LÄHETE id RajavartiolaitosDno/2012/1776 Rajavartiolaitoksen esikunta Vastuuyksikkö/ Vastuualue (3)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄHETE id8991297 20 RajavartiolaitosDno/2012/1776 Rajavartiolaitoksen esikunta Vastuuyksikkö/ Vastuualue 30.01.2013 1 (3)"

Transkriptio

1 LÄHETE id RajavartiolaitosDno/2012/1776 Rajavartiolaitoksen esikunta Vastuuyksikkö/ Vastuualue (3) RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSSUUNNITELMA 2013 SEKÄ TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA Toiminnan painoalueet Rajavartiolaitoksen toimintaan vaikuttavat merkittävimmin tilanne Venäjällä ja Itämeren alueella, rajaliikenteen kasvu, Euroopan unionin yhdennetyn rajaturvallisuusjärjestelmän ja meripolitiikan kehittyminen sekä hallituksen toimenpiteet julkisen talouden vakauttamiseksi. Rajavartiolaitoksen tärkeimmät haasteet ovat rajaliikenteen kasvun hallinta sekä talouden ja toiminnan sopeuttaminen pieneneviin resursseihin. Schengen-alueen yhtenäisyyden ja ihmisten vapaan liikkuvuuden turvaaminen on Suomelle tärkeää. Luotettava rajavalvonta on keskeinen osa Schengenin vapaan liikkuvuuden toteutusta. Itärajan henkilöliikenteen arvioidaan kaksinkertaistuvan yli 20 miljoonaan rajanylittäjään 2017 mennessä. Myös Helsingin sataman ja Helsinki-Vantaan lentoaseman ulkorajaliikenne kasvaa. Rajavartiolaitos ei pysty vastaamaan liikenteen kasvuun sisäisin voimavaroin. Liikenteen pitäminen sujuvana ja turvallisena edellyttää Suomelta liikenneväylien ja rajainfrastruktuurin uudistamista sekä rajaviranomaisten voimavarojen vahventamista. Rajanylityspaikkojen uudistamisesta on valmisteltu kehittämisohjelma yhdessä Suomen ja Venäjän viranomaisten kanssa. Kehittämisestä syntyy Rajavartiolaitokselle noin 16 milj. euron pysyvä lisätarve kehyskaudella. Suomenlahdesta on tullut yksi vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista maailmalla. Venäjän investoinnit Suomenlahden pohjukassa sijaitseviin satamiin lisää mm. öljy- ja kemikaalikuljetuksia Suomenlahdella. Helsingin ja Tallinnan välillä on kesäisin useita kymmeniä matkustaja-alusten vuoroja yhden päivän aikana. Huvialusliikenne on vilkasta. Rajavartiolaitos varautuu hallitsemaan merellisiä turvallisuusriskejä tiiviissä yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten turvallisuusviranomaisten kanssa. Johtamisvalmius ja toimintavalmius pidetään korkeana. Ilma-alus- ja aluskaluston sekä merialueen teknisen valvontajärjestelmän pitämiseksi ajanmukaisena tehdään merkittäviä investointeja. Talouden sopeuttamisohjelma Rajavartiolaitoksen toiminta- ja taloussuunnitelmaan sisältyy talouden sopeuttamisohjelma, jossa toimeenpannaan hallituksen säästövelvoitteet ja määrärahavähennykset sekä hallitaan kustannustason nousun vaikutus. Sopeuttamistarve on vuonna 2017 noin 28 milj. euroa vuoteen 2012 verrattuna

2 2 (3) (noin 13 % toimintamenoista). Säästötarpeesta noin 13 milj. syntyy määrärahavähennyksistä ja 15 milj. euroa kustannusten nousun vaikutuksesta. Henkilöstömenoja vähennetään noin 19 milj. euroa, mikä tarkoittaa noin 300 HTV:n pysyvää vähennystä luonnollista poistumaa hyödyntäen. Muiden toimintamenojen noin 9 milj. euron pysyvä vähennys syntyy, kun toimintoja keskitetään kustannustehokkaampiin toimitiloihin sekä ilma- ja vartioaluskaluston käyttöperiaatteita uudistetaan. Vähennykset tehdään siten, että riskit hallitaan. Rajavartiolaitoksen toiminta keskittyisi aikaisempaakin selvemmin Suomen rajaturvallisuuden ydinalueille kaakkoiselle ulkorajalle sekä Suomenlahdelle. Tämä tarkoittaa, että nykytasoisen ulkorajaliikenteen sujuvuus ja turvallisuus varmistetaan, kaakkoinen maastoraja valvotaan edelleen kattavasti ja tehokkaasti, luotettava meripelastuksen johtamisjärjestelmä ylläpidetään, rajat ylittävään rikollisuuteen puututaan tehokkaasti ja sotilaallisen maanpuolustuksen velvoitteista huolehditaan täysimääräisesti. Muilla alueilla kustannussäästöjen aikaansaaminen on välttämätöntä. Voimavaroja vähennetään hallinnon lisäksi Lapista, Kainuusta, Pohjois-Karjalasta ja Pohjanlahdelta. Riskien hallintaa edesauttaa vakaa ja rauhallinen rajatilanne. Vähennysten vaikutusta kompensoi hyvä tilannekuva ja operatiivisen liikkuvuuden kehittyminen. Uudistuva ilma-alus- ja aluskalusto parantaa suorituskykyä merellä. Rajavartiolaitoksen aikaisemmin käynnistämät sisäiset tuottavuustoimet mahdollistavat vähennysten ajoittamisen usealle vuodelle. Vaikutuksiltaan merkittävimmät sopeuttamistoimenpiteet ovat: Rajojen valvontaa vähennetään Lapista, Kainuusta ja Pohjois-Karjalasta noin 40 % vuoteen 2017 menneessä. Itärajan rajavartioasemien henkilöstö vähenee noin 180 HTV:lla. Lapissa toiminnot keskitetään neljälle rajavartioasemalle. Toimenpiteiden säästövaikutukset ovat 10,0 milj. euroa. Valvontaa ja toimitiloja vähennetään merellä. Valvonnan vähennys painottuu Pohjanlahdelle (25 %). Vartioasemia ei lakkauteta, mutta niitä siirretään halvempiin tiloihin. Meripelastuksen johtamisvalmius ylläpidetään. Säästövaikutus on 5,8 milj. euroa. Rajavartiolaitoksen ulkovartiolaivojen keskitetyn hallinnoinnin ja tukeutumisen vaihtoehdot selvitetään 2013 aikana. Ulkovartiolaiva Merikarhusta luovuttaisiin Suorituskyky Suomen läheisillä merialueilla säilyisi riittävänä. Säästövaikutukset ovat 2,0 milj. euroa. Vartiolaiva Merikarhu on peruskorjattava 2017, mikäli laivasta ei luovuta. Ilma-alusten käyttötapaa uudistetaan. Vartiolentolaivueen operatiivinen johtaminen ja lentoteknisen huollon johtaminen keskitetään Säästövaikutus on 1,1 milj. euroa. Lisäsäästöjä tavoitellaan ilma-alusten korjaamotoimintojen keskittämisestä ja tukeutumisen uudistamisesta, jotka suunnitellaan 2013 kuluessa. Raja- ja merivartiokoulun toiminnot keskitetään Imatralle 2014 aikana ja Espoon toimitiloista luovutaan. Merellisen koulutuksen yksikkö sijoitetaan Porkkalan merivartioaseman yhteyteen. Peruskoulutuksen kustannustehokkuutta parannetaan mm. muuttamalla rajavartijaoppilaan asema kadetin asemaa vastaavaksi vuonna Säästövaikutukset ovat 2,0 milj. euroa. Rajavartijaoppilaan uudesta asemasta tehdään säädösmuutokset, jotka astuvat voimaan Keskitetään hallinnon ja tukipalvelujen tehtäviä ja voimavaroja, sijoitetaan pääkaupunkiseudun yksiköt halvempiin toimitiloihin ja vähennetään matkustusta. Vähennetään kulutusmenoja. Säästövaikutukset ovat 7,1 milj. euroa.

3 3 (3) Suunnitellut muutokset koskevat laajasti Rajavartiolaitoksen henkilöstöä. Arviolta virkamiehen virkapaikka voi siirtyä uudelle paikkakunnalle ja noin 500 virkamiehen tehtävä voi muuttua. Rajavartiolaitoksen sotilaallinen järjestys varmistaa sopeuttamisohjelman tehokkaan toimeenpanon. Kaikki virkamiehet ovat siirtovelvollisia. Henkilöstöstä pidetään huolta. Irtisanomisia tai lomautuksia ei suunnitella. Tehtävämuutoksissa sovelletaan palkkatakuuta. Sopeuttamistoimia koskevat päätökset tehdään vuoden 2013 alkupuolella. Tavoitteena on, että henkilöstö, jota muutos koskee vuoden 2014 alusta, saa tietää mahdollisen uuden tehtävän ja virkapaikan kesäkuun loppuun 2013 mennessä ja Raja- ja merivartiokoulun henkilöstö syyskuun loppuun 2013 mennessä. Määräaikaisten siirtojen suunnitelma tarkennetaan vuoden 2013 lopulla valmisteltavassa seuraavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa ja niiden toimeenpanosta määrätään erikseen. Tulossuunnitelma 2013 sekä toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittu yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa ja se on käsitelty Rajavartiolaitoksen yhteistoimintalautakunnassa Toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitetyt linjaukset ovat Rajavartiolaitoksen sisäisiä suunnitteluperusteita, jotka täydentävät sisäasiainministeriön hallinnonalan tulossuunnitelman Rajavartiolaitosta koskevaa osuutta. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitetyt ehdotukset ovat Rajavartiolaitoksen kannanottoja, johon sisäasiainministeriö ei ole ottanut kantaa. Rajavartiolaitoksen päällikkö Kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen Rajavartiolaitoksen apulaispäällikön sij. Prikaatikenraali Mikko Kirjavainen Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu asiankäsittelyjärjestelmässä. Rajavartiolaitos klo Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta. LIITTEET JAKELU Seuraavalla sivulla SM:n talousyksikkö (6 kpl) A + F + Kompassi RVLpääll + RVLappääll TIEDOKSI Valtiontalouden tarkastusvirasto (2) SM:n valmiuskoordinaattori H

