LÄHETE id RajavartiolaitosDno/2012/1776 Rajavartiolaitoksen esikunta Vastuuyksikkö/ Vastuualue (3)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄHETE id8991297 20 RajavartiolaitosDno/2012/1776 Rajavartiolaitoksen esikunta Vastuuyksikkö/ Vastuualue 30.01.2013 1 (3)"

Transkriptio

1 LÄHETE id RajavartiolaitosDno/2012/1776 Rajavartiolaitoksen esikunta Vastuuyksikkö/ Vastuualue (3) RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSSUUNNITELMA 2013 SEKÄ TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA Toiminnan painoalueet Rajavartiolaitoksen toimintaan vaikuttavat merkittävimmin tilanne Venäjällä ja Itämeren alueella, rajaliikenteen kasvu, Euroopan unionin yhdennetyn rajaturvallisuusjärjestelmän ja meripolitiikan kehittyminen sekä hallituksen toimenpiteet julkisen talouden vakauttamiseksi. Rajavartiolaitoksen tärkeimmät haasteet ovat rajaliikenteen kasvun hallinta sekä talouden ja toiminnan sopeuttaminen pieneneviin resursseihin. Schengen-alueen yhtenäisyyden ja ihmisten vapaan liikkuvuuden turvaaminen on Suomelle tärkeää. Luotettava rajavalvonta on keskeinen osa Schengenin vapaan liikkuvuuden toteutusta. Itärajan henkilöliikenteen arvioidaan kaksinkertaistuvan yli 20 miljoonaan rajanylittäjään 2017 mennessä. Myös Helsingin sataman ja Helsinki-Vantaan lentoaseman ulkorajaliikenne kasvaa. Rajavartiolaitos ei pysty vastaamaan liikenteen kasvuun sisäisin voimavaroin. Liikenteen pitäminen sujuvana ja turvallisena edellyttää Suomelta liikenneväylien ja rajainfrastruktuurin uudistamista sekä rajaviranomaisten voimavarojen vahventamista. Rajanylityspaikkojen uudistamisesta on valmisteltu kehittämisohjelma yhdessä Suomen ja Venäjän viranomaisten kanssa. Kehittämisestä syntyy Rajavartiolaitokselle noin 16 milj. euron pysyvä lisätarve kehyskaudella. Suomenlahdesta on tullut yksi vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista maailmalla. Venäjän investoinnit Suomenlahden pohjukassa sijaitseviin satamiin lisää mm. öljy- ja kemikaalikuljetuksia Suomenlahdella. Helsingin ja Tallinnan välillä on kesäisin useita kymmeniä matkustaja-alusten vuoroja yhden päivän aikana. Huvialusliikenne on vilkasta. Rajavartiolaitos varautuu hallitsemaan merellisiä turvallisuusriskejä tiiviissä yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten turvallisuusviranomaisten kanssa. Johtamisvalmius ja toimintavalmius pidetään korkeana. Ilma-alus- ja aluskaluston sekä merialueen teknisen valvontajärjestelmän pitämiseksi ajanmukaisena tehdään merkittäviä investointeja. Talouden sopeuttamisohjelma Rajavartiolaitoksen toiminta- ja taloussuunnitelmaan sisältyy talouden sopeuttamisohjelma, jossa toimeenpannaan hallituksen säästövelvoitteet ja määrärahavähennykset sekä hallitaan kustannustason nousun vaikutus. Sopeuttamistarve on vuonna 2017 noin 28 milj. euroa vuoteen 2012 verrattuna

2 2 (3) (noin 13 % toimintamenoista). Säästötarpeesta noin 13 milj. syntyy määrärahavähennyksistä ja 15 milj. euroa kustannusten nousun vaikutuksesta. Henkilöstömenoja vähennetään noin 19 milj. euroa, mikä tarkoittaa noin 300 HTV:n pysyvää vähennystä luonnollista poistumaa hyödyntäen. Muiden toimintamenojen noin 9 milj. euron pysyvä vähennys syntyy, kun toimintoja keskitetään kustannustehokkaampiin toimitiloihin sekä ilma- ja vartioaluskaluston käyttöperiaatteita uudistetaan. Vähennykset tehdään siten, että riskit hallitaan. Rajavartiolaitoksen toiminta keskittyisi aikaisempaakin selvemmin Suomen rajaturvallisuuden ydinalueille kaakkoiselle ulkorajalle sekä Suomenlahdelle. Tämä tarkoittaa, että nykytasoisen ulkorajaliikenteen sujuvuus ja turvallisuus varmistetaan, kaakkoinen maastoraja valvotaan edelleen kattavasti ja tehokkaasti, luotettava meripelastuksen johtamisjärjestelmä ylläpidetään, rajat ylittävään rikollisuuteen puututaan tehokkaasti ja sotilaallisen maanpuolustuksen velvoitteista huolehditaan täysimääräisesti. Muilla alueilla kustannussäästöjen aikaansaaminen on välttämätöntä. Voimavaroja vähennetään hallinnon lisäksi Lapista, Kainuusta, Pohjois-Karjalasta ja Pohjanlahdelta. Riskien hallintaa edesauttaa vakaa ja rauhallinen rajatilanne. Vähennysten vaikutusta kompensoi hyvä tilannekuva ja operatiivisen liikkuvuuden kehittyminen. Uudistuva ilma-alus- ja aluskalusto parantaa suorituskykyä merellä. Rajavartiolaitoksen aikaisemmin käynnistämät sisäiset tuottavuustoimet mahdollistavat vähennysten ajoittamisen usealle vuodelle. Vaikutuksiltaan merkittävimmät sopeuttamistoimenpiteet ovat: Rajojen valvontaa vähennetään Lapista, Kainuusta ja Pohjois-Karjalasta noin 40 % vuoteen 2017 menneessä. Itärajan rajavartioasemien henkilöstö vähenee noin 180 HTV:lla. Lapissa toiminnot keskitetään neljälle rajavartioasemalle. Toimenpiteiden säästövaikutukset ovat 10,0 milj. euroa. Valvontaa ja toimitiloja vähennetään merellä. Valvonnan vähennys painottuu Pohjanlahdelle (25 %). Vartioasemia ei lakkauteta, mutta niitä siirretään halvempiin tiloihin. Meripelastuksen johtamisvalmius ylläpidetään. Säästövaikutus on 5,8 milj. euroa. Rajavartiolaitoksen ulkovartiolaivojen keskitetyn hallinnoinnin ja tukeutumisen vaihtoehdot selvitetään 2013 aikana. Ulkovartiolaiva Merikarhusta luovuttaisiin Suorituskyky Suomen läheisillä merialueilla säilyisi riittävänä. Säästövaikutukset ovat 2,0 milj. euroa. Vartiolaiva Merikarhu on peruskorjattava 2017, mikäli laivasta ei luovuta. Ilma-alusten käyttötapaa uudistetaan. Vartiolentolaivueen operatiivinen johtaminen ja lentoteknisen huollon johtaminen keskitetään Säästövaikutus on 1,1 milj. euroa. Lisäsäästöjä tavoitellaan ilma-alusten korjaamotoimintojen keskittämisestä ja tukeutumisen uudistamisesta, jotka suunnitellaan 2013 kuluessa. Raja- ja merivartiokoulun toiminnot keskitetään Imatralle 2014 aikana ja Espoon toimitiloista luovutaan. Merellisen koulutuksen yksikkö sijoitetaan Porkkalan merivartioaseman yhteyteen. Peruskoulutuksen kustannustehokkuutta parannetaan mm. muuttamalla rajavartijaoppilaan asema kadetin asemaa vastaavaksi vuonna Säästövaikutukset ovat 2,0 milj. euroa. Rajavartijaoppilaan uudesta asemasta tehdään säädösmuutokset, jotka astuvat voimaan Keskitetään hallinnon ja tukipalvelujen tehtäviä ja voimavaroja, sijoitetaan pääkaupunkiseudun yksiköt halvempiin toimitiloihin ja vähennetään matkustusta. Vähennetään kulutusmenoja. Säästövaikutukset ovat 7,1 milj. euroa.

3 3 (3) Suunnitellut muutokset koskevat laajasti Rajavartiolaitoksen henkilöstöä. Arviolta virkamiehen virkapaikka voi siirtyä uudelle paikkakunnalle ja noin 500 virkamiehen tehtävä voi muuttua. Rajavartiolaitoksen sotilaallinen järjestys varmistaa sopeuttamisohjelman tehokkaan toimeenpanon. Kaikki virkamiehet ovat siirtovelvollisia. Henkilöstöstä pidetään huolta. Irtisanomisia tai lomautuksia ei suunnitella. Tehtävämuutoksissa sovelletaan palkkatakuuta. Sopeuttamistoimia koskevat päätökset tehdään vuoden 2013 alkupuolella. Tavoitteena on, että henkilöstö, jota muutos koskee vuoden 2014 alusta, saa tietää mahdollisen uuden tehtävän ja virkapaikan kesäkuun loppuun 2013 mennessä ja Raja- ja merivartiokoulun henkilöstö syyskuun loppuun 2013 mennessä. Määräaikaisten siirtojen suunnitelma tarkennetaan vuoden 2013 lopulla valmisteltavassa seuraavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa ja niiden toimeenpanosta määrätään erikseen. Tulossuunnitelma 2013 sekä toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittu yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa ja se on käsitelty Rajavartiolaitoksen yhteistoimintalautakunnassa Toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitetyt linjaukset ovat Rajavartiolaitoksen sisäisiä suunnitteluperusteita, jotka täydentävät sisäasiainministeriön hallinnonalan tulossuunnitelman Rajavartiolaitosta koskevaa osuutta. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitetyt ehdotukset ovat Rajavartiolaitoksen kannanottoja, johon sisäasiainministeriö ei ole ottanut kantaa. Rajavartiolaitoksen päällikkö Kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen Rajavartiolaitoksen apulaispäällikön sij. Prikaatikenraali Mikko Kirjavainen Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu asiankäsittelyjärjestelmässä. Rajavartiolaitos klo Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta. LIITTEET JAKELU Seuraavalla sivulla SM:n talousyksikkö (6 kpl) A + F + Kompassi RVLpääll + RVLappääll TIEDOKSI Valtiontalouden tarkastusvirasto (2) SM:n valmiuskoordinaattori H

