ARENE ry:n tietohallintohanke. Määrittelyprojekti ProAMK Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ARENE ry:n tietohallintohanke. Määrittelyprojekti ProAMK 1.11.2005 31.5.2007. Loppuraportti"

Transkriptio

1 ARENE ry:n tietohallintohanke Määrittelyprojekti ProAMK Loppuraportti

2 Sisällysluettelo 1. Hankkeen taustaa Hankkeen toimijat, tavoitteet, toiminta ja tulokset Projektin toteutunut kustannusarvio Projektin tulosten hyödyntäminen jatkossa Yhteistyön onnistuminen Julkisuus ja tiedottaminen Liitteet Orama Tuomas, projektipäällikkö, ProAMK Elsinen Eero, hallinto- ja talousjohtaja, PKAMK Harjulahti Eeva, lehtori, TUAMK Ikonen Petteri, Tutkimusjohtaja, Laurea Kailu Minka, projektisuunnittelija, ProAMK Koivukoski Pekka, tietohallintopäällikkö, OAMK Laakkonen Raijaliisa, vararehtori, VAMK Paturi Tuulikki, johtaja, Haaga-Helia Pitkäranta Timo, tietojärjestelmäpäällikkö, VAMK Puumala Tuukka, tekninen asiantuntija, ProAMK

3 1. Hankkeen taustaa 1.1 Nykytilanne Ensimmäisten ammattikorkeakoulujen vakinaistamisesta tulee kuluneeksi vuoden vaihtuessa 15 vuotta. Ammattikorkeakoulut koottiin useista erillisistä oppilaitoksista, joilla oli oma kulttuurinsa. Ensimmäinen suuri tehtävä kunkin ammattikorkeakoulun opetushallinnossa oli yhtenäistää nämä kulttuurit siten, että opetusministeriön ammattikorkeakoulujen toiminnalle asettamat tavoitteet pystyttiin toteuttamaan. Vielä nykyisinkin ammattikorkeakouluissa käytössä olevat opiskelijarekisteri-järjestelmät määriteltiin näiden tarpeiden pohjalta. Sen jälkeen tietojärjestelmiä on korjailtu, mutta niiden perusarkkitehtuuri, toteutuksessa käytetyt käsitteet sekä toimintalogiikka pohjautuvat runsaat 10 vuotta sitten rakennetulle perustalle Koulutuksen tietojärjestelmien tekniikasta, tietoturvasta ja ylläpidosta Ammattikorkeakouluilla käytössä olevat koulutuksen tietojärjestelmät on toteutettu nk. kaksikerrosarkkitehtuurilla, jossa käyttöliittymätaso ja toimintalogiikka muodostavat tason, joka sijoittuu tietokantatason päälle. Tämä arkkitehtuuriratkaisu hankaloittaa ja lisää kustannuksia ohjelmistoon tehtävissä muutoksissa. Suurimmalla osalla ammattikorkeakouluista on käytössä nk. suljettu tietojärjestelmä. Tietokantakuvaus on ohjelmiston toimittajan omaisuutta eikä sitä ole julkisesti dokumentoitu. Nykyjärjestelmistä puuttuu suurelta osin järjestelmäintegraatioon tarvittavat tiedonsiirtotai ohjelmistorajapinnat - erityisesti tiedon tallennus on vaikeaa ilman toimittajan tarjoamaa maksullista työkalua. Tämä on osa toimittajien liiketoimintaa, mutta sitoo kehitystyötä osin hyvin toimittajariippuvaiseksi. Toimittajien halu ylläpitää vanhan arkkitehtuurin järjestelmiä tulevaisuudessa voi heikentyä, koska se edellyttää henkilöstön osaamisen sitomista vanhentuneisiin tekniikoihin. Ohjelmistot ovat enemmän tai vähemmän epästandardeja. Tämä tulee aiheuttamaan suuren riskin järjestelmien ylläpidolle sekä niiden sisältämän tietosisällön (so. opiskelijarekisterin) tietojen saatavuudelle ja siirrettävyydelle tulevaisuudessa. Ilman yhteistyötä ohjelmistotoimittajan kanssa näiden tietojen hyödyntäminen on riskialtista. Loppuraportti

4 Vanhentunut arkkitehtuuri on lisäksi mahdotonta liittää osaksi sellaista arkkitehtuurikokonaisuutta, jota edellytetään esimerkiksi hallinnon sähköisen asioinnin viitekehyksessä (ISBN: ) ja Valtion tietohallinnon internettietoturvallisuusohjeessa (ISBN ) Koulutuksen tietojärjestelmien toiminnalliset puutteet ammattikorkeakoulutasolla Nykyiset opetus- ja opiskelijahallinnon tietojärjestelmät eivät tue riittävästi ajantasaisen tiedon raportointia yksittäisen opiskelijan, opiskelijaryhmän, koulutusohjelman, koulutusalan tai ammattikorkeakoulun tasolla. Tämä hankaloittaa opiskelua, opiskelijan ohjausta, opetusta ja sen arviointia, koulutusohjelman koordinointia sekä koko ammattikorkeakoulun toiminnan tuloksellisuuden säännöllistä seuraamista. Suljettuja järjestelmiä on myös hankala tai jopa mahdoton integroida kohtuullisilla kustannuksilla ammattikorkeakoulun muihin, esimerkiksi henkilöstöhallinnon, talouden, toiminnanohjauksen tai kulunvalvonnan järjestelmiin kahdensuuntaisesti. Samojen tietojen moninkertainen syöttö vaatii paljon henkilötyötä ja moninkertaistaa virhemahdollisuudet. Tämän seurauksena eheiden tilastojen ja raporttien tuotanto vaatii tietojen tarkistamisia manuaalisesti monista eri lähteistä, mikä taas vaatii paljon henkilötyötä. Täten kaikenlaista seurantaa vaativan tiedon tuottaminen kuormittaa ammattikorkeakoulun normaalia toimintaa Koulutuksen tietojärjestelmien toiminnalliset puutteet kansallisella tasolla Nykyiset opetus- ja opiskelijahallinnon tietojärjestelmät eivät tue opiskelijoiden liikkuvuutta ammattikorkeakoulujen tai ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä. Vaikka valtaosalla ammattikorkeakouluista on käytössään saman toimittajan opiskelijarekisteri-järjestelmä, ei järjestelmiä kohtuullisilla kustannuksilla saada kommunikoimaan toistensa kanssa. Liikkuvuutta korkeakoulujen välillä hankaloittaa myös opiskelijan identifioinnin automatisoinnin ongelmat; useiden ammattikorkeakoulujen opiskelijarekisteri-järjestelmissä yhdellä opiskelijalla on monta identiteettiä. Viranomaisten tiedonkeruut vaativat paljon manuaalista tietojen tarkistusta ja koontia ammattikorkeakoulun toisistaan erillisistä järjestelmistä. Tiedonkeruuaineistot toimitetaan siirtotiedostoina muodossa, joita yksittäinen ammattikorkeakoulu ei ilman merkittävää lisätyötä pysty hyödyntämään vaan hankkii omaa toimintaansa kuvaavat tiedot AMKOTAjärjestelmästä jälkikäteen. Loppuraportti

