RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2008

Transkriptio

1 RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2008

2

3 RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2008 RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO... 1 OSA I TOIMINTAKERTOMUS JOHDON KATSAUS TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS... 5 RAJAVALVONTA... 5 Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet... 5 Toiminnan tuloksellisuus RAJATARKASTUKSET Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Toiminnan tuloksellisuus MERI- JA MUU PELASTUSTOIMI Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Toiminnan tuloksellisuus SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Toiminnan tuloksellisuus SISÄISET TOIMINNOT Teknillinen toimialan yleiskatsaus Materiaalihallinto Tietohallinto Kiinteistöhallinto Ympäristön suojelu Viestintä MAKSULLISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS HENKILÖSTÖJOHTAMINEN Työturvallisuus Henkilöstön tilaa käsittelevät tunnusluvut TILINPÄÄTÖSANALYYSI JA MUUT OIKEAT JA RIITTÄVÄT TIEDOT Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Määrärahojen käyttö Muut täydentävät tiedot SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA SEKÄ ARVIOINNIN TULOKSET Sisäinen valvonta Rajavartiolaitoksessa Operatiivinen laillisuusvalvonta Rajavartiolaitoksessa Sisäisen valvonnan arviointi ja tulokset Sisäisen valvonnan vahvistuslausuma ja kehittämistarpeet YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ OSA II HENKILÖSTÖKERTOMUS HENKILÖSTÖN MÄÄRÄÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT HENKILÖSTÖMÄÄRÄ... 50

4 1.2 HENKILÖSTÖ SUKUPUOLEN MUKAAN HENKILÖTYÖVUODET LÄHTÖ- JA TULOVAIHTUVUUS TYÖAJAN KÄYTTÖ HENKILÖSTÖN LAATU IKÄRAKENNE KOULUTUSRAKENNE FYYSINEN KUNTO JA KENTTÄKELPOISUUS SAIRAUS- JA TAPATURMAPOISSAOLOT Sairauspoissaolot Tapaturmapoissaolot TYÖKYKY TYÖILMAPIIRI HENKILÖSTÖKUSTANNUKSIA KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA ALLEKIRJOITUKSET...VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. TILASTOT JA MUUT TÄYDENTÄVÄT LIITETIEDOT TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ RAJAVALVONTA RAJATARKASTUKSET RIKOSTORJUNTA MERI- JA MUU PELASTUSTOIMI SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS... 76

5 RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO Rajavartiolaitoksen päällikkö Kenrl JAAKKO KAUKANEN HENKOS Osastopäällikkö Lp-amir E UITTI RVLE Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Lp-amir M MÖTTÖNEN RMOS Osastopäällikkö Prkenr M KIRJAVAINEN TEKNOS Osastopäällikkö Komdri J JAAKKOLA OIKOS Osastopäällikkö K LAITINEN STYKS Yksikön päällikkö Evl J TOLPPANEN K-SR Komentaja Ev P KOSTAMOVAARA SLMV Komentaja Komdri M HASSINEN RMVK Johtaja Ev A NIEMENKARI P-KR Komentaja Ev T KAAKINEN LSMV Komentaja Komdri H WÄRNHJELM VLLV Komentaja Ev A PESARI KR Komentaja Ev I KURKI LR Komentaja Ev J VAINIKKA RVLE = Rajavartiolaitoksen esikunta K-SR = Kaakkois-Suomen rajavartiosto P-KR = Pohjois-Karjalan rajavartiosto KR = Kainuun rajavartiosto LR = Lapin rajavartiosto SLMV = Suomenlahden merivartiosto LSMV = Länsi-Suomen merivartiosto RMVK = Raja- ja merivartiokoulu VLLV = Vartiolentolaivue

6 2 OSA I TOIMINTAKERTOMUS 1. JOHDON KATSAUS Rajaturvallisuustilanne valtakunnan rajoilla ja Rajavartiolaitoksen valvomilla rajanylityspaikoilla säilyi vakaana. Venäjän rajavartioasemien lukumäärä vastaa pääpiirteissään tilannetta Suomen puolella. Tiheimpänä asemaverkosto on säilynyt Viipurin suunnalla. Rajavartiopalvelu pyrkii pitämään Suomen vastaisen rajansa rauhallisena ja toimivana. Tilanteisiin on pystytty varautumaan molemmin puolin rajaa ja näin toimintaa on kyetty tehostamaan oikea-aikaisesti. Rajavartiolaitoksen valvontavastuulla olevilla EU:n ulkorajan rajanylityspaikoilla liikenne väheni noin viidellä miljoonalla rajanylityksellä vuoteen 2007 verrattuna. Suomen ja Venäjän välisellä rajalla liikenne on hieman kasvanut, mutta vastaavasti ulkorajat ylittävä lentoliikenne ja Helsingin sataman ulkorajaliikenne on vähentynyt. Vähenemisen pääsyynä on Schengenalueen laajeneminen ja siitä aiheutunut Suomen ja Viron välisen laivaliikenteen sekä Suomen ja yhdeksän EU-valtion välisen lentoliikenteen muuttuminen sisärajaliikenteeksi, johon ei normaalitilanteessa kohdisteta rajatarkastuksia. Suomen merialueilla kauppa-alusliikenne on säilynyt vilkkaana. Vastatakseen meri- ja ympäristöonnettomuusuhkiin Rajavartiolaitos on kehittänyt valmiuksia merellisten suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan. Rajaturvallisuuden ylläpitämisen ylikansallisuus vahvistuu EU:ssa edelleen, mutta jäsenvaltioiden vastuu ulkorajoistaan säilyy. Rajavartiolaitos on osallistunut operatiiviseen yhteistyöhön ja järjestelmien kehittämiseen aktiivisesti ja ylläpitänyt nopeiden rajainterventioryhmien edellyttämää kansallista henkilöstöpoolia. Lisäksi Rajavartiolaitos on osallistunut useisiin Frontexin koordinoimiin operaatioihin EU:n ulkorajoilla ja Raja- ja merivartiokoulun asema yhtenä Frontexin yhteistyöakatemioista on vahvistunut. Rajavartiolaitos on ylläpitänyt neliportaisen rajaturvallisuusmallin mukaisesti yhteyksiä EU:n ulkopuolelle, osallistunut valikoituihin rajaturvallisuushankkeisiin ja kriisinhallintaoperaatioihin sekä ylläpitänyt ulkomailla toimivaa yhdyshenkilöverkostoa. Rajavartiolaitosta koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksella (2005) täsmennettiin Rajavartiolaitoksen tehtäviä ja toimivaltuuksia esitutkintaviranomaisena. Rajavartiolaitosta ja rajavyöhykettä koskeva laaja lainsäädännön kokonaisuudistus tuli voimaan Vuoden 2005 uudistukseen sisältyi keskeisimpinä lakeina laki rajavartiolaitoksen hallinnosta (577/2995), rajavartiolaki (578/2005) sekä laki henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa (579/2005). Kokonaisuudistuksen käsittelyn yhteydessä eduskunta edellytti vastauksessaan (EV 92/2005 vp), että hallitus tarkkaan seuraa Rajavartiolaitosta koskevan lainsäädännön toimeenpanoa sekä huolehtii siitä, että hallintovaliokunnalle annetaan viimeistään vuoden 2008 loppuun mennessä seikkaperäinen kirjallinen selvitys Rajavartiolaitosta koskevan lainsäädännön toimivuudesta ja soveltamisesta. Edellä olevan perusteella eduskunnalle on syysistuntokaudella 2008 annettu edellytetty kirjallinen selvitys. Samanaikaisesti on valmisteltu nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys (219/2008 vp), jossa esitetään eräitä tarpeellisia muutoksia tehtäväksi Rajavartiolaitosta koskeviin säännöksiin. Lainsäädännön kokonaisuudistuksen jälkeen tutkinnassa olleiden ja syyteharkintaan saatettujen laittomaan maahantuloon tai sen järjestämiseen liittyvien rikostapausten kokonaismäärä on selvästi kasvanut. Näiden rikosasioiden tutkinta on keskittynyt erityisesti Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja Kaakkois-Suomen suurille rajanylityspaikoille. Vireillä olevaan rajavartiolaitoksen lainsäädäntöä koskevassa hallituksen esityksessä esitetään Rajavartiolaitokselle uusia toimivaltuuksia törkeän laittoman maahantulon ja siihen liittyvän ihmiskaupan torjuntakyvyn lisäämiseksi.

