 Sotilaallisen maanpuolustuksen ja kriisin ajan valmiuksien kehittäminen eteni suunnitellusti vuonna 2013 ja asetetut tavoitteet pääosin saavutettiin. Sotilaallisen maanpuolustuksen koulutusvuorokaudet nousivat verrattuna vuoteen Kertausharjoitusvuorokausien määrä laski edelleen, mutta varusmiesten saapumiserävahvuudet olivat edellistä vuotta suuremmat. Koulutusvuorokausissa ei päästy kuitenkaan tavoitteeseen. Tuottavuus ja taloudellisuus paranivat vuodesta 2012, koska likimain samoilla henkilöstöresursseilla ja kustannuksilla tuotettiin enemmän koulutusvuorokausia.

19 14 Toiminnan laadun kokonaistunnusluku laski hiukan vuodesta Varusmiesten sijoitettavuus ja reserviläisten koulutettavuus laskivat edelliseen vuoteen verrattuna. Palveluksen keskeytti edellistä vuotta enemmän varusmiehiä suhteessa saapumiserien kokoon. Koulutus annettiin tinkimättä suorituskykyvaatimuksista. Muilta osin pääosin säilytettiin vuoden 2012 taso. Sisäiset toiminnot Teknillisen toimialan yleiskatsaus Tulostavoitteiden mukaiset hankkeet kyettiin pääosin toteuttamaan. Rajavartiolaitoksen materiaali-, tieto- ja kiinteistöhallinto vastasivat toiminnan asettamia vaatimuksia. Alus- ja ilmaaluskaluston osalta jatkettiin vanhentuneen kaluston uusimista. Rajavartiolaitoksen henkilöstöhallinnon, teknisten palvelujen ja taloushallinnon nykyistä keskitetymmän toimintamallin suunnittelua ja toimeenpanoa jatkettiin. Kokonaisarkkitehtuurityötä jatkettiin osana Sisäasiainministeriön kokonaisarkkitehtuurityötä. Rajavartiolaitoksen perustietotekniset palvelut hankittiin HALTIK:lta ja niitä kehitettiin yhdessä HAL- TIK:n kanssa laaditun palvelusopimuksen mukaisesti. Meripelastuksen johtokeskuksien puhelintekniikka uusittiin TUVE -yhteensopivaksi. Otettiin teknisesti käyttöön uudet venemessuilla 2014 julkaistavat meripelastushälytysnumerot. Meripelastuskeskus (MRCC) Turku siirrettiin uusiin toimitiloihin ja siirron yhteydessä toteutettiin varautumisen ja tietojen suojauksen edellyttämiä parannuksia. Rajavartiolaitos osallistui aktiivisesti hallinnon verkkoturvallisuutta edistävän hankkeen (turvallisuusverkko TUVE) toimeenpanoon ja jatkoi omien järjestelmiensä yhteensovittamista turvallisuusverkon teknologisiin vaatimuksiin. Merkittävimmät järjestelmät siirrettiin turvallisuusverkon infrastruktuuriin ja kaikki merkittävimmät toimipisteet liitettiin turvallisuusverkkoon. Rajavartiolaitoksen tietojärjestelmiä kehitettiin Schengenin tietojärjestelmän päivityksen edellyttämällä tavalla ja käyttöön otettiin lentoliikenteen matkustajatietojen sähköinen vastaanotto. Uuden monitoimisen ulkovartiolaivan (UVL10) rakentamista jatkettiin STX Finland Rauman telakalla. Rajavartiolaitoksen talouden sopeuttamisohjelmaan liittyvät kiinteistöjä koskevat kehittämistoimenpiteet etenivät suunnitellusti lukuun ottamatta pääkaupunkiseudun toimintojen keskittämishanketta, joka on viivästynyt Rajavartiolaitoksesta riippumattomista syistä. Materiaalihallinto Toiminnalliseen tarpeeseen perustuvat hankinnat toimeenpantiin hallintoyksiköissä hankintakäskyn ja -ohjeiden mukaisesti. Toiminnan kannalta kriittisen materiaalin määrittelyä jatkettiin osana koko Rajavartiolaitoksen oman materiaalin materiaalikartoitusta. Materiaalialan tilannekuvaa kehitettiin selvittämällä materiaalien teknistä kuntoa ja huoltamalla materiaalia oikea-aikaisesti yhteistoiminnassa Millog Oy;n kanssa. Rajavartiolaitoksessa otettiin käyttöön uusi kenttävaatetus. Samalla päivitettiin sisäasianministeriön asetus rajavartiolaitoksen virkapuvusta ja rajavartiomiehen tunnuksesta (223/2013) sekä solmittiin uusi virkavaatteiden toimitussopimus Topper Uniformin kanssa. Muun vaatetuksen osalta uudistamista jatketaan vuoden 2014 aikana (ml partioasu).

20 15 Tietohallinto Tietohallintoa kehitettiin huomioiden Rajavartiolaitoksen strategia sekä johdon linjaukset. Tavoitteet toteutuivat kilpailutuksia ja yhteistyöratkaisuja hyödyntäen. Uudet hankkeet toteutettiin projekti- ja hankehallintamallilla. Toimeenpantaviin hankkeisiin ja projekteihin sidottiin tarvittavat voimavarat toiminnan ja talouden suunnitteluprosessissa. Kokonaisarkkitehtuurityötä jatkettiin osana Sisäasiainministeriön kokonaisarkkitehtuurityötä. Kaikki tietohallinnon hankkeet perustuvat kokonaisarkkitehtuurilähtöisesti toiminnan vaatimuksiin ottaen huomioon tieto-, tietojärjestelmä- sekä teknologia-arkkitehtuurit. Rajavartiolaitos täytti oman toimintansa osalta tietoturvallisuuden perustason vaatimukset määräajassa Rajavartiolaitoksen perustietotekniset palvelut hankittiin HALTIK:lta ja niitä kehitettiin yhdessä HALTIK:n kanssa laaditun palvelusopimuksen mukaisesti. Kehittämisen myötä meripelastuksen johtokeskusten hälytyspuheluliikenne uudistettiin Voice over Internet Protocol (VoIP) -tekniikkaa käyttäen TUVE -yhteensopivaksi sekä kehitettiin puheluliikenteen tallennusta aiempaa varmemmaksi. Otettiin teknisesti käyttöön uudet venemessuilla 2014 julkaistavat meripelastushälytysnumerot. Meripelastuskeskus (MRCC) Turku siirtyi uusiin toimitiloihin ja siirron yhteydessä toteutettiin varautumisen ja tietojen suojauksen edellyttämiä parannuksia. Merkittävimmät operatiiviset tietojärjestelmät siirrettiin hallinnon turvallisuusverkkoon (TUVE). Tietojärjestelmiä kehitettiin SIS II (Schengenin tietojärjestelmä) käyttöönoton ja kasvavan rajaliikenteen edellyttämällä tavalla. Käyttöön otettiin lentoliikenteen matkustajatietojen sähköinen vastaanotto. Helsinki-Vantaan lentokentällä lisättiin automaattisten rajatarkastuslaitteiden määrää. Helsinki- Vantaalla on 15 automaattiporttia lähtevässä liikenteessä ja 15 porttia saapuvassa liikenteessä. Rajavartiolaitos osallistui turvallisuusviranomaisten yhteisten tietojärjestelmähankkeiden toimeenpanoon. Valtiohallinnon yhteisen talous- ja henkilöstöhallintojärjestelmän käyttöönotto jouduttiin lykkäämään vuoden 2014 puolelle järjestelmän keskeneräisyydestä johtuen. Rajojen valvonnassa käytettävää teknistä valvontajärjestelmää ylläpidettiin operatiivisen toiminnan vaatimusten mukaisesti. Uusia sensoreita testattiin ja järjestelmän tietoliikennelaitteistoja uusittiin. Toimitilahallinto Rajanylityspaikkojen kehittämisen vuodelle 2013 suunnitellut rakennushankkeet on toteutettu hyväksytyssä aikataulussa ja laajuudessa yhteistyössä rajavartiostojen kanssa. Meripelastuskeskus (MRCC) Turku siirrettiin uusiin toimitiloihin. Immolan ja Onttolan alueiden peruskorjaus- ja kehittämishankkeiden aloitus siirtyi vuodelle 2014 vuokraneuvottelujen pitkittymisestä johtuen. Rajavartiolaitoksen talouden sopeuttamisohjelmaan liittyvät kiinteistöjä koskevat kehittämistoimenpiteet etenivät suunnitellusti lukuun ottamatta pääkaupunkiseudun toimintojen keskittämishanketta, joka on viivästynyt Rajavartiolaitoksesta riippumattomista syistä. Rajavartiolaitos jatkoi käytössään olevien toimitilojen, asuntojen ja maa-alueiden määrän sopeuttamista toiminnan edellyttämiin vaatimuksiin:

21 16 luopumalla Länsi-Suomen merivartiossa Vaasan lentosataman kiinteistöstä irtisanomalla vuokrasopimus päättymään sopimalla Lapin rajavartiostossa Virtaniemen rajavartioaseman ja pääosin Siilastuvan rajavartioaseman kiinteistöjen luovuttamisesta irtisanomalla vuokrasopimus päättymään ja Karhutunturin rajavartioaseman osalta Alustoimiala Ulkovartiolaiva 10 -hanke (UVL 10) etenee alkuperäisestä aikataulustaan jäljessä telakasta johtuvista syistä. Ulkovartiolaivan kölinlasku suoritettiin Vesillelasku- ja kastetilaisuus pidettiin Kasteessa laiva sai nimekseen Turva. Partiovenehanke (PV 08) jatkui suunnitellulla tavalla. Veneet numero 21 ja 22 otettiin vastaan. Viimeinen vene vastaanotetaan vuonna SRIB-hanke (Special Rigid Inflatable Boat) viivästyi markkinaoikeuskäsittelyn takia. Markkinaoikeus antoi Rajavartiolaitokselle positiivisen päätöksen maaliskuussa 2013, jonka jälkeen hankinta on edennyt suunnitellusti. Kaupallinen toimiala Hankkeiden suunnittelussa ja valmistelussa huolehdittiin hankintamenettelyn oikeellisuudesta ohjeistamalla ja opastamalla oikeista menettelytavoista. Merkittävimmät kokonaisuudet hankkeistettiin ja niistä tehtiin hankintapäätökset vakiintuneen käytännön mukaisesti. Putu-lain (laki julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista) mukaisia kilpailutuksia ei vuonna 2013 ollut. Putu-lakikoulutus järjestettiin huhtikuussa Rajavartiolaitoksessa otettiin käyttöön sopimushallintajärjestelmä Sohvi. Järjestelmäkoulutus annettiin hankintahenkilöstölle huhtikuussa Viestintä Toimeenpantiin Rajavartiolaitoksen viestintäsuunnitelma ja otettiin käyttöön Rajavartiolaitoksen strategian mukainen viestinnän uusi toimintamalli, jonka tavoitteena on viestinnän keskitetty johtaminen ja resurssien käyttö valtakunnallisesti. Rajavartiolaitoksen sopeuttamisohjelmasta tiedotettiin laajasti tammikuussa sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Sopeuttamisohjelma sai julkisuutta valtakunnallisissa ja paikallisissa päämedioissa. Jatkokeskustelua aiheutti lähinnä Rajaja merivartiokoulun ruotsinkielisen koulutuksen toteutus. Kasvavan rajanylitysliikenteen hallinnasta tiedotettiin aktiivisesti ja aihetta käsiteltiin myös julkisuudessa. Osin tähän liittyen itärajan rajanylityspaikoille suuntautui korkean tason vierailuita. Tasavallan presidentti, pääministeri ja muita ministereitä tutustui Rajavartiolaitoksen toimintaan. Merelliset toiminnot saivat julkisuutta uuden vartiolaivan valmistumista seuranneiden tiedotteiden ansiosta. VL Turvan kastetilaisuus elokuussa pääsi pääuutislähetyksiin. Suomen, Viron ja Venäjän välinen meripelastuksen kolmikantaharjoitus "Dark Dimensions" ylitti uutiskynnyksen ennennäkemättömällä laajuudella sähköisessä ja painetussa mediassa. Rajavartiolaitoksen kansainvälinen toiminta Frontexin operaatioissa Välimerellä sai myös kiitettävästi julkisuutta. Rajamme Vartijat- lehden 80.vuosikertaa julkaistiin uudella ulkoasulla, joka sai positiivista palautetta lukijoilta. Rajavartiolaitos esiintyi sosiaalisessa mediassa Raja- ja merivartiokoulun edellisenä vuonna avatun facebook-sivuston lisäksi Länsi-Suomen merivartioston facebook- sivuilla sekä Suomenlahden merivartioston twitter-tilillä. Sosiaalisen median käyttöä testattiin lisäksi kahdessa

22 17 meripelastusharjoituksessa. Nämä uudet tiedotuskanavat arvioitiin varsin käyttökelpoisiksi kriisiviestinnässäkin. Säädösvalmistelu Rajavartiolaitoksen säädösvalmistelussa on huomioitu sekä sisäministeriön yhteiset, että omat säädösvalmistelun laadun parantamista koskevat tulostavoitteet. Rajavartiolaitoksella on kattava tiedonkeräysjärjestelmä sitä koskevien säädösten toimivuudesta ja muutostarpeista. Rajavartiolaitos on jatkanut aktiivista ja ennakoivaa vaikuttamista Euroopan unionin säädösvalmisteluun. Kansallisilla asiantuntijoilla ja Suomen pysyvässä edustustossa Euroopan unionissa toimivalla Rajavartiolaitoksen edustajalla on ollut keskeinen rooli vaikuttamisessa. Rajavartiolaitos on korostanut ennakoivaa varautumista Euroopan unionin ja Venäjän mahdolliseen viisumivapauteen, jolla on toteutuessaan myös merkittäviä kansallisia vaikutuksia kasvavan rajaliikenteen myötä. Kasvavan rajaliikenteen hallinta vaatii Älykkäät Rajat -paketin operatiivista käyttöönottoa ennen uusien suurten Euroopan unionin naapurimaiden viisumivapauksia. Tätä on painotettu neuvostossa, Euroopan parlamentille ja komissiolle sekä erityisesti parlamentin vastuukomitean (LIBE-komitea) ja komission edustajien tutustuessa rajatarkastuksiin Suomessa vuoden 2013 lopulla. Osana rajavartiolainsäädännön tarkistamishanketta hallitus antoi syyskuussa 2013 eduskunnalle esityksen rajavartiolaitoksen hallintolain ja rajavartiolaitoksen henkilötietolain muuttamisesta. Muutokset tulivat voimaan Lainsäädäntöhanke jatkuu tammikuussa 2014 annetulla hallituksen esityksellä rajavartiolain muuttamisesta. Suunnitteluala ja taloushallinto Rajavartiolaitoksen talouden sopeuttamisohjelma vahvistettiin 2013 tammikuussa. Sopeuttamistoimista päätettiin vuoden 2013 aikana ja toteutus on edennyt pääosin suunnitellussa aikataulussa. Rajanylitysliikenteen kasvu on ollut Rajavartiolaitokselle merkittävä haaste. Hallitus myönsi kehyspäätöksessään 2013 Rajavartiolaitokselle noin 13 milj. euron pysyvän lisäyksen kasvavan rajanylitysliikenteen hallintaan. Lisämäärärahalla voidaan toimeenpanna hallituskaudelle suunniteltu kehittäminen sekä henkilöstölisäykset kaakkoisrajan rajanylityspaikoilla ja pääkaupunkiseudulla. EU:n naapuruusohjelman rahoitus lisää mahdollisuuksia kohdentaa nyt myönnettyä lisärahoitusta itärajan muiden rajanylityspaikkojen kehittämiseen. Rajavartiolaitos päivittää vuoden 2014 aikana suunnitelman itärajan rajanylityspaikkojen jatkokehittämis- ja resurssitarpeista. Rajavartiolaitoksen toiminnan ja talouden seurantajärjestelmällä on tuotettu tarpeelliset ja ajantasaiset säädösten ja ministeriön määräysten sekä Rajavartiolaitoksen tarpeiden mukaiset tiedot toiminnan johtamista varten. Taloushallinnon uudistus suunniteltiin ja taloushallinnon toiminnot keskitettiin valtakunnalliseen johtoon vuoden 2014 alusta alkaen. Rajavartiolaitoksen toiminnan ja talouden suunnittelujärjestelmän uudistus aloitettiin vuoden 2013 aikana. Uudistettu järjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2014 aikana. Samassa aikataulussa päivitetään Rajavartiolaitoksen tuloksellisuuden laskentajärjestelmää. Keskeisenä tavoitteena on keskittää suunnittelua ja vähentää hallintoon kuluvaa työaikaa työn laadun kuitenkaan kärsimättä. Rajavartiolaitoksen riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan uudistuksen valmistelua jatkettiin ja sen käytännön toimeenpano alkaa Tutkimus- ja kehittämistoiminta Rajavartiolaitoksen tutkimusstrategian (2009) päivitys aloitettiin. Suunnitellut tutkimushankkeet toteutettiin hyvän tieteellisen tavan mukaisesti.