5 Käytössä olevista tietojärjestelmistä ei löydy myöskään tukea lakisääteiselle, koulutusprosessissa syntyneiden asiakirjojen hallinnalle (todistukset, opiskelijasuoritukset, valitukset ym.). Lisäksi puuttuu tuki sähköisten asiointijärjestelmien liittämiseksi opintohallinnon tietojärjestelmiin. ProAMK:n projektiorganisaatio 2. Hankkeen toimijat, tavoitteet, toiminta ja tulokset 2.1 Hankkeen toimijat ja tavoitteet Ammattikorkeakoulujen yhteisen opiskelija- ja opetushallinnon tietojärjestelmän määrityshanke käynnistyi ammattikorkeakoulujen ja opetusministeriön yhteisesti rahoittamana pääkonttorihankkeena syksyllä 2005 ja päättyi Hanke oli Arene ry:n koordinoima ja pääkonttorina toimi Helsingin ammattikorkeakoulu. Hankkeen tavoitteena oli määrittelyvaiheessa rajata tarkemmin tietojärjestelmään sisältyvät palvelut sekä kartoittaa nykytilanne niin järjestelmien kuin prosessi- ja tietosisältöjenkin näkökulmasta. Määrittelyvaiheen tuloksena oli tavoitteena tuottaa toteutusvaiheen ratkaisumalli ja lisäksi määritellään jatkokehityksen hallinta- ja toteutusmalli. Loppuraportti

6 Esivalmistelutyön pohjalta ARENE ry nimitti hankkeelle ohjausryhmän. Hankkeeseen oli palkattu täysipäiväinen projektipäällikkö vetämään määrittelyvaihetta. Kahdeksanhenkinen eri ammattikorkeakoulujen asiantuntijoista koottu projektiryhmä oli valittu ARENE ry:n tekemän osallistumishalukkuuskartoituksen perusteella. Määrittelytyössä projektiryhmän apuna toimii viisi eri alojen asiantuntijaryhmää. Lisäksi hankkeella oli palkattu projektisuunnittelija. 2.2 Keskeinen toiminta sekä hankkeen tulokset Määrittelyvaiheen merkittävin tehtävä oli kuvata ammattikorkeakoulujen perustoiminnan prosesseja siten, että kuvausten perusteella on mahdollista jatkaa tuotantovaiheen käynnistämiseen. Prosessien määrittely tehtiin asiantuntijaryhmien toimesta projektiryhmän jäsenten toimiessa asiantuntijuusalueensa vastuuhenkilöinä. Prosessikuvauksia tuotettiin erityisesti tähän tarkoitukseen suunnitellun syntaksin mukaan lähtökohtana prosessimallinnuksen standardit, joista mainittakoon BPMNnotaatio uimaratakaavioiden (Swimlane-) muodossa esitettäville liiketoimintaprosesseille (http://www.bpmi.org/). Käytettävät kaaviosymbolit olivat standardin mukaisia ja prosessikuvien piirtämiseen käytettiin Microsoft Visio -ohjelmistoa lähinnä sillä perusteella, että se oli kaikkien toimijoiden käytössä ja sen takia sopiva yhteiseksi työkaluksi, vaikkakin Microsoft Visio -ohjelmistossa onkin omat rajoitukset mm. hierarkian esittämisessä. Prosessikuvauksia tuotettiin n. 45 kappaletta. Kuvaukset käytettiin lausunnolla ammattikorkeakouluissa Ennen lausuntokierrosta järjestettiin laaja esittelykierros (7 tilaisuutta), joissa määrittelyprojektia esiteltiin n. 250 ammattikorkeakoulujen edustajille. Lausuntokierroksen jälkeen ohjausryhmä totesi, että on syytä pitää toinen lausuntokierros alkuvuonna 2007 kuvauksiin tehtyjen muutosten jälkeen. Toinen lausuntokierros pidettiin ja samalla pyydettiin ammattikorkeakoulujen näkemystä jatkohalukkuudestaan osallistumiseen. (Kooste vastauksista liite1.) Lausuntopyynnössä esitetyt kysymykset: Kysymys 1. Tulisiko joku kuvatuista palvelukokonaisuuksista jättää ProAMK-määrittelyn ulkopuolelle? Miten ulkopuolelle jätettävän palvelukokonaisuuden hallinnointi ja toiminnot on tällä hetkellä järjestetty ja miten aiotte niitä jatkossa hallinnoida, ylläpitää ja kehittää? Miksi kuvattu palvelukokonaisuus tulisi jättää määrittelyn ulkopuolelle? Loppuraportti

7 Kysymys 2. Tulisiko joku/jotkut kuvatuista prosesseista jättää ProAMK-määrittelyn ulkopuolelle? Miten ulkopuolelle jätettävien prosessien hallinnointi ja toiminnot on tällä hetkellä järjestetty ja miten aiotte jatkossa niitä hallinnoida, ylläpitää ja kehittää? Miten niitä mielestänne tulisi hallinnoida korkeakouluissa yleensä? Miksi kuvattu prosessi tulisi jättää määrittelyn ulkopuolelle? Kysymys 3. Voiko ammattikorkeakoulunne alustavasti sitoutua siihen, että se tulevaisuudessa tuottamaan kuvatuissa prosesseissa esitetyn tiedon sekä siihen, että prosessi saa tietojärjestelmästä kuvauksissa esitetyn tiedon? Jos ette, niin mitkä seikat estävät teitä tuottamasta tulevaisuudessa ProAMKin tarvitsemaa tietoa? Kysymys 4. Puuttuuko ProAMK-kuvauksista joku oleellinen kokonaisuus/prosessi, jonka toiminnot tulisi huomioida ProAMK-määrittelyssä? Mikä? Miten korkeakoulunne on toteuttanut puuttuvat palvelut ja onko niiden dokumentaatio mahdollisesti ProAMK-määrittelyn käytössä? Kysymys 5. Yleisiä kommentteja. Toinen lausuntokierros aiheutti sen, että hankesuunnitelman tavoitteita tarkennettiin siten, että kevään aikana tarkoituksena ollut kuvausten tarkentaminen toteutettiin lisäämällä kuvauksiin käyttötarinoita, joilla pyrittiin edelleen täydentämään tehtyä työtä. (Prosessikuvaukset: https://www.proamk.fi/moodle/mod/resource/view.php?id=107) Saaduissa prosessikuvausten lausunnoissa oli ainakin osittain havaittavissa sellainen piirre, että mitä tarkemmin jokin prosessi tai sen osa oli kuvattu, sitä enemmän siihen tuli kritiikkiä ja lausuntoja omassa ammattikorkeakoulussa eri tavalla toteutetuista prosesseista tai toimintatavoista. On ehkä helpompi sitoutua periaatteellisella tasolla jonkun prosessin toimintaan kuin täsmällisemmin määriteltyyn prosessiin, jossa ehkä tulee eroja jo käytössä olevaan ja itse jo toteutettuun prosessiin. Tuotettujen prosessikuvausten yksityiskohtaisuuden taso vaihteli aika paljon. Esimerkiksi T&K prosessien kuvaus on hyvin karkealla tasolla, kun taas käyttäjätunnusten hallinta on esitetty suhteellisen yksityiskohtaisella tasolla. Loppuraportti