4 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS SISÄLLYSLUETTELO Liite 1 STRATEGINEN SUUNNITELMA 2013/ Ympäristöanalyysi Toiminnan vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Toiminta-ajatus Tunnuslause, visio ja arvot Toiminnan päämäärät ja keskeiset hankkeet Liite 2 RAJOJEN VALVONTA Liite 3 RAJATARKASTUKSET Liite 4 RIKOSTORJUNTA, HALLINNOLLISET MAKSUSEURAAMUKSET Liite 5 MERITURVALLISUUS- JA PELASTUSTOIMI Liite 6 SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS Liite 7 HENKILÖSTÖHALLINTO Henkilöstöjohtaminen Työturvallisuus, työhyvinvointi ja työterveyshuolto Viestintä Koulutus Liite 8 TEKNILLINEN TOIMIALA Materiaalihallinto Tietohallinto Toimitilahallinto Alustoimiala Kaupallinen toimiala Teknillisen toimialan alueellistetut tehtävät Liite 9 SÄÄDÖSVALMISTELU Liite 10 SUUNNITTELUALA JA TALOUSHALLINTO Liite 11 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Liite 12 LENTOTOIMINTA

5 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS LIITE 1 STRATEGINEN SUUNNITELMA 2013/ YMPÄRISTÖANALYYSI Perusteellinen turvaluokiteltu (TLL III) analyysi laaditaan strategisen riskianalyysiin liittyen ja jaetaan erillisenä aineistona ** Ulkoiset tekijät Rajavartiolaitoksen toimintaympäristön tärkeimmät muutostekijät ovat Venäjä, Euroopan unioni ja Itämeri sekä talouden kehitys. Venäjä on järjestänyt Suomen vastaisen rajan valvontansa tehokkaasti. Laiton maahantulo säilynee Suomen ja Venäjän rajalla hallittavana. Itämeri on Venäjän energiaja rahtikuljetusten pääreitti. Pietarin satamahankkeet lisäävät Itämeren strategista merkitystä Venäjälle. Arktisen alueen luonnonvarojen hyödyntäminen ja uusien kulkuväylien avautuminen edellyttää Venäjältä merkittäviä lisäpanostuksia. Venäjän rajaturvallisuuden haasteet ovat suurimmat Venäjän epävakailla etelärajoilla. Henkilöliikenne Suomen ja Venäjän rajalla kasvaa. Rajanylittäjistä noin 75 % on venäläisiä. Tärkein kasvun syy on Venäjän väestön ostovoiman kehitys. Kasvua selittää lisäksi viisumien saannin helpottuminen. Jos kasvuvauhti säilyy noin 20 %:ssa vuodessa, rajanylitysten määrä kaksinkertaistuisi jo seuraavan viiden vuoden sisällä. Pietarin ja Helsingin välillä alkoi säännöllinen risteilyalusliikenne vuonna Matkustaja-alusliikenne on vakiintunut ja sen arvioidaan kasvavan. Venäläisten matkailulla on merkittävä vaikutus Suomen kansantaloudelle. Suomen ja Venäjän välisen raskaan liikenteen ja transit-liikenteen kasvua hillitsee Venäjän oman satamakapasiteetin kehittyminen. EU:n ja Venäjän viisumivapauden vaikutusten hallinta tulee olemaan Suomelle suuri haaste. Rajaliikenteen odotetaan kasvavan, koska Venäjän tai Suomen kansalaisen ei tarvitse hakea maksullista viisumia. Rajatarkastajien tehtävät ja erilaiset jatkotoimenpiteet lisääntyvät, kun viisuminhakuprosessiin kuulunut maahanpääsyn edellytysten ennakkotarkastus poistuu. Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen vilkkain kansainvälinen rajanylityspaikka. Finnairin tavoitteena on lisätä kaukoliikenteen vuoroja ja avata uusia reittejä. Suomessa operoivien lentoyhtiöiden lisätessä Venäjän ja Kaukoidän lentovuorojaan kasvaa laittoman maahantulon ja muun rajat ylittävän monialarikollisuuden paine. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan epävakaa tilanne vaikuttaa pitkään Euroopan turvallisuuteen. Voimakkaana jatkuva väestönkasvu aiheuttaa monialaisia ongelmia. Yhä suuremman ihmismäärän pyrkimyksenä on päästä osalliseksi EU-maiden paremmasta elintasosta ja turvallisuudesta. Osa maahantulijoista turvautuu laittomiin maahantulon keinoihin. EU:n rajaturvallisuuden suurimmat haasteet säilyvät Välimeren alueella, Heijastevaikutukset ulottuvat myös Suomeen. Venäjältä ja erityisesti Valko-Venäjältä Baltian maihin kohdistuva laiton maahantulo on kasvanut. Myös Baltian maiden kautta Suomeen ja muihin Pohjoismaihin kohdistuva laiton maahantulo on lisääntynyt. Sisärajojen yli Suomeen suuntautuva laiton maahantulo on volyymiltaan suurempaa kuin ulkorajoilla. Laiton maahantulo sisärajoillakin liittyy usein muuhun kansainväliseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Suomenlahdesta on tullut yksi vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista. Venäjän investoinnit Suomenlahden pohjukassa sijaitseviin satamiin lisäävät mm. öljy- ja kemikaalikuljetuksia Suomenlahdella. Kesäisin huvialusliikenne sekä Helsingin ja Tallinnan välinen matkustaja-alusliikenne säilyvät vilkkaana. Alusliikenteen kasvu rasittaa meren ekologiaa ja lisää vakavan kemikaali- ja öljyonnettomuuden riskiä.

6 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS EU:n tavoitteena on meripolitiikan vahvistaminen. Rannikkovartioviranomaisten yhteistyötä ja tietojen vaihtoa tiivistetään. Tietoteknisiä järjestelmiä kehitetään tietojen vaihdon tiivistämiseksi ja tilannekuvan muodostamiseksi. Itämeren alueella jatketaan merellistä rajaturvallisuusyhteistyötä. Tavoitteena on viranomaisten operatiivisen yhteistyön kehittäminen. Ihmisten vapaa liikkuvuus Euroopassa perustuu toimivaan Schengen järjestelmään. EU:n yhdenmukaisen ulkorajavalvonnan kehittäminen ja toimeenpano etenee. Suomeen perustetaan suunnittelukaudella EU:n rajavalvontajärjestelmään (EUROSUR) kuuluva koordinaatiokeskus ja valmistaudutaan ottamaan käyttöön Smart Borders pakettiin kuuluvat EU:n laajuiset tietotekniset järjestelmät. EU:n rajaturvallisuusviraston rooli EU:n yhdennetyn rajaturvallisuusmallin toimeenpanossa korostuu. EU:n rajaturvallisuusviraston toimintakenttä laajenee mm. kolmansien maiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. Välimeren alueen EU maiden tilanne ja erityisesti Kreikan epävakaus voivat vaarantaa Schengen järjestelmän toimivuutta ja yhtenäisyyttä. EU:n haasteena on kilpailukyky globaaleilla markkinoilla. EU:n talouden kasvunäkymät ovat heikot ja yhteisvaluutta euro on kriisissä. Epävarmuus vaikuttaa EU:n maiden talouteen pitkään, sillä haasteisiin ei ole löytymässä nopeaa tai helppoa ratkaisua. Vaihtoehtona on esitetty euroalueen maiden talousintegraation vahvistamista. On mahdollista, että kansallisten intressien vahvistuminen ja keskinäinen epäluottamus johtaa päinvastaiseen suuntaan. Ihmisten elintason lasku ja tyytymättömyys harjoitettua politiikkaa kohtaan voivat johtaa levottomuuksiin ja turvallisuuden heikkenemiseen. ** Sisäiset tekijät Maailmantalouden heilahdukset vaikuttavat nopeasti viennistä riippuvaisen Suomen talouteen. Hallituksen päämääränä on pysäyttää valtion velkaantuminen ja luoda edellytyksiä yritysten kilpailukyvyn kehittymiselle. Suomen talouspolitiikka on nojannut arvioon maltillisesta talouskasvusta. Hallitus on päättänyt nyt noin viiden miljardin euron sopeuttamistoimista. Talouden taantuma tai ennakoitua hitaampi kasvu voi aiheuttaa tarpeen päättää lisäsopeuttamistoimista. Julkinen talouden tasapainottaminen säilyy Suomen haasteena pitkään. Valtio pyrkii tehostamaan toimintaansa mm. uudistamalla hallintoa sekä kannustamalla viranomaisia yhteistyöhön ja resurssien yhteiskäyttöön. Tavoitteena on pitää Suomi turvallisena maana ja viranomaiset toimintakykyisinä. Kustannustason nousun ja määrärahaleikkausten vaikutusten hallinta on viranomaisille suuri haaste. Viranomaisten muutosvalmius on tärkeää, jotta toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus voidaan ylläpitää. Suomi panostaa rajaliikenteen kasvun ja tulevan EU-Venäjä viisumivapauden vaikutusten hallintaan. Hallitus on päättänyt tehdä merkittäviä investointeja rajaliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi. Tehdyn arvion mukaan kahdeksasta itärajan kansainvälisestä rajanylityspaikasta kuusi on uudistettava kehyskauden aikana. Itärajan rajanylityspaikkojen liikenneväyliä uudistetaan. Helsinki-Vantaan lentoasemalla on suunniteltu terminaaliuudistusta. Helsingin sataman ulkorajaliikenteen kasvun jatkuessa on perustettava uusi rajatarkastusyksikkö. Haasteeksi on muodostumassa mahdollisuudet kohdentaa rajanylityspaikoille tarvittava lisähenkilöstö. Riskinä on, että valtion merkittävät investoinnit jäävät hyödyntämättä. Rajavartiolaitoksen toimintaympäristön muutos ja supistuva määrärahakehys asettavat Rajavartiolaitoksen suuren haasteen eteen. Rajavartiolaitoksen tulee vapauttaa suunnittelukauden loppupuolella noin 28 milj. euroa kehysleikkausten ja kustannusten kasvun vaikutusten hallintaan. Talouden tasapainottaminen edellyttää merkittävää henkilöstön vähentämistä hallinnosta ja tukitoiminnoista sekä rauhallisemmilta rajaosuuksilta. Työvoiman joustavaa käyttöä on tehostettava. Toimitila-, kaluston käyttöja ylläpito- sekä ICT-kustannuksia on vähennettävä. Rajanylitysliikenteen kasvua ei ole mahdollista hallita ilman pysyviä lisävoimavaroja.