23 18 Rajatarkastusten automatisointia kehittävä EU-rahoitteinen FastPass hanke käynnistyi vuoden 2013 alussa ja jatkuu vuoden 2016 loppuun. Rajavartiolaitoksen toimintaympäristötutkimushankkeessa tuotettiin uutta tietoa ulkoisen toimintaympäristön muutoksesta. Suomen ja Venäjän välisen tutkimusyhteistyön alalla järjestettiin kolme tieteellistä seminaaria yhdessä siviiliyliopistojen kanssa sekä tuotettiin suomi-englanti-venäjä -rajatarkastussanakirja Rajavartiolaitoksen tutkimustoiminnan verkottuminen toteutettiin osallistumalla laajasti tiedeyhteisön toimintaan sekä ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankehakuihin. Euroopan unionin rajaturvallisuusviraston (Frontex) tutkimusyhteistyöhön osallistuttiin aktiivisesti. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Rajavartiolaitoksen suoritteiden maksullisuudesta annetun sisäasianministeriön asetuksen (1221/2011) 6 :ssä säädetään, että Rajavartiolaitoksen palvelussuhdeasuntojen vuokrauksen ei tarvitse olla liiketaloudellisesti kannattavaa. Rajavartiolaitos on luovuttanut hallinnassaan olevat asunto-osakkeet Senaatti kiinteistöille alkaen ja vuokrannut ne takaisin. Asuntoja käytetään Rajavartiolaitoksen henkilöstön palvelussuhdeasuntoina. Kustannusvastaavuuslaskelmat on laadittu erikseen liiketaloudellisista suoritteista ja julkisoikeudellisista suoritteista. Julkisoikeudellisina suoritteina on käsitelty ilma-alusten sairaankuljetus ja viisumit, luvat ja muut päätökset. Liiketaloudellisina suoritteina on käsitelty Rajavartiolaitoksen huoneistojen vuokraustoiminta. Kustannusvastaavuuslaskelmien tekemisessä on käytetty kirjanpidon tietoja ja toiminnoille kohdennettua työaikaa. Kustannusvastaavuuslaskelmien laatimisperiaatteet ovat vertailukelpoisia vuosien osalta. Vuokraustoiminta (palvelussuhdeasunnot / muu vuokraus) Laskelmissa on käytetty hyväksi toiminto-tililuokan seurantatietoja: toiminnolle on kirjattu tulot, kulut sekä työaika. Henkilöstökulut on lisätty laskelmaan suhteellisena osuutena Rajavartiolaitoksen kokonaispalkkamenoista sen mukaan, mitä palvelussuhdeasuntoihin ja vuokraustoimintaan on kohdistettu työtä kokonaistyöajasta (0,02 %). Muut erilliskulut on otettu laskelmaan suoraan kirjanpidosta vuokraustoiminnolle kirjattuina kuluina aiheuttamisperiaatteen mukaan. Poistoina ja korkoina on otettu suhteellinen osuus (0,02 %) Rajavartiolaitoksen kokonaispoistoista ja koroista. Korkoprosentti 1,2 % on Valtiokonttorin määräämä nimellinen korkokustannus. Tukitoimintojen kustannukset on huomioitu käyttäen Rajavartiolaitoksen laskettua yleiskustannuslisäprosenttia (103 %). Rajavartiolaitoksen kirjauskäytännön mukaan lähes kaikki (99,3 %) muista toimintamenoista kirjataan pelkästään ohjaus- ja tukitoimintoihin. Kirjatusta työajasta ohjaus- ja tukitoimintoihin kohdentuu 32,2 %. Vuoden 2013 ja vuoden 2012 laskelmia verratessa vuokraustoiminnan tulot ovat pysyneet samalla tasolla. Tuotot kattavat vain 37 % vuokraustoiminnan menoista. Laskelmassa ovat mukana myös yhteismajoitustilat, joista kertyy tuloja erittäin vähän. Rajavartiolaitoksen ulkomailla (Venäjä, Tallinna, Riika, Peking) olevien yhdyshenkilöiden vuokrakulujen osuus on noin euroa. Näistä asunnoista ei synny lainkaan vuokratuloja. Asunnoista syntyvät kulut voidaan rinnastaa henkilöstön komennuskustannuksiin. Vuokrattavien asuntojen määrän vähentäminen on laskenut vuokrakuluja, mikä heijastuu laskuna myös yleiskustannusprosentin avulla laskettavaan tukitoimintojen kustannukseen.

24 19 MAKSULLISEN PALVELUTOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA Vuokraustoiminta (Palvelussuhdeasunnot/muu vuokraus) Tuotot: Maksullisen palvelutoiminnan tuotot: Vuokraustoiminta Maksullisen palvelutoiminnan tuotot Vuokrat ja käyttökorvaukset Vuok rat asunnoista Vuokrat muista rak./muut vuokrat Käyttök orvauk set Vuok rien tileistäpoistot 0 Muut toiminnan tuotot Tuotot yhteensä: Kokonaiskustannukset: Erilliskustannukset: Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökustannukset Vuokrat Palveluiden ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä: Osuus yhteiskustannuksista: Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä: Kokonaiskustannukset yhteensä: Kustannusvastaavuus (tuotot-kustannukset) Kustannusvastaavuus % 37 % 32 % 46 % Sairaankuljetustoiminta, ilma-alukset Kustannusvastaavuuslaskelman laskentatapa on ollut käytössä 1990-luvun lopulta. Laskelman taustatiedoissa huomioidaan hallintoyksiköittäin henkilötyövuodet, palkat ja muut toimintamenot, joista on vähennetty investointina käsiteltävät kulut. Lisäksi laskelmaan on kohdennettu Vartiolentolaivueen vaihto-omaisuus, käyttöomaisuus, lentotunnit, koulutustunnit, sairaankuljetustunnit ja henkilötyövuodet konetyypeittäin. Koska Vartiolentolaivue tukeutuu toiminnassaan esikuntaan ja raja- ja merivartiokouluun, laskelmaan on otettu mukaan myös osuus näiden hallintoyksiköiden henkilökuluista ja pääomakuluista. Kulut kohdennetaan ilma-alusten konekohtaisen henkilötyövuosimäärän perusteella. Kulut on eritelty palkkoihin ja muihin toimintamenoihin. Muuta kululajikohtaista erittelyä ei ole saatavilla. Vuoden 2013 sairaankuljetusten lukumäärä laski 78 kpl (-30 %). Vuoden 2012 sairaankuljetusten määrä oli tavanomaista suurempi, koska Lapin alueella ei ollut alkuvuodesta pelastushelikopteritoimintaa. Vuoden 2012 alusta sisäasianministeriön asetus Rajavartiolaitoksen suoritteiden maksuista muuttui ja suoritehinnat ilma-aluksilla nousivat %. Korkoprosentti on laskenut 1,2 prosenttiin edellisen vuoden 2,1 prosentista.

25 20 Taustalaskelmassa kustannuksia alentavasti vaikuttaa myös se, että vuonna 2013 Rajavartiolaitoksen kassamenoista investointeina käsiteltäviä oli 8,5 milj. euroa (5,8 milj./2012) ja tämä vähensi kassamenojen määrää 228 milj. euroon (236 milj./2012). Kun kustannukset vähenevät, myös tukitoimintojen kustannukset vähenevät. Poistojen osuus pieneni sen vuoksi, että kahden vanhimman SuperPuma helikopterin poistot päättyivät jo alkuvuodesta 2013 niiden jäännösarvon nollautuessa. MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA Sairaankuljetustoiminta (ilma-alus) Tuotot: Maksullisen palvelutoiminnan tuotot: Sairaankuljetukset Maksullisen palvelutoiminnan tuotot sairaank uljetustuotot ilma-aluk silla Muut toiminnan tuotot Tuotot yhteensä: Kokonaiskustannukset: Erilliskustannukset: Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökustannukset Vuokrat Palveluiden ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä: Osuus yhteiskustannuksista: Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä: Kokonaiskustannukset yhteensä: Kustannusvastaavuus (tuotot-kustannukset) Kustannusvastaavuus % 100 % 93 % 55 % Viisumit ja muut luvat ja päätökset Viisumitulot ja muut luvat ja päätökset ovat julkisoikeudellisia suoritteita, joiden tulot ovat kirjanpidossa, mutta vastaavia kuluja ei erikseen seurata. Viisumin hinnan määrää Euroopan unioni. Viisumien erilliskuluihin on laskettu kohdennettu työaika arvioiden, että viisumin kirjoittamiseen ja muuhun hallinnointiin kuluu 45 minuuttia. Viisumeja on myönnetty vuonna 2013 yhteensä kpl (1 267/2012, 1 938/2011) (1 267*0,75=950 tuntia). Viisumien myöntäminen on osa rajatarkastustoimintoa. Rajatarkastustoimintoon on kirjattu työaikaa vuonna 2013 yhteensä 25,8 % (24,5 %/2012, 22,93 %/2011) Rajavartiolaitoksen kohdennetuista tunneista. Tästä 950 tuntia on 0,09 %. Yleiskululisät on otettu mukaan yleiskuluprosentin avulla. Poistot ja korot on laskettu samassa suhteessa kuin palkkakulut.

26 21 MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA Viisumit ja muut luvat Tuotot: Maksullisen palvelutoiminnan tuotot: Viisumit, muut luvat ja päätökset Maksullisen palvelutoiminnan tuotot Viisumit Muut luvat ja päätökset Muut toiminnan tuotot Tuotot yhteensä: Kokonaiskustannukset: Erilliskustannukset: Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökustannukset Vuokrat Palveluiden ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä: Osuus yhteiskustannuksista: Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä: Kokonaiskustannukset yhteensä: Kustannusvastaavuus (tuotot-kustannukset) Kustannusvastaavuus % 37 % 44 % 63 %

27 22 Yhteisrahoitteinen toiminta Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 ) Toimiala: Rajavartiolaitos TUOTOT yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 0,0 0, Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS tuotot - kustannukset kustannusvastaavuus -% 69 % 81 % 10 % Yhteisrahoitteinen toiminta seurataan aina projektit ja hankkeet tililuokassa, jolloin hankekoodille kirjataan sekä tulot että erilliskulut. Työaikaa ei voi kohdentaa projektille. Tukikelpoiset arvonlisäverot on kirjattu projektille ja palaumasta vastaava osuus on tuloutettu arvonlisäveromenomomentille. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman tuotoissa ovat Rajavartiolaitoksen EU ulkorajarahastosta saadut rahoitusosuudet (joko toimintamenomomentille tuloutetut tai kirjausoikeudella momentille saadut). Kulupuolella ovat näitä hankkeita vastaavat menot. Ulkorajarahastohankkeiden (vuosiohjelma 2013) kuluja vastaavia tuloja ei ole viety siirtosaamisiksi, koska komissio ei ollut tilinpäätöksen mennessä vielä vahvistanut vuosiohjelmaa. Hankkeiden hyväksyminen ja rahoituksen (palaumien) myöhäisyyden vuoksi yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma on tehty ko. hankkeiden osalta maksuperusteella. Yhteisrahoitteisten ulkorajarahastohankkeiden tuottoja ovat olleet vuoden 2011 vuosiohjelmasta: kannettavat rajatarkastuslaitteet ( euroa), automaattiset rajatarkastuslinjastot ( euroa), liikkuvuuden parantaminen maastorajoilla ( euroa), tarkastus- ja tutkintarakennus ( euroa) ja partioveneiden kamerajärjestelmät ( euroa). Nämä erät on tuloutettu toimintamenomomentille.