8 Sanastotyö aloitettiin prosessikuvausten ensimmäisten versioiden tuottamisen jälkeen. Sanaston laajuus on noin 180 termiä ja niiden käsitettä sekä viittauksia muihin sanastoihin. Työssä on käytetty tallennustyökaluna opetusministeriön käsiterekisterin kopiota, jotta sanasto olisi tarvittaessa mahdollista myöhemmin tavoitteiden mukaisesti sijoittaa osaksi opetusministeriön käsiterekisteriä. Sanastotyö käynnistyi suhteellisen hitaasti, koska projektilla ei ollut kevään aikana ammattimaisia resursseja käytettävissä sanastotyöhön. Olisi ehkä ollut viisasta palkata jo heti vuoden 2007 alusta ammattimallintajia tai konsultteja sanastotyöhön. Epätietoisuus rahoituksesta kesän 2007jälkeen vaikeutti rekrytointeja. Projekti on osallistunut virtuaaliyliopiston koordinoimaan M- määrittelytyöhön. Projektissa järjestettiin 3 seminaaritilaisuutta, joissa tavoitteita esiteltiin ja asiantuntijaryhmät saattoivat työskennellä workshopeissa. Lisäksi projekti osallistui yhdessä Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n kanssa tammikuussa 2007 pidettyyn Opintohallinnon käsitteet ja prosessit -seminaarin järjestelyihin. Projektin edustajia haastateltiin myös yliopistojen opintohallinnon tietojärjestelmäselvityksen ja opetusministeriön Sähköisen asioinnin edistäminen korkeakouluissa (SED)-työryhmän toimesta. Lisäksi kartoitettiin nykyjärjestelmiä niiltä osin kun ammattikorkeakouluilta tietoa saatiin. (Kooste kartoituksesta liite2.) Projektin tapahtumat ja eteneminen aikajärjestyksessä: Ohjausryhmän järjestäytyminen, projektipäällikön valinta, rahoitushakemus syksy 2005 Projektiryhmän työskentelyn alkaminen, tammikuu 2006 Aloitusseminaari (Asiantuntijaryhmien työskentely alkaa) Kesäseminaari Syysseminaari (Käsitteet) Projektin ja lausuntokierroksen esittelytilaisuudet: Turku Lahti Jyväskylä Helsinki Helsinki Loppuraportti

9 Oulu Vaasa lausuntokierros (Prosessikuvausten 1. versio) 2. lausuntokierros (Prosessikuvausten 2. versio, kysely sitoutumisesta) Lisäksi tutustuminen ulkomaalaisiin opiskelija- ja opetushallinnon tietojärjestelmiin seuraavissa tapahtumissa: Belfast, AUA Conference (The Association of University Administrators) Nottingham, AUA Conference (The Association of University Administrators) 3. Tavoitteiden toteutuminen suhteessa hankesuunnitelmaan 3.1 Yleistavoitteet Hanke-esityksessä mainittiin: Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry:n Tietohallintohankkeessa määritellään ja toteutetaan ammattikorkeakoulujen yhteinen opiskelija- ja opetushallinnon tietojärjestelmä, joka on ammattikorkeakoulun perustoiminnan keskeinen strateginen tietojärjestelmä Yleistavoitteessa on määrittelyvaiheen osalta onnistuttu hyvin. Määrittelyvaiheessa määriteltiin ja hyväksytettiin kymmeniä sellaisia perustoiminnan kannalta oleellisia prosesseja, joiden pohjalta voidaan alkaa suunnitella tulevaisuuden korkeakoulun opiskelija- ja opetushallinnon tietojärjestelmän jatkokehittämistä. Prosessikuvauksissa huomioon otettu yksittäisen toiminnon koko prosessin tuki ja suhde kokonaisuuteen sekä sähköisen asioinnin näkökulma mahdollistavat joustavan tietojärjestelmäkehityksen. 3.2 Tarkemmat tavoitteet tavoite Ensimmäiseksi tunnistetaan ja kuvataan nykytilan perusteella ne prosessit, jotka ovat yhteisiä kaikille toimijoille. Näiden perusteella määritellään järjestelmän ydintaso; se minimitaso, joka kommunikoi esimerkiksi KELAn, Tilastokeskuksen, Opetusministeriön jne. järjestelmien kanssa. Prosessien määrittely osoittautui haasteelliseksi tehtäväksi: kuvausten tarkkuustason tuli olla riittävä tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta toisaalta liiallinen tarkkuus esim. Loppuraportti

10 toimijaroolimäärittelyiden osalta olisi aiheuttanut ymmärrettävää sekaannusta ammattikorkeakouluissa. Tavoitteena oli, että määriteltyjä toimijoita löytyy ammattikorkeakouluista, eikä projektin tehtävänä ollut määritellä uusia toimijoita. Toisen lausuntokierroksen lisääminen aiheutti sen, että tavoitteissa määritelty ydintason määrittely päätettiin jättää mahdollisen jatkoprojektin tai toteutusvaiheen tehtäväksi. Mallinnustulos olisi saattanut olla tasalaatuisempi, jos olisi käytetty ammattimallintaja ainakin kokoamassa tai harmonisoimassa saatuja malleja tavoite Toiseksi tunnistetaan ja kuvataan ne kaikille yhteiset prosessit, joita tietojärjestelmän tulee tukea eri ammattikorkeakoulujen tarpeiden mukaan. Ammattikorkeakoulujen tarpeiden kartoittamiseksi haastateltiin eri toimijatahoja ja näiden haastatteluiden perusteella suurimmat puutteet todettiin olevan toiminnan suunnittelun ja seurannan työkaluissa. Myös aiemmin tehdyn esiselvityksen perusteella voitiin todeta, että korkeakoulujen tarpeet systemaattisen toiminnan suunnitteluun ja seurantaan ovat kasvaneet jatkuvasti eivätkä nykyiset käytössä olevat tietojärjestelmät kykene tuottamaan tarvittavaa suunnittelu- ja seurantatietoa. Kahden lausuntokierroksen tulosten perusteella voidaan todeta, että yksimielisyys kuvattujen prosessien sopivuudesta oli kattava. Ainoastaan T&K-palveluiden mukaan ottaminen nähtiin muutamassa lausunnossa tarpeettomaksi. Ohjausryhmä päätti kuitenkin, että jatkomäärittelyissä mitään kuvattua osa-aluetta ei ole syytä jättää pois. Vain yksi ammattikorkeakoulu ilmoitti, että ei ole tässä vaiheessa kiinnostunut osallistumaan jatkotyöskentelyyn. Perusteina olivat heidän näkemyksensä hankkeen laajuudesta ja suunnitellun aikataulun kireydestä; ei tehdyn määrittelyn laadusta. Kuvatut prosessikuvaukset liitteenä (Liite 3). Prosessikuvausten yhteydessä aloitettu sanastotyö todettiin erittäin tarpeelliseksi, mutta työn laajuuden ja käytettävissä olleen ajan rajallisuuden vuoksi työ jäi keskeneräiseksi (Sanasto liite 4). Loppuraportti