7 3 Hallitusohjelman turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko sekä sisäisen turvallisuuden ohjelma määrittävät myös Rajavartiolaitoksen kehittämistä. Rajavartiolaitos on osallistunut aktiivisesti näiden valtioneuvoston linjausten valmisteluun ja toimeenpanoon. Sisäisen turvallisuuden uhkien monitahoisuus ja niiden ilmenemismuotojen kytkeytyminen toisiinsa edellyttävät keskeisten turvallisuusviranomaisten yhteistoiminnan tiivistämistä. Rajavartiolaitoksen kannalta yhteistyön painopistealueita ovat olleet laittoman maahantulon ja ihmiskaupan torjunta, meripelastustoimi ja siihen liittyvä meriturvallisuus ja merellisten onnettomuuksien vähentäminen, merellinen ympäristönsuojelu ja öljyntorjunta sekä osallistuminen huumausaineiden salakuljetuksen ja varastetun omaisuuden maastaviennin torjuntaan. Rajavartiolaitoksen toiminnallisia valmiuksia parannetaan uusimalla ilma-alus- ja partiovenekalustoa. Hankintapäätös helikopterihankinnasta tehtiin huhtikuussa. Hankintapäätös Dornier-lentokoneen ympäristönvalvontalaitteiden uudistuksesta tehtiin maaliskuussa. Uuden PV 08 partiovenesarjan hankinta on käynnistetty. Sarjaveneestä solmittiin kesäkuussa sopimus 13 uuden veneen hankinnasta. Sopimukseen liittyy 8 veneen optio. Euroopan unionin rajaturvallisuuden kannalta vuoden 2008 keskeisempi asioita olivat EU:n rajaturvallisuuden kehittämishankkeita käsittelevä komission rajapakettitiedonanto ja siitä tehdyt neuvoston päätelmät, maahanmuuttopaketin hyväksyminen Eurooppa neuvostossa lokakuussa sekä Sveitsin liittyminen Schengen alueeseen Rajavartiolaitos jatkoi strategiansa mukaista tukipalvelujen kehittämistä. Pääosa rajavartiolaitoksen kiinteistöomaisuudesta siirrettiin Senaatti-kiinteistöjen omistajahallintaan vuoden 2008 alusta alkaen. Perustietotekniikan palvelutuotanto siirrettiin alkaen perustetulle sisäasianhallinnon tietotekniikkakeskukselle (HALTIK). Hallitusohjelman mukaiset konsernitasoiset palvelukeskushankkeet ovat kaventaneet viraston omaa taloudellista liikkumavaraa ja asettavat paineita myös palkkakustannusten hallintaan sekä nykyisten tehtävien toteuttamiseen aikaisempaa vähemmällä henkilöstöllä ja tuottavammin. Rajavartiolaitoksella on ollut riittävä henkilöstö tehtäviensä hoitamiseen vallitsevassa tilanteessa, mutta sen alueellinen sijoittuminen ei täysin vastaa toiminnallista tarvetta. Rajavartiolaitoksen tehtävissä käytettävä tekniikka on pidetty toimintakuntoisena. Teknisiä järjestelmiä ja laitteita ei ole kuitenkaan voitu uudistaa suunnitellussa aikataulussa määrärahavajauksen vuoksi. Rajavartiolaitoksen toimintamenojen kassamenot kasvoivat noin seitsemän miljoonaa euroa ja henkilötyövuodet vähenivät 30 henkilötyövuodella. Perustiedot Ta 2008 Tot 2008 Toimintamenot (milj. )*) Henkilötyövuodet (htv) *) Toimintamenot ovat kassamenoja ko vuoden hintatasossa. Rajavartiolaitoksen kustannukset olivat vuonna 2008 yhteensä 228 milj. euroa (235/2007). Kustannusperusteisen laskennan mukaan kustannusten lasku johtui pääosin pääomakulujen pienenemisestä (poistot ja pääoman laskennallinen korko pieneni n 7,9 miljoonaa euroa). Poistojen pieneneminen johtuu luovutetusta kiinteistövarallisuudesta. Kustannukset* Rajavalvonta Rajatarkastukset Meri- ja muu pelastustoiminta Sotilaallinen maanpuolustus Kustannukset yhteensä * Milj. euroa ko vuoden hintatasossa

8 4 2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on 1. Suomen rajaturvallisuus on parhaalla tasolla Euroopassa. Turvallisimmat ja sujuvimmat liikenneyhteydet Venäjän ja Euroopan unionin välillä kulkevat Suomen rajojen kautta. Rajavartiolaitoksen panos Euroopan Unionin ulkorajastrategian kehittämisessä ja eurooppalaisen yhteisvastuun toteuttamisessa on vahva. 2. Rajavartiolaitoksen toiminta lisää monipuolisesti kansalaisten arjen turvaa, erityisesti rajamaakunnissa ja saaristossa. 3. Suomen meripelastusjärjestelmä on Itämeren luotettavin. Rajavartiolaitoksen panos merellisen ympäristöturvallisuuden edistämiseksi on vahva. Toimintavalmius merellisten monialaonnettomuuksien varalta on hyvä. 4. Yhteiskunnan turvaamiseksi Rajavartiolaitos kykenee toimimaan kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, myös sodan aikana. Rajavartiolaitos toimii maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin luonnonoloissa. Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi perustuu rajavartiolaitoksen onnistumiseen rajavalvontaan, rajatarkastuksiin, meri- ja muuhun pelastustoiminnan sekä sotilaalliseen maanpuolustukseen liittyvässä laadunhallinnassa, tuottavuudessa ja taloudellisuudessa. Vuoden 2008 tavoitteena on säilyttää vaikuttavuus vähintään vuoden 2006 tasolla Tunnusluku Ta 2008 Tot 2008 Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ind) Laadunhallinta (ind) Tuottavuus (ind) Taloudellisuus (ind) Vertailulukuna on vuoden 2002 taso ( indeksiluku=100). Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallinen vaikuttavuudelle asetettua tavoitetasoa ei saavutettu ja se jäi kuusi prosenttiyksikköä alle vuoden 2006 tasosta. Syynä vaikuttavuuden laskuun on tuottavuuden ja taloudellisuuden heikkeneminen, mikä johtuu pääosin rajatarkastusten vähenemisestä n 4,7 miljoonalla sekä kassamenojen kasvusta n 7 miljoonalla eurolla. Merkittävin syy rajatarkastusten vähenemiseen oli Viron laivaliikenteen muuttuminen sisärajaliikenteeksi joulukuussa Laadunhallinnan lasku johtuu rajatapahtumien estämisen sekä selvitystason heikkenemisestä. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta on merkille pantavaa, että Rajavartiolaitoksen rikostorjunta on vakiinnuttanut asemansa kansallisessa viranomaiskentässä erityisesti laittomaan maahantuloon ja ihmiskauppaan liittyvien rikosten torjunnassa ja tutkinnassa. Poliisi on vähentänyt omaa vastuutaan kyseessä olevien rikosten selvittämisessä ja sektorivastuu on siirretty Rajavartiolaitokselle myös tekoihin liittyvän järjestäytyneen rikollisuuden osalta. Laittoman maahantulon järjestämisen tilastot ilmentävät, että Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan ydintoimialueen rikosilmoitusten määrä on ollut kasvussa. Rajaturvallisuustilanne valtakunnan maasto- ja merirajoilla on säilynyt vakaana. Rajanylityspaikkojen välisellä maa- ja merirajalla paljastetaan vuosittain muutamia kymmeniä luvattomia rajanylityksiä, joista suurin osa on vähäisiä ja huolimattomuudesta johtuvia. Laittoman maahantulon tarkoituksessa havaitaan vain yksittäisiä tapauksia. Laittoman maahantulorikosten selvitystaso on pysynyt tavoitetasolla. Meripelastustoimen johtamis- ja suoritusvalmiuden osalta on pidetty ympärivuorokautista valmiutta ja kaikkiin meripelastustoimen hätätilanteisiin on kyetty osoittamaan apua vaaditussa