4 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS SISÄLLYSLUETTELO Liite 1 STRATEGINEN SUUNNITELMA 2013/ Ympäristöanalyysi Toiminnan vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Toiminta-ajatus Tunnuslause, visio ja arvot Toiminnan päämäärät ja keskeiset hankkeet Liite 2 RAJOJEN VALVONTA Liite 3 RAJATARKASTUKSET Liite 4 RIKOSTORJUNTA, HALLINNOLLISET MAKSUSEURAAMUKSET Liite 5 MERITURVALLISUUS- JA PELASTUSTOIMI Liite 6 SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS Liite 7 HENKILÖSTÖHALLINTO Henkilöstöjohtaminen Työturvallisuus, työhyvinvointi ja työterveyshuolto Viestintä Koulutus Liite 8 TEKNILLINEN TOIMIALA Materiaalihallinto Tietohallinto Toimitilahallinto Alustoimiala Kaupallinen toimiala Teknillisen toimialan alueellistetut tehtävät Liite 9 SÄÄDÖSVALMISTELU Liite 10 SUUNNITTELUALA JA TALOUSHALLINTO Liite 11 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Liite 12 LENTOTOIMINTA

5 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS LIITE 1 STRATEGINEN SUUNNITELMA 2013/ YMPÄRISTÖANALYYSI Perusteellinen turvaluokiteltu (TLL III) analyysi laaditaan strategisen riskianalyysiin liittyen ja jaetaan erillisenä aineistona ** Ulkoiset tekijät Rajavartiolaitoksen toimintaympäristön tärkeimmät muutostekijät ovat Venäjä, Euroopan unioni ja Itämeri sekä talouden kehitys. Venäjä on järjestänyt Suomen vastaisen rajan valvontansa tehokkaasti. Laiton maahantulo säilynee Suomen ja Venäjän rajalla hallittavana. Itämeri on Venäjän energiaja rahtikuljetusten pääreitti. Pietarin satamahankkeet lisäävät Itämeren strategista merkitystä Venäjälle. Arktisen alueen luonnonvarojen hyödyntäminen ja uusien kulkuväylien avautuminen edellyttää Venäjältä merkittäviä lisäpanostuksia. Venäjän rajaturvallisuuden haasteet ovat suurimmat Venäjän epävakailla etelärajoilla. Henkilöliikenne Suomen ja Venäjän rajalla kasvaa. Rajanylittäjistä noin 75 % on venäläisiä. Tärkein kasvun syy on Venäjän väestön ostovoiman kehitys. Kasvua selittää lisäksi viisumien saannin helpottuminen. Jos kasvuvauhti säilyy noin 20 %:ssa vuodessa, rajanylitysten määrä kaksinkertaistuisi jo seuraavan viiden vuoden sisällä. Pietarin ja Helsingin välillä alkoi säännöllinen risteilyalusliikenne vuonna Matkustaja-alusliikenne on vakiintunut ja sen arvioidaan kasvavan. Venäläisten matkailulla on merkittävä vaikutus Suomen kansantaloudelle. Suomen ja Venäjän välisen raskaan liikenteen ja transit-liikenteen kasvua hillitsee Venäjän oman satamakapasiteetin kehittyminen. EU:n ja Venäjän viisumivapauden vaikutusten hallinta tulee olemaan Suomelle suuri haaste. Rajaliikenteen odotetaan kasvavan, koska Venäjän tai Suomen kansalaisen ei tarvitse hakea maksullista viisumia. Rajatarkastajien tehtävät ja erilaiset jatkotoimenpiteet lisääntyvät, kun viisuminhakuprosessiin kuulunut maahanpääsyn edellytysten ennakkotarkastus poistuu. Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen vilkkain kansainvälinen rajanylityspaikka. Finnairin tavoitteena on lisätä kaukoliikenteen vuoroja ja avata uusia reittejä. Suomessa operoivien lentoyhtiöiden lisätessä Venäjän ja Kaukoidän lentovuorojaan kasvaa laittoman maahantulon ja muun rajat ylittävän monialarikollisuuden paine. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan epävakaa tilanne vaikuttaa pitkään Euroopan turvallisuuteen. Voimakkaana jatkuva väestönkasvu aiheuttaa monialaisia ongelmia. Yhä suuremman ihmismäärän pyrkimyksenä on päästä osalliseksi EU-maiden paremmasta elintasosta ja turvallisuudesta. Osa maahantulijoista turvautuu laittomiin maahantulon keinoihin. EU:n rajaturvallisuuden suurimmat haasteet säilyvät Välimeren alueella, Heijastevaikutukset ulottuvat myös Suomeen. Venäjältä ja erityisesti Valko-Venäjältä Baltian maihin kohdistuva laiton maahantulo on kasvanut. Myös Baltian maiden kautta Suomeen ja muihin Pohjoismaihin kohdistuva laiton maahantulo on lisääntynyt. Sisärajojen yli Suomeen suuntautuva laiton maahantulo on volyymiltaan suurempaa kuin ulkorajoilla. Laiton maahantulo sisärajoillakin liittyy usein muuhun kansainväliseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Suomenlahdesta on tullut yksi vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista. Venäjän investoinnit Suomenlahden pohjukassa sijaitseviin satamiin lisäävät mm. öljy- ja kemikaalikuljetuksia Suomenlahdella. Kesäisin huvialusliikenne sekä Helsingin ja Tallinnan välinen matkustaja-alusliikenne säilyvät vilkkaana. Alusliikenteen kasvu rasittaa meren ekologiaa ja lisää vakavan kemikaali- ja öljyonnettomuuden riskiä.

6 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS EU:n tavoitteena on meripolitiikan vahvistaminen. Rannikkovartioviranomaisten yhteistyötä ja tietojen vaihtoa tiivistetään. Tietoteknisiä järjestelmiä kehitetään tietojen vaihdon tiivistämiseksi ja tilannekuvan muodostamiseksi. Itämeren alueella jatketaan merellistä rajaturvallisuusyhteistyötä. Tavoitteena on viranomaisten operatiivisen yhteistyön kehittäminen. Ihmisten vapaa liikkuvuus Euroopassa perustuu toimivaan Schengen järjestelmään. EU:n yhdenmukaisen ulkorajavalvonnan kehittäminen ja toimeenpano etenee. Suomeen perustetaan suunnittelukaudella EU:n rajavalvontajärjestelmään (EUROSUR) kuuluva koordinaatiokeskus ja valmistaudutaan ottamaan käyttöön Smart Borders pakettiin kuuluvat EU:n laajuiset tietotekniset järjestelmät. EU:n rajaturvallisuusviraston rooli EU:n yhdennetyn rajaturvallisuusmallin toimeenpanossa korostuu. EU:n rajaturvallisuusviraston toimintakenttä laajenee mm. kolmansien maiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. Välimeren alueen EU maiden tilanne ja erityisesti Kreikan epävakaus voivat vaarantaa Schengen järjestelmän toimivuutta ja yhtenäisyyttä. EU:n haasteena on kilpailukyky globaaleilla markkinoilla. EU:n talouden kasvunäkymät ovat heikot ja yhteisvaluutta euro on kriisissä. Epävarmuus vaikuttaa EU:n maiden talouteen pitkään, sillä haasteisiin ei ole löytymässä nopeaa tai helppoa ratkaisua. Vaihtoehtona on esitetty euroalueen maiden talousintegraation vahvistamista. On mahdollista, että kansallisten intressien vahvistuminen ja keskinäinen epäluottamus johtaa päinvastaiseen suuntaan. Ihmisten elintason lasku ja tyytymättömyys harjoitettua politiikkaa kohtaan voivat johtaa levottomuuksiin ja turvallisuuden heikkenemiseen. ** Sisäiset tekijät Maailmantalouden heilahdukset vaikuttavat nopeasti viennistä riippuvaisen Suomen talouteen. Hallituksen päämääränä on pysäyttää valtion velkaantuminen ja luoda edellytyksiä yritysten kilpailukyvyn kehittymiselle. Suomen talouspolitiikka on nojannut arvioon maltillisesta talouskasvusta. Hallitus on päättänyt nyt noin viiden miljardin euron sopeuttamistoimista. Talouden taantuma tai ennakoitua hitaampi kasvu voi aiheuttaa tarpeen päättää lisäsopeuttamistoimista. Julkinen talouden tasapainottaminen säilyy Suomen haasteena pitkään. Valtio pyrkii tehostamaan toimintaansa mm. uudistamalla hallintoa sekä kannustamalla viranomaisia yhteistyöhön ja resurssien yhteiskäyttöön. Tavoitteena on pitää Suomi turvallisena maana ja viranomaiset toimintakykyisinä. Kustannustason nousun ja määrärahaleikkausten vaikutusten hallinta on viranomaisille suuri haaste. Viranomaisten muutosvalmius on tärkeää, jotta toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus voidaan ylläpitää. Suomi panostaa rajaliikenteen kasvun ja tulevan EU-Venäjä viisumivapauden vaikutusten hallintaan. Hallitus on päättänyt tehdä merkittäviä investointeja rajaliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi. Tehdyn arvion mukaan kahdeksasta itärajan kansainvälisestä rajanylityspaikasta kuusi on uudistettava kehyskauden aikana. Itärajan rajanylityspaikkojen liikenneväyliä uudistetaan. Helsinki-Vantaan lentoasemalla on suunniteltu terminaaliuudistusta. Helsingin sataman ulkorajaliikenteen kasvun jatkuessa on perustettava uusi rajatarkastusyksikkö. Haasteeksi on muodostumassa mahdollisuudet kohdentaa rajanylityspaikoille tarvittava lisähenkilöstö. Riskinä on, että valtion merkittävät investoinnit jäävät hyödyntämättä. Rajavartiolaitoksen toimintaympäristön muutos ja supistuva määrärahakehys asettavat Rajavartiolaitoksen suuren haasteen eteen. Rajavartiolaitoksen tulee vapauttaa suunnittelukauden loppupuolella noin 28 milj. euroa kehysleikkausten ja kustannusten kasvun vaikutusten hallintaan. Talouden tasapainottaminen edellyttää merkittävää henkilöstön vähentämistä hallinnosta ja tukitoiminnoista sekä rauhallisemmilta rajaosuuksilta. Työvoiman joustavaa käyttöä on tehostettava. Toimitila-, kaluston käyttöja ylläpito- sekä ICT-kustannuksia on vähennettävä. Rajanylitysliikenteen kasvua ei ole mahdollista hallita ilman pysyviä lisävoimavaroja.