11 tavoite Kolmanneksi määritellään ne mallit, toimintatavat ja rajapinnat, joiden avulla ammattikorkeakoulut voivat liittää omia ja mahdollisesti ylläpitäjiensä järjestelmiä sekä rakentaa omia osioita osaksi yhteistä tietojärjestelmää. Rajapintojen, toimintatapojen sekä mallien määrittely päätettiin edellä mainituista syistä siirtää yksimielisesti hankkeen seuraavaan vaiheeseen. Tämän seuraavan vaiheen kesto tulisi olemaan tavoite Määrittelyvaiheen tuloksena syntyy myös toteutusvaiheen ratkaisumalli. Määrittelyvaiheessa ei kyetty osaksi aikataulun ja osaksi näkemysten jalostumattomuuden vuoksi tekemään esitystä toteutusvaiheen ratkaisumallista vaan se päätettiin sisällyttää projektin toisen vaiheen tehtäviin tavoite Lisäksi määritellään jatkokehityksen hallinta/toteutusmalli Määrittelyvaiheessa ei kyetty osaksi aikataulun ja osaksi näkemysten jalostumattomuuden vuoksi tekemään esitystä toteutusvaiheen hallinto/toteutusmallista vaan se päätettiin sisällyttää projektin toisen vaiheen tehtäviin. 4. Projektin toteutunut kustannusarvio Projekti pysyi budjetissaan suunnitellusti. Kaikki toimet kyettiin suorittamaan taloudellisesta näkökulmasta hyvin. Projektilta jäi n käyttämättä toteutumattomien ulkoisten asiantuntijapalveluiden hankkimatta jättämisen takia. Syynä tähän oli projektiryhmän päätös mallintaa prosessit ilman ulkopuolista tukea. Aikataulun muuttumisen vuoksi ei katsottu tarpeelliseksi hankkia asiantuntijapalveluita myöskään kuvattujen prosessien eteenpäin viemiseksi, vaan yksimielisesti esitettiin käyttämättä jääneiden rahojen siirtämistä ehdotettuun toiseen vaiheeseen. Hankkeen toteutuneet kustannukset esitetään liitteessä Projektin tulosten hyödyntäminen jatkossa Projektin tulokset on tarkoitus hyödyntää aiemmin mainitussa toisessa vaiheessa. Määrittelyprojektin aineisto toimii pohjana toisen vaiheen jatkotyöstölle tuotantovaiheeseen mentäessä. Prosessikuvaukset ovat myös hyödynnettävissä minkä Loppuraportti

12 tahansa korkeakoulun tai muun oppilaitoksen toiminnan kehittämisessä. Sanasto toimii hyvänä pohjana tulevaisuuden sanastotyölle. Projekti suositteli ohjausryhmälle toisen vaiheen käynnistämistä. Toisen vaiheen tehtävät olisivat: 1. Aloitetaan ProAMK I -vaiheessa määriteltyjä toimintaprosesseja palvelevan soveltuvin osin keskitetyn, modulaarisesti, vaiheittain toteutettavan tietojärjestelmän toteutuksen suunnittelu 2. Johtoryhmän johdolla selvitetään tarkemmin eri ratkaisuvaihtoehtoja alla mainitun tietojärjestelmän toteuttamiseksi esitettyjen ratkaisuvaihtoehtojen pohjalta 3. Johtoryhmän johdolla aloitetaan organisaatiomallin sekä liiketoimintaratkaisun määrittely yhdessä sidosryhmien kanssa erillisyksikkö-mallin pohjalta. 4. Selvitetään yhteistyömahdollisuuksia yliopistojen kanssa 5. Sovitaan hankkeen vaiheistuksesta ja aloitetaan sovittavan priorisoinnin mukaisesti kuvattujen prosessien mallinnus tietojärjestelmätasolle 6. Selvitetään mahdollisuus hyödyntää eri tahoilla tuotettuja tukisovelluksia tietojärjestelmän moduulien kehityksessä 7. Jatketaan sanastotyötä tavoitteena sanaston ja termien vakiinnuttaminen osaksi toimintaa ja liittäminen osaksi opetusministeriön käsiterekisteriä 6. Yhteistyön onnistuminen Projektin ja aihepiirin laajuus tekivät yhteistyön erittäin haastavaksi. Niin projekti- kuin asiantuntijaryhmien jäsenetkin tulivat hyvin erilaisista lähtökohdista, rooleista ja toiminnoista riippuen ammattikorkeakoulujen näkemyksestä. Projektityöskentelyyn osallistui n. 60 henkilöä n. 15 ammattikorkeakoulusta, eli kaikki ammattikorkeakoulut eivät olleet edustettuina. Tämä ei kuitenkaan ollut kynnyskysymys yhteistyölle. Seminaarit ja lausuntokierrokset mukaan lukien osallistujamäärä nousee useisiin satoihin. Loppuraportti