7 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS JA KUSTANNUSVASTAAVUUS Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisina vaikuttavuustavoitteina on ylläpitää rajaturvallisuutta, varmistaa sujuva rajaliikenne, tuoda viranomaisapua rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille, lisätä merellistä turvallisuutta ja osallistua sotilaalliseen maanpuolustukseen. Nämä vaikuttavuustavoitteet tuotetaan kustannustehokkaasti maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin luonnonoloissa myös yhteiskunnan kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Tunnusluku/mittari 2011 Tot 2012 Sma 2012 Arvio 2013 Sma Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ind) Vaikuttavuus (ind) Rajaturvallisuuden ylläpitäminen (1-5) 3,9 4,2 3,8 3,9 - Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen 4,3 4,6 4,6 4,6 (1-5) - Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja 4,1 3,8 4,1 3,4 rannikon harvaan asutuille alueille (1-5) - Merellisen turvallisuuden lisääminen (1-4,1 4,1 4,2 4,2 5) - Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen 3,8 3,8 3,7 3,8 (1-5) Kustannusvaikuttavuus (ind) Painotetut suoritteet (1 000 kpl) Kustannukset (milj. euroa) 239,7 235,0 247,9 244,8 4. TUNNUSLAUSE, VISIO 2022 JA ARVOT Tunnuslause Rajavartiolaitos - turvana kaikissa oloissa Visio 2022 Suomessa on Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen, kansainvälisesti arvostettu rajaturvallisuuden ja merellisen turvallisuuden viranomainen, joka lisää ihmisten, ympäristön ja valtion turvallisuutta tehokkaasti. Turvallisuuden takeena on luotettava ja ammattitaitoinen henkilöstö, sotilaallisesti järjestetty organisaatio sekä toimintavarma ja kehittynyt tekniikka. Arvot Luotettavuus, ammattitaito ja yhteistyökyky 5. TOIMINNAN PÄÄMÄÄRÄT JA KESKEISIMMÄT HANKKEET ** Toiminnan päämäärät Ihmisten vapaa liikkuvuus Euroopassa perustuu toimivaan Schengen järjestelmään. Suomi antaa vahvan panoksen EU:n yhdenmukaisen ja tehokkaan ulkorajavalvonnan toimeenpanossa ja kehittämisessä. EU lainsäädännön, yhteisten toimintamallien ja tekniikan kehittämistä sekä nopeaa käyttöönottoa edistetään. Euroopan rajaturvallisuuden haasteet ovat suurimmat Välimeren alueella. Rajavartiolaitos osallistuu EU:n rajaturvallisuusviraston (Frontex) koordinoimaan yhteistyöhön henkilöstöllä ja kalustolla. Suomella on tehokas rajaturvallisuusjärjestelmä. Kasvava rajaliikenne lisää Rajavartiolaitoksen tehtäviä kaakkoisrajalla ja pääkaupunkiseudulla. Lisävoimavaroja tarvitaan itärajan rajanylityspaikkojen uudistamiseen, vahventamiseen ja varustamiseen. Rajatarkastusten toimintamallia kehitetään ja biometriikkaan perustuvien tarkastuslait-

8 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS teiden käyttöä lisätään. Samalla Suomi varautuu EU:n ja Venäjän viisumivapauteen. Venäjän ja muiden keskeisten maiden kanssa kehitetään toimenpiteitä, jotka edistävät vakaata rajatilannetta. Rikostorjunta pidetään tehokkaana, mikä ennaltaehkäisee ja torjuu rajat ylittävän rikollisuuden vaikutuksia Suomeen ja Eurooppaan. Itämeren pitäminen turvallisena on Suomelle tärkeää. Kasvava alusliikenne lisää monialaisen merellisen onnettomuuden riskiä. Rajavartiolaitoksen jatkuva johtamisvalmius, kattava valvontajärjestelmä sekä uudistuva alus- ja ilma-aluskalusto parantavat valmiuksia onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä ja hallinnassa. Kehitetään Rajavartiolaitoksen valmiutta avomeriöljyntorjunnan sekä muiden merellisten turvallisuustehtävien johtamisessa. Itämeren maiden yhteisvastuullisuutta riskien hallinnassa edistetään. EU:n meripolitiikan kehittämiseen osallistutaan aktiivisesti. Rajavartiolaitoksen hyvä valmius ja nopea toimeenpanokyky kaikissa turvallisuustilanteissa ylläpidetään. Asevelvolliset koulutetaan korkeatasoisesti. Rajajoukkojen kykyä erikoisjoukkotoimintaan ja tiedusteluun valtakunnan puolustamiseksi kehitetään. Rajavartiolaitoksen osaaminen rajaturvallisuudessa ja meripelastuksessa ylläpidetään kansainvälisesti korkeatasoisena. Vartiostoja kehitetään operatiivisina johtoportaina. Hallinnon ja tukipalvelujen toimintamalli uudistetaan. Työvoiman joustavaa käyttöä ja tuottavuutta edistäviä toimintamalleja lisätään. Rajavartiolaitos toimeenpanee talouden sopeuttamisohjelman, jossa toimeenpannaan hallituksen säästövelvoitteet, määrärahavähennykset ja hallitaan kustannustason nousun vaikutus. Sopeuttamistarve on vuonna 2017 noin 28 milj. euroa vuoteen 2012 verrattuna (noin 13 % toimintamenoista). Säästötarpeesta noin 13 milj. syntyy määrärahavähennyksistä ja 15 milj. euroa kustannusten nousun vaikutuksesta. Henkilöstömenoja vähennetään noin 19 milj. euroa, mikä tarkoittaa noin 300 HTV:n pysyvää vähennystä luonnollista poistumaa hyödyntäen. Muiden toimintamenojen noin 9 milj. euron pysyvä vähennys syntyy, kun toimintoja keskitetään kustannustehokkaampiin toimitiloihin sekä ilma- ja vartioaluskaluston käyttöperiaatteita uudistetaan. Vähennykset tehdään siten, että riskit hallitaan. Rajavartiolaitos toiminta keskittyy aikaisempaa selvemmin ydintehtäviin. Tämä tarkoittaa, että - nykytasoisen ulkorajaliikenteen sujuvuus ja turvallisuus varmistetaan, - kaakkoinen maastoraja valvotaan edelleen kattavasti tehokkaasti, - luotettava meripelastuksen johtamisjärjestelmä ylläpidetään, - rajat ylittävään rikollisuuteen puututaan tehokkaasti ja - sotilaallisen maanpuolustuksen velvoitteista huolehditaan täysimääräisesti. Voimavarat keskittyvät aikaisempaa enemmän Suomen kannalta tärkeimmillä alueille kaakkoisrajalle, pääkaupunkiseudulle ja merelle. Muilla alueilla kustannussäästöjen aikaansaaminen on välttämätöntä. Voimavaroja vähennetään hallinnon lisäksi Lapista, Kainuusta, Pohjois-Karjalasta ja Pohjanlahdelta. Riskien hallintaa edesauttaa vakaa ja rauhallinen rajatilanne. Vähennysten vaikutusta kompensoi hyvä tilannekuva ja operatiivisen liikkuvuuden kehittyminen. Uudistuva ilma-alus- ja aluskalusto parantaa suorituskykyä merellä. Muutoksessa pidetään huolta henkilöstöstä. ** Keskeisimmät hankkeet EU yhdenmukaisen rajaturvallisuuden toimeenpano Rajaliikenteen kasvun hallinta ja EU-Venäjä viisumivapauteen varautuminen Merellisen turvallisuuden vahvistaminen Rikostorjuntaa koskevan lainsäädäntöuudistuksen toimeenpano Talouden sopeuttamisohjelman toimeenpano