7 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS JA KUSTANNUSVASTAAVUUS Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisina vaikuttavuustavoitteina on ylläpitää rajaturvallisuutta, varmistaa sujuva rajaliikenne, tuoda viranomaisapua rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille, lisätä merellistä turvallisuutta ja osallistua sotilaalliseen maanpuolustukseen. Nämä vaikuttavuustavoitteet tuotetaan kustannustehokkaasti maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin luonnonoloissa myös yhteiskunnan kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Tunnusluku/mittari 2011 Tot 2012 Sma 2012 Arvio 2013 Sma Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ind) Vaikuttavuus (ind) Rajaturvallisuuden ylläpitäminen (1-5) 3,9 4,2 3,8 3,9 - Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen 4,3 4,6 4,6 4,6 (1-5) - Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja 4,1 3,8 4,1 3,4 rannikon harvaan asutuille alueille (1-5) - Merellisen turvallisuuden lisääminen (1-4,1 4,1 4,2 4,2 5) - Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen 3,8 3,8 3,7 3,8 (1-5) Kustannusvaikuttavuus (ind) Painotetut suoritteet (1 000 kpl) Kustannukset (milj. euroa) 239,7 235,0 247,9 244,8 4. TUNNUSLAUSE, VISIO 2022 JA ARVOT Tunnuslause Rajavartiolaitos - turvana kaikissa oloissa Visio 2022 Suomessa on Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen, kansainvälisesti arvostettu rajaturvallisuuden ja merellisen turvallisuuden viranomainen, joka lisää ihmisten, ympäristön ja valtion turvallisuutta tehokkaasti. Turvallisuuden takeena on luotettava ja ammattitaitoinen henkilöstö, sotilaallisesti järjestetty organisaatio sekä toimintavarma ja kehittynyt tekniikka. Arvot Luotettavuus, ammattitaito ja yhteistyökyky 5. TOIMINNAN PÄÄMÄÄRÄT JA KESKEISIMMÄT HANKKEET ** Toiminnan päämäärät Ihmisten vapaa liikkuvuus Euroopassa perustuu toimivaan Schengen järjestelmään. Suomi antaa vahvan panoksen EU:n yhdenmukaisen ja tehokkaan ulkorajavalvonnan toimeenpanossa ja kehittämisessä. EU lainsäädännön, yhteisten toimintamallien ja tekniikan kehittämistä sekä nopeaa käyttöönottoa edistetään. Euroopan rajaturvallisuuden haasteet ovat suurimmat Välimeren alueella. Rajavartiolaitos osallistuu EU:n rajaturvallisuusviraston (Frontex) koordinoimaan yhteistyöhön henkilöstöllä ja kalustolla. Suomella on tehokas rajaturvallisuusjärjestelmä. Kasvava rajaliikenne lisää Rajavartiolaitoksen tehtäviä kaakkoisrajalla ja pääkaupunkiseudulla. Lisävoimavaroja tarvitaan itärajan rajanylityspaikkojen uudistamiseen, vahventamiseen ja varustamiseen. Rajatarkastusten toimintamallia kehitetään ja biometriikkaan perustuvien tarkastuslait-

8 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS teiden käyttöä lisätään. Samalla Suomi varautuu EU:n ja Venäjän viisumivapauteen. Venäjän ja muiden keskeisten maiden kanssa kehitetään toimenpiteitä, jotka edistävät vakaata rajatilannetta. Rikostorjunta pidetään tehokkaana, mikä ennaltaehkäisee ja torjuu rajat ylittävän rikollisuuden vaikutuksia Suomeen ja Eurooppaan. Itämeren pitäminen turvallisena on Suomelle tärkeää. Kasvava alusliikenne lisää monialaisen merellisen onnettomuuden riskiä. Rajavartiolaitoksen jatkuva johtamisvalmius, kattava valvontajärjestelmä sekä uudistuva alus- ja ilma-aluskalusto parantavat valmiuksia onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä ja hallinnassa. Kehitetään Rajavartiolaitoksen valmiutta avomeriöljyntorjunnan sekä muiden merellisten turvallisuustehtävien johtamisessa. Itämeren maiden yhteisvastuullisuutta riskien hallinnassa edistetään. EU:n meripolitiikan kehittämiseen osallistutaan aktiivisesti. Rajavartiolaitoksen hyvä valmius ja nopea toimeenpanokyky kaikissa turvallisuustilanteissa ylläpidetään. Asevelvolliset koulutetaan korkeatasoisesti. Rajajoukkojen kykyä erikoisjoukkotoimintaan ja tiedusteluun valtakunnan puolustamiseksi kehitetään. Rajavartiolaitoksen osaaminen rajaturvallisuudessa ja meripelastuksessa ylläpidetään kansainvälisesti korkeatasoisena. Vartiostoja kehitetään operatiivisina johtoportaina. Hallinnon ja tukipalvelujen toimintamalli uudistetaan. Työvoiman joustavaa käyttöä ja tuottavuutta edistäviä toimintamalleja lisätään. Rajavartiolaitos toimeenpanee talouden sopeuttamisohjelman, jossa toimeenpannaan hallituksen säästövelvoitteet, määrärahavähennykset ja hallitaan kustannustason nousun vaikutus. Sopeuttamistarve on vuonna 2017 noin 28 milj. euroa vuoteen 2012 verrattuna (noin 13 % toimintamenoista). Säästötarpeesta noin 13 milj. syntyy määrärahavähennyksistä ja 15 milj. euroa kustannusten nousun vaikutuksesta. Henkilöstömenoja vähennetään noin 19 milj. euroa, mikä tarkoittaa noin 300 HTV:n pysyvää vähennystä luonnollista poistumaa hyödyntäen. Muiden toimintamenojen noin 9 milj. euron pysyvä vähennys syntyy, kun toimintoja keskitetään kustannustehokkaampiin toimitiloihin sekä ilma- ja vartioaluskaluston käyttöperiaatteita uudistetaan. Vähennykset tehdään siten, että riskit hallitaan. Rajavartiolaitos toiminta keskittyy aikaisempaa selvemmin ydintehtäviin. Tämä tarkoittaa, että - nykytasoisen ulkorajaliikenteen sujuvuus ja turvallisuus varmistetaan, - kaakkoinen maastoraja valvotaan edelleen kattavasti tehokkaasti, - luotettava meripelastuksen johtamisjärjestelmä ylläpidetään, - rajat ylittävään rikollisuuteen puututaan tehokkaasti ja - sotilaallisen maanpuolustuksen velvoitteista huolehditaan täysimääräisesti. Voimavarat keskittyvät aikaisempaa enemmän Suomen kannalta tärkeimmillä alueille kaakkoisrajalle, pääkaupunkiseudulle ja merelle. Muilla alueilla kustannussäästöjen aikaansaaminen on välttämätöntä. Voimavaroja vähennetään hallinnon lisäksi Lapista, Kainuusta, Pohjois-Karjalasta ja Pohjanlahdelta. Riskien hallintaa edesauttaa vakaa ja rauhallinen rajatilanne. Vähennysten vaikutusta kompensoi hyvä tilannekuva ja operatiivisen liikkuvuuden kehittyminen. Uudistuva ilma-alus- ja aluskalusto parantaa suorituskykyä merellä. Muutoksessa pidetään huolta henkilöstöstä. ** Keskeisimmät hankkeet EU yhdenmukaisen rajaturvallisuuden toimeenpano Rajaliikenteen kasvun hallinta ja EU-Venäjä viisumivapauteen varautuminen Merellisen turvallisuuden vahvistaminen Rikostorjuntaa koskevan lainsäädäntöuudistuksen toimeenpano Talouden sopeuttamisohjelman toimeenpano

9 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS LIITE 2 TULOSALUE 1 RAJOJEN VALVONTA 1. MERKITTÄVIMMÄT RAJOJEN VALVONTAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Ulkoinen toimintaympäristö Kansainvälinen - EU:n ulkorajavalvonnan velvoitteet ja Eurooppalaisen rajavalvontajärjestelmän (EUROSUR) kehittäminen sekä sisärajoihin kohdistuva laittoman maahantulon ja muun rikollisuuden paine - Operatiivisen turvallisuusyhteistyön laajeneminen ja syveneminen Frontexin ja muiden EU:n virastojen kanssa sekä Itämeren maiden kesken ml. Itämeren alueen rajavalvontayhteistyön (BSRBCC) puheenjohtajuus - EU:n yhdennetyn meripolitiikan vaikutukset erityisesti yhteisen merialueen tiedonvaihtoympäristön luomiseen ja rannikkovartiostotoimintoihin liittyen - lähialueen tilanteessa ei tapahdu suuria muutoksia, väestö keskittyy edelleen alueellisiin keskuksiin ja syrjäseutujen autioituminen jatkuu. - Venäjän rajavartiopalvelun toimintakyky Suomen vastaisella rajalla säilynee tyydyttävänä ja halu pitää rajavalvonta Suomeen (EU) kunnossa säilyy - Venäjällä on merkittävä määrä laittomasti länteen pyrkiviä kolmansien maiden kansalaisia. Venäjän maahanmuuttopolitiikan tiukentuminen voivat aiheuttaa laittomien siirtolaisten liikettä länteen päin. - Venäjän halu kehittää paikallisia yhteistyöjärjestelyjä (paikallinen rajaliikenne ja meritilannekuvayhteistyö) Kansallinen - Merellisten viranomaisten kansallisen toiminnan kehittäminen huomioiden kansainväliset hankkeet ja kytkennät muihin kansallisiin toimijoihin (PTR ja muut toimijat). - Merellisen ympäristön suojelun torjuntakapasiteetin vajaus suuriin öljy- ja kemikaalionnettomuuksiin liittyen - Öljyntorjuntaan liittyen viranomaisyhteistyön kehittäminen ja selkeyttäminen avomereltä rantaviivaan asti Sisäinen toimintaympäristö (RVL) - Vähennetään rajojen valvonnan voimavaroja kaakkoisrajalta pohjoiseen sijaitsevalla itärajan osuudella noin 40 % ja Pohjanlahdella noin 25%. - Vähennetään voimavaroja sisärajalta. - Keskitetään rajojen valvonnan hallintoa vartiostojen esikuntiin - Vähennetään vaativien ja erityistilanteiden hallinnan resursseja - Ylläpidetään uskottava rajojen valvonnan kyky itärajalla kehittämällä toimintamallia - Kehitetään merellistä toimintaa - Kehitetään organisaatiorakennetta sekä riskianalyysiä ja tilannekuvaa - Hyödynnetään uudistuvan kaluston suorituskyky - Kehitetään viranomaisyhteistyötä erityisesti HARVA alueilla sekä tietojärjestelmähankkeissa - Kehitetään rajat ylittävää kansainvälistä yhteistyötä - Vakiinnutetaan operatiivisen kenttätoiminnan johtamisjärjestelmän käyttö 2. RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSTAVOITTEET 1. Valtakunnan turvallisuusasioista vastaava johto pidetään tietoisena rajatilanteesta niin, että poliittiset, taloudelliset ja operatiiviset ratkaisut kyetään tekemään oikea-aikaisesti. 2. Rajatilanteen muutokset havaitaan. Riskianalyysiin perustuvilla painopistealueilla luvattomat rajanylitykset kyetään havaitsemaan välittömästi ja luvattomat rajanylittäjät ottamaan kiinni. \\hkirvlsrv020\vol1$\projekti\rvlrvegusuuseu\toiminnan_ja_talouden_suunnittelu_ja_toimeenpano\rvl_tulossuunnittelu\2013\rvl_ts_tts\luonn os_ii\rmos_l2_rajojen_valvonta_final.doc

10 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS Toistuva rajaturvallisuuteen liittyvä laiton toiminta kyetään paljastamaan myös muualla rajaalueella. 3. Kansainvälisellä yhteistyöllä tuetaan rajavalvonnan päämäärien toteuttamista ja vaikutetaan siihen, että EU:n ulkorajalla on yhtenevä ja tehokas rajavalvontajärjestelmä. EU:n rajaturvallisuuden kehittämistyöhön osallistutaan aktiivisesti. 4. Valtakunnan rajoja koskevat asiat hoidetaan kansainvälisten sopimusten mukaisesti. 5. Rajojen valvonta järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti. Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitetasot on esitetty kohdassa Rajavartiolaitoksella on omatoiminen valmius käynnistää öljyntorjuntatoimenpiteet ja osallistua niiden suorittamiseen yhteistoiminnassa muiden viranomaisten kanssa. 7. Edistetään viranomaisten yhteistyötä harvaanasuttujen alueiden turvallisuudesta huolehtimiseksi sekä osallistutaan aktiivisesti tätä tavoitetta tukeviin tietojärjestelmähankkeisiin. 3. TULOSMITTARIT SEKÄ PANOS- JA TUOTOSTIETOJA Rajojen valvonnan päämääränä on laittoman maahantulon ennaltaehkäisy ja paljastaminen. Riskianalyysiin perustuvilla painopistealueilla luvattomat rajanylitykset on kyettävä havaitsemaan välittömästi ja luvattomat rajanylittäjät ottamaan kiinni raja-alueella. Toistuva laiton toiminta tulee kyetä paljastamaan myös muualla raja-alueella. Luvattomat rajanylitykset on selvitettävä luotettavasti siten, että kaikista tarvittavista jatkotoimenpiteistä voidaan päättää viivytyksettä. RAJOJEN VALVONTA: 2011 tavoite 2012 arvio 2012 sma 2013 Tulosmittarit Tuotokset Partiointi (h) josta itärajalla Tekninen valvonta Tarkastukset Rajavyöhykeluvat Turvallisuuspalvelut harva-alueella (poliisi- ja virka-aputehtävät) Panokset Kustannukset (mil. euroa) 117,5 111,3 121,4 115,1 Henkilötyövuodet Tehokkuus Tuottavuus ind Taloudellisuus ind Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,5 4,5 4,2 4,5 Rajatapahtumien estäminen (%) 83,3 % 98,0 % 94,9 % 98,4 % Rajatapahtumien paljastaminen (%) 75,0 % 93,0 % 84,8 % 92,6 % Tilannekuvan laatu 3,4 3,8 3,8 3,9 4. KEHITTÄMISHANKKEET Toimeenpannaan rajojen valvonnan 2017 konsepti Lakkautetaan Siilastuvan, Utsjoen, Virtaniemen ja Karhutunturin rajavartioasemat Keskitetään vaativien tilanteiden hallinnan suorituskyky Kaakkois-Suomeen ja pääkaupunkiseudulle

11 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS Toimeenpannaan merellisten turvallisuustehtävien konsepti. Alusten kustannustehokkaamman hallinnoinnin mahdollisuudet selvitetään. Ulkovartiolaiva Merikarhusta luovutaan 2017 Perustetaan Rajaturvallisuuden kansallisen koordinaatiokeskus NCC Finlandin Kehitetään Rajavartiolaitoksen kokonaisturvallisuusjärjestelmä Kehitetään Rajavartiolaitoksen vedenalaista toimintakykyä Hoidetaan Itämeren rajavalvontayhteistyön (BSRBCC) puheenjohtajuus 2013 Kevennetään operatiivista hallintoa Kehitetään riskianalyysijärjestelmää

12 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS LIITE 3 TULOSALUE 2 RAJATARKASTUKSET 1. MERKITTÄVIMMÄT RAJATARKASTUKSIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Suunnittelukaudella korostuu varautuminen EU:n ja Venäjän väliseen mahdolliseen viisumivapauteen. Tärkein suunnitteluperuste on edelleen kasvava rajaliikenne. Kuluvan vuosikymmenen lopulla on varauduttava ja kyettävä huolehtimaan merkittävästi nykyistä suuremman ulkorajaliikenteen turvallisista rajatarkastuksista ja liikenteen sujuvuudesta. Muita keskeisiä suunnitteluun vaikuttavia seikkoja ovat; Ulkoinen toimintaympäristö - Varautuminen EU:n ja Venäjän väliseen viisumivapauteen - Rajatarkastusten toteuttaminen Schengenin rajasäännöstön mukaisesti - Schengen-tarkastusten edellyttämien jatkotoimenpiteiden toimeenpano - EU:n rajaturvallisuushankkeet (VIS, Entry/Exit, RTP) - Venäjän rajapolitiikka ja Rajavartiopalvelun käytännön toiminta - Venäjän rajojen varusteluviraston (Rosgranitsa) infrastruktuurihankkeiden ja toiminnallisten kehittämishankkeiden toimeenpano - Venäjän ja Suomen välisen matkustaja-alusliikenteen kasvuun varautuminen Sisäinen toimintaympäristö (RVL) - Rajanylitysliikenteen sujuvuuden turvaaminen ja lisääntyvän rikollisuuden paljastaminen rajanylityspaikoilla - Rajatarkastusprosessien ja -taktiikan kehittäminen/yhtenäistäminen - Rajaylityspaikkojen infrastruktuurien kehittäminen - Rajatarkastusten edellyttämien henkilöstövoimavarojen varmistaminen - Rajatarkastusten osittaisten automatisointien jatkaminen - Kannettavien rajatarkastuslaitteiden käytön laajentaminen - Biometriikan hyödyntämisen jatkaminen ja laajentaminen - Ennalta saatavia matkustajatietojen (API-tiedot) hyödyntäminen 2. RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSTAVOITTEET 1. Kaikille Schengenin ulkorajan ylittäville henkilöille tehdään Schengenin rajasäännöstön mukainen rajatarkastus. Valmius rajavalvonnan väliaikaiseen palauttamiseen sisärajoille pidetään yllä. 2. Matkustajien keskimääräiset odotusajat rajanylityspaikoilla poikkeustilanteita lukuun ottamatta ovat enintään 10 min. 3. Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä paljastetaan ja estetään. 4. Rajatarkastukset järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti. Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet on esitetty kohdassa TULOSMITTARIT SEKÄ PANOS- JA TUOTOSTIETOJA Kaikki Schengen-alueen ulkorajan ylittävät henkilöt tarkastetaan. EU/ETA-kansalaisille tehdään vähimmäistarkastus ja muille perusteellinen tarkastus. Schengen-alueen sisärajoilla ylläpidetään valmius rajatarkastusten palauttamiseen. Maahantulo ja maastalähtö vastoin säädettyä järjestystä paljastetaan turvaten sujuva rajanylitysliikenne. \\hkirvlsrv020\vol1$\projekti\rvlrvegusuuseu\toiminnan_ja_talouden_suunnittelu_ja_toimeenpano\rvl_tulossuunnittelu\2013\rvl_ts_tts\luonn os_ii\rmos_l3_rajatarkastukset_final.docx

13 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS Rajatarkastuksissa ja rajatarkastuksiin liittyvässä tutkinnassa ja hallintopäätöksissä huolehditaan henkilöiden oikeusturvasta. RAJATARKASTUKSET: 2011 tavoite 2012 arvio 2012 sma 2013 Tulosmittarit Tuotokset Rajatarkastukset (milj.hlöä) 14,7 15,5 16,8 18,8 Tullitarkastukset (hlöä) Käännyttämispäätös Myönnetyt viisumit Päätökset rajanylityslupa-anomuksiin Vastaanotetut turvapaikkahakemukset Vastaanotetut kiintiöpakolaiset Muun viranomaisen päätöksen täytäntöönpano Panokset Kustannukset (milj. euroa) 87,7 90,0 94,7 96,2 Henkilötyövuodet*) Tehokkuus Tuottavuus ind Taloudellisuus ind Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,3 4,5 4,3 4,3 Rajatarkastusten kattavuus (%) 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Rajatarkastusten laatu (%) 95,8 % 97,1 % 89,3 % 93,0 % Rajatarkastusten sujuvuus (min) Rajatarkastusten asiakaspalvelu (1-5) 4,1 4,1 4,1 4,1 Oikeusturva (%) 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 4. KEHITTÄMISHANKKEET Kehitetään ja otetaan käyttöön uudistettu rajatarkastusprosessi Itärajalla Uudistetaan rajanylityspaikan infrastruktuuri Vaalimaan, Nuijamaan, Imatran, Niiralan, Vartiuksen ja Rajajoosepin rajanylityspaikoilla Otetaan käyttöön biometriikkaan perustuvat uudet rajatarkastuslaitteet. Lentoasemalla ja satamissa kehitetään automaattista rajatarkastusta. Lisätään rajatarkastushenkilöstöä kaakkoisrajalla ja pääkaupunkiseudulla. \\hkirvlsrv020\vol1$\projekti\rvlrvegusuuseu\toiminnan_ja_talouden_suunnittelu_ja_toimeenpano\rvl_tulossuunnittelu\2013\rvl_ts_tts\luonnos_ii\rmos_l3_rajatarkastukset_fin al.docx

14 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS LIITE 4 TULOSALUE 3 RIKOSTORJUNTA, HALLINNOLLISET MAKSUSEURAAMUKSET JA VALVONTA- TOIMENPITEET 1. MERKITTÄVIMMÄT RIKOSTORJUNTAAN, HALLINNOLLISIIN MAKSUSEU- RAAMUKSIIN JA VALVONTATOIMENPITEISIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Ulkoinen toimintaympäristö - Laittomaan maahantuloon liittyvät rikokset, niihin liittyvät asiakirjaväärennykset sekä ihmiskauppaan liittyvät rikokset ovat laajoja ja tutkinnallisesti vaativia sekä pitkäkestoisia rikoskokonaisuuksia. - Schengen-sisärajojen kautta tapahtuva laiton maahantulo Suomeen on kasvussa suunnittelukaudella. - Laiton maahantulo Baltian ulkorajojen kautta lisääntyy edelleen. Osa laittomasti Baltiaan saapuneista henkilöistä pyrkinee sisärajojen kautta myös Suomeen. - Välimeren alueen epävakaana jatkuva tilanne voi aiheuttaa myös Suomeen kohdistuvaa laittoman maahantulon painetta erityisesti lentoliikenteen ja sisärajojen kautta. - Lentoliikenteessä kasvavan ongelman laittomaan maahantuloon ja ihmiskauppaan liittyvissä rikoksissa muodostavat Turkki, Venäjä ja Aasian maat. - Etenkin Liettuasta, Virosta, Romaniasta mutta myös Puolasta ja Bulgariasta lähtöisin olevien ammattimaisten omaisuusrikollisten aktiivinen tilauksiin perustuva toiminta Suomessa jatkuu ja lisääntynee edelleen aiheuttaen kasvavan tarpeen PTR-viranomaisten tehokkaalle yhteistyölle ja reaaliaikaiselle tietojen vaihdolle. Rikoshyötyä kanavoituu ulkomaille. Sisäinen toimintaympäristö (RVL) - Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan valtakunnallisesti keskitetty ohjaus ja koordinointi tehostavat erityisesti laittoman maahantulon ja ihmiskaupan ennaltaehkäisyä ja torjuntaa. - Vuonna 2014 voimaan tulevan esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilain kokonaisuudistus sekä siihen liittyvien tietojärjestelmien uudistaminen (erityisesti VITJA) edellyttää lähes koko RVL:n henkilöstön koulutusta. Rikostorjunnan kannalta erittäin merkittävä lainsäädännön kokonaisuudistus aiheuttaa laajamittaisia toimintatapojen muutoksia ja niiden omaksumista. Kokonaisuudistukseen liittyvä koulutus toteutetaan toimintavuonna Poliisin hallintorakenteen uudistus. 2. RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSTAVOITTEET 1. Rajavartiolaitoksen rajaturvallisuuden ylläpitämiseen liittyvällä rikostorjunnalla ehkäistään, paljastetaan ja selvitetään erityisesti Rajavartiolaitoksen valvoman Schengen-ulkorajan ylittäviä laittomaan maahantuloon liittyviä rikoksia tiiviissä yhteistyössä muiden PTRviranomaisten kanssa. 2. Vartiostot huolehtivat omassa valvontatoiminnassaan esille tulleista suppeaa esitutkintaa edellyttävistä asioista, epäillyistä luonnonvararikoksista sekä ratti- ja vesiliikennejuopumuksista. 3. Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan toimintaedellytyksistä huolehditaan osana laadukasta, ennakoivaa ja jatkuvana prosessina toimivaa säädösvalmistelua. 4. Merellinen ympäristönsuojelun valvonta on kattavaa ja sitä suoritetaan muun muassa alusöljypäästöjen havaitsemiseksi ja todentamiseksi merialueilla sekä päästön aiheuttajan vastuuseen saattamiseksi määräämällä hallinnollinen öljypäästömaksu. Rajavartiolaitos suorittaa myös korkeatasoisen alusöljypäästöjen esitutkinnan. 5. Rajavartiolaitoksen toiminnassa laatuvaatimukset varmistetaan tehokkaalla laillisuusvalvonnalla, kunnioitetaan perus- ja ihmisoikeuksia sekä huolehditaan toimenpiteiden kohteena olevien henkilöiden oikeusturvasta.

15 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet on esitetty kohdassa TULOSMITTARIT SEKÄ PANOS- JA TUOTOSTIETOJA Rajavartiolaitos toimii ammattitaitoisena, yhteistyökykyisenä ja tehokkaana rikostorjuntaviranomaisena rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi ja erityisesti Schengenin ulkorajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi. RIKOSTORJUNTA, HALLINNOLLISET MAKSUSEURAAMUKSET JA VALVONTA-TOIMENPITEET: 2011 tavoite 2012 arvio 2012 sma 2013 Tulosmittarit Tuotokset Rikosilmoitus (R-ilmoitus) Valtionrajarikos (kpl) Laittoman maahantulon järjestäminen ja ihmiskauppa (kpl) Muu rikos (kpl) Rikesakko Rangaistusvaatimusilmoitus Pakkokeino Huomautus Päätös alusöljypäästöasiassa Päätös liikenteenharjoittajan seuraamusmaksussa Turvaamistoimenpide Sekalainen ilmoitus (S-ilmoitus) Valvontailmoitus Panokset kustannukset (milj. euroa) 15,1 15,6 16,2 16,7 Henkilötyövuodet 177,0 185,8 182,5 188,5 Tehokkuus Tuottavuus ind Taloudellisuus ind Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,1 4,5 4,4 4,4 Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset) (%) 76 % 91 % 83 % 87 % Laittoman maahantulon järjestämisten ja ihmiskaupparikosten selvitystaso (%) 50 % 94 % 72 % 66 % Aluspäästötapausten selvitystaso (1-5) 5,0 5,0 5,0 5,0 Tavoiteajassa (60 vrk) selvitettyjen rikoslakirikosten osuus (%) 75 % 82 % 79 % 84 % Tavoiteajassa (180 vrk) selvitettyjen laittoman maahantulon järjestämisten ja ihmiskauppatapausten osuus (%) 63 % 63 % 62 % 67 % Oikeusturva (%) 99,9 % 99,9 % 100,0 % 99,9 % 4. KEHITTÄMISHANKKEET JA SUUNNITTELUPERUSTEET Vahvistetaan rajaturvallisuutta toimeenpanemalla RVL:n vuoden 2005 lainsäädännön kokonaisuudistuksen tarkastus. Toteutetaan esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilain kokonaisuudistuksen koulutus. Kehitetään rikostorjunta- ja esitutkintayhteistyötä Venäjän viranomaisten ja erityisesti turvallisuuspalvelun kanssa. Valmistaudutaan VITJA toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoon. Kehitetään rikostorjunnan välineistöä. Kehitetään laillisuusvalvontaa.

16 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS LIITE 5 TULOSALUE 4 MERITURVALLISUUS JA PELASTUSTOIMI 1. MERKITTÄVIMMÄT MERITURVALLISUUTEEN JA PELASTUSTOIMEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Ulkoinen toimintaympäristö Meriliikenne - Itämeren alusliikenteen määrä jatkaa jälleen kasvua taantuman taittuessa, joka lisää myös risteävän liikenteen määrää Ahvenanmerellä ja Suomenlahdella - vaarallisten aineiden kuljetusten kasvu lisää meri- ja ympäristöonnettomuuksien (monialaonnettomuuksien) todennäköisyyttä - Itämerelle rakennetun kaasuputken huolto- ja kunnossapitotyöt lisäävät merionnettomuuksien riskiä Suomenlahdella ja pohjoisella Itämerellä - EU:n liikennepolitiikan sekä kansallisen meristrategian vaikutukset Meripelastustoimi - meripelastustoimen kansainvälinen yhteistoiminta säilyy tiiviinä ja pyritään vaikuttamaan aktiivisesti IMO:n päätöksiin, EU:n meripolitiikan toimeenpanoon sekä kansalliseen meristrategiaan - monialaonnettomuuksien hallinta sekä poikkihallinnollinen valmiussuunnittelu ja vaste-toiminnan yhtenäistäminen ja kehittäminen - Itämeristrategian ja kansallisen meristrategian vaikutukset - Pelastustoimen yksiköiden käytön kehittäminen meripelastustoimen erityistilanteissa - Rajavartiolaitoksen meripelastuksen sidosryhmien kalustohankkeiden mahdollistama toiminnan kehittäminen - Meripelastustoimen johtamisen yhdenmukaistaminen molemmissa meripelastuksen johtokeskuksissa Pelastus- ja lääkintätoimi ja lentopelastuspalvelu - tiivistyvä yhteistyö poliisin ja pelastusviranomaisten kanssa - tiivistyvä yhteistyö Norjan ja Ruotsin poliisi- ja pelastusviranomaisten kanssa - terveydenhuoltolain ja pelastuslain kokonaisuudistus - Hätäkeskuslaitoksen TOTI- ja Poliisihallituksen KEJO-hankkeet Sisäinen toimintaympäristö (RVL) Meripelastustoimi - Rajavartiolaitoksen kalustohankkeiden mahdollistama toiminnan kehittäminen - Meripelastustoimen palvelutasotavoitteiden vaikutukset - RVL:n meripelastussovelluksen jatkokehittäminen - Yhteistoimintasopimuksen tarve SMPS:n kanssa Pelastustoimi, ensihoito- ja lentopelastuspalvelu - RVL:n voimavarojen käyttö etsintä-, pelastus- ja ensihoitotehtäviin harvaan asutuilla saaristo- ja raja-alueilla huomioiden muun muassa terveydenhuoltolain kokonaisuudistus ja siihen liittyvien sopimusten tekeminen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien kanssa - Meri- ja lentopelastukseen liittyvän kansallisen yhteistyön kehittäminen 2. RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSTAVOITTEET 1. Meripelastussuunnitelmat pidetään ajan tasalla. Merivartiostoissa ylläpidetään jatkuvaa johtamis-, viestitys- ja suoritusvalmiutta meripelastustoimen etsintä- ja pelastustehtäviin. Meripelastuksen johtokeskuksissa Turussa ja Helsingissä ylläpidetään Baltic ACO-toimintamallin (lentotoiminnan koordinointi onnettomuustilanteessa) mukaista kykyä.

17 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS Kaikkiin merellä tapahtuviin hätätilanteisiin kyetään osoittamaan viipymättä apua. 3. Meripelastustoimen johtamisjärjestelmä on toimiva ja meripelastustoimeen osallistuvien viranomaisten ja yhteisöjen työnjako tarkoituksenmukainen ja tehokas. Meripelastuksen toimivuutta tuetaan johtamiskoulutuksella, yhdenmukaistamalla salihenkilöstön toimintatapoja sekä vaikuttamalla sidosryhmiin. 4. Naapurimaiden meripelastusjärjestelmiä tuetaan ja tarvittaessa kyetään antamaan operatiivista apua Itämeren alueella. 5. Vakiinnutetaan meripelastustoimen palvelutasoarviointijärjestelmä ja jatketaan systemaattisen meripelastusyksiköiden katselmointijärjestelmän käyttöönottamista. 6. Pelastustoimen ja lentopelastuspalvelun etsintä- ja pelastustehtäviin kyetään osoittamaan apua. 7. Osallistutaan aktiivisesti kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n ja Euroopan Unionin meripelastusta, meriturvallisuutta ja meripolitiikkaa koskevaan toimintaan sekä keskeisiin meripelastusharjoituksiin Itämeren alueella. 8. Rajavartiolaitoksen meriturvallisuusjärjestelmä on toimiva sekä poikkeamaraportointi, analysointi ja dokumentointi kattavaa 3. TULOSMITTARIT SEKÄ PANOS- JA TUOTOSTIEDOT Kaikkiin meripelastuksen hätätilanteisiin osoitetaan apua viivytyksettä. Meripelastustapahtumien havaitsemiseksi, ennalta ehkäisemiseksi ja läheltä piti tilanteiden taltioimiseksi, huolehditaan merialueiden riittävästä valvonnasta rajavalvonnan yhteydessä. Pelastustoimea ja lentopelastuspalvelua tuetaan tarpeen mukaan Rajavartiolaitoksen kalustolla ja henkilöstöllä. Tulosmittareissa arvioidaan kullekin palvelutasoalueelle kohdentuneita suoritteita. MERITURVALLISUUS JA PELASTUSTOIMI 2011 tavoite 2012 arvio 2012 sma 2013 Tulosmittarit Tuotokset Etsinnät (kpl) Meri 94 - Maa 160 Pelastustehtävät (kpl) Meri Maa 132 Sairaankuljetus (kpl) Meri 64 - Maa 369 Avustustehtävä (kpl) Meri Maa 47 Muu pelastussuorite (kpl) Meri Maa 129 Päivystyspalvelu ja meripelastuksen työaika (tuntia) Meripelastuksen johtokeskukset Muut meripelastusyksiköt Meripelastuksen varallaolo Pelastettu henkilö (kpl) Estetty onnettomuus (kpl) Panokset Kustannukset (mil. euroa) 7,5 6,5 5,3 6,6 Henkilötyövuodet Tehokkuus Tuottavuus ind Taloudellisuus ind Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,5 4,1 3,8 4,2

18 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS Johtamisen laatu (1-5) 0,0 4,0 0,0 4,0 Yksiköiden valmius (1-5) 0,0 4,5 0,0 4,5 Meritilannekuva (1-5) 3,5 3,7 3,8 3,8 4. KEHITTÄMISHANKKEET Kehitetään onnettomuuspaikan johtajan kansainvälisesti yhdenmukainen koulutus ja järjestetään pilottikurssi Valmistellaan ja julkaistaan valtakunnallinen meripelastustoimen yhteistoimintasuunnitelma Kehitetään vedestä pelastamisen toimintakykyä uudella partiovenekalustolla Laaditaan toimintaohje merellisiä kemikaalionnettomuustilanteita varten (e- TOKEVA) Jatketaan merivartiostojen ja pelastuslaitosten yhteistyön kehittämistä (MIRG toiminta) Osallistutaan merialueen sääpalveluiden kehittämiseen tähtäävään Euroopan avaruusjärjestön (ESA)

19 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS LIITE 6 TULOSALUE 5 SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS 1. MERKITTÄVIMMÄT SOTILAALLISEEN MAANPUOLUSTUKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Ulkoinen toimintaympäristö Kansalliset turvallisuus- ja puolustuspoliittiset ratkaisut ja puolustussuunnittelua määrittävien uhkakuvien muutokset - Valtioneuvosten selonteko ja hallitusohjelma, yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa määritellyt linjaukset. - Puolustusvoimauudistus Puolustusvoimien operatiivisten suunnitelmien ja joukkorakenteen uusiminen - FINGOP suunnittelukierroksen toteuttaminen - Joukkorakenteen 2015 mukaisten joukkojen kehittäminen. Materiaali- ja tietojärjestelmähankkeet - Tärkeimpien rajajoukkojen materiaalin kehittämishankkeet - Puolustusvoimien alueellisten joukkojen kehittämishankkeet - Puolustusvoimien tietojärjestelmien kehittäminen ja päivitykset Tilannekuva- ja johtamisjärjestelmäyhteistyön kehittäminen - Normaaliolojen tilannekuvayhteistyön tiivistyminen tietojärjestelmähankkeiden avulla ja valmistautuminen poikkeusoloihin Sisäinen toimintaympäristö (RVL) Rajajoukkojen kokonaisuudistus - Rajajoukkojen kokonaisuudistuksen toteuttaminen osana Puolustusvoimien joukkorakenne 2015 kehittämistä. Uusitun ja tiivistyneen puolustusjärjestelmän vaatimukset aktiiviselle suunnittelulle ja harjoittelulle - Maavoimien uudistuneen taistelutavan huomioiminen suunnittelussa ja harjoittelussa - Tärkeimmät rajajoukot puolustusjärjestelmän yhteisinä suorituskykyinä ja sen aiheuttamat vaatimukset suunnittelulle ja koulutukselle - Muiden rajajoukkojen ja esikuntien tehtävien ja käyttöperiaatteiden yhteensovittaminen ja kehittäminen uusitussa puolustusjärjestelmässä. Varusmieskoulutuksen joukkotuotanto kolmessa koulutusyksikössä - Koulutuksen ja koulutusympäristön kehittäminen vastaamaan uudistuvaa joukkorakennetta ja taistelutapaa, erityisesti johtamis- ja tietojärjestelmät huomioiden. 2. RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSTAVOITTEET 1. Nykyiset puolustussuunnitelmat, tilanteen edellyttämä johtamis- ja toimintavalmius, sotavarustus sekä kyky joukkojen perustamiseen ylläpidetään ja kehitetään suunnittelukierroksen ja materiaalihankkeiden avulla. 2. Varusmieskoulutuksessa tuotetaan rajajoukkoihin sijoituskelvollisia asevelvollisia. 3. Rajajoukkojen reservin harjoitukset järjestetään joukkotuotantosuunnitelman mukaisesti. Rajavartiomiesten tulee kyetä toimimaan sijoitustensa mukaisissa operatiivisissa tehtävissä ja kouluttamaan johtoonsa tulevat reserviläiset. 4. Rajajoukkojen kokonaisuudistuksen toimeenpanoa jatketaan.

20 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS Osallistutaan Puolustusvoimien tilannekuva- ja johtamisjärjestelmien käyttöön. 6. Sotilaallisen maanpuolustus järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti. Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitetaso on esitetty kohdassa 3. ALUEVALVONTAAN LIITTYVÄT TULOSTAVOITTEET TA 1:LLÄ (osana rajavalvontaa) 3. TULOSMITTARIT SEKÄ PANOS- JA TUOTOSTIETOJA Puolustussuunnitelmat, tilanteen edellyttämä johtamis- ja toimintavalmius sekä valmius joukkojen perustamiseen ylläpidetään. Vastataan osaltaan rajajoukkojen tuottamisesta kouluttamalla varusmiehiä ja järjestämällä kertausharjoituksia. SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS: 2011 tavoite 2012 arvio 2012 sma 2013 Tulosmittarit Tuotokset Koulutusvuorokaudet Panokset Kustannukset (mil. euroa) 11,9 11,6 10,3 10,1 Henkilötyövuodet Tehokkuus Tuottavuus ind Taloudellisuus ind Toiminnan laatu ja palvelukyky 3,7 3,9 3,8 3,9 Suunnitelmavalmius (1-5) 3,6 3,7 3,7 3,7 Sijoitettavuus (%) 70 % 86 % 82 % 86 % Koulutettavuus (%) 85 % 93 % 92 % 93 % Sijoitustilanne (1-5) 4,6 4,6 4,5 4,6 Koulutus (1-5) 3,9 3,9 3,8 3,8 Materiaalivalmius (1-5) 3,4 3,3 3,3 3,5 4. KEHITTÄMISHANKKEET Uudistetaan erikseen määritettyjen rajajoukkojen kokoonpanot ja käyttöperiaatteet Kehitetään kykyä erikois- ja vastaerikoisjoukkotoimintaan sekä tiedusteluun

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA 2013 2017 Säästöpäätös 28,0 milj. ~19 milj. palkoista ~ 9 milj. muista tnta.menoista

Lisätiedot

90. Rajavartiolaitos

90. Rajavartiolaitos 90. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitoksen vision mukaan Suomessa on Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen, kansainvälisesti arvostettu

Lisätiedot

Käsky id0971702 1 (2) 20 RVLDno/2013/42 Rajavartiolaitoksen esikunta Suunnittelu- ja talousyksikkö 20.12.2013

Käsky id0971702 1 (2) 20 RVLDno/2013/42 Rajavartiolaitoksen esikunta Suunnittelu- ja talousyksikkö 20.12.2013 Käsky id0971702 1 (2) 20 RVLDno/2013/42 Rajavartiolaitoksen esikunta Suunnittelu- ja talousyksikkö 20.12.2013 [Viitetiedot] RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSSUUNNITELMA 2014 SEKÄ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSSUUNNITELMAN 2015 SEKÄ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN 2016-2019

RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSSUUNNITELMAN 2015 SEKÄ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN 2016-2019 RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSSUUNNITELMAN SEKÄ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN - Tulossuunnitelman sekä toiminta ja taloussuunnitelman - 1. STRATEGINEN SUUNNITELMA 1.1 Toimintaympäristö- ja riskianalyysi Perusteellinen

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSSUUNNITELMA 2012 SEKÄ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2013-2016

RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSSUUNNITELMA 2012 SEKÄ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2013-2016 LÄHETE 2280/20/2011 Rajavartiolaitoksen esikunta Suunnittelu- ja talousyksikkö 21.12.2011 RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSSUUNNITELMA 2012 SEKÄ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2013-2016 Valtion talousarviosta

Lisätiedot

90. Rajavartiolaitos

90. Rajavartiolaitos Asiakirjayhdistelmä 90. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Sisäasiainministeriö asettaa rajavartiolaitokselle seuraavat alustavat tulostavoitteet: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Rajavartiolaitoksen

Lisätiedot

TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ

TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ 1 TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ KUSTANNUKSET [milj. ] (Sisäiset toiminnot vyörytettyinä) Ko vuoden hintatasossa 25 2 15 1 5 Sotilaallinen maanpuolustus Meri- ja muu pelastustoiminta Rikostorjunta Rajatarkastukset

Lisätiedot

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Rajavartiolaitoksen tehtävät Neliportainen maahantulon valvontamalli Osa EU:n rajaturvallisuusjärjestelmää (IBM) Rajanylitykset itärajalla 4 Arvioita itärajan

Lisätiedot

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Suomenlahden merivartiosto (SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen Sisällys Merivartiosto osana Rajavartiolaitosta Suomenlahden merivartiosto

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2012

RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2012 RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2012 RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO... 1 1. JOHDON KATSAUS... 2 2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS... 4 3. TOIMINNALLINEN

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS 2014

RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS 2014 RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS LÄHETE 2/21/2015.3.2015 RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA Oheisena lähetetään tiedoksenne Rajavartiolaitoksen tilinpäätös vuodelta. Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOS TULOSSUUNNITELMA 2005

RAJAVARTIOLAITOS TULOSSUUNNITELMA 2005 RAJAVARTIOLAITOS TULOSSUUNNITELMA 2005 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2006-2009 SISÄASIAINMINISTERIÖ SUUNNITELMA 1425/460/2004 Rajavartiolaitoksen esikunta Raja- ja meriosasto Helsinki.12.2004 RAJAVARTIOLAITOKSEN

Lisätiedot

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Kainuun rajavartiosto Kokoonpano Esikunta 5 rajavartioasemaa

Lisätiedot

Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä. MRCC Turku Ltn Jani Salokannel

Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä. MRCC Turku Ltn Jani Salokannel Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä MRCC Turku Ltn Jani Salokannel Meripelastus Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen, joka vastaa meripelastustoimen järjestämisestä

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TIETOJÄRJESTELMÄ (TURVA)

RAJAVARTIOLAITOKSEN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TIETOJÄRJESTELMÄ (TURVA) RAJAVARTIOLAITOKSEN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TIETOJÄRJESTELMÄ (TURVA) 16.12.2005 JOUNI TOMMILA Rajavartiolaitos Turvana kaikissa oloissa TUNNUSLAUSE Rajavartiolaitos - Turvana kaikissa oloissa VISIO Suomessa

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2011

RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2011 RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2011 RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 Oheisena lähetetään tiedoksenne Rajavartiolaitoksen toimintakertomus vuodelta 2011. JAKELU A + F + H + RVLpääll

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS 2013

RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS 2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS 2013 LÄHETE 2/21/2014.3.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2013 Oheisena lähetetään tiedoksenne Rajavartiolaitoksen tilinpäätös vuodelta 2013. Rajavartiolaitoksen

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOS TULOSSUUNNITELMA 2004

RAJAVARTIOLAITOS TULOSSUUNNITELMA 2004 RAJAVARTIOLAITOS TULOSSUUNNITELMA 2004 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2005-2008 SISÄASIAINMINISTERIÖ SUUNNITELMA 1552/460/2003 Rajavartiolaitoksen esikunta Raja- ja meriosasto Helsinki 19.12.2003 RAJAVARTIOLAITOKSEN

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2010

RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2010 RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2010 LÄHETE 2363/21/2011.3.2011 RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010 RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO... 1 TOIMINTAKERTOMUS... 2 1. JOHDON KATSAUS...

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2009

RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2009 RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2009 LÄHETE /21/2010.3.2010 RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2009 Oheisena lähetetään tiedoksenne rajavartiolaitoksen toimintakertomus vuodelta 2009. Rajavartiolaitoksen

Lisätiedot

MERIPELASTUSOPAS SISÄASIAINMINISTERIÖ RAJAVARTIOLAITOKSEN ESIKUNTA

MERIPELASTUSOPAS SISÄASIAINMINISTERIÖ RAJAVARTIOLAITOKSEN ESIKUNTA MERIPELASTUSOPAS 2006 SISÄASIAINMINISTERIÖ RAJAVARTIOLAITOKSEN ESIKUNTA Rajavartiolaitos Raja- ja merivartiokoulu PL 5 02151 Espoo Verkkoversio ja päivityssivut: www.raja.fi/meripelastusopas2006 ISBN 952-491-116-7

Lisätiedot

2 Muut liitteet. 2.1 Tuotannon tekijöiden käyttö. Kustannukset. Työajankäyttö. Sivu 62. Sotilaallinen maanpuolustus. Kansainvälinen.

2 Muut liitteet. 2.1 Tuotannon tekijöiden käyttö. Kustannukset. Työajankäyttö. Sivu 62. Sotilaallinen maanpuolustus. Kansainvälinen. Sivu 62 2 Muut liitteet 2.1 Tuotannon tekijöiden käyttö Kustannukset 3 25 2 15 1 5 Työajankäyttö 211 212 213 214 215 Sotilaallinen maanpuolustus Kansainvälinen toiminta Meri- ja pelastustoimi Rikostorjunta

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2008

RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2008 RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2008 RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2008 RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO... 1 OSA I TOIMINTAKERTOMUS... 2 1. JOHDON KATSAUS... 2 2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS...

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS

RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS 2005 SISÄLLYSLUETTELO: RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO...1 OSA I TOIMINTAKERTOMUS...2 JOHDON KATSAUS...2 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS...4 Toiminnan vaikuttavuus...4 Toiminnallinen

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS

RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS 2 RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS 2004 \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc SISÄLLYSLUETTELO: RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO...1 OSA I TOIMINTAKERTOMUS...2

Lisätiedot

SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS

SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS HAKU 2015. Hankekuvaukset alla. Yhdyshenkilöt NCC-tilojen rakentaminen ja varustelu Maarajatekniikka Liikkuvien

Lisätiedot

RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI. 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema

RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI. 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema VAALIMAAN RAJATARKASTUSASEMA Vaalimaan rt-aseman tehtävä Tehtävä ja

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS

RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2007 RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2007 RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO... 1 OSA I TOIMINTAKERTOMUS... 2 1. JOHDON KATSAUS... 2 2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS...

Lisätiedot

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Pelastustoimi 2007-2012 Vuosi 2007 Pelastustoimi vahvasti hallitusohjelmaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano Lääkäri- ja pelastushelikopteriselvitys Selonteko hätäkeskusuudistuksesta Väestön

Lisätiedot

Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa. Poliisijohtaja Robin Lardot

Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa. Poliisijohtaja Robin Lardot Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa Poliisijohtaja Robin Lardot Poliisin tehtävä Poliisilaki, 1 Poliisin tehtävä. Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS

RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2006 RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2006 RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO... 1 OSA I TOIMINTAKERTOMUS... 2 1. JOHDON KATSAUS... 2 2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS...

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia VIRVE-päivä 19.3.2013 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden tehtävät Yleinen järjestys ja turvallisuus

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

Raja kuntoon -projekti. Stressiseminaari 24.5.2011

Raja kuntoon -projekti. Stressiseminaari 24.5.2011 Raja kuntoon -projekti Stressiseminaari 24.5.2011 Esityksen agenda 1. Raja kuntoon hankkeen taustaa 2. Rajavartiolaitoksen erityispiirteet 3. Tutkimus tavoitteet ja kysymykset 4. Terveyden edistämisen

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi Hätäkeskusuudistus Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos www. Sisäasiainministeriön 15.5.2009 päätöksen mukaisesti hätäkeskustoimintaa kehitetään vuoteen 2015 mennessä seuraavin

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

Rajavartiolaitoksen osavuosikatsaus

Rajavartiolaitoksen osavuosikatsaus Rajavartiolaitoksen osavuosikatsaus 2008 SISÄASIAINMINISTERIÖ LÄHETE 2350/21/2008 Rajavartiolaitoksen esikunta Suunnittelu- ja talousyksikkö Helsinki 17.12.2008 RAJAVARTIOLAITOKSEN OSAVUOSIKATSAUS 2008

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN OSAVUOSIKATSAUS

RAJAVARTIOLAITOKSEN OSAVUOSIKATSAUS RAJAVARTIOLAITOKSEN OSAVUOSIKATSAUS 2006 RAJAVARTIOLAITOKSEN OSAVUOSIKATSAUS 2006 1 (13) SISÄLLYSLUETTELO: TOIMINTAYMPÄRISTÖ TOIMINNAN TULOKSET TULOSARVIO VUODESTA 2006 SISÄISET TOIMINNOT TILASTOT JA

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenne- ja viestintäministeriön virastouudistus ja sen tavoitteet Kokonaisvaltaista otetta ja tehokkuutta liikennepolitiikan valmisteluun ja toteutukseen

Lisätiedot

20. (26.90) Rajavartiolaitos

20. (26.90) Rajavartiolaitos 20. (26.90) Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen, kansainvälisesti arvostettu rajaturvallisuuden ja meripelastuksen asiantuntija, joka tuottaa yhteiskunnalle välttämättömiä

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Kymenlaakson pelastuslaitos. www.kympe.fi

Kymenlaakson pelastuslaitos. www.kympe.fi Kymenlaakson pelastuslaitos www.kympe.fi ULKOISEN PELASTUSSUUNNITELMAN MUKAINEN HARJOITTELU -SUUNNITTELU TARKOITUS Ulkoisen pelastussuunnitelman ja kohteen sisäisen pelastussuunnitelman toimivuuden varmistaminen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14.-15.11.2011, Aira A. Uusimäki Aluehallintovirasto (6) Henkilöstöä n. 1350

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN OSAVUOSIKATSAUS

RAJAVARTIOLAITOKSEN OSAVUOSIKATSAUS RAJAVARTIOLAITOKSEN OSAVUOSIKATSAUS 24 SISÄLLYSLUETTELO: TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 TOIMINNAN TULOKSET 2 TULOSARVIO VUODESTA 24 5 SISÄISET TOIMINNOT 8 TILASTOT JA MUUT LIITETIEDOT Tuotannontekijöiden käyttö Toimintamenot

Lisätiedot

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla Yleisellä tasolla uhka-arviota on käsitelty Monialaisiin Merionnettomuuksiin Varautumisen yhteistoimintasuunnitelmassa. Suomenlahden meripelastuslohkolla

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013 Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia Säätytalo Meriliikennestrategia Taustalla hallitusohjelma & liikennepoliittinen selonteko Yhteisen halutun tulevaisuuden visio 2030 luominen Strategiakärjet

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Sisäministeriön aseturvallisuustyöryhmän esitykset ja turvallinen ampumarata poliisin näkökulmasta

Sisäministeriön aseturvallisuustyöryhmän esitykset ja turvallinen ampumarata poliisin näkökulmasta Sisäministeriön aseturvallisuustyöryhmän esitykset ja turvallinen ampumarata poliisin näkökulmasta Projektipäällikkö Mika Lehtonen, sisäasiainministeriö 28.1.2015 Aseturvallisuustyöryhmän kuulemistilaisuus

Lisätiedot

SISÄISEN TURVALLISUUDEN SUUNTA - KANSAINVÄLISEN, KANSALLISEN JA ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖN LINJANVETOJA

SISÄISEN TURVALLISUUDEN SUUNTA - KANSAINVÄLISEN, KANSALLISEN JA ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖN LINJANVETOJA SISÄISEN TURVALLISUUDEN SUUNTA - KANSAINVÄLISEN, KANSALLISEN JA ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖN LINJANVETOJA Sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari, 5.9.2013 Kansliapäällikkö

Lisätiedot

SIVISTYSTOIMEN ASIAT UUDESSA ALUEHALLINNOSSA. Ylijohtaja Håkan Mattlin 14.10.2009

SIVISTYSTOIMEN ASIAT UUDESSA ALUEHALLINNOSSA. Ylijohtaja Håkan Mattlin 14.10.2009 SIVISTYSTOIMEN ASIAT UUDESSA ALUEHALLINNOSSA Ylijohtaja Håkan Mattlin 14.10.2009 Luonnoksia ELYjen rakenteesta ELY -kansliapäälliköt 7.10.2009 2 Poimintoja HE:stä: Keskuksen sisäiset toimintoprosessit

Lisätiedot

Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012

Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012 Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012 Strateginen kenttä Johdon forum Ministeriövalmistelu - läänit Yhteistoiminnallinen valmistelu Pelastusaluevalmistelu (pelastusjohtajien kokous) Palvalutasopäätökset Kuntastrategiat

Lisätiedot

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari 13.4.2010 Pori Lounais-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Rauno Saari 12.4.2010 1 Aluehallinnon uudistus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kaksi uutta

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Euroopan unionin sisäasioiden rahastot

Euroopan unionin sisäasioiden rahastot Euroopan unionin sisäasioiden rahastot Euroopan unionin sisäasioiden rahastot EU:n rahoitusohjelmakaudelle 2014 2020 on perustettu kaksi sisäasioiden rahastoa. Sisäasioiden EU-rahastot Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014 Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Toimintoja harvaan asutulla alueella. Jorma Parviainen pelastusjohtaja. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos

Toimintoja harvaan asutulla alueella. Jorma Parviainen pelastusjohtaja. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Toimintoja harvaan asutulla alueella Jorma Parviainen pelastusjohtaja HARVA-hankkeen tavoitteista ja järjestelyistä (1) Sisäasiainministeriö asetti 16.6.2009 ns HARVA-työryhmän. Toimikausi 2009-2010. Tavoitteena

Lisätiedot

SUOMEN MERIPELASTUSJÄRJESTELMÄ - Vapaaehtoiset osana meripelastustoimen valmiutta. Rajavartiolaitoksen esikunta Sisäministeriö

SUOMEN MERIPELASTUSJÄRJESTELMÄ - Vapaaehtoiset osana meripelastustoimen valmiutta. Rajavartiolaitoksen esikunta Sisäministeriö SUOMEN MERIPELASTUSJÄRJESTELMÄ - Vapaaehtoiset osana meripelastustoimen valmiutta Rajavartiolaitoksen esikunta Sisäministeriö Visio Visio (ote): Suomessa on Euroopan turvallisimmat merialueet Rajavartiolaitos

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

LIIKKUVA POLIISI. SKAL viranomaispäivä 13.11.2012. Kari Rantala Liikkuva poliisi

LIIKKUVA POLIISI. SKAL viranomaispäivä 13.11.2012. Kari Rantala Liikkuva poliisi LIIKKUVA POLIISI SKAL viranomaispäivä 13.11.2012 Kari Rantala Poliisin hallintorakenteen (Pora III) kehittämistä koskevat linjaukset 1. Poliisihallituksen rakenteiden keventäminen 2. Aluehallintovirastojen

Lisätiedot

13.12.2004 TARKVES LMSOP LIITE 1 ( 7 ) RVLE + VLLVE 1 K-SR 1 P-KR 1 KR 1 LR 1 SLMV 1 LSMV 1 RVLE 1 RMVK 1

13.12.2004 TARKVES LMSOP LIITE 1 ( 7 ) RVLE + VLLVE 1 K-SR 1 P-KR 1 KR 1 LR 1 SLMV 1 LSMV 1 RVLE 1 RMVK 1 3.2.2004 TARKVES LMSOP LIITE ( 7 ) JUKO ry:n/ Upseeriliitto ry:n luottamusmiesorganisaatio RVLE + VLLVE K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVLE RMVK Yhteensä 9 Upseeriliitto valitsee luottamusmiehet lukuun ottamatta

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Tehoa kuntien hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyöhön Turvallisuussuunnittelun ohjaus- ja seurantaryhmä 14.12.2012 Marko Palmgren Projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö

Sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö Sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö 2 Sisäasiainministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö Sisäministeriö vastaa sisäisestä turvallisuudesta, maahanmuutosta ja yhdenvertaisuuden

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (9) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM.5182 Helsinki 29.9.2004 10945/2010/2003

PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (9) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM.5182 Helsinki 29.9.2004 10945/2010/2003 PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (9) PLM ak 10945/2010/2003-24.3.2004 Vuosien 2006-2009 toiminta- ja taloussuunnitelmien laadinta LISÄOHJE VUOSIEN 2006-2009 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMIEN LAADIN- NALLE Ohessa

Lisätiedot

Tutustu Rajavartiolaitoksen sivuilla koiratoimintaan ja Kuukauden koira -blogiin. Vastaa seuraaviin kysymyksiin:

Tutustu Rajavartiolaitoksen sivuilla koiratoimintaan ja Kuukauden koira -blogiin. Vastaa seuraaviin kysymyksiin: Rajoja turvaamassa Tehtävät TIEDÄ 1. Mitä asioita rajaturvallisuus pitää sisällään? Mainitse ainakin kolme. 2. Mitä tehtäviä Rajavartiolaitoksella on? Listaa ranskalaisilla viivoilla. 3. Minkä eri viranomaisten

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet EMN-seminaari 17.12.2013 Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto 30.1.2014 Korkean tason toimintaryhmä (TFM) Perustettiin OSA-neuvostossa 8.10.2013

Lisätiedot

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä?

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? 14.5.2009 Itämeri-foorumi Turku Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? Toimitusjohtaja Kari Jalas Keskuskauppakamari Talousnäkymät heikentyneet nopeasti Itämeren alueella BKT:n kasvu,% Maailma

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä

Lisätiedot

Melan strategia 2009 2013

Melan strategia 2009 2013 Melan strategia 2009 2013 Päivi Huotari Hallitus 28.10.2008 Melan tehtävä ja toiminta-ajatus Vakuuttavaa hyvinvointia Melan tehtävänä on parantaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien hyvinvointia elämän

Lisätiedot

Perustelumuistio ilmailun etsintä- ja pelastuspalvelumääräyksestä ANS M1-6 ILMAILUMÄÄRÄYS ILMAILUN ETSINTÄ- JA PELASTUSPALVELUN JÄRJESTÄMISESTÄ

Perustelumuistio ilmailun etsintä- ja pelastuspalvelumääräyksestä ANS M1-6 ILMAILUMÄÄRÄYS ILMAILUN ETSINTÄ- JA PELASTUSPALVELUN JÄRJESTÄMISESTÄ Perustelumuistio ilmailun etsintä- ja pelastuspalvelumääräyksestä ILMAILUMÄÄRÄYS ILMAILUN ETSINTÄ- JA PELASTUSPALVELUN JÄRJESTÄMISESTÄ 1. Yleistä 1.1. Määräyksen tarkoitus ja tavoite Ilmailulain (1194/2009)

Lisätiedot