13 Projekti kykeni hedelmälliseen yhteistyöhön satunnaisista ristiriidoista huolimatta. Ajoittain projektiryhmän sisällä eri asiantuntija-alueiden erilainen lähestyminen käsiteltäviin asioihin aiheutti tilanteita, joiden vaikutusta ryhmän sisäiseen toimintaan ei voi pitää aina pelkästään positiivisena. Projektiryhmä suorittanee itsearvioinnin toimintatavoistaan. Yhteistyö eri toimijatahojen (Ammattikorkeakoulujen tietotekniikasta ja tietohallinnosta vastaavien verkosto AAPA, Virtuaaliammattikorkeakoulu VirtAMK, Suomen virtuaaliyliopisto SVY, SED, CSC, Opintoasioiden päälliköt jne.) kanssa oli sekä projektin, ja luultavasti myös muiden kannalta hyödyllistä ja avasi uusia yhteistyön mahdollisuuksia. Projektin asiantuntemusta hyödynnettiin Opetusministeriön asettaman Sähköisen asioinnin edistämisen työryhmän ja yliopistojen opintohallinnon tietojärjestelmäselvityksen työskentelyissä. 7. Julkisuus ja tiedottaminen Projektilla oli laadittu tiedotussuunnitelma. Projektista tiedotettiin laajasti internetsivujen (https://www.proamk.fi), erilaisten tilaisuuksien ja sähköisten tiedotteiden välityksellä ja sen tunnettuus oli hyvä koko koulutussektorilla. Projektin käyttämää organisaatiomallia on hyödynnetty muissakin korkeakoulusektorin projekteissa, kuten esimerkiksi yliopistojen tietovarastohankkeessa (YDW). 8. Liitteet Loppuraportti

Tietohallinto rakenteellisen kehittämisen tukena

Tietohallinto rakenteellisen kehittämisen tukena Tietohallinto rakenteellisen kehittämisen tukena Johtaja Hannu Sirén Yliopistojen IT-päivät 23.10.2008 TKK Dipoli 1 Eräitä meneillään olevia uudistuksia, joilla on vaikutusta tietohuoltoon 1. Korkeakoulujen

Lisätiedot

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma 12.11.2007 Janne J. Korhonen 12.11.2007 Agenda 1. Prosessit ja palvelut, BPM ja SOA 2. BPM-projekteista yleensä 3. Prosessin elinkaarimalli 4. Kokemuksia

Lisätiedot

Kokemuksia XDW-piloteista

Kokemuksia XDW-piloteista Kokemuksia XDW-piloteista Manne Miettinen KOTA-AMKOTA -seminaari 26.10.2011 CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. Käsitteitä Tietovarastopalvelu (Koti) CSC:n tarjoama data

Lisätiedot

OTM-HANKE. Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus

OTM-HANKE. Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus OTM-HANKE Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus Taustaa Aalto-yliopisto, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteishanke opintohallinnon tietojärjestelmien modernisoinniksi

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Tiimiopiskelu pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Tiimiopiskelu Tekniikka, ympäristö ja talous 20.12.2012 Tiedosto:

Lisätiedot

Yliopistojen opintohallinnon tietojärjestelmäselvitys

Yliopistojen opintohallinnon tietojärjestelmäselvitys Yliopistojen opintohallinnon tietojärjestelmäselvitys KOTA AMKOTA seminaari, Helsinki 6.11.2007 Sami Hautakangas, Selvitysmiesten tehtävät 1. Tunnistaa yliopistoissa käytössä olevat opintohallinnon tietojärjestelmät

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Lisätieto 15.2.2011 Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa

Lisätiedot

Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut

Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 12.-13.10.2011 Soile Pylsy, CSC CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. Puhuja? Soile

Lisätiedot

Korkeakoulujen IAM-ryhmän tilannekatsaus. Jari Järvinen, HAMK. 1/16/2012 Finnish IAM Task Force for Higher Education 1

Korkeakoulujen IAM-ryhmän tilannekatsaus. Jari Järvinen, HAMK. 1/16/2012 Finnish IAM Task Force for Higher Education 1 Korkeakoulujen IAM-ryhmän tilannekatsaus Jari Järvinen, HAMK 1/16/2012 Finnish IAM Task Force for Higher Education 1 IAM-ryhmä Missio: Kerätä, jakaa, dokumentoida ja arvioida hyviä käytänteitä, teknisiä

Lisätiedot

Opetushallitus. Asiantuntijapalvelut Oppijan palvelukokonaisuuden. Projektisuunnitelma

Opetushallitus. Asiantuntijapalvelut Oppijan palvelukokonaisuuden. Projektisuunnitelma Opetushallitus Asiantuntijapalvelut Oppijan palvelukokonaisuuden hops-palvelun vaatimusmäärittelyn tueksi Projektisuunnitelma Päivitetty 12.2.2014 Sisällysluettelo 1 Projektin yleiskuvaus... 3 1.1 Projektin

Lisätiedot

Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014. Timo Tirkkonen 26.1.2012

Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014. Timo Tirkkonen 26.1.2012 Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014 Timo Tirkkonen 26.1.2012 Taustaa TAHTOTILA Tilaajat ja palvelutoimittajat yhdessä yhteistyönä tekevät Suomen infra-alasta Euroopan tehokkaimman

Lisätiedot

Sähköiset palvelut - Isäntä ja renki

Sähköiset palvelut - Isäntä ja renki Sähköiset palvelut - Isäntä ja renki Projektikoordinaattori Minna Vänskä, Helsingin yliopisto Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät To 1.10.2009 6.10.2009 1 Sähköisiä palveluja asiakkaille Opintojen haku

Lisätiedot

Kooste kotitehtävien vastauksista. Kotitehtävä 6 - Ylläpito- ja kehittämismalli 29.4.2011

Kooste kotitehtävien vastauksista. Kotitehtävä 6 - Ylläpito- ja kehittämismalli 29.4.2011 Kooste kotitehtävien vastauksista Kotitehtävä 6 - Ylläpito- ja kehittämismalli 29.4.2011 1.) Järjestelmän ylläpitomalli? ja 2.) Järjestelmän jatkokehittämismalli? OPH on omistaja ja ylläpitäjä ja huolehtii

Lisätiedot

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 Aiheita RAKETTI hanke päättyi, työ jatkuu OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut Korkeakoulujen tietohallinnon

Lisätiedot

Koulutuksen järjestämislupaprosessin kehittäminen

Koulutuksen järjestämislupaprosessin kehittäminen Koulutuksen järjestämislupaprosessin kehittäminen Jukka Lehtinen Opetusneuvos OKM/Ammatillisen koulutuksen vastuualue AMKEn laivaseminaari 24. 26.3.2015 Ammatillisen koulutuksen ohjauksen- ja säätelyprosesseja

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon yhteistyön organisoiminen hankekauden jälkeen

Opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon yhteistyön organisoiminen hankekauden jälkeen RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon yhteistyön organisoiminen hankekauden jälkeen Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

Organisatorinen muutos

Organisatorinen muutos Organisatorinen muutos 22.11.2001 TieVie-kouluttajakoulutus Helsingin yliopisto Projektipäällikkö Janne Sariola Teemat Lähtökohtia Miksi strategia? Mitä? Sisällöt Miten? Toimenpiteet Miksi? Strategisen