9 5 ajassa. Apu on saapunut paikalle hätätilanteissa keskimäärin 29 minuutissa siitä hetkestä kun hätätilanne on tullut Rajavartiolaitoksen tietoon. 3. TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS Rajavalvonta Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Vuoden 2008 tulostavoitteet 1. Valtakunnan turvallisuusasioista vastaava johto pidetään tietoisena rajatilanteesta niin, että poliittiset, taloudelliset ja operatiiviset ratkaisut kyetään tekemään oikea-aikaisesti. 2. Rajatilanteen muutokset havaitaan ja rajatapahtumiin kyetään vaikuttamaan tärkeillä alueilla välittömästi. Muilla alueilla rajatapahtumat paljastetaan. Rajatapahtumista selvitetään jatkotoimenpiteitä varten tarvittavat tiedot kolmen vuorokauden kuluessa havainnosta. 3. Muodostetaan perusteltu tilannekuva sisärajojen kautta suuntautuvasta laittomasta maahantulosta, ja valmistellaan ulkomaalaisvalvonnan tehostamiseen liittyvät toimet EU:n rajanylitysasetuksen puitteissa. 4. Rajatilanteen jyrkkiinkin muutoksiin kyetään vaikuttamaan nopeasti ja tehokkaasti. Tulos Valtakunnan turvallisuusasioista vastaava johto pidettiin tietoisena rajatilanteesta määräaikaisilla tai erikseen pyydetyillä raporteilla sekä pitämällä rajatilannekatsauksia kokousten ja vierailujen yhteydessä. Rajatilannetta käsiteltiin säännöllisesti UM:n raja-asiaintoimikunnassa ja SM:n turvallisuusasiain johtoryhmässä. RVLE osallistui sekä sisäisen turvallisuuden tilannekuvan että VNK:n koordinoiman yleisen turvallisuustilannekuvan järjestelmien kehittämiseen ja tilannekuvan ylläpitämiseen. Rajatapahtumiin kyettiin pääsääntöisesti vaikuttamaan tulostavoitteen mukaisesti. Pääosaan rajatapahtumista kyettiin selvittämään tarvittavat tiedot jatkotoimenpiteitä varten kolmen vuorokauden kuluessa. Sisärajojen kautta tapahtuvasta laittomasta maahantulosta on muodostettu tilannekuva. Ilmiöön vaikuttamisen osalta on käynnissä selvitystyö Rajavartiolaitoksen esikunnassa. Rajatilanteessa ei vuositasolla tapahtunut merkittäviä muutoksia. Valmiutta ylläpidettiin tilanteen edellyttämällä tasolla.

10 6 5. Kansainvälisellä yhteistyöllä tuetaan rajavalvonnan päämäärien toteuttamista. Naapurimaiden ja EU:n keskeisiin rajoilla toimiviin viranomaisiin pidetään yllä toimivat yhteydet. EU:n rajaturvallisuuden kehittämistyöhön osallistutaan aktiivisesti. 6. Valtakunnan rajoja koskevat asiat hoidetaan kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Rajanylityspaikkojen esimiesten kuukausitapaamiset itärajan kansainvälisillä rajanylityspaikoilla ovat toteutuneet suunnitellulla tavalla. Yhteistyö Helsinki Vantaan lentoaseman ja muiden EUmaiden lentoasemien rajatarkastuksista vastaavien viranomaisten välillä on toiminut sekä kahdenvälisesti että EU:n rajaturvallisuusviraston alaisen lentoasemien yhteistyöverkoston ja yhteisoperaatioiden puitteissa. Rajavartiolaitoksen yhdyshenkilöverkostossa yhdyshenkilöt toimivat Petroskoissa, Murmanskissa, Pietarissa, Moskovassa ja Pekingissä. Itämeren rajaturvallisuusyhteistyötä (BSRBCC) jatkettiin Ruotsin puheenjohtajuudessa. Toiminnassa keskityttiin yhteistyön kehittämiseen operatiivisemmaksi ja pitkäjänteisemmäksi, sekä vahvistettiin suhteita muun muassa Frontex:n kanssa. Itämeren rajaturvallisuusyhteistyön mallia on aktiivisesti tuotu esille EU:n tasolla ja alueellisesti tapahtuvassa kehitystyössä. Pysyvä suomalais-venäläinen rajavartiotyöryhmä kokoontui neljä kertaa sekä pysyvän työryhmän alainen operatiivinen työryhmä kokoontui viisi kertaa. Suomi-Viro-Venäjä rajavartioyhteistyön johtotaso kokoontui kolme kertaa. Tähän liittyvässä alatyöryhmässä laadittiin yhteinen riskianalyysi. Lisäksi järjestettiin yhteiset merirajavalvonta- ja meripelastusharjoitukset sekä yhteinen pienveneiden valvontaoperaatio. Suomi-Norja-Venäjä rajavartioyhteistyön johtotaso kokoontui kerran ja sen alainen alueellis-paikallistaso neljä kertaa. Tähän liittyen laadittiin yhteinen riskianalyysi ja järjestettiin laittoman maahantulon torjuntaan liittyviä valvontaiskuja. EU:n rajaturvallisuusviraston hallintoneuvostossa kyettiin hyvin vaikuttamaan jäsenvaltioiden välisen rajavalvontayhteistyön kehittymiseen sekä viraston strategiseen kehittämiseen. Erillishankkeina asiantuntijatasolla osallistuttiin mm. viraston tilannekeskuksen FSC:n ja EU:n rajavalvontajärjestelmän EU- ROSURIN kehittämisprojekteihin sekä tuettiin kansallisen koordinaatiokeskuksen perustamista Romaniaan. EU:n rajavalvontayhteistyön lisäksi kehitettiin ja ylläpidettiin kahdenvälisiä suhteita sekä uusien että vanhojen EU:n jäsenmaiden ja EU:n uusien naapurimaiden rajavalvontaviranomaisten kanssa. Rajavartiolaitoksen edustajat osallistuivat kansainvälisen rajapoliisikonferenssin toimintaan päällikkötyöryhmässä ja rannikkovalvontatyöryhmässä. Valtakunnan rajoja koskevat asiat hoidettiin sopimusten mukaisesti. Kahdenvälisiä ja monenkeskisiä suhteita ylläpidettiin erityisesti Venäjän, Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa. Suomen hoitovastuulla oleva raja ja rajamerkit pidettiin sopimusten mukaisessa kunnossa. Kaikki rajatapahtumat käsiteltiin loppuun rajavaltuutettujen kesken.