9 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS LIITE 2 TULOSALUE 1 RAJOJEN VALVONTA 1. MERKITTÄVIMMÄT RAJOJEN VALVONTAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Ulkoinen toimintaympäristö Kansainvälinen - EU:n ulkorajavalvonnan velvoitteet ja Eurooppalaisen rajavalvontajärjestelmän (EUROSUR) kehittäminen sekä sisärajoihin kohdistuva laittoman maahantulon ja muun rikollisuuden paine - Operatiivisen turvallisuusyhteistyön laajeneminen ja syveneminen Frontexin ja muiden EU:n virastojen kanssa sekä Itämeren maiden kesken ml. Itämeren alueen rajavalvontayhteistyön (BSRBCC) puheenjohtajuus - EU:n yhdennetyn meripolitiikan vaikutukset erityisesti yhteisen merialueen tiedonvaihtoympäristön luomiseen ja rannikkovartiostotoimintoihin liittyen - lähialueen tilanteessa ei tapahdu suuria muutoksia, väestö keskittyy edelleen alueellisiin keskuksiin ja syrjäseutujen autioituminen jatkuu. - Venäjän rajavartiopalvelun toimintakyky Suomen vastaisella rajalla säilynee tyydyttävänä ja halu pitää rajavalvonta Suomeen (EU) kunnossa säilyy - Venäjällä on merkittävä määrä laittomasti länteen pyrkiviä kolmansien maiden kansalaisia. Venäjän maahanmuuttopolitiikan tiukentuminen voivat aiheuttaa laittomien siirtolaisten liikettä länteen päin. - Venäjän halu kehittää paikallisia yhteistyöjärjestelyjä (paikallinen rajaliikenne ja meritilannekuvayhteistyö) Kansallinen - Merellisten viranomaisten kansallisen toiminnan kehittäminen huomioiden kansainväliset hankkeet ja kytkennät muihin kansallisiin toimijoihin (PTR ja muut toimijat). - Merellisen ympäristön suojelun torjuntakapasiteetin vajaus suuriin öljy- ja kemikaalionnettomuuksiin liittyen - Öljyntorjuntaan liittyen viranomaisyhteistyön kehittäminen ja selkeyttäminen avomereltä rantaviivaan asti Sisäinen toimintaympäristö (RVL) - Vähennetään rajojen valvonnan voimavaroja kaakkoisrajalta pohjoiseen sijaitsevalla itärajan osuudella noin 40 % ja Pohjanlahdella noin 25%. - Vähennetään voimavaroja sisärajalta. - Keskitetään rajojen valvonnan hallintoa vartiostojen esikuntiin - Vähennetään vaativien ja erityistilanteiden hallinnan resursseja - Ylläpidetään uskottava rajojen valvonnan kyky itärajalla kehittämällä toimintamallia - Kehitetään merellistä toimintaa - Kehitetään organisaatiorakennetta sekä riskianalyysiä ja tilannekuvaa - Hyödynnetään uudistuvan kaluston suorituskyky - Kehitetään viranomaisyhteistyötä erityisesti HARVA alueilla sekä tietojärjestelmähankkeissa - Kehitetään rajat ylittävää kansainvälistä yhteistyötä - Vakiinnutetaan operatiivisen kenttätoiminnan johtamisjärjestelmän käyttö 2. RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSTAVOITTEET 1. Valtakunnan turvallisuusasioista vastaava johto pidetään tietoisena rajatilanteesta niin, että poliittiset, taloudelliset ja operatiiviset ratkaisut kyetään tekemään oikea-aikaisesti. 2. Rajatilanteen muutokset havaitaan. Riskianalyysiin perustuvilla painopistealueilla luvattomat rajanylitykset kyetään havaitsemaan välittömästi ja luvattomat rajanylittäjät ottamaan kiinni. \\hkirvlsrv020\vol1$\projekti\rvlrvegusuuseu\toiminnan_ja_talouden_suunnittelu_ja_toimeenpano\rvl_tulossuunnittelu\2013\rvl_ts_tts\luonn os_ii\rmos_l2_rajojen_valvonta_final.doc

10 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS Toistuva rajaturvallisuuteen liittyvä laiton toiminta kyetään paljastamaan myös muualla rajaalueella. 3. Kansainvälisellä yhteistyöllä tuetaan rajavalvonnan päämäärien toteuttamista ja vaikutetaan siihen, että EU:n ulkorajalla on yhtenevä ja tehokas rajavalvontajärjestelmä. EU:n rajaturvallisuuden kehittämistyöhön osallistutaan aktiivisesti. 4. Valtakunnan rajoja koskevat asiat hoidetaan kansainvälisten sopimusten mukaisesti. 5. Rajojen valvonta järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti. Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitetasot on esitetty kohdassa Rajavartiolaitoksella on omatoiminen valmius käynnistää öljyntorjuntatoimenpiteet ja osallistua niiden suorittamiseen yhteistoiminnassa muiden viranomaisten kanssa. 7. Edistetään viranomaisten yhteistyötä harvaanasuttujen alueiden turvallisuudesta huolehtimiseksi sekä osallistutaan aktiivisesti tätä tavoitetta tukeviin tietojärjestelmähankkeisiin. 3. TULOSMITTARIT SEKÄ PANOS- JA TUOTOSTIETOJA Rajojen valvonnan päämääränä on laittoman maahantulon ennaltaehkäisy ja paljastaminen. Riskianalyysiin perustuvilla painopistealueilla luvattomat rajanylitykset on kyettävä havaitsemaan välittömästi ja luvattomat rajanylittäjät ottamaan kiinni raja-alueella. Toistuva laiton toiminta tulee kyetä paljastamaan myös muualla raja-alueella. Luvattomat rajanylitykset on selvitettävä luotettavasti siten, että kaikista tarvittavista jatkotoimenpiteistä voidaan päättää viivytyksettä. RAJOJEN VALVONTA: 2011 tavoite 2012 arvio 2012 sma 2013 Tulosmittarit Tuotokset Partiointi (h) josta itärajalla Tekninen valvonta Tarkastukset Rajavyöhykeluvat Turvallisuuspalvelut harva-alueella (poliisi- ja virka-aputehtävät) Panokset Kustannukset (mil. euroa) 117,5 111,3 121,4 115,1 Henkilötyövuodet Tehokkuus Tuottavuus ind Taloudellisuus ind Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,5 4,5 4,2 4,5 Rajatapahtumien estäminen (%) 83,3 % 98,0 % 94,9 % 98,4 % Rajatapahtumien paljastaminen (%) 75,0 % 93,0 % 84,8 % 92,6 % Tilannekuvan laatu 3,4 3,8 3,8 3,9 4. KEHITTÄMISHANKKEET Toimeenpannaan rajojen valvonnan 2017 konsepti Lakkautetaan Siilastuvan, Utsjoen, Virtaniemen ja Karhutunturin rajavartioasemat Keskitetään vaativien tilanteiden hallinnan suorituskyky Kaakkois-Suomeen ja pääkaupunkiseudulle

11 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS Toimeenpannaan merellisten turvallisuustehtävien konsepti. Alusten kustannustehokkaamman hallinnoinnin mahdollisuudet selvitetään. Ulkovartiolaiva Merikarhusta luovutaan 2017 Perustetaan Rajaturvallisuuden kansallisen koordinaatiokeskus NCC Finlandin Kehitetään Rajavartiolaitoksen kokonaisturvallisuusjärjestelmä Kehitetään Rajavartiolaitoksen vedenalaista toimintakykyä Hoidetaan Itämeren rajavalvontayhteistyön (BSRBCC) puheenjohtajuus 2013 Kevennetään operatiivista hallintoa Kehitetään riskianalyysijärjestelmää

12 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS LIITE 3 TULOSALUE 2 RAJATARKASTUKSET 1. MERKITTÄVIMMÄT RAJATARKASTUKSIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Suunnittelukaudella korostuu varautuminen EU:n ja Venäjän väliseen mahdolliseen viisumivapauteen. Tärkein suunnitteluperuste on edelleen kasvava rajaliikenne. Kuluvan vuosikymmenen lopulla on varauduttava ja kyettävä huolehtimaan merkittävästi nykyistä suuremman ulkorajaliikenteen turvallisista rajatarkastuksista ja liikenteen sujuvuudesta. Muita keskeisiä suunnitteluun vaikuttavia seikkoja ovat; Ulkoinen toimintaympäristö - Varautuminen EU:n ja Venäjän väliseen viisumivapauteen - Rajatarkastusten toteuttaminen Schengenin rajasäännöstön mukaisesti - Schengen-tarkastusten edellyttämien jatkotoimenpiteiden toimeenpano - EU:n rajaturvallisuushankkeet (VIS, Entry/Exit, RTP) - Venäjän rajapolitiikka ja Rajavartiopalvelun käytännön toiminta - Venäjän rajojen varusteluviraston (Rosgranitsa) infrastruktuurihankkeiden ja toiminnallisten kehittämishankkeiden toimeenpano - Venäjän ja Suomen välisen matkustaja-alusliikenteen kasvuun varautuminen Sisäinen toimintaympäristö (RVL) - Rajanylitysliikenteen sujuvuuden turvaaminen ja lisääntyvän rikollisuuden paljastaminen rajanylityspaikoilla - Rajatarkastusprosessien ja -taktiikan kehittäminen/yhtenäistäminen - Rajaylityspaikkojen infrastruktuurien kehittäminen - Rajatarkastusten edellyttämien henkilöstövoimavarojen varmistaminen - Rajatarkastusten osittaisten automatisointien jatkaminen - Kannettavien rajatarkastuslaitteiden käytön laajentaminen - Biometriikan hyödyntämisen jatkaminen ja laajentaminen - Ennalta saatavia matkustajatietojen (API-tiedot) hyödyntäminen 2. RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSTAVOITTEET 1. Kaikille Schengenin ulkorajan ylittäville henkilöille tehdään Schengenin rajasäännöstön mukainen rajatarkastus. Valmius rajavalvonnan väliaikaiseen palauttamiseen sisärajoille pidetään yllä. 2. Matkustajien keskimääräiset odotusajat rajanylityspaikoilla poikkeustilanteita lukuun ottamatta ovat enintään 10 min. 3. Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä paljastetaan ja estetään. 4. Rajatarkastukset järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti. Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet on esitetty kohdassa TULOSMITTARIT SEKÄ PANOS- JA TUOTOSTIETOJA Kaikki Schengen-alueen ulkorajan ylittävät henkilöt tarkastetaan. EU/ETA-kansalaisille tehdään vähimmäistarkastus ja muille perusteellinen tarkastus. Schengen-alueen sisärajoilla ylläpidetään valmius rajatarkastusten palauttamiseen. Maahantulo ja maastalähtö vastoin säädettyä järjestystä paljastetaan turvaten sujuva rajanylitysliikenne. \\hkirvlsrv020\vol1$\projekti\rvlrvegusuuseu\toiminnan_ja_talouden_suunnittelu_ja_toimeenpano\rvl_tulossuunnittelu\2013\rvl_ts_tts\luonn os_ii\rmos_l3_rajatarkastukset_final.docx

13 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS Rajatarkastuksissa ja rajatarkastuksiin liittyvässä tutkinnassa ja hallintopäätöksissä huolehditaan henkilöiden oikeusturvasta. RAJATARKASTUKSET: 2011 tavoite 2012 arvio 2012 sma 2013 Tulosmittarit Tuotokset Rajatarkastukset (milj.hlöä) 14,7 15,5 16,8 18,8 Tullitarkastukset (hlöä) Käännyttämispäätös Myönnetyt viisumit Päätökset rajanylityslupa-anomuksiin Vastaanotetut turvapaikkahakemukset Vastaanotetut kiintiöpakolaiset Muun viranomaisen päätöksen täytäntöönpano Panokset Kustannukset (milj. euroa) 87,7 90,0 94,7 96,2 Henkilötyövuodet*) Tehokkuus Tuottavuus ind Taloudellisuus ind Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,3 4,5 4,3 4,3 Rajatarkastusten kattavuus (%) 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Rajatarkastusten laatu (%) 95,8 % 97,1 % 89,3 % 93,0 % Rajatarkastusten sujuvuus (min) Rajatarkastusten asiakaspalvelu (1-5) 4,1 4,1 4,1 4,1 Oikeusturva (%) 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 4. KEHITTÄMISHANKKEET Kehitetään ja otetaan käyttöön uudistettu rajatarkastusprosessi Itärajalla Uudistetaan rajanylityspaikan infrastruktuuri Vaalimaan, Nuijamaan, Imatran, Niiralan, Vartiuksen ja Rajajoosepin rajanylityspaikoilla Otetaan käyttöön biometriikkaan perustuvat uudet rajatarkastuslaitteet. Lentoasemalla ja satamissa kehitetään automaattista rajatarkastusta. Lisätään rajatarkastushenkilöstöä kaakkoisrajalla ja pääkaupunkiseudulla. \\hkirvlsrv020\vol1$\projekti\rvlrvegusuuseu\toiminnan_ja_talouden_suunnittelu_ja_toimeenpano\rvl_tulossuunnittelu\2013\rvl_ts_tts\luonnos_ii\rmos_l3_rajatarkastukset_fin al.docx

14 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS LIITE 4 TULOSALUE 3 RIKOSTORJUNTA, HALLINNOLLISET MAKSUSEURAAMUKSET JA VALVONTA- TOIMENPITEET 1. MERKITTÄVIMMÄT RIKOSTORJUNTAAN, HALLINNOLLISIIN MAKSUSEU- RAAMUKSIIN JA VALVONTATOIMENPITEISIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Ulkoinen toimintaympäristö - Laittomaan maahantuloon liittyvät rikokset, niihin liittyvät asiakirjaväärennykset sekä ihmiskauppaan liittyvät rikokset ovat laajoja ja tutkinnallisesti vaativia sekä pitkäkestoisia rikoskokonaisuuksia. - Schengen-sisärajojen kautta tapahtuva laiton maahantulo Suomeen on kasvussa suunnittelukaudella. - Laiton maahantulo Baltian ulkorajojen kautta lisääntyy edelleen. Osa laittomasti Baltiaan saapuneista henkilöistä pyrkinee sisärajojen kautta myös Suomeen. - Välimeren alueen epävakaana jatkuva tilanne voi aiheuttaa myös Suomeen kohdistuvaa laittoman maahantulon painetta erityisesti lentoliikenteen ja sisärajojen kautta. - Lentoliikenteessä kasvavan ongelman laittomaan maahantuloon ja ihmiskauppaan liittyvissä rikoksissa muodostavat Turkki, Venäjä ja Aasian maat. - Etenkin Liettuasta, Virosta, Romaniasta mutta myös Puolasta ja Bulgariasta lähtöisin olevien ammattimaisten omaisuusrikollisten aktiivinen tilauksiin perustuva toiminta Suomessa jatkuu ja lisääntynee edelleen aiheuttaen kasvavan tarpeen PTR-viranomaisten tehokkaalle yhteistyölle ja reaaliaikaiselle tietojen vaihdolle. Rikoshyötyä kanavoituu ulkomaille. Sisäinen toimintaympäristö (RVL) - Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan valtakunnallisesti keskitetty ohjaus ja koordinointi tehostavat erityisesti laittoman maahantulon ja ihmiskaupan ennaltaehkäisyä ja torjuntaa. - Vuonna 2014 voimaan tulevan esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilain kokonaisuudistus sekä siihen liittyvien tietojärjestelmien uudistaminen (erityisesti VITJA) edellyttää lähes koko RVL:n henkilöstön koulutusta. Rikostorjunnan kannalta erittäin merkittävä lainsäädännön kokonaisuudistus aiheuttaa laajamittaisia toimintatapojen muutoksia ja niiden omaksumista. Kokonaisuudistukseen liittyvä koulutus toteutetaan toimintavuonna Poliisin hallintorakenteen uudistus. 2. RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSTAVOITTEET 1. Rajavartiolaitoksen rajaturvallisuuden ylläpitämiseen liittyvällä rikostorjunnalla ehkäistään, paljastetaan ja selvitetään erityisesti Rajavartiolaitoksen valvoman Schengen-ulkorajan ylittäviä laittomaan maahantuloon liittyviä rikoksia tiiviissä yhteistyössä muiden PTRviranomaisten kanssa. 2. Vartiostot huolehtivat omassa valvontatoiminnassaan esille tulleista suppeaa esitutkintaa edellyttävistä asioista, epäillyistä luonnonvararikoksista sekä ratti- ja vesiliikennejuopumuksista. 3. Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan toimintaedellytyksistä huolehditaan osana laadukasta, ennakoivaa ja jatkuvana prosessina toimivaa säädösvalmistelua. 4. Merellinen ympäristönsuojelun valvonta on kattavaa ja sitä suoritetaan muun muassa alusöljypäästöjen havaitsemiseksi ja todentamiseksi merialueilla sekä päästön aiheuttajan vastuuseen saattamiseksi määräämällä hallinnollinen öljypäästömaksu. Rajavartiolaitos suorittaa myös korkeatasoisen alusöljypäästöjen esitutkinnan. 5. Rajavartiolaitoksen toiminnassa laatuvaatimukset varmistetaan tehokkaalla laillisuusvalvonnalla, kunnioitetaan perus- ja ihmisoikeuksia sekä huolehditaan toimenpiteiden kohteena olevien henkilöiden oikeusturvasta.

15 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet on esitetty kohdassa TULOSMITTARIT SEKÄ PANOS- JA TUOTOSTIETOJA Rajavartiolaitos toimii ammattitaitoisena, yhteistyökykyisenä ja tehokkaana rikostorjuntaviranomaisena rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi ja erityisesti Schengenin ulkorajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi. RIKOSTORJUNTA, HALLINNOLLISET MAKSUSEURAAMUKSET JA VALVONTA-TOIMENPITEET: 2011 tavoite 2012 arvio 2012 sma 2013 Tulosmittarit Tuotokset Rikosilmoitus (R-ilmoitus) Valtionrajarikos (kpl) Laittoman maahantulon järjestäminen ja ihmiskauppa (kpl) Muu rikos (kpl) Rikesakko Rangaistusvaatimusilmoitus Pakkokeino Huomautus Päätös alusöljypäästöasiassa Päätös liikenteenharjoittajan seuraamusmaksussa Turvaamistoimenpide Sekalainen ilmoitus (S-ilmoitus) Valvontailmoitus Panokset kustannukset (milj. euroa) 15,1 15,6 16,2 16,7 Henkilötyövuodet 177,0 185,8 182,5 188,5 Tehokkuus Tuottavuus ind Taloudellisuus ind Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,1 4,5 4,4 4,4 Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset) (%) 76 % 91 % 83 % 87 % Laittoman maahantulon järjestämisten ja ihmiskaupparikosten selvitystaso (%) 50 % 94 % 72 % 66 % Aluspäästötapausten selvitystaso (1-5) 5,0 5,0 5,0 5,0 Tavoiteajassa (60 vrk) selvitettyjen rikoslakirikosten osuus (%) 75 % 82 % 79 % 84 % Tavoiteajassa (180 vrk) selvitettyjen laittoman maahantulon järjestämisten ja ihmiskauppatapausten osuus (%) 63 % 63 % 62 % 67 % Oikeusturva (%) 99,9 % 99,9 % 100,0 % 99,9 % 4. KEHITTÄMISHANKKEET JA SUUNNITTELUPERUSTEET Vahvistetaan rajaturvallisuutta toimeenpanemalla RVL:n vuoden 2005 lainsäädännön kokonaisuudistuksen tarkastus. Toteutetaan esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilain kokonaisuudistuksen koulutus. Kehitetään rikostorjunta- ja esitutkintayhteistyötä Venäjän viranomaisten ja erityisesti turvallisuuspalvelun kanssa. Valmistaudutaan VITJA toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoon. Kehitetään rikostorjunnan välineistöä. Kehitetään laillisuusvalvontaa.