Lisätiedot

Sanastotyö tietojärjestelmätyön tukena

Sanastotyö tietojärjestelmätyön tukena Sanastotyö tietojärjestelmätyön tukena Sanastokeskuksen 35-vuotisjuhlaseminaari Kohti tulevaisuuden sanastotyötä Ulla.Poutiainen-Lindfors@Evira.fi Yhtenäisen termistön merkitys korostuu Organisaatioiden

Lisätiedot

Korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto ja viranomaistietovirrat VIRTA-projekti. RAKETTI-Ohjausryhmä, 7.2.2012 Ilmari Hyvönen

Korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto ja viranomaistietovirrat VIRTA-projekti. RAKETTI-Ohjausryhmä, 7.2.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto ja viranomaistietovirrat VIRTA-projekti RAKETTI-Ohjausryhmä, 7.2.2012 Ilmari Hyvönen RAKETTI-VIRTA-PROJEKTI Julkinen hallinto Koulutus- ja tutkimus Kk-laitoksen

Lisätiedot

Tietohallinto Projektipäällikkö Matti Sairanen. Fujitsu Myyntijohtaja Markku Örn

Tietohallinto Projektipäällikkö Matti Sairanen. Fujitsu Myyntijohtaja Markku Örn Tietohallinto Projektipäällikkö Matti Sairanen Fujitsu Myyntijohtaja Markku Örn Sähköinen asiakirjahallinta Sähköinen työpöytä Dokumenttienhallinta (kuvatut käsittelyprosessit) Asiahallinta Sähköinen arkisto

Lisätiedot

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 emeritusprofessori Paavo Okko Auditointiryhmän

Lisätiedot

RAKETTI-OPI-osahankkeen tulokset projektien tukena

RAKETTI-OPI-osahankkeen tulokset projektien tukena RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi RAKETTI-OPI-osahankkeen tulokset projektien tukena RAKETTI-tulosseminaari

Lisätiedot

SALPAUS-DW. Oppilastyöstä lisäarvoa tietovarastolle? CSC-tietovarastofoorumi 23.4.2015, Espoo

SALPAUS-DW. Oppilastyöstä lisäarvoa tietovarastolle? CSC-tietovarastofoorumi 23.4.2015, Espoo SALPAUS-DW Oppilastyöstä lisäarvoa tietovarastolle? CSC-tietovarastofoorumi, Espoo 2 Esiintyjä Marko Järvisalo Salpauksen tietohallinnosta Erikoistunut raportointiin ja Salpauksen tietovaraston pääarkkitehti

Lisätiedot

VERKKOKIRJASTO theseus

VERKKOKIRJASTO theseus VERKKOKIRJASTO theseus ammattikorkeakoulujen Open Access toteutuksena a Sjölund ija a.sjolund@seamk.fi 02230 theseus verkkokirjasto Kaikille ammattikorkeakouluille yhteinen opinnäyte- j julkaisutietokanta.

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyöryhmä

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyöryhmä Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyöryhmä Aika: 13.3.2015 klo 09.30-15.00 Paikka: Helsingin yliopisto Läsnäolijat: yhteistyöryhmä: Kati Kettunen, Eva Raudasoja, Tapio Rimpioja, Marko Wilén, Tuomas

Lisätiedot

Etäkäyttöjärjestelmä osaksi uutta kansallista tutkimusinfrastruktuuria. Tutkimusaineistojen etäkäyttö ja tietosuoja seminaari 27.2.

Etäkäyttöjärjestelmä osaksi uutta kansallista tutkimusinfrastruktuuria. Tutkimusaineistojen etäkäyttö ja tietosuoja seminaari 27.2. Etäkäyttöjärjestelmä osaksi uutta kansallista tutkimusinfrastruktuuria Tutkimusaineistojen etäkäyttö ja tietosuoja seminaari 27.2.2014 Tutkimusinfrastruktuuri? Kansallinen tutkimusinfrastruktuurien tiekartta

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista. Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015

Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista. Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015 Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015 Sisältö Mistä tietoja koottu? Opit Yhteenveto Mistä tietoja koottu? Nämä tiedot on kerätty

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta Pvm 24.11.2010 Dnro 41/040/2010 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Viite: Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2040

VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2040 VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2040 MAL-seminaari 16.10.2012 Kaavoitusjohtaja Saini Heikkuri-Alborzi Visio kestävästä, energiatehokkaasta alue- ja yhdyskuntarakenteesta - 8 kuntaa - ohjaa kuntien tulevaa

Lisätiedot

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hanke (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hankkeen taustaa Tällä hetkellä pääsääntöisesti kukin ammattikorkeakoulu suunnittelee, hankkii, toteuttaa

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab Eteneminen 2015 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab lyhyesti Kokoaa yhteen julkisen hallinnon eri projektien kehittämistoimintaa Edistää palveluiden kehittämistä ja referenssitoteutusten

Lisätiedot

Kirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet. Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012

Kirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet. Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012 Kirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012 KDK-Asiakasliittymä Konsortion toiminnan kehittäminen OS-ohjelmistoratkaisujen kartoitus,

Lisätiedot

Rakenteellisen Kehittämisen Tukena Tietohallinto. korkeakoulujen ja opetusministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi

Rakenteellisen Kehittämisen Tukena Tietohallinto. korkeakoulujen ja opetusministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi Rakenteellisen Kehittämisen Tukena Tietohallinto korkeakoulujen ja opetusministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi Opetusministeriö on käynnistänyt kesäkuussa korkeakoulujen yhteisen,

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen

Lisätiedot

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. CSC pähkinänkuoressa Valtion

Lisätiedot

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2 1 (5) Päivämäärä: 17.11.2008 Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola Toimintamallin kehittäminen työssäoppimisen ajantasaiseen,

Lisätiedot

Vastaajan taustatiedot

Vastaajan taustatiedot Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesta kokonaisarkkitehtuurista Vastaajan taustatiedot 1. Lausunnon antajan organisaatiotyyppi * kunta sairaanhoitopiiri muu kuntayhtymä yksityinen

Lisätiedot

Tietohallinto on palvelu

Tietohallinto on palvelu Tietohallinto on palvelu Jouko Mäkelä Tietohallinnon erityisasiantuntija, TAKK StudentaPluS - projektipäällikkö, AMKE Oy Näkökulmia oppilaitoksen tietohallintoon Julkishallinnon ohjaus Tietohallintolaki

Lisätiedot

Kansallinen tulorekisteri - mitä ollaan tekemässä? Arto Leinonen Hankepäällikkö RTE-seminaari 10.4.2015

Kansallinen tulorekisteri - mitä ollaan tekemässä? Arto Leinonen Hankepäällikkö RTE-seminaari 10.4.2015 - mitä ollaan tekemässä? Arto Leinonen Hankepäällikkö RTE-seminaari 10.4.2015 Tulorekisterin tavoitteita Tulorekisteri on lähtenyt liikkeelle tarpeesta vähentää yritysten hallinnollista taakkaa palkkaraportoinnin

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

RAKETTI-hanke korkeakoululaitoksen rakenteellisen kehittämisen tukena. RAKETTI-hankkeen päätösseminaari 28.3.2014 Hannu Sirén

RAKETTI-hanke korkeakoululaitoksen rakenteellisen kehittämisen tukena. RAKETTI-hankkeen päätösseminaari 28.3.2014 Hannu Sirén RAKETTI-hanke korkeakoululaitoksen rakenteellisen kehittämisen tukena RAKETTI-hankkeen päätösseminaari 28.3.2014 Hannu Sirén RAKETTI-hankkeen taustaa Opiskelijatietojärjestelmäselvitykset, SED-työryhmä,

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

Arkkitehtuurin kansallinen toteutus ja yhteistyö

Arkkitehtuurin kansallinen toteutus ja yhteistyö 1 Arkkitehtuurin kansallinen toteutus ja yhteistyö Terveydenhuollon Atk-päivät Turku 29.5.2007 Riitta Alkula 2 Esityksen sisältö Arkkitehtuurin nyky- ja tavoitetila Arkkitehtuurimäärittelyt Määrittelyjen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusta koskevat sopimukset. Erikoistumiskoulutusten sopimusvalmistelu -seminaari Jarmo Kallunki, UNIFI

Erikoistumiskoulutusta koskevat sopimukset. Erikoistumiskoulutusten sopimusvalmistelu -seminaari Jarmo Kallunki, UNIFI Erikoistumiskoulutusta koskevat sopimukset Erikoistumiskoulutusten sopimusvalmistelu -seminaari Jarmo Kallunki, UNIFI Tässä alustuksessa 1. Lainsäädäntö 2. UNIFI:n ja Arenen sopimusmallit 3. Sopimuksen

Lisätiedot

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Alustava työohjelma 4 2.1 Yleistä 4 2.2 Osa 1; Ohjeen päivittäminen 4 2.3 Osa 2; Suunnittelujärjestelmät

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

AIKUISKOULUTUKSEN TOIMINTAMALLIA RAKENTAMASSA 7.3.2012 Tuula Piensoho Voimaa ja laatua kumppanuudesta -seminaari, Hyvinkää

AIKUISKOULUTUKSEN TOIMINTAMALLIA RAKENTAMASSA 7.3.2012 Tuula Piensoho Voimaa ja laatua kumppanuudesta -seminaari, Hyvinkää AIKUISKOULUTUKSEN TOIMINTAMALLIA RAKENTAMASSA 7.3.2012 Tuula Piensoho Voimaa ja laatua kumppanuudesta -seminaari, Hyvinkää 2 Näistä asioista puhumme tänään Hankkeen lähtökohdat Hankkeen tavoitteet ja toimintavaiheet

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON TIETOVARASTO OY-XDW

OULUN YLIOPISTON TIETOVARASTO OY-XDW OULUN YLIOPISTON TIETOVARASTO OY-XDW KOTA/AMKOTA-seminaari 23-24.9.2010 Opetus- ja kulttuuriministeriö Suunnittelupäällikkö Matti Joensuu Oulun yliopisto OY:n tietovarastopilotti Käynnistyi joulukuussa

Lisätiedot

Hankesuunnitelma. Novus-Hanke. Novus-Hanke. YYL:n tietojärjestelmien kokonaisuudistus HANKESUUNNITELMA. www.prh.fi LIITE 1

Hankesuunnitelma. Novus-Hanke. Novus-Hanke. YYL:n tietojärjestelmien kokonaisuudistus HANKESUUNNITELMA. www.prh.fi LIITE 1 Hankesuunnitelma YYL:n tietojärjestelmien kokonaisuudistus HANKESUUNNITELMA Hankesuunnitelma - Sisältö Tausta Hankkeen tavoitteet, hyödyt, riskit ja laadunvarmistus Arkkitehtuurit Kustannukset Organisaatio

Lisätiedot

Datahub projektin yleiskatsaus. Seurataryhmän kokous 01/2015 10.11.2015 Pasi Aho

Datahub projektin yleiskatsaus. Seurataryhmän kokous 01/2015 10.11.2015 Pasi Aho Datahub projektin yleiskatsaus Seurataryhmän kokous 01/2015 10.11.2015 Pasi Aho Sähkömarkkinoiden tiedonvaihto on yksi palveluistamme Kulutuksen ja tuotannon liittäminen kantaverkkoon Käyttövarma sähkönsiirto

Lisätiedot

Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti. Toteutussuunnitelma

Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti. Toteutussuunnitelma 7.1.2014 Liite 1 Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti Toteutussuunnitelma Versio 0.2 7.1.2014 Jyväskylän seudun kunnat Valtiovarainministeriö 2 (16) Sisällys Sisällys... 2 Dokumentin

Lisätiedot

Taltioni teknisen alustan arviointi

Taltioni teknisen alustan arviointi Taltioni teknisen alustan arviointi Taltioni sidosryhmätilaisuus, 10.1.2012 Jaakko Lähteenmäki, Niilo Saranummi 1/11/2012 2 Selvitystyön kohde Selvitystyö: VTT & Fujitsu Keskeiset vaatimukset Taltioni-palvelulle?

Lisätiedot

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK - Kansallinen digitaalinen kirjasto Vesa Hongisto 7.12. www.kdk2011.fi KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto Lähtökohta Kokonaisarkkitehtuuri Asiakasliittymä Digitaalinen pitkäaikaissäilytys Hallintomalli

Lisätiedot

Liite 2. Alustava projektisuunnitelma. JulkICTLab tehtävien toimeenpanosta CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n ja Valtiovarainministeriön välillä

Liite 2. Alustava projektisuunnitelma. JulkICTLab tehtävien toimeenpanosta CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n ja Valtiovarainministeriön välillä Liite 2. Alustava projektisuunnitelma JulkICTLab tehtävien toimeenpanosta CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n ja Valtiovarainministeriön välillä 16.10.2013 Versio: 0.4 Laatija: Kirsi Pispa 1 Sisältö

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Selvityksen tulokset

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Selvityksen tulokset Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Selvityksen tulokset Antti Pelkonen & Mika Nieminen VTT Sidosryhmien kuulemistilaisuus korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön

Lisätiedot

Asiakaslähtöiset ja yhteentoimivat Oppijan palvelut

Asiakaslähtöiset ja yhteentoimivat Oppijan palvelut Asiakaslähtöiset ja yhteentoimivat Oppijan palvelut Oppijan verkkopalvelut seminaari Helsinki, Finlandia-talo Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi 9.12.2013 Sisältö Oppijan palvelut osana SADe-ohjelmaa