11 7 7. Vaikutetaan siihen, että EU:n ulkorajalla on yhtenevä ja tehokas rajavalvontajärjestelmä. EU:n rajaturvallisuuden ja Schengenin yhteisten standardien sekä tarkastusjärjestelmän kehittämiseen on osallistuttu aktiivisesti. Hallintoneuvoston sekä muiden maahanmuutto-, raja- ja turvapaikka-asioita käsittelevien työryhmien ja komiteoiden kantojen kansallisella yhteensovittamisella on kyetty vaikuttamaan myös poliittisella tasolla. Oman panoksensa EU:n ulkorajojen operatiivisen yhteistoiminnan kehittämiseen ovat antaneet rajaturvallisuusvirastossa työskentelevät suomalaiset raja-asiantuntijat (pääjohtaja, hallintojohtaja ja kolme kansallista asiantuntijaa). Hankkeet 1. Laaditaan kokonaisvaltainen kehittämissuunnitelma rajavalvontajärjestelmän kehittämiseksi erillisen työryhmän toimesta Toteutuminen Rajavalvonnan kehittämissuunnitelman valmistelu on edelleen käynnissä. Sen ohella käynnistettiin uuden rajavalvontamallikonseptin käyttöönoton valmistelut. 2. Maarajan teknisen valvontajärjestelmän I modernisointi ja laajentaminen painopistealueilla 3. Tuetaan maa- ja merirajojen valvonnan tuloksellisuutta kehittämällä teknistä valvontaa sekä niihin liittyviä johtamis- ja esitysjärjestelmiä. Käynnistetään tehdyn esiselvityksen perusteella kehittämishanke (MRTV II) teknisen valvonnan kehittämiseksi. 4. Kehitetään kykyä hallita vaativat rajavartiotilanteet sekä rajavartiolaitoksen erityisosaamisen ja -kaluston käyttöä ja käyttövalmiutta terrorismin torjuntaan ja muihin erityistilanteisiin liittyvissä, poliisin johtovastuulla olevissa operaatioissa. Ylläpidon ja modernisoinnin osalta kaikkia hankkeita ei saatu toteutettua rajallisista voimavaroista johtuen. Teknisen valvonnan kattavuuden laajentaminen itärajan painopistealueella siirtyi toteutettavaksi vuonna MRTV II - hanketta ei ole käynnistetty. Osana teknisen valvonnan tulevaisuuden kehittämistä on selvitetty eri vaihtoehtoja teknisen valvonnan toteutukselle. Suorituskykyä on parannettu ylläpitämällä osaamistaso ja varustus korkeatasoisena. Yhteistoimintaa muiden viranomaisten kanssa on harjoiteltu käytännön tasolla.

12 8 5. Kaakkois-Suomen rajavartioston ja Suomenlahden merivartioston valmiusjoukkueiden kehittäminen. Selvitetään valmiusjoukkuetoiminnan kehittämistarpeet ja mahdollisuudet. Valmiusjoukkuetoiminnan jatkokehittämisen selvitystyö on käynnistetty. 6. Valtakunnallisten rajavartioreservien tarpeen, toimeenpanovaatimusten ja varustuksen tarkastaminen osana yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian toimeenpanoa. 7. Rajavartiojoukkojen tilanteiden hallintaa koskevien käyttöperiaatteiden tarkastaminen osana meneillään olevaa valmiussuunnittelua ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian toimeenpanoa. 8. Talousvyöhykevalvontaan ja terrorismin torjuntaan merellä vastaaminen myöhemmin tarkentuvien vaatimusten mukaisesti. 9. Toimeenpannaan kahdenvälisesti Viron kanssa ja kolmikantaisesti Viron ja Venäjän kanssa sovitut toimenpiteet mm. merirajan vartioinnissa ja riskianalyysiyhteistyössä. Valtakunnallisten rajavartioreservien toimeenpanon suunnitelmia ei ole päivitetty. Rajavartiojoukkojen tilanteiden hallintaa koskevien käyttöperiaatteiden tarkastaminen ja päivittäminen on edelleen käynnissä osana valmiussuunnittelua. Toimenpiteet ovat vielä keskeneräiset.. Viron ja Venäjän kanssa rikostorjunta- ja analyysiyhteistyötä toteutettu kolmikantaisessa työryhmässä, jonka puheenjohtajuusvuorossa oli Venäjä. Työryhmä valmisteli keväällä yhteisen analyysin Suomenlahden alueen uhkista rajaturvallisuudelle. Analyysi päivitettiin lokakuussa Analyysin perusteella toteutettiin kesällä yhteen sovitettu huviveneliikenteeseen kohdistunut operaation Suomenlahden alueella. Viron kanssa on kahdenvälistä yhteistyötä toteutettu sekä valtakunnallisella tasalla, että alueellisella tasalla vartiostojen välillä mm. analyysihenkilöstön säännöllisissä tapaamisissa. SLMV on lisäksi sijoittanut yhteyshenkilön Viron Pohjoisen rajavartioston esikuntaan Tallinnaan.

13 9 10. Konkreettisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin perustuva Suomen ja Venäjän rajavartioyhteistyö. 11. Ylläpidetään henkilön rajaturvallisuusasiantuntijan henkilöstöpoolia EU:n rajaturvallisuusoperaatioihin ja siviilikriisinhallintatehtäviin. Luodaan edellytykset käyttää ainakin yhtä vartiolaivaa ja ilma-aluksia EU:n rajaturvallisuusoperaatioissa. 12. Rajavartiolaitoksen kevyen helikopterikaluston ja partiovenekaluston uusiminen. Yhteistoiminnasta laaditaan eri toiminnan tasoilla vuosisuunnitelmat. Rajavartioyhteistyötä on syvennetty erityisesti rajat ylittävän rikollisuuden torjunnan valmiuksien lisäämisessä. Helsinki - Vantaan lentoaseman ja Venäjän keskeisten Suomen läheisten lentoasemien välisestä rikostorjuntayhteistyöstä rajaturvallisuuteen liittyen on laadittu yhteistyösuunnitelma, jossa todetaan tavoitteet, yhteistyötasot, operatiivisen tiedon vaihto ja operaatiot. Suomen ja Venäjän rajavaltuutettujen välisten yhteisten rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaan liittyvien yhteistoimintasuunnitelmien laadinta käynnistettiin vuoden 2008 aikana. Vuoden aikana toteutettiin alueellisella tasolla yhteen sovitettu rajaturvallisuusoperaatio rajanylityspaikalla sekä toteutettiin maastorajalla yhteen sovitettuja rajanvalvontaharjoituksia. Henkilöstöpoolia on pidetty yllä. Pooliin sisältyvää EU:n nopeiden rajainterventioryhmien (RABIT) edellyttämää ja myös rajaturvallisuusviraston operaatioiden (FJST) käyttöön tarkoitettua 38 henkilön RVL:n kansainvälistä valmiusjoukkoa käytettiin yhteensä 24 yhteisoperaatiossa vuoden 2008 aikana. Vartiolaivan käytölle yhteisoperaatiossa ei ollut edellytyksiä, mutta RVL:n ilma-alus (DO 228) osallistui kahteen otteeseen Kreikan alueella pidettyyn operaatio Poseidoniin. Pooliin kuuluvaa henkilöstöä on lisäksi käytetty viidessä EU:n siviilikriisinhallinta- ja rajaoperaatiossa. Rajavartiolaitos on tehnyt sopimukset kolmen helikopterin ja 13 partioveneen hankinnasta. Sopimuksiin sisältyy optiot yhden helikopterin ja kahdeksan partioveneen lisähankinnasta. Perustiedot Ta 2008 Tot 2008 Partiointi (tuntia) josta itärajalla Kiinteä valvonta (tuntia) Tarkastukset (kpl) Havaittu rajatapahtuma (kpl) 1) Havaitut rikkomukset (kpl) 2) Toimintamenot (milj. ) Henkilötyövuodet (htv) ) Henkilön, ilma-aluksen tai aluksen luvaton rajanylitys tai muu rajatapahtuma 2) Valtioraja-, rajavyöhyke, metsästys-, kalastus-, vene- ja maastoliikenne- jne rikkomukset ja rikokset. Partioinnin määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, koska rajavartiostoissa oli edellisvuosia vähemmän rajavartiomiehiä komennettuna tukemaan painopistealueiden rajanylityspaikkojen rajatarkastuksia. Partioinnin kokonaismäärässä sekä partioinnissa itärajalla jäätiin kuitenkin alle tavoitetason Kiinteän valvonnan tavoitetasoa ei saavutettu, mutta kiinteän valvonnan kokonaismäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna hieman. Rajavalvontaan liittyvien tarkastusten tavoite ( ) lähes saavutettiin. Tarkastusten määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna. Tarkastukset kohdentuivat pääosin ulkomaalaisvalvon-

14 10 taan sekä vene-, maasto- ja tieliikennesäännösten että kalastuksen ja metsästyksen valvontaan. Rajatapahtumia havaittiin 60 kappaletta. Luvattomista rajanylityksistä estettiin 79% ja paljastettiin 95%. Rajavartiolaitoksen tutkintavastuulle tulleista rajatapahtumista kyettiin selvittämään syyllisyys katsausjakson loppuun mennessä 85 % tutkituista tapauksista. Selvitystaso laski edelliseen vuoteen verrattuna. Rajatapahtumat selvitettiin jatkotoimenpiteistä päättämisen edellyttämällä tavalla pääosin alle kolmen vuorokauden kuluessa havainnosta. Suomenlahdella, Pohjanlahdella ja Pohjoisella Itämerellä havaittiin vuonna 2008 yhteensä 110 öljypäästöä, joista 96 Suomen talousvyöhykkeellä. Merkittävä muutos edellisiin vuosiin verrattuna oli erityisesti yksityishenkilöiden tekemien öljypäästöhavaintojen kuusinkertaistuminen. Rajavartiolaitoksen ilma-alukset havaitsivat merellisen ympäristövalvonnan yhteydessä päästöistä 55. Näistä valvontalentokoneella havaittiin 35 ja helikopterilla 20. Ilma-alusten tekemät havainnot vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna, vuonna 2007 Rajavartiolaitoksen ilmaalukset havaitsivat 76 päästöä. Vaikka valvontalentokoneella havaittujen päästöjen lukumäärä laski edellisiin vuosiin verrattuna, päästöjen yhteenlaskettu tilavuus kuitenkin kasvoi. Vuonna 2008 kaikkien päästöjen tilavuudeksi arvioitiin vähintään kuusi kuutiota, kun se vuonna 2007 oli 3,8 m3. Kasvua selittää helmikuussa 2008 Viron puolella havaittu yli kolmen kuution yksittäinen öljypäästö. Suurin osa havaituista päästöistä oli kuitenkin pieniä. Valvontalentokoneella havaituista öljypäästöistä 89% oli tilavuudeltaan alle 100 litraa ja päästöistä alle 10 litraa oli 63%. Edellisvuoden tapaan muiden kuin Rajavartiolaitoksen ilma-alusten havaitsemat päästöt olivat lähinnä satamien tai rannikon läheisyydessä. Lentovalvonnassa suurin osa päästöistä keskittyi Suomenlahdelle, itä-länsisuunnassa kulkeville laivareiteille. Suomen tekemistä havainnoista 17 oli Viron talousvyöhykkeen puolella. Viron valvontalentokone puolestaan havaitsi kuusi öljypäästöä Suomen puolella. Myös satelliittikuvilta havaitut öljypäästöt olivat lähinnä Suomenlahdella. Vuonna 2008 Suomen alueelta saatiin 235 satelliittikuvaa, joista valtaosa saatiin Euroopan Meriturvallisuusviraston (EMSA) tarjoamina. Yksi öljypäästövalvonnassa käytettävä satelliittikuva kattaa kerrallaan jopa 400km x 400 km alueen. Satelliittikuvilta havaittiin pohjoisella Itämerellä 124 mahdollista öljypäästöä, joista 21 voitiin varmentaa öljyksi. Suomen alueella satelliittikuvalta havaittiin 28 mahdollista öljypäästöä, joista yhdeksän varmennettiin öljyksi. Rajavartiolaitos teki hallinnollisen tutkinnan alusten laittomiin öljypäästöihin liittyen kahdeksassa tapauksessa ja määräsi yhden euron suuruisen hallinnollisen öljypäästömaksun. Kahdessa tapauksessa maksu jätettiin määräämättä päästöjen vähäisyyden vuoksi ja viiden tapauksen osalta tutkinta oli vielä vuodenvaihteessa kesken. Edellä mainituista kahdeksasta päästöstä kaksi tapahtui Suomen talousvyöhykkeellä, yksi aluemerellä, kaksi saaristossa ja kolme satamassa. Tehostuneen valvonnan ansiosta suurten alusöljypäästöjen määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna ja tietoisuuden lisääntymisen myötä alusöljypäästöjä koskevien ilmoitusten ja havaintojen lukumäärä kasvoi 38 % vuodesta Helsingin käräjäoikeuden merioikeudessa käsiteltiin kahta valitusta Rajavartiolaitoksen vuonna 2007 ja 2008 määräämistä öljypäästömaksusta. Merioikeus hylkäsi molemmat valitukset ja pysytti Rajavartiolaitoksen maksupäätökset. Merioikeuden ratkaisuista toinen jäi lainvoimaiseksi ja toisen osalta asian käsittely jatkuu Helsingin hovioikeudessa.

15 11 Toiminnan tuloksellisuus Tulosmittarit Ta 2008 Tot 2008 Toiminnallinen tuloksellisuus (ind) Laadunhallinta Rajatilannekuva (tasoluokitus 0-10) 8,2 8,3 8,3 8,0 8,4 Rajatapahtumien estäminen (%) 89 % 95 % 89 % 97 % 79 % Rajatapahtumien paljastaminen (%) 68 % 81 % 81 % 80 % 95 % Rajatapahtumien selvitysaika (pv) 4,2 3,3 3,3 3,4 3,0 Rajatapahtumien selvitystaso (%) 100 % 97 % 98 % 95 % 85 % Rajatapahtumien käsittely (%) 100 % 98 % 98 % 100 % 98 % Tuottavuus (valvonnan kattavuus/htv ind) Taloudellisuus (milj. /valv. kattavuus ind) Rajavalvonnan tulosalueella tehokkuuden tavoitetasot ylitettiin. Tuottavuus laski kolme prosenttiyksikköä ja taloudellisuus säilyi ennallaan edellisestä vuodesta. Vuonna 2008 partioitiin ja suoritettiin kiinteää valvontaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Tulosalueelle kohdentui n 100 henkilötyövuotta enemmän kuin edellisenä vuonna ja tulosalueen kassamenot kasvoivat 11 miljoonaa euroa. Laadunhallinnan tavoitetta ei saavutettu ja laadunhallinta heikkeni edellisestä vuodesta 17 prosenttiyksikköä. Laadunhallinnan lasku johtui rajatapahtumien estämisen ja selvitystason heikkenemisestä. Tulosalueen kokonaistuloksellisuus laski kymmenen prosenttiyksikköä. Rajatarkastukset Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Vuoden 2008 tulostavoitteet 1. Kaikille Schengenin ulkorajan ylittäville henkilöille tehdään Euroopan unionin lainsäädännössä edellytetty rajatarkastus. Valmius sisärajatarkastusten palauttamiseen pidetään yllä Tulos Rajatarkastusten kattavuus oli 99,9%. Schengenin alueen sisärajaliikenteen laajenemiseen edellyttämät valmistelut toteutettiin. Suomen ja uusien Schengenjäsenmaiden välinen, erityisesti Viron liikenne muuttui sisärajaliikenteeksi lukien. Rajavalvonta palautettiin tilapäisesti sisärajoille ETYJ- huippukokouksen vuoksi Matkustajien keskimääräiset odotusajat rajanylityspaikoilla maarajoilla ja lentoasemilla ovat poikkeustilanteita lukuun ottamatta enintään 10 min ja merirajoilla enintään 30 min. Matkustajien keskimääräiset odotusajat olivat maarajoilla ja lentoasemilla kahdeksan minuuttia. Ne kyettiin siis säilyttämään maarajoilla ja lentoasemilla tavoiteaikojen mukaisina, vaikka liikennemäärät kasvoivat. Kaakkois-Suomen rajanylityspaikat ruuhkaantuivat raskaan liikenteen osalta. Pisimmillään rekkaliikenteen jonot olivat Vaalimaalla yli 60 kilometriä.