16 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS LIITE 5 TULOSALUE 4 MERITURVALLISUUS JA PELASTUSTOIMI 1. MERKITTÄVIMMÄT MERITURVALLISUUTEEN JA PELASTUSTOIMEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Ulkoinen toimintaympäristö Meriliikenne - Itämeren alusliikenteen määrä jatkaa jälleen kasvua taantuman taittuessa, joka lisää myös risteävän liikenteen määrää Ahvenanmerellä ja Suomenlahdella - vaarallisten aineiden kuljetusten kasvu lisää meri- ja ympäristöonnettomuuksien (monialaonnettomuuksien) todennäköisyyttä - Itämerelle rakennetun kaasuputken huolto- ja kunnossapitotyöt lisäävät merionnettomuuksien riskiä Suomenlahdella ja pohjoisella Itämerellä - EU:n liikennepolitiikan sekä kansallisen meristrategian vaikutukset Meripelastustoimi - meripelastustoimen kansainvälinen yhteistoiminta säilyy tiiviinä ja pyritään vaikuttamaan aktiivisesti IMO:n päätöksiin, EU:n meripolitiikan toimeenpanoon sekä kansalliseen meristrategiaan - monialaonnettomuuksien hallinta sekä poikkihallinnollinen valmiussuunnittelu ja vaste-toiminnan yhtenäistäminen ja kehittäminen - Itämeristrategian ja kansallisen meristrategian vaikutukset - Pelastustoimen yksiköiden käytön kehittäminen meripelastustoimen erityistilanteissa - Rajavartiolaitoksen meripelastuksen sidosryhmien kalustohankkeiden mahdollistama toiminnan kehittäminen - Meripelastustoimen johtamisen yhdenmukaistaminen molemmissa meripelastuksen johtokeskuksissa Pelastus- ja lääkintätoimi ja lentopelastuspalvelu - tiivistyvä yhteistyö poliisin ja pelastusviranomaisten kanssa - tiivistyvä yhteistyö Norjan ja Ruotsin poliisi- ja pelastusviranomaisten kanssa - terveydenhuoltolain ja pelastuslain kokonaisuudistus - Hätäkeskuslaitoksen TOTI- ja Poliisihallituksen KEJO-hankkeet Sisäinen toimintaympäristö (RVL) Meripelastustoimi - Rajavartiolaitoksen kalustohankkeiden mahdollistama toiminnan kehittäminen - Meripelastustoimen palvelutasotavoitteiden vaikutukset - RVL:n meripelastussovelluksen jatkokehittäminen - Yhteistoimintasopimuksen tarve SMPS:n kanssa Pelastustoimi, ensihoito- ja lentopelastuspalvelu - RVL:n voimavarojen käyttö etsintä-, pelastus- ja ensihoitotehtäviin harvaan asutuilla saaristo- ja raja-alueilla huomioiden muun muassa terveydenhuoltolain kokonaisuudistus ja siihen liittyvien sopimusten tekeminen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien kanssa - Meri- ja lentopelastukseen liittyvän kansallisen yhteistyön kehittäminen 2. RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSTAVOITTEET 1. Meripelastussuunnitelmat pidetään ajan tasalla. Merivartiostoissa ylläpidetään jatkuvaa johtamis-, viestitys- ja suoritusvalmiutta meripelastustoimen etsintä- ja pelastustehtäviin. Meripelastuksen johtokeskuksissa Turussa ja Helsingissä ylläpidetään Baltic ACO-toimintamallin (lentotoiminnan koordinointi onnettomuustilanteessa) mukaista kykyä.

17 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS Kaikkiin merellä tapahtuviin hätätilanteisiin kyetään osoittamaan viipymättä apua. 3. Meripelastustoimen johtamisjärjestelmä on toimiva ja meripelastustoimeen osallistuvien viranomaisten ja yhteisöjen työnjako tarkoituksenmukainen ja tehokas. Meripelastuksen toimivuutta tuetaan johtamiskoulutuksella, yhdenmukaistamalla salihenkilöstön toimintatapoja sekä vaikuttamalla sidosryhmiin. 4. Naapurimaiden meripelastusjärjestelmiä tuetaan ja tarvittaessa kyetään antamaan operatiivista apua Itämeren alueella. 5. Vakiinnutetaan meripelastustoimen palvelutasoarviointijärjestelmä ja jatketaan systemaattisen meripelastusyksiköiden katselmointijärjestelmän käyttöönottamista. 6. Pelastustoimen ja lentopelastuspalvelun etsintä- ja pelastustehtäviin kyetään osoittamaan apua. 7. Osallistutaan aktiivisesti kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n ja Euroopan Unionin meripelastusta, meriturvallisuutta ja meripolitiikkaa koskevaan toimintaan sekä keskeisiin meripelastusharjoituksiin Itämeren alueella. 8. Rajavartiolaitoksen meriturvallisuusjärjestelmä on toimiva sekä poikkeamaraportointi, analysointi ja dokumentointi kattavaa 3. TULOSMITTARIT SEKÄ PANOS- JA TUOTOSTIEDOT Kaikkiin meripelastuksen hätätilanteisiin osoitetaan apua viivytyksettä. Meripelastustapahtumien havaitsemiseksi, ennalta ehkäisemiseksi ja läheltä piti tilanteiden taltioimiseksi, huolehditaan merialueiden riittävästä valvonnasta rajavalvonnan yhteydessä. Pelastustoimea ja lentopelastuspalvelua tuetaan tarpeen mukaan Rajavartiolaitoksen kalustolla ja henkilöstöllä. Tulosmittareissa arvioidaan kullekin palvelutasoalueelle kohdentuneita suoritteita. MERITURVALLISUUS JA PELASTUSTOIMI 2011 tavoite 2012 arvio 2012 sma 2013 Tulosmittarit Tuotokset Etsinnät (kpl) Meri 94 - Maa 160 Pelastustehtävät (kpl) Meri Maa 132 Sairaankuljetus (kpl) Meri 64 - Maa 369 Avustustehtävä (kpl) Meri Maa 47 Muu pelastussuorite (kpl) Meri Maa 129 Päivystyspalvelu ja meripelastuksen työaika (tuntia) Meripelastuksen johtokeskukset Muut meripelastusyksiköt Meripelastuksen varallaolo Pelastettu henkilö (kpl) Estetty onnettomuus (kpl) Panokset Kustannukset (mil. euroa) 7,5 6,5 5,3 6,6 Henkilötyövuodet Tehokkuus Tuottavuus ind Taloudellisuus ind Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,5 4,1 3,8 4,2

18 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS Johtamisen laatu (1-5) 0,0 4,0 0,0 4,0 Yksiköiden valmius (1-5) 0,0 4,5 0,0 4,5 Meritilannekuva (1-5) 3,5 3,7 3,8 3,8 4. KEHITTÄMISHANKKEET Kehitetään onnettomuuspaikan johtajan kansainvälisesti yhdenmukainen koulutus ja järjestetään pilottikurssi Valmistellaan ja julkaistaan valtakunnallinen meripelastustoimen yhteistoimintasuunnitelma Kehitetään vedestä pelastamisen toimintakykyä uudella partiovenekalustolla Laaditaan toimintaohje merellisiä kemikaalionnettomuustilanteita varten (e- TOKEVA) Jatketaan merivartiostojen ja pelastuslaitosten yhteistyön kehittämistä (MIRG toiminta) Osallistutaan merialueen sääpalveluiden kehittämiseen tähtäävään Euroopan avaruusjärjestön (ESA)

19 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS LIITE 6 TULOSALUE 5 SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS 1. MERKITTÄVIMMÄT SOTILAALLISEEN MAANPUOLUSTUKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Ulkoinen toimintaympäristö Kansalliset turvallisuus- ja puolustuspoliittiset ratkaisut ja puolustussuunnittelua määrittävien uhkakuvien muutokset - Valtioneuvosten selonteko ja hallitusohjelma, yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa määritellyt linjaukset. - Puolustusvoimauudistus Puolustusvoimien operatiivisten suunnitelmien ja joukkorakenteen uusiminen - FINGOP suunnittelukierroksen toteuttaminen - Joukkorakenteen 2015 mukaisten joukkojen kehittäminen. Materiaali- ja tietojärjestelmähankkeet - Tärkeimpien rajajoukkojen materiaalin kehittämishankkeet - Puolustusvoimien alueellisten joukkojen kehittämishankkeet - Puolustusvoimien tietojärjestelmien kehittäminen ja päivitykset Tilannekuva- ja johtamisjärjestelmäyhteistyön kehittäminen - Normaaliolojen tilannekuvayhteistyön tiivistyminen tietojärjestelmähankkeiden avulla ja valmistautuminen poikkeusoloihin Sisäinen toimintaympäristö (RVL) Rajajoukkojen kokonaisuudistus - Rajajoukkojen kokonaisuudistuksen toteuttaminen osana Puolustusvoimien joukkorakenne 2015 kehittämistä. Uusitun ja tiivistyneen puolustusjärjestelmän vaatimukset aktiiviselle suunnittelulle ja harjoittelulle - Maavoimien uudistuneen taistelutavan huomioiminen suunnittelussa ja harjoittelussa - Tärkeimmät rajajoukot puolustusjärjestelmän yhteisinä suorituskykyinä ja sen aiheuttamat vaatimukset suunnittelulle ja koulutukselle - Muiden rajajoukkojen ja esikuntien tehtävien ja käyttöperiaatteiden yhteensovittaminen ja kehittäminen uusitussa puolustusjärjestelmässä. Varusmieskoulutuksen joukkotuotanto kolmessa koulutusyksikössä - Koulutuksen ja koulutusympäristön kehittäminen vastaamaan uudistuvaa joukkorakennetta ja taistelutapaa, erityisesti johtamis- ja tietojärjestelmät huomioiden. 2. RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSTAVOITTEET 1. Nykyiset puolustussuunnitelmat, tilanteen edellyttämä johtamis- ja toimintavalmius, sotavarustus sekä kyky joukkojen perustamiseen ylläpidetään ja kehitetään suunnittelukierroksen ja materiaalihankkeiden avulla. 2. Varusmieskoulutuksessa tuotetaan rajajoukkoihin sijoituskelvollisia asevelvollisia. 3. Rajajoukkojen reservin harjoitukset järjestetään joukkotuotantosuunnitelman mukaisesti. Rajavartiomiesten tulee kyetä toimimaan sijoitustensa mukaisissa operatiivisissa tehtävissä ja kouluttamaan johtoonsa tulevat reserviläiset. 4. Rajajoukkojen kokonaisuudistuksen toimeenpanoa jatketaan.

20 RAJAVARTIOLAITOKSEN TS 2013 JA TTS Osallistutaan Puolustusvoimien tilannekuva- ja johtamisjärjestelmien käyttöön. 6. Sotilaallisen maanpuolustus järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti. Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitetaso on esitetty kohdassa 3. ALUEVALVONTAAN LIITTYVÄT TULOSTAVOITTEET TA 1:LLÄ (osana rajavalvontaa) 3. TULOSMITTARIT SEKÄ PANOS- JA TUOTOSTIETOJA Puolustussuunnitelmat, tilanteen edellyttämä johtamis- ja toimintavalmius sekä valmius joukkojen perustamiseen ylläpidetään. Vastataan osaltaan rajajoukkojen tuottamisesta kouluttamalla varusmiehiä ja järjestämällä kertausharjoituksia. SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS: 2011 tavoite 2012 arvio 2012 sma 2013 Tulosmittarit Tuotokset Koulutusvuorokaudet Panokset Kustannukset (mil. euroa) 11,9 11,6 10,3 10,1 Henkilötyövuodet Tehokkuus Tuottavuus ind Taloudellisuus ind Toiminnan laatu ja palvelukyky 3,7 3,9 3,8 3,9 Suunnitelmavalmius (1-5) 3,6 3,7 3,7 3,7 Sijoitettavuus (%) 70 % 86 % 82 % 86 % Koulutettavuus (%) 85 % 93 % 92 % 93 % Sijoitustilanne (1-5) 4,6 4,6 4,5 4,6 Koulutus (1-5) 3,9 3,9 3,8 3,8 Materiaalivalmius (1-5) 3,4 3,3 3,3 3,5 4. KEHITTÄMISHANKKEET Uudistetaan erikseen määritettyjen rajajoukkojen kokoonpanot ja käyttöperiaatteet Kehitetään kykyä erikois- ja vastaerikoisjoukkotoimintaan sekä tiedusteluun

90. Rajavartiolaitos

90. Rajavartiolaitos 90. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitoksen vision mukaan Suomessa on Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen, kansainvälisesti arvostettu

Lisätiedot

90. Rajavartiolaitos

90. Rajavartiolaitos Talousesitys 90. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitoksen vision mukaan Suomessa on Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen, kansainvälisesti

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 Talousesitys 01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 228 479 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) Rajavartiolain (578/2005) 81 :n nojalla

Lisätiedot

90. Rajavartiolaitos

90. Rajavartiolaitos Talousesitys 90. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Sisäasiainministeriö asettaa rajavartiolaitokselle seuraavat alustavat tulostavoitteet: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisena

Lisätiedot

1) Rajavartiolain (578/2005) 81 :n nojalla työsuhdeasuntojen vuokrakompensaatioon

1) Rajavartiolain (578/2005) 81 :n nojalla työsuhdeasuntojen vuokrakompensaatioon Talousesitys 20. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitos toimii sekä sisäisen että ulkoisen turvallisuuden alueilla. Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen ja kansainvälisesti arvostettu

Lisätiedot

20. Rajavartiolaitos

20. Rajavartiolaitos Talousesitys 20. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen ja kansainvälisesti arvostettu rajaturvallisuuden ja meripelastuksen asiantuntija. Rajavartiolaitoksen ydintoiminnot

Lisätiedot

1) Rajavartiolain (578/2005) 81 :n nojalla työsuhdeasuntojen vuokrakompensaatioon

1) Rajavartiolain (578/2005) 81 :n nojalla työsuhdeasuntojen vuokrakompensaatioon Talousesitys 20. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitos toimii sekä sisäisen että ulkoisen turvallisuuden alueilla. Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen ja kansainvälisesti arvostettu

Lisätiedot

SININEN JA HARMAA ITÄMERI RAJAVALVONTA SUOMEN, PUOLAN SEKÄ BALTIAN MAIDEN RAJOILLA. Ilkka Herranen

SININEN JA HARMAA ITÄMERI RAJAVALVONTA SUOMEN, PUOLAN SEKÄ BALTIAN MAIDEN RAJOILLA. Ilkka Herranen SININEN JA HARMAA ITÄMERI RAJAVALVONTA SUOMEN, PUOLAN SEKÄ BALTIAN MAIDEN RAJOILLA Ilkka Herranen Rajavartiolaitoksen organisaatio Rajavartiolaitoksen päällikkö ~230 esikunta rajavartioasema merivartioasema

Lisätiedot

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Rajavartiolaitoksen tehtävät Neliportainen maahantulon valvontamalli Osa EU:n rajaturvallisuusjärjestelmää (IBM) Rajanylitykset itärajalla 4 Arvioita itärajan

Lisätiedot

90. Rajavartiolaitos

90. Rajavartiolaitos Asiakirjayhdistelmä 90. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Sisäasiainministeriö asettaa rajavartiolaitokselle seuraavat alustavat tulostavoitteet: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Rajavartiolaitoksen

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä Rajavartiolaitos

Asiakirjayhdistelmä Rajavartiolaitos 20. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen, kansainvälisesti arvostettu rajaturvallisuuden ja meripelastuksen asiantuntija, joka tuottaa yhteiskunnalle välttämättömiä

Lisätiedot

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Kainuun rajavartiosto Kokoonpano Esikunta 5 rajavartioasemaa

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Harri Martikainen kehittämisjohtaja Sisäisen turvallisuuden strategian valmistelu, Etelä-Suomen alueellinen työpaja 4.10.2016 Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa. Poliisijohtaja Robin Lardot

Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa. Poliisijohtaja Robin Lardot Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa Poliisijohtaja Robin Lardot Poliisin tehtävä Poliisilaki, 1 Poliisin tehtävä. Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi KUMPPANUUSVERKOSTON TOIMINTA Sai alkunsa 2008 Nykyinen toiminta perustuu 16.8.2011

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Osaamisen foorumina PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON ALKUTAIVAL Pelastuslaitosten valtakunnallinen

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI. 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema

RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI. 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema VAALIMAAN RAJATARKASTUSASEMA Vaalimaan rt-aseman tehtävä Tehtävä ja

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

2 Muut liitteet. 2.1 Tuotannon tekijöiden käyttö. Kustannukset. Työajankäyttö. Sivu 62. Sotilaallinen maanpuolustus. Kansainvälinen.

2 Muut liitteet. 2.1 Tuotannon tekijöiden käyttö. Kustannukset. Työajankäyttö. Sivu 62. Sotilaallinen maanpuolustus. Kansainvälinen. Sivu 62 2 Muut liitteet 2.1 Tuotannon tekijöiden käyttö Kustannukset 3 25 2 15 1 5 Työajankäyttö 211 212 213 214 215 Sotilaallinen maanpuolustus Kansainvälinen toiminta Meri- ja pelastustoimi Rikostorjunta

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena. SPPL:n jouluseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg

Sisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena. SPPL:n jouluseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg Sisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena SPPL:n jouluseminaari 8.12.2015 Kansliapäällikkö Päivi Nerg Toimintasuunnitelma strategisen hallitusohjelman toimeenpanemiseksi 9.12.2015

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS

SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS HAKU 2015. Hankekuvaukset alla. Yhdyshenkilöt NCC-tilojen rakentaminen ja varustelu Maarajatekniikka Liikkuvien

Lisätiedot

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa 20.3.2013 Yleissihteeri Vesa Valtonen (ST) vesa.valtonen@turvallisuuskomitea.fi Kuntien varautuminen

Lisätiedot

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Suomen Kuntaliitto Toinen Linja 14 Kuntatalo PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON ALKUTAIVAL Pelastuslaitosten

Lisätiedot

Tulostavoiteasiakirja 2016

Tulostavoiteasiakirja 2016 Sisäministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö SMDno-201S-3S7 Hätäkeskuslaitos Tulostavoiteasiakirja 2016 Toiminta-ajatus, arvot ja tulevaisuuden tavoitteet (visio) Hätäkeskuslaitos on avun ja turvan

Lisätiedot

EU:n raja- ja merivartiojärjestelmä sekä Frontexin käytännön toimet ja haasteet EU:n ulkorajojen valvonnassa

EU:n raja- ja merivartiojärjestelmä sekä Frontexin käytännön toimet ja haasteet EU:n ulkorajojen valvonnassa EU:n raja- ja merivartiojärjestelmä sekä Frontexin käytännön toimet ja haasteet EU:n ulkorajojen valvonnassa Rajaturvallisuusseminaari 6.4.2016 Eversti Vesa Blomqvist Rajavartiolaitos vesa.blomqvist@raja.fi

Lisätiedot

Kymenlaakson pelastuslaitos. www.kympe.fi

Kymenlaakson pelastuslaitos. www.kympe.fi Kymenlaakson pelastuslaitos www.kympe.fi ULKOISEN PELASTUSSUUNNITELMAN MUKAINEN HARJOITTELU -SUUNNITTELU TARKOITUS Ulkoisen pelastussuunnitelman ja kohteen sisäisen pelastussuunnitelman toimivuuden varmistaminen

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN

PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN 19.12. 2016 1 Teemaryhmän työsuunnitelma valmis Nykytilan kuvaus ja tilannekatsaus pelastuslaitoksen toiminnoista valmis Teema- ja sen alatyöryhmien esille nostamia asioita:

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari 9.6.2015 Kehittämisneuvos Harri Martikainen Keskeinen toimintaympäristö SM:n tulevaisuuskatsaus

Lisätiedot

Sisäministeriön aseturvallisuustyöryhmän esitykset ja turvallinen ampumarata poliisin näkökulmasta

Sisäministeriön aseturvallisuustyöryhmän esitykset ja turvallinen ampumarata poliisin näkökulmasta Sisäministeriön aseturvallisuustyöryhmän esitykset ja turvallinen ampumarata poliisin näkökulmasta Projektipäällikkö Mika Lehtonen, sisäasiainministeriö 28.1.2015 Aseturvallisuustyöryhmän kuulemistilaisuus

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Toiminto: Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään tavoitteet palveluiden järjestämiseen, resurssien käyttämiseen ja henkilöstön hyvinvointiin

Lisätiedot

Kasvavan rajaliikenteen hallinta

Kasvavan rajaliikenteen hallinta Kasvavan rajaliikenteen hallinta Lapin liikenneturvallisuusfoorumi 2014 Poliisitarkastaja Jari Pajunen Sisäministeriö / Poliisiosasto Esityksen sisältö Itäliikkuvuuden kasvuun varautuminen Kansainvälinen

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS 2016

RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS 2016 RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS LÄHETE 28.2.2017 RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA Oheisena lähetetään tiedoksenne Rajavartiolaitoksen tilinpäätös vuodelta. Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja turvallisuustyö Lapin maaseutufoorumi 21.2.2012 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 22.2.2012 1 Ensimmäisestä ohjelmasta kolmanteen Arjen turvaa

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Maahanmuuton haasteet ja AMIF rahoitusmahdollisuudet 15.6.

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Maahanmuuton haasteet ja AMIF rahoitusmahdollisuudet 15.6. Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Maahanmuuton haasteet ja AMIF rahoitusmahdollisuudet 15.6.2016 Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Vastaanottolain tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

Lähete RVL (2) 20 RVLDno/2016/9 Rajavartiolaitoksen esikunta Suunnittelu- ja talousyksikkö

Lähete RVL (2) 20 RVLDno/2016/9 Rajavartiolaitoksen esikunta Suunnittelu- ja talousyksikkö Lähete RVL169937 1 (2) 20 RVLDno//9 Rajavartiolaitoksen esikunta Suunnittelu- ja talousyksikkö 21.12. RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOSSUUNNITELMA SEKÄ TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA - Rajavartiolaitoksen toimintaan

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit

Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit SPEKin Perehdytys öljyntorjuntaan ja työturvallisuuteen -kurssi10.10.2015 Heli Haapasaari, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Viranomaisten

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio Pelastustoimen kehittäminen Pelastusylitarkastaja Taito Vainio 2.12.2015 2 Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta,

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Sisäisen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistamishanke

Pelastustoimen uudistamishanke STM valmiusseminaari 26.-27.5.2016, Haikon kartano Pelastustoimen uudistamishanke V-P Ihamäki Pelastusjohtaja, pelastusjohtajat pj. (Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos) PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousesitys HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 39 229 000 euroa. 1)

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen s trateginen strateginen muutoshanke Tommi Hopearuoho Toimialapäällikkö; S osiaali Sosiaali- ja terveystoimi

Hätäkeskuslaitoksen s trateginen strateginen muutoshanke Tommi Hopearuoho Toimialapäällikkö; S osiaali Sosiaali- ja terveystoimi Hätäkeskuslaitoksen strateginen muutoshanke Tommi Hopearuoho Toimialapäällikkö; Sosiaali- terveystoimi Hätäkeskustoiminnan kehittämisen aikana Yhdenmukaistaminen, toiminnan tietojärjestelmän kehittäminen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Turvaa harvassa miltä tulevaisuus näyttää. Helsinki Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, SM/PO, poliisitarkastaja Ari Evwaraye SM/PO

Turvaa harvassa miltä tulevaisuus näyttää. Helsinki Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, SM/PO, poliisitarkastaja Ari Evwaraye SM/PO Turvaa harvassa miltä tulevaisuus näyttää Helsinki 8.9.2015 Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, SM/PO, poliisitarkastaja Ari Evwaraye SM/PO Harvaan asutut alueet Suomi harvaan asuttu maa, keskimäärin

Lisätiedot

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013 Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia Säätytalo Meriliikennestrategia Taustalla hallitusohjelma & liikennepoliittinen selonteko Yhteisen halutun tulevaisuuden visio 2030 luominen Strategiakärjet

Lisätiedot

Tuottavuusohjelman prosessi

Tuottavuusohjelman prosessi Tuottavuusohjelman prosessi Tuottavuus Panokset (I) Voimavarat Kustannukset Tuotantoprosessi Voimavarojen yhdistely Tuotos (O) Suoritteet Palvelut Menetelmät? Vaikuttavuus (E) Elämän pituuden ja/tai laadun

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2016 COM(2016) 120 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Etenemissuunnitelma Schengen-järjestelmän

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistushanke

Pelastustoimen uudistushanke Pelastustoimen uudistushanke - Alueellinen yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa -työryhmä - Poikkeusolojen riskianalyysi -alatyöryhmä Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 13.10.2016, Jyväskylä

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Nro 1 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Nro 1 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KOKKOLAN KAUPUNKI I KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Nro 1 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kokkolan kaupunginvaltuuston hyväksymä 12.5.2003, vsto muuttanut 25.10.2010 77.

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto 2017

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto 2017 Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto 2017 KUMPPANUUSVERKOSTON TOIMINTA Sai alkunsa 2008 edellisenä vuonna käynnistyneellä yhteistyöhankkeella Kuntaliiton kanssa. Projektipäällikkönä toimi Piia Vähäsalo.

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Arkkitehtuurinäkökulma

Arkkitehtuurinäkökulma Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma JHS-seminaari 14.11.2006, Satakuntatalo Aki Siponen Valtiovarainministeriö Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu

Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu Kuntien varautumisseminaari 19.3.2013 Pasi Vainio riskienhallintapäällikkö Porin kaupunki Pitkä Uhkat sähkökatko Arvio, miten uhka vaikuttaa

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

Alueellisen yhteistoimintasuunnittelun perusteet

Alueellisen yhteistoimintasuunnittelun perusteet Versio 19.11.2012 1 (5) Alueellisen yhteistoimintasuunnittelun perusteet 1. Yleistä Meripelastustoimessa pyritään valtakunnallisiin toimintamalleihin, jotka on huomioitava alueellisissa yhteistoimintasuunnitelmissa.

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

VARASTOKIRJASTO Tulossopimus

VARASTOKIRJASTO Tulossopimus VARASTOKIRJASTO 2013-2016 Tulossopimus 19.4.2012 VARASTOKIRJASTON ORGANISAATIO OKM johtokunta johtaja metadata logistiikka JOHTOKUNTA Ari Muhonen, pj Ulla Nygren, vpj, Turun yliopisto Dorrit Gustafsson,

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Valviran strategia

Valviran strategia Valviran strategia 2016 2020 Miten valvonta voi tukea sote-uudistuksen tavoitteita seminaari 9.3.2016 Säätytalo Ritva Kujala, hallintojohtaja Jussi Holmalahti, johtaja Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

PELASTUSOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TULOSSUUNNITELMA 2009

PELASTUSOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TULOSSUUNNITELMA 2009 12.9.2008 Dnro 402/5.1/08 PELASTUSOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2010-2013 JA TULOSSUUNNITELMA 2009 1 (9) PELASTUSOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2010-2013 ML. TULOSSUUNNITELMA 2009 1. JOHDON

Lisätiedot

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot