RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2008"

Transkriptio

1 RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2008

2

3 RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2008 RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO... 1 OSA I TOIMINTAKERTOMUS JOHDON KATSAUS TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS... 5 RAJAVALVONTA... 5 Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet... 5 Toiminnan tuloksellisuus RAJATARKASTUKSET Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Toiminnan tuloksellisuus MERI- JA MUU PELASTUSTOIMI Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Toiminnan tuloksellisuus SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Toiminnan tuloksellisuus SISÄISET TOIMINNOT Teknillinen toimialan yleiskatsaus Materiaalihallinto Tietohallinto Kiinteistöhallinto Ympäristön suojelu Viestintä MAKSULLISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS HENKILÖSTÖJOHTAMINEN Työturvallisuus Henkilöstön tilaa käsittelevät tunnusluvut TILINPÄÄTÖSANALYYSI JA MUUT OIKEAT JA RIITTÄVÄT TIEDOT Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Määrärahojen käyttö Muut täydentävät tiedot SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA SEKÄ ARVIOINNIN TULOKSET Sisäinen valvonta Rajavartiolaitoksessa Operatiivinen laillisuusvalvonta Rajavartiolaitoksessa Sisäisen valvonnan arviointi ja tulokset Sisäisen valvonnan vahvistuslausuma ja kehittämistarpeet YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ OSA II HENKILÖSTÖKERTOMUS HENKILÖSTÖN MÄÄRÄÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT HENKILÖSTÖMÄÄRÄ... 50

4 1.2 HENKILÖSTÖ SUKUPUOLEN MUKAAN HENKILÖTYÖVUODET LÄHTÖ- JA TULOVAIHTUVUUS TYÖAJAN KÄYTTÖ HENKILÖSTÖN LAATU IKÄRAKENNE KOULUTUSRAKENNE FYYSINEN KUNTO JA KENTTÄKELPOISUUS SAIRAUS- JA TAPATURMAPOISSAOLOT Sairauspoissaolot Tapaturmapoissaolot TYÖKYKY TYÖILMAPIIRI HENKILÖSTÖKUSTANNUKSIA KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA ALLEKIRJOITUKSET...VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. TILASTOT JA MUUT TÄYDENTÄVÄT LIITETIEDOT TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ RAJAVALVONTA RAJATARKASTUKSET RIKOSTORJUNTA MERI- JA MUU PELASTUSTOIMI SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS... 76

5 RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO Rajavartiolaitoksen päällikkö Kenrl JAAKKO KAUKANEN HENKOS Osastopäällikkö Lp-amir E UITTI RVLE Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Lp-amir M MÖTTÖNEN RMOS Osastopäällikkö Prkenr M KIRJAVAINEN TEKNOS Osastopäällikkö Komdri J JAAKKOLA OIKOS Osastopäällikkö K LAITINEN STYKS Yksikön päällikkö Evl J TOLPPANEN K-SR Komentaja Ev P KOSTAMOVAARA SLMV Komentaja Komdri M HASSINEN RMVK Johtaja Ev A NIEMENKARI P-KR Komentaja Ev T KAAKINEN LSMV Komentaja Komdri H WÄRNHJELM VLLV Komentaja Ev A PESARI KR Komentaja Ev I KURKI LR Komentaja Ev J VAINIKKA RVLE = Rajavartiolaitoksen esikunta K-SR = Kaakkois-Suomen rajavartiosto P-KR = Pohjois-Karjalan rajavartiosto KR = Kainuun rajavartiosto LR = Lapin rajavartiosto SLMV = Suomenlahden merivartiosto LSMV = Länsi-Suomen merivartiosto RMVK = Raja- ja merivartiokoulu VLLV = Vartiolentolaivue

6 2 OSA I TOIMINTAKERTOMUS 1. JOHDON KATSAUS Rajaturvallisuustilanne valtakunnan rajoilla ja Rajavartiolaitoksen valvomilla rajanylityspaikoilla säilyi vakaana. Venäjän rajavartioasemien lukumäärä vastaa pääpiirteissään tilannetta Suomen puolella. Tiheimpänä asemaverkosto on säilynyt Viipurin suunnalla. Rajavartiopalvelu pyrkii pitämään Suomen vastaisen rajansa rauhallisena ja toimivana. Tilanteisiin on pystytty varautumaan molemmin puolin rajaa ja näin toimintaa on kyetty tehostamaan oikea-aikaisesti. Rajavartiolaitoksen valvontavastuulla olevilla EU:n ulkorajan rajanylityspaikoilla liikenne väheni noin viidellä miljoonalla rajanylityksellä vuoteen 2007 verrattuna. Suomen ja Venäjän välisellä rajalla liikenne on hieman kasvanut, mutta vastaavasti ulkorajat ylittävä lentoliikenne ja Helsingin sataman ulkorajaliikenne on vähentynyt. Vähenemisen pääsyynä on Schengenalueen laajeneminen ja siitä aiheutunut Suomen ja Viron välisen laivaliikenteen sekä Suomen ja yhdeksän EU-valtion välisen lentoliikenteen muuttuminen sisärajaliikenteeksi, johon ei normaalitilanteessa kohdisteta rajatarkastuksia. Suomen merialueilla kauppa-alusliikenne on säilynyt vilkkaana. Vastatakseen meri- ja ympäristöonnettomuusuhkiin Rajavartiolaitos on kehittänyt valmiuksia merellisten suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan. Rajaturvallisuuden ylläpitämisen ylikansallisuus vahvistuu EU:ssa edelleen, mutta jäsenvaltioiden vastuu ulkorajoistaan säilyy. Rajavartiolaitos on osallistunut operatiiviseen yhteistyöhön ja järjestelmien kehittämiseen aktiivisesti ja ylläpitänyt nopeiden rajainterventioryhmien edellyttämää kansallista henkilöstöpoolia. Lisäksi Rajavartiolaitos on osallistunut useisiin Frontexin koordinoimiin operaatioihin EU:n ulkorajoilla ja Raja- ja merivartiokoulun asema yhtenä Frontexin yhteistyöakatemioista on vahvistunut. Rajavartiolaitos on ylläpitänyt neliportaisen rajaturvallisuusmallin mukaisesti yhteyksiä EU:n ulkopuolelle, osallistunut valikoituihin rajaturvallisuushankkeisiin ja kriisinhallintaoperaatioihin sekä ylläpitänyt ulkomailla toimivaa yhdyshenkilöverkostoa. Rajavartiolaitosta koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksella (2005) täsmennettiin Rajavartiolaitoksen tehtäviä ja toimivaltuuksia esitutkintaviranomaisena. Rajavartiolaitosta ja rajavyöhykettä koskeva laaja lainsäädännön kokonaisuudistus tuli voimaan Vuoden 2005 uudistukseen sisältyi keskeisimpinä lakeina laki rajavartiolaitoksen hallinnosta (577/2995), rajavartiolaki (578/2005) sekä laki henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa (579/2005). Kokonaisuudistuksen käsittelyn yhteydessä eduskunta edellytti vastauksessaan (EV 92/2005 vp), että hallitus tarkkaan seuraa Rajavartiolaitosta koskevan lainsäädännön toimeenpanoa sekä huolehtii siitä, että hallintovaliokunnalle annetaan viimeistään vuoden 2008 loppuun mennessä seikkaperäinen kirjallinen selvitys Rajavartiolaitosta koskevan lainsäädännön toimivuudesta ja soveltamisesta. Edellä olevan perusteella eduskunnalle on syysistuntokaudella 2008 annettu edellytetty kirjallinen selvitys. Samanaikaisesti on valmisteltu nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys (219/2008 vp), jossa esitetään eräitä tarpeellisia muutoksia tehtäväksi Rajavartiolaitosta koskeviin säännöksiin. Lainsäädännön kokonaisuudistuksen jälkeen tutkinnassa olleiden ja syyteharkintaan saatettujen laittomaan maahantuloon tai sen järjestämiseen liittyvien rikostapausten kokonaismäärä on selvästi kasvanut. Näiden rikosasioiden tutkinta on keskittynyt erityisesti Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja Kaakkois-Suomen suurille rajanylityspaikoille. Vireillä olevaan rajavartiolaitoksen lainsäädäntöä koskevassa hallituksen esityksessä esitetään Rajavartiolaitokselle uusia toimivaltuuksia törkeän laittoman maahantulon ja siihen liittyvän ihmiskaupan torjuntakyvyn lisäämiseksi.

7 3 Hallitusohjelman turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko sekä sisäisen turvallisuuden ohjelma määrittävät myös Rajavartiolaitoksen kehittämistä. Rajavartiolaitos on osallistunut aktiivisesti näiden valtioneuvoston linjausten valmisteluun ja toimeenpanoon. Sisäisen turvallisuuden uhkien monitahoisuus ja niiden ilmenemismuotojen kytkeytyminen toisiinsa edellyttävät keskeisten turvallisuusviranomaisten yhteistoiminnan tiivistämistä. Rajavartiolaitoksen kannalta yhteistyön painopistealueita ovat olleet laittoman maahantulon ja ihmiskaupan torjunta, meripelastustoimi ja siihen liittyvä meriturvallisuus ja merellisten onnettomuuksien vähentäminen, merellinen ympäristönsuojelu ja öljyntorjunta sekä osallistuminen huumausaineiden salakuljetuksen ja varastetun omaisuuden maastaviennin torjuntaan. Rajavartiolaitoksen toiminnallisia valmiuksia parannetaan uusimalla ilma-alus- ja partiovenekalustoa. Hankintapäätös helikopterihankinnasta tehtiin huhtikuussa. Hankintapäätös Dornier-lentokoneen ympäristönvalvontalaitteiden uudistuksesta tehtiin maaliskuussa. Uuden PV 08 partiovenesarjan hankinta on käynnistetty. Sarjaveneestä solmittiin kesäkuussa sopimus 13 uuden veneen hankinnasta. Sopimukseen liittyy 8 veneen optio. Euroopan unionin rajaturvallisuuden kannalta vuoden 2008 keskeisempi asioita olivat EU:n rajaturvallisuuden kehittämishankkeita käsittelevä komission rajapakettitiedonanto ja siitä tehdyt neuvoston päätelmät, maahanmuuttopaketin hyväksyminen Eurooppa neuvostossa lokakuussa sekä Sveitsin liittyminen Schengen alueeseen Rajavartiolaitos jatkoi strategiansa mukaista tukipalvelujen kehittämistä. Pääosa rajavartiolaitoksen kiinteistöomaisuudesta siirrettiin Senaatti-kiinteistöjen omistajahallintaan vuoden 2008 alusta alkaen. Perustietotekniikan palvelutuotanto siirrettiin alkaen perustetulle sisäasianhallinnon tietotekniikkakeskukselle (HALTIK). Hallitusohjelman mukaiset konsernitasoiset palvelukeskushankkeet ovat kaventaneet viraston omaa taloudellista liikkumavaraa ja asettavat paineita myös palkkakustannusten hallintaan sekä nykyisten tehtävien toteuttamiseen aikaisempaa vähemmällä henkilöstöllä ja tuottavammin. Rajavartiolaitoksella on ollut riittävä henkilöstö tehtäviensä hoitamiseen vallitsevassa tilanteessa, mutta sen alueellinen sijoittuminen ei täysin vastaa toiminnallista tarvetta. Rajavartiolaitoksen tehtävissä käytettävä tekniikka on pidetty toimintakuntoisena. Teknisiä järjestelmiä ja laitteita ei ole kuitenkaan voitu uudistaa suunnitellussa aikataulussa määrärahavajauksen vuoksi. Rajavartiolaitoksen toimintamenojen kassamenot kasvoivat noin seitsemän miljoonaa euroa ja henkilötyövuodet vähenivät 30 henkilötyövuodella. Perustiedot Ta 2008 Tot 2008 Toimintamenot (milj. )*) Henkilötyövuodet (htv) *) Toimintamenot ovat kassamenoja ko vuoden hintatasossa. Rajavartiolaitoksen kustannukset olivat vuonna 2008 yhteensä 228 milj. euroa (235/2007). Kustannusperusteisen laskennan mukaan kustannusten lasku johtui pääosin pääomakulujen pienenemisestä (poistot ja pääoman laskennallinen korko pieneni n 7,9 miljoonaa euroa). Poistojen pieneneminen johtuu luovutetusta kiinteistövarallisuudesta. Kustannukset* Rajavalvonta Rajatarkastukset Meri- ja muu pelastustoiminta Sotilaallinen maanpuolustus Kustannukset yhteensä * Milj. euroa ko vuoden hintatasossa

8 4 2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on 1. Suomen rajaturvallisuus on parhaalla tasolla Euroopassa. Turvallisimmat ja sujuvimmat liikenneyhteydet Venäjän ja Euroopan unionin välillä kulkevat Suomen rajojen kautta. Rajavartiolaitoksen panos Euroopan Unionin ulkorajastrategian kehittämisessä ja eurooppalaisen yhteisvastuun toteuttamisessa on vahva. 2. Rajavartiolaitoksen toiminta lisää monipuolisesti kansalaisten arjen turvaa, erityisesti rajamaakunnissa ja saaristossa. 3. Suomen meripelastusjärjestelmä on Itämeren luotettavin. Rajavartiolaitoksen panos merellisen ympäristöturvallisuuden edistämiseksi on vahva. Toimintavalmius merellisten monialaonnettomuuksien varalta on hyvä. 4. Yhteiskunnan turvaamiseksi Rajavartiolaitos kykenee toimimaan kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, myös sodan aikana. Rajavartiolaitos toimii maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin luonnonoloissa. Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi perustuu rajavartiolaitoksen onnistumiseen rajavalvontaan, rajatarkastuksiin, meri- ja muuhun pelastustoiminnan sekä sotilaalliseen maanpuolustukseen liittyvässä laadunhallinnassa, tuottavuudessa ja taloudellisuudessa. Vuoden 2008 tavoitteena on säilyttää vaikuttavuus vähintään vuoden 2006 tasolla Tunnusluku Ta 2008 Tot 2008 Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ind) Laadunhallinta (ind) Tuottavuus (ind) Taloudellisuus (ind) Vertailulukuna on vuoden 2002 taso ( indeksiluku=100). Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallinen vaikuttavuudelle asetettua tavoitetasoa ei saavutettu ja se jäi kuusi prosenttiyksikköä alle vuoden 2006 tasosta. Syynä vaikuttavuuden laskuun on tuottavuuden ja taloudellisuuden heikkeneminen, mikä johtuu pääosin rajatarkastusten vähenemisestä n 4,7 miljoonalla sekä kassamenojen kasvusta n 7 miljoonalla eurolla. Merkittävin syy rajatarkastusten vähenemiseen oli Viron laivaliikenteen muuttuminen sisärajaliikenteeksi joulukuussa Laadunhallinnan lasku johtuu rajatapahtumien estämisen sekä selvitystason heikkenemisestä. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta on merkille pantavaa, että Rajavartiolaitoksen rikostorjunta on vakiinnuttanut asemansa kansallisessa viranomaiskentässä erityisesti laittomaan maahantuloon ja ihmiskauppaan liittyvien rikosten torjunnassa ja tutkinnassa. Poliisi on vähentänyt omaa vastuutaan kyseessä olevien rikosten selvittämisessä ja sektorivastuu on siirretty Rajavartiolaitokselle myös tekoihin liittyvän järjestäytyneen rikollisuuden osalta. Laittoman maahantulon järjestämisen tilastot ilmentävät, että Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan ydintoimialueen rikosilmoitusten määrä on ollut kasvussa. Rajaturvallisuustilanne valtakunnan maasto- ja merirajoilla on säilynyt vakaana. Rajanylityspaikkojen välisellä maa- ja merirajalla paljastetaan vuosittain muutamia kymmeniä luvattomia rajanylityksiä, joista suurin osa on vähäisiä ja huolimattomuudesta johtuvia. Laittoman maahantulon tarkoituksessa havaitaan vain yksittäisiä tapauksia. Laittoman maahantulorikosten selvitystaso on pysynyt tavoitetasolla. Meripelastustoimen johtamis- ja suoritusvalmiuden osalta on pidetty ympärivuorokautista valmiutta ja kaikkiin meripelastustoimen hätätilanteisiin on kyetty osoittamaan apua vaaditussa

9 5 ajassa. Apu on saapunut paikalle hätätilanteissa keskimäärin 29 minuutissa siitä hetkestä kun hätätilanne on tullut Rajavartiolaitoksen tietoon. 3. TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS Rajavalvonta Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Vuoden 2008 tulostavoitteet 1. Valtakunnan turvallisuusasioista vastaava johto pidetään tietoisena rajatilanteesta niin, että poliittiset, taloudelliset ja operatiiviset ratkaisut kyetään tekemään oikea-aikaisesti. 2. Rajatilanteen muutokset havaitaan ja rajatapahtumiin kyetään vaikuttamaan tärkeillä alueilla välittömästi. Muilla alueilla rajatapahtumat paljastetaan. Rajatapahtumista selvitetään jatkotoimenpiteitä varten tarvittavat tiedot kolmen vuorokauden kuluessa havainnosta. 3. Muodostetaan perusteltu tilannekuva sisärajojen kautta suuntautuvasta laittomasta maahantulosta, ja valmistellaan ulkomaalaisvalvonnan tehostamiseen liittyvät toimet EU:n rajanylitysasetuksen puitteissa. 4. Rajatilanteen jyrkkiinkin muutoksiin kyetään vaikuttamaan nopeasti ja tehokkaasti. Tulos Valtakunnan turvallisuusasioista vastaava johto pidettiin tietoisena rajatilanteesta määräaikaisilla tai erikseen pyydetyillä raporteilla sekä pitämällä rajatilannekatsauksia kokousten ja vierailujen yhteydessä. Rajatilannetta käsiteltiin säännöllisesti UM:n raja-asiaintoimikunnassa ja SM:n turvallisuusasiain johtoryhmässä. RVLE osallistui sekä sisäisen turvallisuuden tilannekuvan että VNK:n koordinoiman yleisen turvallisuustilannekuvan järjestelmien kehittämiseen ja tilannekuvan ylläpitämiseen. Rajatapahtumiin kyettiin pääsääntöisesti vaikuttamaan tulostavoitteen mukaisesti. Pääosaan rajatapahtumista kyettiin selvittämään tarvittavat tiedot jatkotoimenpiteitä varten kolmen vuorokauden kuluessa. Sisärajojen kautta tapahtuvasta laittomasta maahantulosta on muodostettu tilannekuva. Ilmiöön vaikuttamisen osalta on käynnissä selvitystyö Rajavartiolaitoksen esikunnassa. Rajatilanteessa ei vuositasolla tapahtunut merkittäviä muutoksia. Valmiutta ylläpidettiin tilanteen edellyttämällä tasolla.

10 6 5. Kansainvälisellä yhteistyöllä tuetaan rajavalvonnan päämäärien toteuttamista. Naapurimaiden ja EU:n keskeisiin rajoilla toimiviin viranomaisiin pidetään yllä toimivat yhteydet. EU:n rajaturvallisuuden kehittämistyöhön osallistutaan aktiivisesti. 6. Valtakunnan rajoja koskevat asiat hoidetaan kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Rajanylityspaikkojen esimiesten kuukausitapaamiset itärajan kansainvälisillä rajanylityspaikoilla ovat toteutuneet suunnitellulla tavalla. Yhteistyö Helsinki Vantaan lentoaseman ja muiden EUmaiden lentoasemien rajatarkastuksista vastaavien viranomaisten välillä on toiminut sekä kahdenvälisesti että EU:n rajaturvallisuusviraston alaisen lentoasemien yhteistyöverkoston ja yhteisoperaatioiden puitteissa. Rajavartiolaitoksen yhdyshenkilöverkostossa yhdyshenkilöt toimivat Petroskoissa, Murmanskissa, Pietarissa, Moskovassa ja Pekingissä. Itämeren rajaturvallisuusyhteistyötä (BSRBCC) jatkettiin Ruotsin puheenjohtajuudessa. Toiminnassa keskityttiin yhteistyön kehittämiseen operatiivisemmaksi ja pitkäjänteisemmäksi, sekä vahvistettiin suhteita muun muassa Frontex:n kanssa. Itämeren rajaturvallisuusyhteistyön mallia on aktiivisesti tuotu esille EU:n tasolla ja alueellisesti tapahtuvassa kehitystyössä. Pysyvä suomalais-venäläinen rajavartiotyöryhmä kokoontui neljä kertaa sekä pysyvän työryhmän alainen operatiivinen työryhmä kokoontui viisi kertaa. Suomi-Viro-Venäjä rajavartioyhteistyön johtotaso kokoontui kolme kertaa. Tähän liittyvässä alatyöryhmässä laadittiin yhteinen riskianalyysi. Lisäksi järjestettiin yhteiset merirajavalvonta- ja meripelastusharjoitukset sekä yhteinen pienveneiden valvontaoperaatio. Suomi-Norja-Venäjä rajavartioyhteistyön johtotaso kokoontui kerran ja sen alainen alueellis-paikallistaso neljä kertaa. Tähän liittyen laadittiin yhteinen riskianalyysi ja järjestettiin laittoman maahantulon torjuntaan liittyviä valvontaiskuja. EU:n rajaturvallisuusviraston hallintoneuvostossa kyettiin hyvin vaikuttamaan jäsenvaltioiden välisen rajavalvontayhteistyön kehittymiseen sekä viraston strategiseen kehittämiseen. Erillishankkeina asiantuntijatasolla osallistuttiin mm. viraston tilannekeskuksen FSC:n ja EU:n rajavalvontajärjestelmän EU- ROSURIN kehittämisprojekteihin sekä tuettiin kansallisen koordinaatiokeskuksen perustamista Romaniaan. EU:n rajavalvontayhteistyön lisäksi kehitettiin ja ylläpidettiin kahdenvälisiä suhteita sekä uusien että vanhojen EU:n jäsenmaiden ja EU:n uusien naapurimaiden rajavalvontaviranomaisten kanssa. Rajavartiolaitoksen edustajat osallistuivat kansainvälisen rajapoliisikonferenssin toimintaan päällikkötyöryhmässä ja rannikkovalvontatyöryhmässä. Valtakunnan rajoja koskevat asiat hoidettiin sopimusten mukaisesti. Kahdenvälisiä ja monenkeskisiä suhteita ylläpidettiin erityisesti Venäjän, Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa. Suomen hoitovastuulla oleva raja ja rajamerkit pidettiin sopimusten mukaisessa kunnossa. Kaikki rajatapahtumat käsiteltiin loppuun rajavaltuutettujen kesken.

11 7 7. Vaikutetaan siihen, että EU:n ulkorajalla on yhtenevä ja tehokas rajavalvontajärjestelmä. EU:n rajaturvallisuuden ja Schengenin yhteisten standardien sekä tarkastusjärjestelmän kehittämiseen on osallistuttu aktiivisesti. Hallintoneuvoston sekä muiden maahanmuutto-, raja- ja turvapaikka-asioita käsittelevien työryhmien ja komiteoiden kantojen kansallisella yhteensovittamisella on kyetty vaikuttamaan myös poliittisella tasolla. Oman panoksensa EU:n ulkorajojen operatiivisen yhteistoiminnan kehittämiseen ovat antaneet rajaturvallisuusvirastossa työskentelevät suomalaiset raja-asiantuntijat (pääjohtaja, hallintojohtaja ja kolme kansallista asiantuntijaa). Hankkeet 1. Laaditaan kokonaisvaltainen kehittämissuunnitelma rajavalvontajärjestelmän kehittämiseksi erillisen työryhmän toimesta Toteutuminen Rajavalvonnan kehittämissuunnitelman valmistelu on edelleen käynnissä. Sen ohella käynnistettiin uuden rajavalvontamallikonseptin käyttöönoton valmistelut. 2. Maarajan teknisen valvontajärjestelmän I modernisointi ja laajentaminen painopistealueilla 3. Tuetaan maa- ja merirajojen valvonnan tuloksellisuutta kehittämällä teknistä valvontaa sekä niihin liittyviä johtamis- ja esitysjärjestelmiä. Käynnistetään tehdyn esiselvityksen perusteella kehittämishanke (MRTV II) teknisen valvonnan kehittämiseksi. 4. Kehitetään kykyä hallita vaativat rajavartiotilanteet sekä rajavartiolaitoksen erityisosaamisen ja -kaluston käyttöä ja käyttövalmiutta terrorismin torjuntaan ja muihin erityistilanteisiin liittyvissä, poliisin johtovastuulla olevissa operaatioissa. Ylläpidon ja modernisoinnin osalta kaikkia hankkeita ei saatu toteutettua rajallisista voimavaroista johtuen. Teknisen valvonnan kattavuuden laajentaminen itärajan painopistealueella siirtyi toteutettavaksi vuonna MRTV II - hanketta ei ole käynnistetty. Osana teknisen valvonnan tulevaisuuden kehittämistä on selvitetty eri vaihtoehtoja teknisen valvonnan toteutukselle. Suorituskykyä on parannettu ylläpitämällä osaamistaso ja varustus korkeatasoisena. Yhteistoimintaa muiden viranomaisten kanssa on harjoiteltu käytännön tasolla.

12 8 5. Kaakkois-Suomen rajavartioston ja Suomenlahden merivartioston valmiusjoukkueiden kehittäminen. Selvitetään valmiusjoukkuetoiminnan kehittämistarpeet ja mahdollisuudet. Valmiusjoukkuetoiminnan jatkokehittämisen selvitystyö on käynnistetty. 6. Valtakunnallisten rajavartioreservien tarpeen, toimeenpanovaatimusten ja varustuksen tarkastaminen osana yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian toimeenpanoa. 7. Rajavartiojoukkojen tilanteiden hallintaa koskevien käyttöperiaatteiden tarkastaminen osana meneillään olevaa valmiussuunnittelua ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian toimeenpanoa. 8. Talousvyöhykevalvontaan ja terrorismin torjuntaan merellä vastaaminen myöhemmin tarkentuvien vaatimusten mukaisesti. 9. Toimeenpannaan kahdenvälisesti Viron kanssa ja kolmikantaisesti Viron ja Venäjän kanssa sovitut toimenpiteet mm. merirajan vartioinnissa ja riskianalyysiyhteistyössä. Valtakunnallisten rajavartioreservien toimeenpanon suunnitelmia ei ole päivitetty. Rajavartiojoukkojen tilanteiden hallintaa koskevien käyttöperiaatteiden tarkastaminen ja päivittäminen on edelleen käynnissä osana valmiussuunnittelua. Toimenpiteet ovat vielä keskeneräiset.. Viron ja Venäjän kanssa rikostorjunta- ja analyysiyhteistyötä toteutettu kolmikantaisessa työryhmässä, jonka puheenjohtajuusvuorossa oli Venäjä. Työryhmä valmisteli keväällä yhteisen analyysin Suomenlahden alueen uhkista rajaturvallisuudelle. Analyysi päivitettiin lokakuussa Analyysin perusteella toteutettiin kesällä yhteen sovitettu huviveneliikenteeseen kohdistunut operaation Suomenlahden alueella. Viron kanssa on kahdenvälistä yhteistyötä toteutettu sekä valtakunnallisella tasalla, että alueellisella tasalla vartiostojen välillä mm. analyysihenkilöstön säännöllisissä tapaamisissa. SLMV on lisäksi sijoittanut yhteyshenkilön Viron Pohjoisen rajavartioston esikuntaan Tallinnaan.

13 9 10. Konkreettisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin perustuva Suomen ja Venäjän rajavartioyhteistyö. 11. Ylläpidetään henkilön rajaturvallisuusasiantuntijan henkilöstöpoolia EU:n rajaturvallisuusoperaatioihin ja siviilikriisinhallintatehtäviin. Luodaan edellytykset käyttää ainakin yhtä vartiolaivaa ja ilma-aluksia EU:n rajaturvallisuusoperaatioissa. 12. Rajavartiolaitoksen kevyen helikopterikaluston ja partiovenekaluston uusiminen. Yhteistoiminnasta laaditaan eri toiminnan tasoilla vuosisuunnitelmat. Rajavartioyhteistyötä on syvennetty erityisesti rajat ylittävän rikollisuuden torjunnan valmiuksien lisäämisessä. Helsinki - Vantaan lentoaseman ja Venäjän keskeisten Suomen läheisten lentoasemien välisestä rikostorjuntayhteistyöstä rajaturvallisuuteen liittyen on laadittu yhteistyösuunnitelma, jossa todetaan tavoitteet, yhteistyötasot, operatiivisen tiedon vaihto ja operaatiot. Suomen ja Venäjän rajavaltuutettujen välisten yhteisten rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaan liittyvien yhteistoimintasuunnitelmien laadinta käynnistettiin vuoden 2008 aikana. Vuoden aikana toteutettiin alueellisella tasolla yhteen sovitettu rajaturvallisuusoperaatio rajanylityspaikalla sekä toteutettiin maastorajalla yhteen sovitettuja rajanvalvontaharjoituksia. Henkilöstöpoolia on pidetty yllä. Pooliin sisältyvää EU:n nopeiden rajainterventioryhmien (RABIT) edellyttämää ja myös rajaturvallisuusviraston operaatioiden (FJST) käyttöön tarkoitettua 38 henkilön RVL:n kansainvälistä valmiusjoukkoa käytettiin yhteensä 24 yhteisoperaatiossa vuoden 2008 aikana. Vartiolaivan käytölle yhteisoperaatiossa ei ollut edellytyksiä, mutta RVL:n ilma-alus (DO 228) osallistui kahteen otteeseen Kreikan alueella pidettyyn operaatio Poseidoniin. Pooliin kuuluvaa henkilöstöä on lisäksi käytetty viidessä EU:n siviilikriisinhallinta- ja rajaoperaatiossa. Rajavartiolaitos on tehnyt sopimukset kolmen helikopterin ja 13 partioveneen hankinnasta. Sopimuksiin sisältyy optiot yhden helikopterin ja kahdeksan partioveneen lisähankinnasta. Perustiedot Ta 2008 Tot 2008 Partiointi (tuntia) josta itärajalla Kiinteä valvonta (tuntia) Tarkastukset (kpl) Havaittu rajatapahtuma (kpl) 1) Havaitut rikkomukset (kpl) 2) Toimintamenot (milj. ) Henkilötyövuodet (htv) ) Henkilön, ilma-aluksen tai aluksen luvaton rajanylitys tai muu rajatapahtuma 2) Valtioraja-, rajavyöhyke, metsästys-, kalastus-, vene- ja maastoliikenne- jne rikkomukset ja rikokset. Partioinnin määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, koska rajavartiostoissa oli edellisvuosia vähemmän rajavartiomiehiä komennettuna tukemaan painopistealueiden rajanylityspaikkojen rajatarkastuksia. Partioinnin kokonaismäärässä sekä partioinnissa itärajalla jäätiin kuitenkin alle tavoitetason Kiinteän valvonnan tavoitetasoa ei saavutettu, mutta kiinteän valvonnan kokonaismäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna hieman. Rajavalvontaan liittyvien tarkastusten tavoite ( ) lähes saavutettiin. Tarkastusten määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna. Tarkastukset kohdentuivat pääosin ulkomaalaisvalvon-

14 10 taan sekä vene-, maasto- ja tieliikennesäännösten että kalastuksen ja metsästyksen valvontaan. Rajatapahtumia havaittiin 60 kappaletta. Luvattomista rajanylityksistä estettiin 79% ja paljastettiin 95%. Rajavartiolaitoksen tutkintavastuulle tulleista rajatapahtumista kyettiin selvittämään syyllisyys katsausjakson loppuun mennessä 85 % tutkituista tapauksista. Selvitystaso laski edelliseen vuoteen verrattuna. Rajatapahtumat selvitettiin jatkotoimenpiteistä päättämisen edellyttämällä tavalla pääosin alle kolmen vuorokauden kuluessa havainnosta. Suomenlahdella, Pohjanlahdella ja Pohjoisella Itämerellä havaittiin vuonna 2008 yhteensä 110 öljypäästöä, joista 96 Suomen talousvyöhykkeellä. Merkittävä muutos edellisiin vuosiin verrattuna oli erityisesti yksityishenkilöiden tekemien öljypäästöhavaintojen kuusinkertaistuminen. Rajavartiolaitoksen ilma-alukset havaitsivat merellisen ympäristövalvonnan yhteydessä päästöistä 55. Näistä valvontalentokoneella havaittiin 35 ja helikopterilla 20. Ilma-alusten tekemät havainnot vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna, vuonna 2007 Rajavartiolaitoksen ilmaalukset havaitsivat 76 päästöä. Vaikka valvontalentokoneella havaittujen päästöjen lukumäärä laski edellisiin vuosiin verrattuna, päästöjen yhteenlaskettu tilavuus kuitenkin kasvoi. Vuonna 2008 kaikkien päästöjen tilavuudeksi arvioitiin vähintään kuusi kuutiota, kun se vuonna 2007 oli 3,8 m3. Kasvua selittää helmikuussa 2008 Viron puolella havaittu yli kolmen kuution yksittäinen öljypäästö. Suurin osa havaituista päästöistä oli kuitenkin pieniä. Valvontalentokoneella havaituista öljypäästöistä 89% oli tilavuudeltaan alle 100 litraa ja päästöistä alle 10 litraa oli 63%. Edellisvuoden tapaan muiden kuin Rajavartiolaitoksen ilma-alusten havaitsemat päästöt olivat lähinnä satamien tai rannikon läheisyydessä. Lentovalvonnassa suurin osa päästöistä keskittyi Suomenlahdelle, itä-länsisuunnassa kulkeville laivareiteille. Suomen tekemistä havainnoista 17 oli Viron talousvyöhykkeen puolella. Viron valvontalentokone puolestaan havaitsi kuusi öljypäästöä Suomen puolella. Myös satelliittikuvilta havaitut öljypäästöt olivat lähinnä Suomenlahdella. Vuonna 2008 Suomen alueelta saatiin 235 satelliittikuvaa, joista valtaosa saatiin Euroopan Meriturvallisuusviraston (EMSA) tarjoamina. Yksi öljypäästövalvonnassa käytettävä satelliittikuva kattaa kerrallaan jopa 400km x 400 km alueen. Satelliittikuvilta havaittiin pohjoisella Itämerellä 124 mahdollista öljypäästöä, joista 21 voitiin varmentaa öljyksi. Suomen alueella satelliittikuvalta havaittiin 28 mahdollista öljypäästöä, joista yhdeksän varmennettiin öljyksi. Rajavartiolaitos teki hallinnollisen tutkinnan alusten laittomiin öljypäästöihin liittyen kahdeksassa tapauksessa ja määräsi yhden euron suuruisen hallinnollisen öljypäästömaksun. Kahdessa tapauksessa maksu jätettiin määräämättä päästöjen vähäisyyden vuoksi ja viiden tapauksen osalta tutkinta oli vielä vuodenvaihteessa kesken. Edellä mainituista kahdeksasta päästöstä kaksi tapahtui Suomen talousvyöhykkeellä, yksi aluemerellä, kaksi saaristossa ja kolme satamassa. Tehostuneen valvonnan ansiosta suurten alusöljypäästöjen määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna ja tietoisuuden lisääntymisen myötä alusöljypäästöjä koskevien ilmoitusten ja havaintojen lukumäärä kasvoi 38 % vuodesta Helsingin käräjäoikeuden merioikeudessa käsiteltiin kahta valitusta Rajavartiolaitoksen vuonna 2007 ja 2008 määräämistä öljypäästömaksusta. Merioikeus hylkäsi molemmat valitukset ja pysytti Rajavartiolaitoksen maksupäätökset. Merioikeuden ratkaisuista toinen jäi lainvoimaiseksi ja toisen osalta asian käsittely jatkuu Helsingin hovioikeudessa.

15 11 Toiminnan tuloksellisuus Tulosmittarit Ta 2008 Tot 2008 Toiminnallinen tuloksellisuus (ind) Laadunhallinta Rajatilannekuva (tasoluokitus 0-10) 8,2 8,3 8,3 8,0 8,4 Rajatapahtumien estäminen (%) 89 % 95 % 89 % 97 % 79 % Rajatapahtumien paljastaminen (%) 68 % 81 % 81 % 80 % 95 % Rajatapahtumien selvitysaika (pv) 4,2 3,3 3,3 3,4 3,0 Rajatapahtumien selvitystaso (%) 100 % 97 % 98 % 95 % 85 % Rajatapahtumien käsittely (%) 100 % 98 % 98 % 100 % 98 % Tuottavuus (valvonnan kattavuus/htv ind) Taloudellisuus (milj. /valv. kattavuus ind) Rajavalvonnan tulosalueella tehokkuuden tavoitetasot ylitettiin. Tuottavuus laski kolme prosenttiyksikköä ja taloudellisuus säilyi ennallaan edellisestä vuodesta. Vuonna 2008 partioitiin ja suoritettiin kiinteää valvontaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Tulosalueelle kohdentui n 100 henkilötyövuotta enemmän kuin edellisenä vuonna ja tulosalueen kassamenot kasvoivat 11 miljoonaa euroa. Laadunhallinnan tavoitetta ei saavutettu ja laadunhallinta heikkeni edellisestä vuodesta 17 prosenttiyksikköä. Laadunhallinnan lasku johtui rajatapahtumien estämisen ja selvitystason heikkenemisestä. Tulosalueen kokonaistuloksellisuus laski kymmenen prosenttiyksikköä. Rajatarkastukset Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Vuoden 2008 tulostavoitteet 1. Kaikille Schengenin ulkorajan ylittäville henkilöille tehdään Euroopan unionin lainsäädännössä edellytetty rajatarkastus. Valmius sisärajatarkastusten palauttamiseen pidetään yllä Tulos Rajatarkastusten kattavuus oli 99,9%. Schengenin alueen sisärajaliikenteen laajenemiseen edellyttämät valmistelut toteutettiin. Suomen ja uusien Schengenjäsenmaiden välinen, erityisesti Viron liikenne muuttui sisärajaliikenteeksi lukien. Rajavalvonta palautettiin tilapäisesti sisärajoille ETYJ- huippukokouksen vuoksi Matkustajien keskimääräiset odotusajat rajanylityspaikoilla maarajoilla ja lentoasemilla ovat poikkeustilanteita lukuun ottamatta enintään 10 min ja merirajoilla enintään 30 min. Matkustajien keskimääräiset odotusajat olivat maarajoilla ja lentoasemilla kahdeksan minuuttia. Ne kyettiin siis säilyttämään maarajoilla ja lentoasemilla tavoiteaikojen mukaisina, vaikka liikennemäärät kasvoivat. Kaakkois-Suomen rajanylityspaikat ruuhkaantuivat raskaan liikenteen osalta. Pisimmillään rekkaliikenteen jonot olivat Vaalimaalla yli 60 kilometriä.

16 12 3. Rajatarkastuksissa, niihin liittyvissä tutkinnoissa ja hallintopäätöksissä huolehditaan toimenpiteen kohteena olevan henkilön oikeusturvasta. 4. Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä estetään ja paljastetaan. Rajavartiolaitoksen vuonna 2008 suorittamasta noin 11,7 miljoonasta (16,5/2007) tarkastus- ja valvontatoimenpiteestä tehtiin Rajavartiolaitoksen esikunnalle 73 valitusta (42/2007) ja 24 kantelua (53/2007). Eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtiin Rajavartiolaitoksen toiminnasta neljä (11/2007) kantelua. Oikeuskanslerinvirastolle tehtiin yksi kantelu (0/2007). Valitusasioiden määrä on kasvanut edellisvuodesta. Kanteluasioiden määrä on laskenut aikaisempiin vuosiin verrattuna merkittävästi, mutta on edelleen vähäinen verrattuna rajatarkastusten määrään. Asian laadun kannalta määrällisesti eniten on kanteluita, jotka koskevat rajatarkastusten yhteydessä tehtyjen toimenpiteiden suhteellisuutta ja rajavartiomiesten käyttäytymistä tarkastusten yhteydessä. Pääosassa kanteluita aiheuttaneista tapauksissa virkamiesten on todettu toimineen moitteettomasti. Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä kyettiin paljastamaan ja pääosin myös estämään. Hankkeet 1. Rajanylityspaikkoja kehitetään vastaamaan rajanylitysliikenteen tarpeita erityisesti Vaalimaalla ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla sekä Kuusamon rajanylityspaikalla. 2. Valmistaudutaan tehostamaan RVL:n ja tullin tehtävien hoitamista tehtäväjakoa kehittämällä itärajan suurilla rajanylityspaikoilla. 3. Otetaan käyttöön biometristen tunnisteiden käsittelyyn liittyvää teknistä välineistöä rajatarkastuksissa. 4. Toimeenpannaan kahdenvälisesti Viron kanssa ja kolmikantaisesti Viron ja Venäjän kanssa sovitut toimenpiteet mm. rikostorjunta- ja riskianalyysiyhteistyössä. Toteutuminen Vaalimaalla jo vuonna 2006 suunniteltu raskaan ja kevyen liikenteen eriyttäminen ei edennyt lainkaan. Hanke pysähtyi Rajavartiolaitoksesta riippumatta päätettyihin uusiin tarkasteluihin. Hanke näyttäisi etenevän vuonna Rajanylityspaikkojen kehittämistä käsiteltiin venäläisen osapuolen kanssa säännöllisesti kaikilla yhteistoimintatasoilla. Helsinki-Vantaan lentoaseman ulkomaanterminaalin laajennus ja uusi matkatavaroiden käsittelykeskus valmistuvat vuonna Rajavartiolaitos osallistui hankkeen valmisteluun. Tullin ja Rajavartiolaitoksen tehtävien yhteensovittamista selvittävä työryhmä valmisteli ja sopi kokeilun aloittamisesta Nuijamaan rajanylityspaikalla maaliskuussa Kokeilu jatkuu vuoden 2009 marraskuulle asti. Helsinki-Vantaan lentoaseman rajanylityspaikan automaattisen rajatarkastusjärjestelmän pilotointi aloitettiin ja jatkettiin helmikuulle 2009 asti. Järjestelmä perustuu matkustajan biometriseen tunnistamiseen. Kokemukset ovat lupaavia. Itärajalle soveltuva automaattilinjaston pilotoinnin valmistelu aloitettiin loppuvuonna Kolmikantaisessa Viro-Venäjä-Suomi rajaturvallisuusyhteistoiminnassa toteutettiin yksi pienveneiden valvontaoperaatio. Lisäksi kolmikantayhteistoiminnassa laadittiin yhteinen riskianalyysi.

17 13 5. Otetaan käyttöön APItietojen (matkustajatiedot) mahdollistama ennakkoprofilointi lentoliikenteessä sekä kehitetään API-tietojen vastaanottamisvalmiuden laajentamista koskemaan myös muut liikennemuodot ja valmistaudutaan PNRtietojen (varausjärjestelmätiedot) vastaanottoon lentoliikenteessä. 5. Kehitetään PTRyhteistyötä ja kansainvälisten rajatarkastusasiantuntijoiden toimintaa rajat ylittävän monialarikollisuuden torjunnassa ml. valtakunnallinen riskianalyysijärjestelmä 6. Kehitetään rikostorjuntaa ja erityisesti rikostiedustelua ja tarkkailua siten, että se tukee entistä tehokkaammin rajatarkastuksia 7. Toteutetaan sisäisen turvallisuuden ohjelman ja sisäasiainministeriön ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman rajavartiolaitokselta edellyttämät toimenpiteet ja osallistutaan aktiivisesti ohjelman valmisteluun ja toimeenpanoon API-tietojen vastaanottoon tarvittava määrittelytyö on toteutettu. Valmistelu jatkuu siten, että tietojen vastaanottovalmius saavutettaneen vuoden 2009 aikana RTT-hankkeen yhteydessä toteutettuna. PNR-tietojen vastaanotosta on käynnistetty selvitystyö. PTR-yhteistyötä on kehitetty mm. osallistumalla poliisin johtaman viranomaisten yhteisen PTR-rikostiedustelutoiminnon kehittämistä suunnittelemaan asetetun työryhmän työhön. Työryhmän väliraportti valmistui vuoden aikana. Mahdolliset päätökset toiminnon kehittämisestä raportin perusteella tehtäneen vuonna Valtakunnallista riskianalyysijärjestelmää on kehitetty mm. strategisen riskianalyysin sisällön osalta Käytännön kehittämistyö on tapahtunut raja- ja merivartiostoissa, joissa harjaantuminen rikostorjunnan tehtävissä on tukenut rajatarkastuksia. Rajavartiolaitoksen esikunnassa rikostorjunnan kokonaiskoordinaatio, tiedustelu ja tarkkailu ml., päätettiin siirtää raja- ja meriosastolta oikeudelliselle osastolle. Rajavartiolaitos osallistui aktiivisesti sisäisen turvallisuuden ohjelman ja ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman päivitystyöhön. Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköt osallistuivat ohjelmien toteuttamiseen paikallistasolla. Perustiedot Ta 2008 Tot 2008 Rajatarkastukset ulkorajalla (milj.hlöä) 15,5 16,1 16,4 16,0 11,7 - josta viisumivelvollisten määrä (milj.hlöä) 4,4 4,8 5,5 4,3 6,0 Havaitut rikkomukset (kpl) 1) Toimintamenot (milj. ) Henkilötyövuodet (htv) ) Rajatarkastusten yhteydessä havaitut rikos-, ulkomaalais- ja tieliikennelain rikkomukset ja rikokset. Rajavartiolaitoksen valvontavastuulla olevilla EU:n ulkorajan rajanylityspaikoilla liikenne oli yhteensä 11,7 miljoonaa (16,4/2007) henkilöä, missä on laskua edellisvuoteen noin 28,5 %. Lasku johtuu käytännössä Viron laivaliikenteen muuttumisesta sisärajaliikenteeksi joulukuussa 2007 ja lentoliikenteen pienestä notkahduksesta vuonna Viisumivelvollisten määrä oli 6,0 milj (5,5/2007), missä on lisäystä edellisvuoteen noin 10,2 %. Rajatarkastukset kyettiin tekemään kattavasti (99,9 %). Rajanylitysliikenne Suomen ja Venäjän rajalla kasvoi. Venäjän rajan ylitti 7,7 (7,2/2007) miljoonaa henkilöä, joista viisumivelvollisia oli 6,0 miljoonaa henkilöä (78 %). Lentoasemien ulkorajaliikenne laski 3,9 miljoonaan (4,2/2007) rajanylitykseen eli laskua oli n 8,6 %. Viisumivelvollisia liikenteessä oli noin ( /2007); lasku oli 19,3 %. Liiken-

18 14 teen laskun pääsyynä oli tapahtunut Schengen -alueen laajeneminen sekä toissijaisena syynä talouskriisin vuoksi vähentynyt lentomatkustus. Rajatarkastukset palautettiin tilapäisesti sisärajoille ETYJ huippukokouksen vuoksi Uusien Schengen -jäsenmaiden ansiosta vähentyneen ulkorajaliikenteen vuoksi myös rajatarkastusten toimintamenot ja henkilötyövuodet vähenivät. Matkustajien keskimääräiset odotusajat kyettiin säilyttämään maarajoilla ja lentoasemilla tavoiteaikojen mukaisina, vaikka liikennemäärät kasvoivat. Sujuvan rajanylitysliikenteen tavoite ei itärajalla kaikilta osin toteutunut. Kaakkois-Suomen rajanylityspaikat ruuhkaantuivat raskaan liikenteen osalta. Pisimmillään rekkaliikenteen jonot olivat Vaalimaalla yli 60 kilometriä. Suomessa jouduttiin monen hallinnonalan ja viranomaisen välisiin erityisjärjestelyihin liikenneturvallisuuden ja rajanylitysten sujuvuuden turvaamiseksi. Suurin syy ruuhkiin on edelleen Venäjän raja-asemien läpäisykyky. Tilannetta vaikeutti Venäjän asetus n:o 304, jonka mukaan Vaalimaan vastaisella Torfjanovkan rajanylityspaikalla ei tullattu Venäjälle vietäviä autoja lainkaan, joten autokuljetukset ohjattiin Imatran ja Nuijamaan rajanylityspaikoille. Suomen puolella henkilöiden rajaliikenne ruuhkautui vain venäläisten juhlapyhien ja lomakausien meno- ja paluuliikenteen vilkkaimpina hetkinä. Eteläisen Suomen satamat, tieverkko ja rajanylityspaikat ovat edelleen keskeisessä asemassa Venäjän logistisessa järjestelmässä. Suomen toimiva logistiikka tie- ja rajanylityspaikkaverkostoineen toimii jatkossakin elintärkeänä kanavana Venäjän kasvaville markkinoille suuntautuvalle tavaravirralle talouden nyt meneillään olevasta taantumasta huolimatta. Suunnitelmissa oleva rekan pysäköintialue Vaalimaalla helpottaa tilannetta aikaisintaan vasta vuoden 2009 lopulla. Tielaitos toteuttanee Vaalimaalla suunnitelmissa olevan rekan pysäköintialueen 500 rekalle. Rajavartiolaitos käännytti valtakunnan rajoilta yhteensä 1471 (1601/2007) henkilöä. Käännyttämisperusteena oli useimmiten olettama tulojen hankkimisesta epärehellisin keinoin, väärien tietojen antaminen sekä maahantuloon vaadittavan matkustusasiakirjan, viisumin tai oleskeluluvan puuttuminen. Itärajalla käännytettiin 1145 henkilöä (1158/2007). Meriliikenteessä käännytettiin 25 henkilöä (112/2007). Lentoliikenteessä tehtiin 278 (316/2007) käännytystä. Vuoden 2008 luvuissa on mukana 22 Suomen ja Norjan välisellä rajalla käännytettyä henkilöä sekä yksi Suomen ja Ruotsin välisellä rajalla käännytetty henkilö ja vuoden 2007 luvuissa 15 Suomen ja Norjan välisellä rajalla käännytettyä henkilöä. Rajavartiolaitos vastaanotti 263 turvapaikkahakemusta (226/2007). Pääosa turvapaikkahakemuksista otettiin vastaan Helsinki-Vantaan lentoasemalla (201 kpl). Eniten turvapaikkaa hakivat Irakin (65), Venäjän (53), Somalian (38), Intian (15), Nigerian (12), Ghanan (8), Iranin (8), Sri Lankan (8),Algerian (5) ja Moldovan (5) kansalaiset. Rajatarkastusten yhteydessä havaittiin ulkomaalaislain rikkomuksia 693 (585/2007), rikoslain rikkomuksia 689 (2 146/2007), ajoneuvolain rikkomuksia 657 (989/2007) ja tieliikennelain rikkomuksia 453 (858/2007). Rajanylityspaikoilla paljastettiin väärennettyjä matkustusasiakirjoja, muita väärennyksiä sekä merkintöjen muutoksia 329 kappaletta (378/2007). Laittoman maahantulon järjestämisen osalta aloitettiin vuonna 2008 yhteensä 75 esitutkintaa (56/2007). Lukumääräisesti eniten tutkintoja oli SLMV:ssa 45 (42/2007).

19 15 Toiminnan tuloksellisuus Tulosmittarit Ta 2008 Tot 2008 Toiminnallinen tuloksellisuus (ind) Laadunhallinta (ind) Tarkastusten kattavuus (%) 99,9 % 99,9 % 99,9 % 100,0 % 99,9 % Tarkastusten laatu (%) 99,7 % 99,5 % 99,4 % 99,5 % 99,4 % Tarkastusten sujuvuus maarajoilla ja lentoasemilla (min) Tarkastusten sujuvuus satamissa (min) Oikeusturva (%) 100,0 % 99,2 % 99,8 % 99,5 % 99,9 % Tuottavuus (painotetut suoritteet/htv ind) Taloudellisuus (milj. /pain. suoritteet ind) Rajatarkastuksen tulosalueella tehokkuuden tavoitetasoa ei saavutettu. Tulosalueen kokonaistuloksellisuus heikkeni neljä prosenttiyksikköä. Tuottavuus heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna 11 prosenttiyksikköä ja taloudellisuus 9 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Rajatarkastusten määrä väheni 16,4 miljoonasta 11,7 miljoonaan tarkastukseen. Tulosalueelle kohdennettiin 158 henkilötyövuotta edellistä vuotta vähemmän ja kassamenot pienenivät 7 miljoonaa. Rajatarkastuksen laadunhallinnan tavoitetaso ylitettiin ja tunnusluku parani kolme prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna. Laadunhallinta paranemisen syynä on oikeusturvan myönteinen kehitys. Meri- ja muu pelastustoimi Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Rajavartiolaitos on aktiivisesti ollut mukana kehittämässä meriturvallisuutta ja meripelastuksen ennalta ehkäisevää työtä niin kotimaassa kuin kansainvälisissä järjestöissä. Meripelastustapahtumien määrä oli toista vuotta peräkkäin lievässä laskussa. Osa laskusta on selitettävissä vuoden 2008 osalta veneilyn vähenemisellä, mutta myös valistustyöllä on oma merkityksensä. Onnettomuuksien syiden perusteella huolestuttavaa kehitystä ei ole havaittavissa. Huviveneilyn ruorijuopumusepäilykset laskivat selvästi (n. -20 %) edellisestä vuodesta. Tapauksia oli vuonna 2008 yhteensä 206 kpl. Ennaltaehkäisyssä Rajavartiolaitos keskittyy jatkossa aiempaa enemmän meripelastustehtävien syiden analysointiin ja sen myötä valistustyön sekä kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön painopisteyttämiseen siten, että varsinkin pienveneisiin kohdistuvien tehtävien määrä saadaan Suomessa laskusuuntaiseksi lähitulevaisuudessa. Rajavartiolaitos on vuonna 2008 säilyttänyt Suomen meripelastusjärjestelmän tehokkaana. Tehokkuuden keskeisiä tekijöitä ovat hyvä tilannekuva, tiivis yhteistyö Rajavartiolaitoksen ja vapaaehtoisten meripelastajien kesken sekä matkapuhelinten paikannusjärjestelmän hyödyntäminen sekä pelastustapahtumien aktiivinen johtaminen. Paikannusjärjestelmän käytöllä etsintäajat ovat lyhentyneet ja etsintäalueet epäselvissä pelastus- ja avustustilanteissa ovat pienentyneet. Apua mereltä pyydetään nykyään matkapuhelimella aiempaa useammin (n. 76 % tapauksista). Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus päätoimijana merellisissä onnettomuustapauksissa on edelleen kasvamassa keskeisillä merialueilla. Itämeren voimakkaasti kasvavan kauppa-alusliikenteen erityisesti vaarallisten aineiden kuljetusten aiheuttaman merellisen uhkan johdosta Rajavartiolaitos on aiempaa selvemmin ottanut merellisen varautumisensa painopisteeksi vaativiin monialaonnettomuuksiin (ihmishenget ympäristövahingot - omaisuusvahingot) vastaamisen Suomen merialueilla ja tähän liittyen aktiivisesti kehittänyt merellisten viranomaisten yhteistoimintaa.

20 16 Rajavartiolaitos on edelleen merkittävin vesiliikenteen valvoja. Monivuotisen ja pitkäjänteisen vesiliikennetarkastustoiminnan ansiosta veneilijöiden varusteet merellä ovat jo melko hyvässä kunnossa. Päättyneen vuoden aikana Rajavartiolaitoksen yksiköt tarkastivat noin venettä. Valvonnan tuloksista ilmenee, että merialueella veneilevien turvallisuuskulttuuri on pääosin hyvässä kunnossa. Pelastustoimen yhteiskunnallista vaikuttavuutta on lisätty myös tukemalla hätäkeskus-, pelastus- ja merenkulkuviranomaisia sisävesialueella. Suomenlahden merivartioston johtokeskus on vastannut Saimaan alueen GMDSS-järjestelmän mukaisen hätäradioliikenteen päivystämisestä ja hätähälytysten välittämisestä hätäkeskukselle. Rajavartiolaitos on osallistunut vuoden 2008 aikana aktiivisesti hätäkeskustoiminnan ja yhteistyön kehittämiseen. Rajavartiolaitos on myös tukenut lentopelastustoimen järjestelyjä välittämällä ilmailuun liittyvät COSPAS- SARSAT hälytykset Länsi-Suomen merivartiostosta lentopelastuskeskuksille. Vuoden 2008 tulostavoitteet 1. Meripelastussuunnitelmat pidetään ajan tasalla. Merivartiostoissa ylläpidetään jatkuvaa johtamis-, viestitysja suoritusvalmiutta meripelastustoimen etsintä- ja pelastustehtäviin. 2. Kaikkiin merellä tapahtuviin hätätapauksiin kyetään osoittamaan apua viipymättä palvelutasopäätösten edellyttämällä tavalla. 3. Meripelastustoimen johtamisjärjestelmä on toimiva ja meripelastustoimeen osallistuvien viranomaisten ja yhteisöjen työnjako tarkoituksenmukainen ja tehokas. Meripelastuksen toimivuutta tuetaan johtamiskoulutuksella ja vaikuttamalla sidosryhmiin. 4. Lainsäädännön ja tekniikan sallimat mahdollisuudet etsintä- ja pelastustoiminnan tehostamiseksi hyödynnetään täysipainoisesti. 5. Naapurimaiden meripelastusjärjestelmiä tuetaan koulutuksella ja tarvittaessa kyetään antamaan operatiivista apua Itämeren alueella. Tulos Merivartiostoissa ylläpidettiin jatkuvaa meripelastustoimen johtamis-, viestitys- ja suoritusvalmiutta. Suunnitelmat pidettiin ajan tasalla. Lisäksi merivartiostot kehittivät suur- ja monialaonnettomuuksien johtamisvalmiutta sekä kouluttivat ja harjoituttivat muiden meripelastusviranomaisten avainhenkilöstöä johtoryhmäharjoituksissa kummallakin meripelastuslohkolla. Kaikkiin merihätätapauksiin kyettiin osoittamaan apua. 144 hätätilanteessa apua osoitettiin alle tunnissa ja kuudessa tapauksessa avun paikalle saaminen kesti 1-2 tuntia. Meripelastustoimen yksiköitä oli aina apua tarvittaessa saatavilla ja kaikki meripelastustehtäviin käsketyt yksiköt kykenivät suorittamaan tehtävänsä. Avun saatavuus ja nopeus sekä suorituskyky olivat kiitettävällä tasolla. Keskimääräinen vasteaika hätätilanteissa oli 29 minuuttia. Meripelastuksen johtamisjärjestelmä tarkastettiin vuoden aikana ja se on toimiva. Kaikkiin meripelastustoimen osapuoliin ylläpidettiin toimivat yhteistyösuhteet. Merivartiostot kehittivät suur- ja monialaonnettomuuksien johtamisvalmiutta sekä kouluttivat ja harjoituttivat muiden meripelastusviranomaisten avainhenkilöstöä. Meripelastustoimen neuvottelukunta kokoontui kerran. Raja- ja merivartiokoulu tuki meripelastustoimen suorituskykyä järjestämällä suunnitelmien mukaista johtamiskoulutusta. Rajavartiolaitoksen ja pelastustoimen kesken oli kaksi työryhmää joissa pyrittiin kehittämään meripelastustoimen ja pelastustoimen yhteistyötä. Rajavartiotoiminnan tietojärjestelmän meripelastussovellusta käytettiin täysimääräisesti meripelastustoimen etsintä- ja pelastustoiminnan johtamisen ja taltioimisen tukena. Vuoden 2008 aikana jatkettiin MKL:n kanssa GMDSS-radiojärjestelmän uusimisen suunnittelua. Kaikkiin ulkomailta tulleisiin avunpyyntöihin on pystytty vastaamaan ja apua annettu tarvittaessa Lisäksi COSPAS-SARSAT hälytyksissä (85 kpl), tehtiin yhteistyötä Norjan Bådön MRCC:n kanssa.

90. Rajavartiolaitos

90. Rajavartiolaitos 90. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitoksen vision mukaan Suomessa on Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen, kansainvälisesti arvostettu

Lisätiedot

90. Rajavartiolaitos

90. Rajavartiolaitos Talousesitys 90. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitoksen vision mukaan Suomessa on Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen, kansainvälisesti

Lisätiedot

90. Rajavartiolaitos

90. Rajavartiolaitos Talousesitys 90. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Sisäasiainministeriö asettaa rajavartiolaitokselle seuraavat alustavat tulostavoitteet: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisena

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 Talousesitys 01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 228 479 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) Rajavartiolain (578/2005) 81 :n nojalla

Lisätiedot

SININEN JA HARMAA ITÄMERI RAJAVALVONTA SUOMEN, PUOLAN SEKÄ BALTIAN MAIDEN RAJOILLA. Ilkka Herranen

SININEN JA HARMAA ITÄMERI RAJAVALVONTA SUOMEN, PUOLAN SEKÄ BALTIAN MAIDEN RAJOILLA. Ilkka Herranen SININEN JA HARMAA ITÄMERI RAJAVALVONTA SUOMEN, PUOLAN SEKÄ BALTIAN MAIDEN RAJOILLA Ilkka Herranen Rajavartiolaitoksen organisaatio Rajavartiolaitoksen päällikkö ~230 esikunta rajavartioasema merivartioasema

Lisätiedot

90. Rajavartiolaitos

90. Rajavartiolaitos Asiakirjayhdistelmä 90. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Sisäasiainministeriö asettaa rajavartiolaitokselle seuraavat alustavat tulostavoitteet: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Rajavartiolaitoksen

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Rajavartiolaitoksen tehtävät Neliportainen maahantulon valvontamalli Osa EU:n rajaturvallisuusjärjestelmää (IBM) Rajanylitykset itärajalla 4 Arvioita itärajan

Lisätiedot

1) Rajavartiolain (578/2005) 81 :n nojalla työsuhdeasuntojen vuokrakompensaatioon

1) Rajavartiolain (578/2005) 81 :n nojalla työsuhdeasuntojen vuokrakompensaatioon Talousesitys 20. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitos toimii sekä sisäisen että ulkoisen turvallisuuden alueilla. Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen ja kansainvälisesti arvostettu

Lisätiedot

1) Rajavartiolain (578/2005) 81 :n nojalla työsuhdeasuntojen vuokrakompensaatioon

1) Rajavartiolain (578/2005) 81 :n nojalla työsuhdeasuntojen vuokrakompensaatioon Talousesitys 20. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitos toimii sekä sisäisen että ulkoisen turvallisuuden alueilla. Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen ja kansainvälisesti arvostettu

Lisätiedot

RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI. 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema

RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI. 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema VAALIMAAN RAJATARKASTUSASEMA Vaalimaan rt-aseman tehtävä Tehtävä ja

Lisätiedot

20. Rajavartiolaitos

20. Rajavartiolaitos Talousesitys 20. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen ja kansainvälisesti arvostettu rajaturvallisuuden ja meripelastuksen asiantuntija. Rajavartiolaitoksen ydintoiminnot

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN

PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN 19.12. 2016 1 Teemaryhmän työsuunnitelma valmis Nykytilan kuvaus ja tilannekatsaus pelastuslaitoksen toiminnoista valmis Teema- ja sen alatyöryhmien esille nostamia asioita:

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena. SPPL:n jouluseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg

Sisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena. SPPL:n jouluseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg Sisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena SPPL:n jouluseminaari 8.12.2015 Kansliapäällikkö Päivi Nerg Toimintasuunnitelma strategisen hallitusohjelman toimeenpanemiseksi 9.12.2015

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MIKÄ ON MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on vuonna 1993 perustettu valtakunnallinen

Lisätiedot

Alueellisen yhteistoimintasuunnittelun perusteet

Alueellisen yhteistoimintasuunnittelun perusteet Versio 19.11.2012 1 (5) Alueellisen yhteistoimintasuunnittelun perusteet 1. Yleistä Meripelastustoimessa pyritään valtakunnallisiin toimintamalleihin, jotka on huomioitava alueellisissa yhteistoimintasuunnitelmissa.

Lisätiedot

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Kainuun rajavartiosto Kokoonpano Esikunta 5 rajavartioasemaa

Lisätiedot

2 Muut liitteet. 2.1 Tuotannon tekijöiden käyttö. Kustannukset. Työajankäyttö. Sivu 62. Sotilaallinen maanpuolustus. Kansainvälinen.

2 Muut liitteet. 2.1 Tuotannon tekijöiden käyttö. Kustannukset. Työajankäyttö. Sivu 62. Sotilaallinen maanpuolustus. Kansainvälinen. Sivu 62 2 Muut liitteet 2.1 Tuotannon tekijöiden käyttö Kustannukset 3 25 2 15 1 5 Työajankäyttö 211 212 213 214 215 Sotilaallinen maanpuolustus Kansainvälinen toiminta Meri- ja pelastustoimi Rikostorjunta

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi KUMPPANUUSVERKOSTON TOIMINTA Sai alkunsa 2008 Nykyinen toiminta perustuu 16.8.2011

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2016 COM(2016) 120 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Etenemissuunnitelma Schengen-järjestelmän

Lisätiedot

Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit

Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit SPEKin Perehdytys öljyntorjuntaan ja työturvallisuuteen -kurssi10.10.2015 Heli Haapasaari, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Viranomaisten

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä Rajavartiolaitos

Asiakirjayhdistelmä Rajavartiolaitos 20. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen, kansainvälisesti arvostettu rajaturvallisuuden ja meripelastuksen asiantuntija, joka tuottaa yhteiskunnalle välttämättömiä

Lisätiedot

SUOMEN MERIPELASTUSJÄRJESTELMÄ - Vapaaehtoiset osana meripelastustoimen valmiutta. Rajavartiolaitoksen esikunta Sisäministeriö

SUOMEN MERIPELASTUSJÄRJESTELMÄ - Vapaaehtoiset osana meripelastustoimen valmiutta. Rajavartiolaitoksen esikunta Sisäministeriö SUOMEN MERIPELASTUSJÄRJESTELMÄ - Vapaaehtoiset osana meripelastustoimen valmiutta Rajavartiolaitoksen esikunta Sisäministeriö Visio Visio (ote): Suomessa on Euroopan turvallisimmat merialueet Rajavartiolaitos

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

EU:n raja- ja merivartiojärjestelmä sekä Frontexin käytännön toimet ja haasteet EU:n ulkorajojen valvonnassa

EU:n raja- ja merivartiojärjestelmä sekä Frontexin käytännön toimet ja haasteet EU:n ulkorajojen valvonnassa EU:n raja- ja merivartiojärjestelmä sekä Frontexin käytännön toimet ja haasteet EU:n ulkorajojen valvonnassa Rajaturvallisuusseminaari 6.4.2016 Eversti Vesa Blomqvist Rajavartiolaitos vesa.blomqvist@raja.fi

Lisätiedot

SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS

SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS HAKU 2015. Hankekuvaukset alla. Yhdyshenkilöt NCC-tilojen rakentaminen ja varustelu Maarajatekniikka Liikkuvien

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.3.2016 COM(2016) 152 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä FI FI Euroopan komissio

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousesitys HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 39 229 000 euroa. 1)

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. tammikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. tammikuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. tammikuuta 2017 (OR. en) 10343/1/16 REV 1 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: ENFOPOL 209 JAIEX 67 COEST 161 NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS hyväksynnän antamisesta Euroopan

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

Kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen liittyvät lainsäädännön tarkistustarpeet. Helsinki Tapio Puurunen. SM:n hallinnonalalla

Kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen liittyvät lainsäädännön tarkistustarpeet. Helsinki Tapio Puurunen. SM:n hallinnonalalla Kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen liittyvät lainsäädännön tarkistustarpeet Helsinki 21.4.2016 Tapio Puurunen SM:n hallinnonalalla Yleistä Sisäministeriö on tarkistanut oman hallinnonalansa

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/ Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta

Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/ Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/2012 15.06.2012 Varastokirjasto PL 1710 70421 KUOPIO Viite Asia Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta Opetus- ja

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa. Poliisijohtaja Robin Lardot

Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa. Poliisijohtaja Robin Lardot Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa Poliisijohtaja Robin Lardot Poliisin tehtävä Poliisilaki, 1 Poliisin tehtävä. Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles

Lisätiedot

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet EMN-seminaari 17.12.2013 Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto 30.1.2014 Korkean tason toimintaryhmä (TFM) Perustettiin OSA-neuvostossa 8.10.2013

Lisätiedot

Tutustu Rajavartiolaitoksen sivuilla koiratoimintaan ja Kuukauden koira -blogiin. Vastaa seuraaviin kysymyksiin:

Tutustu Rajavartiolaitoksen sivuilla koiratoimintaan ja Kuukauden koira -blogiin. Vastaa seuraaviin kysymyksiin: Rajoja turvaamassa Tehtävät TIEDÄ 1. Mitä asioita rajaturvallisuus pitää sisällään? Mainitse ainakin kolme. 2. Mitä tehtäviä Rajavartiolaitoksella on? Listaa ranskalaisilla viivoilla. 3. Minkä eri viranomaisten

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

Riskienhallinta rajatarkastuksissa kohti turvaluokitettua kansalaisuutta? Tutkija Minna Jokela Raja- ja merivartiokoulu

Riskienhallinta rajatarkastuksissa kohti turvaluokitettua kansalaisuutta? Tutkija Minna Jokela Raja- ja merivartiokoulu Riskienhallinta rajatarkastuksissa kohti turvaluokitettua kansalaisuutta? Tutkija Minna Jokela Raja- ja merivartiokoulu Riskit ja rajaturvallisuus Riskit, riskiyhteiskunta, riskikäyttäytyminen, riskianalyysi,

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.2.2014 COM(2014) 74 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Asetuksen (EY) N:o 1931/2006 muuttamisesta siten, että Kaliningradin alue ja tietyt Puolan

Lisätiedot

Päätös. Laki. Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan,

Päätös. Laki. Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan, EDUSKUNNAN VASTAUS 301/2006 vp Hallituksen esitys rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin, rajat ylittävän rikollisuuden ja laittoman muuttoliikkeen torjumiseksi tehdyn sopimuksen

Lisätiedot

20. (26.90) Rajavartiolaitos

20. (26.90) Rajavartiolaitos 20. (26.90) Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen, kansainvälisesti arvostettu rajaturvallisuuden ja meripelastuksen asiantuntija, joka tuottaa yhteiskunnalle välttämättömiä

Lisätiedot

VÄLIRAPORTTI PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN

VÄLIRAPORTTI PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN VÄLIRAPORTTI PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN www.ekarjala.fi 1 PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN TYÖRYHMÄN TYÖSKENTELY / Osallistujat: Pelastuslaitoksen yhteistyöryhmä täydennettynä Eksoten ensihoidon palvelupäälliköllä

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. marraskuuta 2003 (OR. en) 13915/03 ENFOPOL 92 COMIX 642

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. marraskuuta 2003 (OR. en) 13915/03 ENFOPOL 92 COMIX 642 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. marraskuuta 2003 (OR. en) 13915/03 ENFOPOL 92 COMIX 642 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston päätöslauselma Eurooppa-neuvoston kokousten ja muiden vastaavien

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Ajankohtaista merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriön Pankkisali 11.11.2016 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnitteludirektiivi 2014/89/EU Edistää merialueiden

Lisätiedot

SUOMEN MERIPELASTUSSEURA

SUOMEN MERIPELASTUSSEURA SUOMEN MERIPELASTUSSEURA Valmiuspäällikkö Jori Nordström 26.9.2012 Esitys 1 SUOMEN MERIPELASTUSSEURA 65 meri- ja järvipelastusasemaa 58 jäsenyhdistystä 1780 aktiivista vapaaehtoista meripelastajaa 153

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio Pelastustoimen kehittäminen Pelastusylitarkastaja Taito Vainio 2.12.2015 2 Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta,

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari 9.6.2015 Kehittämisneuvos Harri Martikainen Keskeinen toimintaympäristö SM:n tulevaisuuskatsaus

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 22/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: LIITTYMISASIAKIRJA, LIITE IX EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen s trateginen strateginen muutoshanke Tommi Hopearuoho Toimialapäällikkö; S osiaali Sosiaali- ja terveystoimi

Hätäkeskuslaitoksen s trateginen strateginen muutoshanke Tommi Hopearuoho Toimialapäällikkö; S osiaali Sosiaali- ja terveystoimi Hätäkeskuslaitoksen strateginen muutoshanke Tommi Hopearuoho Toimialapäällikkö; Sosiaali- terveystoimi Hätäkeskustoiminnan kehittämisen aikana Yhdenmukaistaminen, toiminnan tietojärjestelmän kehittäminen

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Osaamisen foorumina PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON ALKUTAIVAL Pelastuslaitosten valtakunnallinen

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21 C 372/20 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 22.12.1999 KERTOMUS Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen (Luxemburg) tilinpäätöksestä 31. joulukuuta 1998 päättyneeltä varainhoitovuodelta sekä keskuksen

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOKSELLISUUDEN KEHITYS JA SIIHEN VAIKUTTANEET TEKIJÄT VUOSINA

RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOKSELLISUUDEN KEHITYS JA SIIHEN VAIKUTTANEET TEKIJÄT VUOSINA RAJAVARTIOLAITOKSEN TULOKSELLISUUDEN KEHITYS JA SIIHEN VAIKUTTANEET TEKIJÄT VUOSINA 1995 2001 ESIPUHE Tulosohjaukseen siirtyminen 1990-luvun alkupuolella edellytti valtion virastoilta ja laitoksilta aikaisempaa

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Perustelumuistio ilmailun etsintä- ja pelastuspalvelumääräyksestä ANS M1-6 ILMAILUMÄÄRÄYS ILMAILUN ETSINTÄ- JA PELASTUSPALVELUN JÄRJESTÄMISESTÄ

Perustelumuistio ilmailun etsintä- ja pelastuspalvelumääräyksestä ANS M1-6 ILMAILUMÄÄRÄYS ILMAILUN ETSINTÄ- JA PELASTUSPALVELUN JÄRJESTÄMISESTÄ Perustelumuistio ilmailun etsintä- ja pelastuspalvelumääräyksestä ILMAILUMÄÄRÄYS ILMAILUN ETSINTÄ- JA PELASTUSPALVELUN JÄRJESTÄMISESTÄ 1. Yleistä 1.1. Määräyksen tarkoitus ja tavoite Ilmailulain (1194/2009)

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

PETU10+ Pelastustoimen tutkimuslinjaukset

PETU10+ Pelastustoimen tutkimuslinjaukset PETU10+ Pelastustoimen tutkimuslinjaukset PETU10+ Pelastustoimen tutkimuslinjaukset PETU10+ on dynaaminen pelastustoimen TKI-toimintaa ohjaava asiakirja PETU10+:n teemat määritellään 10 vuoden perspektiivillä,

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistus. Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen

Pelastustoimen uudistus. Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen Pelastustoimen uudistus Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen Pelastustoimen uudistaminen Pelastustoimen uudistaminen tehdään, jotta edelleen tiukkenevassa taloudellisessa tilanteessa asiakkaan turvallisuustaso

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 5 2006 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 Helsinki 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

Kasvavan rajaliikenteen hallinta

Kasvavan rajaliikenteen hallinta Kasvavan rajaliikenteen hallinta Lapin liikenneturvallisuusfoorumi 2014 Poliisitarkastaja Jari Pajunen Sisäministeriö / Poliisiosasto Esityksen sisältö Itäliikkuvuuden kasvuun varautuminen Kansainvälinen

Lisätiedot

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja turvallisuustyö Lapin maaseutufoorumi 21.2.2012 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 22.2.2012 1 Ensimmäisestä ohjelmasta kolmanteen Arjen turvaa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005 277/53/05 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 5.5.2006 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot