RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS 2016

Transkriptio

1 RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS

2 LÄHETE RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA Oheisena lähetetään tiedoksenne Rajavartiolaitoksen tilinpäätös vuodelta. Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Kenraalimajuri Ilkka Laitinen Suunnittelu- ja talousyksikön päällikkö Everstiluutnantti Jaakko Hamunen JAKELU A + E + RVLpääll + RVLappääll + RVL YT-lautakunta + Kompassi + Netra Sisäministeri Ministerin erityisavustajat SM, kansliapäällikkö SM, osastot Eduskunnan pääsihteeri Eduskunnan kanslia (2) Eduskunnan hallintovaliokunta (29) Eduskunnan valtionvarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto (12) Eduskunnan tarkastusvaliokunta (2) Valtiontalouden tarkastusvirasto (2) Valtiokonttori (2) VM (Neuvotteleva virkamies Kirsti Vallinheimo) Palkeet

3 RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO TOIMINTAKERTOMUS JOHDON KATSAUS TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS, TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS, TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS JA TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS Rajaturvallisuuden ylläpitäminen... 5 Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite... 5 Yhdyshenkilötoiminta ja kansainväliset operaatiot... 5 Yhteistyö naapurimaiden viranomaisten kanssa... 5 Rajavalvonta... 6 Rajojen valvonta... 7 Rajatarkastukset... 7 Rikostorjunta... 8 Panokset ja tehokkuus Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen... 8 Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite... 8 Itärajan rajanylityspaikat... 8 Lentoasemien rajanylityspaikat... 9 Satamien rajanylityspaikat Merellisen turvallisuuden lisääminen Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite Meripelastus Merellinen ympäristönsuojelu Panokset ja tehokkuus Kriisivalmius ja sotilaallinen maanpuolustus Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite Häiriö- ja poikkeusolovalmiuden ylläpito Rajavartiolaitoksen joukkotuotanto ja sotilaallisen maanpuolustuksen koulutus Panokset ja tehokkuus Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon harvaan asutulle alueelle Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite Turvallisuuden tunne Viranomaisavun antaminen Sisäiset toiminnot Teknillisen toimialan yleiskatsaus Materiaalihallinto Tietohallinto Toimitilahallinto Alustoimiala Kaupallinen toimiala Viestintä Säädösvalmistelu Suunnittelu- ja taloushallinto Tutkimus- ja kehittämistoiminta Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteinen toiminta... 22

4 2.1.9 Arvio toiminnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaikutuksista HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN HENKILÖSTÖJOHTAMINEN HENKILÖSTÖN TILAA JA MÄÄRÄÄ KÄSITTELEVÄT TUNNUSLUVUT Henkilötyövuodet Henkilöstömäärä ja sukupuolijakauma Ikärakenne Koulutusrakenne Lähtö- ja tulovaihtuvuus HENKILÖSTÖKUSTANNUKSIA JA TYÖAJANKÄYTTÖÄ KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA Työvoimakustannukset Työajan käyttö Perhevapaiden käyttö Koulutukseen osallistuminen TYÖHYVINVOINTIA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Työtyytyväisyys Fyysinen kunto ja kenttäkelpoisuus Työterveyshuolto ja työturvallisuus Sairaus- ja tapaturmapoissaolot TILINPÄÄTÖSANALYYSI SEKÄ MUUT OIKEAT JA RIITTÄVÄT TIEDOT RAHOITUKSEN RAKENNE TALOUSARVION TOTEUTUMISEN ANALYYSI VALTUUDET TUOTTO- JA KULULASKELMAN ANALYYSI TASEEN ANALYYSI MÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖ Palkat (toimintamenot) Muut toimintamenot Investointimenot SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA RAJAVARTIOLAITOKSESSA SISÄINEN LAILLISUUSVALVONTA RAJAVARTIOLAITOKSESSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN ARVIOINTI JA TULOKSET SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA ARVIOINTIEN TULOKSET YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ JA TAKAISINPERINNÄT TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA JA SEN SISÄLTÄMÄT VALTUUKSIA KOSKEVAT TIEDOT TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT Tilinpäätöslaskelmien liitteet Liite 1 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavuus Liite 2 Nettoutetut tulot ja menot Liite 3 Arviomäärärahojen ylitykset Liite 4 Peruutetut siirretyt määrärahat Liite 5 Henkilöstökulujen erittely Liite 6 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Liite 7 Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Liite 8 Rahoitustuotot ja kulut Liite 9 Talousarviotaloudesta annetut lainat Liite 10 Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset... 59

5 Liite 11 Taseen rahoituserät ja velat Liite 12 Valtiontakaukset ja takuut sekä muut vastuut Liite 13 Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Liite 14 Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Liite 15 Velan muutokset Liite 16 Velan maturiteettijakauma ja duraatio Liite 17 Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut tiedot Muut liitteet Tuotannon tekijöiden käyttö Kustannukset Työajankäyttö Rajojen valvonta Partiointi Ilma-aluspartiointi Vartioaluspartiointi Tekninen valvonta Rajatapahtumat raja- ja merialueella Muut suoritteet raja- ja merialueella Rajatarkastukset Tarkastetut henkilöt ulkorajaliikenteessä Henkilöiden rajatarkastukset ulkorajaliikenteessä rajanylityspaikoittain Henkilöiden kokonaisliikennemäärät sisärajaliikenteessä Havainnot ja jatkotoimenpiteet Käännytysperusteet vuonna Rikostorjunta, hallinnolliset maksuseuraamukset ja valvontatoimenpiteet Esitutkintaan tulleet tapaukset Jatkotoimenpiteet vuonna Meriturvallisuus ja pelastustoimi Pelastus- ja avustussuoritteet Sotilaallinen maanpuolustus Koulutusvuorokaudet ALLEKIRJOITUKSET... 78

6 S i v u 1 RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO Rajavartiolaitoksen päällikkö Kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen Kaakkois-Suomen rajavartiosto Eversti Ismo Kurki Pohjois-Karjalan rajavartiosto Eversti Vesa Blomqvist Suomenlahden merivartiosto Kommodori Tom Hanén Länsi-Suomen merivartiosto Kommodori Jukka Savolainen Kainuun rajavartiosto Eversti Matti Sarasmaa Vartiolentolaivue Kommodori Risto Jääskeläinen Lapin rajavartiosto Eversti Jari Tolppanen Raja- ja merivartiokoulu Eversti Pasi Tolvanen

7 S i v u 2 TOIMINTAKERTOMUS 1. JOHDON KATSAUS Turvallisuustilanteen ennustettavuus Euroopassa säilyi heikkona. Venäjän ja lännen vastakkainasettelu jatkui. Ukrainan kriisiin ei ole näkyvissä nopeaa ratkaisua. Jännitteet Itämeren alueella säilyivät. Laajamittaiseen laittomaan maahantuloon on liittynyt järjestäytynyttä rikollisuutta ja muita turvallisuusuhkia. Terrorististen väkivallantekojen uhka on kohonnut myös Suomessa. Loppuvuodesta 2015 itärajalla alkanut erittäin poikkeuksellinen laittoman maahantulon ilmiö jatkui helmikuun loppuun. Aiemmasta poiketen Venäjän viranomaiset eivät enää estäneet saapumista Raja-Joosepin ja Sallan rajanylityspaikoille puutteellisin maahantuloedellytyksin. Pelkästään näillä rajanylityspaikoilla turvapaikkaa haki ilmiön aikana yli henkilöä. Turvapaikkaa hakeneiden joukossa oli sekä Venäjää kauttakulkumaana käyttäneitä että pitkään Venäjällä oleskelleita ulkomaalaisia. Turvapaikkaa hakeneet edustivat 37 eri kansallisuutta. Ilmiö loppui vasta, kun Venäjän presidentti velvoitti puuttumaan siihen. Laittoman maahantulon uhkaa Venäjältä Suomeen ei kuitenkaan voida sulkea pois. Itärajalla turvapaikan hakijat saatiin alusta alkaen hallitusti turvapaikkaprosessiin. Laittoman maahantulon järjestämiseen liittyvistä rikoksista aloitettiin esitutkinnat. Rajavartiolaitos piti tiiviin keskusteluyhteyden Venäjän rajaviranomaisiin kaikilla tasoilla. Vuoden aikana järjestettiin yli 500 tapaamista Venäjän rajaviranomaisten kanssa. EU:n ulkorajoilla laittomien rajanylittäjien määrän arvioidaan olleen noin Määrä supistui vuoden 2015 ennätyslukemista mutta oli edelleen selvästi suurempi kuin vuonna Merkittävintä kasvu oli keskisen Välimeren reitillä. Itäisen Välimeren ja Länsi- Balkanin reittien käyttö väheni maaliskuusta lähtien Länsi-Balkanin maiden toimenpiteiden ja EU-Turkki-julkilausuman myötä. Eurooppalaisia mekanismeja on pidetty riittämättöminä hallitsemaan tilannetta. Jäsenmaat ovat vahvistaneet rajojaan ja palauttaneet valvontaa sisärajoille. Rajavartiolaitos osallistui tehostettuun ulkomaalaisvalvontaan sisärajoilla, tuki turvapaikkatutkintaa, palautuksia sekä muiden viranomaisten suunnittelua ja johtamista. Rajavartiolaitoksessa varauduttiin sisärajatarkastusten palautukseen. Havaittujen laittoman maahantulon järjestämisrikosten määrä nousi 284 tapaukseen (2015: 256 kpl). Rajanylitysliikenne väheni hieman itärajalla mutta kasvoi Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Rajanylityksiä ulkorajalla oli yhteensä 14 miljoonaa. Suomen ja Venäjän rajalla rajan ylitti vuoden aikana yhteensä 8,8 miljoonaa matkustajaa. Venäläisten matkustajien määrä kääntyi loppuvuodesta kasvuun. Helsinki-Vantaan lentoaseman rajatarkastuksista jo yli 30 prosenttia tehtiin rajatarkastusautomaateilla. Kaikkiin meripelastuksen hätätilanteisin kyettiin osoittamaan apua. Meripelastustoimen kehittämisessä painopiste oli suuronnettomuuksiin varautumisessa ja meripelastuksen toimintamallien kehittämisessä. Jatkettiin suunnittelua merialueilla tapahtuvien ympäristöonnettomuuksien operatiivisen johtovastuun siirtämiseksi sisäministeriön hallinnonalalle hallitusohjelman mukaisesti. Sotilaallisen maanpuolustuksen ja kriisiajan valmiuksia on kehitetty aktiivisesti osana Suomen puolustusjärjestelmää. Varusmiehiä ja reserviläisiä koulutettiin aiempaa enemmän. Varauduttiin hybridiuhkien tunnistamiseen ja torjuntaan. Tärkeimmät vaikuttamiskohteet EU:ssa ovat olleet yhdennetyn ulkorajavalvonnan sekä meripolitiikan toimeenpano ja sen kehittäminen. Kahden- ja monenvälisiä yhteyksiä on pidetty niin EU-jäsenvaltioihin kuin kolmansiin maihin. Rajavartiolaitos on ollut mukana useissa kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa johtaen hankkeita tai osallistuen niihin.

8 S i v u 3 Rajavartiolaitos osallistui vuonna Frontexin koordinoimiin operaatioihin aiempaa merkittävästi suuremmalla panoksella (noin 25 henkilötyövuotta). Operaatioihin osoitettiin kalustoa muun muassa vartiolaiva Merikarhu 3,5 kuukaudeksi, partiovene 2 kuukaudeksi ja valvontalentokone kuukaudeksi. Frontexin koordinoimaa virkamiesvaihtoa laajennettiin aiemmista vuosista Suomen itärajan rajanylityspaikoilla. Eurooppalaisen raja- ja merivartioston velvoitteiden toimeenpano aloitettiin. Rajavartiolaitos osallistui aktiivisesti rannikkovartioyhteistyöhön ja valmistautui ottamaan vastaan Arktisen rannikkovartiostofoorumin puheenjohtajuuden keväällä Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalain valmistelua jatkettiin ja asetettiin hanke rajavartiolainsäädännön muuttamiseksi hybridiuhkiin varautumiseksi. Hallituksen esitykset on tarkoitus antaa eduskunnalle vuonna Lisäksi aloitettiin henkilötietojen käsittelyä Rajavartiolaitoksessa koskevan lainsäädännön tarkistaminen. Merellisten ympäristöonnettomuuksien operatiivisen johtovastuun siirtämiseksi ympäristöministeriöltä sisäministeriölle tehtiin esiselvitys. Rajavartiolaitos toteutti vartio- ja ilma-aluskaluston investointiohjelmaa. Kaksi uutta AS 332 SuperPuma -meripelastushelikopteria otettiin operatiiviseen käyttöön kesäkuussa. Muiden helikoptereiden perusparannukset etenevät suunnitelmien mukaan. Kevyen venekaluston evaluointia jatkettiin. Rajavartiolaitos jatkoi vuoteen 2017 ulottuvan talouden sopeuttamisohjelmansa toimeenpanoa ja aloitti uuden vuoteen 2021 ulottuvan sopeuttamisohjelman. Ensimmäisen ohjelman tavoitteena on ollut toimeenpanna Rajavartiolaitokselle vuoteen 2012 mennessä kohdistetut säästövelvoitteet. Tässä on onnistuttu. Vuoden 2012 jälkeen kohdistetut leikkaukset pakottavat Rajavartiolaitoksen edelleen priorisoimaan tehtäviään ja aloittamaan uusien sopeuttamistoimien toimeenpanon edellisen sopeuttamisohjelman vielä ollessa kesken. Rajavartiolaitoksen tehtävien priorisointi perustuu sisäisen turvallisuuden selonteon linjauksiin ja turvallisuusympäristön muutoksen vaatimuksiin. Rajavartiolaitos keskittyy huolehtimaan itärajan perustason valvonnasta, rajanylitysliikenteen turvallisuudesta sekä meripelastuksen johtamisesta. Lisäksi sotilaallisen maanpuolustuksen velvoitteet hoidetaan täysimääräisesti. Rajavartiolaitos on keskeinen osa puolustusjärjestelmää. Hallitus linjasi sisäisen turvallisuuden selonteossa, että kehyskauden kuluessa itärajan valvontaan kohdistetaan 160 rajavartijan lisäys. Rajavartiolaitos hoitaa omin toimenpitein 80 rajavartijan siirron. Vuoden loppuun mennessä on siirretty jo yhteensä 50 rajavartijan työpanos rajanylityspaikoilta itärajan valvontaan. Ristiriita Rajavartiolaitoksen heikentyvän taloustilanteen sekä turvallisuusympäristön vaatimusten ja lisääntyvien velvoitteiden välillä on merkittävä. Itärajan turvallisuudesta ei voida enää tinkiä. Itärajan valvontaan on saatava lisäresurssit hallituksen sisäisen turvallisuuden selonteossa tekemän linjauksen toteuttamiseksi. Rajavartiolaitoksen velvoitteet Euroopan unionin asettamien lisävaatimusten hoitamiseksi ja Helsinki-Vantaan nopeasti kasvavan liikenteen sujuvuuden takaamiseksi lisääntyvät merkittävästi. Rajatarkastusten sujuvuus Helsinki-Vantaan lentoasemalla on kriittinen tekijä Finnairin ja Finavian laajennusstrategioiden toteutumiseksi. Tilanne Euroopassa on muuttunut perusteellisesti ja sen ennustettavuus on heikentynyt. Voimapolitiikan paluu lisää arvaamattomuutta unionin lähialueilla. Turvallisuusympäristön muutos ja sen ennustettavuuden heikentyminen eivät ole tilapäisiä ja ohimeneviä ilmiöitä. Toimenpiteet Euroopan ulko- ja sisärajoilla voivat nopeastikin suunnata laittoman maahantulon virrat uudelleen Suomeen.

9 S i v u 4 2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS, TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS, TUOTOK- SET JA LAADUNHALLINTA 2.1 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS JA TOIMINNALLINEN TULOKSELLI- SUUS Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisina vaikuttavuustavoitteina on ylläpitää rajaturvallisuutta, varmistaa sujuva rajaliikenne, lisätä merellistä turvallisuutta ja osallistua sotilaalliseen maanpuolustukseen sekä tuoda viranomaisapua rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille. Rajavartiolaitoksen kriisivalmius pidetään korkealla tasolla. Tehtävät hoidetaan kustannustehokkaasti maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin luonnonoloissa sekä yhteiskunnan kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vaikuttavuusindeksi lasketaan viidestä osa-alueesta. Kullakin osa-alueella on useita mittareita. Nämä muodostavat painotettuina kyseisen osaalueen tunnusluvun. Osa-alueiden painotetuista tunnusluvuista muodostuu kokonaisvaikuttavuuden tunnusluku. Kukin osa-alue käsitellään tarkemmin seuraavissa alaluvuissa. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Sma Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ind) 107,9 103,2 106,9 105,0 Vaikuttavuus (ind) 98,3 96,2 97,7 98,3 Vaikuttavuus (1-5) 4,1 4,0 4,0 4,1 Rajaturvallisuuden ylläpitäminen (1-5) 4,0 4,0 4,0 4,1 Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen (1-5) 4,7 4,7 4,8 4,8 Merellisen turvallisuuden lisääminen (1-5) 4,5 3,9 4,3 4,0 Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen (1-5) 3,8 4,1 3,8 3,8 Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon 3,4 3,3 3,3 3,4 harvaan asutuille alueille (1-5) Kustannusvaikuttavuus (ind) 117,5 110,2 116,1 111,8 Kustannusvaikuttavuus, kustannukset/painotetut 1,3466 1,4357 1,3625 1,4148 suoritteet (abs) Painotetut suoritteet (1000 kpl) resurssoinnin perusteella Kustannukset, ko vuoden hintatasossa (1000e) Toiminnallinen tuloksellisuus Laatu ja palvelukyky (ind) 98,3 96,2 97,7 98,3 Tuottavuus ind 127,7 119,0 122,5 121,8 Taloudellisuus ind 117,4 110,1 115,7 111,5 Voimavarojen hallinta Henkilötyövuodet Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus, kustannusvaikuttavuus, kustannukset ja painotetut suoritteet säilyivät vuoden 2015 tasolla. Vaikuttavuus nousi hieman. Rajavartiolaitos päivitti tuloksellisuuden laskentajärjestelmäänsä vuoden 2015 alusta. Tässä yhteydessä otettiin käyttöön uusia mittareita ja päivitettiin joidenkin tunnuslukujen laskentatapaa. Vuodelta 2014 esitettävät tiedot on laskettu päivitetyllä mittaristolla. Mikäli yksittäiselle mittarille tai suoritteelle ei ole laskettavissa arvoa, sen arvona on esitetty taulukoissa luku nolla tai tyhjä kohta ja sitä ei huomioida laskennassa.

10 S i v u Rajaturvallisuuden ylläpitäminen Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite Suomen itsenäinen ulkorajavalvonta on tehokas ja uskottava. Rajavartiolaitos on johtava rajaturvallisuusviranomainen ja luotettava yhteistyökumppani, jonka toiminta vahvistaa Suomen sisäistä turvallisuutta ja torjuu tehokkaasti rajat ylittävän laittoman maahantuloon liittyvän rikollisuuden vaikutuksia Suomeen ja Eurooppaan yhdessä muiden PTRviranomaisten kanssa. Euroopan unionin rajaturvallisuusjärjestelmä on yhdenmukainen Sma Rajaturvallisuuden ylläpitäminen (1-5) 4,0 4,0 4,0 4,1 Rajaturvallisuuden tunnusluku parani hiukan vuodesta Työpanosta siirrettiin rajanylityspaikoilta itärajan valvontaan ja partiointi lisääntyi. Siirrettävää teknistä valvontaa lisättiin itärajalla. Rajanylitysliikenne väheni itärajalla mutta kasvoi Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Rajojen valvonnan, rajatarkastuksien ja rikostorjunnan laadussa ja palvelukyvyssä tapahtui vain vähäisiä muutoksia. Yhdyshenkilötoiminta ja kansainväliset operaatiot Rajavartiolaitoksen yhdyshenkilöiden toiminnalla ennalta estetään luvatonta maahantuloa ja siihen liittyvää ihmiskauppaa lähtöalueilla. Yhdyshenkilöiden toiminnalla tuetaan myös muiden EU-maiden toimintaa. Rajavartiolaitoksen osallistuminen kansainvälisiin rajaturvallisuusoperaatioihin ja siviilikriisinhallintaan parantaa EU:n ja Suomen rajaturvallisuutta. Yhdyshenkilötoiminta ja kansainväliset operaatiot Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,9 4,4 3,8 4,3 Yhdyshenkilötoiminnan vaikuttavuus (1-5) 3,5 4,5 3,5 4,4 Kokemus yhdyshenkilötoiminnan onnistumisesta (1-5) 4,3 4,3 4,0 4,2 Tuotokset Yhdyshenkilötoiminnan perusteella estetyt luvattomat rajanylitykset (kpl) Operaatiovuorokaudet Frontex (kpl) Operaatiovuorokaudet muut (kpl) Operaatiovuorokaudet harjoitukset (kpl) Rajavartiolaitoksen yhdyshenkilöiden työn tuloksena on estetty ennalta maahanpääsyä Suomeen tai Suomen myöntämien viisumien avulla muihin Schengen-maihin. Lukumäärä laski vuodesta Keskeisin syy tähän oli viisumihakemusten määrän lasku. Rajavartiolaitos osallistui vuonna Frontexin koordinoimiin rajaturvallisuusoperaatioihin EU:n maa- ja meriulkorajoilla sekä lentoasemilla yhteensä noin 25 henkilötyövuoden panoksella. Osallistuminen operaatioihin lisääntyi selvästi. Yksittäisistä operaatioista merkittävin oli Egeanmerellä toimeenpantu operaatio, johon Rajavartiolaitos lähetti ulkovartiolaiva Merikarhun miehistöineen. Operaation päätavoitteena oli torjua Kreikkaan ja Euroopan unionin alueelle suuntautuvaa laitonta maahantuloa. Yhteistyö naapurimaiden viranomaisten kanssa Naapurimaiden viranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on ylläpitää rauhalliset rajaolot, ennalta estää tehokkaasti Suomeen suuntautuvaa laitonta maahantuloa, terrorismia ja muuta rajat ylittävää rikollisuutta, ylläpitää tilannekuvaa lähialueelta ja varmistaa sujuva rajanylitysliikenne.

11 S i v u 6 Yhteistyö naapurimaiden viranomaisten kanssa Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 5,0 4,2 4,3 4,2 Rajanaapuriyhteistyön vaikuttavuus (1-5) 5,0 5,0 5,0 5,0 Yhteisten riskianalyysien laatu (1-5) 3,4 3,5 3,5 Tuotokset Rajanaapuriyhteistyö (kpl) Alkuvuoden itärajan poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta operatiivinen rajaturvallisuusyhteistyö Venäjän kanssa jatkui tiiviinä. Vuoden aikana järjestettiin yhteensä 505 rajaviranomaisten tapaamista. Vuoden aikana laadittiin yhteiset riskinanalyysit ja vaihdettiin säännöllisesti tietoja laittoman maahantulon ja rikollisuuden torjumiseksi. Lukuisista tapaamisista huolimatta niillä ei pystytty vaikuttamaan alkuvuoden poikkeukselliseen laittoman maahantulon ilmiöön. Kolmikantainen yhteistyö Suomen, Viron ja Venäjän rajaviranomaisten välillä ei toteutunut täysin suunnitellusti. Asiantuntijatason tapaamisia jouduttiin perumaan. Yhteistyömuoto saatiin kuitenkin ylläpidettyä. Rajavartiolaitos järjesti johtotason tapaamisen lokakuussa ja luovutti puheenjohtajuuden Venäjälle. Tavoitteena on varmistaa yhteistyön jatkuminen. Kolmikantainen rajaturvallisuusyhteistyö Suomen, Norjan ja Venäjän kanssa on sujunut vuosisuunnitelman mukaisesti. Lisäksi Rajavartiolaitoksen johto on tavannut eri maiden rajaviranomaisten johtoa kahdenvälisesti. Rajavalvonta Suomen rajavalvonta on järjestetty tehokkaasti. Rajavalvonnan tilannekuva mahdollistaa resurssien tehokkaan käytön. Luvattomat rajanylitykset ja muu laiton toiminta paljastetaan ja luvattomat rajanylittäjät otetaan kiinni. Rajat ylittävään rikollisuuteen puututaan tehokkaasti. Kaikki Schengen alueen ulkorajan ylittävät henkilöt tarkastetaan. Schengen-alueen sisärajoilla ylläpidetään valmius rajatarkastusten palauttamiseen. Maahantulo ja maastalähtö vastoin säädettyä järjestystä paljastetaan. Rajavalvonta Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,0 3,9 4,0 4,1 Rajatarkastusten kattavuus: Saapuva (1-5) 5,0 5,0 5,0 5,0 Rajatarkastusten kattavuus: Lähtevä (1-5) 5,0 5,0 5,0 5,0 Rajatilannekuvan laatu (1-5) 3,9 3,9 3,7 4,2 Rajatarkastusten laatu (1-5) 1,8 1,8 1,6 2,9 Rajatapahtumien estäminen (1-5) 4,0 3,9 4,4 4,4 Rajatapahtumien paljastaminen (1-5) 2,7 4,0 4,2 3,4 Rajanylityksiin liittyvä rikollisuus (1-5) 4,6 5,0 5,0 5,0 Rajanylittäjien näkemys rajaturvallisuuden tasosta (1-5) 4,4 4,4 4,1 4,5 Rajatarkastusten oikeusturva (1-5) 5,0 5,0 5,0 4,5 Rikoslakirikosten selvitystaso (1-5) 4,3 4,3 4,2 4,1 Laittoman maahantulon järjestämisten ja 3,1 2,6 2,8 3,0 ihmiskaupparikosten selvitystaso (1-5) Rikostorjunnan oikeusturva (1-5) 5,0 4,9 5,0 4,9 Rajojen valvonnan valmius ja reagointikyky (1-5) 3,5 3,4 3,3 3,3 Rajojen valvonnan kohdentuminen (1-5) 3,0 3,4 3,7

12 S i v u 7 Rajavalvonta Rajojen valvonta Tilanne maasto- ja meriulkorajalla saatiin turvallisuusympäristön muutoksesta huolimatta säilyttyä vakaana. Luvattomien rajanylitysten ja alueloukkausten kokonaismäärässä ei tapahtunut merkittävää muutosta. Rajojen valvonnan laatu on hiukan parantunut. Partiointia saatiin lisättyä, rajojen valvontaa kohdennettua tarkemmin ja rajatapahtumia estettyä aiempaa enemmän. Siirrettävän valvontakaluston lisäys on kasvattanut itärajan teknisen valvonnan määrää. Rajavartiolaitos sai turvapaikanhakijat itärajalla hallitusti turvapaikkaprosessiin. Rajavartiolaitos varautui rajavalvonnan palauttamiseen sisärajoille ja laittoman maahantulon tulon lisääntymiseen. Rajavartiolaitos osallistui tehostettuun ulkomaalaisvalvontaan sisärajoilla, tuki turvapaikka-tutkintaa, palautuksia sekä muiden viranomaisten suunnittelua ja johtamista. Tarkastusten määrä kasvoi johtuen tehostetun ulkomaalaisvalvonnan tarkastuksista. Rajatarkastukset Rajavartiolaitos on tehnyt henkilöiden rajatarkastukset valvomillaan rajanylityspaikoilla Schengen-säännösten mukaisesti. Rajavartiolaitoksen valvontavastuulla olevilla EU:n ulkorajan rajanylityspaikoilla henkilöiden rajanylitysmäärä väheni hieman (-1 %). Venäjän heikko taloudellinen tilanne vähensi venäläisten matkustajien rajanylityksiä kaikissa liikennemuodoissa. Suomen ja Venäjän välisten maantie- ja raideliikenteen rajanylityspaikkojen kautta kulki noin 8,8 milj. henkilöä (-5 %). Vaalimaa oli itärajan vilkkain rajanylityspaikka. Rajavartiolaitoksen tarkastusvastuulla olevassa ulkorajat ylittävässä lentoliikenteessä tarkastettiin 4,8 milj. matkustajaa (+4 %). Helsingin satamassa rajatarkastuksia tehtiin noin matkustajalle (+11 %) Sma Tuotokset Partiointi (h) Tekninen valvonta (h) Rajojenvalvonnan tarkastukset (kpl) Rajatarkastukset (milj.hlöä) Tullitarkastukset (hlöä) Pääsyn epäämiset (hlöä) Käännyttämispäätös (kpl) Myönnetyt viisumit (kpl) Vastaanotetut turvapaikkahakemukset (hlöä) Rikosilmoitus (R-ilmoitus) (kpl) Valtionrajarikos (kpl) Väärennys (kpl) Laittoman maahantulon järjestäminen ja ihmiskauppa (kpl) Muu rikos tai rikkomus (kpl) Rikesakko (kpl) Rangaistusvaatimusilmoitus (kpl) Pakkokeino (kpl) Huomautus (kpl)

13 S i v u 8 Ulkorajoilla käännytettävien henkilöiden määrä pysyi vuoden 2015 tasolla hiukan yli henkilössä. Rajalla turvapaikkaa haki vuonna yhteensä henkilöä (-18 %). Rikostorjunta Rajavartiolaitos ennaltaehkäisee, paljastaa ja selvittää vakavaa rajat ylittävää rikollisuutta tiiviissä yhteistyössä muiden lainvalvontaviranomaisten kanssa. Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan painopiste on Schengen-ulkorajat ylittävässä liikenteessä. Rajavartiolaitoksen rikostorjunnalla on ennalta estetty rajat ylittävän rikollisuuden vaikutuksia Suomeen ja Eurooppaan. Vuonna tutkintaan tulleiden laittoman maahantulon järjestämistä ja ihmiskauppaa koskevien rikosten määrä kasvoi (+10 %). Laittoman maahantulon järjestämisrikosten ja ihmiskaupparikosten selvitystaso nousi hiukan vuodesta Havaittujen rikosten kokonaismäärässä tapahtui noin 8 % kasvu vuodesta Lukumääräisesti suurimmat kasvut tapahtuivat vesiliikennerikkomuksissa, liikennerikkomuksissa ja muissa rikoksissa tai rikkomuksissa. Valtionrajarikosten osalta määrän laskun selittää muuttunut kirjaamiskäytäntö. Panokset ja tehokkuus Rajaturvallisuuden ylläpitäminen Sma Kustannukset (1000e) ko vuoden hintatasossa Henkilötyövuodet Tuottavuus ind Taloudellisuus ind Rajaturvallisuuden ylläpitämisen kustannukset ja henkilötyövuosikertymä laskivat Rajavartiolaitoksen henkilöstömäärän vähetessä. Tuottavuuden ja taloudellisuuden tunnusluvut paranivat lähes suunnitellusti. Rajojen valvonnassa painotettujen suoritteiden määrää nosti tarkastusten lisääntyminen sekä siirrettävän teknisen valvonnan lisääminen. Rikostorjunnan painotettujen suoritteiden määrä kasvoi toiminnan keskittyessä vakavampien rikosten tutkintaan. Rajatarkastuksissa painotettujen suoritteiden määrää laski itärajan rajanylitysliikenteen väheneminen Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite Suomen rajanylityspaikat ovat tehokkaat. Sujuva rajaliikenne edistää ihmisten kanssakäymistä ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia Sma Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen (1-5) 4,7 4,7 4,8 4,8 Rajanylitysliikenteen sujuvuudessa ei tapahtunut suuria muutoksia. Liikenteen määrän lasku itärajalla paransi entisestään jo hyvällä tasolla ollutta Rajavartiolaitoksen toimista aiheutuvaa odotusaikaa rajanylityspaikoilla. Samalla myös rajanylittäjien tyytyväisyys rajanylityksen sujuvuuteen parani. Itärajan rajanylityspaikat Turvataan sujuva rajanylitysliikenne. Matkustaja kokee rajanylityksen sujuvaksi. Matkustajan odotusaika rajatarkastukseen on enintään 15 minuuttia. Rajatarkastuksissa ja rajatar-

14 S i v u 9 kastuksiin liittyvässä tutkinnassa sekä hallintopäätöksissä huolehditaan henkilöiden perusja ihmisoikeuksista sekä oikeusturvasta. Itärajan rajanylityspaikat Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,7 4,7 4,8 4,8 Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet (1-5) 5,0 5,0 5,0 5,0 Rajatarkastuksen sujuvuus kokonaisaika (1-5) 5,0 5,0 5,0 Rajanylittäjien tyytyväisyys rajanylityksen sujuvuuteen 4,2 4,2 4,4 4,4 (1-5) Rajatarkastusten asiakaspalvelu (1-5) 4,5 4,5 4,5 4,5 Tuotokset Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet (min) 9,4 5,7 5,7 4,0 Rajatarkastusten sujuvuus kokonaisaika (min) 7,4 7,3 6,4 Rajatarkastuksia/vrk (kpl) Rajanylitys Rajavartiolaitoksen valvomilla itärajan rajanylityspaikoilla oli vuotta 2015 sujuvampaa. Myös kyselytutkimuksella selvitetty rajanylittäjien tyytyväisyys rajanylityksen sujuvuuteen parani. Lentoasemien rajanylityspaikat Turvataan sujuva rajanylitysliikenne. Matkustaja kokee rajanylityksen sujuvaksi. Matkustajan odotusaika rajatarkastukseen on enintään 10 minuuttia. Rajatarkastuksissa ja rajatarkastuksiin liittyvässä tutkinnassa sekä hallintopäätöksissä huolehditaan henkilöiden perusja ihmisoikeuksista sekä oikeusturvasta. Lentoasemien rajanylityspaikat Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,7 4,7 4,8 4,8 Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet (1-5) 5,0 5,0 5,0 5,0 Rajanylittäjien tyytyväisyys rajanylityksen sujuvuuteen 4,2 4,2 4,4 4,4 (1-5) Rajatarkastusten asiakaspalvelu (1-5) 4,5 4,5 4,5 4,5 Tuotokset Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet (min) 8,4 6,3 6,3 5,4 Rajatarkastuksia/vrk (kpl) Rajanylitysten sujuvuus Rajavartiolaitoksen valvomilla lentoliikenteen rajanylityspaikoilla saatiin vielä turvattua vaikka liikenne kasvoi yli 4 %. Helsinki-Vantaan lentoasemalle lisättiin tarkastuspisteitä liikenteen keskittyessä aikaisempaa enemmän iltapäivän ruuhkatunneille. Tämä ja rajatarkastusautomaattien lisääntynyt käyttö paransivat sujuvuutta. Rajatarkastusautomaateilla hoidettiin jo yli 30 % lentoaseman rajatarkastuksista. Satamien rajanylityspaikat Turvataan sujuva rajanylitysliikenne. Matkustaja kokee rajanylityksen sujuvaksi. Matkustajan odotusaika rajatarkastukseen on enintään 15 minuuttia. Rajatarkastuksissa ja rajatarkastuksiin liittyvässä tutkinnassa sekä hallintopäätöksissä huolehditaan henkilöiden perusja ihmisoikeuksista sekä oikeusturvasta.

15 S i v u 10 Satamien rajanylityspaikat Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,4 4,5 4,6 4,5 Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet (1-5) 4,5 4,7 4,7 4,5 Rajanylittäjien tyytyväisyys rajanylityksen sujuvuuteen 4,2 4,2 4,4 4,4 (1-5) Rajatarkastusten asiakaspalvelu (1-5) 4,5 4,5 4,5 4,5 Tuotokset Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet (min) 12,9 12,1 12,1 12,9 Rajatarkastuksia/vrk (kpl) Rajanylitysten sujuvuus Rajavartiolaitoksen valvomilla satamien rajanylityspaikoilla laski hiukan vuodesta Merellisen turvallisuuden lisääminen Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite Suomen meripelastusjärjestelmä on luotettava. Rajavartiolaitoksen johtamis- ja toimintavalmius on merellisten monialaonnettomuuksien varalta välitön, rikosten ennaltaehkäisy- ja selvittämiskyky hyvä ja panos merellisen ympäristön suojelemiseksi merkittävä. Veneily ja muu vapaa-ajanvietto rannikolla ja saaristossa on turvallista. Rajavartiolaitoksella on kyky ottaa vastaan operatiivinen johtovastuu ympäristövahinkojentorjunnasta merialueella Sma Merellisen turvallisuuden lisääminen (1-5) 4,5 3,9 4,3 4,0 Merellisen turvallisuuden tilanne on pysynyt vuoden 2015 tasolla. Meripelastuksen osalta toiminnan laatu ei juuri muuttunut. Merellisen ympäristön suojelussa aluspäästötapausten selvitystaso parani hiukan. Tästä syystä merellisen turvallisuuden kokonaistunnusluku nousi vuodesta Tunnusluku laskettiin vuonna 2014 pelkästään meripelastuksen osalta. Vuodesta 2015 lukien mukaan on laskettu myös merellinen ympäristönsuojelu. Tämä on aiheuttanut kokonaistunnusluvun laskun vuodesta Meripelastus Merivartiostoissa on jatkuva johtamis-, viestitys- ja suoritusvalmius meripelastustoimen etsintä- ja pelastustehtäviin. Kaikkiin merellä tapahtuviin hätätilanteisiin kyetään osoittamaan apua. Muiden meripelastusviranomaisten voimavarat hyödynnetään. Meripelastuksen osaaminen varmistetaan koulutuksella, katselmoinneilla ja tarkastuksilla.

16 S i v u 11 Meripelastus Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,5 4,5 4,5 4,6 Meripelastusavun saapuminen onnettomuuspaikalle (1-4,9 5,0 5,0 4,8 5) Meri- ja ympäristötilannekuvan laatu (1-5) 3,9 3,9 3,5 4,2 Tuotokset Etsinnät merialue (kpl) Meripelastustehtävät (kpl) Meripelastuksen sairaankuljetus (kpl) Merialueen avustustehtävä (kpl) Muu meripelastustoimen pelastussuorite (kpl) Pelastettu henkilö (kpl) Estetty onnettomuus (kpl) Merellisen turvallisuuden haasteissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Alusliikenne Suomenlahdella on säilynyt vilkkaana. Merivartiostot ylläpitivät jatkuvaa meripelastustoimen johtamisvalmiutta ja päivystivät meripelastuksen hätäradioliikennettä. Kaikkiin meripelastuksen hätätilanteisin kyettiin osoittamaan apua. Meripelastustoimen kehittämisessä painopiste on ollut viime vuosina suuronnettomuuksiin varautumisessa ja meripelastuksen yhteisten toimintamallien kehittämisessä. Vuoden osalta suurimpana erillishankkeena oli Baltic Sea MIRG -projekti, jossa kehitettiin laivapaloihin liittyviä kansainvälisiä toimintamalleja. Vessel Triage -menetelmän jalkauttaminen jatkui edelleen. Lisäksi käynnistettiin ChemSAR-projekti, jossa kehitetään johtamis- ja toimintamalleja merellisiin kemikaalionnettomuuksiin. Rajavartiolaitos osallistuu Ruotsin rannikkovartioston vetämään DiveSmart Baltic -projektiin. Kaksi viimeksi mainittua projektia jatkuvat vuoteen Meripelastukseen liittyvät tehtävät pysyivät vuoden 2015 tasolla. Muutokset suoritteiden määrissä olivat pieniä. Hätätilanteissa ensimmäinen Rajavartiolaitoksen johtama meripelastusyksikkö on ollut onnettomuuspaikalla keskimäärin 28 minuutissa. Meripelastustapahtumiin johtaneista syistä 61 % on johtunut inhimillisistä tekijöistä kuten merimiestaidollinen virhe, sairaskohtaus tai tapaturma. Tekniset syyt ovat liittyneet 34 %:iin ja ympäristötekijät 5 %:iin meripelastustapahtumista. Merellinen ympäristönsuojelu Merellinen ympäristön valvonta sekä ympäristörikosten selvittäminen ja tutkinta ennalta ehkäisevät tehokkaasti merellisen ympäristön saastumista. Valmius avomerellä tapahtuvaan öljy- ja kemikaalitorjuntaan on hyvä. Merellisen ympäristön suojelu Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 1,6 3,7 2,0 Aluspäästötapausten selvitystaso (1-5) 1,6 3,7 2,0 Tuotokset Aluspäästötapausten määrä (kpl) Vuoden aikana Rajavartiolaitoksen tietoon tuli 41 öljypäästöä Suomen merialueilla (2015: 66). Valtaosa havaituista päästöistä tapahtui sataman tai rannikon tuntumassa ja ne

17 S i v u 12 olivat määrältään pieniä. Öljypäästövalvonnan painopistealueet ovat talousvyöhyke ja aluemeri. Näillä tapahtuneet päästöt ovat viimevuosien tapaan pysyneet vähäisinä. Öljypäästömaksupäätöksiä tehtiin kaksi kappaletta. Kahdeksan tapauksen tutkinta jatkuu edelleen vuonna Panokset ja tehokkuus Merellisen turvallisuuden lisääminen Sma Kustannukset (1000e) ko vuoden hintatasossa Henkilötyövuodet Tuottavuus ind Taloudellisuus ind Tuottavuus ja taloudellisuus laskivat, kun kustannukset nousivat hieman. Kustannusten nousun syynä ovat panostukset vanhentuneen kaluston uusimiseen ja lisääntynyt työpanos Kriisivalmius ja sotilaallinen maanpuolustus Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite Rajavartiolaitoksella on hyvä toimintakyky yhteiskunnan turvaamiseksi kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Rajavartiolaitoksella on hyvä valmius osallistua valtakunnan puolustamiseen. Rajavartiolaitos toimii maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin olosuhteissa Sma Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen (1-5) 3,8 4,1 3,8 3,8 Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen kasvoi vuoden 2015 tasosta. Varusmiesja reserviläiskoulutuksen määriä kasvatettiin. Koulutettavuus ja sijoitettavuus laskivat suunnitellusti vuodesta Tämä laski tunnuslukua. Häiriö- ja poikkeusolovalmiuden ylläpito Rajavartiolaitoksella on ajanmukaiset varautumis- ja puolustussuunnitelmat, tilanteen edellyttämä johtamis- ja toimintavalmius sekä valmius joukkojen perustamiseen. Rajavartiolaitoksen kriisivalmius sekä kyky alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen rauhan aikana on jatkuvaa. Häiriö- ja poikkeusolovalmiuden ylläpito Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,1 4,0 4,0 4,0 Suunnitelmavalmius (1-5) 3,5 3,9 3,7 3,8 Sijoitustilanne (1-5) 4,6 4,5 4,5 4,3 Materiaalivalmius (1-5) 4,1 3,7 3,8 3,8 Sotilaallisen maanpuolustuksen ja kriisiajan valmiuksien ylläpito ja kehittäminen toteutui suunnitellusti. Rajavartiolaitoksessa varauduttiin hybridiuhkien tunnistamiseen ja torjuntaan. Rajavartiolaitoksen joukkotuotanto ja sotilaallisen maanpuolustuksen koulutus Rajavartiolaitoksen henkilökunta, varusmiehet ja reserviläiset on koulutettu kriisiajan tehtäviin ja sijoitettu rajajoukkoihin.

18 S i v u 13 Rajavartiolaitoksen joukkotuotanto ja sotilaallisen maanpuolustuksen koulutus Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,5 4,3 3,6 3,6 Koulutettavuus (1-5) 3,0 4,3 3,1 3,0 Sijoitettavuus (1-5) 3,8 5,0 4,0 4,0 Koulutus (1-5) 3,8 3,7 3,6 3,8 Tuotokset Koulutusvuorokaudet asevelvolliset (kpl) Koulutusvuorokaudet henkilöstö (kpl) Järjestetyt kertausharjoitukset (kpl) Itse järjestetyt sotilaallisen maanpuolustuksen koulutustilaisuudet (kpl) Koulutusvuorokausien määrä nousi vuodesta Asevelvollisten koulutusvuorokausien määrää nostivat järjestettyjen kertausharjoitusten määrän ja saapumiserien vahvuuden kasvu. Joukkotuotanto toteutui suunnitellusti. Henkilöstö voitiin sijoittaa rajajoukkoihin. Panokset ja tehokkuus Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen Sma Kustannukset (1000e) ko vuoden hintatasossa Henkilötyövuodet Tuottavuus ind Taloudellisuus ind Sotilaallisen maanpuolustuksen kustannukset ja henkilötyövuodet nousivat hiukan. Syynä tähän oli lisääntynyt harjoitustoiminta. Tuottavuus ja taloudellisuus paranivat koulutusvuorokausien määrän kasvaessa Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon harvaan asutulle alueelle Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite Rajavartiolaitos lisää päätehtäviensä ohessa ihmisten jokapäiväistä turvallisuutta rajaseudulla ja saaristossa. Rajavartiolaitos toimii perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen lähellä ihmistä. Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille (1-5) Tavoitteen tunnusluku nousi hiukan lähinnä partioinnin kattavuuden parantumisen vuoksi. Turvallisuuden tunne Sma 3,4 3,3 3,3 3,4 Rajaseudun ja saariston ihmiset ja sidosryhmät kokevat Rajavartiolaitoksen toiminnan lisäävän turvallisuutta. Rajavartiolaitos on tavoitettavissa.

19 S i v u 14 Turvallisuuden tunne Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,3 3,2 3,1 3,3 Partioinnin kattavuus maarajalla (1-5) 3,0 3,0 2,8 3,2 Partioinnin kattavuus merirajalla (1-5) 3,0 3,0 2,9 3,1 Harva-alueen asukkaiden kokemus (1-5) 3,4 3,1 3,3 3,2 Harva-alueen viranomaisten näkemys (1-5) 4,1 4,1 3,4 4,0 Harvaanasutun alueen asukkaiden turvallisuuden tunne nousi edellisestä kyselystä. Muiden viranomaisten näkemys Rajavartiolaitoksen merkityksestä harvaan asutun alueen turvallisuudelle laski hiukan. Se on kuitenkin selvästi kansalaisten näkemystä korkeammalla tasolla. Partioinnin kattavuus kasvoi maalla ja merellä. Tämä nosti kokonaistunnuslukua. Viranomaisavun antaminen Rajavartiolaitos antaa viranomaisapua hädässä olevien ihmisten auttamiseksi ja muille viranomaisille kuuluvien tehtävien hoitamiseksi. Viranomaisavun antaminen Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,9 3,8 4,5 3,8 Rajavartiolaitoksen antama viranomaisapu (1-5) 3,9 3,8 4,5 3,8 Tuotokset Yhteistoimintapartiot (h) Turvallisuuspalvelut harva-alueilla (poliisi- ja virkaaputehtävät) (kpl) Etsinnät maa-alue (kpl) Pelastustehtävät maa-alue (kpl) Sairaankuljetus, muu kuin meripelastus (kpl) Avustustehtävä maa-alue (kpl) Muu pelastussuorite maa-alue (kpl) Rajavartiolaitoksen antaman viranomaisavun määrä pysyi vuoden 2015 tasolla. Tehtävämäärät ovat kasvaneet hiukan mutta yhteistoimintapartiot vähentyneet viranomaisten keskittyessä ydintehtäviinsä Sisäiset toiminnot Teknillisen toimialan yleiskatsaus Tulostavoitteiden mukaiset hankkeet kyettiin pääosin toteuttamaan. Kehityshankkeisiin osallistuminen edellytti aiempaa voimakkaampaa priorisointia. Materiaalihallinto Materiaalihallinnon painopiste oli operatiivisen liikkuvuuden turvaamisessa sekä asevelvollisten koulutuksen tukemisessa. Lisäksi kehitettiin Rajavartiolaitoksen materiaalista varautumista. Hankinnat toteutettiin suunnitelmien mukaisesti. Materiaalihallintoa kehitettiin tarkastamalla kaikki materiaalikirjanpidon varasto- ja irtaimistonimikkeet (noin nimikettä) ja laatimalla niistä uusi koodisto. Virkavaatetuksen uudistamisessa aloitettiin maastopartiointiin soveltuvan sadepuvun kehittäminen. Tarkastustoiminnassa ei havaittu merkittäviä poikkeamia.

20 S i v u 15 Tietohallinto Tietohallintoa on kehitetty huomioiden Rajavartiolaitoksen strategia ja johdon linjaukset. Kaikki tietohallinnon hankkeet perustuvat kokonaisarkkitehtuurilähtöisesti toiminnan vaatimuksiin. Uudet hankkeet on toteutettu projekti- ja hankehallintamallilla. Kokonaisarkkitehtuurityötä jatkettiin laatimalla tietoarkkitehtuurin nykytilankuvauksia osana sisäministeriön arkkitehtuurityötä. Rajavartiolaitos osallistui turvallisuusviranomaisten yhteisten tietojärjestelmähankkeiden toimeenpanoon. Suurin osa Rajavartiolaitoksen perustietoteknisistä palveluista hankittiin Valtorilta. Rajavartiolaitoksen toimipisteet on liitetty turvallisuusverkkoon. Rajojen valvonnassa käytettävää teknistä valvontajärjestelmää ylläpidettiin ja kehitettiin. Itärajalle hankittiin siirrettävää valvontalaitteistoa. Merialueen tutkakalustoa uusittiin. Rajatarkastuksissa käytettävän tekniikan osalta Rajavartiolaitos osallistui aktiivisesti EU:n Älykkäät rajat -hankkeen valmisteluun. Toimitilahallinto Onttolan alueen peruskorjaus- ja kehittämishankkeen suunnittelu aloitettiin. Senaattikiinteistöt on varautunut vuosien investointikehyksessään hankkeen rahoitukseen. Immolan alueen kehittämissuunnitelma päivitettiin joulukuussa. Kehittämishanke aloitetaan 2017 ruokalan perusparannuksella. Senaatti-kiinteistöt on varautunut vuosien investointikehyksessään hankkeen rahoitukseen. Rajavartiolaitoksen pääkaupunkiseudun toimitilat valmistuivat ja muutto toimitiloihin toteutui toukokuussa. Hanke oli osa Rajavartiolaitoksen talouden sopeuttamisohjelmaa ja hillitsee vuokramenojen kasvua. Alustoimiala Vartiolentolaivueen uusi tukikohta Helsinki-Vantaalle valmistuu helmikuussa Ulkovartiolaiva Turvan eri ominaisuudet ja suorituskyvyt olivat vuoden aikana täysimääräisesti käytössä. Aluksen järjestelmien säätöjä on jatkettu ja sitä on täydennetty erilaisilla varustehankinnoilla. NV-15E kovapohjaisen kumiveneen evaluoinnin perusteella tehtiin päätökset uuden NVsarjan ominaisuuksista. Päätettiin venesarjan hankinnasta merivartioasemien käyttöön ja aloitettiin kilpailutus. Merivene MIV-15E veneen hankinnasta päätettiin ja sopimus evaluointiveneen hankinnasta tehtiin keväällä. Aluksen suunniteltu toimitus on loppuvuodesta Vartiolaiva Merikarhun Frontex-operaatiossa tarvitsema tuki ja ylläpito järjestettiin Välimerelle. Aluksen siirtomatkoilla ja operoinnissa vaihtelevissa ja vaativissa tehtävissä Välimerellä ei esiintynyt merkittäviä teknisiä ongelmia. Muun aluskaluston huoltotoimenpiteet toteutettiin suunnitellusti minimoiden keskeytyspäivien määrä. Kaupallinen toimiala EU:n julkisia hankintoja koskevien direktiivien (2014/23-25/EU) välitön oikeusvaikutus huomioitiin keväällä noudattamalla siirtymäkauden sääntelyä. Rajavartiolaitos osallistui turvallisuusviranomaisten hankintaverkoston toimintaan. Verkoston tarkoituksena on tiedon ja parhaiden käytäntöjen jakaminen sekä yhteishankinnat.

21 S i v u 16 Viestintä Viestinnän painopiste oli Rajavartiolaitoksen toimenpiteissä laittoman maahantulon hallitsemiseksi. Julkisuudessa oli esillä erityisesti Venäjältä Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikoille tulleet turvapaikanhakijat ja huhtikuussa voimaan tulleet tilapäiset liikennerajoitukset. Rajavartiolaitoksen tiedotuksessa korostui sisäisen turvallisuuden selonteossa mainitut sopeuttamistoimenpiteet. Itärajan rajanylityspaikkojen mahdolliset aukioloaikojen rajoitukset huomioitiin mediassa laajasti. Myös syksyn aikana tapahtuneet ilma-alusten alueloukkausepäilyt ja Rajavartiolaitoksen osallistuminen Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin operaatioihin saivat vuoden aikana paljon julkisuutta. Säädösvalmistelu Rajavartiolaitoksen säädösvalmistelussa huomioidaan sisäministeriön yhteiset ja omat säädösvalmistelun laadun parantamista koskevat tulostavoitteet. Rajavartiolaitoksella on kattava tiedonkeräysjärjestelmä sitä koskevien säädösten toimivuudesta ja muutostarpeista. Sisäministeriö asetti huhtikuussa hankkeen hybridiuhkiin varautumista koskevien rajavartiolainsäädännön muutosten valmistelemiseksi. Tarkoituksena on kehittää Rajavartiolaitoksen normaaliolojen toimivaltuuksia siten, että Rajavartiolaitos voi varautua ja vastata nopeasti Suomen turvallisuusympäristössä ilmeneviin uhkiin. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa syksyllä 2017 ja muutokset tulisivat voimaan vuonna Hanke Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalain valmistelemiseksi jatkui vuonna. Uuteen lakiin on tarkoitus siirtää nykyisin rajavartiolaissa olevat Rajavartiolaitoksen rikostorjuntaa koskevat säännökset. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa alkuvuonna 2017 ja laki tulisi voimaan vuonna Sisäministeriö ja ympäristöministeriö saivat huhtikuussa valmiiksi selvityksen hallitusohjelman mukaisesta merialueilla tapahtuvien ympäristöonnettomuuksien torjunnan operatiivisen johtovastuun siirtämisestä sisäministeriölle. Selvitystyön perusteella on tarkoitus laatia hallituksen esitys siirron toteuttamisen edellyttämistä säädösmuutoksista. Sisäministeriö asetti lokakuussa hankkeen henkilötietojen käsittelyä Rajavartiolaitoksessa koskevan lainsäädännön tarkistamiseksi. Hankkeessa valmistellaan uudistuneen EU:n tietosuojalainsäädännön edellyttämät muutokset sekä arvioidaan lainsäädännön muut muutostarpeet. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa syysistuntokaudella 2017 ja muutokset tulisivat voimaan keväällä Vuoden aikana annettiin myös asetus rajanylityspaikoista sekä rajatarkastustehtävien jakamisesta niillä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta sekä sisäministeriön asetus Rajavartiolaitoksen suoritteiden maksuista. Rajavartiolaitos on jatkanut aktiivista ja ennakoivaa vaikuttamista Euroopan unionin säädösvalmisteluun. Asetus Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta tuli voimaan Suomi sai asetukseen kaikki keskeiset neuvottelutavoitteena olleet asiat. Komissio antoi huhtikuussa uusitun ehdotuksen Älykkäät rajat -asetuspaketista ja marraskuussa ehdotuksen Euroopan matkustajatieto- ja lupajärjestelmästä (ETIAS). Suunnittelu- ja taloushallinto Rajavartiolaitos jatkoi talouden sopeuttamisohjelman toimeenpanoa. Ohjelman tavoitteena on toimeenpanna säästövelvoitteet ja hallita kustannusten nousun vaikutukset. Vuoteen 2017 asti ulottuvan ohjelman toteutus on edennyt pääosin suunnitellussa aikataulussa ja

22 S i v u 17 sen tavoitteet tullaan saavuttamaan. Sopeuttamisohjelma ei sisällä vuosien 2014 kehyspäätösten leikkauksia. Rajavartiolaitoksen toiminnan ja talouden seurantajärjestelmällä on tuotettu säädösten, määräysten sekä Rajavartiolaitoksen johtamisen edellyttämät tarpeelliset ja ajantasaiset tiedot. Rajavartiolaitos osallistui kirjanpito- ja tilinpäätöstehtävien Palkeisiin siirron suunnitteluun. Laskujen käsittelyn automaatioasetetta nostettiin edelleen. Rajavartiolaitoksen laskuista 25,5 % tuli valmiiksi tiliöitynä ja laskuista maksettiin automaattisesti 4,3 % hyväksyttyyn sopimukseen ja laskutussuunnitelmaan perustuen. Talousarvion ulkopuolista rahoitusta on hyödynnetty aktiivisesti. Rajavartiolaitoksella on vuoden aikana ollut käynnissä 35 ulkopuolisella rahoituksella tuettua hanketta. Niihin on myönnetty rahoitusta yhdeksästä eri rahoituslähteestä. Sisäisen turvallisuuden rahaston 20 hankkeeseen on myönnetty vuosien 2015 ja aikana lähes 10 miljoonaa euroa. Rahoitus jakautuu vuosille Hankkeet ovat pääosin rajojen valvontaan ja rajatarkastuksiin liittyviä järjestelmä- ja kalustohankintoja. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston noin 2,3 miljoonan euron rahoitus kohdistuu neljään merellisen koulutuksen, tietojenvaihdon ja kalastuksenvalvonnan hankkeeseen. Rahoitusta on saatu myös Interreg Baltic Sea -rahastosta, FP7-tutkimuksen puiteohjelmasta, Horisontti ohjelmasta ja Suomen Akatemiasta. Lisäksi Rajavartiolaitos on johtanut vuoden aikana ulkoasiainministeriön IBA-rahoituksella kolmea hanketta. Rajavartiolaitoksessa jatkettiin 2014 käyttöön otetun riskienhallinnan toimintamallin jalkauttamista. Vuonna tehty riskien arviointi kattoi kaikki strategiset päämäärät. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Rajavartiolaitos osallistui Euroopan unionin rahoittamiin tutkimusprojekteihin konsortioiden jäsenenä. Rajatarkastusten automatisointia tutkivassa ja kehittävässä FastPasstutkimusprojektissa ( ) siirryttiin demonstraatiovaiheeseen. Rajavartiolaitos vastasi vaiheen arvioimisesta rajaviranomaisten näkökulmasta. Rajavartijan työn inhimillisiä tekijöitä tarkastelevassa BODEGA-projektissa ( ) Rajavartiolaitos vastasi kirjallisuuskatsauksesta sekä osallistui skenaarioiden mallintamisen ja kenttätutkimuksiin. Rajavartiolaitos osallistui kumppanina Early Warning for Increased Situational Awareness (EWISA) -projektiin, jossa kehitetään ja testataan älykästä videoanalyysijärjestelmää maarajojen valvonnassa. Rajavartiolaitos on vastannut projektin teknisen vaatimusmäärittelyn ja markkinakartoituksen laatimisesta. EWISA-projekti jatkuu vuoteen Rajavartiolaitos johti 2015 eurooppalaisten rannikkovartiostotoimijoiden koulutusyhteistyötä kehittävän European Coast Guard Functions Academy Network ECGFA NET -projektin. Projektin tuloksena perustettiin rannikkovalvontatoimintoihin liittyvien oppilaitosten koulutusverkosto, avattiin eurooppalaisen rannikkovartiostotoimintojen koulutusportaali sekä laadittiin perusteet tutkintojen yhteisille erityispiirteille ja vähimmäisosaamistavoitteille. Projektin jatkohanke käynnistyi lokakuussa. Jatkohanke tukee perustettua koulutusverkostoa, edistää koulutustarjonnan tavoittavuutta eri maiden ja viranomaisten välillä, pilotoi koulutusvaihto-ohjelman ja jatkaa koulutuksen harmonisointia. Rajavartiolaitos johti Baltic Sea MIRG (Maritime Incident Response Group) -projektin (12/ /). MIRG viittaa erikoiskoulutettuun ryhmään, joka toimii vaativissa merellisissä onnettomuus- ja pelastustehtävissä. Projektissa kehitettiin kansainväliset johtamisja toimintamallit merellisiin onnettomuus- ja laivapalotilanteisiin Itämeren alueella sekä tuettiin MIRG-palveluiden yhtenäistämistä Euroopassa. Projekti oli EU:n Itämeri-strategian toimintasuunnitelman lippulaivaprojekti. Rajavartiolaitoksen ja Venäjän rajavartiopalvelun välisessä koulutuksen ja tieteellisen tutkimuksen alatyöryhmässä viimeisteltiin rikostorjuntayhteistyötä tarkastellut tutkimushanke. Toimintaympäristötutkimuksen toinen vaihe käynnistettiin yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston johtaman tutkimuskonsortion kanssa. Rajavartiolaitos on mukana laajassa Suomen

23 S i v u 18 Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa tutkimushankkeessa, jonka aiheena on globaalin turvallisuuden monikerroksiset rajat (GLASE). Hankkeessa tutkitaan globaalin turvallisuusympäristön muutoksia ja sen vaikutuksia eurooppalaiseen rajaturvallisuuteen. Erityisenä painopisteenä on Suomen ulkoraja ja Venäjä. Hankkeessa analysoidaan ja ennakoidaan erilaisia rajoihin liittyviä riskejä ja niiden heijastumista arkipäivän geopolitiikkaan. Rajojen hallintajärjestelmien tutkimuksessa paneudutaan erityisesti Suomen ja Venäjän rajan hallinnan erityispiirteisiin Euroopan unionin kontekstissa. Hankkeessa kehitetään rajoihin liittyvien turvallisuusuhkien uusia tutkimus- ja ennakointimenetelmiä. Raja- ja merivartiokoulun julkaisusarjassa julkaistiin yksi julkaisu. Vuonna palkittiin aloitepalkinnolla kolme Rajavartiolaitoksen virkamiestä Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Valtiokonttorin määräyksen (VK/1078/00.01./2014, ) mukaan kustannusvastaavuuslaskelmien eri osa-alueiden esittämisvelvollisuuden raja on miljoona euroa. Tästä syystä kustannusvastaavuuslaskelmat esitetään vain julkisoikeudellisten suoritteiden (sairaankuljetukset ja viisumit) sekä yhteisrahoitteisen toiminnan osalta. Alusten ja ilma-alusten sairaankuljetusten sekä viisumien kustannusvastaavuuslaskelmat on tehty erillisinä. Ne esitetään jäljempänä myös yhteenvetona ilman edellisten vuosien vertailua. Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelmaa (vuokraus) ei esitetä toimintakertomuksessa. Liiketaloudellisten suoritteiden tuotot olivat euroa. Sairaankuljetukset, ilma-alukset MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA Sairaankuljetustoiminta (ilma-alus) Tuotot/kustannukset Tavoite Maksullisen toiminnan tuotot: Maksullisen toiminnan myyntituotot Muut toiminnan tuotot Tuotot yhteensä: Kokonaiskustannukset: Erilliskustannukset: Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökustannukset Vuokrat Palveluiden ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä: Osuus yhteiskustannuksista: Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä: Kokonaiskustannukset yhteensä: Kustannusvastaavuus (tuotot-kust) Kustannusvastaavuus % 100 % 72 % 95 % 70 % (monta % tuotot kattavat kustannuksista)

24 S i v u 19 Rajavartiolaitoksen 1990-luvun lopulta asti käyttämää kustannusvastaavuuslaskennan mallia on päivitetty tämän tilinpäätöksen yhteydessä. Perussyy päivitykseen on yhteiskustannusten parempi huomioiminen. Uudistettu laskentamalli vastaa paremmin maksullisen toiminnan hinnoittelulaskelmissa käytettyä tapaa huomioida tukitoimintojen kustannukset yleiskustannuslisäprosentin avulla. Myös vuodet 2014 ja 2015 on esitetty uudistetun mallin mukaisella tavalla. Kustannukset kohdennetaan konetyyppikohtaisesti sairaankuljetuksiin käytettyjen lentotuntien perusteella. Yhteiskustannusten tukitoimintojen kustannuksina huomioidaan yleiskustannuslisäprosentin (86 %) mukainen osuus. Kulut on eritelty palkkoihin ja muihin toimintamenoihin. Muuta kululajikohtaista erittelyä ei ole saatavilla. Poistoina ja korkoina on huomioitu vartiolentolaivueen ilma-aluskalustoon liittyvät poistot ja korot. Niistä on otettu laskelmaan sama suhteellinen osuus kuin erilliskustannusten kohdentamisessa. Vuonna sairaankuljetusten lukumäärä eri ilma-aluksilla oli yhteensä 158 tuntia (2015: 153 tuntia). Sairaankuljetusten hinnoittelu oli sisäministeriön asetuksen Rajavartiolaitoksen suoritteista 998/2013 mukaista Sisäministeriön uuden vastaavan suoriteasetuksen voimantulon jälkeen hinnat on määrätty Rajavartiolaitoksen RVLPAK D.33 pysyväisasiakirjassa. Kansaneläkelaitoksen maksamissa sairaankuljetuksissa siirryttiin soveltamaan 1.9. alkaen sosiaali- ja terveysministeriön asetusta 756/. Helikoptereilla tehdyn potilaskuljetuksen korvausperusteena on enintään euroa tunnilta ja sen jälkeen 315,50 euroa jokaiselta alkavalta neljännestunnilta. Aikaisemmin sairaankuljetusten korvaushinnat ovat olleet Rajavartiolaitoksen omakustannushintojen mukaisia. Poistojen kasvu johtuu kahden uuden Super Puma -helikopterin aktivoimisesta taseeseen kesällä. Ilma-alusten varaosa- ja varalaitevaraston arvo kasvoi 3,3 milj. euroa. Kasvu selittyy kahden uuden Super Puma -koneen varaosien hankinnoilla. Kulutusmenoina käsiteltävät toimintamenot laskivat -3,7 % (2 milj. euroa).

25 S i v u 20 Sairaankuljetukset, alukset MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA Sairaankuljetustoiminta (alus) Tuotot/kustannukset Tavoite 2015 Maksullisen toiminnan tuotot: Maksullisen toiminnan myyntituotot Muut toiminnan tuotot 0 0 Tuotot yhteensä: Kokonaiskustannukset: Erilliskustannukset: Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökustannukset Vuokrat Palveluiden ostot Muut erilliskustannukset Muut aluskustannukset Erilliskustannukset yhteensä: Osuus yhteiskustannuksista: Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Muut yhteiskustannukset 0 0 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä: Kokonaiskustannukset yhteensä: Kustannusvastaavuus (tuotot-kustannukset) Kustannusvastaavuus % 78 % 106 % (monta % tuotot kattavat kustannuksista) Alusten sairaankuljetusten osalta kustannusvastaavuuslaskelma esitetään nyt ensimmäisen kerran tilinpäätösasiakirjassa. Vertailutieto on esitettävissä vain vuodelta Aluksilla tehtyjä sairaankuljetuksia oli 367,25 tuntia (2015: 352,75 tuntia). Alustoimintojen kustannusten kohdentamisessa kustannusvastaavuuslaskelmaan on käytetty sairaankuljetuksiin käytettyjen tuntien suhteellista osuutta kunkin aluskalustoluokan ajotunneista. Näiden alusten tunneista yhteensä 2,1 % kohdistui sairaankuljetuksiin. Henkilöstökulut on laskettu sairaankuljetustuntien, keskimääräisen tuntihinnan ja kaluston kuljettamiseen tarvittavan miehistön lukumäärän mukaan. Yleiskustannuslisä on 86 %. Poistoina ja korkoina on käsitelty merivartiostojen aluskalustoon liittyvät poistot ja korot. Niistä on otettu laskelmaan sama suhteellinen osuus kuin erilliskustannusten kohdentamisessa. Tavoitetta ei alusten osalta ole erikseen esitetty, koska kaikkien sairaankuljetusten yhteensä arvioidut tulot 1,3 milj. euroa on esitetty ilma-alusten sairaankuljetusten kustannusvastaavuuslaskelmassa. Aluksilla tehtävien sairaankuljetusten hinnat muuttuivat 1.5. alkaen. Partioveneiden, rannikkovartioveneiden ja ilmatyynyalusten omakustannushinnat laskivat %. Vuoden 2015 aikana näiden alusten poistoaika muutettiin seitsemästä vuodesta viiteentoista vuoteen.

26 S i v u 21 Viisumit ja muut luvat MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA Viisumit, muut luvat ja päätökset Tuotot/kustannukset Tavoite Maksullisen toiminnan tuotot: Maksullisen toiminnan myyntituotot Muut toiminnan tuotot Tuotot yhteensä: Kokonaiskustannukset: Erilliskustannukset: Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökustannukset Vuokrat Palveluiden ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä: Osuus yhteiskustannuksista: Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä: Kokonaiskustannukset yhteensä: Kustannusvastaavuus (tuotot-kustannukset) Kustannusvastaavuus % 100 % 81 % 80 % 100 % (monta % tuotot kattavat kustannuksista) Viisumit sekä muut luvat ja päätökset ovat julkisoikeudellisia suoritteita, joiden hinnan määrää Euroopan unioni. Viisumien, lupien ja päätösten tulot löytyvät kirjanpidosta, mutta vastaavia kuluja ei erikseen seurata. Erilliskuluihin on laskettu kohdennettu työaika. Viisumin kirjoittamiseen ja muuhun hallinnointiin on arvioitu kuluvan 45 minuuttia. Toimenpiteet käsittävät viisumin kirjoituksen, hakijan valokuvaamisen, merkitsemisen rajavartiotoiminnan tietojärjestelmään ja ulkoministeriön VIISU-järjestelmään, viisumitulojen tilityksen sekä kassojen tarkistamisen. Viisumeja myönnettiin yhteensä kpl (1 319*0,75=989 tuntia). Henkilöstökuluiksi on laskettu Rajavartiolaitoksen palkkamenoista viisumien myöntämiseen kuluvan ajan suhteellinen osuus (0,09 %) rajatarkastustoiminnon kokonaistyöajasta. Yhteiskustannusten tukitoimintojen kustannukset on laskettu yleiskustannuslisäprosentin avulla. Poistot ja korot on kohdennettu samassa suhteessa kuin palkkakulut.

27 S i v u 22 Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus Julkisoikeudelliset suoritteet, kustannusvastaavuuslaskemien yhteenveto Toimiala: Rajavartiolaitos Tavoite euma euma euma euma Yhteensä Ilma-alus Alus Viisumi,luvat Tuotot/kustannukset TUOTOT - Maksullisen toiminnan myyntituotot Muut toiminnan tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS tuotot - kustannukset kustannusvastaavuus % 100 % 74 % 72 % 78 % 81 % Yhteisrahoitteinen toiminta Yhteisrahoitteista toimintaa seurataan projektit ja hankkeet -tililuokassa. Hankekoodille kirjataan sekä tulot että erilliskulut. Arvonlisäverot on kirjattu projektille ja tukikelpoisesta palaumasta on vastaava osuus tuloutettu sekalaisiin tuloihin momentille Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmien tuotoissa on Rajavartiolaitokselle saadut rahoitusosuudet eri hankkeisiin. Kuluissa on näitä hankkeita vastaavat menot. Kuluissa ovat mukana myös käyttöomaisuushankinnat. Suurin osa Rajavartiolaitoksen ulkopuolisesta rahoituksesta kohdistuu Rajavartiolaitoksen omaisuuden hankintaan. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma on EU:n sisäisen turvallisuuden rahaston hankkeiden osalta tehty maksuperusteella. Kuluja vastaavia tuloja ei ole viety siirtosaamisiksi, koska hankkeiden rahoitusta ei ole vahvistettu tai rahoitus vahvistetaan lopullisesti vasta hankkeen päättymisen jälkeen. Muiden hankkeiden osalta tulot on kirjattu suoriteperusteella. Sisäisen turvallisuuden rahaston hankkeiden tuotoista merkittävimmät ovat olleet operatiivinen tuki vartiolaiva Merikarhuun ja Turvaan (2,8 milj. euroa), yhdyshenkilötoiminta Abujassa ja New Delhissä (0,34 milj. euroa) sekä Rasti-järjestelmä (0,45 milj. euroa). Yhteisrahoitteisissa hankkeissa on lisäksi mukana FastPass-hanke, jossa kehitetään luotettavampaa teknologiaa matkustajan tunnistamiseksi lentoasemilla ja muilla rajanylityspaikoilla. Yhteisrahoitteisiin hankkeisiin kuuluvat myös ulkoministeriön rahoittamat hankkeet arktisen merellisen turvallisuuden kehittämiseen, onnettomuusalusten riskiarvio, itäliikenteen kehitykseen vaikuttavat tekijät ja laivapalotoimintamallin kehittäminen (kirjausoikeus momentille Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö).

28 S i v u 23 Teknologian tutkimuskeskus VTT koordinoi eurooppalaista rajavalvontaa edistävää BO- DEGA-hanketta, jonka pääpaino on inhimillisten tekijöiden huomioimisessa niin viranomaisten kuin matkustajienkin näkökulmasta. Hankkeen tavoitteena on tehostaa ja yhtenäistää erilaisia automaattisia rajatarkastusjärjestelmiä eettisistä lähtökohdista. Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa tutkimushankkeessa (GLASE) tutkitaan globaaliln turvallisuuden monikerroksisia rajoja. Euroopan komission rahoittamia hankkeita ovat lisäksi Romanian poliisin johtama EWISAhanke, jonka tavoitteena on lisätä videovalvonnan älykkyyttä ja käytettävyyttä osana valvonta- ja tilannekuvajärjestelmiä. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoittamaan puiteohjelmaan kuuluvassa ECGFA NET -hankkeessa on luotu verkosto rannikkovartiostotoimintoihin liittyvien oppilaitosten välille. Hanke oli Rajavartiolaitoksen johtama. Rajavartiolaitos osallistuu komission rahoittamaan FP puiteohjelmaan kuuluvaan EUCISE2020-projektiin, jossa ensisijaisena tavoitteena on kehittää ja toteuttaa testiympäristö aiemmissa hankkeissa ja EU:n strategisissa asiakirjoissa ehdotettujen merellisen toimintaympäristön tietojen vaihdon parantamiseksi. Rajavartiolaitos osallistuu Turun yliopiston johtamaan ja EU:n Itämeren alueen Interregrahoitusohjelmasta rahoitettavaan ChemSAR-projektiin, jossa parannetaan Itämeren alueen maiden meripelastuksenkykyä vastata merellä tapahtuviin vaarallisten ja haitallisten aineiden onnettomuuksiin. DiveSMART Baltic -projekti kehittää viranomaisten pelastussukeltajien koordinaatiota Itämeren alueella ja parantaa valmiuksia tehokkaampaan yhteistyöhön onnettomuuksissa Itämerellä. Projektia koordinoi Ruotsin rannikkovartiosto ja Rajavartiolaitos on yksi projektin kumppaneista. Projekti on EU:n Itämeren alueen strategian (EUSBSR) lippulaivahanke (Policy Area SAFE). Projektin kahdeksan kumppania ovat merellisen turvallisuuden viranomais- ja asiantuntijaorganisaatioita. Frontex-operaatioita ei ole käsitelty yhteisrahoitteisina hankkeina, koska kyse on EU:n ja Suomen välisestä yhteistoiminnasta ja Rajavartiolaitos saa korvauksen panoksestaan yhteisiin operaatioihin.

29 S i v u 24 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Tuotot/kustannukset Tavoite TUOTOT Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS tuotot - kustannukset kustannusvastaavuus % 39 % 69 % 25 % 52 % Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmassa on huomioitu tukitoimintojen kustannuksina 5 % yleiskustannuslisä sekä poistoina ja korkoina 1 % Rajavartiolaitoksen vuosittaisista poistoista ja koroista. Muina erilliskuluina on ilmoitettu arvonlisäveromenot ja tiliryhmän 12 kulut. Tavoitteena on esitetty Rajavartiolaitoksen tulo- ja menosäännössä esitetty arvio rahastojen ja ulkopuolisen rahoituksen palaumista Arvio toiminnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaikutuksista Henkilöstöstrategian ja -suunnitelman mukaisesti vuonna jatkettiin toimia naisten osuuden lisäämiseksi rajavartiomiehissä. Joulukuussa rajavartijan peruskurssilta valmistui 14 naista (28 % kurssilaisista). Vuonna 2017 alkavalle peruskurssille hyväksyttiin 11 naista (17 % kurssilaisista). Rekrytoinnissa käytettiin positiivista erityiskohtelua antamalla naishakijoille lisäpiste vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisesta sekä käyttämällä matalampia vaatimusrajoja 12 minuutin juoksutestissä. Maanpuolustuskorkeakoulusta valmistui elokuussa yksi naisupseeri Rajavartiolaitokseen.

30 S i v u HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 3.1 HENKILÖSTÖJOHTAMINEN Rajavartiolaitoksen henkilöstöstrategian 2022 mukaisesti Rajavartiolaitoksessa on luotettava, ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö. Henkilökunta pysyy ja jaksaa työskennellä Rajavartiolaitoksen palveluksessa ja on tyytyväinen työhönsä. Henkilöstön työympäristö on työturvallinen. Itärajan valvonnan vahventamista jatkettiin siirtämällä vuonna 2015 siirretyn 25 henkilön työpanoksen lisäksi 25 henkilön työpanos rajatarkastuksista rajojen valvontaan. Hajautetun työn ja etätyön käyttömahdollisuus vakiinnutettiin pysyväksi toimintamalliksi koko Rajavartiolaitoksessa kaikissa hajautettuna tehtäväksi soveltuvissa tehtävissä. Etätyöpäätöksiä on tehty kahtena edellisvuotena yhteensä noin 80 henkilölle ja hajautetun työn päätöksiä yhdeksälle henkilölle. Rajavartiolaitoksessa perustettiin vuoden aikana Rajavartiolaitoksesta eläköityneistä henkilöistä pooli (evp-pooli). Poolin tarkoituksena on mahdollistaa toimivaltaisten rajavartiomiehen tehtäviin kykenevän lisähenkilöstön nopea käyttöönotto rajaturvallisuustilanteen niin edellyttäessä. Rajavartiolaitoksessa oli töissä vuoden lopussa yhteensä henkilöä. Vähennystä vuoteen 2015 verrattuna oli 29 henkilöä. Rajavartiolaitoksen palvelukseen valmistui Maanpuolustuskorkeakoulusta 22 sotatieteiden kandidaattia ja rajavartijan peruskurssilta 60 rajavartijaa.

31 S i v u HENKILÖSTÖN TILAA JA MÄÄRÄÄ KÄSITTELEVÄT TUNNUSLUVUT SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Toimiala:_Rajavartiolaitos 2014 Työterveyshuollon kustannusten nousu johtuu itärajan vahvistamiseen liittyvistä toimenpiteistä kuten evp-poolin terveystarkastuksista ja operatiivisen henkilöstön ylimääräisistä rokotuksista. Näiltä osin kustannukset olivat yli Henkilötyövuodet Rajavartiolaitoksen henkilöstö (pl. työllisyysvaroin palkatut) tuotti henkilötyövuotta (2015: 2 679) Henkilöstömäärä ja sukupuolijakauma % osuus 2015 % osuus % osuus % vert.ed. vuoteen 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ, RAKENNE JA KULUT henkilötyövuodet (sis. harj ja työllisyysrahoin palkatu ,3 henkilöstömäärä ,0 naiset , , ,9 1,6 miehet , , ,1-1,5 vakinaiset , , ,4-0,9 naiset , , ,0 2,0 miehet , , ,4-1,3 määräaikaiset 52 1,9 48 1,7 42 1,5-12,5 naiset 31 1,1 27 1,0 17 0,6-37,0 miehet 21 0,8 21 0,8 25 0,9 19,0 kokoaikaiset , , ,1-1,4 naiset , , ,2 0,8 miehet , , ,9-1,8 osa-aikaiset 40 1,4 43 1,5 53 1,9 23,3 naiset 19 0,7 16 0,6 19 0,7 18,8 miehet 21 0,8 27 1,0 34 1,2 25,9 keski-ikä 40,0 39,4 39,6 0,5 naiset 44,3 42,8 42,5-0,7 miehet 39,4 38,9 39,1 0,5 tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta% 76,9 76,9 75,9-1,3 kokonaistyövoimakustannukset /vuosi ,3 tehdyn työajan palkat, % osuus palkkasummasta , , ,0 0,2 välilliset työvoimakustannukset ,0 ja niiden % osuus tehdyn työajan palkoista 66,5 61,6 61,9 0,5 2. TYÖHYVINVOINTI työtyytyväisyysindeksi 3,46 3,46 3,64 5,2 lähtövaihtuvuus % 0,2 0,8 0,6-25,0 tulovaihtuvuus % 4,2 4,3 3,5-18,6 kenttäkelpoisuus 4,4 4,4 4,4 0,0 fyysinen kunto (1-5) 4,3 4,3 4,3 0,0 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen % henkilöstöstä 0,07 0,13 0,09 sairauspoissaolot työpäivää/htv 9,9 9,2 9,1-1,1 työterveyshuolto /htv ,3 työkunnon ja työtyytyväisyyden edistäminen /htv ,3 työtapaturmat 1 0,6 0,6 0,0 3. OSAAMINEN koulutustasoindeksi 4,2 3,9 4,1 5,1 naiset 4,30 4,00 4,09 2,3 miehet 4,10 3,80 4,33 13,9 koulutus ja kehittäminen /htv koulutuspanostus työpäivää/htv 6,6 5,3 4,8-9,4 henkilöstön arvo ,0 Vuoden lopussa Rajavartiolaitoksen palveluksessa oli virkamiestä, joista miehiä (86 %) ja naisia 382 (14 %).

32 S i v u 27 Vakituisesta henkilöstöstä sotilasviranhaltijoita on noin 86 %. Naisten osuus sotilasviranhaltijoista on noin 5 %. Naiset työskentelevät pääsääntöisesti siviilitehtävissä, joissa heidän osuutensa on noin 68 %. Henkilöstörakenne Upseerit Opistoupseerit Erikoisupseeerit Raja- ja merivartijat Siviilivirkamiehet Ikärakenne Rajavartiolaitoksen henkilöstön keski-ikä (39,6 vuotta) pysyi lähes samana vuoteen 2015 verrattuna (39,4 vuotta). Keski-ikä on varsin matala johtuen henkilöstörakenteen painottumisesta sotilashenkilöstöön. Sotilaiden eläkejärjestelmästä johtuen miesten keski-ikä (39,1 vuotta) on naisten keski-ikää (42,5 vuotta) matalampi. Suurin henkilöstöryhmä iän perusteella oli vuotiaat (33 %) Henkilöstön ikärakenne mies nainen 400 yhteensä Koulutusrakenne Koulutustasoindeksin tiedot on kerätty Tilastokeskuksen luokituksen mukaan, joka perustuu Unescon laatimaan kansainväliseen koulutusluokitukseen (Unesco International Standard Classification of Education, ISCED). ISCED-luokitus on laadittu tilastollisia tarkoituksia var-

33 S i v u 28 ten ja se vaikuttaa ainoastaan koulutuksen tilastointiin liittyviin asioihin. Koulutustasoindeksi on esitetty taulukossa kohdassa Henkilöstön koulutusaste Nainen Mies Koulutusastejakauma on edellisvuosien kaltainen. Raja- ja merivartijoiden suuri osuus henkilöstöstä (64 %) nostaa myös keskiasteen koulutuksen saaneiden määrän suureksi Lähtö- ja tulovaihtuvuus Henkilöstön kokonaispoistuma oli 4,7 % (125 henkilöä) alla olevan taulukon erittelyn mukaisesti. Edelliseen vuoteen nähden kokonaispoistuma pieneni (2015: 137 henkilöä). Lähtövaihtuvuus toisen työantajan palvelukseen oli 0,6 %.

34 S i v u 29 Lähtövaihtuvuus A. Uusi työnantaja B. Eläke C. Kuollut D. Luonnollinen poistuma (A+B+C) E. Muu poistuma F. Poistuma yhteensä (D+E) 3.3 HENKILÖSTÖKUSTANNUKSIA JA TYÖAJANKÄYTTÖÄ KUVAAVIA TUNNUSLU- KUJA Työvoimakustannukset Rajavartiolaitoksen työvoimakustannukset olivat noin 170 miljoonaa euroa, joka on henkilötyövuotta kohti laskettuna noin euroa. TYÖVOIMAKUSTANNUSERÄ jakauma Vert. edell. vuoteen I. Palkkasumma , , ,94 76,0 % 0,4 % II. Tehdyn työajan palkat , , ,20 60,6 % 0,2 % A. Välilliset palkat , , ,70 15,4 % 1,4 % B. Sosiaaliturva , , ,93 22,1 % 0,1 % C. Muut välilliset kustannukset , , ,05 1,9 % -35,6 % III. Välilliset työvoimakustannukset , , ,68 39,4 % -1,1 % IV. Työvoimakustannukset yhteensä , , ,88 100,0 % -0,3 % Työvoimakustannukset/HTV Työvoimakustannuserien selitykset: I. Palkkasumma: Henkilöstön palkkaukseen käytetty työajan palkat ja välilliset palkat. II. Tehdyn työajan palkat: Ydintoimintoihin, ohjaustoimintoihin ja tukitoimintoihin käytetty työaika. A. Välilliset palkat: Lomaraha, vuosiloma-ajan palkat, lapsen syntymä ja hoito, sairausajan palkat, eri virkavapaudet, koulutusajan palkat, ammattiyhdistystoiminta, yhteistoiminta, työsuojelun yhteistoiminta ja virkistystoiminta. B. Sosiaaliturvamenot: Sotu-, eläke-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut.

35 S i v u 30 C. Muut välilliset kustannukset: Virka- ja suojapuvut, työsuojelu, terveyden- ja sairaudenhoito, työpaikkaruokailu, virkistys- ja sosiaalitoiminta sekä koulutukseen liittyvät kustannukset kuten esimerkiksi opetusmateriaali, päivärahat, matkakustannukset ja muu koulutuksessa käytettävä materiaali. III. Välilliset työvoimakustannukset yhteensä: Välilliset palkat, sosiaaliturvamenot ja muut välilliset kustannukset Työajan käyttö Tehdyn vuosityöajan (ydintoimintoihin, ohjaustoimintoihin ja tukitoimintoihin kohdistunut työaika) osuus säännöllisestä vuosityöajasta laski hieman edellisvuodesta. Ei tehdyn vuosityöajan (vuosilomat, sairaudet, tapaturmat ja muut palkalliset vapaapäivät) osuus säännöllisestä vuosityöajasta nousi edellisen vuoden tasosta Perhevapaiden käyttö Rajavartiolaitoksen tasa-arvosuunnitelman mukaisesti henkilöstökertomuksessa seurataan perhevapaiden käyttöä sukupuolen mukaisesti. Rajavartiolaitoksen henkilöstö on käyttänyt lakisääteisiä tai muita perhevapaita seuraavasti: Perhevapaiden käyttö (työpäivää) mies nainen yhteensä Vuosimuutos % Vuosimuutos % Vuosimuutos % Erityisäitiysloma , ,1 Äitiys/vanhempainloma , , ,3 Isyysvapaa , , ,9 Hoitovapaa , , ,3 Osittainen hoitovapaa , , ,5 Lapsen vaikea sairaus , , ,0 Pakottavat perhesyyt , , ,3 Tilapäinen hoitovapaa , , ,9 Kaikki yhteensä , , ,8 Miehet käyttivät perhevapaapäiviä eniten osittaiseen hoitovapaaseen ja isyyslomaan. Naisilla vastaavasti kertyi eniten perhevapaita osittaisesta hoitovapaasta ja äitiys- /vanhempainlomasta.

36 S i v u Koulutukseen osallistuminen Rajavartiolaitoksen tasa-arvosuunnitelman mukaisesti toimintakertomuksessa seurataan Rajavartiolaitoksen henkilöstön koulutukseen pääsyä. Henkilöstö osallistui tietyille kursseille alla olevan taulukon mukaisesti: Kursseille osallistuminen Kurssille osallistuneet Kurssit miehiä naisia Yleisesikuntaupseerikurssi 58 (alkanut 2015, valmistuu 2017) 2 0 Sotatieteiden maisterikurssi 5 (alkanut 2014, valmistui ) 6 0 Sotatieteiden maisterikurssi 6 (alkanut 2015, valmistuu 2017) 9 0 Sotatieteiden maisterikurssi 7 (alkanut 2015, valmistuu 2017) 8 0 Sotatieteiden kandidaattikurssi 100. KadK ja 83. MEK (valmistui ) 21 1 Sotatieteiden kandidaattikurssi 101. KadK ja 84. MEK (valmistuu 2017) 22 2 Sotatieteiden kandidaattikurssi 102. KadK ja 85. MEK (valmistuu 2018) 22 1 Rajavartiomestarikurssi Rajavartijan peruskurssi Yhteensä TYÖHYVINVOINTIA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Työtyytyväisyys Rajavartiolaitoksessa järjestettiin työtyytyväisyyskysely valtiovarainministeriön VMBarojärjestelmällä syksyllä. Edellinen kysely järjestettiin vuonna Vuoden kysymyspatteristo on erilainen kuin aiemmin, joten tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia edellisten vuosien kyselyihin. Työtyytyväisyysindeksi oli 3,64. Arvioitaessa omaa työhyvinvointia kouluasteikolla 4-10 vastausten keskiarvo oli 8,2. 5 Työtyytyväisyys 4 3 3,57 3,9 3,04 3,4 3,96 3,71 3,55 3,89 3,

37 S i v u Fyysinen kunto ja kenttäkelpoisuus Vuonna kenttäkelpoisuustestien suoritusprosentti koko Rajavartiolaitoksen osalta oli 92,7 %. Vaihtelu hallintoyksiköiden välillä oli %. Kenttäkelpoisuusluokan keskiarvo oli 4,3. Vuonna hallintoyksiöiden keskiarvot vaihtelivat välillä 4,2-4,7. Tarkasteltaessa henkilökohtaista kuntoindeksiä (HKI) ikäryhmittäin oli heikoin keskiarvo (3,7) nuorimmassa ikäryhmässä vuotiaat. Vuonna paras HKI-keskiarvo (4,6) oli ikäryhmässä vuotiaat. Tilastollisesti tarkasteltuna fyysinen kunto ja kenttäkelpoisuus ovat pysyneet ennallaan verrattuna vuoteen Työterveyshuolto ja työturvallisuus Turvapaikanhakijoiden määrän nousu ja lisääntyneet kansainväliset tehtävät aiheuttivat muutostarpeita työterveyshuoltoon. Euroopan tartuntatautitilannetta seurattiin työterveyshuollon ja Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tuella. Lisäksi henkisen hyvinvoinnin tukemiseen tarvittiin lisää defusing- ja debriefing-toimintaa. Tämän tarpeen pohjalta aloitettiin koko laitosta koskeva psykososiaalisen tuen mallin valmistelu. Työturvallisuuden osalta vakavin tapahtuma oli Kainuun rajavartiostossa marraskuussa sattunut työtapaturma, jossa partiossa ollut rajavartija hukkui vajottuaan moottorikelkalla jäihin. Tapauksen tutkinta on vielä kesken Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Sairaudesta aiheutuvia poissaoloja kertyi työpäivää. Henkilötyövuotta kohden poissaolopäiviä kertyi 9,1 työpäivää. Tässä luvussa ei ole huomioitu palkattomia sairauspäiviä, joita oli 855 työpäivää. Sairauspäivien määrä on jonkin verran pienentynyt samalla kun sairaustapaukset ovat lisääntyneet. Tämä selittyy erityisesti lyhyiden (1-3 pv ja 4-10 pv) sairauspoissaolojen kasvulla. Pitkien sairauslomien vähyys ennustaa edelleen vähäistä työkyvyttömyyseläköitymistä. SAIRAUSPOISSAOLOJEN KEHITYS muutos Sairauspäiviä ,1 % Sairaustapauksia ,4 % Sairauspäiviä/ htv 9,9 9,2 9,1-1,1 %

38 Sairauspoissaolojaksot, kpl S i v u Sairauspoissaolojen jakaantuminen pv 2 pv 3 pv 4-10 pv pv pv pv yli 130 pv Tapaturmasta aiheutuvia sairauspäiviä kertyi työpäivää. Sairauspäivien lukumäärä kasvoi edellisestä vuodesta 8,9 %. Tapaturmien aiheuttamia sairaustapauksia oli kuitenkin vähemmän kuin 2015, mutta niistä aiheutuvat poissaolot olivat pidempiä. Tämän johdosta tapaturmista johtuvia sairauspäiviä henkilötyövuotta kohti oli saman verran kuin TAPATURMAPOISSAOLOJEN KEHITYS muutos Sairauspäiviä ,9 % Sairaustapauksia ,7 % Sairauspäiviä/ htv 0,6 0,6 0,6 0 % Tapaturmapoissaolojen jakaantuminen pv 2 pv 3 pv 4-10 pv pv pv pv yli 130 pv

39 S i v u TILINPÄÄTÖSANALYYSI SEKÄ MUUT OIKEAT JA RIITTÄVÄT TIEDOT 4.1 RAHOITUKSEN RAKENNE Rajavartiolaitoksen toiminnan rahoitus tulee lähes täysimääräisesti talousarviosta. Toimintamenomomentti on nettobudjetoitu. Tulot kattavat vain noin 5,4 % Rajavartiolaitoksen menoista. Valtioneuvoston kanslian määrärahasta momentilta Euroopan unionin kansallisen asiantuntijoiden palkkaus maksettiin komission sisäasioiden pääosastolla työskentelevän Rajavartiolaitoksen virkamiehen palkkakuluja euroa. Rajavartiolaitos on saanut vuoden aikana euroa käyttöoikeutena sisäministeriön momentilta tietohallinnon yhteiset menot sisäasiainhallinnon turvallisuusverkkokuluihin liittyvänä kompensaationa. Lisäksi sisäministeriö maksoi toimintamenomomentilta rahoitettavien EU:n ulkorajarahastohankkeiden maksuosuuksia 3,7 milj. euroa. Tästä 3,3 milj. euroa tuloutettiin toimintamenomomentille. Loppuosa oli arvonlisäveron osuutta, joka tuloutettiin sekalaisiin tuloihin Momentilla x eräät avustukset on maksettu euroa meripelastusseuroille osallistumisesta meripelastustoimintaan. Momentilta kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet on maksettu euroa COSPAS-SARSAT (maailmanlaajuisia tietoliikennesatelliittien välityskapasiteetteja käyttävä meripelastusorganisaatio) jäsenmaksuosuuksia. Ulkoministeriön Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö -momentilta myönnettiin Rajavartiolaitokselle yhteensä euron määrärahaa arktisen merellisen turvallisuuden kehittämisen ensimmäiseen vaiheeseen. Siirtomäärärahamomenteilta ja jatkuivat onnettomuusaluksien riskiarvion jatkohanke (Vessel Triage II), laivapalotoimintamallien kehittäminen itämerellä (MIRG) sekä itäliikenteen kehitykseen vaikuttavien tekijöiden hankkeet, joiden kuluja maksettiin yhteensä euroa. Valtiovarainministeriö myönsi euroa koulutuskorvausta ammatillisen osaamisen ja kehittämisen tukeen momentilta Työ- ja elinkeinoministeriön pääluokasta työllistettävien palkkauksiin tarkoitetutulta momentilta maksettiin yhdentoista työllisyysvaroin palkatun henkilön kuluja yhteensä euroa. Henkilöt oli palkattu Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköihin kiinteistönhoito-, varasto- ja ravitsemispalvelutehtäviin. 4.2 TALOUSARVION TOTEUTUMISEN ANALYYSI Siirrettyjä määrärahoja on peruutettu 6,7 milj. euroa. Nämä erät on raportoitu liitteessä 4. Muihin sekalaisiin tuloihin momentille (0,7 milj. euroa) on tuloutettu yhteistoiminnan- ja yhteisrahoitteisen toiminnan hankkeiden arvonlisäverojen osuuksia. Yhteenveto momentin talous- ja lisätalousarvioista (talousarvion tilijaottelun tarkkuus) Momentit TAE/LTAE Euroa Selite Toimintamenot TAE yhteensä Rajavartiolaitoksen toimintamenot 2. LTAE Väliaikainen VaEL tarkastus 2. LTAE Valtion vuokrajärjestelmän tarkistus 2. LTAE Helikoptereilla tehtävien sairaankuljetusten korvausperiaatteiden muutos Yhteensä

40 S i v u 35 Momentit TAE/LTAE Euroa Selite Investointimenot TAE Ilma-alusten hankinta, Super Puma modifikaatio ja huolto TAE Dornier-navigointijärjestelmä TAE Yhteensä Ilma- ja vartioalusten hankinta LTAE Helikopterihankkeen EU-rahoituksen tarkentuminen LTAE Dornier-hankkeen uudelleen budjetointi Yhteensä Vuoden talousarviossa Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin momentille myönnettiin nettomäärärahaa 233,4 milj. euroa. Vuoden toisessa lisätalousarvioissa toimintamenoissa huomioitiin momentin vähennyksenä euroa valtion työnantajan eläkemaksujen väliaikaisesta alentamisesta. Lisäyksinä huomioitiin euroa valtion vuokrajärjestelmässä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta ja euroa helikopterilla suoritettavien sairaankuljetusten korvausperiaatteiden muuttamisesta 1.9. lukien. Tuloja arvioitiin talousarviossa kertyvän noin 7,5 milj. euroa. Nettoutettavia tuloja kertyi noin 13,5 milj. euroa (2015: 10,1 milj. euroa). Toimintamenomomentin tuloutuksista yhteistoiminnan tuottoja on 4,7 milj. euroa (2015: 3,3 milj. euroa). Nämä ovat pääosin EU:lta saatuja Frontex-operaatioiden ja matkakustannusten korvauksien yhteistoiminnan tuottoja (3,6 milj. euroa) sekä yhteistyöviranomaisilta (poliisi, tulli, ulkoasiainministeriö) laskutettuja tietojärjestelmien ylläpitomaksuja ja kehittämismenoja (0,9 milj. euroa). Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoista (4,8 milj. euroa) merkittävimmät erät ovat EU:n sisäisen turvallisuuden rahaston rahoitusosuudet. Lisäksi valtioneuvoston kanslia rahoitti Rajavartiolaitoksen esikunnan turvallisuusjärjestelmiä eurolla, josta arvonlisäveron osuus tuloutettiin sekalaisiin tuloihin momentille Rajavartiolaitoksen tavanomaisista tuloista suurimmat erät olivat vuokrat ja käyttökorvaukset (0,9 milj. euroa) sekä sairaankuljetustulot (1,8 milj. euroa). Muut tuotot koostuvat pääosin huutokauppatuloista (0,2 milj. euroa), muonitustuloista (0,25 milj. euroa) ja viisumituloista (0,08 milj. euroa). Toimintamenoja siirtyi vuodelle yhteensä 27,3 milj. euroa (2015: 26,9 milj. euroa). Siirtyvistä toimintamenojen määrärahoista oli sidottu lähinnä pitkäkestoisiin tieto- ja valvontajärjestelmähankkeisiin, kiinteistöhankkeisiin sekä alus- ja ilma-alushankkeisiin yhteensä noin 13 milj. euroa (2015: 14,1 milj. euroa). Siirtyvän erän suuruus on 11 % bruttotoimintamenoista (2015: 11,1 %, 2014: 12,3 %). Vuoden talousarviossa ilma- ja vartioalushankintoihin momentille myönnettiin yhteensä 15,9 milj. euroa. Tästä 14,7 milj. euroa oli helikopterihankintaan ja AS332 Super Puma meripelastushelikoptereiden modifikaatioon ja G-huoltoon sekä 1,25 milj. euroa Dorniervalvontalentokoneen navigointijärjestelmän uudistamiseen. Määrärahaa ilma-alusten hankinta käytettiin Super Puma -helikopterin pakollisiin laajoihin G-huoltoihin ja modifikaatioon 0,6 milj. euroa ja Dornierin navigointijärjestelmän uudistamiseen 1,25 milj. euroa. Vuoden kolmannessa lisätalousarviossa ilma-alusten hankinta -momentilta vähennettiin helikopterihankintaan saatua EU-rahoituksen osuutta 5,6 milj. euroa. Siirtomääräraha ilma-alusten hankinta on Super Puma -helikoptereiden hankintaan. Ilma-alusten hankinta-siirtomäärärahaa käytettiin kahden uuden helikopterin hankintamenojen maksamiseen 7,93 milj. euroa ja loppuosa 5,98 milj. euroa peruutettiin

41 S i v u 36 saadun EU-rahoituksen vuoksi. Helikopterit on otettu operatiiviseen käyttöön kesällä. Hanke jatkuu vuodelle 2017 lentäjien koulutuksen osalta. Siirtomääräraha viranomaisveneen hankinta on tarkoitettu merellisen konseptiveneen hankintaan. Konseptiveneen kuluja maksettiin 1,3 milj. euroa. Konseptiveneen arvioitu valmistuminen on marraskuussa Siirtomääräraha on vartiolaiva Turvan lisävarustamiseen. Varustaminen jatkuu vuodelle Määrärahaa käytettiin noin 0,3 milj. euroa. Siirtomääräraha on kahden AB/B412-helikopterin ja niiden varaosavaraston yhdenmukaistamiseen. Hankkeen kuluja maksettiin tilikauden aikana 2,1 milj. euroa Hankkeesta aiheutuu menoja vuoteen 2017 saakka. Siirtomääräraha on kahden Dornier-valvontalentokoneen valvontajärjestelmän toisen vaiheen uusimiseen. Valvontalentokoneen tutkakaluston toimitus on viivästynyt edelleen Rajavartiolaitoksesta riippumattomista syistä. Jäljellä ollut määräraha euroa budjetoitiin uudestaan vuoden kolmannessa lisätalousarviossa. 4.3 VALTUUDET Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot ja käytetyt valtuudet. Valtuus euma Arvio Valtuus Ta-menot Ta-menot Kaikki yht Ulkopuolinen Yhteensä Valtuus nro Valtuus nimi määrä rahoitus AB/B 412 helikoptereiden uusiminen SuperPuma AS322 modifikaatio ja G-huollot YHTEENSÄ Vuoden 2011 talousarviossa Rajavartiolaitokselle myönnettiin 62 milj. euron tilausvaltuus AB/B412-helikoptereiden uusimiseen. Valtuus uusittiin vuoden 2012 talousarviossa ja hankintasopimus (57,3 milj. euroa) tehtiin Korvaavat kaksi per Puma -helikopteria tulivat operatiiviseen käyttöön kesällä. Hankkeeseen saatiin myös EU:n ulkorajarahaston rahoitusta yhteensä 11,6 milj. euroa, joka vähensi investointimomentin käyttöä. Ilma-alusten investointimomentilta peruutettiin euroa siirtyvää määrärahaa ja vuoden kolmannessa talousarviossa investointimomentilta vähennettiin määrärahaa euroa. Näillä toimenpiteillä hankkeen rahoituksesta on palautettu valtiolle EU- rahoituksen osuus (11,6 milj. euroa). Hanke jatkuu vielä keväälle 2017 lentäjien koulutuksen osalta. Vuoden 2012 toisessa lisätalousarviossa Rajavartiolaitokselle myönnettiin tilausvaltuus kolmen AS332 Super Puma -meripelastushelikopterin modifikaatioon ja G-huoltoon. Valtuus uusittiin vuoden 2013 talousarviossa ja hankintasopimus allekirjoitettiin Hanke ajoittuu vuosille ja hankkeen kokonaiskustannusarvio on 34,2 milj. euroa. Hanke etenee suunnitellusti. Ensimmäinen kone luovutetaan Rajavartiolaitokselle Toinen ja kolmas kone valmistuvat vuosina 2019 ja TUOTTO- JA KULULASKELMAN ANALYYSI Tuotto- ja kululaskelman merkittävin muutos edelliseen vuoteen oli tulojen kertymän kasvu 3,3 milj. eurolla (+29,5 %). Yhteistoiminnan ja yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot kasvoivat 3,7 milj. euroa (+54,3 %). Näihin eriin kirjataan tuotot EU-hankkeista, Frontex-operaatioista, EU:n ulkorajarahasto-osuuksista ja tuotot yhteistyöviranomaisilta. Erityisesti EU-hankkeissa tuottojen vuosittainen vaihtelu on suurta. Tilikauden aikana EU-hankkeiden rahoitusosuuksia saatiin 1,1 milj. euroa edellistä vuotta enemmän. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottojen kasvu oli 2,4 milj. euroa. Maksullisen toiminnan tuotot laskivat 21,7 % johtuen ilma-alusten sairaankuljetustulojen laskusta. Kansaneläkelaitoksen maksama korvaus helikopterilla suo-

42 S i v u 37 ritettavista sairaankuljetuksista muuttui alkaen. Syynä tähän oli sosiaali- ja terveysministeriön asetusmuutos (756/). Vuokrat ja käyttökorvaukset pysyivät ennallaan. Toiminnan kulut laskivat 0,8 %. Aineiden ja tarvikkeiden ostot kasvoivat 18,5 % (2,5 milj. euroa). Merkittävimmät muutokset olivat elintarvikkeissa, virka- ja suojavaatetuksessa sekä muissa aineissa ja tarvikkeissa. Tavanomaista suurempi vaihto-omaisuuden muutos johtuu vartiolentolaivueen ilma-alusten varaosa- ja varalaitevaraston muutoksesta. Henkilöstökulut pysyivät pääosin ennallaan. Virkasuhteisten varsinaiset palkat laskivat 0,3 milj. euroa mutta virkasuhteisten työaika- ja suoriteperusteiset lisät, ylityökorvaukset ja varallaolokorvaukset kasvoivat edellisestä vuodesta. Tämä johtui siitä, että tilikaudella maksettiin lisiä yksi kolmiviikkoisjakso enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Rajavartiolaitoksen palkat kirjataan kirjanpitoon maksuperusteella. Vuokrat laskivat 9,4 % (2 milj. euroa). Lasku johtui pääosin Senaatti-kiinteistöjen vuokramallin muutoksesta. Palveluiden ostot lisääntyivät 6,2 % (1,7 milj. euroa). Suurin vaikuttava tekijä tässä ryhmässä oli rakentamispalveluiden sekä rakennusten korjaus- ja kunnossapitopalveluiden kustannusten nousu. Muut kulut (7,9 milj. euroa) pysyivät ennallaan. Kotimaan päivärahat sisältävät myös partiomatkojen päivärahoja 1,87 milj. euroa. Muissa kuluissa on myös Rajavartiolaitoksen yhdyshenkilötoiminnan ulkomaan kulut ja paikalliskorotukset. Valmistus omaan käyttöön -tilin kautta on aktivoitu taseeseen joko valmiiksi tai keskeneräisiin hankkeisiin muun muassa Räikkölän valvontalinjan perusparannus Kaakkois- Suomen rajavartiostossa, Meriinahon ja Haapovaaran kelkkavarastot sekä Ruhovaaran valvontalinjan perusparannus Pohjois-Karjalan rajavartiostossa. Rahoituskuluista euroa on viivästyneenä maksettuihin palkkasaataviin liittyviä korkoja ja euroa korkoja tai viivästysmaksuja viivästyneistä laskujen maksatuksista. Viivästyssakkoja on maksettu, mikäli laskua ei ole pystytty tarkastamaan ajoissa puuttuvan vastaanoton vuoksi tai sitä ei ole hyväksytty ajoissa. Satunnaisiin tuottoihin ( euroa) on kirjattu suurimpana eränä helikopteri- ja partioajoneuvohankintoihin liittyviä viivästyssakkokompensaatioita sekä saatuja oikeudenkäyntikuluja. Satunnaisiin kuluihin on kirjattu maksetut vahingonkorvaukset sekä muut maksetut korvaukset ( euroa). Rajavartiolaitos on maksanut Rajavartiolaitoksen virkatehtävissä tapahtuneista omaisuusvaurioista vahingonkorvauksia ulkopuolisille tahoille euroa sekä muina korvauksina työtuomioistuimen päätöksen mukaisen korvauksen euroa. Käyttötalouden kuluissa on maksetut avustukset suoritetuista meripelastustehtävistä meripelastusseuroille sekä kansainvälisen järjestön jäsenmaksuosuudet. 4.5 TASEEN ANALYYSI Rajavartiolaitoksen käyttöomaisuuden tasearvo (251,8 milj. euroa) nousi edellisestä vuodesta 2,3 %. Aineellisista hyödykkeistä kuljetusvälineet muodostavat merkittävimmän osuuden (204,08 milj. euroa). Tähän erään aktivoitiin suurimpina erinä tilikauden aikana 90 autoa ja moottorikelkkaa (2,5 milj. euroa) sekä kaksi uutta Super Puma -helikopteria (52,8 milj. euroa). Kiinteistötaseen (maa-alueet, rakennukset, rakennelmat) arvo vuoden lopussa oli 12,9 milj. euroa (2015: 12,7 milj. euroa). Kiinteistötaseeseen aktivoitiin tilikauden aikana rakennelmia noin 1,2 milj. euron arvosta. Merkittävin rakennelma oli Porvoon kelluva merivartioasema. Muut valmistuneet rakennelmat olivat Haapovaaran ja Meriinahon kelkkavarasto sekä Viiangin partiotukikohta. Kiinteistötaseesta poistettiin Närsäkkälän kiinteistöön kuuluva partiomaja ja varasto sekä Ryösiön partiomaja Pohjois-Karjalan rajavartiostossa. Aineettoman ja aineellisen käyttöomaisuuden ennakkomaksuissa, keskeneräisissä hankinnoissa sekä keskeneräisissä rakennuksissa ja rakenteissa (yhteensä 23,1 milj. euroa) on

43 S i v u 38 muun muassa: keskeneräiseen helikopterihankintaan liittyvä osuus (1 milj. euroa) ja Super Puma modifikaatio (12 milj. euroa) kevyen aluskaluston konseptivene (1,3 milj. euroa) pääkaupunkiseudun toimitiloihin liittyvät valvontajärjestelmät (2 milj. euroa) AB/B412-helikopterin modifikaatio (2,2 milj. euroa) Dornierin navigointijärjestelmän uudistaminen (1,3 milj. euroa) helikoptereihin liittyviä kamerajärjestelmiä (0,5 milj. euroa) Helsinki-Vantaan polttoaineen jakelupiste (0,5 milj. euroa) Turvan täydennyshankinnat (0,2 milj. euroa) Räikkölän valvontalinjan perusparannus (0,2 milj. euroa) muita keskeneräisiä rakennushankkeita (0,26 milj. euroa) ja muita maa- ja merirajan valvontajärjestelmien hankkeita (1,4 milj. euroa). Myyntisaamiset (0,4 milj. euroa) sisältää suurimmilta osin sairaankuljetuslaskutuksia Kansaneläkelaitokselta ja polttoaineveron palautussaatavia tullilta. Muut siirtosaamiset (0,3 milj. euroa) sisältävät etukäteen maksettuja ja vuodelle 2017 kuuluvia eriä. Muissa lyhytaikaisissa saamisissa (1,5 milj. euroa) on muut kuin maksullisen palvelutoiminnan saatavat. Merkittävimpänä eränä tässä on saatavat Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexilta (0,8 milj. euroa) ja valtioneuvoston kanslialta (0,4 milj. euroa). Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat (0,7 milj. euroa) sisältävät ulkovartiolaiva Turvan takuuaikaisen vakuuden ja korjausvakuuden sekä kevyen aluskaluston hankinnan takuuajan vakuuden. Saaduissa ennakkomaksuissa (0,7 milj. euroa) on Euroopan komission ja Teknologian tutkimuskeskuksen rahoittamien hankkeiden ennakkorahoitusta. Siirtovelkojen (21,5 milj. euroa) kautta on kirjattu suurimpana eränä lomapalkkavelka. Taseessa seurattava talousarvion ulkopuolinen rahoitus (0,1 milj. euroa) sisältää Euroopan unionin komission maksamasta ECGFA NET -hankkeen ennakosta hankekumppaneiden osuuden. Osuutta ei ole välitetty kumppaneille, koska tarvittavia pankkitilitietoja ei ole saatu.

44 S i v u MÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖ Rajavartiolaitoksen kassamenot (netto) Palkat (toimintamenot) Saldo 2015 Muutos % Muutos TOIMINNAN KULUT , ,41 0,7 % ,00 Henkilöstökulut , ,86 0,7 % , Virkasuhteisten varsinaiset palkat , ,81-0,2 % , Virkasuhteisten työaika- ja suoriteperusteiset lisät , ,52 3,8 % , Virkasuhteisten ylityökorvaukset , ,15 3,8 % , Virkasuhteisten varallaolokorvaukset , ,83 6,2 % , Virkasuhteisten lomarahat , ,19-1,2 % , Virkasuhteisten lomarahavapaat (palkanlaskenta) , ,81 6,6 % , Virkasuhteisten lomakorvaukset , ,38-23,2 % , Virkasuhteisten sairausaikalisä , ,06 6,6 % , Virkasuhteisten vuosilomalisä , ,46 5,0 % , Virkasuhteisten matkapäiväkorvaukset , ,00-4,3 % , Virkasuhteisten muut korvaukset ja lisät , ,00 7,1 % , Sairausvakuutus- yms. lakien mukaiset palautukset , ,52-4,7 % , Virkasuhteisten palkkiot , ,37-7,7 % , Työnantajan sosiaaliturvamaksut , ,23 2,6 % , Eläkemaksut , ,49 1,5 % , Sairausvakuutus- yms. lakien mukaiset , ,12 6,3 % ,65 sosiaaliturvamaksujen palautukset Tapaturmamaksut , ,62-7,3 % , Muut työnantajan sosiaalivakuutusmaksut 23,62-3,42-790,6 % 27,04 Muut kulut , ,55-22,5 % , Ulkomaan paikalliskorotus puoliso- ja lapsikorotukset , ,05-12,8 % , Ulkomaan olosuhdekorvaus puoliso-ja lapsikorotukset , ,50-65,1 % ,00 Kaikki yhteensä , ,41 0,7 % ,00

45 S i v u 40 Palkkamenot ovat 71 % Rajavartiolaitoksen toimintamenoista. Palkkamenojen kasvu pysyi maltillisena. Työaika- ja suoriteperusteisten lisien, ylityökorvausten ja varallaolokorvausten kasvu johtuu siitä, että vuonna maksussa oli yksi työjakso enemmän kuin vuonna Rajavartiolaitoksen toteutuneet henkilötyövuodet olivat ja laskivat edellisestä vuodesta 34 henkilötyövuotta. Muut kustannusten korvaukset ovat yhdyshenkilöille maksettuja olosuhde- ja paikalliskorvauslisiä. Virkasuhteisten lomarahavapaat -tilin debet saldo johtuu Kieku-järjestelmään tehdystä ratkaisusta, jossa lomarahan vapaaksi vaihtaminen vähentää tilin (virkasuhteisten lomarahat) saldoa ja tilille (virkasuhteisten lomarahavapaat) kirjautuu lomarahavapaan osuus virkamiehen poissaoloajan palkasta. Muut korvaukset ja lisät sisältävät euroa sotilaallisten harjoitusten vuoksi maksettuja harjoituspäivärahoja. Pääosa kuluista syntyy asevelvollisten koulutuksesta. Kustannusten nousu liittyy lisääntyneeseen kertausharjoitustoimintaan. Muut toimintamenot Saldo 2015 Muutos % Muutos YDINTOIMINNOT YHTEENSÄ , ,97 7,6 % ,28 Rajaturvallisuus ja meripelastustoimi yhteensä 0, ,24-100,0 % ,24 Sotilaallinen maanpuolustus ja kriisinhallinta yhteensä , ,48 24,7 % , x Ydintoiminnan muu koulutus yhteensä (pl , , ,14-9,3 % , ) , x Ydintoimintojen tietojärj yhteensä , ,43 41,3 % , Ydintoimintojen tietojärjestelmät , ,93 213,8 % , Maarajavalvontatekniikka, RV-järj. ylläpito , ,23-17,8 % , Rajatarkastustek, RT-järj. ylläpito , ,14 37,7 % , ULKONET ylläpito ja huolto , ,13-47,2 % , RTT Rajavartiotoiminnan tj ylläpito , ,97 71,0 % , Merirajatekniikka, merell. järj. ylläpito , ,41 14,1 % , Rikostorjuntajärjestelmät ylläpito , ,89 156,9 % , Sotilaall.maanpuolustusjärj. ylläpito , ,69 65,9 % , Ilma-alusten valvontajärjestelmät , ,04 870,6 % , x Ydintoiminnan radioverkkopalvelut yhteensä , ,44-7,2 % , x Ydintoimintojen kuljetus-, alus- ja ilma-alustoiminta yhteensä , ,49-8,0 % , x Kuljetusvälinetoiminta yhteensä , ,41 2,2 % , x Ilma-alustoiminta yhteensä , ,24-2,5 % , x Alustoiminta yhteensä , ,84-18,7 % , , , x Ydintoimintaa tukevat muut , ,75 28,0 % ,31 toiminnot yhteensä Partiomatkojen päivärahat , ,00 6,6 % , Osallistuminen EU-/KV-hankkeisiin , ,96-13,7 % , Muonitustoiminta , ,11 31,3 % , Varasto ja vaatetuspalvelut , ,25 13,7 % , Koiratoiminta , ,40 1,3 % 6 520, Voimankäyt/suojaväl,huolto , ,85 159,2 % , Sukellustoiminta , ,22-8,5 % , Valmiusjoukkuetoiminta , ,96 22,7 % , Ydintoimintaa tukevat muut toiminnot ,17 0,00 0,0 % ,17

46 S i v u 41 TUKITOIMINNOT YHTEENSÄ , ,18 1,1 % , x, Johtaminen yhteensä , ,57 11,4 % , Yleishallinto ja johtaminen , ,74-17,9 % , Matkustaminen , ,02 13,8 % , Edustaminen , ,81 3,7 % , Suunnittelun, ohjauksen ja seurannan tuki , ,00-2,6 % -355, x, x Henkilöstöhallinto yhteensä (pl x) , ,49-0,3 % , Henkilöstön kehittäminen 2 000,00 0,00 0,0 % 2 000, Palkan- ja palkkionlaskenta 923, ,94-99,8 % , Palvelussuhteen hallinta 5 801, ,02-96,6 % , Siirrot/valmistelutoim (poistettu toiminto ) 0, ,46-100,0 % , Rekrytointi ja yleisperehdyttäminen , ,80-25,7 % , Työterveyshuolto , ,85 11,7 % , Työsuojelu 362,00 656,91-44,9 % -294, Työhyvinvointi ja virkistystoiminta , ,21 21,2 % , Valmentautuminen-urheilu (poistettu toiminto ) 0,00 786,83-100,0 % -786, Kenttäkelpoisuus (poistettu toiminto ) 0, ,74-100,0 % , Muut henkilöstöhallinnon tehtävät , ,73 487,6 % , Yhteistoiminta , ,00-19,8 % , x, x Koulutus yhteensä (hallinto + tutkimustoiminta) , ,66-21,1 % , x, Taloushallinto yhteensä (pl ) , ,91 1,0 % 2 895, Matkustus 0, ,29-100,0 % , , Sisäinen tarkastus, riskienhallinta ja , ,14 303,6 % ,71 turvallisuus yhteensä x, x Tietohallinto yhteensä (pl , x) , ,03 17,1 % , IT-hallinto ja arkkitehtuurit, hankehallinta ja , ,00-53,6 % ,00 kumppanihallinta Tietoverkkopalvelut , ,46-70,5 % , Perustietotekniikka ja käyttäjätuki , , ,1 % , Puhe- ja viestintäpalvelut , ,55-8,7 % , Työasemapalvelut , ,08-64,1 % , Käyttöpalvelut (poistettu toiminto ) 0, ,15-100,0 % , Tukitoimintojen tietojärjestelmät , ,40 427,7 % , Raportointijärj. ylläpito , ,80-38,0 % , Henkilöstöhall. tietojärj ylläpito , ,04 0,7 % 2 977, Toimistojärj. ylläpito , ,65-50,5 % , Materiaalihall. tietojärj. ylläpito , ,01-31,3 % , Taloushallinnon tietojärj. ylläpito , ,82 1,3 % 5 098, Muu tietohallinto , ,30-38,8 % , Tietopalvelu , ,23-82,2 % , x, x Viestintä yhteensä , ,99 9,3 % , , x Kiinteistöhallinto yhteensä , ,24-1,9 % , Kiinteistöhallinto , ,29 18,2 % , Palvelussuhdeasunnot , ,72-38,8 % , Muu kiint. hoito ja kunnossapito , ,40-5,0 % , Käyttö- ja huoltotoiminta , ,02 92,5 % , Ulkoalueiden hoito , ,69 8,2 % , Siivous , ,40 5,4 % , Vuosikorjaustoiminta , ,38 174,2 % , Kunnossapitotoiminta , ,61 29,2 % , Uudisrakentaminen , ,73-2,2 % , Toimistopalvelut , ,15-11,8 % , , , Muut tukitoiminnot yhteensä , ,48-44,2 % ,94 AVOIN TOIMINTO, kohdentamaton työ , ,62 30,7 % ,20 KAIKKI YHTEENSÄ , ,53 0,0 % ,56 Muut toimintamenot ovat 29 % Rajavartiolaitoksen toimintamenoista. Aiemmin tukitoiminnoissa olleita kustannuksia on siirretty Valtiokonttorin linjauksen mukaisesti ydintoimintoihin.

47 S i v u 42 Ydintoimintojen tietojärjestelmien kulujen muutos (+41,3 %) johtuu vuosittaisista hankintoihin liittyvistä vaihteluista. Vuonna on tehty rajavartiotoiminnan tietojärjestelmiin liittyvää kehitystyötä. Vuoden alusta kaikki Hallinnon tietotekniikkakeskukselle ja Valtion tietotekniikkakeskukselle maksetut palvelumaksut on kirjattu toiminnolle perustietotekniikka ja käyttäjätuki. Vuonna 2015 kyseiset maksut kirjattiin alatoiminnoille puhe- ja viestintäpalvelut, tietoverkkopalvelut ja työasemapalvelut. Rajavartiolaitoksen kassamenoissa ydintoimintojen tietojärjestelmien kokonaiskulujen lasku johtuu osaltaan siitä, että euroa on maksettu sisäministeriön momentilta turvallisuusverkkokulujen kompensaationa. Kuljetusvälinetoiminta ja -huolto toimintojen xx kulujen muutos oli vähäinen (-2,2 %). Vuonna hankittiin yhteensä 90 kuljetusvälinettä (2015: 78). Alustoiminta ja -huolto toiminnon kulut laskivat 18,7 %. Tämä johtui pääosin kuljetusvälineiden korjaus- ja kunnossapitopalveluiden kulujen laskusta. Muonitustoiminnan kulut kasvoivat 31,3 %. Syynä tähän oli elintarvikeostot. Taistelumuonien hankinnan osuus elintarvikkeista on 0,76 milj. euroa. Ydintoimintaa tukevat muut toiminnot toiminto (1,3 milj. euroa) otettiin käyttöön vuoden alussa. Toiminnolle kirjataan muun muassa operatiivisesta toiminnasta aiheutuvat tulkkauskulut, meripelastusseuroille maksettavat korvaukset, toiminnasta aiheutuvat vahingonkorvaukset ja erilaiset pienet rajojen valvontaan ja rajatarkastuksiin liittyvät menot. Ilma-alusten valvontajärjestelmien kulujen kasvu (+1,3 milj. euroa) johtuu helikoptereiden valvontakyvyn parantamisesta ja niihin liittyvistä kamerahankinnoista. Toimintamenoista Rajavartiolaitoksen edustuskuluihin kului euroa. Henkilöstöhallinnon toimintojen kulut ovat pysyneet samana. Vuoden aikana valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen palvelumaksut on kirjattu kokonaisuudessaan muut henkilöstöhallinnon tehtävät -toiminnolle eikä niitä ole eritelty vuoden 2015 tapaan palkanlaskentaan ja muille henkilöstöhallinnon toiminnoille. Työterveyshuollon kulut kasvoivat 11,7 %. Työpaikkaruokailun tukemisen kulut ( euroa) ovat suurin yksittäinen kuluerä työhyvinvointi- ja virkistystoiminta -toiminnolla. Tietopalveluiden ( ) kulujen lasku johtuu tulkkaus- ja käännöspalveluiden kirjaustavan muutoksesta. Tulkkaus- ja käännöskulut on kirjattu vuoden alusta Rajavartiolaitoksessa toiminnolle ydintoimintaa tukevat muut toiminnot. Kulut syntyvät lähes kokonaisuudessaan kansainvälisestä rikostorjuntaan ja turvapaikanhakuprosessiin liittyvistä tulkkauskuluista. Tulkkaus- ja käännöskulut olivat yhteensä euroa (2015: euroa). Tämän lisäksi tulkkauskuluja on maksettu työkorvauksina palkanlaskentajärjestelmän kautta yhteensä euroa. Kiinteistöhallinnon toimintojen kulut laskivat yhteensä -1,9 %. Suurin syy laskuun on Senaatti-kiinteistöjen vuokriin tehdyt alennukset omakustannusperiaatteen toteuttamiseksi. Vuosikorjaustoiminta sisältää Immolan esikunta-alueen kehittämisen sekä ampumaradan ympäristövaatimusten mukaiset korjaus- ja puhdistustyöt. Uudisrakentamisen kulut sisältävät muun muassa Porvoon kelluvan merivartioaseman rakentamisen, vartiolentolaivueen korjaamotoimintojen yhdistämisen sekä pääkaupunkiseudun toimitilaratkaisun turvallisuusjärjestelyiden ja kalustamisen kuluja. Turvallisuus ja riskienhallintatoiminnolla suurin osa on kiinteistöturvallisuuteen liittyviä kuluja. Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentille kirjatut tulot on kirjattu avoimelle toiminnolle. Tulojen yksityiskohtainen seuranta tehdään liikekirjanpidon tilin ja suoritteen avulla.

48 S i v u 43 Muut toimintamenot toiminnoittain Rajavartiolaitoksen työajasta 70 % on kirjattu operatiivisille ydintoiminnoille. Rajavartiolaitoksen tuloksellisuuden seurannassa tukitoimintojen kustannukset vyörytetään ydintoiminnoille kirjatun työajan suhteessa. Investointimenot Talousarviotili 2015 Muutos % Muutos x , ,20-4,6 % ,44 Investointimenojen lasku aiheutui pääosin helikopterihankintaan liittyvien maksuerien vähentymisestä vuodesta SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA 5.1 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA RAJAVARTIOLAITOKSESSA Rajavartiolaitoksessa sisäisen valvonnan järjestämistä johtaa ja sen asianmukaisuudesta ja riittävyydestä vastaa Rajavartiolaitoksen päällikkö. Rajavartiolaitoksen päällikkö on määrännyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleiset periaatteet ja vastuut Rajavartiolaitoksen pysyväisasiakirjassa RVLPAK A.21. Rajavartiolaitoksen sisäinen valvonnan järjestelyt pohjautuvat COSO-viitekehykseen ja riskienhallinnan toteutus ISO 31000:2009 standardiin. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kytketty osaksi toiminnan ja talouden suunnittelua ja seurantaa. Riskienhallintaa tehdään Rajavartiolaitoksessa kaikilla tasoilla. Strateginen riskien arviointi tehdään arvioimalla riskejä Rajavartiolaitoksen strategisten päämäärien ja toimintaedellytysten suhteen. Strateginen riskien arviointi kattaa koko Rajavartiolaitoksen toiminnan ja ra-

49 S i v u 44 kenteet. Toiminnan ja talouden suunnittelun yhteydessä tehdään myös kehityshankkeiden riskiarvioinnit ja suunnitellaan sisäisen valvonnan toimenpiteet. Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköt toimeenpanevat Rajavartiolaitoksen esikunnan määrittämät valvontatoimet, valvovat niiden toimeenpanoa ja raportoivat niistä. Hallintoyksiköt vastaavat oman toiminnan riskien arvioinnista, hallinta- ja valvontatoimien suunnittelusta, toimeenpanosta ja seurannasta. Riskienhallinnassa hyödynnetään sisäministeriön linjauksen mukaisesti sähköistä Granite ERSM -riskienhallintajärjestelmää. 5.2 SISÄINEN LAILLISUUSVALVONTA RAJAVARTIOLAITOKSESSA Laillisuusvalvonta on vakiintunut osa Rajavartiolaitoksen toimintaa ja se on täyttänyt sille asetetut tavoitteet. Toimintatapoja on ohjattu ja tarvittaessa muutettu ylimpien laillisuusvalvojien sekä Rajavartiolaitoksen oman laillisuusvalvonnan havaintojen perusteella. Rajavartiolaitoksen sisäisestä laillisuusvalvonnasta laaditaan vuosittain oma raporttinsa. Rajavartiolaitoksen laillisuusvalvonnassa on otettu huomioon sisäministeriön asettaman laillisuusvalvonnan kehittämistyöryhmän työ. 5.3 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN ARVIOINTI JA TULOKSET Rajavartiolaitoksen riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan vahvuuksina ovat erityisesti sotilaallinen koulutus ja johtamisjärjestelmä. Johtajina ja asiantuntijoina toimivan päällystön koulutukseen kuluu olennaisena elementtinä uhkien ja riskien arviointi osana jatkuvaa tilanteenarviointia, niiden perusteella laaditut toimintasuunnitelmat ja tinkimätön pyrkiminen tavoitteisiin. Säännöllinen tehtäväkierto ennaltaehkäisee väärinkäytöksiä. Sotilasjohtamisen periaatteen mukaan johtamisesta valtaosa on valvontaa. Sisäinen tarkastustoiminta taas on vakiintunut osa Rajavartiolaitoksen toimintaa. Esikuntien tehtäviksi on myös säädetty alayksiköihin kohdistuvia valvonta- ja tarkastustehtäviä. Rajavartiolaitoksen esikunta valvoo Rajavartiolaitoksen tehtävien asianmukaista suorittamista ja tarkastaa alaistensa hallintoyksiköiden toimintaa. Hallintoyksikön esikunta valvoo hallintoyksikön yksiköiden toimintaa. Vuoden aikana strateginen riskienarviointi tehtiin tai päivitettiin kaikkien strategisten päämäärien osalta. Rajavartiolaitoksen strategisia päämääriä uhkaavien riskien käsittelyssä ja seurannassa kiinnitetään erityistä huomiota seuraaviin painopistealueisiin ja niiden mukaisiin riskeihin: 1) Riittävät voimavarat ja toiminnan kehittäminen 2) Koordinoitu kriisiviestintä 3) Ajantasaiset normit ja sopimukset 4) Rajavartiolaitoksen tehtävissä vaadittava osaaminen ja osaamislähtöinen koulutus Rajavartiolaitoksen strategisia päämääriä koskevien riskien riskitasot ilmenevät lukumäärittäin seuraavasta riskikartasta.

50 S i v u 45 Rajavartiolaitoksen tulossuunnitelman ja Rajavartiolaitoksen esikunnan työsuunnitelman valmistelun yhteydessä arvioitiin kehityshankkeiden ja toimenpiteiden riskit ja suunniteltiin riskienhallintatoimenpiteet. Rajavartiolaitoksen esikunnan osastopäällikkökokouksessa on säännöllisesti arvioitu ajankohtaisia riskejä ja suunniteltu niiden hallintatoimenpiteitä. Rajavartiolaitoksen esikunnan tarkastussuunnitelma on toteutunut. Hallintoyksiköt toteuttivat omat sisäisen valvonnan toimenpiteensä ja raportoivat niistä. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on Rajavartiolaitoksessa järjestetty systemaattisesti ja kattavasti. Rajavartiolaitoksen sisäinen valvonta ja riskienhallinta perustuvat yleisesti hyväksyttyihin viitekehyksiin. Sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan määräykset ovat ajantasaiset. Sotilaallisesti järjestetty organisaatio tukee Rajavartiolaitoksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamista, vastuiden selkeää jakamista sekä tulosvastuuta. Sisäisen valvonnan riskiperusteisuutta tulisi painottaa nykyistä enemmän Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköissä. Ennaltaehkäisevien ja ohjaavien toimien mieltäminen osaksi sisäistä valvontaa tekisi ne näkyvämmäksi osaksi sisäistä valvontaa. 5.4 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA Sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttää talousarvioasetuksen 69 :n vaatimukset. Keskeisimmät kehittämiskohteet ovat ennaltaehkäisevien ja ohjaavien toimenpiteiden näkyväksi teko osana sisäistä valvontaa. 6. ARVIOINTIEN TULOKSET Rajavartiolaitoksessa ei toteutettu vuonna sen organisaation tai toiminnan ulkoista tuloksellisuuden ja toiminnan vaikuttavuuden kokonaisarviointia. 7. YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ JA TAKAISINPERIN- NÄT Toimintavuoden aikana ei ole ilmennyt Rajavartiolaitoksen omaisuuteen tai varoihin kohdistuvia väärinkäytöksiä. Palkan kautta on peritty takaisin yhteensä euroa. Määrällisesti eniten takaisinperintöjä ovat aiheuttaneet takautuvasti voimaan tulleet palkanmuutokset sekä järjestelmä- ja tallennusvirheet. Maksuvapautusta on haettu viidessä tapauksessa. Maksuvapautus on myönnetty kolmessa tapauksessa kokonaan tai osittain (yhteensä euroa). Lisäksi voi olla määrältään pieniä takaisinperintöjä, joista ei ole tehty erillistä takaisinperintäasiakirjaa, vaan asia on hoidettu palkanmuutoksen yhteydessä. Matkalaskujen osalta takaisinperinnät liittyvät pääsääntöisesti liikaa saatuihin päivärahoihin tai ennakoihin.

51 S i v u 46 TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA JA SEN SISÄLTÄMÄT VALTUUKSIA KOSKEVAT TIEDOT Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2015 Talousarvio (TA + LTA:t) Tilinpäätös Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio eutuma % 11. Verot ja veronluontoiset tulot , ,65 0, Arvonlisävero , ,65 0, Sekalaiset tulot , ,67 0, Siirrettyjen määrärahojen peruutukset , ,45 0, Muut sekalaiset tulot , ,22 0, Tuloarviotilit yhteensä , ,32 0,00 100

52 S i v u 47 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Talousarvion määrärahojen käyttö siirto vuonna seuraavalle vuodelle Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna Käyttö vuonna (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 23. Valtioneuvoston kanslia 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , , ,86 0, Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , , ,86 0,00 (siirtomääräraha 2 v) 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala , , , , , , , , Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö , , , , , , , ,11 (siirtomääräraha 3v) 26. Sisäministeriön hallinnonala , , , , , , , , , Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v) 0,00 0 0,00 0,00 0, , , ,00 0, Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot , , ,51 0,00 (arviomääräraha) Eräät avustukset (kiinteä määräraha) , , ,00 0, Suomen meripelastusseura (EK) 0, , ,00 0, Ålands Sjöräddssällskap (EK) 0, , ,00 0, Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet , , , ,38 ulkomaille (arviomääräraha) Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) , , , , , , , , Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 5 v) , , , , , , , , Ilma-alusten hankinta (KPY) , , , , , , , , Viranomaisveneen hankinta (KPY) ,00 0,00 0,00 0,00 0, , , , , Ulkovartiolaivan hankinta (KPY) ,00 0,00 0,00 0,00 0, , , , , Kahden AB/B 412 helikopterin ja niiden varaosavaraston yhdenmukaistaminen (KPY) ,00 0,00 0,00 0,00 0, , , , , Dornier-valvontajärjestelmän uusiminen (KPY) 0, , , , , ,00 0, , Valtiovarainministeriön hallinnonala 0, ,00 0, ,00 0,00 0, , ,00 0, Osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 0, ,00 0, ,00 0,00 0, , ,00 0, Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala , ,37 0, ,37 0,00 0, , ,37 0, Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) , ,37 0, ,37 0,00 0, , ,37 0,00 Määrärahatilit yhteensä Tilinpäätös 2015 Talousarvio (TA + LTA:t) Palkkatuettu työ, valtionhallinto (KPY) , ,37 0, ,37 0,00 0, , ,37 0,00 Tilinpäätös Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös , , , , , , , , ,71

53 S i v u 48 Rajavartiolaitoksen talousarvion toteutumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä momentin tarkkuudella Valtuudet ja niiden käyttö (1 000 ) 1) Momentti (numero ja nimi), johon valtuus liittyy 2) Ilma- ja vartioalusten hankinta Aikaisempien vuosien valtuuksien käyttö 3) Uudet valtuudet Uusitut valtuudet Vuoden valtuudet Valtuudet yhteensä Käytetty Käyttämättä Uusittavissa n+1 TA:ssa Valtuuksien käytöstä aiheutuneet talousarviomenot ja määrärahatarve (1 000 ) Talousarviomenot n Määrärahatarve n+1 Määrärahatarve n+2 Määrärahatarve n+3 Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä Aikaisempien vuosien valtuudet korkotuki- tms. valtuudet 4) Vuonna käytettävissä olleet valtuudet korkotuki- tms. valtuudet 4) Yhteensä Aikaisempien vuosien valtuudet, josta korkotuki- tms. valtuudet 4) Vuonna käytettävissä olleet valtuudet, josta korkotuki- tms. valtuudet 4) ) Valtuuden ja sen käytön määräksi merkitään tehdyn tilauksen sopimushinta tai sitoumuksen määrä silloin, kun valtuus on rajattu alun perin muulla tavalla, mutta valtuuden käytön johdosta annetaan euromääräinen sitoumus. Korkotuetun lainakannan enimmäismääränä määritellyt korkotukivaltuudet ja muut vastaavat valtuudet eritellään lisäksi omilla riveillään. 2) Myös pääluokan tai luvun päätösosassa myönnetyt valtuudet sisällytetään taulukkoon. Tällöin luvun tai momentin numerotunnukseksi merkitään "00.". 3) Esitetään yhteismäärä niistä aikaisempina varainhoitovuosina käytetyistä valtuuksista, joista varainhoitovuotena on aiheutunut menoja tai joista aiheutuu menoja tulevina varainhoitovuosina. 4) Korkotukilainojen lainakannan enimmäismääränä tai valtionapuun oikeuttavien kustannusten enimmäismääränä tai muulla vastaavalla tavalla myönnettyjen valtuuksien määrä. Erittely esitetään vain, jos momentti (ja yhteensä) sisältää tällä tavoin määriteltyjä valtuuksia.

54 S i v u 49 TUOTTO- JA KULULASKELMA TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot , ,84 Vuokrat ja käyttökorvaukset , ,20 Muut toiminnan tuotot , , , ,53 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,49 Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) , ,79 Henkilöstökulut , ,99 Vuokrat , ,84 Palvelujen ostot , ,78 Muut kulut , ,81 Valmistus omaan käyttöön (-) , ,79 Poistot , ,70 Sisäiset kulut , , , ,51 JÄÄMÄ I , ,98 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 2 576, ,09 Rahoituskulut , , , ,27 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot , ,40 Satunnaiset kulut , , , ,07 JÄÄMÄ II , ,18 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Kulut Voittoa tavoittelemattomille yhteisöille , ,00 Muut siirtotalouden kulut ulkomaille , , , ,16 JÄÄMÄ III , ,34 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot , ,22 Suoritetut arvonlisäverot , , , ,72 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,06

55 S i v u 50 TASE VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet , ,46 Muut pitkävaikutteiset menot , ,18 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,48 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet , ,00 Rakennusmaa- ja vesialueet , ,46 Rakennukset , ,29 Rakennelmat , ,36 Koneet ja laitteet , ,53 Kalusteet , ,95 Muut aineelliset hyödykkeet , ,62 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,91 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit 100,91 100,91 100,91 100,91 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET , ,30 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet , , , ,24 PITKÄAIKAISET SAAMISET Pitkäaikaiset saamiset 4 750, , , ,00 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset , ,56 Siirtosaamiset , ,52 Muut lyhytaikaiset saamiset , ,96 Ennakkomaksut , , , ,89 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 1 174, ,20 Kirjanpitoyksikön tulotilit 25,00 0,00 Kirjanpitoyksikön menotilit 330, ,50 0, ,20 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ , ,33 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,63

56 S i v u 51 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma , ,40 Edellisten tilikausien pääoman muutos , ,15 Pääoman siirrot , ,57 Tilikauden tuotto-/kulujäämä , , , ,76 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,76 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat , ,50 Saadut ennakot , ,24 Ostovelat , ,23 Kirjanpitoyksiköiden väliset tilitykset , ,11 Edelleen tilitettävät erät , ,30 Siirtovelat , ,44 Muut lyhytaikaiset velat , , , ,87 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,87 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,63

57 S i v u 52 LIITETIEDOT 1. Tilinpäätöslaskelmien liitteet Liite 1 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavuus 1) Budjetointia koskevat muutokset ja muutosten vaikutukset Rajavartiolaitoksen tilinpäätös on laadittu pääosin samoin periaattein kuin vuonna Eräät avustukset talousarviotili alajaoteltiin lisätalousarviosta aihetuvan muutoksen vuoksi. 2) Valuuttakurssi, jolla ulkomaanrahamääräiset velat ja saamiset sekä muut sitoumukset on muutettu Suomen rahaksi Ulkomaanrahamääräiset velat on viety kirjanpitoon tapahtuman syntymispäivän mukaiseen valuuttakurssiin euroiksi muutettuna. Rajavartiolaitos liittyi Valtiokonttorin keskitettyjen valuuttatilien käyttäjäksi toukokuussa. Keskitettyyn järjestelmään kuuluvien valuuttojen maksut maksetaan Valtiokonttorin pankkitileiltä ja näihin valuuttoihin liittyvät kurssierot kirjautuvat Valtiokonttorille. Muiden valuuttojen osalta ulkomaanmääräiset velat eivät ole olennaisia eikä niitä ole muutettu tilinpäätöspäivän mukaiseen kurssiin. 3) Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja niiden muutokset Rajavartiolaitoksen tilinpäätös on laadittu noudattaen talousarviolakia ja -asetusta sekä valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin määräyksiä ja ohjeita. Tilipäätöksessä käytetyt arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja -menetelmät ovat talousarvioasetuksen 66 a :n mukaisia. Tavanomaista suurempi vaihto-omaisuuden muutos (3,4 milj.) johtuu vartiolentolaivueen ilma-alusten varaosa- ja varalaitevaraston muutoksesta. Varastoon on tehty helikopterihankintaan ja Super Puman G-huoltoon liittyviä hankintoja. Asevelvollisten päivärahojen suuri ero edelliseen vuoteen johtuu Puolustusvoimien kanssa sovitusta kulujen siirtoaikataulun muutoksesta. Vuosi 2015 sisältää kuudentoista kuukauden päivärahakulut. Vuosi sisältää vain tilikaudelle kuuluvat asevelvollisten päivärahat. 4) Aikaisempiin vuosiin kohdistuneet tuotot ja kulut, talousarviotulot ja -menot sekä virheiden korjaukset Rajavartiolaitos maksoi sopimusravintoloitsijalle vuosien 2014 ja 2015 tuetun lounasruokailun laskuja yhteensä euroa. Sopimustoimittaja ei ollut laskuttanut ruokailusta lainkaan sopimuksen alusta (5/2013) alkaen. Syynä tähän oli verkkolaskutuksen ongelmat. Keskeneräisen käyttöomaisuushankintojen osalta edelliselle tilivuodelle kuuluvia kuluja on korjattu projekti-tililuokan osalta. 5) Selvitys tiedoista, jotka eivät ole vertailukelpoisia edelliseen vuoteen Ei ilmoitettavaa. 6) Selvitys tilinpäätöksen jälkeisistä olennaisimmista tapahtumista siltä osin kuin niitä ei ilmoiteta toimintakertomuksessa Ei ilmoitettavaa.

58 S i v u 53 Liite 2 Nettoutetut tulot ja menot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2015 Talousarvio (TA + LTA:t) Talousarvion määrärahojen käyttö siirto vuonna seuraavalle vuodelle Tilinpäätös Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna Käyttö vuonna (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle Bruttomenot , , , ,64 Rajavartiolaitoksen Bruttotulot , , , ,26 toimintamenot Nettomenot , , , , , , , ,25

59 S i v u 54 Liite 3 Arviomäärärahojen ylitykset Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 4 Peruutetut siirretyt määrärahat Pääluokan ja tilijaottelun numero ja nimi. Tilijaottelut eritellään myöntämisvuosittain. Peruutettu Tilijaottelu Yhteensä 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala ,85 Vuosi , Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö , Sisäministeriön hallinnonala ,60 Vuosi , Dornier-valvontajärjestelmän uusiminen (KPY) ,00 Vuosi , Ilma-alusten hankinta (KPY) ,60 Pääluokat yhteensä ,45 Vuosi ,85 Vuosi ,60 Momentin Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö siirretty määräraha peruttiin käyttämättä jääneen määrärahan osalta. Momentin Dornier-valvontajärjestelmän uusiminen siirretyn määrärahan peruutus johtui hankkeen viivästymisestä ja määrärahojen uudelleen budjetoinnista vuodelle. Momentin Ilma-alusten hankinta siirretyn määrärahan peruutus tehtiin hankkeeseen saadun EU-rahoituksen vuoksi.

60 S i v u 55 Liite 5 Henkilöstökulujen erittely 2015 Henkilöstökulut , ,44 Palkat ja palkkiot , ,52 Tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Lomapalkkavelan muutos , ,08 Henkilösivukulut , ,55 Eläkekulut , ,78 Muut henkilösivukulut , ,77 Yhteensä , ,99 Johdon palkat ja palkkiot, josta , ,44 - tulosperusteiset erät Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 3 840, ,00 Johto 3 120, ,00 Muu henkilöstö 720,00 480,00 Palkat ja palkkiot sisältävät palkkioita euroa (2015: euroa). Palkkiot sisältävät asevelvollisten ja kadettien päivärahoja euroa (2015: euroa). Liite 6 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Omaisuuslaji ja -tili (Kieku-tili) Kieku käyttöomaisuusluokka 112 Aineettomat oikeudet Ostetut atk-ohjelmistot ( ) ostetut atk-ohjelmistot 5 v Liittymismaksut ( ) liittymismaksut 10 v Muut aineettomat oikeudet ( ) muut aineettomat oikeudet 5 v 114 Muut pitkävaikutteiset menot Itse valmistetut ja teetetyt atk-ohjelmat itsevalm. ja teetetyt atk-ohjelmat 5 v ( ) itsevalm. ja teetetyt atk-ohjelmat 10 v Muut pitkävaikutteiset menot ( ) muut pitkävaikutteiset menot 10 v 119 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Ennakkomaksut aineettomasta käyttöomaisuudesta ( ) Keskeneräiset aineettomat käyttöomaisuushankinnat ( ) käyttöomaisuushankinnat, ei poistoja keskeneräiset aineettomat 120 Maa- ja vesialueet Metsäalueet ( ) metsäalueet, ei poistoja Muut maa- ja vesialueet ( ) muut maa- ja vesialueet, ei poistoja 121 Rakennusmaa- ja vesialueet Maa-alueet ( ) maa-alueet, ei poistoja Muut rakennusmaa- ja vesialueet muut rakennusmaa- ja vesialueet, ( ) ei poistoja 122 Rakennukset Asuinrakennukset ( ) asuinrakennukset 40 v Toimistorakennukset ( ) toimistorakennukset 40 v Teollisuusrakennukset ( ) teollisuusrakennukset 30 v Varastorakennukset ( ) varastorakennukset 20 v Muut rakennukset ( ) muut rakennukset 30 v 123 Rakennelmat Rakennelmat ( ) rakennelmat 15 v Koneet ja laitteet

61 S i v u Autot ja muut maakuljetusvälineet ( ) Laivat ja muut vesikuljetusvälineet ( ) Lentokoneet ja muut ilmakuljetusvälineet ( ) Raskaat työkoneet ( ) Kevyet työkoneet ( ) Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet ( ) Toimistokoneet ja laitteet ( ) Puhelinkeskukset ja muut viestintälaitteet ( ) Audiovisuaaliset koneet ja laitteet ( ) Laboratoriolaitteet ja kalusteet ( ) Muut tutkimuslaitteet ( ) Muut koneet ja laitteet ( ) 127 Kalusteet Asuinhuoneisto- ja toimistokalusteet ( ) Muut kalusteet ( ) 128 Muut aineelliset hyödykkeet Taide-esineet ( ) Muut aineelliset hyödykkeet ( ) 130 Käyttöomaisuusarvopaperit Muut osakkeet ( ) Muut osuudet ( ) autot ja muut maakuljetusväl. 5 v autot ja muut maakuljetusväl. 10 v laivat ja muut vesikuljetusväl. 7 v laivat ja muut vesikuljetusväl. 30 v (ulkovartio- ja raskaat ja kevyet rannikkolaivat) laivat ja muut vesikuljetusväl. 15 v (partioveneet, rannikkovartioveneet, ilmatyynyalukset) lentokoneet ja muut ilmakuljetusväl. 7 v (ilma-alusten varamoottorit ja vaihteistot) lentokoneet ja muut ilmakuljetusvälineet 25 v raskaat työkoneet 7 v kevyet työkoneet 7 v atk-laitteet ja niiden oheislaitteet 3 v toimistokoneet ja -laitteet 5 v puhelinkeskukset ja viestintälait. 5 v audiovisuaaliset koneet ja lait. 5 v laboratoriolaitteet ja kalusteet 5 v muut tutkimuslaitteet 5 v muut koneet ja laitteet 5 v asuinhuoneisto- ja toimistokal. 5 v muut kalusteet 5 v taide-esineet, ei poistoja muut aineelliset hyödykkeet 5 v muut osakkeet, ei poistoja muut osuudet, ei poistoja

62 S i v u 57 Liite 7 Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Aineettomat hyödykkeet Yhteensä 112 Aineettomat 114 Muut 119 Ennakkomaksut oikeudet pitkävaikutteiset ja keskeneräiset menot hankinnat Hankintameno , , , ,19 Lisäykset , , , ,17 Vähennykset 0,00 0, , ,76 Hankintameno , , , ,60 Kertyneet poistot , ,98 0, ,71 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , ,07 0, ,54 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot , ,05 0, ,25 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , ,35

63 S i v u 58 Aineelliset hyödykkeet Yhteensä 120 Maa- ja vesialueet 121 Rakennusmaaja vesialueet 122 Rakennukset 123 Rakennelmat Koneet ja laitteet 127 Kalusteet Hankintameno , , , , , , ,06 Lisäykset 0,00 0,00 0, , , , ,55 Vähennykset 0,00 0, ,01 0, ,04 0, ,05 Hankintameno , , , , , , ,56 Kertyneet poistot ,00 0, , , , , ,47 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0, ,01 0, ,51 0, ,52 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0, , , , , ,62 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0, ,32 0, ,34 0, ,66 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot ,00 0, , , , , ,23 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , , , , ,33 Muut aineelliset hyödykkeet Yhteensä Muut aineelliset Ennakkomaksut Käyttöomaisuusarvopaperit hyödykkeet ja keskeneräiset hankinnat Hankintameno , ,70 100, ,25 Lisäykset 0, ,05 0, ,05 Vähennykset 0, ,96 0, ,96 Hankintameno , ,79 100, ,34 Kertyneet poistot ,02 0,00 0, ,02 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot ,34 0,00 0, ,34 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot ,36 0,00 0, ,36 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , ,79 100, ,98

64 S i v u 59 Liite 8 Rahoitustuotot ja kulut Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 9 Talousarviotaloudesta annetut lainat Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 10 Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset Kappale määrä Markkinaarvo Kirjanpitoarvo Omistusosuus % Myyntioikeuksien alaraja % Saadut osingot Markkinaarvo Kirjanpitoarvo Julkisesti noteeraamattomat osakkeet ja osuudet 100,91 0,00 100,91 Suvisaariston vesiosuuskunta 1 0,00 100,91 0,0 0,00 0,00 0,00 100,91 Osakkeet ja osuudet yhteensä 100,91 0,00 100,91 Muut oman pääoman ehtoiset sijoitukset Rajavartiolaitoksella ei ole oman pääoman ehtoisia sijoituksia Liite 11 Taseen rahoituserät ja velat Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja.

65 S i v u 60 Liite 12 Valtiontakaukset ja takuut sekä muut vastuut Valtiontakaukset ja -takuut Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Muut monivuotiset vastuut Valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt tavanomaiset sopimukset Talousarviomenot Määrärahatarve Määrärahatarve Määrärahatarve Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä Tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset yhteensä , , , , , ,61 Muulla kuin valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt sopimukset ja Talousarviomenot Määrärahatarve Määrärahatarve Määrärahatarve Määrärahatarvtarve Määräraha myöhemmin yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut sopimukset ja sitoumukset yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut monivuotiset vastuut yhteensä , , , , , ,61

66 S i v u 61 Liite 13 Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 14 Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 15 Velan muutokset Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 16 Velan maturiteettijakauma ja duraatio Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 17 Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut tiedot Muihin satunnaisiin tuottoihin (0,4 milj. euroa) on kirjattu suurimpana eränä helikopteri- ja partioajoneuvohankintoihin liittyviä viivästyssakkokompensaatioita sekä saatuja oikeudenkäyntikuluja. Rajavartiolaitos on maksanut Rajavartiolaitoksen virkatehtävissä tapahtuneista omaisuusvaurioista vahingonkorvauksia ulkopuolisille tahoille euroa ja muina korvauksina työtuomioistuimen päätöksen mukaisen korvauksen ( euroa). Sotilaskotiliitto lahjoitti tilivuoden aikana euroa Rajavartiolaitoksen varusmiesten ja reserviläisten viihtyvyyden tukemiseen. Lahjoitusehtojen vuoksi varat on käsitelty tilillä taseessa seurattava talousarvion ulkopuolinen rahoitus. Lisäksi tilillä on Maanpuolustuksen kannatussäätiön antama apuraha rajavartiomiesten opintoja varten euroa sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta rahoitettavan hankkeen ECGFA NET II - hankekumppaneiden osuudet ennakkomaksusta euroa. Broman Group lahjoitti Rajavartiolaitoksen vuosipäivänä euroa Pohjois-Karjalan rajavartioston henkilökunnan viihtyvyyden tukemiseen. Lahjoitus tuloutettiin Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentille ja arvonlisäveron osuus muut sekalaiset tulot momentille. Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentin päätösosassa on laajennettu käyttötarkoitus seuraavasti: 1. Rajavartiolain 578/ nojalla työsuhdeasuntojen vuokrakompensaatioon. Palvelussuhdeasunnoista perityt vuokrat ja muut tuotot olivat yhteensä euroa. Vuokraustoiminnan kustannusvastaavuus oli 67 %. 2. Merivartiomuseon toiminnan tukemiseen. Kotkan kaupungin Kymenlaakson museolle maksettiin euroa museon luettelointi- ja kuvaustyökustannuksista. 3. Viranomaisveneen konseptiveneen hankintamenoihin. Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentilta maksettiin konseptiveneen hankintamenoja euroa. Lisäksi Rajavartiolaitoksen investointimomentin päätösosassa on laajennettu käyttötarkoitus: Momentille voidaan myös tulouttaa sopimuksista aiheutuvia sopimussakkoja tai muita vastaavia korvauksia. Investointimomentille on tuloutettu helikopterihankinnan puutteista johtuvia hyvityksiä yhteensä euroa. Tilivuoden aikana tileistä on poistettu yksi Rajavartiolaitoksen rahoitustuottosaatava 775 euroa.

67 tuntia Kyseisen vuoden hintatasossa (milj. ) (Sisäiset toiminnot vyörytettyinä) S i v u 62 2 Muut liitteet 2.1 Tuotannon tekijöiden käyttö Kustannukset Sotilaallinen maanpuolustus Kansainvälinen toiminta Meri- ja pelastustoimi Rikostorjunta Rajatarkastus Rajojen valvonta Työajankäyttö Sotilaallinen maanpuolustus Kansainvälinen toiminta Meri- ja pelastustoimi Rikostorjunta Rajatarkastus Rajojen valvonta

68 partiotuntia partiotuntia S i v u Rajojen valvonta Partiointi Kokonaismäärä YHTEENSÄ Yhteistoimintapartiot Ulkomaalaisvalvonta Vene, kiitoreki ja ilmatyynyalus Vartiolaiva (vast) Lentokone Helikopteri Jalka-, mtp-, kelkka-, auto (vast) koira Jalka-, mtp-, kelkka-, auto (vast.) Hallintoyksiköittäin YHTEENSÄ LSMV SLMV LR KR P-KR K-SR

69 partiotuntia tuntia S i v u 64 Ilma-aluspartiointi Hallintoyksiköittäin valvonta-ajan jakauma YHTEENSÄ LSMV SLMV LR KR P-KR K-SR Vartioaluspartiointi Hallintoyksiköittäin YHTEENSÄ LSMV SLMV

70 valvontatuntia valvontatuntia S i v u 65 Tekninen valvonta Kokonaismäärä 1) YHTEENSÄ Muu tekninen valvonta Siirrettävä valvontajärjestelmä Kiinteä vedenalainen valvonta Kiinteä valvontajärjestelmä Tutkavalvonta Optinen valvonta ) Tilastoitaviin kohteisiin on lisätty siirrettävät valvontajärjestelmät vuoden 2015 alusta lähtien Hallintoyksiköittäin YHTEENSÄ LSMV SLMV LR KR P-KR K-SR

71 kappaletta kappaletta S i v u 66 Rajatapahtumat raja- ja merialueella Luvattomat rajanylitykset (hlö, ilma-alus, alus) YHTEENSÄ kolmannes kolmannes kolmannes Hallintoyksiköittäin YHTEENSÄ LSMV SLMV LR KR P-KR K-SR

72 kappaletta kappaletta S i v u Rajajärjestyssopimuksen rikkomukset (hlöt, kotieläimet, muut) YHTEENSÄ kolmannes kolmannes kolmannes Hallintoyksiköittäin YHTEENSÄ LSMV SLMV LR KR P-KR K-SR

73 kappaletta kappaletta S i v u 68 Muut suoritteet raja- ja merialueella Tarkastukset YHTEENSÄ kolmannes kolmannes kolmannes Hallintoyksiköittäin YHTEENSÄ LSMV SLMV LR KR P-KR K-SR

74 kappaletta S i v u Lajeittain ( YHTEENSÄ Muu tarkastus Ulkomaalaisvalvontaan liitt tark Öljynäytteenottotarkastus Ympäristösuojelusäännöksiin liitt tark Luonnonsuojelusäännöksiin liitt tark Maastoliikennesäännöksiin liitt tark Tieliikennesäännöksiin liitt tark Tullitarkastus Vesiliikennesäännöksiin liitt tark Kalastussäännöksiin liitt tark Metsästyssäännöksiin liitt tark Rajavyöhykesäännöksiin liitt tark ) Tilastoitaviin kohteisiin on lisätty muu tarkastus vuoden 2015 alusta lähtien.

75 henkilöä henkilöä S i v u Rajatarkastukset Tarkastetut henkilöt ulkorajaliikenteessä Itärajan liikenne YHTEENSÄ Viisumivapaat Viisumivelvolliset Lentoliikenne Rajanylityspaikka lentoliikenteessä

76 S i v u 71 Henkilöiden rajatarkastukset ulkorajaliikenteessä rajanylityspaikoittain PASSINTARKASTUSPAIKAT SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLISELLÄ RAJALLA Raja-Jooseppi Salla Kuusamo Vartius Inari Niirala Parikkala Imatra Nuijamaa Vainikkala Vaalimaa YHTEENSÄ LENTOASEMAT Enontekiö Helsinki-Malmi Helsinki-Vantaa Ivalo Joensuu Jyväskylä Kajaani Kemi-Tornio Kittilä Kokkola-Pietarsaari Kruunupyy 27 Kuopio Kuusamo Lappeenranta Maarianhamina Mikkeli Oulu Pori Rovaniemi Savonlinna Seinäjoen lentoasema Tampere-Pirkkala Turku Vaasa YHTEENSÄ SATAMAT Helsinki Kotka Turku Naantali Maarianhamina Pori Rauma Kalajoki Kokkola Tornio Saimaan Kanava (Nuijamaa) Lappeenranta Huvialusliikenne Muu YHTEENSÄ

77 S i v u 72 Henkilöiden kokonaisliikennemäärät sisärajaliikenteessä PASSINTARKASTUSPAIKAT SUOMEN JA RUOTSIN SEKÄ SUOMEN JA NORJAN VÄLISELLÄ RAJALLA Karigasniemi Kilpisjärvi Kivilompolo Nuorgami Näätämö Utsjoki Aavasaksa Karesuvanto Kolari Muonio Pello Tornio YHTEENSÄ LENTOASEMAT Enontekiö 16 Helsinki-Vantaa Ivalo Kemi-Tornio Kittilä Kokkola-Pietarsaari Kruunupyy Kuusamo Maarianhamina Oulu Pori Rovaniemi Turku Vaasa YHTEENSÄ SATAMAT Eckerö Hanko 293 Helsinki Långnäs Maarianhamina Turku Vaasa Kemi YHTEENSÄ