RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2010

Transkriptio

1 RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2010

2 LÄHETE 2363/21/

3 RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010 RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO... 1 TOIMINTAKERTOMUS JOHDON KATSAUS TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS... 7 RAJOJEN VALVONTA... 8 Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet... 8 Rajojen valvonnan toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite RAJATARKASTUKSET Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Rajatarkastusten toiminnallisen tuloksellisuudentulostavoite RIKOSTORJUNTA, HALLINNOLLISET MAKSUSEURAAMUKSET JA VALVONTATOIMENPITEET Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Rikostorjunnan toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite MERITURVALLISUUS JA PELASTUSTOIMI Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Meriturvallisuuden ja pelastustoimen toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS JA KRIISIVALMIUS Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Sotilaallisen maanpuolustuksen ja kriisivalmiuden toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite SISÄISET TOIMINNOT Teknillinen toimialan yleiskatsaus Materiaalihallinto Tietohallinto Kiinteistöhallinto Ympäristöriskien hallinta Viestintä MAKSULLISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS YHTEISRAHOITTEINEN TOIMINTA ARVIO TOIMINNAN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOVAIKUTUKSISTA HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN HENKILÖSTÖJOHTAMINEN TYÖTURVALLISUUS HENKILÖSTÖN TILAA KÄSITTELEVÄT TUNNUSLUVUT HENKILÖSTÖN MÄÄRÄÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Henkilötyövuodet Henkilöstömäärä ja sukupuolijakauma Ikärakenne Koulutusrakenne Lähtö- ja tulovaihtuvuus HENKILÖSTÖKUSTANNUKSIA JA TYÖAJAN KÄYTTÖÄ KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA Työvoimakustannukset Työajan käyttö Perhevapaiden käyttö Koulutukseen osallistuminen TYÖHYVINVOINTIA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Työilmapiiri Fyysinen kunto ja kenttäkelpoisuus Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Työkyky... 48

4 5. TILINPÄÄTÖSANALYYSI JA MUUT OIKEAT JA RIITTÄVÄT TIEDOT RAHOITUKSEN RAKENNE TALOUSARVION TOTEUTUMINEN VALTUUDET TUOTTO JA KULULASKELMA TASE MÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖ MUUT TÄYDENTÄVÄT TIEDOT SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA SEKÄ ARVIOINNIN TULOKSET SISÄINEN VALVONTA RAJAVARTIOLAITOKSESSA OPERATIIVINEN LAILLISUUSVALVONTA RAJAVARTIOLAITOKSESSA SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI JA TULOKSET SISÄISEN VALVONNAN VAHVISTUSLAUSUMA JA KEHITTÄMISTARPEET ARVIOINTIEN TULOKSET YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ ALLEKIRJOITUKSET TILASTOT JA MUUT TÄYDENTÄVÄT LIITETIEDOT TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ Kustannukset Työajankäyttö RAJOJEN VALVONTA Partiointi Ilma-aluspartiointi Vartioaluspartiointi Kiinteä valvonta Rajatapahtumat raja- ja merialueella Muut suoritteet raja- ja merialueella RAJATARKASTUKSET Tarkastetut henkilöt ulkorajaliikenteessä Henkilöiden rajatarkastukset ulkorajaliikenteessä rajanylityspaikoittain Henkilöiden kokonaisliikennemäärät sisärajaliikenteessä Havainnot ja jatkotoimenpiteet RIKOSTORJUNTA, HALLINNOLLISET MAKSUSEURAAMUKSET JA VALVONTATOIMENPITEET Esitutkintaan tulleet tapaukset Jatkotoimenpiteet MERITURVALLISUUS JA PELASTUSTOIMI Pelastus- ja avustussuoritteet Meripelastuspalvelun työpanosten jakaantuminen Onnettomuuksien syyt merialueella SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS Koulutusvuorokaudet... 79

5 RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO Rajavartiolaitoksen päällikkö Kenrl JAAKKO KAUKANEN HENKOS Osastopäällikkö Lp-amir E UITTI RVLE Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Kontra-amir M MÖTTÖNEN RMOS Osastopäällikkö Prkenr M KIRJAVAINEN TEKNOS Osastopäällikkö Komdri J JAAKKOLA OIKOS Osastopäällikkö Hallitusneuvos M VIITANEN STYKS Yksikön päällikkö Evl J TOLPPANEN K-SR Komentaja Ev P KOSTAMOVAARA SLMV Komentaja Komdri M HASSINEN RMVK Johtaja Ev V HUUSKONEN P-KR Komentaja Ev T KAAKINEN LSMV Komentaja Komdri H WÄRNHJELM VLLV Komentaja Ev A PESARI KR Komentaja Ev I KURKI LR Komentaja Ev J VAINIKKA RVLE = Rajavartiolaitoksen esikunta K-SR = Kaakkois-Suomen rajavartiosto P-KR = Pohjois-Karjalan rajavartiosto KR = Kainuun rajavartiosto LR = Lapin rajavartiosto SLMV = Suomenlahden merivartiosto LSMV = Länsi-Suomen merivartiosto RMVK = Raja- ja merivartiokoulu VLLV = Vartiolentolaivue

6 2 TOIMINTAKERTOMUS 1. JOHDON KATSAUS Rajaturvallisuustilanne valtakunnan rajoilla ja Rajavartiolaitoksen valvomilla rajanylityspaikoilla on säilynyt vakaana. Maastorajoilla tilanne palautui normaaliksi vuoden 2010 aikana, kun vuonna 2009 lisääntyneet Afganistanin kansalaisten luvattomat rajanylitykset laittoman maahantulon tarkoituksessa saatiin lähes kokonaan tyrehdytettyä pääsääntöisesti yhteistyössä Venäjän rajavartiopalvelun kanssa. Schengen ulkorajan rajanylityspaikoilla havaitut laittoman maahantulon tapauksen ovat vähentyneet vuoteen 2009 verrattuna, sisärajoilla vastaavasti tapaukset ovat lisääntyneet. Vuoden 2010 aikana paljastettiin saman verran laittoman maahantulon tapauksia sisärajoilla kuin Schengen ulkorajalla. Schengenin ulkorajat ylittävässä lentoliikenteessä laittoman maahantulon riskilentoina ovat edelleen olleet erityisesti Turkin ja Venäjän lennot. Lisäksi kolmansista maista saapuvien transit-lentojen viisumivapauden hyväksikäyttö on jatkunut. Baltian maiden kautta Suomeen kohdistuva laiton maahantulo on edelleen kasvanut. Laittomat maahantulijat matkustavat lentäen Kreikasta ja Turkista Riikaan ja jatkavat sieltä avointen sisärajojen kautta Suomeen. Rajaliikenteen kasvu jatkui taantumavuoden 2009 jälkeen voimakkaana. Kasvua tapahtui erityisesti Suomen ja Venäjän välisessä rajaliikenteessä venäjän kansalaisten matkustamisen johdosta. Rajanylitysliikenne kasvoi kaikilla kansainvälisillä rajanylityspaikoilla Vainikkalaa ja Vartiusta lukuun ottamatta. Syinä liikenteen kasvuun ovat muun muassa Venäjän talouskasvun piristyminen, Venäjän tullisäädösten muuttuminen ja Suomen joustava viisumipolitiikka. Kasvun odotetaan jatkuvan voimakkaana myös vuonna Matkustajaliikenteen kannalta merkittävä tapahtuma oli Helsingin ja Pietarin väliä liikennöivän Allegro-junan liikennöinnin alkaminen , mikä vähensi matkustusaikaa merkittävästi. Junaliikenteen matkustajamäärien arvioidaankin kääntyvän vuonna 2011 selvään nousuun. Myös osa Helsingistä Pietariin ja Moskovaan suuntautuvasta lentoliikenteestä siirtynee juniin. Venäjän rautateiden esitys Allegro-junan viisumivapaudesta lisäisi toteutuessaan liikennettä entisestään. Tavaraliikenne on lähtenyt elpymään huomattavasti henkilöliikennettä hitaammin. Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistoiminnan kehittämistä jatkettiin Nuijamaalla. Pilottihankkeen kokemuksia, jossa Rajavartiolaitos suorittaa kevyen liikenteen osalta myös tullitarkastuksen ja Tulli raskaan liikenteen osalta myös rajatarkastuksen, tullaan hyödyntämään myös Vaalimaan rajanylityspaikalla. Meripelastustapahtumien määrä oli kolmatta vuotta peräkkäin lievässä laskussa. Yksiselitteistä syytä laskulle ei voi osoittaa, mutta valistustyöllä voidaan katsoa olevan oma merkityksensä. Rajavartiolaitos on jatkanut merenkulun avustuspalveluiden (MAS) sekä merenkulkijoiden lääkärikonsultaatioiden välittämistä. Itämeren kauppa-alusliikenteen, erityisesti vaarallisten aineiden kuljetusten, aiheuttaman merellisen uhkan johdosta Rajavartiolaitos on aiempaa selvemmin ottanut merellisen varautumisensa painopisteeksi vaativiin monialaonnettomuuksiin (ihmishenget ympäristövahingot - omaisuusvahingot) vastaamisen Suomen merialueilla ja on tähän liittyen aktiivisesti kehittänyt merellisten viranomaisten yhteistoimintaa. Rajavartiolaitoksen roolia merellisenä monitoimiviranomaisena on kehitetty määrätietoisesti. Rajavartiolaitos on alueellisen sijoittumisensa vuoksi tärkeä harvaan asuttujen alueiden turvallisuusviranomainen. Lainvalvontatehtäviensä lisäksi Rajavartiolaitoksen virkamiehet ovat usein myös ensimmäisiä viranomaisia auttamassa kansalaisia esimerkiksi onnettomuuspaikoilla tai kuljettamassa potilaita maasto-olosuhteissa. Rajavartiolaitos on osallistunut aktiivisesti harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalvelujen kehittämiseen tähtäävään HARVAhankkeeseen. Kokemukset ovat olleet myönteisiä. Rajavartiolaitoksella on valmiudet jatkaa

7 3 hankkeessa kokeiltuja yhteistyökäytänteitä harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalvelujen varmentamiseksi. Rajavartiolaitos osallistui aktiivisesti sotilaalliseen maanpuolustukseen. Vartiostoissa jatkettiin valmiussuunnittelua ja rajajoukkojen toimintavalmiutta ylläpidettiin järjestämällä yksiköiden kertausharjoituksia jokaisessa vartiostossa. Joukkotuotantoa on jatkettu voimassaolevien velvoitteiden mukaisesti. Tiettyjen rajajoukkojen suorituskyky on parantunut uuden sotavarustuksen myötä. Rajavartiolainsäädännön uudistamista koskeva lakihanke (HE 219/2008) tuli voimaan lukien ja lakihankkeen myötä Rajavartiolaitokselle säädettiin muun ohella uusia toimivaltuuksia törkeän laittoman maahantulon ja siihen liittyvän ihmiskaupan torjuntakyvyn lisäämiseksi. Meripelastuslain päivitys, joka edelleen vahvistaa rajavartiolaitoksen roolia johtavana meripelastusviranomaisena, astui voimaan Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta annetun lain (PTR-lain) voimaan tulo vuoden 2010 alusta lukien paransi huomattavasti mahdollisuuksia entistä tiiviimmän rikostorjuntayhteistyön toteuttamiseksi. Vuonna 2008 aloitetut hankkeet yksimoottoristen helikoptereiden ja partioveneiden korvaamiseksi ovat edenneet. Vuonna 2010 vastaanotettiin yksi yksimoottorinen helikopteri ja loput kolme vastaanotetaan vuonna Vuonna 2010 aloitettiin hanke jonka tavoitteena on viiden AB412 kaksimoottoristen helikopterien korvaaminen neljällä uudella meripelastukseen sopivilla helikoptereilla. Vuonna 2010 vastaanotettiin kuusi uutta partiovenettä. Kesällä 2010 tilattiin 10 lisävenettä. Partioveneiden toimitus jatkuu vuoteen 2013, jolloin sarjan 23. vene toimitetaan. DO 228 lentokoneiden ympäristönvalvonnassa käytettävän tekniikan uudistaminen saatettiin loppuun. Vuonna DO 228 uudistamista jatketaan korvaamalla molemmista koneista vanhentunut tutka- ja kamerajärjestelmä. Rajavartiolaitokselle oli myönnetty tilausvaltuus ja määräraha öljyntorjuntakykyisen ulkovartiolaivan hankintaan. Hankkeesta toteutettiin 2010 konsepti- ja esisuunnittelu ja hankinta kilpailutettiin syksyllä, varsinaista hankintaa ei ole vielä toteutettu. Helsinki-Vantaan lentoasemalla otettiin operatiiviseen käyttöön biometriseen tunnistamiseen perustuva uusi automaattinen rajatarkastuslinjasto. Vaalimaan rajanylityspaikalla jatkettiin automaattilinjaston pilotointia. Maarajan teknisen valvonnan kattavuutta laajennettiin kaakkoisrajalla. Rajavartiolaitos osallistui myös aktiivisesti Hallinnon verkkoturvallisuutta edistävän hankkeen toimeenpanoon. Tähän liittyen Rajavartiolaitos otti operatiiviseen käyttöön uuden GMDSS hätäradioverkon lukien. Vuonna 2010 valmisteltiin rajavartiolaitoksen omistajahallinnassa vielä olevien lentokenttäkiinteistöjen ja merivartioasemakiinteistöjen jatkohallinnansiirtoa Senaatti-kiinteistölle ja Metsähallitukselle. Siirto tapahtuu vaiheittain alkaen. Rajavartiolaitos on ylläpitänyt nelitasoisen maahanpääsyn valvontamallin mukaisesti yhteyksiä EU:n ulkopuolelle, osallistunut valikoituihin rajaturvallisuushankkeisiin ja kriisinhallintaoperaatioihin sekä ylläpitänyt ja kehittänyt ulkomailla toimivaa yhdyshenkilöverkostoa. Keskeisin uusi hanke on ollut Turkin EU Twinning-hanke. Hankkeella tuetaan Turkin rajoilla toimivien viranomaisten kehitystä kohti EU-standardeja luomalla viranomaistoiminnan tueksi riskianalyysijärjestelmät. Rajavartiolaitos jatkoi vuoden 2010 aikana aktiivista osallistumistaan EU:n rajaturvallisuusviraston Frontexin koordinoimiin operaatioihin ja koulutukseen. Rajavartiolaitos osallistui henkilöstöllään ja kalustollaan neljään maaraja-, yhteen meriraja- ja viiteen lentokenttäoperaatioon. Yhteensä osallistumiseen käytettiin noin neljän henkilötyövuoden panostus. Osallistumisen painopisteenä olivat Kreikan maa- ja merirajoilla toteutetut Poseidon yhteisoperaatiot.

8 4 2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Rajavartiolaitos osallistuu omalta osaltaan kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeän sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen tavoitteena, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on: 1. Suomen rajaturvallisuus on parhaalla tasolla Euroopassa. Turvallisimmat ja sujuvimmat liikenneyhteydet Venäjän ja Euroopan unionin välillä kulkevat Suomen rajojen kautta. Rajavartiolaitoksen panos Euroopan unionin ulkorajastrategian kehittämisessä ja eurooppalaisen yhteisvastuun toteuttamisessa on vahva. 2. Rajavartiolaitoksen toiminta lisää monipuolisesti ihmisten jokapäiväistä turvallisuutta, erityisesti rajaseudulla ja saaristossa. 3. Suomen meripelastusjärjestelmä on Itämeren luotettavin. Johtamis- ja toimintavalmius on merellisten monialaonnettomuuksien varalta hyvä. Rajavartiolaitoksen panos EU:n meripolitiikan toimeenpanossa ja merellisen ympäristöturvallisuuden edistämiseksi on vahva. 4. Rajavartiolaitos kykenee toimimaan yhteiskunnan turvaamiseksi kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, myös sodan aikana. Rajavartiolaitos toimii maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin luonnonoloissa Tavoite 2010 Toteuma 2010 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ind) - 100, Vaikuttavuus (ind) Kustannusvaikuttavuus (ind) Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kokonaistunnusluku nousi vuodesta Nousu aiheutui parantuneesta kustannusvaikuttavuudesta. Kustannusvaikuttavuuden parantuminen aiheutui painotettujen suoritteiden määrän kasvusta, eli Rajavartiolaitos tuotti suhteellisesti enemmän suoritteita pienemmällä taloudellisella panostuksella. Vaikuttavuuden tunnusluku sitä vastoin laski. Tärkeimmät syyt olivat rajaturvallisuuden ylläpitoon kuuluvien rajatarkastusten laadun heikkeneminen sekä rajatapahtumien estämisen heikkeneminen. Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitearvot on määritelty ensimmäistä kertaa vuoden 2009 talousarvioesitykseen. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta mitataan viidellä osa-alueella. Kullakin vaikuttavuuden osatekijällä on useita mittareita. Nämä muodostavat painotettuina kyseisen vaikuttavuuden tunnusluvun. Vaikuttavuuksien osatekijöiden painotetuista tunnusluvuista puolestaan muodostuu kokonaisvaikuttavuuden tunnusluku.

9 Tavoite 2010 Toteuma 2010 Rajaturvallisuuden ylläpitäminen - 4,3 4,6 4,1 (1-5) Yhdysmiesten toiminnan perusteella estetyt - 5,0 4,3 5,0 luvattomat maahantulot (1-5) Arvio yhdysmiesten toiminnan onnistumisesta - 4,0 4,5 4,0 (1-5) Rajanaapuriyhteistyön seurauksena estämät/havaitsemat/paljastamat oikeudet- tomat rajanylitykset Schengen-ulkorajalla (kpl) Rajatarkastusten kattavuus (%) 99,9 % 100,0 % 100,0 % 100,00 % Rajatilannekuvan laatu (1-5) - 3,9 4,0 3,9 Rajatarkastusten laatu (%) 99,3 % 98,1 % 99,0 % 97,6 Rajatapahtumien estäminen (%) 80 % 95 % 98 % 89 % Rajatapahtumien paljastaminen (%) 86 % 88 % 93 % 89 % Rajanylityksiin liittyvä rikollisuus (%) 0,01 % 0,01 % 0,04 % 0,01 % Koettu rajaturvallisuus (1-5) - 3,9 4,2 3,9 Rajavartiolaitoksen asettamien yhdyshenkilöiden toiminnan tuloksena paljastettiin ja estettiin hieman yli luvattoman maahantulon tai siihen liittyvän mahdollisen ihmiskaupan yritystä. Määrä on noin suurempi kuin vuonna Rajavartiolaitoksen yhdyshenkilötoiminta on osoittanut merkittävyytensä laittoman maahanmuuton torjunnan keskeisenä tekijänä. Yhdyshenkilötoimintaa tullaan vastaisuudessa laajentamaan uusille alueille. Venäjän rajavartiopalvelun on ilmoittanut ottaneensa vuoden 2010 aikana kiinni yli sata laittoman maahantulon yrittäjää, jossa on selvää laskua viime vuoden 271 henkilöön verrattuna. Toisaalta saatujen havaintojen mukaan laittoman maahantulon paine on siirtynyt Suomen rajalta etelämmäksi erityisesti Liettuan ja Puolan vastaisille rajoille. Rajaturvallisuuden ylläpitämisen kokonaistunnusluku laski vuodesta Syynä tähän olivat rajatarkastusten laadun heikkeneminen ja rajatapahtumien estämisprosentin lasku. Molempiin syynä ovat yksittäiset jälkikäteen ilmitulleet rikokset tai rikkomukset, joita ei ole havaittu rajatarkastuksissa ja rajavalvonnassa joko lainkaan tai asetetussa määräajassa Tavoite 2010 Toteuma 2010 Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen - 4,5 4,6 4,5 (1-5) Rajatarkastusten sujuvuus (min) Koettu rajatarkastusten sujuvuus (1-5) - 3,9 4,0 3,9 Liikenne on ollut pääosin sujuvaa koko vuoden ajan. Henkilöliikenne on kuitenkin ajoittain ruuhkautunut itärajan suurilla rajanylityspaikoilla liikenteen suuresta kasvusta johtuen. Näin tapahtui erityisesti viikonloppuisin ja venäläisten vapaapäivinä. Vaalimaan rajanylityspaikalla raskas liikenne on ollut lievästi ruuhkautunutta viikonloppuina. Yhtenä vaikuttajana on ollut sähköisen tullauksen entistä hitaampi käsittelynopeus Venäjän tullissa. Venäjällä sähköinenkin tullaus joudutaan käsittelemään manuaalisesti kansallisten määräysten velvoittamana. Muilla rajanylityspaikoilla raskaan liikenteen jonoja ei muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ole ollut.

10 6 Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille (1-5) RVL:n miehitettyjen toimipisteiden kattavuus (1-5) Tavoite 2010 Toteuma ,1 4,1 4,1-4,3 4,2 3,9 Partioinnin kattavuus maarajalla (%) 1,25 % 1,10 % 1,2 % 1,04 Partioinnin kattavuus merirajalla (%) 8,39 % 7,92 % 9,00 % 7,97 RVL:n antama viranomaisapu / kokonaistarve % 75 % 100 % (%) RVL:n merkitys koetulle turvallisuudelle - 3,5 4,3 3,5 harvaan asutulla alueella (1-5) Viranomaisten näkemys RVL:n merkityksestä harvaan asutun alueen turvallisuudelle (1-5) - 3,8 4,3 3,8 Rajavartiolaitos on tarjonnut viranomaisapua rajaseudun ja rannikon harvaan asutuilla alueilla samaan tapaan kuin vuonna Lapissa ja Pohjois-Karjalassa tarjonta on ollut kuitenkin aikaisempaa laajempaa HARVA -hankkeesta johtuen. Partioinnin kattavuus maa- alueella on laskenut vuodesta 2009 suunniteltua voimakkaammin vähentyneen partiotuntimäärän vuoksi. Jalka- ja ajoneuvopartioinnin vähenemää ei ole kyetty kattamaan lisäämällä helikopteripartiointia, vaan myös sen määrä on laskenut. Vanhentuneen kevyen helikopterikaluston uusinta kasvattaa helikopteripartioinnin määrää vuosien 2011 ja 2012 aikana. Merialueella partioinnin kattavuus on noussut, syynä tähän on ollut vuotta 2009 runsaampi ilma-aluspartiointi Tavoite 2010 Toteuma 2010 Merellisen turvallisuuden lisääminen - 4,3 4,3 4,3 (1-5) Meripelastusyksiköiden merialueen peittoaste % - (%) Meripelastusavun saapuminen onnettomuuspaikalle - 4,9 4,4 4,7 tavoiteajassa (1-5) Aluspäästötapausten määrä suhteessa 0,3 % 0,2 % 0,3 % 0,2 % liikennemäärän (%) Meri- ja ympäristötilannekuvan laatu (1-5) - 3,6 4,5 3,6 Kaikkiin merihätätapauksiin kyettiin osoittamaan apua. Hätätapauksista 85 % apu voitiin osoittaa alle 30 minuutissa. Merellisen turvallisuuden lisäämisen kokonaistunnusluku pysyi ennallaan, vaikka meripelastusavun saapuminen tavoiteajassa tunnusluku laski. Avun saatavuus ja nopeus sekä suorituskyky olivat kiitettävällä tasolla. Keskimääräinen vasteaika hätätilanteissa oli 28 minuuttia. Meripelastusyksiköiden merialueen peittoastetta ei voida arvioida, koska meripelastuksen palvelutasohanke on kesken. Tunnuslukujen laskennan edellyttämää teknistä alustaa ei ole saatu käyttöön vuoden 2010 aikana.

11 7 Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen (1-5) Tavoite 2010 Toteuma ,5 3,6 3,6 Suunnitelmavalmius (1-5) 3,6 3,0 3,8 3,1 Sijoitustilanne (1-5) 4,3 4,3 4,6 4,3 Koulutus (1-5) 3,1 3,4 3,5 3,7 Sotavarustus (1-5) 2,6 3,3 3,0 3,4 Kriisin ajan valmiuksia on aktiivisesti kehitetty vastaamaan arvioituja uhkamalleja ja uusia suorituskykyvaatimuksia. Suunnitelmavalmius, koulutus ja sotavarustus ovat kehittyneet ja sijoitustilanne on ylläpidetty hyvällä tasolla vuoden 2010 aikana, vaikka asetettuja tavoitteita ei saavutettu. Rajavartiolaitoksen entistä vahvempi osallistuminen sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin sitoo tulosalueelle aiempaa enemmän resursseja valmiussuunnittelun, ammattitaidon ylläpitämisen sekä kertaus- ja valmiusharjoitusten muodossa. Sotilaallisen maanpuolustuksen tuloksellisuuden tunnuslukujen laskenta muuttui vuonna Tästä syystä vuoden 2008 toteuma ei ole yhteismitallinen vuosien 2009 ja 2010 toteumatietojen kanssa Tavoite 2010 Toteuma 2010 Kustannusvaikuttavuus (ind) Painotetut suoritteet (1000 kpl) Kustannukset (milj. euroa) 244,9 226,4 244,3 240,8 Kustannusvaikuttavuusindeksi parani selväsi vuodesta Tärkein syy tähän oli painotettujen suoritteiden määrän huomattava nousu vuodesta Syynä tähän on rajatarkastuksien yhteydessä tehtyjen suoritteiden määrän merkittävä kasvu. Kustannusten nousun syynä on vuoden 2009 epävarmasta taloudellisesta tilanteesta aiheutunut isojen hankkeiden siirto vuodelta 2009 vuodelle Tämä näkyy molempien vuosien kustannusten loppusummassa. Merkittävin syy, joka vähentää kustannuksia tuloksellisuuden laskennassa verrattaessa vuoteen 2008, on laskentatavan muutos. Vuoteen 2008 asti Rajavartiolaitoksen tuloksellisuuden laskennassa kustannuksina käytettiin kassamenoja ja vuodesta 2009 alkaen kustannustietoja. Näiden erotus esimerkiksi vuonna 2008 oli noin 15,7 miljoonaa euroa. 3. TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS Merkittävin vuonna 2010 toiminnalliseen tuloksellisuuteen vaikuttava tekijä oli rajanylitysliikenteen voimakas kasvu. Toinen selkeä kehityssuunta oli rikollisen toiminnan vähentyminen sekä maastorajalla, että rajanylitysliikenteessä. Tuottavuus nousi kaikilla tulosalueilla pois lukien rikostorjunnassa. Taloudellisuus parani kaikilla tulosalueilla pois lukien rikostorjunta ja meriturvallisuus. Toiminnan laatu pysyi keskimäärin vuoden 2009 tasolla. Rajavartiolaitoksen laskentajärjestelmän uudistuksesta johtuen tuottavuuden ja taloudellisuuden indeksiluvut ovat 100 vuonna Samasta syystä osa tuotoksista lasketaan vuodesta 2009 alkaen eri periaatteilla kuin aikaisemmin. Vertailtavuuden helpottamiseksi kustannusten laskennassa tulosalueiden vertailuluvut 2008 on laskettu kustannuksista eikä kassamenoista kuten aikaisemmin on tehty.

12 8 Rajojen valvonta Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Vuoden 2010 tulostavoitteet 1. Valtakunnan turvallisuusasioista vastaava johto pidetään tietoisena rajatilanteesta niin, että poliittiset, taloudelliset ja operatiiviset ratkaisut kyetään tekemään oikea-aikaisesti. 2. Rajatilanteen muutokset havaitaan ja rajatapahtumiin kyetään vaikuttamaan tärkeillä alueilla välittömästi. Muilla alueilla rajatapahtumat paljastetaan. Rajatapahtumista selvitetään jatkotoimenpiteitä varten tarvittavat tiedot kolmen vuorokauden kuluessa havainnosta. 3. Muodostetaan tilannekuva sisärajojen kautta suuntautuvasta laittomasta maahantulosta, ja valmistellaan ulkomaalaisvalvonnan tehostamiseen liittyvät toimet EU:n rajanylitysasetuksen puitteissa yhteistoiminnassa muiden viranomaisten kanssa. 4. Rajatilanteen jyrkkiinkin muutoksiin kyetään vaikuttamaan nopeasti ja tehokkaasti koko Rajavartiolaitoksen toimintaalueella. 5. Kansainvälisellä yhteistyöllä tuetaan rajavalvonnan päämäärien toteuttamista. Naapurimaiden ja EU:n keskeisiin rajoilla toimiviin viranomaisiin pidetään yllä toimivat yhteydet. EU:n rajaturvallisuuden kehittämistyöhön osallistutaan aktiivisesti. 6. Valtakunnan rajoja koskevat asiat hoidetaan kansainvälisten sopimusten mukaisesti. 7. Vaikutetaan siihen, että EU:n ulkorajalla on yhtenevä ja tehokas rajavalvontajärjestelmä. Tulos Valtakunnan turvallisuusasioista vastaava johto pidettiin tietoisena rajatilanteesta määräaikaisilla tai erikseen pyydetyillä raporteilla sekä pitämällä rajatilannekatsauksia kokousten ja vierailujen yhteydessä. Rajatilannetta käsiteltiin säännöllisesti Ulkoministeriön rajaasiaintoimikunnassa ja Sisäasiainministeriön turvallisuusasiain johtoryhmässä. Rajavartiolaitoksen esikunta osallistui sekä sisäisen turvallisuuden tilannekuvan, että Valtioneuvostonkanslian koordinoiman yleisen turvallisuustilannekuvan järjestelmien kehittämiseen ja tilannekuvan ylläpitämiseen. Rajatapahtumiin kyettiin pääsääntöisesti vaikuttamaan tulostavoitteen mukaisesti. Pääosaan rajatapahtumista kyettiin selvittämään tarvittavat tiedot jatkotoimenpiteitä varten kolmen vuorokauden kuluessa. Sisärajojen kautta tapahtuvasta laittomasta maahantulosta on muodostettu yhteinen tilannekuva muiden PTR viranomaisten (poliisi, tulli ja raja) kanssa yhteisen PTR-rikostiedustelu- ja analyysitoiminnon toimesta. Laittoman maahantulon kokonaistilannekuvan muodostamista on kehitetty Rajavartiolaitoksen sisäisin toimin. Kehitystyötä jatketaan vuoden 2011 aikana. Rajatilanteessa ei vuositasolla ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Valmiutta puuttua myös yllättäviin muutoksiin ylläpidettiin tilanteen edellyttämällä tasolla. Yhteydenpito naapurimaiden rajaviranomaisiin on toteutunut kahdensekä monenvälisen rajaviranomaisyhteistyön muodossa. EU:n puitteissa yhteydenpidossa on korostunut rajaturvallisuusvirasto Frontexin kautta tapahtuva yhteydenpito ja tiedonvaihto. Rajavartiolaitos on osallistunut aktiivisesti EU:n ja naapurimaiden rajaviranomaisten välisen tiedonvaihdon ja tilannekuvan vaihtamisen tehostamista koskeviin kehitystyöhankkeisiin. Valtakunnan rajoja koskevat asiat hoidettiin sopimusten mukaisesti. Suomen hoitovastuulla oleva raja ja rajamerkit pidettiin sopimusten mukaisessa kunnossa. Kaikki rajatapahtumat Venäjän vastaisella rajalla käsiteltiin loppuun rajavaltuutettujen kesken. Rajavartiolaitos on osallistunut aktiivisesti EU:n neuvoston puitteissa tapahtuvaan työhön sekä komission johtamien asiantuntijatyöryhmien toimintaan. Schengen arvioitsijoiden koulutusjärjestelmä vakiinnutti paikkansa ja arvioitsijoiden tason nousu kehitti myös arviointien tasoa.

13 9 Hankkeet 1. Kehitetään Rajavartiolaitoksen hallintorakennetta. Yhdistetään pieniä raja- ja merivartioasemia suuremmiksi rajaturvallisuusyksiköiksi Sisäasiainministerin tekemien päätösten mukaisesti. 2. Jatketaan rajojen valvonnan kehittämistä uuden rajojen valvontamallin ohjeen perusteella. Painopisteenä on tilannekeskusten ja tilannekuvatoiminnan sekä johtamisjärjestelmän kehittäminen niin, että ne vastaavat uudelle rajojen valvontamallille ja HARVA-alueen turvallisuuspalveluille asetettuja vaatimuksia. Lisäksi huomioidaan RVL:n hallintorakenteen kehittäminen sekä samaan aikaan rinnakkain toteutettavat kehittämishankkeet. 3. Kehitetään kykyä hallita vaativat rajavartiotilanteet sekä rajavartiolaitoksen erityisosaamisen ja -kaluston käyttöä ja käyttövalmiutta terrorismin torjuntaan ja muihin erityistilanteisiin liittyvissä, poliisin johtovastuulla olevissa operaatioissa. Jatketaan valmiusjoukkueiden kehittämistä strategian tavoitteiden mukaisesti. 4. Kehitetään kahdenvälisesti Viron kanssa ja kolmikantaisesti Viron ja Venäjän kanssa sovittuja toimenpiteitä mm. merellisessä tilannekuva- ja riskianalyysiyhteistyössä. 5. Valmistaudutaan suunnittelemaan ja mahdollisesti perustamaan rajaturvallisuuden kansallinen koordinaatiokeskus osana EUROSUR -konseptia huomioiden kansalliset tilanteenseurannan ja yhteyspistetoiminnan yhdistämismahdollisuudet. 6. Kehitetään merivartiointitaktiikka kokonaissuunnitelman mukaisesti huomioiden hallintoja organisaatiomuutokset ja kalustohankinnat. Toteutuminen Vuoden 2011 alusta vartiostoissa siirryttiin kaksiportaiseen hallintorakenteeseen lakkauttamalla raja- ja merivartioalueet sekä niiden johtopaikat. Pieniä vartioasemia on yhdistetty suuremmiksi yksiköiksi suunnitelman mukaisesti. Uuden valvontamallin mukainen toiminta on vakiinnutettu. Uusi kenttäjohtamisjärjestelmä otettiin käyttöön ja samalla tilannekeskukset muuttuivat johtokeskuksiksi. Johtokeskusten toimintaa tukevan tietojärjestelmän (rajavalvonta- ja tilannekuvasovellus = RVS- TIKU) määrittelytyö käynnistettiin. Määrittelyssä on huomioitu muut SM:n hallinnonalalla käynnissä olevat tietojärjestelmähankkeet ja yhteensopivuus niiden kanssa. Rajavartiolaitoksen valmiusjoukkueiden kehittämissuunnitelmaa valmisteltiin. Rajavartiolaitoksen ja poliisihallituksen kesken laadittiin yhteistoimintasopimus, joka antaa perusteita toiminnan kehittämiselle. Rajavartiolaitos haki EU:n CIPS -rahastosta osarahoitusta kahden erityistilanteisiin suunnitellun SRIB -veneiden (osin kiinteärunkoinen kumivene) hankintaan. Veneet on tarkoitettu merellisten tilanteiden hallinnan tueksi Rajavartiolaitoksen sekä poliisin toiminnan vaatimusten perusteella ja ne on tarkoitettu yhteiskäyttöön. Suomi ja Viro ovat sopineet Schengen-yhteistyön tiivistämisestä merialueella kehittämällä merellistä rajatilannekuvayhteistyötä. Kehitystyötä on jatkettu ja riippuen Viron järjestelmien päivityksestä, voitaneen tiedonvaihto käynnistää vuoden 2012 alussa. Vuoden 2010 aikana on osallistuttu EU:n rajavalvontajärjestelmän (EUROSUR) liittyvän pilottihankkeen (Eurosur Big Pilot) valmisteluun. Pilottihankkeessa Suomi yhdessä Frontexin ja viiden muun EU:n jäsenvaltion kanssa osallistuu rajaturvallisuuden kansallisten koordinaatiokeskusten (NCC) kokeilutoimintaan vuosien aikana. Pilottivaiheessa kehitetään erityisesti tiedonvaihtojärjestelmää rajatilannekuvan osalta. Pilottivaiheen kokemuksia hyödynnetään kehitettäessä varsinaista kansallista rajaturvallisuuden koordinointikeskusta. Merivartiotaktiikkaa on kehitetty osana rajavartiolaitoksen kenttäjohtamisjärjestelmän kehittämistä erityisesti meripelastuksen ja kenttätoiminnan johtamisen kokonaisuuksien hallitsemiseksi. Organisaation kehittäminen ja uuden kaluston käyttöönotto on käynnissä. Merivartioinnin kehittämistä jatketaan erillisissä sisäisissä työryhmissä. Tähän työhön vaikuttaa myös kansallisen ja kansainvälisen yhteistoiminnan voimakas kehittäminen.

14 10 7. Laaditaan rajavartiolaitoksen venekaluston kokonaisselvitys Selvitystyö on kesken ja selvitys valmistuu kesällä Rajojen valvonnan toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite Rajojen valvonta kohdennetaan ja valmiutta ylläpidetään siten, että tärkeimmillä alueilla luvattomat rajanylitykset estetään tai havaitaan välittömästi. Muilla alueilla luvattomat rajanylitykset paljastetaan Tavoite 2010 Toteuma 2010 Tulosmittarit Tuotokset Partiointi (h) josta itärajalla Tekninen valvonta Tarkastukset Rajavyöhykeluvat Turvallisuuspalvelut harva-alueella (poliisi- ja virkaaputehtävät) Panokset Kustannukset (mil. euroa) 121,4 115,6 123,2 120,9 Henkilötyövuodet Tehokkuus Tuottavuus ind Taloudellisuus ind Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) - 4,2 4,5 4,1 Rajatapahtumien estäminen (%) 79 % 95,1 % 97,8 % 88,9 % Rajatapahtumien paljastaminen (%) 96 % 87,9 % 92,7 % 89,5 % Tilannekuvan laatu - 3,6 4,0 3,6 Partioinnin kokonaiskattavuus pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2009, vaikka partioinnin tuntimäärissä jäätiin asetetusta tavoitteesta ja taso oli vuotta 2009 alempi. Partiotuntimäärää laskevat vähentynyt henkilötyövuosikertymä sekä rajavartioasemien yhdistymisen myötä muuttuneet partiokäytännöt. Tästä johtuen myös tarkastusten määrä on laskenut. Valvonnan kattavuutta on parantanut teknisen valvonnan kasvu ja lisääntynyt ilma-aluspartiointi lähinnä merialueelle. Teknisen valvonnan kasvuun tärkeimpänä syynä on ollut vanhentuneen tekniikan korvaaminen uudella toimintavarmemmalla kalustolla. HARVA-hankkeen myötä Rajavartiolaitoksen turvallisuuspalvelujen tarjonta on lisääntynyt erityisesti Lapin ja Kainuun alueella. Rajojen valvontaan kohdentunut työpanos laski 49 henkilötyövuodella. Tämä paransi selvästi tuottavuutta, koska vastaavaa laskua ei tapahtunut valvonnan kattavuusprosentissa. Myös taloudellisuus parani, koska kustannusten suhde valvonnan kattavuuteen parani. Merialueella kaikkia luvattomia rajanylityksiä ei kyetty estämään, mistä johtuen asetettua tavoitetta rajatapahtumien estämisen osalta ei saavutettu. Tämä laski toiminnan laadun ja palvelukyvyn tunnuslukua vaikka rajatapahtumien paljastamisprosentti nousikin. Kaikki rajatapahtumat itärajalla on käsitelty loppuun rajavaltuutettujen kesken.

15 11 Rajatarkastukset Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Vuoden 2010 tulostavoitteet 1. Kaikille Schengenin ulkorajan ylittäville henkilöille tehdään Euroopan unionin lainsäädännössä edellytetty rajatarkastus. Valmius sisärajatarkastusten palauttamiseen pidetään yllä. 2. Matkustajien keskimääräiset odotusajat rajanylityspaikoilla poikkeustilanteita lukuun ottamatta ovat enintään 10 min. Tulos Rajanylitysliikenne on tarkastettu Schengen-säännöstön ja kansallisen lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Rajatarkastusten määrä jäi arvioitua vain hiukan pienemmäksi, mutta nousi merkittävästi vuodesta Syynä nousuun on taloudellisen toimeliaisuuden kasvu, joka on lisännyt yksityistä ja liikematkustamista. Käännyttämispäätösten määrä pysyi lähes edellisvuoden tasolla. Turvapaikanhakijoiden määrän lasku noudattaa myös sisämaassa havaittua laskutrendiä edellisen ennätysvuoden jälkeen. Valmius palauttaa sisärajatarkastukset pidettiin yllä. Matkustajien odotusajat säilyivät joitain pahimpien ruuhka-aikojen poikkeuksia lukuun ottamatta asetetussa tavoiteajassa. 3. Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä estetään ja paljastetaan. Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä on estetty ja paljastettu. Hankkeet 1. Rajanylityspaikkoja kehitetään vastaamaan rajanylitysliikenteen tarpeita, erityisesti Vaalimaalla, Kuusamossa ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla. 2. Valmistaudutaan tehostamaan RVL:n ja tullin tehtävien hoitamista tehtäväjakoa kehittämällä itärajan suurilla rajanylityspaikoilla (Nuijamaa ja Vaalimaa) 3. Jatketaan automaattisten rajatarkastusten kehittämistä ja laajennetaan automaattilinjastojen käyttöä. Kehitetään rajatarkastusprosessia päämääränä tuottavuuden parantaminen. 4. Jatketaan biometristen tunnisteiden käsittelyyn liittyvän kiinteän ja kannettavan teknisen välineistön käyttöönottoa. 5. Otetaan käyttöön uusi rajatarkastussovellus ja sen yhteydessä myös API-tietojen (matkustajatiedot) mahdollistama ennakkoprofilointi lentoliikenteessä. Toteutuminen RVL:n, Tullin, Senaatti-kiinteistöjen ja Kaakkois-Suomen tiepiirin hanke Vaalimaan rajanylityspaikan kehittämiseksi ei edennyt vuoden 2010 aikana. Muut hankkeet etenevät suunnitellusti. Nuijamaalla on otettu käyttöön menettely jossa rajavartiolaitos keskittyy kevyen liikenteen valvontaan suorittaen rajatarkastuksen lisäksi myös tullitarkastuksen ja Tulli keskittyy raskaan liikenteen valvontaan suorittaen tullitarkastuksen lisäksi myös rajatarkastuksen. Joulukuussa 2010 tehtiin päätös vastaavan menettelyn laajentamisesta Vaalimaalle maaliskuuhun 2011 mennessä. Rajatarkastusten automatisointi on edennyt Helsinki-Vantaalla tuotantokäyttöön ja Vaalimaalla pilotointiin. Vuoden 2010 loppupuolella Helsinki-Vantaalla otettiin käyttöön uusia tarkastusportteja 10 kpl jo käytössä olleen kolmen portin lisäksi. Samassa yhteydessä näiden kolmen portin tekniikkaa päivitettiin. Nopeajunaliikenteen käynnistymisen yhteydessä rajatarkastuksissa otettiin käyttöön mobiililaitteet. Laitteita kehitetään edelleen ja niitä suunnitellaan käytettävän myös muualla rajatarkastuksissa. Rajatarkastussovellus ja profiilikartasto on otettu käyttöön. APItietojen (lentoliikenteen matkustaja-ennakkotiedot) käyttöönottovalmius on lykkääntynyt teknisistä syistä.

16 12 6. Kehitetään rajatarkastusten ja rikostorjunnan kahdensuuntaista tiedonkulkua. Rajatarkastusten ja rikostutkinnan lähentäminen on ollut suunnittelu ja kehittämisvaiheessa vuoden ajan ja valmistellaan kesäkuun alkuun mennessä 2011 lausuntovaiheeseen. 7 Osallistutaan vuonna 2008 laaditun sisäisen turvallisuuden ohjelman ja sisäasiainministeriön ihmiskaupan vastaisen tarkennetun toimintasuunnitelman toimeenpanoon. 8. Järjestetään rajatarkastukset nopeajunassa Sisäisen turvallisuuden ohjelman ihmiskauppaan liittyvät toimet on siirretty kansalliselle ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman toimeenpanoa arvioivan työryhmän tehtäväksi, jonka toimintaan on osallistuttu aktiivisesti. Työryhmän raportti julkaistaan kevään 2011 aikana. Toteutunut alkaneen nopeajuna liikenteen myötä. Samalla käyttöön otettujen mobiililaitteiden kehitysprojekti etenee suunnitellusti. Rajatarkastusten toiminnallisen tuloksellisuudentulostavoite Kaikki Schengen-alueen ulkorajan ylittävät henkilöt tarkastetaan. EU/ETA-kansalaisille tehdään vähimmäistarkastus ja muille perusteellinen tarkastus. Schengen-alueen sisärajoilla ylläpidetään valmius rajatarkastusten palauttamiseen. Maahantulo ja maastalähtö vastoin säädettyä järjestystä paljastetaan turvaten sujuva rajanylitysliikenne. Rajatarkastuksissa ja rajatarkastuksiin liittyvässä tutkinnassa sekä hallintopäätöksissä huolehditaan henkilöiden oikeusturvasta Tavoite 2010 Toteuma 2010 Tulosmittarit Tuotokset Rajatarkastukset (milj.hlöä) 11,7 10,8 12,0 12,1 Tullitarkastukset (hlöä) Käännyttämispäätös Myönnetyt viisumit Päätökset rajanylityslupa-anomuksiin Vastaanotetut turvapaikkahakemukset Vastaanotetut kiintiöpakolaiset Muun viranomaisen päätöksen täytäntöönpano Panokset Kustannukset (milj. euroa) 79,3 77,4 89,2 85,6 Henkilötyövuodet Tehokkuus Tuottavuus ind Taloudellisuus ind Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) - 4,4 4,7 4,4 Rajatarkastusten kattavuus (%) 99,9 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Rajatarkastusten laatu (%) 99,3 % 98,1 % 99,0 % 97,6 % Rajatarkastusten sujuvuus (min) Rajatarkastusten asiakaspalvelu (1-5) - 3,9 4 3,9 Oikeusturva (%) 99,9 % 99,6 % 100,0 % 99,7 % Henkilöliikenne on sujunut joustavasti ja häiriöittä. Rajavartiolaitoksen valvontavastuulla olevilla EU:n ulkorajan rajanylityspaikoilla henkilöiden kokonaisliikennemäärä oli 12,1 miljoonaa, mikä on noin 1,3 miljoonaa rajanylitystä enemmän kuin vuonna Suomen ja Venäjän välisen rajan ylitti yhteensä 8,4 miljoonaa matkustajaa ja kasvua edelliseen vuoteen oli peräti 13,7 %.

17 13 Venäläisten matkustajien osuus liikenteestä oli 73 %. Myös raskas liikenne on lisääntynyt lähes kaikilla rajanylityspaikoilla. Käännyttämispäätösten määrä pysyi lähes samalla tasolla. Turvapaikanhakijoiden määrän lasku noudattaa myös sisämaassa havaittua laskutrendiä edellisen ennätysvuoden jälkeen. Ulkorajalla vastaanotettujen turvapaikkahakemusten vähentyminen vastaa kehitystä koko maassa. Valtaosa turvapaikanhakijoista on saapunut Suomeen Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Rajalla esitettyjen turvapaikkahakemusten esittäjien kansallisuudet ovat poikkeavat koko valtakunnan suurimmista hakijaryhmistä. Suurimmat rajalla esiintyneet kansallisuudet olivat venäläiset, afgaanit, iranilaiset ja irakilaiset. Tuottavuus parani selvästi vuodesta Myös taloudellisuus parani vuodesta 2009, vaikka rajatarkastuksiin kohdentui 22 henkilötyövuotta enemmän kuin edellisenä vuonna. Rajanylitysliikenteen määrän kasvu oli kuitenkin selvästi suurempaa, kuin tarkastuksiin kohdennetun työpanoksen ja kustannusten kasvu. Rajatarkastusten laadun heikkenemisen syynä ovat yksittäiset jälkikäteen ilmitulleet rikokset tai rikkomukset joita ei ole havaittu rajatarkastuksissa. Oikeusturvaprosenttia heikentävät yksittäiset jälkikäteen virheellisiksi todetut hallinnolliset päätökset. Rikostorjunta, hallinnolliset maksuseuraamukset ja valvontatoimenpiteet Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Vuoden 2010 tulostavoitteet 1. Rajavartiolaitoksen rajaturvallisuuden ylläpitämiseen liittyvällä rikostorjunnalla ennalta ehkäistään, paljastetaan ja selvitetään erityisesti Rajavartiolaitoksen valvoman Schengen-ulkorajan ylittäviä laittomaan maahantuloon liittyviä rikoksia. 2. Vartiostot huolehtivat omassa valvontatoiminnassaan myös esille tulleista suppeaa esitutkintaa edellyttävistä asioista, epäillyistä luonnonvararikoksista sekä rattija vesiliikennejuopumuksista. Tulos Rajavartiolaitoksen rikostorjunta on vakiinnuttanut asemansa kansallisessa viranomaiskentässä laittoman maahantuloon liittyvien rikosten johtavana erityisasiantuntijana. Rajavartiolaitoksen rikostorjunnalla on vuonna 2010 ehkäisty vakavan ja rajat ylittävän kansainvälisen rikollisuuden vaikutuksia Suomeen sekä muualle EU:n alueelle. Vuoden 2010 aikana Rajavartiolaitoksessa aloitettiin esitutkinta 74 laittoman maahantulon järjestämisen tapauksessa, joista 16 oli törkeitä. Lisäksi esitutkinta aloitettiin yhdessä törkeää ihmiskauppaa koskevassa tapauksessa. Suurin osa Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan ydinalueeseen kuuluvista tapauksista paljastettiin Suomenlahden merivartiostossa ja Kaakkois-Suomen rajavartiostossa. Vartiostoissa on huolehdittu ammattitaitoisesti oman valvontatoimen yhteydessä kohdatuista toimivallan piiriin kuuluvista rikoksista ja rikkomuksista. Rajavartiolaitoksessa annettiin vuoden 2010 aikana yhteensä noin kappaletta rangaistusvaatimuksia ja rikesakkoja. Suurin osa näistä oli paljastinlaite-, vesiliikenne-, ulkomaalais-, ja liikenne/ajoneuvo-rikkomuksia. Rajatarkastusten ja merialueella suoritetun valvonnan yhteydessä paljastettiin yhteensä 157 rattijuopumusta, joista 35 oli törkeitä sekä 237 kappaletta vesiliikennejuopumuksia. Luonnonvararikoksia paljastui yhteensä 232 kappaletta ja näiden rikosten määrä on jonkin verran kasvanut edelliseen vuoteen 2009 verrattuna. Rajavartiolaitos suoritti joitakin tapauksia lukuun ottamatta esille tulleiden tapausten esitutkinnan itsenäisesti.

18 14 3. Merellinen ympäristönsuojelu on kattavaa ja valvontaa suoritetaan alusöljypäästöjen havaitsemiseksi ja todentamiseksi merialueilla sekä päästön aiheuttajan vastuuseen saattamiseksi määräämällä hallinnollinen öljypäästömaksu. Rajavartiolaitoksella on valmius esitutkintaan. 4. Myös Rajavartiolaitoksen rikostorjunnassa ja hallinnollisiin maksuseuraamuksiin liittyvissä toiminnoissa kunnioitetaan perus- ja ihmisoikeuksia sekä huolehditaan toimenpiteiden kohteena olevien henkilöiden oikeusturvasta. 5. Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan toimintaedellytysten turvaamisesta huolehditaan osana laadukasta ja jatkuvana prosessina toimivaa säädösvalmistelua. Vuoden 2010 aikana Rajavartiolaitoksen tietoon tuli 95 mahdollista öljypäästöä merialueella, joista 65 kappaletta varmennettiin öljypitoisiksi päästöiksi. Valtaosa päästöistä oli öljymäärältään pieniä ja ne sijaitsivat saaristossa tai satama-alueilla. Alusjätelainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä säädetty uusi merenkulun ympäristönsuojelulaki tuli voimaan Kokonaisuudistuksen myötä merkittävänä uudistuksena voidaan pitää Rajavartiolaitokselle oikeuskäytännön yhtenäisyyden turvaamiseksi säädettyä jatkovalitusoikeutta merioikeuden ja hovioikeuden öljypäästömaksuvalituksiin antamista ratkaisuista. Vuoden 2010 alusta lukien hallinnollista öljypäästömaksua koskeva sääntely ulotettiin Ahvenanmaan maakuntalain muutoksella koskemaan myös Ahvenanmaan aluetta. Rajavartiolaitos suorittaa öljypäästömaksun määräämiseen liittyvät tehtävät myös Ahvenanmaan maakunnan alueella. Rajavartiolaitos jatkoi vuonna 2010 yhdessä poliisin kanssa valmisteluja alusöljypäästöjen esitutkinnan keskittämiseksi Rajavartiolaitokselle. Rajavartiolaitoksen ja Poliisihallituksen välinen yhteisymmärrysmuistio esitutkintavastuiden siirtymisestä allekirjoitettiin joulukuussa 2010 ja alusöljypäästöjen esitutkintavastuu siirtyi poliisilta Rajavartiolaitokselle yhteisymmärrysmuistion mukaisesti lukien. Kokonaisuutena voidaan todeta, että Rajavartiolaitoksen rikostorjuntaan liittyvissä esitukinnoissa ja hallinnollisissa maksuseuraamuksissa toimenpiteiden kohteena olevien oikeusturva on vuonna 2010 ollut hyvällä tasolla. Rajavartiolaitoksessa suoritettavassa operatiivisessa laillisuusvalvonnassa sekä henkilöstölle annettavassa koulutuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota toimenpiteiden kohteena olevien henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Rajavartiolaitokselle rikostorjunnasta tehtiin vuonna 2010 yhteensä neljä hallintokantelua. Kantelut koskivat Rajavartiolaitoksen suorittamaa esitutkintaa tai pakkokeinojen käyttöä. Rajavartiolaitoksen toiminnasta tehtyjen kanteluiden määrä on kokonaisuutena aikaisempiin vuosiin verrattuna laskenut. Edellä mainitun osalta on huomioitu myös rajatarkastuksiin tai niiden yhteydessä tehtyihin toimenpiteisiin liittyneet kantelut, joita on lukumääräisesti eniten. Rajavartiolaitoksen rikostorjuntaa eli lähinnä esitutkintaa sekä pakkokeinojen käyttöä koskevat vuonna 2010 käsitellyt kanteluasiat ovat vähäisestä lukumäärästään huolimatta olleet kuitenkin asiallisesti vakavimpia. Rikostorjunnan toimintaedellytykset turvaavaa lainsäädännön kehittämistä toteutetaan jatkuvana prosessina. Rajavartiolainsäädännön uudistamista koskevat muutokset tulivat voimaan Lakihankkeen myötä Rajavartiolaitokselle säädettiin muun ohella uusia toimivaltuuksia törkeän laittoman maahantulon ja siihen liittyvän ihmiskaupan torjuntakyvyn lisäämiseksi. Myös pidättämiseen oikeutettujen virkamiesten piiriä laajennettiin operatiivisten voimavarojen turvaamiseksi ja toimenpiteiden kohteen perusoikeussuojan parantamiseksi. Rajavartiolainsäädännön jatkomuutostarpeiden kartoitus aloitettiin vuonna 2010 ja tähän liittyvä säädösvalmisteluhanke käynnistettäneen vuonna Rajavartiolaitos osallistui aktiivisesti esitutkinta-, pakkokeino-, ja poliisilain kokonaisuudistuksen valmisteluun sekä asian käsittelyyn eduskunnan valiokunnissa. Työskentelyn painopisteenä olivat Rajavartiolaitoksen tavoitteiden ja strategian 2019 mukaiset säädösehdotukset Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan toimintaedellytysten turvaamiseksi. Kokonaisuudistuksen käsittely eduskunnassa jatkuu edelleen vuonna 2011.

19 15 6. Rajavartiolaitoksen toiminnan laatuvaatimukset varmistetaan laadukkaalla laillisuusvalvonnalla. Laillisuusvalvonta on vakiintunut osaksi Rajavartiolaitoksen toimintaa. Toimintatapoja on ohjattu ja tarvittaessa muutettu sekä Rajavartiolaitoksen esikunnan, että hallintoyksiköiden oman laillisuusvalvonnan kautta tulleiden havaintojen perusteella. Rajavartiolaitoksen laillisuusvalvonta on vuonna 2010 täyttänyt sille asetetut tavoitteet ja laillisuusvalvonnan kehittämistä jatketaan edelleen vuonna Hankkeet 1. Tehostetaan erityisesti Schengen ulkorajat ylittävää laittoman maahantulon ja ihmiskaupan sekä niihin liittyvän rikollisuuden torjuntaa. 2. Tiivistetään kansainvälistä ja kansallista viranomaisyhteistyötä sekä erityisesti PTRviranomaisten välistä aktiivista rikostorjuntayhteistyötä Schengen ulkorajat ylittävän vakavan ja rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi ja sen vaikutusten ehkäisemiseksi Suomessa. 3. Kehitetään edelleen laillisuusvalvontaan kuuluvia rikosoikeudellisia sekä sotilaskurinpidollisia ja virkamiesoikeudellisia menettelyjä. Toteutuminen Vuonna 2010 Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan ohjausta keskitettiin perustamalla Rajavartiolaitoksen esikuntaan lukien rikostorjuntayksikkö tehostamaan erityisesti laittoman maahantulon ja ihmiskaupan sekä niihin liittyvän rikollisuuden torjuntaa. Rikostorjuntayksikön täysi operatiivinen toimintavalmius saavutetaan vuonna Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan ydinalueeseen kuuluvan vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa tehostettiin myös lainsäädännöllisin toimin sekä tiivistämällä kansainvälistä ja kansallista viranomaisyhteistyötä. Schengen ulkorajat ylittävän vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa on toteutettu yhteistyössä sekä kansainvälisten että kansallisten viranomaistahojen kanssa. Rajatuvallisuusyhteistyössä Venäjän kanssa on vuonna 2010 painotettu erityisesti rikostorjuntayhteistyön syventämistä. Rikostorjuntayhteistyötä on tiivistetty myös Viron, Ruotsin ja Norjan kanssa. Vuonna 2010 perustettiin ensimmäinen Rajavartiolaitoksen johtama kansainvälinen yhteinen tutkintaryhmä. Rajavartiolaitos on rikostorjuntayhteistyön puitteissa osallistunut myös monikansallisiin valvontaoperaatioihin. Lisäksi on osallistuttu omaan toimialaan liittyvissä asioissa Euroopan unionin rikostorjuntaa koskevien työryhmien työskentelyyn. Rajavartiolaitoksella on vuoden 2010 aikana ollut pysyviä yhdyshenkilöitä Venäjällä, Kiinassa sekä Virossa. Lisäksi tilapäisiä yhdyshenkilöitä on lähetetty etenkin niille alueille, joista laittoman maahantulon on havaittu lisääntyneen. Kansallista rikostorjuntayhteistyötä on tiivistetty erityisesti muiden PTRviranomaisten kanssa hyödyntämällä tehokkaasti vuoden 2010 alusta lukien voimaan tulleen uuden PTR-lain suomia rikostorjuntayhteistyön mahdollisuuksia. Rajavartiolaitos on vuonna 2010 toiminut aktiivisesti aloitteentekijänä useiden kansallisten yhteisten tutkintaryhmien perustamisessa torjumaan vakavaa ja rajat ylittävää kansainvälistä laittomaan maahantuloon liittyvää rikollisuutta. Yhteisiä tutkintaryhmiä on perustettu ensisijaisesti yhdessä poliisin kanssa. Yhteistyötä on tehty myös tullin kanssa yhteisessä tutkintaryhmässä. Rajavartiolaitos on osallistunut myös valtakunnallisiin rikostorjuntaprojekteihin. Laillisuusvalvonnan ja laillisuusvalvontajärjestelmän kehittämistä on jatkettu vuonna 2010 ja erityisesti laillisuusvalvonta-asioiden seurantaa ja tilastointia koskevan uudistuksen työstämistä jatketaan edelleen vuonna Vahingonkorvausasioiden käsittelyä koskeva ohjeistus uudistettiin vuonna 2010 ja uusi ohjeistuksen mukainen vahingonkorvausasioiden käsittelyjärjestelmä tuli voimaan vuoden 2011 alusta lukien. Salaisten pakkokeinojen käytön seurantaan on vuonna 2010 kiinnitetty erityistä huomiota. Vartiostoihin kohdistettua valvontaa näiden pakkokeinojen kirjaamisessa on tiivistetty ja vuotta 2010 koskevan tarkastuksen perustella voidaan todeta, että vartiostot ovat hyvin huomioineet valvonnan yhteydessä toteutetun ohjauksen omassa toiminnassaan.

20 16 4. Valmistaudutaan ottamaan hallitusti käyttöön Rajavartiolaitokselle ehdotetut (HE 219/2008vp) uudet toimivaltuudet. 5. Jatketaan 2008 laaditun sisäisen turvallisuuden ohjelman ja SM:n ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman Rajavartiolaitokselta edellyttämien toimenpiteiden toteuttamista ja osallistutaan aktiivisesti ohjelman valmisteluun ja toimeenpanoon. Rajavartiolaitokselle lakihankkeen myötä säädetyt uudet toimivaltuudet on otettu hallitusti vastaan Rajavartiolaitoksen esikunnan valvonnassa ja ohjauksessa. Uusien telepakkokeinoja koskevien toimivaltuuksien käyttö on keskitetty Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan ydinosaajille. Vuonna 2010 rikostorjuntahenkilöstön koulutuksen sisällössä huomioitiin erityisesti Rajavartiolaitosta koskeva voimaan tullut uusi lainsäädäntö ja sen mukaiset uudet toimivaltuudet. Rajavartiolaitos on osallistunut tiiviisti ihmiskaupan tarkennetun toimintasuunnitelman toimeenpanoon ja laittoman maahantulon vastaisen toimintaohjelman täytäntöönpanoon ja seurantaan. Rajavartiolaitos on ollut mukana ihmiskaupan vastaisen toiminnan tiedotuksen, ohjeistuksen ja koulutuksen suunnittelutyöryhmässä sekä toiminut kouluttajana mm. Puolustusvoimien koulutuskeskuksen sotilastarkkailijakursseilla ja ulkoasianministeriön järjestämissä aluekoulutuksissa laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan ennakkotorjunnassa. Rikostorjunnan toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite Rikostorjunnan toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite: Rajavartiolaitos toimii ammattitaitoisena, yhteistyökykyisenä ja tehokkaana rikostorjuntaviranomaisena rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi ja erityisesti Schengenin ulkorajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi Tavoite 2010 Toteuma 2010 Tulosmittarit Tuotokset Rikosilmoitus (R-ilmoitus) Valtionrajarikos (kpl) Laittoman maahantulon järjestäminen ja ihmiskauppa (kpl) Muu rikos tai rikkomus (kpl) Rikesakko Rangaistusvaatimusilmoitus Pakkokeino Huomautus Päätös alusöljypäästöasiassa Päätös liikenteenharjoittajan seuraamusmaksussa Turvaamistoimenpide Sekalainen ilmoitus (S-ilmoitus) Valvontailmoitus Panokset kustannukset (milj. euroa) 13,2 15,6 14,5 15,5 Henkilötyövuodet ,2 181 Tehokkuus Tuottavuus ind Taloudellisuus ind Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) - 4,7 4,1 4,4 Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset) (%) 85 % 100 % 94 % 100 % Laittoman maahantulon järjestämisten ja ihmiskaupparikosten selvitystaso (%) 43 % 100 % 93 % 86 % Aluspäästötapausten selvitystaso (1-5) 3,4 5,0 3,4 5,0 Tavoiteajassa (60 vrk) selvitettyjen rikoslakirikosten osuus (%) 61 % 80 % 64 % 59 % Tavoiteajassa (180 vrk) selvitettyjen laittoman maahantulon järjestämisten ja ihmiskauppatapausten osuus (%) - 72 % 87 % 48 % Oikeusturva (%) 100,0 % 100 % 99,9 % 100 %

21 17 Rajavartiolaitos sai vuonna 2010 arvokkaan tunnustuksen tekemästään rikostorjuntatyöstä, kun syyttäjälaitos myönsi Rajavartiolaitokselle järjestyksessään 12. Syytäjälaitosmitalin. Rajavartiolaitoksen toimittaman esitutkinnan laadun todettiin olleen alusta lähtien kiitettävää, esitutkintayhteistyön syyttäjän kanssa sujuvan esimerkillisen hyvin ja ammattitaidon olevan korkealla. Lisäksi tunnustusta tuli siitä, että Rajavartiolaitos on onnistunut saamaan rikostorjuntansa ydinalueella laittoman maahantulon torjunnassa niin pitävän otteen jo pidemmän aikaa olemassa olleesta, mutta tutkinnallisesti erittäin vaativasta ilmiöstä, että rikosvastuun toteuttaminen syyttäjän toimin onnistui. Rikosilmoitusten määrä on kääntynyt selvään laskuun vuoteen 2009 verrattuna. Muutoksen taustalla oli osaltaan valtionrajarikosten sekä väärennysrikosten määrän selkeä lasku. Onnistuneilla ennaltaehkäisevillä rikostorjuntatoimenpiteillä, kuten esimerkiksi lähtömaassa tapahtuvalla yhdysmiestoiminnalla, on osaltaan kyetty vaikuttamaan rikosten määrään laskevasti. Laittoman maahantulon järjestämistä koskevien rikosten määrän laskua selittää myös osaltaan korkeimman oikeuden alkuvuodesta antaman ennakkoratkaisun (KKO:2010:6) linjaus, jonka mukaan edellä mainitun rikoksen tunnusmerkistö ei täyty tekotapana yleistyneen menettelyn osalta, jossa maahantulon yhteydessä hyväksikäytetään väärin perustein saatuja viisumeja tai oleskelulupia. Vuodesta 2009 alkaen kohta muu rikos sisältää aiemmasta poiketen myös rikkomukset. Edellä mainittu laskentaperusteen muutos selittää muiden rikosten määrän huomattavan kasvun suhteessa vuodelle 2010 asetettuun tulostavoitteeseen, jossa tätä muutosta ei ole vielä huomioitu. Toiminnan tuottavuus on laskenut vuodesta Merkittävin syy tähän on suoritteiden määrän selvä lasku edellisestä vuodesta. Vaikka myös käytettyjen henkilötyövuosien määrä on laskenut, ei lasku ole yhtä suuri kuin suoritteiden määrässä. Taloudellisuus laski vuodesta 2009 selvästi. Kustannukset ovat pysyneet lähes ennallaan, vaikka suoritteiden määrä on laskenut. Tuottavuuden ja taloudellisuuden laskua selittää osaltaan rikosten ja rikkomusten määrän vähentyminen sekä toisaalta esitutkintaresurssien sitoutuminen aiempaa laajempien ja pitkäkestoisempien laittomaan maahantuloon liittyvien rikosten tutkintaan. Toiminnan laadun ja palvelukyvyn kokonaistunnusluku laski vuodesta Rajavartiolaitoksen rikostorjunnassa rikoslakirikosten selvitystasolle asetettu tavoite on ylitetty selvitystason ollessa 100 %. Sen sijaan laittoman maahantulon järjestämistä ja ihmiskauppaa koskevien rikosten selvitystaso on laskenut vuodesta Tavoiteajassa (60 vrk) selvitettyjen rikoslakirikosten osalta jäätiin selvästi vuoden 2009 tasoa alemmas. Samoin tavoiteajassa (180 vrk) selvitettyjen laittoman maahantulon järjestämisten ja ihmiskauppatapausten osalta vuoden 2009 tasosta jäätiin tuntuvasti. Vuonna 2010 tukintavastuulle tulleet laittomaan maahantuloon ja ihmiskauppaan liittyvät tapaukset ovat olleet huomattavan laajoja rikoskokonaisuuksia, mikä on pidentänyt tutkintojen kestoa. Vuoden 2010 alusta lukien hallinnollista öljypäästömaksua koskeva sääntely on Ahvenanmaan maakuntalain muutoksella ulotettu koskemaan myös Ahvenanmaan aluetta ja öljypäästömaksun määräämiseen liittyvät tehtävät Ahvenanmaalla on siirretty Rajavartiolaitokselle. Lisäksi alusöljypäästöjen esitutkintavastuun siirtoa poliisilta Rajavartiolaitokselle koskevat valmistelut saatettiin loppuun ja esitutkintavastuut siirtyivät Rajavartiolaitokselle lukien.

22 18 Meriturvallisuus ja pelastustoimi Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Vuoden 2010 tulostavoitteet 1. Meripelastussuunnitelmat pidetään ajan tasalla. Merivartiostoissa ylläpidetään jatkuvaa johtamis-, viestitys- ja suoritusvalmiutta meripelastustoimen etsintä- ja pelastustehtäviin. 2. Kaikkiin merellä tapahtuviin hätätilanteisiin kyetään osoittamaan viipymättä apua. 3. Meripelastustoimen johtamisjärjestelmä on toimiva ja meripelastustoimeen osallistuvien viranomaisten ja yhteisöjen työnjako tarkoituksenmukainen ja tehokas. Meripelastuksen toimivuutta tuetaan johtamiskoulutuksella ja vaikuttamalla sidosryhmiin. 4. Naapurimaiden meripelastusjärjestelmiä tuetaan ja tarvittaessa kyetään antamaan operatiivista apua Itämeren alueella. 5. Pelastustoimen ja lentopelastuspalvelun etsintä- ja pelastustehtäviin kyetään osoittamaan apua. 6. Rajavartiolaitoksella on valmius käynnistää öljyntorjuntatoimenpiteet ja osallistua niiden suorittamiseen yhteistoiminnassa muiden viranomaisten kanssa. 7. Osallistutaan aktiivisesti IMO:n ja EU:n meripelastusta, meriturvallisuutta ja meripolitiikkaa koskevaan toimintaan sekä keskeisiin meripelastusharjoituksiin Itämeren alueella. 8. Selvitetään Rajavartiolaitoksen toimintakyky kemikaalionnettomuustilanteissa. Tulos Meripelastussuunnitelmat on päivitetty kummankin meripelastuslohkon osalta vuoden 2010 aikana ja jatkuvaa johtamisvalmiutta on pidetty katkeamattomasti koko vuoden ajan. Kaikkiin meripelastustoimen etsintä- ja pelastustehtäviin pystyttiin osoittamaan apua. Merkittäviä epäonnistumisia ei sattunut ja saatu palaute oli pääsääntöisesti positiivista. Koulutustoimintaa on jatkettu aikaisempien vuosien mallien mukaisesti ja pidetty yllä toimivaa johtamisjärjestelmää ja siihen liittyvää viranomaisyhteistyötä. Raja- ja merivartiokoulun koulutukseen varaamat henkilöresurssit eivät mahdollistaneet täysin hallintoyksiköiden ja sidosryhmien koulutustarpeiden totuttamista. Naapurimaiden meripelastusjärjestelmää on tuettu pyydetyssä laajuudessa. Lisäksi on osallistuttu yhteisiin meripelastusharjoituksiin Itämeren alueella. Yhteistyö lentopelastustoimen kanssa on sujunut ongelmitta ja tarvittaviin avunpyyntöihin on pystytty osoittamaan apua. Torjuntatoimien ensitoimenpiteiden käynnistämiseen on ylläpidetty valmiutta osana merialueen päivittäistä partiotoimintaa. Rajavartiolaitos on osallistunut aktiivisesti IMO:n ja EU:n meripelastusta, meriturvallisuutta ja meripolitiikkaa koskevaan toimintaan ja on kehittänyt mm. ilma-alusten johtamismallia (Baltic ACO), jota esitelty mm. ICAO IMO Joint Working Groupissa sekä useissa kansainvälisissä kokouksissa / konferensseissa. Asiaa on selvitetty alustavasti yhdessä ympäristövirnaomaisten kanssa ja ensimmäinen peruskurssi toiminnasta kemikaalionnettomuustilanteessa on pidetty vuoden 2010 aikana Raja- ja merivartiokoulussa. Aihealue edellyttää laajuudestaan johtuen lisäselvitysten laatimista. Hankkeet 1. Rajavartiolaitoksen merellisen strategian kehittämishankkeiden toimeenpano. Toteutuminen Strategian mukaisten kehityshankkeiden toimeenpanoon liittyen on tehty selvityksiä ja asetettu työryhmiä käytännön toiminnan ohjaamisen tueksi.

23 19 2. Operatiiviseen järjestelmäprojektiin liittyen vuonna 2010 aloitetaan RVT/mepesovelluksen uusittavien toiminnallisuuksien toteuttaminen laadittujen määrittelyiden pohjalta sekä ajelehtimis- ja etsinnänsuunnitteluosion uusiminen. Luodaan tietotekniset edellytykset meripelastustoimen palvelutasohankkeen loppuunsaattamiseksi. 3. Itämeren/Nordic ACO-mallin kehittäminen yhteistoiminnassa Ruotsin ja Tanskan kanssa, mallin käyttöönottamiseksi järjestetään Itämeren valtioiden ACO-seminaari Meri- ja lentopelastuspalvelun johtamis- ja yhteistoimintajärjestelyiden kehittäminen. 5. Systemaattisen meripelastusyksiköiden (SRU) auditointijärjestelmän käyttöönottaminen. 6. Suomen ja Venäjän välisten meri- ja lentopelastuspalvelujärjestelyiden päivittäminen. 7. Meriturvallisuuskäsikirjan kokonaispäivittäminen, ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan katsastusjärjestelyiden sekä pätevyyksien näyttökoejärjestelyiden uusiminen 8. Ympäristötilannekuvajärjestelmän kehittäminen yhteistoiminnassa Suomen ympäristökeskuksen kanssa 9. Rajavartiolaitoksen toimintakyvyn ja yhteistoimintajärjestelyiden kehittäminen saaristo- ja rannikkoalueen öljyntorjunnassa. 10. Kehitetään Rajavartiolaitoksen aluskalustoa öljyntorjunnasta tehtyjen tavoiteselvitysten mukaisesti. 11. Pelastustoimen ja RVL:n yksiköiden käytön kehittäminen meripelastustoimen erityistilanteissa (MIRG-toiminta ja kemikaalitoimintavalmius). Meripelastuksen operatiivisen johtamisjärjestelmän muutos- ja kehittämistarpeet on kartoitettu vuoden aikana. Sen lisäksi Rajavartiolaitos on osallistunut aktiivisesti hätäkeskuksen TOTI-hankkeeseen ja kenttäjohtamisjärjestelmän määrittämiseen. Palvelutasohankkeen edellyttämät muutokset Rajavartiolaitoksen tietojärjestelmiin on totutettu. Itämerenalueelle kehitetty onnettomuustilanteiden lentotoiminnan johtamisen malli nk. Baltic ACO- toimintamalli on laadittu yhdessä ruotsalaisten ja tanskalaisten kanssa. Toimintamallin ensimmäinen käsikirja on valmis ja sen pohjalta järjestettiin kansainvälinen Baltic ACO kouluttaja kurssi. Seminaari päätettiin siirtää vuoden 2011 keväälle. Baltic ACO työn jalkauttamista jatketaan kansallisesti vuoden 2011 puolella. Operatiivista yhteistyötä tiivistettiin meripelastuksen johtokeskusten ja lentopelastuskeskuksen välillä. Yhteistyömenettelyistä on tarkoitus sopia Liikenne- ja viestintäministeriön johtamassa työryhmässä Rajavartiolaitoksen, Liikenteen turvallisuusviraston ja Finavian kesken. Meripelastustoimen palvelutasoarviointi käsky on laadittu ja se on käsitelty yhdessä hallintoyksiköiden kanssa. Kyseinen käsky sisältää myös katselmointiin liittyvän osion, joka on tarkoitus ottaa käyttöön 2011 aikana. Myös tietotekniset päivitykset rajavartiotoiminnan tietojärjestelmään saatiin toimimaan 2011 alussa. Sopimusta ei ole saatu päivitettyä. Työ alkaa helmikuussa 2011, jolloin asian tiimoilta on ensimmäinen tapaaminen, jossa myös RVL on edustettuna. Meriturvallisuuskäsikirjan kokonaispäivittäminen on aloitettu ja I-vaihe valmistuu huhtikuussa Hankkeen kehitystyöhön liittyviin suunnitteluseminaareihin ja työkokouksiin on osallistuttu ja järjestelmän eri kehitysvaiheiden toiminnallisia ominaisuuksia on testattu simuloiduilla tilanteilla. Osallistuttu yhteistoimintaa ja yhteisiä toimintamalleja kehittäviin harjoituksiin ja koulutustilaisuuksiin ympäristöviranomaisten ja alueellisten pelastuslaitosten kanssa. Rajavartiolaitos on valmistellut kahden öljyntorjuntakykyisen monitoimivartiolaivan hankintaa. Vuoden 2010 aikana järjestettiin harjoituksia MIRG-yksiköiden kanssa, mutta varsinaista uusimuotoista koulutusjärjestelmä tai kalustohankintoja ei ole vielä käynnistetty. Arvion mukaan valtakunnallinen MIRG valmius olisi otettavissa käyttöön vuoden 2014 aikana.

24 20 Meriturvallisuuden ja pelastustoimen toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite Kaikkiin meripelastuksen hätätilanteisiin osoitetaan apua viivytyksettä. Meripelastustapahtumien havaitsemiseksi ja ennalta ehkäisemiseksi, sekä läheltä piti -tilanteiden taltioimiseksi, huolehditaan merialueiden riittävästä valvonnasta rajavalvonnan yhteydessä. Pelastustointa ja lentopelastuspalvelua tuetaan tarpeen mukaan Rajavartiolaitoksen kalustolla ja henkilöstöllä Tavoite 2010 Toteuma 2010 Tulosmittarit Tuotokset Etsinnät (kpl) Etsinnät merialue(kpl) Etsinnät maa-alue (kpl) Pelastustehtävät (kpl) Meripelastustehtävät (kpl) Muut pelastustehtävät (kpl) Sairaankuljetus (kpl) Meripelastuksen sairaankuljetus (kpl) Maa-alueen sairaankuljetus (kpl) Avustustehtävä (kpl) Merialueen avustustehtävä (kpl) Maa-alueen avustustehtävä (kpl) Muu pelastussuorite (kpl) Muu meripelastustoimen pelastussuorite (kpl) Muu maa-alueen pelastussuorite (kpl) Päivystyspalvelu ja meripelastuksen työaika (tuntia) Meripelastuksen johtokeskusten työaika Muiden meripelastusyksiköiden työaika Muu meripelastuksen varallaolo Merialueella pelastettu henkilö (kpl) Merialueella estetty onnettomuus (kpl) Panokset Kustannukset (mil. euroa) 7 6,7 6,1 7,2 Henkilötyövuodet Tehokkuus Tuottavuus ind Taloudellisuus ind Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) - 3,6 4,3 3,6 Johtamisen laatu (1-5) - - 4,0 - Yksiköiden valmius (1-5) - - 4,5 - Meritilannekuva (1-5) - 3,6 4,5 3,6 Merivartiostoissa ylläpidettiin jatkuvaa meripelastustoimen johtamis- ja viestitysvalmiutta sekä vastattiin meripelastuksen hätäradioliikenteen päivystämisestä. Meripelastus- ja avustustapahtumia oli vuonna kpl (1710/2009). Kaikkiin merihätätapauksiin kyettiin osoittamaan apua. Hätätapauksista 85 % apu voitiin osoittaa alle 30 minuutissa. Avun saatavuus ja nopeus sekä suorituskyky olivat kiitettävällä tasolla. Merialueella valvontatoimenpiteillä estettiin 7 merionnettomuutta, minkä lisäksi merivartiostot havaitsivat erilaisia merenkulun läheltä piti - vaaratilanteita. Vaikka kauppa-aluksiin kohdentuneet suoranaiset pelastussuoritteet ovat pysyneet edellisen vuoden tasolla, lääkärikonsultaatiot (261 kpl) ovat lisänneet kauppa-aluksiin kohdistuvia tehtäviä merkittävästi. Meripelastustapahtumista matkustaja-aluksiin kohdistui 286 kpl, rahtialuksiin

25 21 41 kpl, kalastusaluksiin 15 kpl ja erikoisaluksiin 6 kpl. Loput noin 1200 pelastustoimenpidettä kohdistuivat lähinnä huviveneisiin ja merellä ulkoileviin kansalaisiin. Eduskunta hyväksyi meripelastuslain muutokset ja ne tulivat voimaan Lisäksi Rajavartiolaitos valtuutettiin käynnistämään COSPAS-SARSAT (satelliittipohjainen järjestelmä merihätäilmoituksille ja hädässä olevien alusten paikantamiseen) jäsenyyshakemusprosessi. Prosessin lopputuloksena Suomi liittyi maaliskuussa 2010 COSPAS-SARSAT -järjestelmään käyttäjävaltiona. Meri- ja muun pelastustoimen tuottavuus on hiukan parantunut vuodesta 2009 suoritteiden määrän pysyessä lähes ennallaan ja henkilötyövuosimäärän laskiessa yhdellä henkilötyövuodella. Taloudellisuus on sen sijaan heikentynyt, koska kustannukset ovat nousseet selvästi vuodesta Johtamisen laatua ja yksiköiden valmiutta ei voida arvioida johtuen meripelastuksen palvelutasohankkeen viivästymisestä. Tunnuslukujen laskennan edellyttämää teknistä alustaa ei ole saatu käyttöön vuoden 2010 aikana. Sotilaallinen maanpuolustus ja kriisivalmius Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Vuoden 2010 tulostavoitteet 1. Puolustussuunnitelmat, tilanteen edellyttämä johtamis- ja toimintavalmius sekä kyky joukkojen perustamiseen ylläpidetään. Rajajoukoille varataan tehtävien edellyttämä sotavarustus. Rajavartiomiehet on sijoitettu Rajavartiolaitoksen kriisin ajan kokoonpanoihin. 2. Valmiuden säätelyyn liittyvät suunnitelmat pidetään ajan tasalla. 3. Rajajoukkojen reservin harjoitukset järjestetään joukkotuotantosuunnitelman mukaisesti. 4. Rajavartiomiesten kriisin ajan tehtävien koulutus järjestetään niin, että he kykenevät toimimaan uusien rajajoukkojen operatiivisissa tehtävissä ja kouluttamaan johtoonsa tulevat reserviläiset Tulos Kriisin ajan valmiussuunnitelmat uusittiin ja ne astuivat voimaan Johtamis- ja toimintavalmius sekä kyky rajajoukkojen perustamiseen ylläpidettiin. Kaikki rajavartiomiehet on sijoitettu rajajoukkoihin. Suunnitelmat on pidetty ajan tasalla päivittämällä niitä tarpeen mukaan. Reservin kertausharjoitukset on järjestetty joukkotuotantosuunnitelman mukaisesti. Harjoitusjoukkojen vahvuus on jäänyt suunniteltua alemmalle tasolle runsaiden lykkäysten vuoksi. Rajavartiomiehet ovat harjoitelleet kriisin ajan tehtäviä kertausharjoituksissa ja muissa kriiseihin valmentavissa harjoituksissa. Kertausharjoituksiin osallistuvaa omaa henkilöstöä on täydennyskoulutettu ennen varsinaisen harjoituksen järjestämistä.

26 22 5. Rajajoukkojen kokonaisuudistuksen toimeenpanoa jatketaan edelleen yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa joukkojen kokoonpanoista, materiaalista, suorituskykyvaatimuksista, käyttöperiaatteista ja joukkotuotantojärjestelmästä tehtyjen päätösten mukaisesti. Rajajoukkojen taktiikkaa, koulutusta ja joukkotuotantojärjestelyjä kehitetään uusien suorituskykyvaatimusten ja käyttöperiaatteiden mukaisesti. 6. Otetaan operatiiviseen käyttöön Puolustusvoimien tilannekuva- ja johtamisjärjestelmät 7. Valmistaudutaan tärkeimpien rajajoukkojen kriisin ajan materiaalien käyttöönottoon vuodesta 2010 alkaen. Materiaali sijoitetaan kriisin ajan joukoille ja koulutuskäyttöön Rajavartiolaitoksen esikunnan johdolla. 8. Otetaan käyttöön Puolustusvoimien kanssa uusitut valtakunnallisen ja alueellisen tason yhteistoimintasopimukset. Merivartiojoukkojen kaikkia yksiköitä koskevan kokonaisuudistuksen toimeenpanoa on jatkettu. Rajavartiojoukkojen kokoonpanoja ja materiaalivalmiutta on kehitetty yhteistoiminnassa Puolustusvoimien kanssa. Uusien suorituskykyvaatimusten mukaiset koulutusohjelmat ovat käytössä varusmieskoulutusta antavissa yksiköissä. Maavoimien järjestelmät on otettu käyttöön. Merivoimien järjestelmien osalta käyttöönottoa valmistellaan edelleen. Materiaalin toimitukset ovat käynnistyneet vuoden 2009 aikana. Materiaali sijoitetaan kriisin ajan joukoille ja koulutuskäyttöön Rajavartiolaitoksen esikunnan johdolla yhteistoiminnassa Puolustusvoimien kanssa. Yhteistoimintasopimukset on laadittu sekä otettu käyttöön Maa- ja Merivoimien kanssa. Sopimus Ilmavoimien kanssa on valmisteilla. Hankkeet 1. Osallistutaan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon toimeenpanoon. 2. Osallistutaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian (YETT) päivittämiseen. 3. Kehitetään rajajoukkojen kokoonpanoja ja suorituskykyvaatimuksia, varustusta, käyttöperiaatteita ja yhteistoimintaa, taktiikkaa, joukkotuotantojärjestelyjä ja sekä varusmies-, reserviläis- ja henkilökuntakoulutusta Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien suunnitelmien mukaisesti vastaamaan arvioituihin uhkamalleihin. 4. Kehitetään tilannekuva- ja johtamisjärjestelmäyhteistyötä Puolustusvoimien kanssa valmiuden kohottamisen vaatimukset huomioiden. Toteutuminen Selonteon toimeenpanoon osallistutaan velvoitteiden mukaisesti. Päivitystyöhön on osallistuttu ja Yhteiskunnan turvallisuusstrategia on julkaistu. Merivartiojoukkojen kaikkia yksiköitä koskevan kokonaisuudistuksen toimeenpanoa on jatkettu. Rajavartiojoukkojen kokoonpanoja ja materiaalivalmiuksia on kehitetty. Varusmiesten ja reserviläisten koulutusta on kehitetty vastaamaan arvioituja uhkamalleja ja suorituskykyvaatimuksia. Rajavartiostojen joukkotuotantosuunnitelman päivitys on aloitettu yhteistoiminnassa Maavoimien kanssa. Tilannekuvajärjestelmäyhteistyötä on kehitetty valmistelemalla Puolustusvoimien tilannekuvajärjestelmien käyttöönottoa. Maavoimien järjestelmät on otettu tuotantokäyttöön.

27 23 5. Rajavartiolaitoksen sotavarustekelpoinen materiaali kohdennetaan rajajoukoille erikseen annettavien perusteiden mukaisesti. 6. Saatetaan loppuun yhteistoimintasopimusten tarkistaminen Pääesikunnan ja puolustushaarojen kanssa valtakunnallisella tasolla. Näiden perusteella sovitaan alueellisella tasolla yhteistoimintajärjestelyistä. Työ on kesken ja kohdentamista valmistellaan edelleen. Sopimukset on laadittu Maavoimien ja Merivoimien kanssa. Sopimusta Ilmavoimien kanssa valmistellaan. Sotilaallisen maanpuolustuksen ja kriisivalmiuden toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite Puolustussuunnitelmat, tilanteen edellyttämä johtamis- ja toimintavalmius sekä valmius joukkojen perustamiseen ylläpidetään. Vastataan osaltaan rajajoukkojen tuottamisesta kouluttamalla varusmiehiä ja järjestämällä kertausharjoituksia Tavoite 2010 Toteuma 2010 Tulosmittarit Tuotokset Koulutusvuorokaudet Panokset Kustannukset (mil. euroa) 10,5 11,2 11,2 11,5 Henkilötyövuodet Tehokkuus Tuottavuus ind Taloudellisuus ind Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,5 3,6 3,6 Suunnitelmavalmius (1-5) 3,6 3,0 3,8 3,1 Sijoitettavuus (%) 85 % 79 % 80 % 70 % Koulutettavuus (%) 70 % 98 % 88 % 85 % Sijoitustilanne (1-5) 4,3 4,3 4,6 4,3 Koulutus (1-5) 3,1 3,4 3,5 3,7 Materiaalivalmius (1-5) 2,6 3,3 3,0 3,4 Sotilaalliselle maanpuolustukselle ja kriisivalmiudelle asetetut tavoitteet on pääosin saavutettu. Sotilaallisen maanpuolustuksen ja kriisin ajan valmiuksia on aktiivisesti kehitetty vastaamaan arvioituja uhkamalleja ja uusia suorituskykyvaatimuksia. Sotilaallisen maanpuolustuksen koulutusvuorokaudet nousivat selvästi vuodesta 2009, mutta jäivät varusmieskoulutuksen osalta tavoitteesta. Suurimpana syynä olivat palveluserien pienentyminen ja palveluksen keskeyttäneiden määrän lisääntyminen, joka heijastuu myös sijoitettavuuden heikkenemisenä. Tulovahvuuksien kasvattamisesta on sovittu Puolustusvoimien kanssa. Myöskään kertausharjoitusten koulutusvuorokausissa tavoite ei täyttynyt. Tuottavuus parani selvästi vuodesta Syynä tähän oli käytetyn henkilötyövuosimäärän vähentyminen ja koulutusvuorokausien määrän kasvu samaan aikaan. Myös taloudellisuus parani vuodesta Koska kustannukset nousivat suhteellisesti enemmän kuin koulutusvuorokausien määrä, ei taloudellisuus parantunut yhtä hyvin kuin tuottavuus.

28 24 Sotilaallisen maanpuolustuksen toiminnan laadun ja palvelukyvyn tunnuslukujen laskentatapa muuttui vuonna Tästä syystä vuoden 2008 toteumat eivät ole yhteismitallisia vuoden 2009 ja 2010 toteumatietojen kanssa. Sisäiset toiminnot Teknillinen toimialan yleiskatsaus Tulostavoitteiden mukaiset hankkeet kyettiin pääosin toteuttamaan. Rajavartiolaitoksen materiaali-, tieto- ja kiinteistöhallinto sekä alus- että ilma-aluskalusto vastasivat toiminnan asettamia vaatimuksia. Vuoden aikana jatkettiin teknillisen alan palvelutuotannon suunnittelua strategian mukaisesti. Rajavartiolaitoksen perustietotekniset palvelut on hankittu HALTIK:lta ja niitä on edelleen kehitetty yhdessä HALTIK:n kanssa laaditun palvelusopimuksen mukaisesti. Palveluiden kehittämiseen liittyen on rationalisoitu tietoliikennejärjestelyitä, valmisteltu perinteisestä teletekniikasta luopumista sekä VoIP-tekniikkaan siirtymistä. Rajavartiolaitos on osallistunut aktiivisesti Hallinnon verkkoturvallisuutta edistävän hankkeen (Turvallisuusverkko) toimeenpanoon. Hankkeeseen liittyen Rajavartiolaitos otti operatiiviseen käyttöön lukien GMDSS-hätäradioverkon. Rajavartiolaitoksen toiminnallisen tietojärjestelmän laillistamista koskeva hanke (RTT) päätettiin. Rajavalvonnan, meripelastuksen ja rajatarkastusten kehittäminen hankkeistettiin. Hankkeet etenivät lähes suunnitelmien mukaisesti. VIS-järjestelmän edellyttämien laitteistohankinnoissa hankintoja lykättiin VIS-järjestelmän käyttöönoton lykkääntymisen vuoksi. ULKONET järjestelmään liitettiin uusia taustarekisterejä ja järjestelmäalusta uusittiin. Yhteistoimintaviranomaisten tietojärjestelmähankkeisiin sekä kansainvälisiin tilannekuvahankkeisiin osallistuttiin suunnitelmien mukaisesti. Rajavalvontaa tukevien sensoreiden kokeiluja ja kehitystoimintaa jatkettiin. Rajavartiolaitos jatkoi käytössään olevien toimitilojen, asuntojen ja maa-alueiden määrän sopeuttamista toiminnan edellyttämiin vaatimuksiin: luopumalla kaikkien hallintoyksiköiden alueilla toiminalle tarpeettomista asunnoista alkaen (noin 60 % koko asuntokannasta), luopumalla Kainuun rajavartiostossa Paljakan rajavartioasemasta, Raatteen rajavartioasemasta ja osasta Kuusamon johtopaikan rakennuksista, luopumalla Länsi-Suomen merivartiostossa Enskärin merivartioasemasta. Rajavartiolaitoksen omistajahallinnassa vielä olevien saari- ja lentokenttäkiinteistöjen vaiheittaiseen hallinnansiirtoon liittyen Hangon merivartioaseman kiinteistö siirrettiin valtionvarainministeriölle edelleen siirrettäväksi Senaatti-kiinteistöille ja vuokrattiin takaisin Senaatti-kiinteistöiltä Suomenlahden merivartioston käyttöön alkaen. Pirttisaaren, Glosholman ja Jussarön merivartioasemista tullaan luopumaan korvaavien Emäsalon ja Baggön merivartioasemien valmistuttua. Vartiolentolaivueen lentokenttäkiinteistöjen hallinnansiirto Finavia Oy:n omistamalle IP- Kiinteistöt Oy:lle ei toteutunut Rajavartiolaitoksesta riippumattomista syistä. Turun, Helsingin ja Rovaniemen lentueiden kiinteistöt siirrettiin valtionvarainministeriölle edelleen siirrettäväksi Senaatti-kiinteistöille ja vuokrattiin Senaatti-kiinteistöiltä takaisin alkaen.

29 25 Rajavartiolaitoksen omistajahallintaan tulee jäämään hallinnansiirtojen jälkeen rajavalvontatehtävissä tarvittavat, rakennettujen kiinteistöjen ulkopuolella sijaitsevat partiomajat, valvontatornit, sillat, laituri- ja muut vastaavat rakennelmat. Materiaalihallinto Vuoden 2010 tulostavoitteet 1. Toteutetaan suunnitellut kalusto- ja materiaalihankkeet hyväksytysti vastaanotettuna ja aikataulun mukaisesti. 2. Materiaalialan- ja kaluston edellyttämä koulutus täyttää käyttöönoton ja käytön vaatimukset. 3. Materiaalinen valmius ylläpidetään taloudellisesti ja tehokkaasti. 4. Rajavartiolaitoksella on käytössään materiaalihallinnon hyvä osaaminen. 5. Materiaalihallinnon henkilöstön asiantuntemusta ylläpidetään ja kehitetään. 6. Varusmiesvaatetuksen taso saatetaan määrävahvuuteen. 7. Luodaan materiaalinen valmius ottaa vastaan sotilaalliseen maanpuolustukseen toimitettava materiaali. 8. Materiaalihallinto järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti. Asiakastyytyväisyys pidetään hyvällä tasolla. Tulos Vuoden 2010 A ja B-materiaalihankinnoista annettiin toimeenpanokäsky Hankinnat valmisteltiin ja toteutettiin hankinnoista annettujen hankintaohjeiden I ja II, sekä toimialojen antamien erillisohjeiden aikataulujen mukaisesti. Kalusto- ja materiaalihankinnat saatiin pääosin hankittua ja vastaanotettua hyväksytysti suunnitellussa aikataulussa vuonna Koulutusta on toteutettu vuoden 2010 hankintoihin liittyvien koulutusvaatimusten mukaisesti. Materiaalista valmiutta on ylläpidetty materiaalihankinnoista tehtyjen suunnitelmien ja niistä tehtyjen hankintapäätösten mukaisesti. Materiaalihallinnon osaamista ylläpidettiin riittävällä tasolla koulutusohjelman mukaisesti. Materiaalihallinnon henkilöstön asiantuntemusta on ylläpidetty huoltoja muiden koulutustilaisuuksien avulla. Suunniteltu määrävahvuus on saavutettu vuoden 2010 aikana toteuttamalla tarvittavat vaatetushankinnat. Valmius on luotu asiasta pidettyjen neuvotteluiden ja hallintoyksiköissä annettujen opastusten mukaisesti. Valmiuden kehittämistä jatketaan vuonna Materiaalihallinnon tuottavuutta ja taloudellisuutta on lisätty ohjaamalla useissa hallintoyksiköissä suoritettavien töiden toteuttamista valtakunnallisesti yhdessä paikassa. Asiakastyytyväisyyttä ei tutkittu vuoden 2010 aikana. Hankkeet 1. Operatiiviseen käyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen varustelun ja hankintaprosessin kehittäminen yhteistyössä Poliisin tekniikkakeskuksen kanssa. 2. Sähköisten hankintamenettelyjen kehittäminen osana Poliisin tekniikkakeskuksen ja Rajavartiolaitoksen välistä sopimusta. Toteutuminen Kaikki vuoden 2010 operatiiviseen käyttöön tarkoitetut ajoneuvot tilattiin vuodelle 2010 päätetyn varustelun mukaisesti. Ajoneuvot vastaanotettiin mennessä. Materiaalipalveluiden osalta siirryttiin Hankintaohjeiden 2010 mukaisesti tiettyjen nimikkeiden osalta valtakunnallisesti keskitettyyn hankinta- /tilausmenettelyyn RVLE/PTK sopimuksen osalta. Kaakkois- Suomen rajavartioston yhteyshenkilöt tilasivat PTK:lta hankittavat materiaalinimikkeet yhdellä tilauksella kaikkien hallintoyksiköiden puolesta.

30 26 3. Varusmiesten muonitusjärjestelyjen kehittäminen sisäisin järjestelyin sekä muonituksen uuden erityisohjelman käyttöönotto varusmiesmuonituksessa. 4. Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen materiaalihallinnon yhteistyön kehittäminen osana Puolustusvoimien organisaatiouudistusta. 5. Rajavartiolaitoksen ja Millog:n välisen yhteistyön käynnistäminen RVL:n omistaman materiaalin osalta. 6. sotilaallisen maanpuolustuksen kokonaisuudistus ja rajajoukkojen toiminnan ja varustuksen kehittäminen vastaamaan koulutusvaatimusten mukaista toimintaa ja - materiaalista valmiutta. 7. Siirtymistä ylläpitävään huoltoon varusmiesvaatetuksen osalta jatketaan. 8. Rajavartiovaatetuksen kehittäminen aloitetaan. Toimintaa on kehitetty osana hallintoyksiköiden toimintaa. Muonituksen erityisohjelman käyttöönotto siirtyy Puolustusvoimien Ruokahuoltokeskuksesta tehtyjen yhtiöittämispäätösten mukaisesti vuodelle Hankinta- ja huoltoyhteistyön menettelyistä sovittiin Puolustusvoimien asianomaisten johtoportaiden ja Millog Oy:n kanssa. Rajavartiolaitoksen esikunnan ja Millog Oy:n välinen palvelusopimus allekirjoitettiin Toiminnan ja varustuksen kehittäminen on toteutettu osana Hankemateriaalin hankinnoista tehtyä päätöstä. Päätösten mukaisen materiaalin vastaanottoa on toteutettu siinä määrin kuin Puolustusvoimat on sitä Rajavartiolaitoksen käyttöön ohjannut. Materiaalin käyttöönottoa jatketaan vuoteen 2012 saakka. Vaatetusmateriaalialan yhteistoimintasopimus Rajavartiolaitoksen esikunnan ja Maavoimien Materiaalilaitoksen esikunnan välillä allekirjoitettiin Päätös virkavaatetuksen kehittämisestä annettiin ja työryhmä nimettiin Työryhmä kokoontui 6 kertaa ja ensimmäisen vaiheen vaatetuksen kokonaisuus esiteltiin Rajavartiolaitoksen johdolle joulukuussa Tietohallinto Vuoden 2010 tulostavoitteet 1. Tietotekniikan palvelut tuotetaan tehokkaasti. Tietotekniikan palvelut on jaoteltu palvelukokonaisuuksiin ja palvelun tuotannon eri toteutustapoja voidaan käyttää monipuolisesti ja tarvittaessa ulkoistaa kumppaneille. Kehitetään kykyä ostaa tietotekniikkapalveluita. 2. Tietojärjestelmäarkkitehtuuri mahdollistaa tietojärjestelmien ja yhteisten palvelujen eriaikaisen kehittämisen sekä viranomaisten tehokkaan ja turvallisen tietojenvaihdon. Tulos Rajavartiolaitoksen tietotekniikan palvelut on tuotettu tulostavoitteiden mukaisesti. Palvelut on jaoteltu palvelukokonaisuuksiin ja palvelun tuotanto on toteutunut suurimmaksi osaksi SM:n hallinnonalalla HALTIK:lle keskitettyjen ratkaisujen mukaisesti. Rajavartiolaitos on osallistunut Sisäasiainministeriön hallinnonalan Yhteisten palvelujen (YPOR) ja Arkkitehtuurityöryhmien työskentelyyn. Rajavartiolaitos on huomioinut tietojärjestelmähankkeissaan erityisesti tietojärjestelmä- ja integraatioarkkitehtuurien asettamat vaatimukset. Lisäksi Rajavartiolaitos on osallistunut Hätäkeskuslaitoksen ja poliisin järjestelmäuudistuksiin

31 27 3. Perustietotekniikka täyttää niille asetetut vaatimukset. Perustietotekniikan käytettävyys, toimintavarmuus ja luotettavuus ovat kaikissa tilanteissa asetettujen vaatimustasojen mukaisia. 4. Tieto- ja valvontajärjestelmät täyttävät niille asetetut vaatimukset. Järjestelmien käytettävyys ja luotettavuus ovat kaikissa tilanteissa hyviä. Järjestelmien kehittäminen, ylläpito ja käyttö sitovat vähemmän voimavaroja kuin perinteiset työskentelytavat. 5. Tietoturvallisuustoiminta takaa tietoaineiston ja - järjestelmien käytettävyyden, eheyden ja luottamuksellisuuden asetettujen vaatimustasojen mukaisesti. Tietoturvallisuustoiminta on suunnitelmallista ja perustuu ajantasaiseen riskianalyysiin. Henkilökunnan tietoturvallisuuskoulutus ja - tietoisuus on hyvällä tasolla. VM:n tietoturvahankkeiden vaatimukset täytetään. 6. Tietopalvelu täyttää operatiivisen toiminnan, hallinnon sekä tutkimus- ja koulutustoiminnan tietotarpeet. Tietopalvelu on organisoitu tehokkaasti. 7. Hankesuunnitelman mukaiset tietotekniset palvelut ja - järjestelmät otetaan käyttöön hyväksytysti vastaanotettuna ja aikataulun mukaisesti. 8. Asiakastyytyväisyys pidetään hyvänä. HALTIK:n ja Rajavartiolaitoksen välisen palvelusopimuksen mukaiset palvelutasovaatimukset ovat toteutuneet. Palvelutasot on määritetty palvelusopimuksessa järjestelmä- ja toimipaikkakohtaisesti. Perusteina asetetuille palvelutasoille ovat olleet päätulosalueiden toimintojen tukeminen, tietoteknisille järjestelmille määritellyt tärkeysluokitukset (kriittinen, tärkeä tai muu) sekä palvelujen/palvelukatkojen vaikuttavuus (paikallinen, alueellinen tai valtakunnallinen). Tietojärjestelmien käytettävyys ja luotettavuus on ollut hyvää. Oman työn osuus tieto- ja valvontajärjestelmien ylläpidosta on vähentynyt HALTIK:n ja järjestelmätoimittajien ylläpitäessä Rajavartiolaitoksen järjestelmiä, vaikka siirtymävaiheessa vaaditaan vielä lopullista odotusarvoa enemmän omaa työtä. Rajavartiolaitos on kehittänyt tietoturvallisuustoimintaansa Sisäasiainministeriön hallinnonalan tietoturvallisuustoiminnan osana ottaen huomioon Valtiovarainministeriön tietoturvahankkeet sekä omat erityispiirteensä. Tietopalvelulle osoitetut toimeksiannot on toteutettu. Osana Raja- ja merivartiokoulun laatujärjestelmähanketta tietopalvelu on arvioinut toimintaansa ja kehittänyt prosessejaan. Tietoteknisten palveluiden käyttöönottoa on jatkettu hankesuunnitelmien mukaisesti. Ydintoiminnan tietojärjestelmien määrittelyn aikataulu venyi kaksi kuukautta suunnitellusta Rajavartiolaitoksen hankkeeseen osoitettavien resurssien puutteen vuoksi. ASDO (asianhallintajärjestelmä) otettiin osittaiseen käyttöön KIEKU:n (talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmä) käyttöönoton valmistelu toteutui Rajavartiolaitoksen taholta suunnitelmien mukaisesti, mutta järjestelmätoimittajan vaikeudet siirsivät käyttöönoton vuoden 2012 alkuun. Asiakastyytyväisyyttä ei tutkittu vuoden 2010 aikana. Hankkeet 1. Tietohallinto-ohjelma, ml. kehittämishankkeiden aikautus, päivitetään vuonna Toistaiseksi noudatetaan soveltaen tietohallinto-ohjelmassa määritettyä. Toteutuminen Rajavartiolaitoksen päällikkö vahvisti Rajavartiolaitoksen strategisen tietohallinto-ohjelman

32 28 Kiinteistöhallinto Vuoden 2010 tulostavoitteet 1. Rajavartiolaitoksen kiinteistöjen uusi omistajahallintatilanne ei laske kiinteistönpidon tasoa. 2. Rajavartiolaitoksen, Senaattikiinteistöjen ja IP-Kiinteistöt OY:n välinen yhteistyö on sujuvaa ja tehokasta. 3. Rajavartiolaitoksella on uuden omistajahallintatilanteen tarpeiden ja VM:n linjausten mukainen kiinteistönpidon kustannusseuranta. 4. Raja- ja merivartiostot toteuttavat sitoumusten mukaiset energiansäästötoimenpiteet tai huolehtivat niiden toteuttamisesta (ml. Senaatti-kiinteistöt ja IP-Kiinteistöt Oy). 5. Raja- ja merivartiostot rakennuttavat Rajavartiolaitoksen toimintojen tarvitsemat oman kiinteistövarallisuuden rakennushankkeet laadukkaasti ja rakennusten elinkaarikustannuksiltaan edullisesti asetettujen rahoituskehysten puitteissa. 6. Raja- ja merivartiostot suunnittelevat yhteistyössä Senaattikiinteistöjen ja IP-Kiinteistöt Oy:n alueyksiköiden kanssa toteuttamiskelpoisen vuokravaikutteisten uudis- ja peruskorjaushankkeiden investointiohjelman suunnittelukaudelle 7. Raja- ja merivartiostot varmistavat, että Senaattikiinteistöt ja IP-Kiinteistöt Oy rakennuttavat vuokravaikutteiset rakennushankkeet laadukkaasti ja rakennusten elinkaarikustannuksiltaan edullisesti asetettujen rahoituskehysten puitteissa. 8. Rajavartiolaitoksella on käytettävissä kiinteistönpidon riittävä osaaminen ja resurssit. 9. Asiakastyytyväisyys pidetään hyvänä. Tulos Kiinteistöpalvelun taso pystyttiin ylläpitämään kohtuullisen hyvin, vaikka uusi omistajahallintatilanne sitoi normaaliin kiinteistönpidon suunnitteluun ja ohjaukseen käytettävissä olevia resursseja. Yhteistyö on ollut pääosin sujuvaa lukuun ottamatta erimielisyyksiä peruskorjauksien huomioimisesta vuokria määritettäessä. Tavoite on pääosin saavutettu kustannusseurannan osalta, mutta kiinteistötietojärjestelmän ja taloushallinnon järjestelmien integrointi on kesken ja valmistuu vuoden 2011 aikana. Energiasäästötoimenpiteitä on jatkettu, mutta todellinen vastuu on siirtynyt pääosin Senaatti-kiinteistöille. Raja- ja merivartiostot ovat toteuttaneet lähinnä lakkautettavien vartioasemiin liittyvien teknisten rakennuksien ja partioiden tukeutumisrakennuksien hankkeet laadukkaasti ja innovatiivisesti. Raja- ja merivartiostojen ja Senaatti-kiinteistöjen alueyksiköiden välinen suunnitteluyhteistyö on RVLE:n koordinoimana on toiminut hyvin. Raja- ja merivartiostot ovat varmistaneet Senaatti-kiinteistöjen toteuttamien rakennushankkeiden laadun toimimalla joko rakennuttajakonsultin tai käyttäjän roolissa. Rakennushankkeiden oikeat kustannustasot on varmistettu laatimalla joko itse kustannusarviot tai tarkastamalla konsulttien laatimat kustannusarviot. Osaamista on ylläpidetty myös muutostilanteessa sisäisillä opetustilaisuuksilla. Asiakastyytyväisyyttä ei tutkittu vuoden 2010 aikana.

33 29 Hankkeet 1. Rajavartiolaitoksen Kiinteistötietojärjestelmän kehittäminen uuden omistajahallintatilanteen ja VM:n linjausten mukaiseksi kiinteistöjohtamisen järjestelmäksi vuoden 2010 aikana. 2. Rajavartiolaitoksen kiinteistönpidon organisointi asteittain toimitilahallinnoksi. Toteutuminen Alkuperäisen tavoitteen mukainen hanke on lähes valmis, mutta hankkeen jatkokehittämisestä johtuen (mm. liityntärajapintojen rakentamisesta taloushallinnon tietojärjestelmiin) hanke valmistuu vuoden 2011 kesäkuun loppuun mennessä. Kiinteistönpidon kehittämistä jatketaan osana teknisten tukipalvelujen kehittämishanketta. Ympäristöriskien hallinta Vuoden 2010 tulostavoitteet 1. Toiminnassa on otettu huomioon ympäristövaikutukset. 2. Ympäristöasioiden huomioiminen on jokapäiväistä toimintaa. 3. Materiaalin elinkaaressa on otettu huomioon ympäristövaikutukset. 4. Ympäristön huomioiminen sisältyy Rajavartiolaitoksen myönteiseen julkisuuskuvaan. 5. Turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmällä raportoidaan ja tutkitaan kaikki poikkeamat. 6. Rajavartiolaitoksen ympäristöriskejä seurataan ja hallitaan jatkuvasti. Tulos Teknillisellä toimialalla noudatetaan yleisiä ja hallinnonalaa koskevia määräyksiä ja ohjeita. Teknillisellä toimialalla noudatetaan yleisiä ja hallinnonalaa koskevia määräyksiä ja ohjeita Materiaalihankinnoissa huomioitiin enenevässä määrin materiaalin elinkaaren kokonaiskustannukset ja sen aiheuttamat ympäristövaikutukset. Lisäksi ajoneuvohankinnoissa pyrittiin huomioimaan Valtioneuvoston periaatepäätöksen kestävien valintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa mukaiset suositukset. Ympäristön huomioiminen on otettu erityisesti huomioon muun muassa suunniteltaessa tulevia kalustohankintoja. Rajavartiomiesten päivittäisellä toiminnalla ja toiminnan pitkäjänteisellä suunnittelulla huomioidaan ympäristöarvot ja luodaan osaltaan positiivista julkisuuskuvaa ympäristönäkökulmasta. Turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmän käyttö on vakiintunut ja järjestelmä on päivittäisessä käytössä.. Toteutetaan normaalin johtamisen ja toiminnan yhteydessä. Hankkeet 1. Kiinteistötietojärjestelmään viedään Rajavartiolaitoksen ympäristöjärjestelmän mukaisten toimenpiteiden suunnittelu, budjetointi ja seuranta. Toteutuminen Toimenpiteet on toteutettu osana vuosittaista toiminnan ja talouden suunnittelua ja seurantaa.

34 30 Viestintä Vuoden 2010 tulostavoitteet 1. Rajavartiolaitoksen lakisääteisten tehtävien tukeminen aktiivisella ja informatiivisella ulkoisella tiedottamisella eri kanavia hyödyntäen. 2. Rajavartiolaitoksen viestintästrategian päivitys. 3. RVL:n profiloituminen ydintoimintojen (rajaturvallisuus, merialueen turvallisuus, ympäristöturvallisuus, rikostorjunta, kansainvälinen yhteistyö, maanpuolustus) alueilla. 4. Rajavartiolaitoksen myönteisen julkisuuskuvan vahvistaminen aktiivisella, omaaloitteisella ja avoimella tiedottamisella, asiakaspalvelutasoa seuraamalla ja kehittämällä sekä käyttämällä yhdenmukaista visuaalista ilmettä. 5. RVL:n organisaation ja toiminnan tunnetuksi tekeminen koko toimintaympäristössä: Rajavartiolaitos turvana kaikissa oloissa -iskulauseen sisältämien faktojen tunnetuksi tekeminen RVL strategia 2019 päämäärien mukaisesti. 6. Rajavartiolaitoksen sisäisen tiedonkulun toimivuuden seuranta ja kehittäminen. Tulos Ulkoisia tiedotteita on laadittu ja jaettu eri tiedotusvälineille sekä julkaistu aktiivisesti sivustolla. Näitä uutisia on julkaistu varsin kattavasti painetussa ja sähköisessä mediassa. YouTubessa on julkaistu multimediaesitys automaattisten rajatarkastuslinjastojen käytöstä. Viestintästrategian tarkistaminen ja päivitys käynnistetään vuonna 2011 RVL:n strategian päivityksen yhteydessä. Ydintoimintojen esilletuomista on jatkettu kaikessa viestinnässä. Laittomaan maahantuloon, erävalvontaan, virka-apuetsintöihin ja meripelastukseen liittyvissä jutuissa on saatu julkisuutta myös valtakunnallisissa medioissa. Myös Frontex -operaatioihin osallistuminen on huomioitu mediassa. Vuoden 2010 aikana televisiossa pyörinyt dokumenttisarja Pelastushelikopteri on tuonut varsin paljon julkisuutta. Aktiivinen tiedottaminen on selvästi vahvistanut Rajavartiolaitoksen myönteistä julkisuuskuvaa. Tämä ilmenee mm. vuoden 2010 mediabarometriselvityksen tuloksista. Asiakaspalvelu on pysynyt hyvällä tasolla. Tähän viittaa mm. se, että negatiivisten asiakaspalautteiden ( määrä on pysynyt edelleen vähäisenä, vaikka asiakkaiden palaute-aktiivisuus on jatkuvasti kasvanut. Rajavartijan peruskurssin sisällössä on myös huomioitu asiakkaan kohtaaminen osana viestintäkoulutusta. Rajavartiolaitoksen graafinen ilme on vakiintunut koko organisaation käyttöön. Rajavartiolaitos on ollut aktiivisesti esillä julkisuudessa jokapäiväisen toiminnan kautta ja erilaisissa tapahtumissa. Rajavartiolaitoksen toiminnan tunnettuutta ovat lisänneet aluskaluston uusimiset ja tekniset innovaatiot. Julkisuutta saatiin myös Merivartioinnin ja lentotoiminnan 80- juhlavuoden tilaisuuksien myötä. Tunnettuutta toimintaympäristössä laajemminkin kasvattivat myös em. Pelastushelikopteri- sarja ja osallistuminen YouTube:n automaattisten rajatarkastusten infovideolla. Sisäisen tiedonkulun toimivuutta VMBaro- kyselyllä ei ole selvitetty kuluneena vuonna. Sisäisen tiedotuksen keskeinen kanava Rajanetti on kärsinyt toimintahäiriöistä, mutta tilanne tulee paranemaan Sisäasiainministeriön julkaisujärjestelmäuudistukseen liittyvän intranetjärjestelmän käyttöönoton myötä keväällä Hankkeet 1. Viestintästrategian toteutumisen seuranta ja päivitys (mm. julkisuuskuva, sidosryhmäkartoitukset, mediaseuranta) ( ). Toteutuminen Mediabarometri 2010 tulosten mukaan viestintästrategian tavoitteet on saavutettu kohtuullisen hyvin. Samaa osoittavat erilaiset mediaseurantaraportit. Sidosryhmäkartoitus tehtiin kesällä. Vastausprosentti jäi alhaiseksi lomakaudesta johtuen. Tulosten perusteella yhteistyö sidosryhmien kanssa toimii kohtuullisen hyvin, mutta selkeitä kehittämiskohteita havaittiin.

35 31 2. Rajavartiolaitoksen intranetsivuston (Rajanetti) ja Internetsivuston uusiminen ja vastuuhenkilöiden koulutus liittyen SM verkkoviestinnän kehittämishankkeeseen ( ). 3. Rajavartiolaitoksen esittelyja esitemateriaalin suunnittelu ja päivitys ( ). 4. sisäisen viestinnän kehittäminen intranetin ja henkilöstölehden lisäksi panostamalla vuorovaikutteisiin tiedonvälityskanaviin, kuten keskinäisviestintään: esimiesalaiskeskustelut, työyksikköpalaverit, yksikkökokoukset, videoneuvottelut ja tiedotustilaisuudet hallintoyksikkö- ja koko Rajavartiolaitoksen tasolla ( ). JUPO- hanke (julkaisuportaali) on jatkunut suunnitelmien mukaisesti. Intranet-sivuston rakenne ja ulkoasu on saatu lähes valmiiksi. Koulutus ja sisällöntuotanto toteutetaan alkuvuonna Päivitettyä esitemateriaalia on tuotettu erityisesti rajatarkastusasemien tarpeisiin. Vuonna 2010 uusittiin vartiolentolaivueen ja merivartiostojen esitteet. Esitteiden kokonaisuudistus toteutetaan vuonna Sisäisen viestinnän kehittämistä on jatkettu edelleen. Intranetin uudistus siirtyy vuodelle Henkilöstölehteä julkaistiin suunnitellut kolme numeroa, joihin materiaalia saatiin henkilöstöltä kiitettävästi. Keskinäisviestintään eri tasoilla on panostettu yksikkö- ja osastopalavereiden muodossa. Videoneuvottelutekniikan ongelmat ovat vähentyneet, ja neuvotteluja sekä tiedotustilaisuuksia on käyty videoyhteyksien kautta yhä kasvavassa määrin. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Sisäasiainministeriön asetuksen 986/2009 Rajavartiolaitoksen suoritteiden maksuista 6 :n mukaan säädetään, että Rajavartiolaitoksen palvelussuhdeasuntojen vuokrauksen ei tarvitse olla liiketaloudellisesti kannattavaa: Rajavartiolaitoksen hallinnassa olevien, rajavartiolaitoksen virkamiesten asunnoiksi tarkoitetuista asuinhuoneistoista voidaan periä liiketaloudellista vastiketta alempaa vastiketta siten kun siitä on rajavartiolain 81 :n 3 momentissa säädetty. Rajavartiolaitos on luovuttanut hallinnassaan olevat asunto-osakkeet Senaatille alkaen ja vuokrannut ne takaisin. Asuntoja käytetään Rajavartiolaitoksen henkilöstön palvelussuhdeasuntoina. Palvelussuhdeasuntojen kustannusvastaavuuslaskelma on tehty samoilla perusteilla kuin edellisenä vuonna. Asuntojen vuokratuotot ja käyttökorvaukset ovat laskeneet 11 % ( ) edellisestä vuodesta ja vuodesta 2002 lähtien yhteensä -27 %, tähän on syynä palvelussuhdeasuntojen lukumäärän väheneminen tasaisesti. Palvelussuhdeasuntoihin kohdentuvat palkkakustannukset on laskettu suhteellisena osuutena rajavartiolaitoksen kokonaispalkkakuluista palvelussuhdeasuntoihin kohdistuneiden tuntien suhteessa kokonaistyötuntimäärään. Palvelussuhdeasuntoihin kohdistuneet muut kustannukset olivat 21 % (22 % / 2009) kiinteistönpidon kulutusmenoista. Rajavartiolaitoksen kiinteistönpidon kassamenot ovat nousseet 12,6 % (2,1 milj. ) vuodesta 2009 ja tämä vaikuttaa myös palvelussuhdeasuntojen hoitoon kustannuksia kasvattavasti. Pääomakustannuksia ei ole kohdennettu kustannusvastaavuuslaskelmaan, koska Rajavartiolaitoksen taseessa ei ole ollut lainkaan asuinrakennuksia vuonna Palvelussuhdeasuntojen kustannusvastaavuus on noin 2,1 miljoonaa alijäämäinen ja tuotot kattavat vain 45 % (54 %/2009) kustannuksista. Rajavartiolaitoksen ilma-aluksin toteuttamat sairaankuljetukset on hinnoiteltu sisäasiainministeriön maksuperustepäätöksen mukaisesti. Meripelastuslain (1145/2001) johdosta sairaankuljetukset merialueella kuuluvat ilmaisperiaatteella toteutettaviin Rajavartiolaitoksen lakisääteisiin tehtäviin riippumatta kuljetusvälineestä. Ilma-aluksilla tehdyistä muista sairaankuljetuksista kertyi tilikauden aikana tuloja , jolloin kasvua edelliseen vuoteen on noin 24 %.

36 32 Sairaankuljetuslentotunteja oli 132 (107/2009). Vartiolentolaivueen palkkakulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna noin 10 % ( ) ja muut toimintamenot 15,8 % (1,1 milj. ). Koko rajavartiolaitoksen osalta muiden toimintamenojen kassamenot kasvoivat 34,7 % (16,4 milj. ) ja palkkakulut kasvoivat vain noin 1 % (1,3 milj. ). Menojen kasvu näkyy kustannusvastaavuuslaskelmassa myös kustannusten kasvuna. Kustannusvastaavuus jäi euroa alijäämäiseksi. Tuotot kattavat 46 % (52 %/2009) kustannuksista. AS 332 AB 412 AB 206 DO 228 AW119 VLLV 2007 sairaankuljetustunnit lentotunnit / % 700/ /40 931/25 635/ sairaankuljetustunnit lentotunnit / % 823/ /35 999/21 738/ sairaankuljetustunnit lentotunnit / % 756/ /39 826/23 573/ sairaankuljetustunnit lentotunnit / % 782/ /30 946/26 763/21 78/ Kuva: Vartiolentolaivueen lentotuntien jakauma kalustotyypeittäin Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 ) Toimiala: Rajavartiolaitos Julkisoikeudelliset suoritteet (sairaankuljetus) RVLL 578/2005 perusteella annetut suoritteet (palv.asunnot) TUOTOT maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat - palvelujen ostot - muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTATUEN JÄLKEEN Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki

37 33 Yhteisrahoitteinen toiminta Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 ) Toimiala: Rajavartiolaitos TUOTOT yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset ,2 - poistot muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS 323,2 tuotot - kustannukset kustannusvastaavuus -% 56,42 98,12 64,25 25,74 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman tuottoihin on kirjattu pääosin Rajavartiolaitoksen EU:n ulkorajarahastosta saadut rahoitusosuudet (1,3 M ) RVL:n eri hankkeisiin sekä näitä hankkeita vastaavat menot. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuloja ei ole kaikilta osin voitu kohdentaa menoja vastaavalle tilikaudelle, koska ulkorajarahastorahoituksen saaminen tulee jälkikäteen ja on riippuvainen hankkeen loppuraportin hyväksymisestä. Rajavartiolaitoksen ulkorajarahasto-osuuksilla rahoitettavia hankkeita vuonna 2010 ovat olleet muun muassa maarajojen teknisen valvontajärjestelmän kehittäminen, partioajoneuvojen hankinta, rajatarkastusvälineiden ylläpito ja kehittäminen, merirajojen teknisen valvontajärjestelmän kehittäminen, Rajavartiolaitoksen yhdyshenkilöverkoston ylläpito ja kehittäminen sekä helikopterikaluston uusiminen. Lisäksi yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoissa ja kuluissa on mukana Rajavartiolaitoksen henkilöiden osallistuminen Valtiokonttorin Kieku-hankkeen valmisteluun vuoden 2010 aikana. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmissa on huomioitu 5 % yleiskustannuslisänä (arvio) osuutena viraston yleiskustannuksista. Yleiskustannuslisä kattaa ulkorajarahastohankkeiden hallinnoinnin ja käsittelyn sekä osuuden viraston muista kuista. Hankkeiden muina erilliskuluina on ilmoitettu maksetut arvonlisäveromenot.

38 34 Arvio toiminnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaikutuksista Rajavartiolaitoksen esikunta laati vuonna 2009 toimialaansa koskevat valtakunnalliset suunnitelmat henkilöstöpoliittisen tasa-arvon edistämiseksi sekä yhdenvertaisuuden edistämiseksi toiminnassa ja henkilöstöjohtamisessa. Yhdenvertaisuussuunnitelmassa arvioitiin toimintaa myös sukupuolinäkökulmasta. Suunnitelmat päivitetään vuonna Rajavartiolaitoksen päivittäinen toiminta kohdistuu sekä miehiin että naisiin. Rajavartiolaitoksen toiminnalliseen tietojärjestelmään (RTT) syötetään mm. käännytyksissä ja turvapaikanhakijoista toiminnan kohteena olevista henkilöistä myös sukupuolitieto, mutta tilastoja ei ole mahdollista raportoida sukupuolen mukaisesti Rajavartiolaitoksen tulostietojärjestelmästä RATTI:sta. Näin ollen tarkkoja lukuja eri toimenpiteiden kohdistumisesta ei voida esittää. Rajavartiolaitoksen päätehtävät liittyvät rauhallisten olojen säilyttämiseen maamme rajoilla. Oleellinen osa päätehtäviä on mm. ihmiskaupan ja laittoman maahantulon ja sen järjestämisen paljastaminen ja torjunta. Näissä myös toiminnan sukupuolivaikutukset tulevat selvimmin näkyviin. Ihmiskauppa on ilmiönä maailmanlaajuinen ja monitahoinen. Uhri voi olla mies, nainen tai lapsi. Ihmiskauppaa tapahtuu prostituution, seksiteollisuuden ja muun seksuaalisen hyväksikäytön yhteydessä tai se voi liittyä pakkotyöhön tai muunlaisen työvoiman hyväksikäyttöön. Ihmiskauppaan liittyy kiinteästi moniperusteinen syrjintä, johon kuuluu etninen alkuperä, ikä ja sukupuoli. Säädösvalmistelussa hankkeiden mahdolliset sukupuolivaikutukset käsitellään säännönmukaisesti osana yleistä vaikutustenarviointia. Eduskunnalle annetussa Rajavartiolaitoksen hallintorakenteen uudistamista koskevassa hallituksen esityksessä arvioitiin, ettei säädösesityksellä ollut sukupuolivaikutuksia. Rajavartiolaitoksessa toteutettiin vuonna 2010 hallintorakenteen muutos. Laitos siirtyi vartiostoissa kaksiportaiseen johtamisrakenteeseen, jonka myötä rajavartioalueet ja niiden johtopaikat lakkautettiin alkaen. Muutos koski suoraan 90 johtopaikoilla työskennellyttä henkilöä, joista 21 oli naista ja 69 miestä. Rajavartiolaitoksen päällikön tekemien päätösten mukaisesti tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien toteutumisen seurantaa tehdään toimintakertomusraportoinnin yhteydessä. Suunnitelmat ajoittuvat vuosille ja valtaosa toimenpiteistä on ajoitettu vuosille 2010 ja Tasa-arvosuunnitelman ja yhdenvertaisuussuunnitelmien toimeenpano on edennyt suunnitellusti. Suunnitelmissa on asetettu toimenpiteitä, joiden saavuttamiseksi vastuulliset toimijat, hallintoyksiköt tai Rajavartiolaitoksen esikunnan osastot ovat ryhtyneet toimiin. Jotkin toimenpiteet, kuten esteettömyyskartoitusten laatiminen, vaativat kuitenkin vielä tarkempaa ohjeistusta, jotta ne saadaan toteutettua viimeistään vuoden 2011 aikana. Myös naisten rekrytoinnin merkittävä lisääminen eri rajavartiomiehen tehtäviin vaatisi erityisiä toimenpiteitä. Rekrytointipohja on kuitenkin kapea naisten vähäisestä asepalveluksen suorittamisesta johtuen. 4. HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Rajavartiolaitoksen henkilökunta on ammattitaitoista ja työkykyistä. Henkilökunta pysyy ja jaksaa työskennellä Rajavartiolaitoksen palveluksessa ja on tyytyväinen työhönsä. Henkilöstön työympäristö on työturvallista.

39 35 Henkilöstöjohtaminen Vuoden 2010 tulostavoitteet 1. Rajavartiolaitoksen henkilöstörakenne ja henkilöstömäärä vastaavat operatiivisia tarpeita käytössä olevaan menokehykseen sopeutettuna. 2. Henkilöstön kehittyvä osaaminen ja laadukas esimiestyö luovat edellytykset muutoksen hallintaan. 3. Henkilöstö on sitoutunut RVL strategiaan ja sen edellyttämiin kehittämishankkeisiin. 4. Työn tuottavuus ja palkkakilpailukyky paranevat ja tukevat osaltaan strategisia tavoitteita. 5. Henkilöstön kenttäkelpoisuus ja fyysinen kunto ovat tehtäviä vastaavat. Tulos Rajavartiolaitoksen strateginen henkilöstösuunnitelma vuosille vahvistettiin Siirryttäessä kaksiportaiseen organisaatioon on vapautuneet tehtävät ja henkilöt siirretty operatiivisten tarpeiden mukaisesti. Rajavartijoiden rekrytointi on keskittynyt painopistealueiden hallintoyksiköihin. Esimies- ja vuorovaikutuskoulutusta on järjestetty suunnitelmallisesti esimiehille ja ylemmälle johdolle. Vuoden 2010 loppuun mennessä valmennukseen on osallistunut yhteensä 510 vielä palveluksessa olevaa henkilöä. Lisäksi Kainuun rajavartiostossa on pilotoitu työyhteisövalmennusta. Henkilöstöllä on edustajiensa välityksellä ollut mahdollisuus osallistua RVL:n strategian ja kehittämishankkeiden valmisteluun ja toteutukseen yhteistoimintamenettelyn mukaisesti. Rajavartiolaitoksen strategiset tavoitteet konkretisoidaan työyksiköille ja henkilöstölle tavoiteja kehityskeskusteluissa. Samapalkkaerän osalta saavutettu neuvottelutulos tuki työantajan tavoitteita. Virastoerän osalta osa varallisuudesta jouduttiin suuntaamaan tavoitteiden vastaisesti. Rajavartiomiehelle tavoitteeksi asetetun vähintään tyydyttävän kenttäkelpoisuuden saavutti 79,7 % kaikista rajavartiomiehistä. Testit suorittaneiden (2038) kenttäkelpoisuuden keskiarvo oli hyvä 4,3. Rajavartiomiehelle vähimmäistavoitteeksi asetetun tyydyttävän fyysisen kunnon saavutti 73,9 % kaikista rajavartiomiehistä. Kaikkien testit suorittaneiden (2071) fyysisen kunnon keskiarvo oli hyvä. Tarkemmat tiedot on esitetty jäljempänä kohdassa Fyysinen kunto ja kenttäkelpoisuus. Hankkeet 1. Kehitetään Rajavartiolaitoksen henkilöstörakennetta, tehtävä- ja virkarakennetta ja sekä virkanimikkeitä RVL strategian ja henkilöstöstrategian asettamien vaatimusten mukaisesti (2010). 2. Tarkistetaan henkilöstön rekrytointia, sijoittamista ja koulutusta koskevat suunnitelmat hallintorakenneuudistuksen edellyttämällä tavalla (2010). Toteutuminen Rajavartiolaitoksen strateginen henkilöstösuunnitelma vuosille vahvistettiin Tehtävänimikkeitä koskeva Rajavartiolaitoksen pysyväisasiakirja on päivitetty ja siihen liittyvät tehtävään määräykset on toteutettu hallintoyksiköissä elo- syyskuun 2010 aikana lakkautettiin 129 sotilasvirkaa ja 47 muuta virkaa muutettiin 48, lähinnä teknisen alan, viran nimeä vastaamaan henkilön tehtävää. Rajavartiolaitoksen esikunnassa on valmisteltu rajavartiolaitoksesta annetun valtioneuvoston asetusta tavoitteen saavuttamiseksi. Säädösvalmistelua jatketaan vuonna Palvelukseen ottoa koskevat määräykset on ajantasaistettu ja rajavartijoiden rekrytointi on keskitetty Raja- ja merivartiokoululle lukien. Hallintorakenteen aiheuttamien henkilöstösiirtojen hallinnolliset päätökset on tehty mennessä yhteistoimintamenettelyn mukaisesti ja siirrot toteutettu

40 36 3. Kartoitetaan ja määritetään ydinosaamisen sekä muun osaamisen tasot ( ). 4. Otetaan käyttöön valtionhallinnon yhteiset henkilötietojärjestelmät 2010) 5. Parannetaan työn tuottavuutta ja palkkakilpailukykyä niitä tukevalla virastokohtaisella virkaehtosopimuksella ( ). 6. jalkautetaan Rajavartiolaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma hallintoyksiköihin (2010). 7. verkostoidutaan tutkimuslaitosten ja muiden oppilaitosten kanssa tutkimus- ja koulutustoiminnan kehittämiseksi myös kansainvälisesti ( ). 8. rajavartiolaitoksen historian ja perinnetiedon järjestelmällinen tallentaminen, tavoitteena aikanaan rajavartiolaitoksen 100-vuotishistoriikin julkaisu.. Toteutetaan osana strategisen henkilöstösuunnitelman uudistamista vuonna Valmisteltiin ASDOn käyttöönotto. Ensimmäisessä vaiheessa otetaan käyttöön diaaritoiminnot lukien ja toisessa vaiheessa koko järjestelmä lukien. Kieku-järjestelmän keskeneräisyydestä johtuen käyttöönottoaikataulu on siirretty toteutettavaksi lukien. Käyttöönoton valmistelu jatkuu vuonna Samapalkkaerän osalta varallisuus kohdennettiin RVL strategiaa ja tuottavuutta tukevalla tavalla, mutta virastoerän osalta työtaistelutoimenpiteiden vaikutuksesta osa varallisuutta jouduttiin kohdentamaan tavoitteiden vastaisesti. Rajavartiolaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmissa on vastuutettu toimenpiteet hallintoyksiköille. Suunnitelmien vahvistamisesta tehtyjen päätösten mukaan ensimmäinen väliarviointi tehdään vuotta 2010 koskevassa toimintakertomuksessa. Arviointi on tehty edellä kohdassa Arvio toiminnan sukupuolivaikutuksista. Raja- ja merivartiokoulu on kehittänyt kumppanuussuhteita niin kotimaassa (Turun yliopisto, Lapin yliopisto, Tampereen yliopisto, TAP- RI, Aalto-yliopisto, MPKK, VTT, Jyväskylän yliopisto) kuin kansainvälisesti (ISA, Military Science). Itämeren turvallisuuskysymyksissä on osallistuttu relevanttien tutkimustoimijoiden verkoston perustamiseen. Kumppanuussuhteita on kehitetty erityisesti osallistumalla kansallisiin turvallisuustutkimuksen seminaareihin ja suunnittelutilaisuuksiin. Raja- ja merivartiokoulu on Frontexin yhteistyöoppilaitoksena (Partnership Academy) toteuttanut sovitut kurssit, opetustilaisuudet, operaatiot sekä opetuksen kehittämishankkeet. Perinnetiedon keruun toteuttamisesta on keskusteltu Turun yliopiston folkloristiikan laitoksen kanssa. Yliopisto on osoittanut kiinnostusta kokonaishankkeen toteuttamiseen. Tutkijoiden ja opiskelijoiden työtä tukisivat hallintoyksiköt mm. kartoittamalla haastateltavia. Työtä ohjaa RVLE:n henkilöstöosasto ja koordinoi Raja- ja merivartiokoulu. Työturvallisuus Vuoden 2010 tulostavoitteet 1. Henkilöstön työympäristö ja työtavat ovat turvallisia. 2. Pitkiä työvuoroja vältetään ja ehkäistään näin työuupumusta ja työturvallisuuteen liittyviä vaaratilanteita. 3. Esimiehet ovat tietoisia työsuunnittelun vaikuttavien operatiivisten seikkojen ohella myös työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin vaikuttavista asioista. Tulos Työpaikkaselvitysten yhteydessä tarkastettiin työpaikan olosuhteet ja työskentelytavat. Työterveyshuolto ja työsuojeluorganisaatio ovat antaneet toimenpideohjeita havaittujen puutteiden poistamiseksi. Rajavartiolaitoksessa vältetään pitkiä työvuoroja. Tavoitetta edistetään ohjeistamalla ja kouluttamalla esimiehiä ja työvuorosuunnittelijoita. Vuonna 2010 järjestettiin kolme Työturvallisuuden peruskurssilla esimiehille sekä suoritettiin tarkastuskäynnit Kaakkois-Suomen rajavartiostoon, Suomenlahden merivartiostoon ja Kainuun rajavartiostoon. Tavoitetta on edistetty kouluttamalla esimiehiä sekä ohjaamalla hallintoyksiköitä. Vuonna 2010 järjestettiin kolme Työturvallisuuden peruskurssilla esimiehille sekä suoritettiin tarkastuskäynnit Kaakkois- Suomen rajavartiostoon, Suomenlahden merivartiostoon ja Kainuun rajavartiostoon.

41 37 4. Henkilöstön ja etenkin esimiesten vuorovaikutustaidot ovat tehtävien edellyttämällä tasolla. Työyksikön ongelmat pystytään yleensä käsittelemään avoimesti yksikön sisällä. 5. Ammattitautien, työperäisten sairauksien, onnettomuuksien ja tapaturmien lukumäärän osalta tavoitteena on nollataso. 6. Henkilöstön työkykyä ja terveyttä edistetään konkreettisella, täsmällisellä ja suunnitelmallisella ohjauksella. Painonhallintaan, tupakoinnin vähentämiseen ja fyysisen kunnon säilyttämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Työterveyshuolto selvittää työkykyä tukevat ennaltaehkäisevät toimenpiteet. 7. Turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmällä käsitellään kaikki poikkeamat. Poikkeamien ilmoituskynnys on matala. Poikkeamien tutkinta on korkealaatuista. Poikkeamia käsitellään säännöllisesti kaikilla organisaatiotasoilla. Varusmiesten tapaturmien osalta tavoitteena on nollataso. 8. Työyhteisön häiriötilanteiden (päihteiden käyttö) puuttumiskynnystä madalletaan sekä korostetaan esimiesten ja työtovereiden vastuuta. Huumausaineiden osalta on nollatoleranssi. Tupakoinnin osalta tavoitteena on savuton Rajavartiolaitos. Esimies- ja vuorovaikutuskoulutusta on järjestetty suunnitelmallisesti esimiehille ja ylemmälle johdolle. Vuoden 2010 loppuun mennessä valmennukseen on osallistunut yhteensä 510 henkilöä. Lisäksi Kainuun rajavartiostossa on pilotoitu työyhteisövalmennusta. Vuoden aikaan on järjestetty kolme työturvallisuuden peruskurssia esimiehille, joissa on käsitelty työyksikön työhyvinvointiin liittyviä asioita mm. puuttumista häirintään ja epäasialliseen kohteluun yksiköissä. Työhyvinvointikysely toteutetaan joka toinen vuosi, vuonna 2010 kyselyä ei toteutettu. Nollatasoa ei ole saavutettu. Työtapaturmien aiheuttamien sairaustapausten lukumäärä on ollut edellisen vuoden tasolla, mutta sairauspäiviä on aiheutunut enemmän. Tarkempi erittely on tehty kohdassa Sairaus- ja tapaturmapoissaolot. Suunnitellut terveystarkastukset ovat pääsääntöisesti toteutuneet joten yksilötasolla neuvonta ja ohjaus elämäntapojen hallintaan on toteutunut. Terveystarkastuksista saatujen tietojen perusteella työterveyden asiantuntijat ja hallintoyksiköt suunnittelevat kahdelle seuraavalle vuodelle tarvittavat ennaltaehkäisevät toimenpiteet. Poikkeamat on käsitelty TURVA-järjestelmässä. Rajavartiolaitoksessa on käynnistetty siirtyminen TURVAjärjestelmän uudempaan versioon (Monitor 2), joka mahdollistaa toiminnan kannalta oleellisen raportoinnin nykyistä paremmin ja on käyttäjäystävällisempi. Varusmiesten tapaturmien nollatasoa ei saavutettu. Tapaturmia tapahtuu vuosittain noin. 30 ja ne voidaan pääsääntöisesti luokitella lieviksi. Varhaisen puuttumisen malli oli osa esimiehille suunnattua työturvallisuuden peruskurssia (3 kpl). Hallintoyksiköissä on tehty hoitoonohjaussopimuksia. Tavoite savuttomasta Rajavartiolaitoksesta ei toteutunut vuonna Vuoden 2011 aikana on tavoitteena laatia toimintaperiaatteet yhteistoimintamenettelyn mukaisesti. Hankkeet 1. Jatketaan vuonna 2009 aloitettua Raja Kuntoon-hanketta. 2. Jatketaan turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmän kehittämistä. 3. Harmonisoidaan sairauspoissaolojen ennalta ehkäisy ja seuranta. Toteutuminen Hanketta on jatkettu. Hankkeeseen osallistui yhteensä 60 henkilöä. Kehittämistä on jatkettu. On aloitettu valmistelut siirtymisestä Monitor 2-versioon. Sairauspoissaolojen seuranta on yhtenäistetty rajavartiolaitoksen päällikön antamalla virkavapauksia koskevalla määräyksellä, jossa kiinnitetään huomiota toistuvien lyhyiden poissaolojen seurantaan. Määräystä on täydennetty koulutuksella ja ohjauksella.

42 38 Henkilöstön tilaa käsittelevät tunnusluvut Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tavoite 2010 Toteuma 2010 Ammattitaidon ylläpito (koulpv/htv) 15,0 10,5 13,4 9,0 Lähtövaihtuvuus (%) 0,6 % 0,5 % 0,6 % 0,7 % Kenttäkelpoisuus (1-5) 4,3 4,3 4,4 4,3 Fyysinen kunto (1-5) 4,2 4,2 4,3 4,2 Sairastavuus (sa pv/htv) 9,2 8,3 8,0 8,9 Tapaturmat (sa pv/htv) 0,7 0,6 0,6 0,7 Työilmapiiri (1-5) 3,4 3,5 3,5 3,5 Henkilöstön keski-ikä (vuotta) 38,0 38,4 38,7 38,7 Koulutustasoindeksi 4,2 4,2 4,2 4,2 Sukupuolijakauma (% naisia) 12,0 % 12,3 % 13,0 % 12,5 % Tulostavoitteet saavutettiin pääosin vuonna Hallintorakenteen muutos toteutui suunnitellusti ja kaikille muutoksen kohteen olleille osoitettiin uusi työtehtävä. Kieku-tietojärjestelmän käyttöönotto siirtyi tapahtuvaksi järjestelmän keskeneräisyydestä johtuen. Monet tavoitteista vaativat toteutuakseen jo suunniteltuja toimenpiteitä vielä usean vuoden ajan. Tämän vuoksi työ tulostavoitteiden saavuttamiseksi jatkuu edelleen vuonna Sairastavuus on lisääntynyt jonkin verran. Pitkiä sairauslomia on enemmän kuin edellisenä vuonna. Jatkossa tulee kiinnittää enemmän huomiota pitkällä sairauslomalla olevien henkilöiden kuntoutus- ja tukitoimenpiteisiin. Henkilöstöjohtamisen yhtenä tavoitteena on lisätä aktiivisia ja ennalta ehkäiseviä työterveyshuollon toimenpiteitä, joiden yhteydessä korostetaan myös virkamiesten henkilökohtaista panosta oman fyysisen ja henkisen työkyvyn ylläpitämisessä. Henkilöstön osaamista on kehitetty edelleen koulutuksella, mutta koulutuspäiviä on järjestetty henkilötyövuotta kohden vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Syynä tähän on pitkälti rajavartijan peruskurssin toteuttaminen suunniteltua pienempänä. Esimiesten valmennus on edistynyt vuonna 2010 ja koulutus toteutettiin hallintoyksiköistä viimeisenä myös Rajavartiolaitoksen esikunnassa. Laadukkaan esimiestyön odotetaan parantavan jatkossa työn tuloksellisuutta ja työilmapiiriä.

43 39 Henkilöstön määrää kuvaavat tunnusluvut SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA HENKILÖSTÖVOIMAVARAT 2008 %osuus 2009 %osuus 2010 Toimiala: Rajavartiolaitos 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ, RAKENNE JA KULUT % osuus vert. ed. vuoteen henkilötyövuodet (sis. harj ja työllisyysrahoin palkatut) ,2-1,7 henkilöstömäärä ,0 0,4 naiset , ,3 359,0 12,5 2,3 miehet , ,7 2516,0 87,5 0,1 vakinaiset , ,6 2822,0 98,2-0,1 naiset , ,5 334,0 11,6 1,8 miehet , , ,5-0,3 määräaikaiset 34 1,2 38 1,3 53 1,8 39,5 naiset 25 0,8 23 0,8 25 0,9 8,7 miehet 9 0,3 15 0,5 28 1,0 86,7 kokoaikaiset , , ,2 0,1 naiset , , ,7 1,8 miehet , , ,5-0,2 osa-aikaiset 36 1,2 44 1,5 53 1,8 20,5 naiset 12 0,4 22 0,8 24 0,8 9,1 miehet 24 0,8 22 0,8 29 1,0 31,8 keski-ikä 38,0 38,4 38,7 0,8 naiset 44,2 45,0 44,5-1,1 miehet 37,2 37,5 37,9 1,1 tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta% 74,8 76,2 77,8 2,1 kokonaistyövoimakustannukset /vuosi ,4 tehdyn työajan palkat, % osuus palkkasummasta , , ,1 4,2 välilliset työvoimakustannukset ,4 ja niiden % osuus tehdyn työajan palkoista 83,0 77,7 71,3-8,3 (%) 2. TYÖHYVINVOINTI työtyytyväisyysindeksi 3,4 3,5 - lähtövaihtuvuus % 1,2 0,5 0,7 37,6 tulovaihtuvuus % 3,9 3,4 4,7 38,6 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen % henkilöstöstä 0,1 0,1 0,0-77,9 sairauspoissaolot työpäivää/htv 9,2 8,3 8,9 7,2 työterveyshuolto /htv ,0 työkunnon ja työtyytyväisyyden edistäminen /htv ,5 3. OSAAMINEN koulutustasoindeksi 4,2 4,2 4,2 0,2 naiset 4,07 4,06 4,17 2,7 miehet 4,18 4,20 4,20 0,0 koulutus ja kehittäminen /htv ,7 koulutuspanostus työpäivää/htv 15,0 10,5 9,0-14,3 henkilöstön arvo ,8

44 40 Henkilötyövuodet Vuonna 2010 rajavartiolaitoksen henkilöstö (pl. työllisyysvaroin palkatut) tuotti 2816 (2 867/2009) henkilötyövuotta. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 51 henkilötyövuotta (-1,8 %). Henkilöstömäärä ja sukupuolijakauma Vuoden 2010 lopussa Rajavartiolaitoksen palveluksessa oli 2875 virkamiestä. Rajavartiolaitoksen henkilöstöstä vakituisessa virkasuhteessa on miehiä 86,6 % ja naisia 11,7 %. Naiset työskentelevät pääsääntöisesti siviilitehtävissä, joissa heidän osuutensa on noin ¾. Määräaikaisessa virkasuhteessa oli vuoden 2010 lopussa 53 henkilöä, miehiä 28 ja naisia 25 henkilöä. Määräaikaisista 8 henkilöä oli työllisyysvaroin palkattu ja 4 henkilöä harjoittelijana. Rajavartiolaitoksen vakituisen henkilöstön määrä pysyi edellisen vuoden tasolla, mutta määräaikaisten osuus kasvoi 39,5 prosenttia. Vakituisesta henkilöstöstä upseereita on noin 9 %, opistoupseereita noin 14 %, raja- ja merivartijoita yhteensä noin 59 %, erikoisupseereita noin 2 % ja siviilivirkamiehiä noin 13 %. Naisten osuus sotilasviranhaltijoista on noin 3 %. Ikärakenne Rajavartiolaitoksen henkilöstön keski-ikä (38,7 vuotta) on pysynyt vuodesta toiseen samalla tasolla johtuen rajavartiolaitoksen henkilöstörakenteen painottumisesta sotilashenkilöstöön. Kasvua vuoteen 2009 verrattuna on vain 0,8 %. Henkilöstön ikärakenteessa on selviä eroja tarkasteltaessa asiaa henkilöstöryhmittäin ja sukupuolen mukaan. Sotilaiden eläkejärjestelmästä johtuen naisten keski-ikä (44,5 vuotta) on selvästi miesten keski-ikää (37,9 vuotta) korkeampi. Naisista 56,8 % on yli 45-vuotiaita, kun miehillä vastaava luku on 29,0 %. Suurin osa henkilöstöstä (34,7 %) oli vuonna 2010 ikäluokassa vuotta. Aiemmin vakiintuneesti vuodesta 2000 lähtien ikäluokka vuotta on ollut suurin, kun taas ennen vuotta 2000 suurin ikäluokka oli vuotta. Naisten ikärakenne painottuu vanhempiin ikäluokkiin ja nuorempien ikäluokkien osuudet ovat pienet. Naisten ikärakenne ei tule lähivuosina merkittävästi muuttumaan, koska vanhemmissa ikäluokissa ulkoinen vaihtuvuus on vähäistä. Miesten ikärakenne on tasapainoisempi sotilasvirassa palvelevien tasaisesta rekrytoinnista johtuen.

45 41 Koulutusrakenne Koulutustasoindeksin tiedot on kerätty Tilastokeskuksen luokituksen mukaan, joka perustuu Unescon laatimaan kansainväliseen koulutusluokitukseen (Unesco International Standard Classification of Education, ISCED). ISCED-luokitus on laadittu tilastollisia tarkoituksia varten ja se vaikuttaa ainoastaan koulutuksen tilastointiin liittyviin asioihin. Rajavartiolaitoksen keskimääräinen koulutustasoindeksi vuonna 2010 oli 4,2. Koulutustasoindeksi on hienoisessa nousussa. Lähtö- ja tulovaihtuvuus Henkilöstön kokonaispoistuma oli 4,2 % (121 henkilöä) alla olevan taulukon erittelyn mukaisesti. Lähtövaihtuvuus toisen työantajan palvelukseen oli 0,7 %. Edelliseen vuoteen nähden kokonaispoistuma pieneni hieman, mutta lähtövaihtuvuus kasvoi.

46 42 Vuoden aikana ulkoisessa rekrytoinnissa valittiin rajavartiolaitoksen virkoihin yhteensä 106 henkilöä. Vuoden 2009 lopun henkilöstömäärään suhteutettuna ulkoisen rekrytoinnin määrä eli tulovaihtuvuus kasvoi ollen 4,7 %. Haettavana olleisiin virkoihin haki 826 miestä ja 706 naista. Yhteensä hakijoita oli 1532 henkilöä. Tehtäviin valittiin 84 miestä ja 22 naista. Hakijoita tehtävää kohden oli keskimäärin 14 henkilöä. Henkilöstökustannuksia ja työajan käyttöä kuvaavia tunnuslukuja Työvoimakustannukset Rajavartiolaitoksen työvoimakustannukset olivat 163,2 M, mikä tekee henkilötyövuotta kohti laskettuna n euroa. Työvoimakustannukset nousivat edellisvuodesta hienoisesti 0,4 %. TYÖVOIMAKUSTANNUSERÄ jakauma Vert. edell. vuoteen I. Palkkasumma , , ,80 74,8 % 2,3 % II. Tehdyn työajan palkat , , ,30 58,4 % 4,2 % A. Välilliset palkat , , ,50 16,4 % -3,9 % B. Sosiaaliturva , , ,01 22,7 % -6,3 % C. Muut välilliset kustannukset , , ,80 2,6 % 11,1 % III. Välilliset työvoimakustannukset , , ,20 41,6 % -4,4 % IV. Työvoimakustannukset yhteensä , , ,50 100,0 % 0,4 % Työvoimakustannukset/HTV ,9 % Työvoimakustannuserien selitykset: I. Palkkasumma: Henkilöstön palkkaukseen käytetty työajan palkat ja välilliset palkat. II. Tehdyn työajan palkat: Tulosalueille ja sisäisiin toimintoihin käytetty työaika. A. Välilliset palkat: Lomaraha, vuosiloma-ajan palkat, lapsen syntymä ja hoito, sairausajan palkat, eri virkavapaudet, koulutusajan palkat, ammattiyhdistystoiminta, yhteistoiminta, työsuojelun yhteistoiminta ja virkistystoiminta. B. Sosiaaliturvamenot: Sotu-, eläke-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut. C. Muut välilliset kustannukset: Virka- ja suojapuvut, työsuojelu, terveyden- ja sairaudenhoito, työpaikkaruokailu, virkistys- ja sosiaalitoiminta sekä koulutukseen liittyvät kustannukset kuten esimerkiksi opetusmateriaali, päivärahat, matkakustannukset ja muu koulutuksessa käytettävä materiaali. III. Välilliset työvoimakustannukset yhteensä: Välilliset palkat, sosiaaliturvamenot ja muut välilliset kustannukset. Työajan käyttö Tehdyn vuosityöajan (rajavartiolaitoksen eri tulosalueille ja sisäisiin toimintoihin kohdistunut työaika) osuus säännöllisestä vuosityöajasta (= työpäivien lm x työpäivän pituus) vuonna 2010 oli 77,8 % mikä oli 1,6 prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän. Kasvu johtuu suurelta osin koulutukseen käytetyn ajan vähenemisestä rajavartijan peruskurssin vahvuuden oltua edellisvuosia pienempi.

47 43 Ei tehdyn vuosityöajan (tarkoitetaan vuosilomiin, sairauksiin, tapaturmiin tai muihin palkallisiin vapaapäiviin kertynyttä aikaa) osuus säännöllisestä vuosityöajasta pysyi edellisen vuoden tasolla 19,7 prosentissa. Sairastamisesta johtuva palkallinen poissaolo suhteutettuna säännölliseen vuosityöaikaan 3,6 % ja tapaturmista johtuva palkallinen poissaolo 0,3 % säännöllisestä vuosityöajasta on edellisen vuoden tasolla. TYÖAJAN KÄYTTÖ (% säännöllisestä vuosityöajasta) vuosimuutos %-yksikköä Tehty vuosityöaika 74,8 76,2 77,8 1,6 Koulutus 5,9 4,2 2,5-1,7 Ei tehty vuosityöaika 19,3 19,7 19,7 0,0 Perhevapaiden käyttö Rajavartiolaitoksen tasa-arvosuunnitelman mukaisesti henkilöstökertomuksessa seurataan perhevapaiden käyttöä sukupuolen mukaisesti. Rajavartiolaitoksen henkilöstö on käyttänyt lakisääteisiä tai muita perhevapaita seuraavan taulukon mukaisesti: Perhevapaiden käyttö Vuosimuutos Vuosi (työpäivää) mies % nainen muutos % Yhteensä Vuosimuutos % Erityisäitiysloma , ,0 Äitiys/vanhempainloma , , ,0 Isyysloma ,9 0 0, ,9 Hoitovapaa , , ,0 Osittainen hoitovapaa , , ,4 Lapsen vaikea sairaus 20-48,7 0 0, ,7 Pakottavat perhesyyt 14-54, , ,3 Tilapäinen hoitovapaa , , ,1 Kaikki yhteensä , , ,3 Miesten käyttämistä perhepoliittisista vapaista osittainen hoitovapaa aiheuttaa eniten poissaoloja. Toiseksi eniten miehet olivat isyyslomalla. Naisilla vastaavasti osittainen hoitovapaa ja äitiysloma tuottivat eniten perhevapaita. Edelliseen vuoteen verrattuna perhevapaiden käyttö pieneni yhteensä 13,3 %. Isyyslomaan ja tilapäiseen hoitovapaaseen käytetty aika kuitenkin kasvoi 13,9 ja 11,1 %. Kun verrataan perhevapaiden käyttöä miesten ja naisten lukumääriin Rajavartiolaitoksen palveluksessa voidaan huomata, että naiset käyttävät lukumääräänsä nähden huomattavasti enemmän perhevapaita kuin miehet. Kun lisäksi tarkastellaan naisten ja miesten keski-ikiä ja ikäjakaumaa, kohdistuu naisten perhevapaiden käyttö yhä harvemmalle joukolle. Rajavartiolaitoksessa kannustetaan tasa-arvosuunnitelman mukaisesti miehiä käyttämään perhevapaita ja toisaalta turvataan molempien sukupuolten mahdollisuus perhevapaiden käyttöön.

48 44 Koulutukseen osallistuminen Rajavartiolaitoksen tasa-arvosuunnitelman mukaisesti henkilöstökertomuksessa seurataan Rajavartiolaitoksen henkilöstön koulutukseen pääsyä. Henkilöstö osallistui tietyille kursseille oheisen taulukon mukaisesti: Kurssille 2010 osallistuneet Kurssit miehiä naisia Yleisesikuntaupseerikurssi 55 5 Esiupseerikurssi Tekniikan lisäopinnot 1 Sotatieteiden maisterikurssi 1 7 Opistoupseerien jatkokurssi Siviilien ja erikoisupseerien peruskurssi 5 14 Rajavartijan peruskurssi 37 4 Yhteensä Miehet ja naiset yhteensä 103 Työhyvinvointia kuvaavat tunnusluvut Työilmapiiri Työilmapiirikyselyä ei toteutettu vuonna 2010 Rajavartiolaitoksessa. Vuonna 2009 työtyytyväisyysindeksi oli 3,5. Tyytyväisimpiä Rajavartiolaitoksessa oltiin työilmapiiriin ja yhteistyöhön (3,94), työoloihin (3,64) ja työn sisältöön ja haasteellisuuteen (3,64). Tyytymättömimpiä kyselyn mukaan oltiin palkkaukseen (3,09), kehittymisen tukeen (3,08) ja työnantajakuvaan ja tiedonkulkuun (molemmissa 3,23).

49 45 Fyysinen kunto ja kenttäkelpoisuus Rajavartiomiehelle vähimmäistavoitteeksi asetetun tyydyttävän fyysisen kunnon saavutti 73,9 % (75,9 %/2009, 76,6 %/2008) kaikista rajavartiomiehistä. Testit suorittaneiden keskiarvo oli hyvä 4,2 (tavoite 4,3). Kaikki fyysisen kunnon testit suoritti rajavartiomiestä (2 153/2009) eli 84,3 % (86,5 %/2009) niistä, joille testit olivat pakollisia. Vuonna 2008 fyysisen kunnon testien suoritusprosentti oli 86,8. Suorittaneiden määrä on laskenut vuosi vuodelta. Vuodesta 2005 vuoteen 2009 saakka on ilman luokkaa jääneiden osuus pienentynyt, mutta vuonna 2010 ilman luokkaa jääneiden osuus kasvoi 2,2 prosenttiyksiköllä. Rajavartiomiehelle vähimmäistavoitteeksi asetetun tyydyttävän kenttäkelpoisuuden saavutti 79,7 % (81,8 %/2009, 80,6 %/2008) kaikista rajavartiomiehistä. Testit suorittaneiden keskiarvo oli hyvä 4,3 (tavoite 4,4). Kaikki kenttäkelpoisuustestit suoritti rajavartiomiestä (2 154/2009) eli 82,9 % (85,0 %/2009) niistä, joille testit olivat pakollisia. Vuonna 2008 kaikki kenttäkelpoisuustestit tehneiden prosenttiosuus oli 83,4. Suorittaneiden määrä on laskenut vuosi vuodelta. Vuodesta 2005 vuoteen 2009 saakka on ilman luokkaa jääneiden osuus pienentynyt, mutta vuonna 2010 ilman luokkaa jääneiden osuus kasvoi 2,1 prosenttiyksiköllä.

50 46 Vähintään tyydyttävän luokan saavuttaneiden osuus on kasvanut vuodesta 2004 lähtien vuoteen 2009 saakka. Vuonna 2010 vähintään tyydyttävän luokan saavuttaneiden osuus kääntyi laskuun. Kestävyystesteihin osallistui rajavartiomiestä (2 277/2009 ja 2 323/2008). Juoksutestiin osallistui edellä mainituista eli 77,5% (1 674/73,5%/2009 ja 1 705/73,4%/2008). Ergometritestiin osallistui 485 eli 22,5% (603/26,5%/2009 ja 618/26,6%/2008). Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Sairaudesta aiheutuvia poissaoloja kertyi työpäivää (ma - pe). Poissaolopäivien määrä kasvoi noin 5,4 %. Sairaustapausten määrä taas laski hieman, eli 1,1 %. Henkilötyövuosia kohden poissaolopäiviä kertyi 8,9 työpäivää. Pitkät sairauspoissaolojaksot (yli 66 päivää) lisääntyivät 18 tapauksella kun vastaavasti 3 10 päivän sairauspoissaolojaksot vähenivät 223 tapauksella. Sairausajan palkat vuonna 2010 olivat ,70 euroa, joka oli 3,14 % palkkasummasta. Sairauspoissaolojen kehitys Sairauspäiviä Sairaustapauksia Sairauspäiviä/htv 8,5 8,6 9,2 8,3 8,9

51 47 Valtiokonttorin ylläpitämän TAHTI-järjestelmän virhetilanteen takia vuoden 2008 sairauspoissaolotiedot eivät ole vertailukelpoisia muihin vuosiin nähden. Edellä olevassa taulukossa vuotta 2008 koskevat tiedot sairauspäivistä ja sairaustapauksista on saatu Personec F tietojärjestelmästä. Tapaturmasta aiheutuvia poissaoloja kertyi työpäivää (ma - pe). Tapaturmasta aiheutuneiden poissaolojen määrä kasvoi edellisestä vuodesta n. 10 %. Tapaturmapoissaolojen kehitys Sairauspäiviä Sairaustapauksia Sairauspäiviä/htv 0,7 0,8 0,6 0,6 0,7

52 48 Työkyky Palkatun henkilöstön terveystarkastuksiin sisältyy Työterveyslaitoksen kehittämä suorituskykyja oirekysely, jonka perusteella voidaan laskea työkykyä kuvaava indeksi. Vuoden 2010 aikana Rajavartiolaitoksen palveluksessa olleista henkilöistä 815 henkilöä on vastannut kyselyyn viimeisimmän terveystarkastuksensa yhteydessä ja tulosten perusteella 88,2 % vastanneista kokee työkykynsä erinomaiseksi tai hyväksi, joka on samaa tasoa kuin edellisenä vuonna. Tärkeimmät kohtalaista ja huonoa työkykyä selittävät tekijät ovat toimintakykyä haittaavat sairaudet. Kuntoutukseen osallistui vuoden 2010 aikana 37 henkilöä, joka oli 40 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi vuoden 2010 aikana yksi henkilö.

53 49 5. TILINPÄÄTÖSANALYYSI JA MUUT OIKEAT JA RIITTÄVÄT TIEDOT Rajavartiolaitoksen tilinpäätös on laadittu pääosin samoin periaattein kuin vuonna Aikaisempiin vuosiin kohdistuvia tuottoja ovat Ulkorajarahaston vuosiohjelmasta 2008 saadut palautukset yhteensä 1,05 miljoonaa euroa. Tuloa vastaavat menot on maksettu vuosien 2008 ja 2009 aikana. Kiinteistövarallisuuden siirto Senaatti kiinteistöille on jatkunut edelleen. Vuoden 2010 aikana siirretyn kiinteistövarallisuuden arvo on 7,5 miljoonaa euroa. Valtiokonttori/Valtion eläkerahastolle on maksettu vuosien työnantajan eläkemaksujen takautuva osuus euroa. Rahoituksen rakenne Rajavartiolaitoksen rahoitus tulee lähes täysimääräisesti talousarviosta. Toimintamenomomentti on nettobudjetoitu mutta tulot kattavat vain vajaat 3 % Rajavartiolaitoksen menoista. Rajavartiolaitos on saanut vuoden 2010 aikana 1,7 miljoonaa euroa käyttöoikeutena Sisäasiainministeriön momentilta Ulkorajarahasto. Talousarvion toteutuminen Vuoden 2010 talousarviossa Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin momentille myönnettiin nettomäärärahaa euroa. Tuloja arvioitiin kertyvän euroa, josta ulkorajarahaston palaumia vuosiohjelmien hankkeisiin arvioitiin saatavan noin euroa. Ulkorajarahastosta haettiin vuoden 2010 vuosiohjelmassa rajaturvallisuuden kehittämiseen euroa. Vuoden 2010 talousarviossa Rajavartiolaitoksen kalustohankintoihin momentille , Ilma- ja vartioalusten hankinta, myönnettiin euroa, josta euroa yksimoottoristen helikopterien korvaamiseen, euroa partiovenekaluston uusimiseen ja euroa ulkovartiolaivan hankintaan. Ulkorajarahastosta haettiin vuoden 2010 vuosiohjelmassa partiovenekaluston uusimiseen euroa. Vuoden 2010 ensimmäisessä lisätalousarviossa momentille Ilma- ja vartioalusten hankinta myönnettiin lisäystä euroa. Samalla Rajavartiolaitos oikeutettiin tekemään sopimus 10 partioveneen hankinnasta. Vuonna 2009 myönnetty ulkovartiolaivan tilausvaltuus uusittiin vuodelle Vuoden 2010 kolmannessa lisätalousarvioissa momentille Rajavartiolaitoksen toimintamenot myönnettiin lisäystä euroa. Lisämäärärahasta euroa on tarkoitettu Rajavartiolaitoksen suorittamien rajatarkastusten osittaiseen automatisointiin Helsinki- Vantaan lentoasemalla ja itärajan rajanylityspaikoilla, euroa on tarkoitettu palkkausten sopimustarkistuksiin. Vuoden 2010 neljännessä lisätalousarviossa momentille Ilma- ja vartioalusten hankinta myönnettiin lisäystä euroa Dornier-valvontalentokoneiden valvontatekniikan uudistamiseen. EU:n komissio on hyväksynyt RVL:n, Ulkoasiainministeriön ja Baltian maiden rajaturvallisuusviranomaisten yhteisen pilottiprojektin rahoitettavaksi Ulkorajarahastosta. Projekti koskee EU:n viisumitietojärjestelmän (VIS) ja rajanylitystietojärjestelmän (Entry/Exit) kehittämistä ja kokeilua. RVL:n osuus on noin euroa. Projekti toteutetaan vuosien aikana.

54 50 Valtuudet Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) Valtuus Aik. vuodet Yhteensä Helikopterihankinnat (2008, uusittu 2009) Partiovenehankinnat (2008) Ulkovartiolaivahankinta (2010 uusittu) Partiovenehankinnat (2010) Valtuudet yhteensä Partioveneiden tuotannon ja maksuaikataulun aikaistumisesta ja ulkorajarahaston palaumien viivästymisestä johtuen tarkistettiin vuoden 2010 ilma- ja vartioalusten hankintamomentin tilijaottelua niin, että ulkovartiolaivan hankintamomentilta siirrettiin euroa partioveneiden hankintamomentille. Vuoden 2011 talousarvion tilijaottelussa tarkistus purettiin ja määräraha palautettiin ulkovartiolaivan hankintamomentille. Nämä muutokset on huomioitu yllä olevassa taulukossa. TAE2008. Tilausvaltuus neljän helikopterin ja niiden tarvitsemien varusteiden ja varaosien hankintaan ja henkilöstön koulutukseen euroa. Helikopterihankintoihin on sitouduttu allekirjoitetulla sopimuksella kustannuksiltaan yhteensä euroa (sopimustäydennys täsmentää optiokoneen hankintaa). LTAE2009 oikeuttaa Rajavartiolaitoksen tekemään sitoumukset käyttämättä jääneen valtuuden osalta, euroa. Valtuus on käytetty 2009 ( ). TAE2008. Tilausvaltuus partioveneiden hankintaan euroa. Partioveneiden (13 kpl) hankintaan on sitouduttu allekirjoitetulla sopimuksella. LTAE II Tilausvaltuus ulkovartiolaivan hankintaan euroa. Ulkovartiolaivan hankintaan tarkoitettu tilausvaltuus uusittiin kokonaisuudessaan vuoden 2010 talousarviossa. Ulkovartiolaivan hankintasuunnittelu on aloitettu vuonna 2009, mutta laivaa koskevaa hankintasopimusta ei ole tehty eikä valtuutta käytetty vuoden 2010 aikana. Ulkovartiolaivan suunnitteluun on käytetty yhteensä euroa. LTAE I 2010 Tilausvaltuus oikeuttaa kymmenen partioveneen hankintaan. Kyseessä on vuoden 2008 partiovenevaltuuden lisähankintaoikeudesta, jolla hankitaan kahdeksan lisävenettä sekä kaksi uutta venettä. Hankintamenettely ja hankintapäätös on tehty , lisähankintaoikeuspäätös

55 51 Yhteenveto talous- ja lisätalousarvioista 2010 momenteilla Momentti TA /LTA 2010 Selite TA ,00 LTA III ,00 Palkankorotukset Yhteensä , TA ,00 Ilma-alukset (Koala) Yhteensä , TA ,00 Partioveneet ,00 Tilijaottelun tarkistus LTA I ,00 Valtuus 9,2 milj optioveneiden hankintaan ,00 Tilijaottelun tarkistus Yhteensä , TA ,00 Ulkovartiolaiva ,00 Tilijaottelun tarkistus ,00 Tilijaottelun tarkistus Yhteensä , TA ,00 Dornier valvontalaitteet LTA IV ,00 Toisen Dornier-koneen valvontalaitteet Yhteensä , Yhteensä ,00 Vuoden 2009 puolustusministeriön pääluokkaan kuuluvasta ( julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden edistäminen; siirtomääräraha 3 v) Sisäasiainministeriön käyttöön kohdennetusta määrärahasta myönnettiin Rajavartiolaitokselle Sisäasianministeriön päätöksellä SMDno/2009/ euron kirjausoikeus Rajavartiolaitoksen GMDSS-projektin käyttöön (GMDSS- hätäradioverkon uusiminen). Määrärahaa siirtyi vuodelle ,18 euroa. Sisäasianministeriön päätöksellä SMDno/2010/2341 Rajavartiolaitokselle myönnettiin lisää kirjausoikeutta vuoden 2009 siirtomäärärahaan ,00 euroa GMDSS-projektin käyttöön. Puolustusministeriön asiakirjalla FI.PLM /772/ /2010 tästä lisämäärärahasta peruttiin vielä käyttämättä oleva osa, ,25 euroa. Vastaava määräraha budjetoitiin uudelleen kolmivuotisena määrärahana Sisäasianministeriölle talousarviovuodelle 2010, koska TUVE-hankkeen viivästymisestä johtuen hankkeen menoja aiheutuu vielä vuonna Sisäasianministeriön kirjeellä on Rajavartiolaitokselle myönnettyä kirjausoikeutta momentilta muutettu siten, että vuoden 2010 talousarvion momentille myönnettiin ,25 euron kirjausoikeus GMDSS-projektin käyttöön. Hankkeen määräaikaa on jatkettu vuoden 2012 loppuun. Valtiovarainministeriön momentilta on maksettu kolmen kansallisen asiantuntijan palkkoja sivukuluineen ,00 euroa. Asiantuntijat ovat toimineet komission meri- ja kalastusasiain pääosastolla sekä oikeuteen, vapauteen ja turvallisuuteen liittyvien asioiden pääosastolla. EU:n osallistuminen matkamenojen korvauksiin momentilta maksettiin yhteensä ,96 euroa. Työ- ja elinkeinoministeriön momenteilta ja maksettiin työllisyysvaroin palkatun henkilöstön kuluja yhteensä ,68 euroa. Ulkorajarahaston momentilta / maksettiin ilma-alusten ja partioveneiden tukikelpoisia menoja ,50 euroa. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille momentilta maksettiin Cospas-Sarsat ohjelman jäsenmaksuja ,03 euroa.

56 52 Talousarvion toteuma (momentit 26.20) ja siirtyvät määrärahat Tunnus Talousarviotili nimi Määräraha tai tuloarvio vuodelta 2010 Siirtyvä määräraha ed. vuosilta Käytettävissä Käytetty, kertynyt tai peruutettu Siirretty vuodelle Toimintamenot (s2v) Bruttomenot , ,32 - bruttotulot , ,12 = Nettomenot , , , , , Ilma- ja vartioalusten hankinta (s3v) , , , , ,87 Ilma-alusten rahoitus (s3v) , , , , ,86 Partioveneiden hankinta (s3v) , , , , , Bell 412 helikopteri 0, , ,84 62, , Ulkovartiolaivan hankinta (s3v) , , , , ,13 Dornier valv.järj.uusim. (s3v) ,00 0, ,00 0, , , ,34 Rajavartiolaitos käynnisti vuoden 2010 aikana useita isoja strategiansa mukaisia hankkeita joista osa toteutetaan toimintamenomäärärahoilla. Näiden lisäksi on käynnissä ilma- ja vartioalusten hankintaan tarkoitetuilla määrärahoilla useita isoja investointiluonteisia hankkeita. Molemmilla määrärahoilla toteutettaville isoille hankkeille on tyypillistä niiden pitkä kesto. Hankkeet ajoittuvat usealle talousarviovuodelle ja sisältävät usein eritysmateriaalia jonka toimitusajat ovat pitkiä. Investointiluontoisten hankkeiden toimeenpano toimintamenomäärärahalla lisää määrärahojen siirtyvää erää tilanteissa, joissa hankkeen toteutus ulottuu seuraaville vuosille. Hankkeiden käynnistyessä ja niihin sitouduttaessa tulee määrärahojen käyttövaltuus olla kokonaisuudessaan olemassa. Näin ollen siirtyvä erä on väistämätön ja välttämätön toteutuksen jatkuvuuden kannalta. Siirtyvistä toimintamenojen määrärahoista on sidottu eri hankkeisiin yhteensä noin (5,9 M /2009). Suurimpia kokonaisuuksia tästä ovat Raja- ja merivartiokoulun kiinteistöinvestoinnit, Rajavartiolaitoksen esikunnan teknillisen toimialan valtakunnalliset kehittämishankkeet sekä Vartiolentolaivueen hankinnat. Siirtyvän erän suuruus on 13,6 % (13,2 %/2009, 6,6 %/2008) toimintamenomomentista. Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentti on nettobudjetoitu ja tuloja arvioitiin tilikauden aikana kertyvän noin euroa. Nettoutettavia tuloja kertyi toimintamenomomentille vuoden 2010 aikana noin euroa (7,5 milj. /2009). Ero suunnitellun ja toteutuneen tulokertymän välillä johtuu ulkorajarahaston palaumista joiden maksatusaikataulu vaihtelee suuresti Rajavartiolaitoksesta riippumattomista syistä. Toimintamenomomentista henkilöstökulujen osuus on noin 71,5 % ja muiden toimintamenojen osuus noin 28,5 %.

57 53 Toimintamenomomentille on tilikauden aikana tuloutettu yhteistoiminnan tuottoja valtiolta noin euroa. Nämä ovat pääosin yhteistyöviranomaisilta (poliisi, tulli, ulkoasiainministeriö) laskutettuja valvontalaitteiden ylläpitomaksuja. Lisäksi toimintamenomomentille on tuloutettu EU:lta saatuja yhteistoiminnan tuottoja euroa (Frontex-yhteistoiminta). Tuloista suurimmat erät olivat vuokrat ja käyttökorvaukset (1,9 milj. euroa) sekä sairaankuljetustulot (0,6 milj. euroa). Tuotto ja kululaskelma TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot , ,63 Vuokrat ja käyttökorvaukset , ,20 Muut toiminnan tuotot , , , ,51 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,81 Varast.lis (-) tai väh (+) , ,07 Henkilöstökulut , ,17 Vuokrat , ,84 Palvelujen ostot , ,87 Muut kulut , ,81 Valmistus omaan käyttöön , ,56 Poistot , ,83 Sisäiset kulut , , , ,27 JÄÄMÄ I , ,76 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 1 567,84 533,16 Rahoituskulut ,39-104, , ,33 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot , ,22 Satunnaiset kulut , , , ,98 JÄÄMÄ II , ,07 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Tuotot 0,00 0,00 Kulut , ,03 0,00 0,00 JÄÄMÄ III , ,07 TUOTOT JA KULUT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot , ,58 Suoritetut arvonlisäverot , , , ,25 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,32 Toiminnan tuotot laskivat johtuen lähinnä muiden toiminnan tuottojen vähenemisestä. Muut toiminnan tuotot ovat laskeneet 3,0 milj. (39 %), josta ulkorajarahaston osuus 1,4 milj.. Yhteistoiminta EU:n rajaturvallisuusviraston (Frontex) kanssa näkyy tuotto- ja kululaskelmassa

58 54 muun toiminnan tuottoina. Yhteistoiminnan kustannusten korvaukset EU:lta ovat kasvaneet ( ,00 euroa). Kyse on yhteisten hankkeiden kustannusten korvauksista, joista Frontex korvaa osan. Toiminnan kulujen muutos edelliseen vuoteen oli 12,2 milj. (5,4 %). Vuoden 2009 normaalia alhaisempi lähtötaso aiheuttaa kasvua. Vuonna 2009 Rajavartiolaitos varautui tietoisesti huonoon taloudelliseen tilanteeseen siirtämällä isoja hankkeita vuodelle Rajavartiolaitos käynnisti vuoden 2010 aikana useita isoja strategiansa mukaisia hankkeita jotka kasvattivat toiminnan kuluja vuodesta Valtiokonttori/Valtion eläkerahastolle on maksettu vuosien työnantajan eläkemaksujen takautuva osuus euroa. Satunnaisissa tuotoissa on joitakin saatuja korvauksia (7 794,78 euroa) ja vuoden 2009 aikana hankitut ja 2010 käyttöomaisuuteen kirjatut RATTI-tulostietojärjestelmä ( euroa) ja ohjelmistolisenssi ( euroa). Satunnaiset kulut (22 138,15 euroa) koostuvat pääosin maksetuista vahingonkorvauksista. Lapin rajavartioston järjestämässä huutokaupassa todettiin euron kassavaje. RVLE:n päätöksellä 2092/ kassavaje jää valtion vahingoksi. Tase Alla on ote Rajavartiolaitoksen taseesta käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten osalta. VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet , ,08 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,16 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet , ,00 Rakennusmaa- ja vesialueet , ,11 Rakennukset , ,57 Rakennelmat , ,08 Koneet ja laitteet , ,37 Kalusteet 0, ,52 Muut aineelliset hyödykkeet , ,11 Ennakkomaksut ja keskener. hankkeet , , , ,93 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPEROT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit , , , ,87 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET , ,96 Rajavartiolaitoksen käyttöomaisuuden tasearvo laski edellisestä vuodesta 1,35 %. Aineellisista hyödykkeistä laivat ja vesikuljetusvälineet sekä ilma-alukset muodostavat merkittävimmän osuuden 100,8 milj. euroa Rajavartiolaitoksen käyttöomaisuudesta. Kiinteistötaseen (maa-

59 55 alueet, rakennukset, rakennelmat) arvo vuoden lopussa oli euroa (21,0 milj. /2009, 33,8 milj. /2008, 35,2 milj. /2007, 162,2 milj. /2006). Kiinteistötaseeseen aktivoitiin, joko keskeneräisiin tai valmiiksi, tilivuoden aikana yhteensä euroa toimintamenomomentilta rahoitettuja uudis- ja perusparannushankkeita. Kiinteistövarallisuuden siirron myötä myös valmistus omaan käyttöön on vähentynyt merkittävästi. Rajavartiolaitos luovutti hallinnan siirtoina omaisuutta Senaatti kiinteistölle yhteensä 7,5 milj. euron arvosta. Ennakkomaksuissa ja keskeneräisissä hankinnoissa (8,2 milj. euroa) ovat keskeneräiset ilmaalus- ja partiovenehankinnat sekä pieni osuus keskeneräisiä rakennushankkeita. Keskeneräisissä hankinnoissa on uusien helikoptereiden osuus ja partioveneiden osuus TOIMINTAMENOISTA MAKSETUT JA AKTIVOIDUT UUDIS- JA PERUSPARANNUSHANK- KEET Aktivoitu Projekti Selite Aktivoitu 100 % Varasto Ruhovaara 7 930, % Varasto Leminaho , % Laitetila Valkeavaara 5 912, % Ilomantsin rv-asema , % Meriinahon vesikaivo 3 992, % Leminahon neuvottelumaja 4 988, % Tilaturvallisuus, KR , % Tulppion helikopterikenttä , % Tulppion helikopterin tankkauslaite , % RMVK laskeutumistorni , % PV:n ajoneuvoille autokatos , % Hiittisten huoltolautta , % Nauvon nostotelakka ,28 Yhteensä ,30

60 56 Määrärahojen käyttö Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentin (mom ) menot olivat noin (205 milj. /2009). Palkkausmenot olivat noin (158 milj. /2009), joka on 71 % kokonaistoimintamenojen käytöstä. Palkkamenojen nousu johtui pääosin Valtion virkaehtosopimuksessa sovitun palkkojen yleiskorotuksen mukaisista lisäkustannuksista. Muut toimintamenot (netto) olivat noin (47 milj./2009). Kustannusten kasvun tärkeimpänä syynä on epävarmasta taloudellisesta tilanteesta aiheutunut hankkeiden siirto vuodelta 2009 vuodelle Tämä laski vuoden 2009 toteuman tasoa ja nosti vuoden 2010 toteuman loppusummaa. Kuva: Muiden toimintamenojen jakauma. Partiomatkojen päivärahat 3,0 % Muut erittelemättömät tekn.toimintojen menot 3,7 % EU 0,0 % Twinning 0,0 % Yleistoiminnot 4,5 % Henkilöstötoiminnot 7,2 % Ilma-alus 9,4 % Kiinteistöhallinto 28,8 % Alus 7,9 % Kuljetusväline 10,3 % Koiratoiminta 0,7 % Tieto-ja valvontajärjestelmät 11,1 % Perustekniikka 10,2 % Tietohallinto 0,1 % Muonitus 1,0 % Vaatetus 1,7 % Taisteluväline 0,4 %

61 57 Määrärahojen käyttö (netto) MENOT Muutos% Muutos TOIMINTAMENOT, , Palkat 0, Palkat ja palkkiot 0, Kiinteät palkat -0, Työaikakorvaukset 7, Ylitytyöorvaukset -12, Lomarahat 0, Sairausaikalisä 1, Vuosilomalisä 11, Lomarahavapaa 38, Muut korvaukset ja lisät 25, Sairaus- ja tapaturmavakuutusl 22, Työsuojeluvaltuutettujen palkkiot 46, Luento- ja tuntiopetuspalkkiot -23, Luottamusmiespalkkiot 26929, Muut palkat ja palkkiot -40, Henkilöstösivukulut 0, Työnantajan sosiaaliturvamaksu 21, Eläkemaksut -3, Sosiaaliturvamaksujen palautuk -14, Tapaturmavakuutusmaksut 238, * Yhteistoim.tuotot palkkoihin -25, Muut toimintamenot 34, Yleistoiminnot -2, Henkilöstötoiminnot 20, Tekniset- ja 3 materiaalitoiminnot 34, Materiaalihallinto 51, Ilma-alus 16, Alus 8, Kuljetusväline 109, Muonitus -3, Vaatetus -1, Taisteluväline -24, Tietohallinto -44, Perustekniikka 113, Tieto-ja valvontajärjestelmät 99, Koiratoiminta 11, Kiinteistöhallinto 12, Muut e ritte le mä ttömä t te kn.toimintoje n me not 21, Pa rtioma tkoje n pä ivä ra ha t 2, Ja ka ma ton -51, EU -79, T winning Fronte x-yhte istoiminta -17, ILMA- JA VAR T IOALU ST EN H AN KIN T A, mom mom. 122,

62 58 Muut täydentävät tiedot Satunnaisiin kuluihin on kirjattu tilikauden aikana yhteensä euroa, joista - Maksettuja vahingon korvauksia on euroa. - Valtiokonttorin maksuvapautuslain (529/80) mukaisia päätöksiä palkan takaisin maksusta yhteensä euroa Vahingonkorvauksia ja muita maksettuja korvauksia on maksettu seuraavasti: Aihe Päätös Tosite Euroa Kalastussiiman korvaaminen merenkulussa tapahtuneen vahingon johdosta 1772/64/2009 1B ,00 Vahingonkorvaus merenkulussa tapahtuneiden vaurioiden johdosta 1259/64/2009 1B ,00 Kirjaamisvirhe takavarikkoasiassa 491/64/ B ,00 Purjeveneelle S/Y Mona F aiheutunut vahinko 262/64/ B ,30 Rajakoiran puremasta aiheutuneet kulut 1728/64/ B ,00 Vahingonkorvaus puuston vaurioitumisesta räjäytystyön yhteydessä 2083/64/2010 1B ,00 Vahinko vesiliikennevalvonnassa, kulkuvalon uusiminen 773/49/ B ,00 Silmälasien rikkoontuminen 1329/64/10 1B ,00 Vahingonkorvaus omaisuuden vaurioitumisesta 1517/64/ B ,00 Kameran rikkoontuminen 165/64/10 1B ,13 Vaurioiden korvaaminen meripelastusavustus tehtävässä 1235/64/2010 1B ,00 Vahingonkorvaus yksityistielle aiheutetusta vauriosta 2739/64/ B ,50 Rannekello 1654/64/10 1B ,39 Vahingonkorvaus yksityistielle aiheutetusta vauriosta 2892/64/ B ,10 Rannekello 1949/64/10 1B ,00 Vahingonkorvaus pilaantuneista elintarvikkeista 449/64/ B ,61 Rannekello 2176/64/10 1B ,00 Yhteensä ,03 Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentin päätösosassa on laajennettu käyttötarkoitus seuraavasti: Määrärahaa saa käyttää myös meripelastuslain 1145/ nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen sekä rajavartiolaitoksen ilma-alusten meripelastustehtävistä johtuvien lennonvarmistuspalvelujen ja meripelastustoimeen liittyvän lentopelastuksen hälytys ja johtamistoiminnasta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen Ilmailulaitokselle. Meripelastusseuroille on maksettu korvauksia yhteensä euroa. Ilmailulaitokselle on maksettu korvauksia Turun lennonjohdon aukiolosta yhteensä euroa.

63 59 Koneiden, laitteiden ja kaluston hankintamenojen maksamiseen silloin kun hankkeen hankintameno tai kustannusarvio on alle euroa. Vuoden 2010 aikana toimintamenomomentilta on hankittu vain tavanomaisia toimintaan tarvittavia koneita, kalusteita ja laitteita (autot, veneet, toimisto- ja atk-laitteet, muut muut kalusteet). Rajavartiolaitoksen omistaja hallinnassa olevien merivartioasemien ja partiomajojen rakennusten sekä rakenteiden, ilma-alustukikohtien rakennusten ja rakenteiden sekä muiden rakennettujen kiinteistöjen ulkopuolella sijaitsevien rajavalvontaan ja koulutukseen käytettävien rakennusten ja rakenteiden perusparannuksesta ja uudisrakentamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Vuoden 2010 aikana toimintamenomomentilta on rahoitettu Rajavartiolaitoksen omistajahallinnassa olevien rakennusten ja rakenteiden peruskorjauksia tai uudisrakennushankkeita yhteensä ,24 euroa. Taseeseen on aktivoitu yhteensä ,30 euroa. Rajavartiolain 578/ nojalla työsuhdeasuntojen vuokrakompensaatioon. Palvelussuhdeasuntojen vuokrat ja muut tuotot ovat yhteensä euroa. Kustannukset yhteensä euroa. Kustannusvastaavuuslaskelman alijäämä on euroa. Tuotot kattavat 45 % kustannuksista. Kustannusvastaavuuslaskelma on tehty samoilla perusteilla kuin edellisenä vuonna. Asuinrakennusten kustannukset olivat 21 % (22 %/2009) kiinteistönpidon kulutusmenoista. EU:n hyväksymiin ja rahoittamiin hankkeisiin. Vuoden 2009 aikana on Rajavartiolaitoksen toimintamenot, investointimenot ja Sisäasiainministeriön arvonlisävero määrärahoista rahoitettu Ulkorajarahaston hankkeita yhteensä 8,3 miljoonalla eurolla. 6. SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA SEKÄ ARVIOINNIN TULOKSET Sisäinen valvonta Rajavartiolaitoksessa Sisäisen valvonnan menettelyt Rajavartiolaitoksessa on ohjeistettu pysyväisohjeella RVLPAK A.21. Rajavartiolaitoksen päällikkö määrittää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleiset periaatteet. Rajavartiolaitoksen päällikkö hyväksyy myös tärkeimmät pysyväisasiakirjat, joissa määritetään eri toimialojen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttaminen. Rajavartiolaitoksen päällikkö tarkastaa vuosittain 1-3 hallintoyksikköä sekä hyväksyy Rajavartiolaitoksen esikunnan vuosittaisen tarkastussuunnitelman. Rajavartiolaitoksen apulaispäällikön johdolla Rajavartiolaitoksen esikunnan osastot ja erilliset yksiköt vastaavat siitä, että sisäinen valvonta huomioidaan toimintaa ohjaavissa pysyväisasiakirjoissa, työjärjestyksissä, toiminnan ohjausprosesseissa ja talousmääräyksessä. Rajavartiolaitoksen esikunnan osastot ja erillisyksiköt vastaavat omien toimialojensa osalta sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjauksesta ja ohjeistuksesta. Tärkeimmät varojen, omaisuuden ja tietoaineistojen valvonnasta annetut määräykset ovat talousmääräys (RVLPAK A.20), materiaalin valvonnasta annettu määräys (RVLPAK D.6) ja Rajavartiolaitoksen tietoturvallisuusmääräys (RVLPAK D.52).

64 60 Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö johtaa Rajavartiolaitoksen esikunnan suorittamaa sisäistä tarkastusta. Rajavartiolaitoksen esikunnan osastot ja erillisyksiköt vastaavat RVLE:n tulossuunnitelman mukaisen ja tarvittaessa muunkin sisäisen tarkastuksen toteuttamisesta omien toimialojensa osalta. Osastojen tarkastukset kohdistuvat pääsääntöisesti oman toimialan tarkoituksenmukaisuuden valvontaan, omaisuuden valvontaan, hallinnollisen laillisuuden sekä annettujen määräysten ja ohjeiden sekä menettelytapojen valvontaan. Euroopan yhteisöltä saadun rahoituksen osalta noudatetaan Euroopan yhteisön hankkeelle asettamia vaatimuksia hankkeen suunnittelun, toimeenpanon, maksatusten, seurannan ja sisäisen valvonnan ja siihen kuuluvien kontrollien ja tarkastusten osalta. Sisäisen valvonnan menettelyt ja vastuut kirjataan EU-hankkeen työjärjestykseen. Rajavartiolaitoksen esikunnan osastot ja erillisyksiköt tarkastavat EU-hankkeiden hallinnointia oman toimialansa osalta. Rajavartiolaitoksen esikunnan suunnittelu- ja talousyksikkö vastaa Rajavartiolaitoksen sisäisen valvontaprosessien kattavuuden arvioinnista ja vuosittaisen sisäisen valvonnan arviointilausuman valmistelusta sekä sen esittelystä Rajavartiolaitoksen päällikölle. Operatiivinen laillisuusvalvonta Rajavartiolaitoksessa Rajavartiolaitoksen operatiivisesta laillisuusvalvonnasta on annettu hallinnollinen määräys RVLPAK A 22. Salaisten pakkokeinojen käytöstä laaditaan erillinen valvontakertomus. Rajavartiolaitoksen operatiivisesta laillisuusvalvonnasta vastaavat Rajavartiolaitoksen päällikkö, Rajavartiolaitoksen esikunta ja Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellinen osasto. Lisäksi muu operatiivinen linjajohto suorittaa laillisuusvalvontaa osana jatkuvaa johtamistoimintaansa. Operatiiviseen laillisuusvalvontaan kuuluvat kanteluasiat, henkilörekisterien käytön valvonta, esitutkinnan ja pakkokeinojen käytön valvonta, voimankäyttötilanteiden ja niiden raportoinnin valvonta, rangaistusmääräys- ja rikesakkoasioiden valvonta, hallintoyksiköihin kohdistuvat tarkastukset, sotilaskurinpitoasiat ja muut sisäisen tutkinnan asiat sekä vahingonkorvausasiat. Oikeudellinen osasto antaa tarvittaessa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä operatiivisesta laillisuusvalvonnasta. Operatiivinen laillisuusvalvonta on osa Rajavartiolaitoksen johtamisjärjestelmää. Sen tavoitteena on edistää Rajavartiolaitokselle asetettujen tehtävien toteutumista sekä ylläpitää ja vahvistaa kansalaisten luottamusta Rajavartiolaitoksen toiminnan lainmukaisuuteen. Toiminta suunnitellaan ja keinot valitaan niin, että ennalta estävyys ja nopean puuttumisen periaate toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla. Operatiivisessa laillisuusvalvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota niihin Rajavartiolaitoksen tehtäviin ja sellaisten rajavartiomiehen toimivaltuuksien käyttöön, joilla puututaan kansalaisten perusoikeuksiin. Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköiden päälliköillä on ensisijainen vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä ja johtamisesta omassa hallintoyksikössään samalla tavalla, kuin johdolla on vastuu tavoitteiden saavuttamisesta ja näihin liittyvän toiminnan järjestämisestä. Operatiivisen laillisuusvalvonnan arviointi ja tulokset: Laillisuusvalvonta on vakiintunut osaksi Rajavartiolaitoksen toimintaa ja on täyttänyt sille asetetut tavoitteet. Toimintatapoja on ohjattu ja tarvittaessa muutettu sekä Rajavartiolaitoksen esikunnan että hallintoyksiköiden oman laillisuusvalvonnan kautta tulleiden havaintojen perusteella. Vuonna 2011 laitoksen laillisuusvalvontaa kehitetään edelleen muun muassa uudistamalla operatiivista laillisuusvalvontaa koskeva pysyväisasiakirja ja tehostamalla laillisuusvalvontaasioiden seurantaa ja tilastointia. Sisäasiainministeriön asettaman laillisuusvalvonnan kehittämistyöryhmän työn tulokset huomioidaan Rajavartiolaitoksen laillisuusvalvonnassa. Rajavartiolaitoksen päällikön, apulaispäällikön ja esikunnan osastojen tarkastukset vuonna 2010:

65 61 Tarkastava Aihe Tarkastuksen kohde osasto RVLpääll Yleistarkastukset RMVK,P-KR, SLMV Henkos Työaikasuunnittelu P-KR, LR, LSMV, RMVK Henkos Varusmieskoulutuksen yleisjärjestelyt ja palvelusturvallisuus LR, P-KR Henkos Laillisuustarkastukset (hallintopäätökset ja henkilöstöjohtaminen) LR, LSMV, K-SR Henkos Arkistotoimen tarkastukset SLMV, RMVK, LSMV, KR Henkos Työsuojelutarkastukset K-SR, SLMV, KR Rmos Suurten rajanylityspaikkojen toiminnallinen tarkastus P-KR, KR, LR. LSMV Rmos Merellisten toimintojen tarkastus LSMV, SLMV, VLLV, RMVK Rmos Helsinki-Vantaan rajatarkastusautomaattilinjastojen tarkastus SLMV Rmos Uuden rajavalvontamallin tarkastus P-KR Rmos Kertausharjoitusten tarkastus KR, P-KR, SLMV ja LSMV Rmos Kenttätoiminnan johtaminen K-SR Oikos Tiedon hallinnointi, esitutkintapöytäkirjoihin liitettävä materiaali, SLMV telepakkokeinojen käytön organisointi ja järjestelyt, takavarikot, kotietsintöjä koskevien päätösten perustelut, rajavyöhykelupa-päätökset sekä sotilaskurinpito- ja virkamiesoikeudellisten asioiden käsittelyjärjestelyt. Oikos Rajavyöhykelupapäätökset, takavarikkopäätökset, takavarikoidun K-SR omaisuuden säilyttäminen, esitutkintapöytäkirjoihin liitettävä materiaali, julkisuuslain mukaiset merkinnät esitutkintapöytäkirjoissa sekä sotilaskurinpito- ja virkamiesoikeudellisten asioiden käsittelyjärjestelyt. Teknos Alushuolto SLMV Teknos Kiinteistöpidon tarkastus LSMV, LR, SLMV Teknos Hankinta- ja materiaalitoimen tarkastus P-KR, SLMV Teknos Tietotekniikkatoimialan tarkastukset RMVK, SLMV, LSMV, P-KR, K-SR, KR Styks Toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta, sisäisen valvonnan järjestelyt, kirjanpito ja maksuliikenne. SLMV, LR

66 62 Sisäisen valvonnan arviointi ja tulokset Rajavartiolaitoksen vuoden 2010 sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan arviointi tehtiin SM:n yhteisellä arviointilomakkeella, joka perustuu COSO-ERM-malliin. Hallintoyksiköissä arviointi tehtiin apulaiskomentajien johdolla. Rajavartiolaitoksen esikunnassa arviointi tehtiin osastopäällikkökokouksessa. 1. SISÄINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5,0 4,0 6. MUU SELVITYSTOIMINTA 3,0 2,0 2. VALVONTATOIMENPITEET JA KONTROLLIT 1,0 0,0 5. RISKIEN TUNNISTAMINEN JA ARVIOINTI 3. TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN 4. SEURANTA JA TILIVELVOLLISUUDEN RAPORTOINTI Kuva: RVL:n sisäisen valvonnan arviointi, keskiarvot 2010 Arviointialue Sisäinen toimintaympäristö 4,0 4,1 4,2 Valvontatoimenpiteet ja kontrollit 3,8 3,9 4,0 Tavoitteiden asettaminen 4,3 4,3 4,3 Seuranta ja tilivelvollisuuden raportointi 4,4 4,5 4,6 Riskien tunnistaminen ja arviointi 3,7 3,8 4,0 Muu selvitystoiminta 2,6 2,8 2,9 Taulukko: Rajavartiolaitoksen sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan yhteenveto Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arvioinneissa ei havaittu merkittäviä riskejä, mutta joitakin pieniä kehittämiskohteita tuli ilmi: Osa Rajavartiolaitoksen ja hallintoyksiköiden sisäisestä ohjeistuksesta kaipaa päivitystä erityisesti tulevien tietojärjestelmämuutosten vuoksi. Toimitilariskien hallinta ei ole kaikilta osin ollut mahdollista taloudellisista syistä. Sisäisen valvonnan vahvistuslausuma ja kehittämistarpeet Rajavartiolaitoksen sisäisen valvonnan arviointi perustuu COSO-ERM viitekehykseen ja sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttävät sille talousarvioasetuksen 69 :ssä asetetut vaatimukset. Tehdyn arvioinnin perusteella voidaan todeta, että Rajavartiolaitoksen sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttää hyvin sille asetetut vaatimukset eikä merkittäviä kehittämistarpeita Rajavartiolaitoksen osalta ole havaittu. Rajavartiolaitoksen näkemyksen mukaan Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen palkkatasetilien tase-erittelyt osalta eivät ole hyvän kirjanpitotavan mukaisia. Palkkatasetilien täsmäyttämistä ja tase-erien selvittelytyötä ei ole tehty Palkeissa riittävällä tarkkuudella ja huolellisuudella, koska tase-erissä on tilinpäätöksessä 2010 edelleen vuosien saldoja ja tasetilien 17490, välillä useita ristiin meneviä saldoja. Lisäksi taseerittelyt sisältävät tapahtumatasoista tietoa.

67 63

68 tuntia Ko vuoden hintatasossa (milj ) (Sisäiset toiminnot vyörytettyinä) 64 TILASTOT JA MUUT TÄYDENTÄVÄT LIITETIEDOT TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ Kustannukset Sotilaallinen maanpuolustus Meri- ja muu pelastustoiminta 150 Rikostorjunta Rajatarkastukset Rajojen valvonta Työajankäyttö Oikeusala Tekninen ala ja tukitehtävät Henkilöstöala Operatiivinen hallinto Sotilaallinen maanpuolustus Meri ja pelastustoimi Rikostorjunta Rajatarkastus Kansainvälinen toiminta Rajojen valvonta OPERATIIVINEN TOIMINTA YHTEENSÄ 54,2 % 59,9 % 58,2 % 60,3 % 61,8 % Rajojen valvonta 27,6 % 28,7 % 29,5 % 29,8 % 29,9 % Kansainvälinen toiminta 0,0 % 0,7 % 1,0 % 1,0 % 1,1 % Rajatarkastus 23,3 % 24,1 % 19,9 % 20,6 % 22,0 % Rikostorjunta 0,0 % 2,8 % 3,4 % 4,2 % 4,0 % Meri ja pelastustoimi 1,1 % 1,5 % 1,8 % 1,8 % 1,9 % Sotilaallinen maanpuolustus 2,1 % 2,1 % 2,6 % 3,0 % 3,0 % SISÄISET TOIMINNAT YHTEENSÄ 45,8 % 40,1 % 41,8 % 39,7 % 38,2 % Operatiivinen hallinto 10,6 % 4,0 % 4,9 % 5,5 % 5,4 % Henkilöstöala 18,9 % 18,6 % 20,1 % 17,4 % 16,4 % Tekninen ala ja tukitehtävät 16,3 % 17,1 % 16,5 % 16,6 % 16,2 % Oikeusala 0,0 % 0,4 % 0,3 % 0,2 % 0,2 % KAIKKI YHTEENSÄ 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Vuonna 2007 työajan seuranta tarkentui ja uusi kohtia lisättiin (mm kansainvälinen toiminta, rikostorjunta ja oikeusala)

69 partiotuntia partiotuntia 65 RAJOJEN VALVONTA Partiointi Kokonaismäärä PARTIOINTI YHTEENSÄ Ulkomaalaisvalvonta Vene, kiitoreki ja ilmatyynyalus Vartiolaiva (vast) Lentokone (Dornier) Helikopteri Jalka-, pp-, mtp-, kelkka-, auto tai vastaava partio Hallintoyksiköittäin RVL LSMV SLMV LR KR P-KR K-SR

70 partiotuntia tuntia 66 Ilma-aluspartiointi Hallintoyksiköittäin valvonta-ajan jakauma RVL LSMV SLMV LR KR P-KR K-SR Vartioaluspartiointi Hallintoyksiköittäin RVL LSMV SLMV

71 valvontatuntia valvontatuntia 67 Kiinteä valvonta Kokonaismäärä KIINTEÄ VALVONTA YHT Kiinteä vedenalainen valvonta Kiinteä valvontajärjestelmä Tutkavalvonta Optinen valvonta Hallintoyksiköittäin RVL LSMV SLMV LR KR P-KR K-SR

72 kpl kpl 68 Rajatapahtumat raja- ja merialueella 70 Luvattomat rajanylitykset (hlö, ilma-alus, alus) YHTEENSÄ jakso jakso jakso Hallintoyksiköittäin RVL LSMV SLMV LR KR P-KR K-SR

73 kpl kpl Rajajärjestyssopimuksen rikkomukset (hlöt, kotieläimet, muut) YHTEENSÄ jakso jakso jakso Hallintoyksiköittäin RVL LSMV SLMV LR KR P-KR K-SR

74 kpl kpl 70 Muut suoritteet raja- ja merialueella Tarkastukset YHTEENSÄ jakso jakso jakso Hallintoyksiköittäin RVL LSMV SLMV LR KR P-KR K-SR

75 kpl Lajeittain YHTEENSÄ Ulkomaalaisvalvontaan liittyvät tark Öljynäytteenottotarkastus Ympäristösuojelusäänn liittyvä tark Luonnonsuojelusäännöksiin liittyvä tark Maastoliikennesäännöksiin liittyvä tark Tieliikennesäännöksiin liittyvä tark Tullitarkastus Vesiliikennesäännöksiin liittyvä tark Kalastussäännöksiin liittyvä tark Metsästyssäännöksiin liittyvä tark Rajavyöhykesäännöksiin liittyvä tark

76 hlöä hlöä 72 RAJATARKASTUKSET Tarkastetut henkilöt ulkorajaliikenteessä Itärajan liikenne YHTEENSÄ Viisumivapaat Viisumivelvolliset Lentoliikenne Rajanylityspaikka lentoliikenteessä

77 73 Henkilöiden rajatarkastukset ulkorajaliikenteessä rajanylityspaikoittain PASSINTARKASTUSPAIKAT SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLISELLÄ RAJALLA VIRTANIEMI RAJA-JOOSEPPI SALLA KUUSAMO KURVINEN VARTIUS INARI LEMINAHO RUHOVAARA NIIRALA PARIKKALA IMATRA NUIJAMAA VAINIKKALA VAALIMAA YHTEENSÄ LENTOASEMAT LAPPEENRANTA JOENSUU KAJAANI KUUSAMO ROVANIEMI KITTILÄ IVALO ENONTEKIÖ KEMI-TORNIO HKI-MALMI HKI-VANTAA MAARIANHAMINA TURKU OULU PORI KRUUNUPYY VAASA YHTEENSÄ SATAMAT HELSINKI KOTKA TURKU NAANTALI MAARIAN HAMINA PORI RAUMA KALAJOKI KOKKOLA TORNIO SAIMAAN KANAVA (NUIJAMAA) LAPPEENRANTA YHTEENSÄ

78 74 Henkilöiden kokonaisliikennemäärät sisärajaliikenteessä PASSINTARKASTUSPAIKAT SUOMEN JA RUOTSIN SEKÄ SUOMEN JA NORJAN VÄLISELLÄ RAJALLA KARIGASNIEMI KILPISJÄRVI KIVILOMPOLO NUORGAM NÄÄTÄMÖ UTSJOKI AAVASAKSA KARESUVANTO KOLARI MUONIO PELLO TORNIO YHTEENSÄ LENTOASEMAT HELSINKI-VANTAA IVALO KEMI-TORNIO KITTILÄ KRUUNUPYY KUUSAMO MAARIANHAMINA OULU ROVANIEMI TURKU VAASA YHTEENSÄ SATAMAT ECKERÖ HELSINKI KEMI LÅNGNÄS MAARIANHAMINA TURKU VAASA YHTEENSÄ

79 kpl 75 Havainnot ja jatkotoimenpiteet Kokonaismäärä YHTEENSÄ Vastaanotetut turvapaikkaanomukset Myönnetyt viisumit Rajalta käännytetyt Käännytysperusteet vuonna 2010 Tulojen hankkiminen epärehellisin keinoin 22,85 % Tuomittu vankeusrangaistus tai rikosepäily 8,38 % Tuomittu rikoksesta rangaistukseen Suomessa oleskelun aikana 0,15 % Saattanut itsensä kykenemättömäksi huolehtimaan itsestään 0,07 % Maahantuloedellytysten puuttuminen 47,26 % Viisumi / OL hakiessaan väärien tietojen antaminen 8,31 % Väärien tietojen antaminen rajatarkastuksessa 12,98 %

80 kpl 76 RIKOSTORJUNTA, HALLINNOLLISET MAKSUSEURAAMUKSET JA VALVONTATOI- MENPITEET Esitutkintaan tulleet tapaukset Hallintoyksiköittäin K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL YHTEENSÄ VUONNA Muut rikokset tai rikkomukset Ympäristö- ja luonnonvararikokset Valtionrajarikokset Alueloukkaus Ihmiskauppa Vesiliikennejuopumus Rattijuopumus Laittoman maahantulon järjestäminen Väärennysrikokset Jatkotoimenpiteet Huomautus 12 % Valvontailmoitus 6 % R-ilmoitus 13 % S-ilmoitus 15 % Rikesakko 11 % Rangaistusvaatimusilmoitus 43 %