28 23 Vuoden 2011 vuosiohjelmasta investointihankkeisiin (kirjaus- ja käyttöoikeus momentille ) saatu saatiin rahoitusta Partiovene 08 hankkeeseen ( euroa) ja vuosiohjelmasta 2012 AB/B 412 helikoptereiden uusimiseen ( euroa). Öljysuojarahastosta on saatu rahoitusta ulkovartiolaivaan ( euroa) sekä Dornier valvontalentokoneen valvontalaitteisiin ( euroa) sekä vedenalaiseen valvonta- ja etsintäjärjestelmään ( euroa). Kaksi ensimmäistä on tuloutettu SM sekalaisiin tuloihin, koska hankkeisiin on talousarviossa saatu täysimääräinen rahoitus, ja viimeinen tuloutettu RVL toimintamenomomentille. Suomen ympäristökeskus on lisäksi rahoittanut ulkovartiolaivaan tulevaa nosturia ( euroa). Tuotoissa ovat lisäksi mukana Fast Pass ( euroa), Cooperation project ( euroa) ja Repo (5 399 euroa) -projektit. Fast Pass -hankkeessa kehitetään automatisoituja rajatarkastuksia lentoasemilla ja muilla rajanylityspaikoilla. Hankkeen vetovastuu on Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä ja kyse on EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelmasta (FP7) rahoitetusta hankkeesta. Cooperation projektissa (CoopP) rahoitetaan eurooppalaisen merellisen tiedonvaihdon sisältöä, kustannuksia ja hyötynäkökulmia ja projekti on komission meri- ja kalastusasioiden pääosaston (DG Mare) rahoittama hanke. Repo (Re-locatable Portal Monitors for Major Public Events) on Säteilyturvakeskuksen koordinoima hanke ydinturvan ylläpitämisen kehittämiseen ja radioaktiivisten aineiden havaitsemiseen. Tuottoihin on kirjattu myös New Delhin ja Abujan yhdyshenkilöhankkeet (New Delhi euroa ja Abuja euroa). Nämä ovat Ulkoministeriön koordinoimia ulkorajarahaston vuosiohjelmasta 2012 rahoitettuja hankkeita, joissa Rajavartiolaitos on kumppani ja asemamaassa on Rajavartiolaitoksen yhdysmies. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmassa on huomioitu tukitoimintojen kustannuksina 5 % yleiskustannuslisänä (arvio) sekä poistoina ja korkoina 1 % Rajavartiolaitoksen vuosittaisista poistoista ja koroista (arvio). Muina erilliskuluina on ilmoitettu arvonlisäveromenot ja tiliryhmän 12-kulut HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Henkilöstöjohtaminen Rajavartiolaitoksen henkilöstöstrategia 2022 valmisteltiin hyvässä yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä henkilöstöjärjestöjen kanssa ja julkaistiin toukokuussa Henkilöstöstrategia tarkentaa Rajavartiolaitoksen strategian henkilöstöä koskevia linjauksia ja niiden toimeenpanoa. Henkilöstöstrategian mukaisesti Rajavartiolaitoksessa on luotettava, ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö. Henkilökunta pysyy ja jaksaa työskennellä Rajavartiolaitoksen palveluksessa ja on tyytyväinen työhönsä. Henkilöstön työympäristö on työturvallista. Rajavartiolaitoksen henkilöstöstrategian sekä voimavarastrategian toimeenpanemiseksi käynnistettiin vuonna 2012 vahvistetun Rajavartiolaitoksen henkilöstösuunnitelman päivitystyö. Henkilöstösuunnitelma vahvistettiin helmikuussa Vuoden 2013 aikana Rajavartiolaitoksessa valmisteltiin säädösmuutos, jossa rajavartijan peruskurssin opiskelijoiden opintososiaaliset edut muutettiin vastaamaan kadettien etuisuuksia vuodesta 2014 lukien. Muutos ei vaikuttanut vähentävästi hakijamäärään. Vuonna 2014 toteutettavalle rajavartijan peruskurssille rekrytoitiin 80 opiskelijaa, joista naisia 11. Upseereita rekrytoitiin Rajavartiolaitokseen 17. Valtioneuvoston vuosina 2012 ja 2013 Rajavartiolaitokselle myöntämä yhteensä noin 13 miljoonan euron lisärahoitus rajatarkastuksiin vuoteen 2017 mennessä mahdollistaa rajatarkastuksiin kohdennetun henkilöstön lisäämisen 160 rajatarkastajalla kaudella , vaikka Rajavartiolaitoksen henkilötyövuosien kokonaismäärä vähenee.

29 24 Rajavartiolaitoksen keskitettyjen hallinto- ja tukipalveluiden prosessit, ohjeet ja henkilöstöjärjestelyt tehtiin vuonna Uuteen toimintamalliin siirryttiin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti Kieku-järjestelmää ei saatu käyttöön ajanhallinnan toteutuksen keskeneräisyyden vuoksi. Järjestelmän käyttöönoton valmistelua jatkettiin. Tavoitteeksi asetettu näyttäisi toteutuvan. Vuoden 2013 lopussa Rajavartiolaitoksessa oli yhteensä henkilöä, joista upseereita oli 314, opistoupseereita 327, erikoisupseereita 38, raja- ja merivartijoita sekä siviilivirassa palvelevia 357. Henkilöstön tilaa käsittelevät tunnusluvut Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 2011 Toteuma 2012 Tavoite 2013 Toteuma 2013 Ammattitaidon ylläpito (koulpv/htv) 11,9 12,8 12,4 12,6 Lähtövaihtuvuus (%) 0,3 % 0,4 % 0,6 % 0,3 % Kenttäkelpoisuus (1-5) 4,3-4,4 4,4 Fyysinen kunto (1-5) 4,3-4,3 4,3 Sairastavuus (sa pv/htv) 8,7 8,7 8,6 8,6 Tapaturmat (sa pv/htv) 0,9 0,9 0,8 0,8 Työilmapiiri (1-5) 3,5 3,5 3,6 3,5 Henkilöstön keski-ikä (vuotta) 39,4 39,6 39,8 39,7 Koulutustasoindeksi 4,2 4,2 4,1 4,2 Sukupuolijakauma (% naisia) 12,6 % 12,4 % 12,4 % 12,6 % Kenttäkelpoisuustestien suoritusprosentti oli 79,3. Vuodelta 2012 tuloksia ei saatu teknisistä ongelmista johtuen. Sairastavuus on samalla tasolla kuin vuonna Hallintoyksiköiden välillä sairastavuus vaihtelee välillä 5,6-10,7 päivää per henkilötyövuosi. Varhaisen välittämisen mallin mukaisilla toimenpiteillä, kuten puheeksiotot, työkykyneuvottelut ja sairauslomien seuranta, näyttäisi olevan sairauslomia vähentävä vaikutus. Työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyön toimivuudella on tärkeä osuus henkilöstön työkyvyn tukemisessa.

30 25 Henkilöstön määrää kuvaavat tunnusluvut SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA HENKILÖSTÖVOIMAVARAT 2011 Toimiala: Rajavartiolaitos % osuus 2012 % osuus 2013 % osuus vert. ed. vuoteen (%) 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ, RAKENNE JA KULUT henkilötyövuodet (sis. harj ja työllisyysrahoin palkatut) ,4 henkilöstömäärä ,1 naiset , , ,6 1,2 miehet , , ,4-1,4 vakinaiset , , ,3-1,5 naiset , , ,7-0,3 miehet , , ,6-1,6 määräaikaiset 48 1,7 37 1,3 46 1,7 24,3 naiset 27 1,0 21 0,8 26 0,9 23,8 miehet 21 0,7 16 0,6 20 0,7 25,0 kokoaikaiset , , ,7-0,8 naiset , , ,0 1,9 miehet , , ,8-1,2 osa-aikaiset 53 1,9 43 1,5 35 1,3-18,6 naiset 24 0,9 21 0,8 19 0,7-9,5 miehet 29 1,0 22 0,8 16 0,6-27,3 keski-ikä 39,4 39,6 39,7 0,3 naiset 45,1 45,6 44,5-2,4 miehet 38,6 38,7 39,1 1,0 tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta% 76,2 75,8 76,4 0,8 kokonaistyövoimakustannukset /vuosi ,5 tehdyn työajan palkat, % osuus palkkasummasta , ,2 välilliset työvoimakustannukset ,3 ja niiden % osuus tehdyn työajan palkoista 67,7 73,0 68,9-5,6 2. TYÖHYVINVOINTI työtyytyväisyysindeksi 3,5-3,5 0,0 lähtövaihtuvuus % 0,3 0,4 0,3-25,0 tulovaihtuvuus % 4,9 4,1-100,0 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen % henkilöstöstä 0,0 0,1 0,0 sairauspoissaolot työpäivää/htv 8,7 8,7 8,6-1,1 työterveyshuolto /htv ,7 työkunnon ja työtyytyväisyyden edistäminen /htv ,1 3. OSAAMINEN koulutustasoindeksi 4,2 4,2 4,2 0,0 naiset 4,20 4,30 4,30 0,0 miehet 4,20 4,20 4,20 0,0 koulutus ja kehittäminen /htv ,9 koulutuspanostus työpäivää/htv 11,9 12,8 12,6-1,6 henkilöstön arvo ,0 Henkilötyövuodet Rajavartiolaitoksen henkilöstö (pl. työllisyysvaroin palkatut) tuotti (2 787/2012) henkilötyövuotta. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 39 henkilötyövuotta. Henkilöstömäärä ja sukupuolijakauma Vuoden 2013 lopussa Rajavartiolaitoksen palveluksessa oli virkamiestä. Naiset työskentelevät pääsääntöisesti siviilitehtävissä, joissa heidän osuutensa on noin 75 %. Vakituisesta henkilöstöstä upseereita on noin 11 %, opistoupseereita noin 12 %, raja- ja merivartijoita yhteensä noin 62 %, erikoisupseereita noin 1 % ja siviilivirkamiehiä noin 13 %. Naisten osuus sotilasviranhaltijoista on noin 4 %.

31 26 Ikärakenne Rajavartiolaitoksen henkilöstön keski-iän (39,7 vuotta) lievä nousu jatkui vuonna Keski-ikä on varsin matala johtuen henkilöstörakenteen painottumisesta sotilashenkilöstöön. Henkilöstön ikärakenteessa on selviä eroja tarkasteltaessa asiaa henkilöstöryhmittäin ja sukupuolen mukaan. Sotilaiden eläkejärjestelmästä johtuen miesten keski-ikä (39,1 vuotta) on selvästi naisten keski-ikää (44,5 vuotta) matalampi. Suurin henkilöstöryhmä (32,7%) iän perusteella oli vuotiaat (vuonna vuotiaat). Ikäluokka vuotta on ollut 2000-luvulla vallitsevasti suurin ikäluokka. Naisten ikärakenne painottuu vanhempiin ikäluokkiin ja nuorempien ikäluokkien osuudet ovat pienet. Naisten ikärakenne ei tule lähivuosina merkittävästi muuttumaan. Miesten ikärakenne on tasapainoisempi sotilasvirassa palvelevien tasaisemmasta rekrytoinnista johtuen. Koulutusrakenne Koulutustasoindeksin tiedot on kerätty Tilastokeskuksen luokituksen mukaan, joka perustuu Unescon laatimaan kansainväliseen koulutusluokitukseen (Unesco International Standard Classification of Education, ISCED). ISCED-luokitus on laadittu tilastollisia tarkoituksia varten ja se vaikuttaa ainoastaan koulutuksen tilastointiin liittyviin asioihin. Rajavartiolaitoksen keskimääräinen koulutustasoindeksi vuonna 2013 oli 4,2.

32 27 Lähtö- ja tulovaihtuvuus Henkilöstön kokonaispoistuma oli 5,3 % (147 henkilöä) alla olevan taulukon erittelyn mukaisesti. Lähtövaihtuvuus toisen työantajan palvelukseen oli 0,3 %. Edelliseen vuoteen nähden kokonaispoistuma lähtövaihtuvuus pienenivät hieman (vuonna ,8 % ja 0,4 %)

33 28 Henkilöstökustannuksia ja työajan käyttöä kuvaavia tunnuslukuja Työvoimakustannukset Rajavartiolaitoksen työvoimakustannukset olivat 169,7 milj. euroa, mikä tekee henkilötyövuotta kohti laskettuna noin euroa. Työvoimakustannukset henkilötyövuotta kohti nousivat edellisvuodesta 1,9 %. TYÖVOIMAKUSTANNUSERÄ Vert. edell jakauma vuoteen I. Palkkasumma , , ,80 75,8 % 0,6 % II. Tehdyn työajan palkat , , ,70 61,1 % 6,2 % A. Välilliset palkat , , ,16 17,9 % 0,3 % B. Sosiaaliturva , , ,00 21,8 % -0,2 % C. Muut välilliset kustannukset , , ,26 2,4 % 4,9 % III. Välilliset työvoimakustannukset , , ,42 42,1 % 0,3 % IV. Työvoimakustannukset yhteensä , , ,06 100,0 % 0,5 % Työvoimakustannukset/HTV ,9 % Työvoimakustannuserien selitykset: I. Palkkasumma: Henkilöstön palkkaukseen käytetty työajan palkat ja välilliset palkat. II. Tehdyn työajan palkat: Tulosalueille ja sisäisiin toimintoihin käytetty työaika. A. Välilliset palkat: Lomaraha, vuosiloma-ajan palkat, lapsen syntymä ja hoito, sairausajan palkat, eri virkavapaudet, koulutusajan palkat, ammattiyhdistystoiminta, yhteistoiminta, työsuojelun yhteistoiminta ja virkistystoiminta. B. Sosiaaliturvamenot: Sotu-, eläke-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut. C. Muut välilliset kustannukset: Virka- ja suojapuvut, työsuojelu, terveyden- ja sairaudenhoito, työpaikkaruokailu, virkistys- ja sosiaalitoiminta sekä koulutukseen liittyvät kustannukset kuten esimerkiksi opetusmateriaali, päivärahat, matkakustannukset ja muu koulutuksessa käytettävä materiaali. III. Välilliset työvoimakustannukset yhteensä: Välilliset palkat, sosiaaliturvamenot ja muut välilliset kustannukset. Työajan käyttö Tehdyn vuosityöajan (Rajavartiolaitoksen eri tulosalueille ja sisäisiin toimintoihin kohdistunut työaika) osuus säännöllisestä vuosityöajasta (= työpäivien lm x työpäivän pituus) vuonna 2013 oli 76,4 % mikä oli 0,6 prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän. Ei tehdyn vuosityöajan (tarkoitetaan vuosilomiin, sairauksiin, tapaturmiin tai muihin palkallisiin vapaapäiviin kertynyttä aikaa) osuus säännöllisestä vuosityöajasta laski 0,4 % edellisen vuoden tasosta ollen 18,6 %. TYÖAJAN KÄYTTÖ vuosimuutos (% säännöllisestä vuosityöajasta) %-yksikköä Tehty vuosityöaika 76,2 75,8 76,4 0,60 Koulutus 4,7 5,1 5,0-0,10 Ei tehty vuosityöaika 19, ,6-0,40

34 29 Perhevapaiden käyttö Rajavartiolaitoksen tasa-arvosuunnitelman mukaisesti henkilöstökertomuksessa seurataan perhevapaiden käyttöä sukupuolen mukaisesti. Rajavartiolaitoksen henkilöstö on käyttänyt lakisääteisiä tai muita perhevapaita seuraavan taulukon mukaisesti: Perhevapaiden käyttö (työpäivää) mies nainen yhteensä Vuosimuutos % Vuosimuutos % Vuosimuutos % Erityisäitiysloma , , ,0 Äitiys/vanhempainloma , , ,7 Isyysloma , , ,8 Hoitovapaa , , ,4 Osittainen hoitovapaa , , ,9 Lapsen vaikea sairaus , , ,3 Pakottavat perhesyyt , , ,7 Tilapäinen hoitovapaa , , ,2 Kaikki yhteensä , , ,4 Miesten käyttämistä perhepoliittisista vapaista osittainen hoitovapaa aiheuttaa eniten poissaoloja. Toiseksi eniten miehet olivat isyyslomalla. Naisilla vastaavasti osittainen hoitovapaa ja äitiysloma/vanhempainloma tuottivat eniten perhevapaita. Edelliseen vuoteen verrattuna perhevapaiden käyttö laski yhteensä 7,4 %. Miesten perhevapaisiin käyttämä aika laski, kun vastaavasti naisten perhevapaisiin käyttämä aika lisääntyi hieman, erityisesti äitiys/vanhempainvapaan osalta. Koulutukseen osallistuminen Rajavartiolaitoksen tasa-arvosuunnitelman mukaisesti toimintakertomuksessa seurataan Rajavartiolaitoksen henkilöstön koulutukseen pääsyä. Henkilöstö osallistui tietyille kursseille alla olevan taulukon mukaisesti: 2013 Kurssille osallistuneet Kurssit miehiä naisia Yleisesikuntaupseerikurssi 56 (päättynyt 2013) 7 0 Esiupseerikurssi 66 (alkanut 2013) 9 1 Sotatieteiden maisterikurssi 2 (päättynyt 2013) 7 1 Sotatieteiden maisterikurssi 4 (alkanut 2013) 8 0 Sotatieteiden kandidaattikurssi (97. KadK ja 80. MEK) (päättynyt 2013) 18 0 Sotatieteiden kandidaattikurssi (98. KadK ja 81. MEK) 17 0 Rajavartijoiden jatkokurssi 11 (vuonna 2013) 39 5 Rajavartijan peruskurssi 20 (alkanut 2013) Yhteensä Työhyvinvointia kuvaavat tunnusluvut Työilmapiiri Vuoden 2013 työhyvinvointikyselyn työtyytyväisyysindeksiksi tuli 3,49. Tulos on kaksi sadasosaa enemmän kuin edellisessä kyselyssä, joka suoritettiin vuonna Tyytyväisyys on lisääntynyt eniten työnantajakuvan osa-alueella (+0,11) ja heikentynyt eniten kehittymisen tuen (-0,03) osa-

35 30 alueella. Vahvimpana osa-alueena koettiin edelleen työilmapiiri ja työyhteisö (3,96). Heikoimmaksi osa-alueeksi koettiin palkkaus (3,06). Fyysinen kunto ja kenttäkelpoisuus Vuonna 2013 kenttäkelpoisuustestien suoritusprosentti koko Rajavartiolaitoksen osalta oli 79 % vaihdellen hallintoyksiköiden välillä 63 % - 98 %. Fyysisen kunnon indeksi testattujen osalta oli 4,3 ja kenttäkelpoisuusindeksi 4,4. Vuonna 2011 molemmat indeksit olivat 4,3. Vuoden 2012 osalta tuloksia ei teknisten ongelmien vuoksi saatu. Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Sairaudesta aiheutuvia poissaoloja kertyi työpäivää (ma pe), 2,6 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilötyövuosia kohden poissaolopäiviä kertyi saman verran, 8,6 pv/htv. Sairauspoissaolojen kehitys muutos Sairauspäiviä ,6 % Sairaustapauksia ,2 % Sairauspäiviä/htv 8,3 8,9 8,7 8,7 8,6 8,6

36 31 Tapaturmasta aiheutuvia poissaoloja kertyi työpäivää (ma - pe). Niiden määrä väheni edellisestä vuodesta 544 vuorokautta eli 20 %. Sairauspäiviä henkilötyövuotta kohti kertyi kuitenkin 0,8, joka on sama tulos kuin vuonna Tapaturmapoissaolojen kehitys muutos Sairauspäiviä % Sairaustapauksia ,5 % Sairauspäiviä/htv 0,6 0,7 0,9 0,9 0,8 0,8

37 32 Työkyky Henkilöstön terveystarkastuksiin sisältyy Työterveyslaitoksen kehittämä työkyky- ja oirekysely, jonka perusteella voidaan laskea työkykyä kuvaava indeksi. Vuoden 2013 aikana Rajavartiolaitoksen palveluksessa olleista henkilöistä 833 henkilöä on vastannut kyselyyn viimeisimmän terveystarkastuksensa yhteydessä. Tulosten perusteella 89,8 % vastanneista kokee työkykynsä erinomaiseksi tai hyväksi. Vuonna 2011 käyttöön otettu Varhaisen välittämisen mallin tavoitteena on löytää työkyvyn tukea tarvitsevat työntekijät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kohtalaista ja huonoa työkykyä kokevat henkilöt ovat työterveyshuollon seurannassa ja kuntouttavien toimenpiteiden piirissä. Kuntoutustuella oli vuoden 2013 aikana 17 henkilöä, joka on kuusi (6) henkilöä vähemmän kuin vuonna Työkyvyttömyyseläkkeelle ei siirtynyt yhtään henkilöä.

38 TILINPÄÄTÖSANALYYSI JA MUUT OIKEAT JA RIITTÄVÄT TIEDOT Rahoituksen rakenne Rajavartiolaitoksen rahoitus tulee lähes täysimääräisesti talousarviosta. Toimintamenomomentti on nettobudjetoitu ja tulot kattavat vain noin 3 % Rajavartiolaitoksen menoista. Rajavartiolaitos on saanut vuoden 2013 aikana 3,4 milj. euroa käyttöoikeutena investointihankkeisiin Sisäasiainministeriön momenteilta ja Ulkorajarahasto. Lisäksi Sisäasiainministeriö maksoi toimintamenomomentilla rahoitettavien ulkorajarahastohankkeiden maksuosuuksia 1,79 milj. euroa. Näiden hankkeiden arvonlisäveron osuudet on tuloutettu momentille Öljysuojarahasto maksoi rahoitusosuudet ulkovartiolaiva Turvaan (3 milj. euroa), Dornier valvontalentokoneen valvontalaitteisiin (2,98 milj. euroa) sekä vedenalaisen valvonta- ja etsintäjärjestelmään (0,145 milj. euroa). Näistä kaksi ensimmäistä rahoitusosuutta tuloutettiin Sisäasiainministeriön sekalaisiin tuloihin momentille , koska vastaava rahoitus ulkovartiolaivan ja ilma-alushankkeisiin oli saatu talousarviossa bruttomääräisenä. Vedenalaisen valvonta- ja etsintäjärjestelmän rahoitusosuus tuloutettiin Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentille. Talousarvion toteutumisen analyysi Yhteenveto momentin talous- ja lisätalousarvioista Momentit TAE/LTAE Euroa Selite TAE LTAE Ivalon, Onttolan, Immolan ampumaratojen kunnostaminen 4. LTAE Raamisopimuksen mukaisten koulutusmäärärahojen poisto Yhteensä TAE Ilma-alusten hankinta 3. LTAE AB/B412 hekon rahoituksen aikaistaminen Ilma-alukset yhteensä TAE 0 Partioveneiden hankinta 3. LTAE Viranomaisveneen hankinta, konseptiveneen suunnittelu TAE Ulkovartiolaivan hankinta LTAE AB/B412 hekon ja niiden varaosasvaraston yhdenmukaist Yhteensä Vuoden 2013 talousarviossa Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin momentille myönnettiin nettomäärärahaa 227,4 milj. euroa ja Rajavartiolaitoksen ilma- ja vartioalushankintoihin momentille yhteensä 76 milj. euroa, josta 24 milj. euroa ilma-alusten hankintaan, 52 milj. euroa ulkovartiolaivan hankintaan. Vuoden 2013 kolmannessa lisätalousarvioissa momentille Rajavartiolaitoksen toimintamenot myönnettiin lisäystä 2 milj. euroa, joka oli tarkoitettu Rajavartiolaitoksen ampumaratojen saattamiseen ympäristölainsäädännön ja ympäristölupien edellyttämälle tasolle. Neljännessä lisätalousarviossa Rajavartiolaitoksen toimintamenoista vähennettiin 0,5 milj. euroa raamisopimuksen mukaisia koulutusmäärärahoja. Vuoden 2013 kolmannessa lisätalousarviossa myönnettiin momentille lisäystä 20,5 milj. euroa. Tästä 2,5 milj. euroa myönnettiin viranomaisveneen konseptiveneen suunnitteluun ja hankintaan. Tavoitteena on ottaa käyttöön kustannustehokas venetyyppi, jossa huomioidaan viranomaisten tarvitsema kelirikko-, pelastus-, sammutus-, hinaus- ja öljyntorjuntakyky. Määrärahasta 18 milj. euroa oli AB/B412 helikopterien uusimiseen suunnitellun rahoituksen aikaistamista vuodelta 2014.

39 34 Työ- ja elinkeinoministeriön momenteilta maksettiin 11 työllisyysvaroin palkatun henkilön kuluja yhteensä euroa. Henkilöt oli palkattu Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköihin kiinteistönhoito-, siivous-, opastaja-, toimisto- ja ravitsemispalvelutehtäviin. Ulkorajarahaston momenteilta ja maksettiin partioveneiden ja helikoptereiden tukikelpoisia menoja 3,4 milj. euroa. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille momentilta maksettiin Cospas-Sarsat ohjelman jäsenmaksuja euroa. Toimintamenoja siirtyi vuodelle 2013 yhteensä 28,9 milj. euroa (2012/29,7 milj. euroa). Siirtyvistä toimintamenojen määrärahoista on sidottu eri hankkeisiin yhteensä noin 16,6 milj. euroa (16 milj. euroa/2012). Suurimpia kokonaisuuksia tästä ovat mm. Rajavartiolaitoksen esikunnan teknillisen toimialan valtakunnalliset kehittämishankkeet sekä Vartiolentolaivueen hankinnat. Vuodelle 2013 kuuluvia takautuvia palkkakuluja maksetaan vuonna 2014 noin 1,5 milj. euroa palkkojen kohdentamisperusteen muutoksen vuoksi. Siirtyvän erän suuruus on 12,3 % (11,9 %/2013, 13 %/2011, 13,6 %/2010) bruttotoimintamenoista. Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentti on nettobudjetoitu ja tuloja arvioitiin tilikauden aikana kertyvän noin 6 milj. euroa. Nettoutettavia tuloja kertyi toimintamenomomentille vuoden 2013 aikana noin 7 milj. euroa (8,9 milj. euroa/2012). Ero suunnitellun ja toteutuneen tulokertymän välillä johtuu ulkorajarahaston palaumista, joiden maksatusaikataulu vaihtelee suuresti Rajavartiolaitoksesta riippumattomista syistä. Tuloutuksista yhteistoiminnan tuottoja on 1,59 milj. euroa. Nämä ovat pääosin EU:lta saatuja Frontex- operaatioiden ja matkakustannusten korvauksien yhteistoiminnan tuottoja (1,1 milj. euroa), yhteistyöviranomaisilta (poliisi, tulli, ulkoasiainministeriö) laskutettuja valvontalaitteiden ylläpitomaksuja ja kehittämismenoja (0,28 milj. euroa) sekä varusmiesten laskutettuja kuluja. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoista (1,8 milj. euroa) merkittävimmät erät ovat ulkorajarahaston rahoitusosuudet 1,67 milj. euroa. Rajavartiolaitoksen tavanomaisista tuloista suurimmat erät olivat vuokrat ja käyttökorvaukset (0,95 milj. euroa), ilma-alusten sairaankuljetustulot (1,4 milj. euroa) ja muut tuotot, joka sisältää huutokauppatulot (0,2), muonitustulot (0,19) ja viisumitulot (0,07). Lisäksi toimintamenomomentille on siirtotalouden tuottoina tuloutettu euroa öljysuojarahaston rahoitusosuutta vedenalaisen valvonta- ja etsintäjärjestelmään. Ilma-alukset määrärahaa käytettiin helikoptereiden hankintamenojen maksamiseen 3,4 milj. euroa. Päättyneellä tilikaudella vastaanotettiin kaksi partiovenettä ja maksuja suoritettiin 0,8 milj. euroa. Vuonna 2014 vastaanotetaan viimeinen 23. partiovene. Rajavartiolaitos allekirjoitti ulkovartiolaivan hankintasopimuksen Tilikaudelle kirjattiin ulkovartiolaivan kuluja 47,9 milj. euroa. Dornier siirtomääräraha ( ) on tarkoitettu Rajavartiolaitoksen kahden valvontalentokoneen valvontajärjestelmien (II-vaihe) uusimiseen. Määrärahaa käytettiin 0,5 milj. euroa.

40 35 Valtuudet Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) Tamenot 2013 Tot Arvio Arvio Tamenomenot Ta Valtuus nro Valtuus nimi Valtuus määrä Ta-menot aik. vuodet 2015 Myöh. Kaikki yht EBF-rahoitusKaikki yht Partioveneiden hankinta, 10 kpl Ulkovartiolaivan hankinta (2011) Helikoptereiden hankinta Ulkovartiolaivan hankinta, uusittu osuus SuperPuma AS322 modifik./g-huollot Vuoden 2010 ensimmäisessä lisätalousarviossa saatiin 9,2 milj. euron tilausvaltuus kymmenen partioveneen hankintaan. Kyseessä oli vuoden 2008 partiovenevaltuuden lisähankintaoikeudesta. Hankintamenettely ja hankintapäätös tehtiin ja lisähankintaoikeuspäätös Partioveneiden hankinta jatkuu vuonna 2014, jolloin viimeinen partiovene otetaan vastaan. Vuoden 2011 kolmannessa lisätalousarviossa myönnettiin 97 milj. euron tilausvaltuus ulkovartiolaivan hankintaan. Valtuus myönnettiin korotettuna, sillä ulkovartiolaivan hankintaan tarkoitettu 57 milj. euron tilausvaltuus myönnettiin ensimmäisen kerran vuoden 2009 toisessa lisätalousarviossa ja se uusittiin kokonaisuudessaan vuosien 2010 ja 2011 talousarvioissa. Ulkovartiolaivan hankintasuunnittelu aloitettiin vuonna 2009 ja suunnitteluun on kulunut 0,9 milj. euroa. Ulkovartiolaivan 95,8 milj. euron hankintasopimus allekirjoitettiin ja hanke jatkuu vuoteen 2014 saakka. Ulkovartiolaivan valtuudesta käyttämättä jäänyt osa (0,3 milj. euroa) uusittiin talousarviossa 2012, 2013 ja Ulkovartiolaivan valtuutena on käsitelty vain varsinaisen laivan hankintasopimus ja siitä aiheutuneet menot. Vuoden 2010 talousarviossa myönnetty määrärahan laajennus investointimomentille määrärahaa saa käyttää myös hankinnan suunnittelu-, matka- ja hallintokuluihin. Näitä kuluja ei ole käsitelty valtuutena. Vuoden 2011 talousarviossa myönnettiin 62 milj. euron tilausvaltuus AB/B412 helikoptereiden uusimiseen. Valtuus uusittiin vuoden 2012 talousarviossa ja hankintasopimus, 57,3 milj. euroa tehtiin Helikopterit toimitetaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Hankkeeseen on haettu myös EU-ulkorajarahaston rahoitusta. Vuoden 2012 toisessa lisätalousarviossa myönnettiin tilausvaltuus kolmen AS332 Super Puma meripelastushelikopterin modifikaatioon ja G-huoltoon. Hanke ajoittuu vuosille ja sen kokonaiskustannusarvio on 33,7 milj. euroa. Hankintasopimus (29,7 milj. euroa) allekirjoitettiin ja hankinnasta aiheutuu menoja vuoteen 2019 saakka. Tuotto- ja kululaskelman analyysi Tuotto- ja kululaskelman merkittävimmät muutokset verrattuna edelliseen vuoteen oli tulojen kertymän lasku 4,3 milj. eurolla (-35,7 %), joka pääosin johtui yhteistoiminnan ja yhteisrahoitteisen toiminnan tuottojen laskusta (ulkorajarahasto-osuudet). Maksullisen palvelutoiminnan tuotot laskivat -27,1 % ( euroa) johtuen sairaankuljetustulojen laskusta. Vuokrat ja käyttökorvaukset pysyivät ennallaan. Toiminnan kulut kasvoivat vain 3,1 %. Valmistus omaan käyttöön tilin kautta on aktivoitu taseeseen joko keskeneräisiin tai valmiiksi mm. Hiienvaaran vanha kämppä ja wc, Kieskisojan partiomaja, Tulppion vedenottamo, Lahnajärven kelkkakatos. Muiden kulujen kasvu johtuu vartiolaiva Tavin, Telkän ja Tiiran poistamisesta kirjanpidosta myyntitappiotilin (9,6 milj. euroa) kautta. Laivat myytiin Iso-Britanniaan ja Norjaan.

41 36 Satunnaisiin tuottoihin ( euroa) on kirjattu merkittävimpänä eränä Dornier valvontalentokoneiden toimituksen viivästymisestä saatu sopimussakko ( euroa) sekä lahjoituksena saatu auto ( euroa). Satunnaisiin kuluihin on kirjattu maksetut vahingonkorvaukset (9 136 euroa) sekä muut maksetut korvaukset (2 450 euroa). Siirtotalouden tuotoissa (6,1 milj. euroa) on Öljysuojarahaston maksamat rahoitusosuudet Rajavartiolaitoksen investointihankkeisiin. Taseen analyysi Rajavartiolaitoksen käyttöomaisuuden tasearvo (217,1 milj. euroa) nousi edellisestä vuodesta 17,6 %. Aineellisista hyödykkeistä laivat ja vesikuljetusvälineet sekä ilma-alukset muodostavat merkittävimmän osuuden (88,8 milj. euroa) Rajavartiolaitoksen käyttöomaisuudesta ja tähän erään aktivoitiin tilikauden aikana, mm. kaksi partiovenettä ja kuljetusvälineitä sekä maa- ja merirajan valvontalaitteistoa. Omaisuudesta poistettiin kolme vartiolaivaa (9,6 milj. euroa). Taseen arvon nousu johtuu myös taseessa olevista merkittävistä keskeneräisistä investoinneista, jotka kasvoivat tilikauden aikana 79,6 % (49,6 milj. euroa). Kiinteistötaseen (maa-alueet, rakennukset, rakennelmat) arvo vuoden lopussa oli 13,6 milj. euroa. Kiinteistötaseeseen aktivoitiin valmiina tilikauden aikana yhteensä noin 2 milj. euroa toimintamenomomentilta rahoitettuja uudis- ja perusparannushankkeita. Näitä valmistuneita hankkeita olivat: Raja- ja merivartiokoulun tarkastusja tutkintarakennus ( euroa), ajoharjoittelurata ( euroa) ja varastohalli ( euroa), Pohjois-Karjalassa Onttolan esikunta-alueen aitaus ( euroa), esterata ( euroa) ja helikopterikenttä ( euroa), Lahnajärven ja Rajakosken partiomajojen kelkkavarastot ( euroa), Lapissa Tulppion vedenottamo ( euroa), Kieskisojan partiomaja ( euroa) ja Virtaniemen laitetila ( euroa) sekä Länsi-Suomen merivartioston TUVEtilat ( euroa). Kiinteistötaseesta poistettiin Katihapuron, Kalahovin ja Asuntolammen partiomajat sekä neuvottelumaja ja raakavesilaitos. Lisäksi kaksi laituria myytiin Senaattikiinteistölle. Aineettomien hyödykkeiden ryhmässä olevat keskeneräiset aineettomat käyttöomaisuushankinnat ( euroa) ovat eri tietojärjestelmien kehittämiskuluja. Ennakkomaksuissa ja keskeneräisissä hankinnoissa (110,4 milj. euroa) on keskeneräinen nosturi ulkovartiolaivaan ( euroa), Super Puman modifikaatio (2 milj. euroa), keskeneräinen partiovene (1 milj. euroa), keskeneräinen ulkovartiolaiva (86,2 milj. euroa) ja kaksi keskeneräistä helikopteria varusteluineen (20,2 milj. euroa). Lisäksi erässä on keskeneräisiä rakennushankkeita Hiienvaaran wc ( euroa) sekä Nuijamaan rajatarkastusaseman kaista- ja tarkastustilojen hankinta ( euroa) ja Imatran rajanylityspaikan kehittäminen ( euroa). Siirtosaamisissa (noin 4 milj. euroa) on merkittävimpänä eränä vartiolaivojen Telkkä ja Tiira myyntisaaminen (3 milj. euroa), Senaattikiinteistöjen tasauslaskut sekä Frontex-saatavat. Muissa lyhytaikaisissa saamisissa on myyntireskontran kautta laskutettavat muut kuin maksullisen palvelutoiminnan vuodelle 2013 kuuluvat erät. Saaduissa ennakkomaksuissa on ( euroa) Euroopan Komission rahoittaman Fast Pass hankkeen ennakkorahoitusta sekä Suomen ympäristökeskuksen rahoittama ennakkomaksu ulkovartiolaiva Turvan nosturihankintaan. Siirtovelkojen (22,4 milj. euroa) kautta on kirjattu tilikaudelle suoriteperusteisesti kuuluvia eriä sen jälkeen kun ostoreskontra sulkeutui.

42 37 Määrärahojen käyttö Rajavartiolaitoksen kassamenot 2013 (netto) Palkat Muutos% Muutos Palkat ja palkkiot , ,57-0,2 % , Henkilöstön kiinteät palkat , ,36-0,2 % , Työaikakorvaukset , ,47 1,9 % , Ylityökorvaukset , ,34 3,1 % , Henkilöstön lomaraha , ,57 0,9 % , Vs. lomakorvaukset , ,57 12,9 % , Sairausaikalisät , ,85-5,2 % , Vuosilomalisät , ,93 7,6 % , Lomarahavapaa , ,10 0,6 % , Vs. varallaolokorvaukset , ,79-11,2 % , Muut korvaukset ja lisät , ,57-40,7 % , Henkilöstön sairausvak pal , ,28-1,1 % , Ulkopuolisten palkkiot 206,03 206, Työsuojeluvaltuutetun palkkio , ,72 7,3 % 2 292, Luento- ja tuntiopetuspalkkio , ,00 27,2 % 3 600, Luottamusmiespalkkiot , ,78-3,9 % , Muut palkat ja palkkiot , ,00 40,2 % 4 821,10 Henkilöstösivukulut , ,02-5,4 % , Työnantajan sosiaaliturvamaks , ,00-4,0 % , Eläkemaksut , ,49-6,0 % , Sosiaaliturvamaksujen palautu , ,73-4,7 % 1 585, Tapaturmavakuutusmaksut , ,26 10,3 % ,38 Muut hlöstölle maks. korvaukse , ,90 22,0 % , Muut kustannusten korvaukset , ,90 22,0 % ,02

43 38 Yhteistoiminnan kustannusten korvau , ,00-96,5 % , Yht.toim. kust. korv. elinkei ,00-100,0 % , Yht.toim. kust. korv. valtion , ,00 Yhteistoiminnan tuotot ,10-100,0 % 5 451, Muut yhteisrahoitteisen toimi ,10-100,0 % 5 451,10 Kaikki yhteensä , ,39-1,3 % ,21 Määrärahojen käyttö (netto) 2012 Muutos% Muutos 2013 Ydintoiminnot , ,65 69,8 % ,02 Ohjaustoiminnot , ,15 40,0 % ,66 Tukitoiminnot , ,95 2,4 % , Yleishallinto , ,92 0,4 % 556, Hallinnolliset päätökset 2 227,69 660,21 237,4 % 1 567, Sidosryhmäyt/edustaminen , ,48 13,9 % , Henkilöstön kehittämin 5 864, ,30-25,8 % , Palkan- ja palkkionlaskenta , ,29 40,5 % , Palvelussuhteen hallin , ,19 19,9 % , Rekrytointi , ,59 7,2 % 5 214, Valmentautuminen-urheilu , ,27 46,0 % , Kenttäkelpoisuus , ,84-3,6 % -872, Työterveyshuolto , ,25 16,8 % , Kuntoutus 9 070,80 821, ,8 % 8 249, Työsuojelu , ,48-19,8 % , Muu työhyvinvointi , ,58 2,8 % 3 991, Virkistystoiminta 675, ,44-67,1 % , Koulutus opettajana/suunnittelu , ,15-9,5 % , Koulutus oppilaana , ,32-4,9 % , Omaehtoinen opiskelu , ,26 29,3 % 3 786, Muut henk.hall. tehtävät , ,46-15,8 % , RVLPJ ylläp. ja kehitt , ,74-14,9 % , Yhteistoiminta , ,67 0,5 % 96, Luottamusmiestoiminta , ,62-35,7 % , Tulojen käsittely , ,43 45,0 % , Menojen käsittely , ,20 34,7 % , Kirjanpito , ,83-44,7 % , Muut taloushall. tehtävät , ,21-65,9 % , Tarkastustoiminta , ,41-65,8 % , IT-ark.teht.hank-kump , ,31-88,8 % , Tietoverkkopalvelut , ,36 37,2 % , Aluepalvelut , , Puhe- ja viestintäpalv , ,02 10,9 % , Työasemapalvelut , ,67-0,8 % , Käyttöpalvelut , ,19 60,8 % , Radioverkkopalvelut , ,81 16,0 % , Perust-tekn./käyt.tuki , ,87 45,3 % 3 277, Ydintoim. tietojärjestelmät , ,72 7,3 % , Tukitoim. tietojärjestelmät , ,02-1,1 % ,08

44 Muu tietohallinto , ,86-29,8 % , Tietopalvelu , ,48-6,1 % , Viestintä , ,29-6,3 % , Oik.hoito ja kurinpito 23,60 124,20-81,0 % -100, Edunvalvonta 894,20 205,65 334,8 % 688, Oikeudelliset palvelut 1 012,76 582,25 73,9 % 430, Palv.suhdeas/muu vuokraus , ,39-34,1 % , Kiint. hoito/kunnossapito , ,86 3,9 % , Käyttö- ja huoltotoimi , ,99-39,1 % , Ulkoalueiden hoito , ,55-12,0 % , Siivous , ,71-2,5 % , Vuosikorjaustoiminta , ,34 233,2 % , Kunnossapitotoiminta , ,42-69,2 % , Uudisrakentaminen , ,76 67,0 % , Perusparannustoiminta , ,82 10,5 % 6 797, Kiinteistöhallinto , ,11-60,8 % , Toimistopalvelut , ,98 47,1 % , Kulj.välinetoim/huolto , ,96-14,7 % , Ilma-alustoim ja huolto , ,90 15,8 % , Alustoiminta ja huolto , ,56-13,7 % , Logistiikka , ,21-10,4 % , Hankintatoimi 2 791, ,52-68,5 % , Matkahallinto , ,40-28,6 % , Turvallisuus/riskienhall , ,82-20,9 % , Ympäristönsuojelu , ,95 83,7 % 8 362, Muonitustoiminta , ,98-3,0 % , Varasto ja vaatetuspalvelut , ,55-7,8 % , Koiratoiminta , ,16-8,5 % , Voimank-suojaväl, huolto , ,31 21,4 % , Muut tukitoiminnot , ,83-42,9 % ,86 Avoin toiminto , ,16-22,8 % ,18 Kaikki yhteensä , ,59 4,8 % ,89 Palkkamenot ovat 71 % Rajavartiolaitoksen toimintamenoista. Palkkamenot laskivat 1,3 % edellisestä vuodesta. Palkka- ja palkkiosummat eivät ole suoraan verrattavissa keskenään sillä vuodesta 2012 poiketen tilivuoden 2013 palkat maksettiin maksuperusteella. Joulun ja uudenvuoden ajan pyhien takautuvat lisätyökorvaukset on kohdennettu palkanmaksussa vuodelle Kohdennusperuste tullaan pitämään samankaltaisena tilivuodesta 2013 alkaen. Viimeisen takautuvan erän vaikutus on arviolta 1,5 milj. euroa. Rajavartiolaitoksen toteutuneet henkilötyövuodet laskivat vuodesta 2012 yhteensä 38,8 henkilötyövuotta. Palkkoihin kohdistuneet tuotot ovat harjoittelijoista saatuja palkkakorvauksia. Vuonna 2012 tuotoissa on vartiolentolaivueen kesän lähtövalmiuden nostosta syntyneitä korvauksia. Vastaavaa tuottoa ei syntynyt Muut toimintamenot ovat 29 % Rajavartiolaitoksen toimintamenoista (+4,8 %). Ydintoimintojen tietojärjestelmämenojen kasvu johtui pääosin valvontatekniikan rajavalvonta- ja tilannekuvasovellusten ja maarajavalvontajärjestelmien kehittämishankkeista. Kiinteistöhallinnon kustannukset nousivat 5,9 % ja tästä merkittävin erä on talonrakennusten korjaus- ja kunnossapitopalvelut, jotka nousivat 25,8 %. Syynä nousuun oli mm. Länsi-Suomen merivartioston uuden esikunnan korjaustyöt ( euroa). Vuokrat nousivat 1,8 %. Kuljetusvälinemenojen laskuun vaikuttivat vuonna 2012 tehdyt ajoneuvohankinnat, joita vuonna 2013 oli vähemmän (17 kpl/2012, 35

45 40 kpl/2011). Toimintamenoista Rajavartiolaitoksen edustuskuluihin ja sidosryhmämuistamiseen kului euroa (0,4 %). Riviotsikot Muutos% Muutos TA-tilit , ,00 30,7 % ,02 SIJOITUSMENOT , ,00 30,7 % ,02 Investointimenojen kassamenojen kasvu aiheutui ulkovartiolaivan rahoitusosuudesta. Muut toimintamenot toiminnoittain 2013 (netto) Rajavartiolaitoksen työajasta pääosa kirjataan ydintoiminnoille. Muista toimintamenoista pääosa kohdennetaan muille kuin ydintoiminnoille, koska menojen jako ydintoiminnoille lisäisi laskujen käsittelyyn kuluvaa hallinnollista työtä ja monimutkaistaisi kustannusten seurantaa.

46 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA SEKÄ ARVIOINNIN TULOKSET Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Rajavartiolaitoksessa Rajavartiolaitoksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan nykymalli arvioitiin vuonna 2012 sisäisen ja ulkopuolisen arvioijan toimesta. Havaintojen ja suositusten sekä tehtyjen johtopäätösten perusteella jatkettiin vuonna 2013 aloitettua sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintamallien uudistusta, jonka käytännön toimeenpano alkaa vuoden 2014 aikana. Uusi toimintamalli perustuu Sisäministeriön käytössä olevaan riskienarvioinnin ja -käsittelyn verkkotyökaluun. Sisäinen laillisuusvalvonta Rajavartiolaitoksessa Laillisuusvalvonta on vakiintunut osa Rajavartiolaitoksen toimintaa ja se on täyttänyt sille asetetut tavoitteet. Toimintatapoja on ohjattu ja tarvittaessa muutettu ylimpien laillisuusvalvojien sekä Rajavartiolaitoksen esikunnan että hallintoyksiköiden oman laillisuusvalvonnan havaintojen perusteella. Sisäistä laillisuusvalvontaa koskeva uusi määräys saatettiin voimaan toukokuussa Määräyksessä on huomioitu sisäministeriön oikeusyksikön sisäisestä laillisuusvalvonnasta ministeriössä ja sen hallinnonalalla annettu ohje. Sisäministeriön asettamien laillisuusvalvonnan kehittämistyöryhmän sekä vuoden 2013 aikana päättyneen poliisiin kohdistuvan valvonnan oikeusperustatyöryhmän työn tulokset huomioidaan Rajavartiolaitoksen laillisuusvalvonnassa. Sisäisen valvonnan arviointi ja tulokset Rajavartiolaitoksen vuoden 2013 sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan arviointi tehtiin Sisäasiainministeriön yhteisellä arviointilomakkeella. Arviointi perustuu Rajavartiolaitoksen esikunnan osastopäällikkökokouksen näkemykseen. Rajavartiolaitoksen sisäisen valvonnan arviointi, keskiarvot 2013 Arviointialue Sisäinen toimintaympäristö 4,3 4,4 4,5 Valvontatoimenpiteet ja kontrollit 4,1 3,6 3,7 Tavoitteiden asettaminen 4,5 4,7 4,7 Seuranta ja tilivelvollisuuden raportointi 4,6 4,9 4,9 Riskien tunnistaminen ja arviointi 4,0 3,4 3,8 Muu selvitystoiminta 3,2 3,6 3,6 Taulukko: Rajavartiolaitoksen sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan yhteenveto Arvioinnissa havaittiin kehitettävää keskeisten toimintaprosessien kuvauksissa. Toimialojen sisäinen valvonta on kattavaa, mutta riippumatonta ja objektiivista sisäistä tarkastusta ei ole. Sisäisessä valvonnassa havaittujen puutteiden korjaustoimenpiteet ovat jo käynnissä. Riskienhal-

47 42 linnan uudessa toimintamallissa siirretään painopistettä jälkikäteisestä tarkastustoiminnasta ennaltaehkäisevään valvontaan. Sisäisen valvonnan vahvistuslausuma ja kehittämistarpeet Rajavartiolaitoksen sisäisen valvonnan arviointi perustuu COSO-ERM viitekehykseen ja sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttävät sille talousarvioasetuksen 69 :ssä asetetut vaatimukset. Vuonna 2012 tehdyn arvioinnin perusteella voidaan kuitenkin todeta, että Rajavartiolaitoksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyjä on tarkoituksenmukaista edelleen kehittää. Arviointien tulokset Rajavartiolaitoksessa ei toteutettu vuonna 2013 sen organisaatiosta tai toiminnasta tehtyä tuloksellisuuden ja toiminnan vaikuttavuuden kokonaisarviointia YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ Toimintavuoden 2013 aikana selvisi yksi Rajavartiolaitoksen omaisuuteen kohdistuva väärinkäytös, jossa kyse oli arvoltaan vähäisen omaisuuden näpistyksestä vuonna 2012.

48 43 2. TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA JA SEN SISÄLTÄMÄT VALTUUKSIA KOSKEVAT TIEDOT Osaston, m om entin ja tilijaottelun num ero ja nim i Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 (TA + LTA:t) Tilinpäätös Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutum a % 11. Verot ja veronluontoiset tulot 0, ,00 0, Arvonlisävero 0, ,00 0, Sekalaiset tulot 0, ,60 0, Sisäasianministeriön hallinnonalan muut tulot 0, ,45 0, Muut tulot 0, ,45 0, Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan muut 0, ,15 0, Muut tulot 0, ,15 0, Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton 0, ,52 0, tuloutukset Osinkotulot, pääomanpalautukset ja 0, ,52 0, osakkeiden nettomyyntitulot Osinkotulot, 0, ,52 0, pääomanpalautukset ja Tuloarviotilit yhteensä 0, ,12 0,00 100

49 44 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 (TA + LTA:t) Talousarvion määrärahojen käyttö siirto vuonna 2013 seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2013 Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna 2013 Edellisiltä vuosilta siirtyneet Käyttö vuonna 2013 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 0, , , ,00 0,00 0, , , , Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen 0, , , ,00 0,00 0, , , ,15 yhteistyö (Siirtomääräraha 3v) 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 0, , , ,72 0, , , , , EU:n osuus yhteisvastuun ja 0, ,00 0, ,00 0, , , ,00 0,00 maahanmuuttovirtojen hallintaan Ulkorajarahasto 0, ,00 0, ,00 0, , , ,00 0, Sisäasiainministeriön hallinnonalan 0, , ,99 0,00 arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Kansainvälisten järj. jäsenmaksut ja 0, , ,73 0,00 maksuosuudet ulkomaille (arviomääräraha) Rajavartiolaitoksen toimintamenot 0, , , ,00 0, , , , , Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 0, , , ,00 0, , , , , v) Ilma-alusten hankinta 0, , , ,00 0, , , , , Viranomaisveneen hankinta 0, , , ,00 0, , , , , Ulkovartiolaivan hankinta 0, , , ,00 0, , , , , Kahden AB/B 412 helikopterin 0, , , ,00 0, , , , ,00 ja niiden varaosavaraston 32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 0, ,45 0, ,45 0,00 0, , ,45 0, Julkiset työvoimapalvelut (siirtomääräraha 2 v) 0, ,45 0, ,45 0,00 0, , ,45 0, Palkkatuettu työ, valtionhallinto 0, ,45 0, ,45 0,00 0, , ,45 0, Palkkaukset 0, ,45 0, ,45 0,00 0, , ,45 0,00 Määrärahatilit yhteensä 0, , , ,17 0, , , , ,66 Vuoden 2012 Tilinpäätös -lukuja ei esitetä, koska Rajavartiolaitoksen luvut sisältyivät tuolloin Sisäasiainministeriön tilinpäätöslukuihin.

50 45 Rajavartiolaitos kirjanpitoyksikön talousarvion toteutumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä momentin tarkkuudella Valtuudet ja niiden käyttö (1 000 ) 1) Valtuuksien käytöstä aiheutuneet talousarviomenot ja määrärahatarve (1 000 ) Momentti (numero ja nimi), johon valtuus liittyy 2) Aikaisempien vuosien valtuuksien käyttö 3) Uudet valtuudet Uusitut valtuudet Vuoden n valtuudet Valtuudet yhteensä Käytetty Käyttämättä Uusittavissa n+1 TA:ssa Talousarviomenot n Määrärahatarve n+1 Määrärahatarve n+2 Määrärahatarve n+3 Määrärahatarve myöhemmi n Määrärahatarve yhteensä Ilma- ja vartioalusten hankinta Aikaisempien vuosien valtuudet korkotuki- tms. valtuudet 4) talonrakennushankevaltuudet 5) Vuonna 2013 käytettävissä olleet valtuudet korkotuki- tms. valtuudet 4) talonrakennushankevaltuudet 5) Yhteensä Aikaisempien vuosien valtuudet, josta korkotuki- tms. valtuudet 4) talonrakennushankevaltuudet 5) Vuonna 2013 käytettävissä olleet valtuudet, josta korkotuki- tms. valtuudet 4) talonrakennushankevaltuudet 5)

51 46 3. TUOTTO- JA KULULASKELMAT RAJAVARTIOLAITOKSEN TUOTTO- JA KULULASKELMA TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot , ,79 Vuokrat ja käyttökorvaukset , ,54 Muut toiminnan tuotot , , , ,84 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,46 Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) , ,51 Henkilöstökulut , ,97 Vuokrat , ,68 Palvelujen ostot , ,96 Muut kulut , ,97 Valmistus omaan käyttöön (-) , ,93 Poistot , ,24 Sisäiset kulut , , , ,22 JÄÄMÄ I , ,38 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot , ,96 Rahoituskulut , , ,97 827,99 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot , ,87 Satunnaiset kulut , , , ,72 JÄÄMÄ II , ,67 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Tuotot Voittoa tavoittelemattomilta yhteisöiltä , ,00 0,00 0,00 Kulut Kunnille ,00 0,00 Muut siirtotalouden kulut ulkomaille , ,26 Siirtotalouden kulujen palautukset 0, ,73 0, ,26 JÄÄMÄ III , ,93 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot , ,12 Suoritetut arvonlisäverot , , , ,39 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,32

52 47 4. TASE RAJAVARTIOLAITOKSEN TASE VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet , ,48 Muut pitkävaikutteiset menot , ,96 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,69 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet , ,00 Rakennusmaa- ja vesialueet , ,46 Rakennukset , ,39 Rakennelmat , ,88 Koneet ja laitteet , ,87 Kalusteet , ,02 Muut aineelliset hyödykkeet , ,62 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,33 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit , , , ,40 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET , ,42 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet , , , ,63 PITKÄAIKAISET SAAMISET Pitkäaikaiset saamiset 3 215, , , ,12 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset , ,83 Siirtosaamiset , ,33 Muut lyhytaikaiset saamiset , ,84 Ennakkomaksut , , , ,55 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 1 224, , , ,20 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ , ,50 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,92

53 48 RAJAVARTIOLAITOKSEN TASE VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma , ,40 Edellisten tilikausien pääoman muutos , ,25 Pääoman siirrot , ,81 Tilikauden tuotto-/kulujäämä , , , ,64 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,64 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen yhdystilit 0,00 0,00 Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat 5 168, ,36 Saadut ennakot , ,00 Ostovelat , ,43 Tilivirastojen väliset tilitykset , ,63 Edelleen tilitettävät erät , ,53 Siirtovelat , ,72 Muut lyhytaikaiset velat , , , ,28 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,28 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,92

54 49 5. LIITETIEDOT 5.1 Tilinpäätöslaskelmien liitteet Liite 1 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavuus 1) Budjetointia koskevat muutokset ja muutosten vaikutukset Rajavartiolaitoksen tilinpäätös on laadittu pääosin samoin periaattein kuin vuonna Budjetoinnissa ei ole tapahtunut muutoksia. Ulkovartiolaivan tilausvaltuus on käsitelty siten, että valtuutena on käsitelty vain laivan hankintasopimuksen mukaiset menot. Laivan hankintaan liittyviä hallinto-, matka- sekä suunnittelukuluja, jotka on mainittu investointimomentin laajennuksena vuoden 2010 talousarviossa, ei ole käsitelty valtuutena. Vuoden 2011 talousarviossa valtuuden perusteluja muutettiin siten, että ulkovartiolaivan hankintaa koskevista sopimuksista saa aiheutua valtiolle menoja enintään 97 milj. euroa. 2) Valuuttakurssi, jolla ulkomaanrahamääräiset velat ja saamiset sekä muut sitoumukset on muutettu Suomen rahaksi Ulkomaanrahamääräiset velat eivät ole olennaisia, joten niitä ei ole muutettu tilinpäätöspäivän kurssiin. Velat on viety kirjanpitoon tapahtuman syntymispäivän mukaiseen valuuttakurssiin euroiksi muutettuna ja syntyvät kurssierot käsitellään maksuperusteisesti. 3) Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja niiden muutokset Rajavartiolaitoksen tilinpäätös on laadittu noudattaen talousarviolakia ja asetusta sekä valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin määräyksiä ja ohjeista. Tilipäätöksessä käytetyt arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät ovat talousarvioasetuksen 66 a :n mukaisia. 4) Aikaisempiin vuosiin kohdistuneet tuotot ja kulut sekä talousarviotulot- ja menot sekä virheiden korjaukset Aikaisempiin vuosiin kohdistuvina tuottoina on tuloutettu toimintamenomomentille EU-hankkeisiin ja Ulkorajarahaston vuosiohjelmista 2011 saadut palautukset yhteensä 1,79 milj. euroa. Tuloa vastaavat menot on maksettu pääsääntöisesti vuosien 2011 ja 2012 aikana. Vuoden 2013 kirjanpitoon on kirjattu hyvityksiä ja oikaisuja vanhojen arvonlisäverokantojen mukaisille arvonlisäverokulutileille. 5) Selvitys tiedoista, jotka eivät ole vertailukelpoisia edelliseen vuoteen Rajavartiolaitoksen palkkakulut eivät kaikilta osin ole vertailukelpoisia edelliseen vuoteen. Palkat vuodelta 2013 on kirjattu maksuperusteella, viimeiset erät on viety kirjanpitoon maksupäivällä Tammikuun 15. päivän palkoista vuodelle 2013 kohdistuneet takautuvat lisät on kirjattu tilivuodelle Vuoden 2013 ostoreskontra sulkeutui , tämän jälkeen ostolaskuja kohdennettiin muistiotositteiden ja siirtovelkojen kautta vuodelle 2013 mikäli laskun summa oli yli tuhat euroa. 6) Selvitys tilinpäätöksen jälkeisistä olennaisimmista tapahtumista siltä osin kuin niitä ei ilmoiteta toimintakertomuksessa Ei ilmoitettavaa

55 50 Liite 2 Nettoutetut tulot ja menot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2013 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % Bruttotulot 0, ,52 0, Osinkotulot, pääoman- Bruttomenot 0,00 0 0,00 0, palautukset ja osakkeiden Nettotulot 0, ,52 0, nettomyyntitulot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 (TA + LTA:t) Talousarvion 2013 määrärahojen käyttö vuonna 2013 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2013 Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna 2013 Käyttö vuonna 2013 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle Bruttomenot 0, , ,86 Sisäasiainministeriön Bruttotulot 0, , ,87 hallinnonalan arvon- Nettomenot 0, , ,99 0,00 lisäveromenot Bruttomenot 0, , , ,26 Rajavartiolaitoksen Bruttotulot 0, , , ,60 toimintamenot Nettomenot 0, , , ,00 0, , , , ,17 Vuoden 2012 Tilinpäätös -lukuja ei esitetä, koska Rajavartiolaitoksen luvut sisältyivät tuolloin Sisäasiainministeriön tilinpäätöslukuihin.

56 51 Liite 3 Arviomäärärahojen ylitykset Rajavartiolaitoksella ei ole ollut arviomäärärahoja, joita olisi ylitetty varainhoitovuoden aikana. Liite 4 Peruutetut siirretyt määrärahat Rajavartiolaitos ei ole peruuttanut siirrettyjä määrärahoja tilivuoden 2013 aikana. Liite 5 Henkilöstökulujen erittely Rajavartiolaitoksen tilinpäätöksen liite 5: Henkilöstökulujen erittely Henkilöstökulut , ,07 Palkat ja palkkiot , ,07 Tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Lomapalkkavelan muutos , ,00 Henkilösivukulut , ,90 Eläkekulut , ,22 Muut henkilösivukulut , ,68 Yhteensä , ,97 Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 3 120, ,00 Palkat ja palkkiot sisältävät palkkioita euroa ( /2012). Palkkiot sisältävät asevelvollisten ja kadettien päivärahoja euroa. Johdon palkkoja ja palkkioita ei ole eritelty, koska Rajavartiolaitoksen palkkajärjestelmään ei ole tehty valtion palkkaluokituksen tehtäväluokitustason 1 tarkoittamaa määrittelyä, ketä henkilöstöstä kuuluu johtoon. Liite 6 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Omaisuuslaji ja -tili Poistoaika Jäännösarvo 112 Aineettomat oikeudet Ostetut atk-ohjelmistot Liittymismaksut Muut aineettomat oikeudet 114 Muut pitkävaikutteiset menot Itse valmistetut ja teetetyt atk-ohjelmat Muut pitkävaikutteiset menot 119 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Ennakkomaksut aineettomasta käyttöomaisuudesta Keskeneräiset aineettomat käyttöomaisuushankinnat 120 Maa- ja vesialueet Metsäalueet Muut maa- ja vesialueet 121 Rakennusmaa- ja vesialueet Maa-alueet Muut rakennusmaa- ja vesialueet 122 Rakennukset Asuinrakennukset Toimistorakennukset Teollisuusrakennukset Varastorakennukset ei poistoaikaa ei poistoaikaa ei poistoaikaa ei poistoaikaa ei poistoaikaa ei poistoaikaa % 40 % 40 % 40 %

57 Muut rakennukset % 123 Rakennelmat Rakennelmat Koneet ja laitteet Autot ja muut maakuljetusvälineen Laivat ja muut vesikuljetusvälineet Ulkovartiolaivat ja raskaat ja kevyet rannikkovartiolaivat Lentokoneet ja muut ilmakuljetusvälineet Ilma-alukset ja niiden varamoottorit ja vaihteistot Raskaat työkoneet Kevyet työkoneet Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet Toimistokoneet ja laitteet Puhelinkeskukset ja muut viestintälaitteet Audiovisuaaliset koneet ja laitteet Laboratoriolaitteet ja kalusteet Muut tutkimuslaitteet Muut koneet ja laitteet 127 Kalusteet Asuinhuoneisto- ja toimistokalusteet Muut kalusteet 128 Muut aineelliset hyödykkeet Taide-esineet Muut aineelliset hyödykkeet 129 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Muut ennakkomaksut Keskeneräiset muut rakennukset Muut keskeneräiset aineelliset käyttöomaisuushankinnat 130 Käyttöomaisuusarvopaperit Muut osakkeet Muut osuudet ei poistoaikaa 5 ei poistoaikaa ei poistoaikaa ei poistoaikaa ei poistoaikaa ei poistoaikaa Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu Rajavartiolaitoksessa yhdenmukaisin periaattein käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen käyttöiän mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta. Rakennuksille, joillekin rakennelmille ja ilmaaluksille on määritelty jäännösarvo. Poistojen tekeminen aloitetaan viimeistään käyttöönoton jälkeen seuraavan kuukauden alusta. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet eivät ole muuttuneet varainhoitovuoden aikana.

58 53 Liite 7 Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Aineettomat oikeudet 1140 Itse-valmistetut ja teetetyt atkohjelmat Aineettomat hyödykkeet 1149 Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Hankintameno , , , , ,76 Lisäykset , ,62 0, , ,25 Vähennykset ,59 0,00 0, , ,71 Hankintameno , , , , ,30 Kertyneet poistot , , ,49 0, ,07 Vähennysten kertyneet poistot ,59 0,00 0,00 0, ,59 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , , ,12 0, ,61 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot , , ,61 0, ,09 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , , ,21 Yhteensä Maa ja vesialueet Rakennusmaa- ja vesialueet Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 1230 Rakennelmat Koneet ja laitteet Kalusteet Hankintameno , , , , , , ,96 Lisäykset 0,00 0, , , , , ,06 Vähennykset 0,00 0, , , , , ,38 Hankintameno , , , , , , ,64 Kertyneet poistot ,00 0, , , , , ,34 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0, , , , , ,47 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0, , , , , ,00 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0, , , ,91 0, ,70 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot ,00 0, , , , , ,57 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , , , , ,07 Yhteensä

59 Muut aineelliset hyödykkeet Muut aineeelliset hyödykkeet Muut ennakkomaksut Muut osakkeet ja osuudet Hankintameno , , , ,32 Lisäykset , ,32 0, ,77 Vähennykset , , , ,69 Hankintameno , , , ,40 Kertyneet poistot ,21 0,00 0, ,21 Vähennysten kertyneet poistot ,04 0,00 0, ,04 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot -223,76 0,00 0,00-223,76 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot ,93 0,00 0, ,93 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , ,47 Yhteensä

60 55 Liite 8 Rahoitustuotot ja kulut Rahoitustuotot Muutos Korot euromääräisistä saamisista , , ,43 Osingot 1 899,52 66, ,33 Rahoitustuotot valtiolta 2,02 0,00 2,02 Rahoitustuotot yhteensä , , ,78 Rahoituskulut Muutos Korot euromääräisistä veloista 923,35 641,37 281,98 Muut rahoituskulut 613, , ,96 Rahoituskulut yhteensä 1 536, , ,98 Netto ,75 827, ,76 Liite 9 Talousarviotaloudesta annetut lainat Rajavartiolaitoksella ei ole talousarviotaloudesta annettuja lainoja.

61 56 Liite 10 Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset Kappale määrä Markkina-arvo Kirjanpitoarvo Omistusosuus % Myyntioikeuksien alaraja % Saadut osingot Markkinaarvo Kirjanpitoarvo Julkisesti noteeratut osakkeet ja osuudet 0 0,00 0,00 0,0 0,0 0,00 0,00 0,00 0 0,00 0,00 0,0 0,0 0,00 0,00 0,00 Julkisesti noteeraamattomat osakkeet ja osuudet , , ,40 Vaasan läänin puhelin 0 0,00 0,00 0,0 0,0 0,00 0, ,20 Osuuskunta Valkeavesi 0 0,00 0,00 0,0 0,0 0,00 0,00 27,75 Pohjanmaan Puhelinosuuskunta 0 0,00 0,00 0,0 0,0 40,00 0, ,94 Parikkalan Valo , ,60 0,0 0, ,52 0, ,60 Suvisaariston vesiosuuskunta 1 0,00 100,91 0,0 0,0 0,00 0,00 100,91 Huoneisto- ja kiinteistöosakkeet 0 0,00 0,00 0,0 0,0 0,00 0,00 0,00 Osakkeet ja osuudet yhteensä , ,51 0,00 0, ,52 0, ,40 Muut oman pääoman ehtoiset sijoitukset Kirjanpitoarvo n Kirjanpitoarvo n-1 Liikelaitos 0,00 0,00 - Peruspääoma 0,00 0,00 - Muu oma pääoma 0,00 0,00 Muut oman pääoman ehtoiset sijoitukset 0,00 0,00... Yhteensä 0,00 0,00

62 57 Liite 11 Taseen rahoituserät ja velat Vaihtuvakorkoiset Kiinteäkorkoiset Yhteensä Alle 1-5 Yli Alle 1-5 Yli 1 vuosi vuotta 5 vuotta 1 vuosi vuotta 5 vuotta Vastaavien rahoituserät Annetut euromääräiset velkakirjalainat 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Euromääräisten joukkovelkakirjalainojen ostot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut pitkäaikaiset euromääräiset sijoitukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Euromääräiset lainasaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut euromääräiset sijoitukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut valuuttamääräiset sijoitukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut lyhytaikaiset euromääräiset sijoitukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat 0,00 0,00 0, ,20 0,00 0, ,20 Yhteensä 0,00 0,00 0, ,20 0,00 0, , Vaihtuvakorkoiset Kiinteäkorkoiset Yhteensä Alle 1-5 Yli Alle 1-5 Yli 1 vuosi vuotta 5 vuotta 1 vuosi vuotta 5 vuotta Vastattavien rahoituserät Otetut euromääräiset lainat 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Otetut Lainat talousarvion valuuttamääräiset ulkopuolella lainat olevilta valtion 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 rahastoilta 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut pitkäaikaiset velat 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Seuraavana tilikautena maksettavat lyhennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Lyhytaikaiset euromääräiset lainat 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Lyhytaikaiset valuuttamääräiset lainat 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat 0,00 0,00 0, ,42 0,00 0, ,42 Yhteensä 0,00 0,00 0, ,42 0,00 0, ,42

63 58 Liite 12 Valtiontakaukset ja takuut sekä muut vastuut Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavaa kohtiin myönnetyt takaukset ja takuut ja myönnetyt takaukset ja takuut valuutoittain. Muut monivuotiset vastuut Valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset Talousarviomenot n Määräraha-tarve n+1 Määräraha-tarve n+2 Määräraha-tarve n+3 Määrärahatarve Määrärahatarve myöhemmin yhteensä Tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset , , , , , ,46 Muulla kuin valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt sopimukset ja sitoumukset Talousarviomenot n Määräraha-tarve n+1 Määräraha-tarve n+2 Määräraha-tarve n+3 Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä Muut sopimukset ja sitoumukset... 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä , , , , , ,46

64 59 Liite 13 Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Rajavartiolaitoksella ei ole taseeseen sisältyviä rahastoituja varoja. Liite 14 Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Liite 15 Velan muutokset Rajavartiolaitoksella ei ole taseeseen sisältymättömiä rahastoituja varoja. Rajavartiolaitoksen taseessa ei ole valtion velkaa. Liite 16 Velan maturiteettijakauma ja duraatio Rajavartiolaitoksen taseessa ei ole valtion velkaa, josta raportoitaisiin maturiteettijakauma ja duraatio. Liite 17 Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut tiedot Rajavartiolaitos irtaantui omaksi kirjanpitoyksikökseen (201) Sisäasiainministeriön kirjanpitoyksiköstä (240) alkaen. Tietojen vertailukelpoisuuden kannalta Rajavartiolaitos kirjanpitoyksikkö raportoi koko tilivuoden 2013 osalta. Sisäasiainministeriö kirjanpitoyksikön vuoden 2012 taseen loppusaldoista on jaettu Rajavartiolaitokselle Rajavartiolaitoksen osuus vuoden 2013 alkusaldoksi, jotka on tallennettu myös kirjanpitojärjestelmään ja keskuskirjanpitoon. Oman pääoman erää edellisten tilikausien pääoman muutos on ajettu laskennallisesti siten, että taseen vastaavaa ja vastattavaa ovat yhtä suuret. Taulukossa 1 on esitetty taseen jakaminen ja taulukossa 2 tuotto- ja kululaskelman jakaminen. Talousarvion toteumalaskelma esitetään Rajavartiolaitoksen käytettävissä olevista talousarviotileistä. Liitetietojen saldot ovat Rajavartiolaitoksen koko tilivuoden 2013 saldoja. Rajavartiolaitos sai Ulkoministeriön päätöksellä yhteensä euron määrärahan käyttö- ja kirjausoikeuden momentille (Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö) merellisen monialaonnettomuuden hallinta Itämerellä hankkeeseen. Hankkeen budjetti on hyväksytty yhteistyössä Ulkoministeriön kanssa ja budjetista lähes euroa koostuu palkoista. Määrärahakirjeen mukaan Rajavartiolaitos vastaa siitä, että määräraha käytetään suunniteltuun tarkoitukseen arvonlisäverollisen kokonaiskustannusarvion rajoissa noudattaen valtiontalouden hoidosta annettuja määräyksiä, määrärahakirjeessä oli maininta, että ko. momentti sisältää arvonlisäveron mutta ei mainintaa palkkakulujen kirjauskiellosta. Rajavartiolaitos on kirjannut hankkeen budjetin mukaisesti momentille kahden määräaikaisen henkilön palkkoja yhteensä ,71 euroa. Momentin vakiosisällön mukaan momentille ei saa kirjata palkkakuluja eikä momentin päätösosassa ole laajennusta palkkakulujen kirjaamiselle. Ulkoministeriöstä ilmoitettiin, että momentille ei saa kirjata palkkoja, mutta kirjauksia ei kuitenkaan tule korjata vuodelle Investointimomentilta rahoitettavaan ulkovartiolaivaan on hankittu toimintamenomomentilta puhelinjärjestelmä sekä audio-, videomatriisin laajennus eurolla. Lisäksi ulkovartiolaivaan hankitaan Suomen ympäristökeskuksen rahoittamana nosturi. Rajavartiolaitos on maksanut vahingonkorvauksia (lkp-tili 61000) seuraavien päätösten mukaisesti (9 136 euroa). Lisäksi Rajavartiolaitos on maksanut virheellisesti vahingonkorvauksen (5 000 euroa) satunnaisten tuottojen tililtä (muut vahingonkorvaukset).

65 60 Pvm Päätös Diaarinumero Aihe Summa /64/2013 Poutiainen: silmälasit 70, /64/2013 Woikoski, kadonnut 2 lääkehappipulloa 565, /64/2013 id Vahingonkorvaus rajatarkastuskoiran 40, likaamien ajoneuvon sisätilojen siivouksesta, Jarmo Matinen /64/2013, id Vahingonkorvaus ajoneuvon sisätilojen 50, siivouksesta, Asko Pätäri /64/2013 Ruokakunta Tursas, elintarvikkeiden pilaantuminen 400, /64/2013, id Vahingonkorvaus ajoneuvovahingosta, 490, Kimmo Sainio /64/2013, id Vahingonkorvaus ajoneuvon tuulilasivahingosta, 260, Martti Pellikka /64/2013, Vahingonkorvaus rikkoutuneesta passista, 171,28 id Nikitin Dmitry Vladimirovich /64/2013 Semret Tesfu, vahingonkorvaus matkan 254, /64/2013, id peruuntumisesta Vahingonkorvaus rikkoutuneesta passista, Media Productions LTD., Igor Fedorov /64/2013 TOP-boat Oy AV-262 aiheuttama vaurio siviiliveneelle /64/2013 Sähkökatkon aikana pilaantuneista elintarvikkeista korvaus, Karhutunturin ruokakunta 381, ,34 104, /64/2013 Nordea Rahoitus Suomi, matkapuhelimen 210,92 vaurioituminen /64/2013 Tarvainen: EJF-657 vahinko 1172, /64/2013 Top-boat, veneen perävetolaitteen korjaus, RVL:n siviiliveneelle aiheuttama vahinko 1319, /64/2013 Salminen: puukko 39, Vuokra-auton vaurioituminen, omavastuu. 2000,00 Frontex-operaatio Poseidon Land Yhteensä tili , /2012 vahingonkorvaus Häggblom (virheellinen lkp-tili 60090) 5000,00 Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentin päätösosassa on laajennettu käyttötarkoitus seuraavasti: 1. Määrärahaa saa käyttää myös meripelastuslain 1145/ nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen sekä Rajavartiolaitoksen ilma-alusten rajaturvallisuustehtävistä (ml. meripelastus) johtuvien lennonvarmistuspalvelujen ja meripelastustoimeen liittyvän lentopelastuksen hälytys ja johtamistoiminnasta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen Finavialle. Meripelastusseuroille on maksettu korvauksia yhteensä euroa. Finavialle on maksettu korvauksia Turun lennonjohdon aukiolosta yhteensä euroa.

66 61 2. Rajavartiolaitoksen omistajahallinnassa olevien rakennusten ja muiden rakennettujen kiinteistöjen ulkopuolella sijaitsevien rajavalvontaan ja koulutukseen käytettävien rakennusten ja rakenteiden perusparannuksesta ja uudisrakentamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Vuoden 2013 aikana toimintamenomomentilta on rahoitettu rakennusten ja rakenteiden peruskorjauksia tai uudisrakennushankkeita yhteensä eurolla. Tästä summasta aktivoitiin keskeneräisiin tai valmiiksi yhteensä euroa. Merkittävimmät valmistuneet hankkeet olivat Raja- ja merivartiokoulun tarkastus- ja tutkimusrakennus ja ajoharjoittelurata. 3. Rajavartiolain 578/ nojalla työsuhdeasuntojen vuokrakompensaatioon. Vuokrat ja muut tuotot yhteensä euroa. Kustannukset ovat yhteensä euroa. Vuokraustoiminnan tuotot kattavat 37 % kustannuksista. 4. EU:n hyväksymiin ja rahoittamiin hankkeisiin. Vuoden 2013 aikana on Rajavartiolaitoksen toimintamenoista rahoitettu Ulkorajarahaston hankkeita yhteensä 4 milj. euroa. Hankkeet on raportoitu yhteisrahoitteisen kustannusvastaavuuslaskelman yhteydessä. 5. Merivartiomuseon toiminnan tukemiseen. Kotkan kaupungin Kymenlaakson museolle maksettiin euroa museolaiva Telkän kustannuksia (laivan nostotyö). Rajavartiolaitoksen saatavia on poistettu tileistä tilivuoden aikana seuraavasti ( euroa): Kela, helikopteripotilaskuljetukset (RVLDno/2013/4133, ) ,87 Varusmiehen kadottama termospullo (RVLDno/2013/3433, ) 9,80

67 62 Liite 17 Taulukko 1 kirjanpitoyksikön 201 taseen muodostaminen LIITE 17, taulukko 1: Kirjanpitoyksikön 240 taseen muodostaminen KIRJANPITOYKSIKKÖ 240 SISÄASIAINMINISTERIÖ KIRJANPITOYKSIKKÖ 240 SISÄASIAINMINISTERIÖ KIRJANPITO YKSIKKÖ 200 SISÄASIAINMINISTERIÖ KIRJANPITO YKSIKKÖ 201 RAJAVARTIO LAITO S KIRJANPITO YKSIKKÖ 248 HÄTÄKESKUSLAITO S KIRJANPITOYKSIKKÖ 249 HALLINNO N TIETO TEKNIIKKAKESKUS KIRJANPITOYKSIKKÖ 249 HALLINNO N TIETO TEKNIIKKAKESKUS VASTAAVAA (VIRALLINEN ENNEN KPY-JAKOA) (KPY-JAON JÄLKEEN) (KPY-JAON JÄLKEEN) (KPY-JAON JÄLKEEN) (KPY-JAON JÄLKEEN) (ALKUSALDOKORJAUKSEN JÄLKEEN) KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet ,36 0, , , , ,54 Muut pitkävaikutteiset menot ,89 0, , , , ,22 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,06 0,00 0, , , , , , , , ,91 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet ,00 0, ,00 0,00 0,00 0,00 Rakennusmaa- ja vesialueet ,46 0, ,46 0,00 0,00 0,00 Rakennukset ,39 0, ,39 0,00 0,00 0,00 Rakennelmat ,88 0, ,88 0,00 0,00 0,00 Koneet ja laitteet , , , , , ,31 Kalusteet ,60 0, , , , ,46 Muut aineelliset hyödykkeet , , ,62 0, , ,00 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,90 0, , , ,33 0, , , , , ,93 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit , , , , , ,40 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET , , , , , ,84 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet , ,63 0,00 0, , ,63 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 PITKÄAIKAISET SAAMISET Pitkäaikaiset saamiset 9 848, ,12 0,00 0, , ,12 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset , , , , , ,57 Siirtosaamiset , , , , , ,94 Muut lyhytaikaiset saamiset , , , , , ,39 Ennakkomaksut 1 698, ,70 0, , , ,55 0, ,71 0, ,90 0, ,90 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 1 374, ,20 0,00 0, , ,20 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ , , , , , ,90 VASTAAVAA YHTEENSÄ , , , , , ,74

68 63 LIITE 17, taulukko 1: Kirjanpitoyksikön 240 taseen muodostuminen KIRJANPITOYKSIKKÖ 240 SISÄASIAINMINISTERIÖ VASTATTAVAA KIRJANPITOYKSIKKÖ 240 SISÄASIAINMINISTERIÖ (VIRALLINEN ENNEN KPY-JAKOA) KIRJANPITO YKSIKKÖ 200 SISÄASIAINMINISTERIÖ (KPY-JAON JÄLKEEN) KIRJANPITO YKSIKKÖ 201 RAJAVARTIO LAITO S (KPY-JAON JÄLKEEN) KIRJANPITO YKSIKKÖ 248 HÄTÄKESKUSLAITO S (KPY-JAON JÄLKEEN) KIRJANPITOYKSIKKÖ 249 HALLINNO N TIETO TEKNIIKKAKESKUS (KPY-JAON JÄLKEEN) OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma , , ,40 0, ,41 Edellisten tilikausien pääoman muutos , , , , ,73 Pääoman siirrot , , , , ,92 Tilikauden tuotto-/kulujäämä , , , , , , , , , ,79 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , , , , ,79 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen yhdystilit , ,28 0,00 0,00 0,00 Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat ,36 0, ,36 0,00 0,00 Saadut ennakot , , ,00 0,00 0,00 Ostovelat , , , , ,92 Tilivirastojen väliset tilitykset , , , , ,78 Edelleen tilitettävät erät , , , , ,97 Siirtovelat , , , , ,28 Muut lyhytaikaiset velat , ,42 0, , , ,28 0, ,96 45, ,95 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , , , , ,95 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , , , , ,74

69 64 Liite 17 Taulukko 2 kirjanpitoyksikön 201 tuotto- ja kululaskelman muodostuminen LIITE 17, taulukko 2: Kirjanpitoyksikön 240 tuotto- ja kululaskelman vertailutietojen muodostuminen KIRJANPITOYKSIKÖN TUOTTO - JA KULULASKELMA TOIMINNAN TUOTOT KIRJANPITOYKSIKKÖ 240 KIRJANPITO YKSIKKÖ 200 KIRJANPITO YKSIKKÖ 201 KIRJANPITOYKSIKKÖ 248 KIRJANPITOYKSIKKÖ 249 SISÄASIAINMINISTERIÖ SISÄASIAINMINISTERIÖ RAJAVARTIO LAITO S HÄTÄKESKUSLAITO S HALLINNO N TP 2013 edellisen tilikauden TP 2013 edellisen tilikauden TP 2013 edellisen tilikauden TIETO TEKNIIKKAKESKUS vertailutieto vertailutieto vertailutieto TP 2013 edellisen tilikauden (VIRALLINEN ENNEN KPY-JAKOA) (KPY-JAON JÄLKEEN) (KPY-JAON JÄLKEEN) (KPY-JAON JÄLKEEN) (KPY-JAON vertailutieto JÄLKEEN) Maksullisen toiminnan tuotot , , , ,71 0,00 Vuokrat ja käyttökorvaukset , , ,54 230,00 0,00 Muut toiminnan tuotot , , , , , , , , , ,09 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , , , , ,47 Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) ,51 0, ,51 0,00 0,00 Henkilöstökulut , , , , ,94 Vuokrat , , , , ,18 Palvelujen ostot , , , , ,91 Muut kulut , , , , ,20 Valmistevarastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Valmistus omaan käyttöön (-) ,46 0, ,93 0, ,53 Poistot , , , , ,68 Sisäiset kulut , , , , , , , , , ,16 JÄÄMÄ I , , , , ,93 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 4 784,94 308, ,96 625,82 0,00 Rahoituskulut , ,85-591,77-283, ,97 827,99-887,94-262, , ,11 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot , , ,87 0,00 0,00 Satunnaiset kulut , ,48 0, , , , , ,24 0,00 0,00 JÄÄMÄ II , , , , ,82 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Tuotot Euroopan unionilta , , , ,50 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kulut Kunnille , ,78 0,00 0,00 0,00 Elinkeinoelämälle , ,55 0,00 0,00 0,00 Voittoa tavoittelemattomille yhteisöille , ,31 0,00 0,00 0,00 Muut siirtotalouden kulut ulkomaille , , ,26 0,00 0,00 Siirtotalouden kulujen palautukset , , , ,34 0, ,26 0,00 0,00 0,00 0,00 JÄÄMÄ III , , , , ,82 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot , , , , ,57 Suoritetut arvonlisäverot , , , , , , , , , ,09 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , , , , ,27

70 tuntia Ko vuoden hintatasossa (milj ) (Sisäiset toiminnot vyörytettyinä) Muut liitteet Tuotannon tekijöiden käyttö Kustannukset Sotilaallinen maanpuolustus Meri- ja muu pelastustoiminta 150 Rikostorjunta Rajatarkastukset Rajojen valvonta Työajankäyttö Sotilaallinen maanpuolustus Meri- ja muu pelastustoimi Rikostorjunta Rajatarkastus Kansainvälinen toiminta Rajojen valvonta OPERATIIVINEN TOIMINTA YHTEENSÄ 60,3 % 61,8 % 62,6 % 62,6 % 63,4 % Rajojen valvonta 29,8 % 29,9 % 29,4 % 28,1 % 27,2 % Kansainvälinen toiminta 1,0 % 1,1 % 1,3 % 1,1 % 1,2 % Rajatarkastus 20,6 % 22,0 % 22,9 % 24,5 % 25,8 % Rikostorjunta 4,2 % 4,0 % 3,9 % 4,2 % 4,6 % Meri ja pelastustoimi 1,8 % 1,9 % 2,0 % 1,9 % 1,9 % Sotilaallinen maanpuolustus 3,0 % 3,0 % 3,1 % 2,7 % 2,7 % SISÄISET TOIMINNAT YHTEENSÄ 39,7 % 38,2 % 37,4 % 37,4 % 36,6 % KAIKKI YHTEENSÄ 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 %

71 partiotuntia partiotuntia Rajojen valvonta Partiointi Kokonaismäärä PARTIOINTI YHTEENSÄ Ulkomaalaisvalvonta Vene, kiitoreki ja ilmatyynyalus Vartiolaiva (vast) Lentokone (Dornier) Helikopteri Jalka-, pp-, mtp-, kelkka-, auto tai vastaava partio Hallintoyksiköittäin RVL LSMV SLMV LR KR P-KR K-SR

72 partiotuntia tuntia 67 Ilma-aluspartiointi Hallintoyksiköittäin valvonta-ajan jakauma RVL LSMV SLMV LR KR P-KR K-SR Vartioaluspartiointi Hallintoyksiköittäin RVL LSMV SLMV

73 valvontatuntia valvontatuntia 68 Kiinteä valvonta Kokonaismäärä KIINTEÄ VALVONTA YHT Kiinteä vedenalainen valvonta Kiinteä valvontajärjestelmä Tutkavalvonta Optinen valvonta Hallintoyksiköittäin RVL LSMV SLMV LR KR P-KR K-SR

74 kpl kpl 69 Rajatapahtumat raja- ja merialueella 60 Luvattomat rajanylitykset (hlö, ilma-alus, alus) YHTEENSÄ jakso jakso jakso Hallintoyksiköittäin RVL LSMV SLMV LR KR P-KR K-SR

75 kpl kpl Rajajärjestyssopimuksen rikkomukset (hlöt, kotieläimet, muut) YHTEENSÄ jakso jakso jakso Hallintoyksiköittäin RVL LSMV SLMV LR KR P-KR K-SR

76 kpl kpl 71 Muut suoritteet raja- ja merialueella Tarkastukset YHTEENSÄ jakso jakso jakso Hallintoyksiköittäin RVL LSMV SLMV LR KR P-KR K-SR

77 kpl Lajeittain YHTEENSÄ Ulkomaalaisvalvontaan liittyvät tark Öljynäytteenottotarkastus Ympäristösuojelusäänn liittyvä tark Luonnonsuojelusäännöksiin liittyvä tark Maastoliikennesäännöksiin liittyvä tark Tieliikennesäännöksiin liittyvä tark Tullitarkastus Vesiliikennesäännöksiin liittyvä tark Kalastussäännöksiin liittyvä tark Metsästyssäännöksiin liittyvä tark Rajavyöhykesäännöksiin liittyvä tark

78 hlöä hlöä Rajatarkastukset Tarkastetut henkilöt ulkorajaliikenteessä Itärajan liikenne YHTEENSÄ Viisumivapaat Viisumivelvolliset Lentoliikenne Rajanylityspaikka lentoliikenteessä

79 74 Henkilöiden rajatarkastukset ulkorajaliikenteessä rajanylityspaikoittain PASSINTARKASTUSPAIKAT SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLISELLÄ RAJALLA VIRTANIEMI RAJA-JOOSEPPI SALLA KUUSAMO VARTIUS INARI LEMINAHO RUHOVAARA NIIRALA PARIKKALA IMATRA NUIJAMAA VAINIKKALA VAALIMAA YHTEENSÄ LENTOASEMAT LAPPEENRANTA JOENSUU KAJAANI KUUSAMO ROVANIEMI KITTILÄ KOKKOLA PIETARSAARI IVALO ENONTEKIÖ KEMI-TORNIO HKI-MALMI HKI-VANTAA MAARIANHAMINA TURKU OULU PORI KRUUNUPYY VAASA YHTEENSÄ SATAMAT HELSINKI KOTKA TURKU NAANTALI MAARIAN HAMINA PORI RAUMA KALAJOKI KOKKOLA TORNIO SAIMAAN KANAVA (NUIJAMAA) LAPPEENRANTA HUVIALUSLIIKENNE YHTEENSÄ

80 75 Henkilöiden kokonaisliikennemäärät sisärajaliikenteessä PASSINTARKASTUSPAIKAT SUOMEN JA RUOTSIN SEKÄ SUOMEN JA NORJAN VÄLISELLÄ RAJALLA KARIGASNIEMI KILPISJÄRVI KIVILOMPOLO NUORGAM NÄÄTÄMÖ UTSJOKI AAVASAKSA KARESUVANTO KOLARI MUONIO PELLO TORNIO YHTEENSÄ LENTOASEMAT HELSINKI-VANTAA IVALO KEMI-TORNIO KITTILÄ KRUUNUPYY KUUSAMO MAARIANHAMINA OULU ROVANIEMI TURKU VAASA YHTEENSÄ SATAMAT ECKERÖ HELSINKI LÅNGNÄS MAARIANHAMINA TURKU VAASA YHTEENSÄ

81 kpl 76 Havainnot ja jatkotoimenpiteet Kokonaismäärä YHTEENSÄ Vastaanotetut turvapaikkaanomukset Myönnetyt viisumit Rajalta käännytetyt Käännytysperusteet vuonna 2013 Saattanut itsensä kykenemättömäksi huolehtimaan itsestään 0,28% Tulojen hankkiminen epärehellisin keinoin 13,86% Tuomittu vankeusrangaistus tai rikosepäily 6,11% Tuomittu rikoksesta rangaistukseen Suomessa oleskelun aikana 0,06% Viisumi / OL hakiessaan väärien tietojen antaminen 4,36% Väärien tietojen antaminen rajatarkastuksessa 5,03% Maahantuloedellytysten puuttuminen 70,31%

82 kpl Rikostorjunta, hallinnolliset maksuseuraamukset ja valvontatoimenpiteet Esitutkintaan tulleet tapaukset Hallintoyksiköittäin K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL YHTEENSÄ VUONNA Muut rikokset tai rikkomukset Ympäristö- ja luonnonvararikokset Valtionrajarikokset Alueloukkaus Ihmiskauppa Vesiliikennejuopumus Rattijuopumus Laittoman maahantulon järjestäminen Väärennysrikokset Jatkotoimenpiteet Huomautus 7 % Valvontailmoitus 4 % R-ilmoitus 11 % S-ilmoitus 30 % Rangaistusvaatimusilmoitus 40 % Rikesakko 8 %