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Avointen yliopistojen tietojärjestelmäratkaisut tulevaisuudessa työpaja

Avointen yliopistojen tietojärjestelmäratkaisut tulevaisuudessa työpaja Muistio 1/5 Avointen yliopistojen tietojärjestelmäratkaisut tulevaisuudessa työpaja Tampere 27.8.2008 Paikalla: Sami Hautakangas, Tampereen yliopisto, tietojärjestelmäpäällikkö (pj.) Ismo Isopoussu, Tampereen

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina

Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina Toteutusaika 1.10.2008 31.12.2011 Valtakunnallinen kehittämisohjelma TL 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Aalto OTM käyttöönottoprojekti

Aalto OTM käyttöönottoprojekti Aalto OTM käyttöönottoprojekti OTM-hankkeen sidosryhmäseminaari 27.4.16 Annika Mauno Projektipäällikkö Oppimispalvelut / Oppimisen IT Tänään Yhteenveto Aalto OTM käyttöönottoprojektista Projektin tehtävät

Lisätiedot

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt. Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. Yhteyshenkilön nimi: Pekka Koponen Yhteystiedot (puhelinnumero ja sähköposti): 040 501 7114, pekka.koponen@forumivirium.

LOPPURAPORTTI. Yhteyshenkilön nimi: Pekka Koponen Yhteystiedot (puhelinnumero ja sähköposti): 040 501 7114, pekka.koponen@forumivirium. Raportoitavan hankkeen perustiedot Hankkeen nimi: Kiinnostava arkkitehtuuri Hankkeen vastuutaho (hankkeen hallinnoija): Openhouse ry Y-tunnus: 2343039-6 Toimipaikka (osoite ja postinumero): c/o Jussi Murole,

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

TIETO- JÄRJESTELMÄN PROSESSIEN KEHITTÄMINEN

TIETO- JÄRJESTELMÄN PROSESSIEN KEHITTÄMINEN Digia Konsultointipalvelut TIETO- JÄRJESTELMÄN PROSESSIEN KEHITTÄMINEN Palvelukuvaus Tietojärjestelmän prosessien kehittäminen Palvelukuvaus 2 TIETOJÄRJESTELMÄN PROSESSIEN KEHITTÄMINEN Palvelun yleiskuvaus

Lisätiedot

Virtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät 5.2.2008 - Juha Knuuttila

Virtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät 5.2.2008 - Juha Knuuttila Virtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät 5.2.2008 - Juha Knuuttila Liikkuvuus tavoite vai keino? Kokemuksia liikkuvuuden edistämisestä -2006 Kokemuksia liikkuvuuden edistämisestä 2007

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011 LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011 VAJAALIIKKEISTEN KUNTO RY. WWW.VLKUNTO.FI 15.11.2007 HKI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ EEVA SEPPÄLÄ 1. PROJEKTIN VISIO Lasten

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Viisaat hankinnat: Avoimuudet uusissa JIT 2015 -ehdoissa JulkICTLab-seminaari 20.11.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja Avoin arkkitehtuuri Luo jäsenien menestystarinoita avoimilla ratkaisuilla Avoimet

Lisätiedot

Toteuttajien vastuualuueet

Toteuttajien vastuualuueet Toteuttajien vastuualuueet TIPTOP-kokonaisuus on jaettu osa-alueisiin, palveluihin. Jokaisella palelulla on päävastuullinen toteuttaja ja mahdollisia osallistujatoteuttajia. Vastuutoteuttajan vastuulla

Lisätiedot

TYÖOHJEET VR-HYVINKÄÄ

TYÖOHJEET VR-HYVINKÄÄ TEEMU JAUHIAINEN, JONI NORDSTRÖM TYÖOHJEET VR-HYVINKÄÄ Metropolia Ammattikorkeakoulu KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKKA Projektisuunnitelma 19.3.2014 Sisällys Lyhenteet 1 Johdanto 1 2 Projektin tavoitteet 1 3

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012 Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012 FUTUREX Sopimukset korkea-asteen oppisopimustyyppisessä koulutuksessa 9.-10.10.2012 Tarita Tuomola,

Lisätiedot

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä:

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä: PÄÄTÖS 4.6.2004 dnro 4/011/2003 OM TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUSTA VALMISTELEVAN SUUNNITTELUHANKKEEN ASETTAMINEN Tausta ja tavoitteet Oikeusministeriö päätti asettaa hankkeen, jonka tehtävänä

Lisätiedot

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Arcusys Oy Toimivan johdon omistama tietotekniikan palveluyritys Perustettu vuonna 2003 Henkilöstö 48 ohjelmistoalan ammattilaista Asiakkaina

Lisätiedot

Yrityksen asiointitili. Jarmo Kovero, Aluehallinnon tietohallintopalveluyksikkö

Yrityksen asiointitili. Jarmo Kovero, Aluehallinnon tietohallintopalveluyksikkö Yrityksen asiointitili Kuntamarkkinat 13.9.2012 Jarmo Kovero, Aluehallinnon tietohallintopalveluyksikkö 1. Yrityksen asiointitilin esiselvitys 1/2 Vuonna 2010 tehtiin osana SADe- ohjelmaa laajempi esitutkimus,

Lisätiedot

Opetushallinnon raportointiportaali Vipunen

Opetushallinnon raportointiportaali Vipunen Opetushallinnon raportointiportaali Vipunen Kota-seminaari Kaisu Piiroinen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto, Tietohallinnon vastuualue 12.09.2012 Esityksen rakenne Perustiedot Vipusesta Mitä edistystä

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1 Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke ojanepi1 Kaaso ja Esso Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologiahankkeen =Kaaso Esiselvitys sosiaalitoimen tietojärjestelmän määrittelyyn ja valintamenettelyyn=esso.

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ

YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ Tampere 1.3.2007 Opetusneuvos Juhani Dammert Opetusministeriö 1 Taustaa palvelukeskushankkeelle Palvelukeskushanke on osa tuottavuusohjelmaa

Lisätiedot

JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja

JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja Versio: 1.0 Julkaistu: 15.12.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

aloitustilaisuus 15.12.2014 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

aloitustilaisuus 15.12.2014 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Harrasteilmailun turvallisuuden kehittämisprojekti - tehtävänanto ja tulokset: Ryhmä 5, Opittavaa vertailumaista; roolit, vastuut ja keinot - projektin aloitustilaisuus 15.12.2014 Vastuullinen liikenne.

Lisätiedot

Kotihoidon toiminnanohjaushanke

Kotihoidon toiminnanohjaushanke Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 154 14.8.2013 252 Kotihoidon toiminnanohjaushanke Asianro 777/05.05.00/2013 Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta

Lisätiedot