16 12 3. Rajatarkastuksissa, niihin liittyvissä tutkinnoissa ja hallintopäätöksissä huolehditaan toimenpiteen kohteena olevan henkilön oikeusturvasta. 4. Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä estetään ja paljastetaan. Rajavartiolaitoksen vuonna 2008 suorittamasta noin 11,7 miljoonasta (16,5/2007) tarkastus- ja valvontatoimenpiteestä tehtiin Rajavartiolaitoksen esikunnalle 73 valitusta (42/2007) ja 24 kantelua (53/2007). Eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtiin Rajavartiolaitoksen toiminnasta neljä (11/2007) kantelua. Oikeuskanslerinvirastolle tehtiin yksi kantelu (0/2007). Valitusasioiden määrä on kasvanut edellisvuodesta. Kanteluasioiden määrä on laskenut aikaisempiin vuosiin verrattuna merkittävästi, mutta on edelleen vähäinen verrattuna rajatarkastusten määrään. Asian laadun kannalta määrällisesti eniten on kanteluita, jotka koskevat rajatarkastusten yhteydessä tehtyjen toimenpiteiden suhteellisuutta ja rajavartiomiesten käyttäytymistä tarkastusten yhteydessä. Pääosassa kanteluita aiheuttaneista tapauksissa virkamiesten on todettu toimineen moitteettomasti. Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä kyettiin paljastamaan ja pääosin myös estämään. Hankkeet 1. Rajanylityspaikkoja kehitetään vastaamaan rajanylitysliikenteen tarpeita erityisesti Vaalimaalla ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla sekä Kuusamon rajanylityspaikalla. 2. Valmistaudutaan tehostamaan RVL:n ja tullin tehtävien hoitamista tehtäväjakoa kehittämällä itärajan suurilla rajanylityspaikoilla. 3. Otetaan käyttöön biometristen tunnisteiden käsittelyyn liittyvää teknistä välineistöä rajatarkastuksissa. 4. Toimeenpannaan kahdenvälisesti Viron kanssa ja kolmikantaisesti Viron ja Venäjän kanssa sovitut toimenpiteet mm. rikostorjunta- ja riskianalyysiyhteistyössä. Toteutuminen Vaalimaalla jo vuonna 2006 suunniteltu raskaan ja kevyen liikenteen eriyttäminen ei edennyt lainkaan. Hanke pysähtyi Rajavartiolaitoksesta riippumatta päätettyihin uusiin tarkasteluihin. Hanke näyttäisi etenevän vuonna Rajanylityspaikkojen kehittämistä käsiteltiin venäläisen osapuolen kanssa säännöllisesti kaikilla yhteistoimintatasoilla. Helsinki-Vantaan lentoaseman ulkomaanterminaalin laajennus ja uusi matkatavaroiden käsittelykeskus valmistuvat vuonna Rajavartiolaitos osallistui hankkeen valmisteluun. Tullin ja Rajavartiolaitoksen tehtävien yhteensovittamista selvittävä työryhmä valmisteli ja sopi kokeilun aloittamisesta Nuijamaan rajanylityspaikalla maaliskuussa Kokeilu jatkuu vuoden 2009 marraskuulle asti. Helsinki-Vantaan lentoaseman rajanylityspaikan automaattisen rajatarkastusjärjestelmän pilotointi aloitettiin ja jatkettiin helmikuulle 2009 asti. Järjestelmä perustuu matkustajan biometriseen tunnistamiseen. Kokemukset ovat lupaavia. Itärajalle soveltuva automaattilinjaston pilotoinnin valmistelu aloitettiin loppuvuonna Kolmikantaisessa Viro-Venäjä-Suomi rajaturvallisuusyhteistoiminnassa toteutettiin yksi pienveneiden valvontaoperaatio. Lisäksi kolmikantayhteistoiminnassa laadittiin yhteinen riskianalyysi.

17 13 5. Otetaan käyttöön APItietojen (matkustajatiedot) mahdollistama ennakkoprofilointi lentoliikenteessä sekä kehitetään API-tietojen vastaanottamisvalmiuden laajentamista koskemaan myös muut liikennemuodot ja valmistaudutaan PNRtietojen (varausjärjestelmätiedot) vastaanottoon lentoliikenteessä. 5. Kehitetään PTRyhteistyötä ja kansainvälisten rajatarkastusasiantuntijoiden toimintaa rajat ylittävän monialarikollisuuden torjunnassa ml. valtakunnallinen riskianalyysijärjestelmä 6. Kehitetään rikostorjuntaa ja erityisesti rikostiedustelua ja tarkkailua siten, että se tukee entistä tehokkaammin rajatarkastuksia 7. Toteutetaan sisäisen turvallisuuden ohjelman ja sisäasiainministeriön ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman rajavartiolaitokselta edellyttämät toimenpiteet ja osallistutaan aktiivisesti ohjelman valmisteluun ja toimeenpanoon API-tietojen vastaanottoon tarvittava määrittelytyö on toteutettu. Valmistelu jatkuu siten, että tietojen vastaanottovalmius saavutettaneen vuoden 2009 aikana RTT-hankkeen yhteydessä toteutettuna. PNR-tietojen vastaanotosta on käynnistetty selvitystyö. PTR-yhteistyötä on kehitetty mm. osallistumalla poliisin johtaman viranomaisten yhteisen PTR-rikostiedustelutoiminnon kehittämistä suunnittelemaan asetetun työryhmän työhön. Työryhmän väliraportti valmistui vuoden aikana. Mahdolliset päätökset toiminnon kehittämisestä raportin perusteella tehtäneen vuonna Valtakunnallista riskianalyysijärjestelmää on kehitetty mm. strategisen riskianalyysin sisällön osalta Käytännön kehittämistyö on tapahtunut raja- ja merivartiostoissa, joissa harjaantuminen rikostorjunnan tehtävissä on tukenut rajatarkastuksia. Rajavartiolaitoksen esikunnassa rikostorjunnan kokonaiskoordinaatio, tiedustelu ja tarkkailu ml., päätettiin siirtää raja- ja meriosastolta oikeudelliselle osastolle. Rajavartiolaitos osallistui aktiivisesti sisäisen turvallisuuden ohjelman ja ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman päivitystyöhön. Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköt osallistuivat ohjelmien toteuttamiseen paikallistasolla. Perustiedot Ta 2008 Tot 2008 Rajatarkastukset ulkorajalla (milj.hlöä) 15,5 16,1 16,4 16,0 11,7 - josta viisumivelvollisten määrä (milj.hlöä) 4,4 4,8 5,5 4,3 6,0 Havaitut rikkomukset (kpl) 1) Toimintamenot (milj. ) Henkilötyövuodet (htv) ) Rajatarkastusten yhteydessä havaitut rikos-, ulkomaalais- ja tieliikennelain rikkomukset ja rikokset. Rajavartiolaitoksen valvontavastuulla olevilla EU:n ulkorajan rajanylityspaikoilla liikenne oli yhteensä 11,7 miljoonaa (16,4/2007) henkilöä, missä on laskua edellisvuoteen noin 28,5 %. Lasku johtuu käytännössä Viron laivaliikenteen muuttumisesta sisärajaliikenteeksi joulukuussa 2007 ja lentoliikenteen pienestä notkahduksesta vuonna Viisumivelvollisten määrä oli 6,0 milj (5,5/2007), missä on lisäystä edellisvuoteen noin 10,2 %. Rajatarkastukset kyettiin tekemään kattavasti (99,9 %). Rajanylitysliikenne Suomen ja Venäjän rajalla kasvoi. Venäjän rajan ylitti 7,7 (7,2/2007) miljoonaa henkilöä, joista viisumivelvollisia oli 6,0 miljoonaa henkilöä (78 %). Lentoasemien ulkorajaliikenne laski 3,9 miljoonaan (4,2/2007) rajanylitykseen eli laskua oli n 8,6 %. Viisumivelvollisia liikenteessä oli noin ( /2007); lasku oli 19,3 %. Liiken-

18 14 teen laskun pääsyynä oli tapahtunut Schengen -alueen laajeneminen sekä toissijaisena syynä talouskriisin vuoksi vähentynyt lentomatkustus. Rajatarkastukset palautettiin tilapäisesti sisärajoille ETYJ huippukokouksen vuoksi Uusien Schengen -jäsenmaiden ansiosta vähentyneen ulkorajaliikenteen vuoksi myös rajatarkastusten toimintamenot ja henkilötyövuodet vähenivät. Matkustajien keskimääräiset odotusajat kyettiin säilyttämään maarajoilla ja lentoasemilla tavoiteaikojen mukaisina, vaikka liikennemäärät kasvoivat. Sujuvan rajanylitysliikenteen tavoite ei itärajalla kaikilta osin toteutunut. Kaakkois-Suomen rajanylityspaikat ruuhkaantuivat raskaan liikenteen osalta. Pisimmillään rekkaliikenteen jonot olivat Vaalimaalla yli 60 kilometriä. Suomessa jouduttiin monen hallinnonalan ja viranomaisen välisiin erityisjärjestelyihin liikenneturvallisuuden ja rajanylitysten sujuvuuden turvaamiseksi. Suurin syy ruuhkiin on edelleen Venäjän raja-asemien läpäisykyky. Tilannetta vaikeutti Venäjän asetus n:o 304, jonka mukaan Vaalimaan vastaisella Torfjanovkan rajanylityspaikalla ei tullattu Venäjälle vietäviä autoja lainkaan, joten autokuljetukset ohjattiin Imatran ja Nuijamaan rajanylityspaikoille. Suomen puolella henkilöiden rajaliikenne ruuhkautui vain venäläisten juhlapyhien ja lomakausien meno- ja paluuliikenteen vilkkaimpina hetkinä. Eteläisen Suomen satamat, tieverkko ja rajanylityspaikat ovat edelleen keskeisessä asemassa Venäjän logistisessa järjestelmässä. Suomen toimiva logistiikka tie- ja rajanylityspaikkaverkostoineen toimii jatkossakin elintärkeänä kanavana Venäjän kasvaville markkinoille suuntautuvalle tavaravirralle talouden nyt meneillään olevasta taantumasta huolimatta. Suunnitelmissa oleva rekan pysäköintialue Vaalimaalla helpottaa tilannetta aikaisintaan vasta vuoden 2009 lopulla. Tielaitos toteuttanee Vaalimaalla suunnitelmissa olevan rekan pysäköintialueen 500 rekalle. Rajavartiolaitos käännytti valtakunnan rajoilta yhteensä 1471 (1601/2007) henkilöä. Käännyttämisperusteena oli useimmiten olettama tulojen hankkimisesta epärehellisin keinoin, väärien tietojen antaminen sekä maahantuloon vaadittavan matkustusasiakirjan, viisumin tai oleskeluluvan puuttuminen. Itärajalla käännytettiin 1145 henkilöä (1158/2007). Meriliikenteessä käännytettiin 25 henkilöä (112/2007). Lentoliikenteessä tehtiin 278 (316/2007) käännytystä. Vuoden 2008 luvuissa on mukana 22 Suomen ja Norjan välisellä rajalla käännytettyä henkilöä sekä yksi Suomen ja Ruotsin välisellä rajalla käännytetty henkilö ja vuoden 2007 luvuissa 15 Suomen ja Norjan välisellä rajalla käännytettyä henkilöä. Rajavartiolaitos vastaanotti 263 turvapaikkahakemusta (226/2007). Pääosa turvapaikkahakemuksista otettiin vastaan Helsinki-Vantaan lentoasemalla (201 kpl). Eniten turvapaikkaa hakivat Irakin (65), Venäjän (53), Somalian (38), Intian (15), Nigerian (12), Ghanan (8), Iranin (8), Sri Lankan (8),Algerian (5) ja Moldovan (5) kansalaiset. Rajatarkastusten yhteydessä havaittiin ulkomaalaislain rikkomuksia 693 (585/2007), rikoslain rikkomuksia 689 (2 146/2007), ajoneuvolain rikkomuksia 657 (989/2007) ja tieliikennelain rikkomuksia 453 (858/2007). Rajanylityspaikoilla paljastettiin väärennettyjä matkustusasiakirjoja, muita väärennyksiä sekä merkintöjen muutoksia 329 kappaletta (378/2007). Laittoman maahantulon järjestämisen osalta aloitettiin vuonna 2008 yhteensä 75 esitutkintaa (56/2007). Lukumääräisesti eniten tutkintoja oli SLMV:ssa 45 (42/2007).

19 15 Toiminnan tuloksellisuus Tulosmittarit Ta 2008 Tot 2008 Toiminnallinen tuloksellisuus (ind) Laadunhallinta (ind) Tarkastusten kattavuus (%) 99,9 % 99,9 % 99,9 % 100,0 % 99,9 % Tarkastusten laatu (%) 99,7 % 99,5 % 99,4 % 99,5 % 99,4 % Tarkastusten sujuvuus maarajoilla ja lentoasemilla (min) Tarkastusten sujuvuus satamissa (min) Oikeusturva (%) 100,0 % 99,2 % 99,8 % 99,5 % 99,9 % Tuottavuus (painotetut suoritteet/htv ind) Taloudellisuus (milj. /pain. suoritteet ind) Rajatarkastuksen tulosalueella tehokkuuden tavoitetasoa ei saavutettu. Tulosalueen kokonaistuloksellisuus heikkeni neljä prosenttiyksikköä. Tuottavuus heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna 11 prosenttiyksikköä ja taloudellisuus 9 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Rajatarkastusten määrä väheni 16,4 miljoonasta 11,7 miljoonaan tarkastukseen. Tulosalueelle kohdennettiin 158 henkilötyövuotta edellistä vuotta vähemmän ja kassamenot pienenivät 7 miljoonaa. Rajatarkastuksen laadunhallinnan tavoitetaso ylitettiin ja tunnusluku parani kolme prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna. Laadunhallinta paranemisen syynä on oikeusturvan myönteinen kehitys. Meri- ja muu pelastustoimi Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Rajavartiolaitos on aktiivisesti ollut mukana kehittämässä meriturvallisuutta ja meripelastuksen ennalta ehkäisevää työtä niin kotimaassa kuin kansainvälisissä järjestöissä. Meripelastustapahtumien määrä oli toista vuotta peräkkäin lievässä laskussa. Osa laskusta on selitettävissä vuoden 2008 osalta veneilyn vähenemisellä, mutta myös valistustyöllä on oma merkityksensä. Onnettomuuksien syiden perusteella huolestuttavaa kehitystä ei ole havaittavissa. Huviveneilyn ruorijuopumusepäilykset laskivat selvästi (n. -20 %) edellisestä vuodesta. Tapauksia oli vuonna 2008 yhteensä 206 kpl. Ennaltaehkäisyssä Rajavartiolaitos keskittyy jatkossa aiempaa enemmän meripelastustehtävien syiden analysointiin ja sen myötä valistustyön sekä kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön painopisteyttämiseen siten, että varsinkin pienveneisiin kohdistuvien tehtävien määrä saadaan Suomessa laskusuuntaiseksi lähitulevaisuudessa. Rajavartiolaitos on vuonna 2008 säilyttänyt Suomen meripelastusjärjestelmän tehokkaana. Tehokkuuden keskeisiä tekijöitä ovat hyvä tilannekuva, tiivis yhteistyö Rajavartiolaitoksen ja vapaaehtoisten meripelastajien kesken sekä matkapuhelinten paikannusjärjestelmän hyödyntäminen sekä pelastustapahtumien aktiivinen johtaminen. Paikannusjärjestelmän käytöllä etsintäajat ovat lyhentyneet ja etsintäalueet epäselvissä pelastus- ja avustustilanteissa ovat pienentyneet. Apua mereltä pyydetään nykyään matkapuhelimella aiempaa useammin (n. 76 % tapauksista). Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus päätoimijana merellisissä onnettomuustapauksissa on edelleen kasvamassa keskeisillä merialueilla. Itämeren voimakkaasti kasvavan kauppa-alusliikenteen erityisesti vaarallisten aineiden kuljetusten aiheuttaman merellisen uhkan johdosta Rajavartiolaitos on aiempaa selvemmin ottanut merellisen varautumisensa painopisteeksi vaativiin monialaonnettomuuksiin (ihmishenget ympäristövahingot - omaisuusvahingot) vastaamisen Suomen merialueilla ja tähän liittyen aktiivisesti kehittänyt merellisten viranomaisten yhteistoimintaa.

20 16 Rajavartiolaitos on edelleen merkittävin vesiliikenteen valvoja. Monivuotisen ja pitkäjänteisen vesiliikennetarkastustoiminnan ansiosta veneilijöiden varusteet merellä ovat jo melko hyvässä kunnossa. Päättyneen vuoden aikana Rajavartiolaitoksen yksiköt tarkastivat noin venettä. Valvonnan tuloksista ilmenee, että merialueella veneilevien turvallisuuskulttuuri on pääosin hyvässä kunnossa. Pelastustoimen yhteiskunnallista vaikuttavuutta on lisätty myös tukemalla hätäkeskus-, pelastus- ja merenkulkuviranomaisia sisävesialueella. Suomenlahden merivartioston johtokeskus on vastannut Saimaan alueen GMDSS-järjestelmän mukaisen hätäradioliikenteen päivystämisestä ja hätähälytysten välittämisestä hätäkeskukselle. Rajavartiolaitos on osallistunut vuoden 2008 aikana aktiivisesti hätäkeskustoiminnan ja yhteistyön kehittämiseen. Rajavartiolaitos on myös tukenut lentopelastustoimen järjestelyjä välittämällä ilmailuun liittyvät COSPAS- SARSAT hälytykset Länsi-Suomen merivartiostosta lentopelastuskeskuksille. Vuoden 2008 tulostavoitteet 1. Meripelastussuunnitelmat pidetään ajan tasalla. Merivartiostoissa ylläpidetään jatkuvaa johtamis-, viestitysja suoritusvalmiutta meripelastustoimen etsintä- ja pelastustehtäviin. 2. Kaikkiin merellä tapahtuviin hätätapauksiin kyetään osoittamaan apua viipymättä palvelutasopäätösten edellyttämällä tavalla. 3. Meripelastustoimen johtamisjärjestelmä on toimiva ja meripelastustoimeen osallistuvien viranomaisten ja yhteisöjen työnjako tarkoituksenmukainen ja tehokas. Meripelastuksen toimivuutta tuetaan johtamiskoulutuksella ja vaikuttamalla sidosryhmiin. 4. Lainsäädännön ja tekniikan sallimat mahdollisuudet etsintä- ja pelastustoiminnan tehostamiseksi hyödynnetään täysipainoisesti. 5. Naapurimaiden meripelastusjärjestelmiä tuetaan koulutuksella ja tarvittaessa kyetään antamaan operatiivista apua Itämeren alueella. Tulos Merivartiostoissa ylläpidettiin jatkuvaa meripelastustoimen johtamis-, viestitys- ja suoritusvalmiutta. Suunnitelmat pidettiin ajan tasalla. Lisäksi merivartiostot kehittivät suur- ja monialaonnettomuuksien johtamisvalmiutta sekä kouluttivat ja harjoituttivat muiden meripelastusviranomaisten avainhenkilöstöä johtoryhmäharjoituksissa kummallakin meripelastuslohkolla. Kaikkiin merihätätapauksiin kyettiin osoittamaan apua. 144 hätätilanteessa apua osoitettiin alle tunnissa ja kuudessa tapauksessa avun paikalle saaminen kesti 1-2 tuntia. Meripelastustoimen yksiköitä oli aina apua tarvittaessa saatavilla ja kaikki meripelastustehtäviin käsketyt yksiköt kykenivät suorittamaan tehtävänsä. Avun saatavuus ja nopeus sekä suorituskyky olivat kiitettävällä tasolla. Keskimääräinen vasteaika hätätilanteissa oli 29 minuuttia. Meripelastuksen johtamisjärjestelmä tarkastettiin vuoden aikana ja se on toimiva. Kaikkiin meripelastustoimen osapuoliin ylläpidettiin toimivat yhteistyösuhteet. Merivartiostot kehittivät suur- ja monialaonnettomuuksien johtamisvalmiutta sekä kouluttivat ja harjoituttivat muiden meripelastusviranomaisten avainhenkilöstöä. Meripelastustoimen neuvottelukunta kokoontui kerran. Raja- ja merivartiokoulu tuki meripelastustoimen suorituskykyä järjestämällä suunnitelmien mukaista johtamiskoulutusta. Rajavartiolaitoksen ja pelastustoimen kesken oli kaksi työryhmää joissa pyrittiin kehittämään meripelastustoimen ja pelastustoimen yhteistyötä. Rajavartiotoiminnan tietojärjestelmän meripelastussovellusta käytettiin täysimääräisesti meripelastustoimen etsintä- ja pelastustoiminnan johtamisen ja taltioimisen tukena. Vuoden 2008 aikana jatkettiin MKL:n kanssa GMDSS-radiojärjestelmän uusimisen suunnittelua. Kaikkiin ulkomailta tulleisiin avunpyyntöihin on pystytty vastaamaan ja apua annettu tarvittaessa Lisäksi COSPAS-SARSAT hälytyksissä (85 kpl), tehtiin yhteistyötä Norjan Bådön MRCC:n kanssa.