ARENE ry:n tietohallintohanke. Määrittelyprojekti ProAMK Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ARENE ry:n tietohallintohanke. Määrittelyprojekti ProAMK 1.11.2005 31.5.2007. Loppuraportti"

Transkriptio

1 ARENE ry:n tietohallintohanke Määrittelyprojekti ProAMK Loppuraportti

2 Sisällysluettelo 1. Hankkeen taustaa Hankkeen toimijat, tavoitteet, toiminta ja tulokset Projektin toteutunut kustannusarvio Projektin tulosten hyödyntäminen jatkossa Yhteistyön onnistuminen Julkisuus ja tiedottaminen Liitteet Orama Tuomas, projektipäällikkö, ProAMK Elsinen Eero, hallinto- ja talousjohtaja, PKAMK Harjulahti Eeva, lehtori, TUAMK Ikonen Petteri, Tutkimusjohtaja, Laurea Kailu Minka, projektisuunnittelija, ProAMK Koivukoski Pekka, tietohallintopäällikkö, OAMK Laakkonen Raijaliisa, vararehtori, VAMK Paturi Tuulikki, johtaja, Haaga-Helia Pitkäranta Timo, tietojärjestelmäpäällikkö, VAMK Puumala Tuukka, tekninen asiantuntija, ProAMK

3 1. Hankkeen taustaa 1.1 Nykytilanne Ensimmäisten ammattikorkeakoulujen vakinaistamisesta tulee kuluneeksi vuoden vaihtuessa 15 vuotta. Ammattikorkeakoulut koottiin useista erillisistä oppilaitoksista, joilla oli oma kulttuurinsa. Ensimmäinen suuri tehtävä kunkin ammattikorkeakoulun opetushallinnossa oli yhtenäistää nämä kulttuurit siten, että opetusministeriön ammattikorkeakoulujen toiminnalle asettamat tavoitteet pystyttiin toteuttamaan. Vielä nykyisinkin ammattikorkeakouluissa käytössä olevat opiskelijarekisteri-järjestelmät määriteltiin näiden tarpeiden pohjalta. Sen jälkeen tietojärjestelmiä on korjailtu, mutta niiden perusarkkitehtuuri, toteutuksessa käytetyt käsitteet sekä toimintalogiikka pohjautuvat runsaat 10 vuotta sitten rakennetulle perustalle Koulutuksen tietojärjestelmien tekniikasta, tietoturvasta ja ylläpidosta Ammattikorkeakouluilla käytössä olevat koulutuksen tietojärjestelmät on toteutettu nk. kaksikerrosarkkitehtuurilla, jossa käyttöliittymätaso ja toimintalogiikka muodostavat tason, joka sijoittuu tietokantatason päälle. Tämä arkkitehtuuriratkaisu hankaloittaa ja lisää kustannuksia ohjelmistoon tehtävissä muutoksissa. Suurimmalla osalla ammattikorkeakouluista on käytössä nk. suljettu tietojärjestelmä. Tietokantakuvaus on ohjelmiston toimittajan omaisuutta eikä sitä ole julkisesti dokumentoitu. Nykyjärjestelmistä puuttuu suurelta osin järjestelmäintegraatioon tarvittavat tiedonsiirtotai ohjelmistorajapinnat - erityisesti tiedon tallennus on vaikeaa ilman toimittajan tarjoamaa maksullista työkalua. Tämä on osa toimittajien liiketoimintaa, mutta sitoo kehitystyötä osin hyvin toimittajariippuvaiseksi. Toimittajien halu ylläpitää vanhan arkkitehtuurin järjestelmiä tulevaisuudessa voi heikentyä, koska se edellyttää henkilöstön osaamisen sitomista vanhentuneisiin tekniikoihin. Ohjelmistot ovat enemmän tai vähemmän epästandardeja. Tämä tulee aiheuttamaan suuren riskin järjestelmien ylläpidolle sekä niiden sisältämän tietosisällön (so. opiskelijarekisterin) tietojen saatavuudelle ja siirrettävyydelle tulevaisuudessa. Ilman yhteistyötä ohjelmistotoimittajan kanssa näiden tietojen hyödyntäminen on riskialtista. Loppuraportti

4 Vanhentunut arkkitehtuuri on lisäksi mahdotonta liittää osaksi sellaista arkkitehtuurikokonaisuutta, jota edellytetään esimerkiksi hallinnon sähköisen asioinnin viitekehyksessä (ISBN: ) ja Valtion tietohallinnon internettietoturvallisuusohjeessa (ISBN ) Koulutuksen tietojärjestelmien toiminnalliset puutteet ammattikorkeakoulutasolla Nykyiset opetus- ja opiskelijahallinnon tietojärjestelmät eivät tue riittävästi ajantasaisen tiedon raportointia yksittäisen opiskelijan, opiskelijaryhmän, koulutusohjelman, koulutusalan tai ammattikorkeakoulun tasolla. Tämä hankaloittaa opiskelua, opiskelijan ohjausta, opetusta ja sen arviointia, koulutusohjelman koordinointia sekä koko ammattikorkeakoulun toiminnan tuloksellisuuden säännöllistä seuraamista. Suljettuja järjestelmiä on myös hankala tai jopa mahdoton integroida kohtuullisilla kustannuksilla ammattikorkeakoulun muihin, esimerkiksi henkilöstöhallinnon, talouden, toiminnanohjauksen tai kulunvalvonnan järjestelmiin kahdensuuntaisesti. Samojen tietojen moninkertainen syöttö vaatii paljon henkilötyötä ja moninkertaistaa virhemahdollisuudet. Tämän seurauksena eheiden tilastojen ja raporttien tuotanto vaatii tietojen tarkistamisia manuaalisesti monista eri lähteistä, mikä taas vaatii paljon henkilötyötä. Täten kaikenlaista seurantaa vaativan tiedon tuottaminen kuormittaa ammattikorkeakoulun normaalia toimintaa Koulutuksen tietojärjestelmien toiminnalliset puutteet kansallisella tasolla Nykyiset opetus- ja opiskelijahallinnon tietojärjestelmät eivät tue opiskelijoiden liikkuvuutta ammattikorkeakoulujen tai ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä. Vaikka valtaosalla ammattikorkeakouluista on käytössään saman toimittajan opiskelijarekisteri-järjestelmä, ei järjestelmiä kohtuullisilla kustannuksilla saada kommunikoimaan toistensa kanssa. Liikkuvuutta korkeakoulujen välillä hankaloittaa myös opiskelijan identifioinnin automatisoinnin ongelmat; useiden ammattikorkeakoulujen opiskelijarekisteri-järjestelmissä yhdellä opiskelijalla on monta identiteettiä. Viranomaisten tiedonkeruut vaativat paljon manuaalista tietojen tarkistusta ja koontia ammattikorkeakoulun toisistaan erillisistä järjestelmistä. Tiedonkeruuaineistot toimitetaan siirtotiedostoina muodossa, joita yksittäinen ammattikorkeakoulu ei ilman merkittävää lisätyötä pysty hyödyntämään vaan hankkii omaa toimintaansa kuvaavat tiedot AMKOTAjärjestelmästä jälkikäteen. Loppuraportti

5 Käytössä olevista tietojärjestelmistä ei löydy myöskään tukea lakisääteiselle, koulutusprosessissa syntyneiden asiakirjojen hallinnalle (todistukset, opiskelijasuoritukset, valitukset ym.). Lisäksi puuttuu tuki sähköisten asiointijärjestelmien liittämiseksi opintohallinnon tietojärjestelmiin. ProAMK:n projektiorganisaatio 2. Hankkeen toimijat, tavoitteet, toiminta ja tulokset 2.1 Hankkeen toimijat ja tavoitteet Ammattikorkeakoulujen yhteisen opiskelija- ja opetushallinnon tietojärjestelmän määrityshanke käynnistyi ammattikorkeakoulujen ja opetusministeriön yhteisesti rahoittamana pääkonttorihankkeena syksyllä 2005 ja päättyi Hanke oli Arene ry:n koordinoima ja pääkonttorina toimi Helsingin ammattikorkeakoulu. Hankkeen tavoitteena oli määrittelyvaiheessa rajata tarkemmin tietojärjestelmään sisältyvät palvelut sekä kartoittaa nykytilanne niin järjestelmien kuin prosessi- ja tietosisältöjenkin näkökulmasta. Määrittelyvaiheen tuloksena oli tavoitteena tuottaa toteutusvaiheen ratkaisumalli ja lisäksi määritellään jatkokehityksen hallinta- ja toteutusmalli. Loppuraportti

6 Esivalmistelutyön pohjalta ARENE ry nimitti hankkeelle ohjausryhmän. Hankkeeseen oli palkattu täysipäiväinen projektipäällikkö vetämään määrittelyvaihetta. Kahdeksanhenkinen eri ammattikorkeakoulujen asiantuntijoista koottu projektiryhmä oli valittu ARENE ry:n tekemän osallistumishalukkuuskartoituksen perusteella. Määrittelytyössä projektiryhmän apuna toimii viisi eri alojen asiantuntijaryhmää. Lisäksi hankkeella oli palkattu projektisuunnittelija. 2.2 Keskeinen toiminta sekä hankkeen tulokset Määrittelyvaiheen merkittävin tehtävä oli kuvata ammattikorkeakoulujen perustoiminnan prosesseja siten, että kuvausten perusteella on mahdollista jatkaa tuotantovaiheen käynnistämiseen. Prosessien määrittely tehtiin asiantuntijaryhmien toimesta projektiryhmän jäsenten toimiessa asiantuntijuusalueensa vastuuhenkilöinä. Prosessikuvauksia tuotettiin erityisesti tähän tarkoitukseen suunnitellun syntaksin mukaan lähtökohtana prosessimallinnuksen standardit, joista mainittakoon BPMNnotaatio uimaratakaavioiden (Swimlane-) muodossa esitettäville liiketoimintaprosesseille (http://www.bpmi.org/). Käytettävät kaaviosymbolit olivat standardin mukaisia ja prosessikuvien piirtämiseen käytettiin Microsoft Visio -ohjelmistoa lähinnä sillä perusteella, että se oli kaikkien toimijoiden käytössä ja sen takia sopiva yhteiseksi työkaluksi, vaikkakin Microsoft Visio -ohjelmistossa onkin omat rajoitukset mm. hierarkian esittämisessä. Prosessikuvauksia tuotettiin n. 45 kappaletta. Kuvaukset käytettiin lausunnolla ammattikorkeakouluissa Ennen lausuntokierrosta järjestettiin laaja esittelykierros (7 tilaisuutta), joissa määrittelyprojektia esiteltiin n. 250 ammattikorkeakoulujen edustajille. Lausuntokierroksen jälkeen ohjausryhmä totesi, että on syytä pitää toinen lausuntokierros alkuvuonna 2007 kuvauksiin tehtyjen muutosten jälkeen. Toinen lausuntokierros pidettiin ja samalla pyydettiin ammattikorkeakoulujen näkemystä jatkohalukkuudestaan osallistumiseen. (Kooste vastauksista liite1.) Lausuntopyynnössä esitetyt kysymykset: Kysymys 1. Tulisiko joku kuvatuista palvelukokonaisuuksista jättää ProAMK-määrittelyn ulkopuolelle? Miten ulkopuolelle jätettävän palvelukokonaisuuden hallinnointi ja toiminnot on tällä hetkellä järjestetty ja miten aiotte niitä jatkossa hallinnoida, ylläpitää ja kehittää? Miksi kuvattu palvelukokonaisuus tulisi jättää määrittelyn ulkopuolelle? Loppuraportti

7 Kysymys 2. Tulisiko joku/jotkut kuvatuista prosesseista jättää ProAMK-määrittelyn ulkopuolelle? Miten ulkopuolelle jätettävien prosessien hallinnointi ja toiminnot on tällä hetkellä järjestetty ja miten aiotte jatkossa niitä hallinnoida, ylläpitää ja kehittää? Miten niitä mielestänne tulisi hallinnoida korkeakouluissa yleensä? Miksi kuvattu prosessi tulisi jättää määrittelyn ulkopuolelle? Kysymys 3. Voiko ammattikorkeakoulunne alustavasti sitoutua siihen, että se tulevaisuudessa tuottamaan kuvatuissa prosesseissa esitetyn tiedon sekä siihen, että prosessi saa tietojärjestelmästä kuvauksissa esitetyn tiedon? Jos ette, niin mitkä seikat estävät teitä tuottamasta tulevaisuudessa ProAMKin tarvitsemaa tietoa? Kysymys 4. Puuttuuko ProAMK-kuvauksista joku oleellinen kokonaisuus/prosessi, jonka toiminnot tulisi huomioida ProAMK-määrittelyssä? Mikä? Miten korkeakoulunne on toteuttanut puuttuvat palvelut ja onko niiden dokumentaatio mahdollisesti ProAMK-määrittelyn käytössä? Kysymys 5. Yleisiä kommentteja. Toinen lausuntokierros aiheutti sen, että hankesuunnitelman tavoitteita tarkennettiin siten, että kevään aikana tarkoituksena ollut kuvausten tarkentaminen toteutettiin lisäämällä kuvauksiin käyttötarinoita, joilla pyrittiin edelleen täydentämään tehtyä työtä. (Prosessikuvaukset: https://www.proamk.fi/moodle/mod/resource/view.php?id=107) Saaduissa prosessikuvausten lausunnoissa oli ainakin osittain havaittavissa sellainen piirre, että mitä tarkemmin jokin prosessi tai sen osa oli kuvattu, sitä enemmän siihen tuli kritiikkiä ja lausuntoja omassa ammattikorkeakoulussa eri tavalla toteutetuista prosesseista tai toimintatavoista. On ehkä helpompi sitoutua periaatteellisella tasolla jonkun prosessin toimintaan kuin täsmällisemmin määriteltyyn prosessiin, jossa ehkä tulee eroja jo käytössä olevaan ja itse jo toteutettuun prosessiin. Tuotettujen prosessikuvausten yksityiskohtaisuuden taso vaihteli aika paljon. Esimerkiksi T&K prosessien kuvaus on hyvin karkealla tasolla, kun taas käyttäjätunnusten hallinta on esitetty suhteellisen yksityiskohtaisella tasolla. Loppuraportti

8 Sanastotyö aloitettiin prosessikuvausten ensimmäisten versioiden tuottamisen jälkeen. Sanaston laajuus on noin 180 termiä ja niiden käsitettä sekä viittauksia muihin sanastoihin. Työssä on käytetty tallennustyökaluna opetusministeriön käsiterekisterin kopiota, jotta sanasto olisi tarvittaessa mahdollista myöhemmin tavoitteiden mukaisesti sijoittaa osaksi opetusministeriön käsiterekisteriä. Sanastotyö käynnistyi suhteellisen hitaasti, koska projektilla ei ollut kevään aikana ammattimaisia resursseja käytettävissä sanastotyöhön. Olisi ehkä ollut viisasta palkata jo heti vuoden 2007 alusta ammattimallintajia tai konsultteja sanastotyöhön. Epätietoisuus rahoituksesta kesän 2007jälkeen vaikeutti rekrytointeja. Projekti on osallistunut virtuaaliyliopiston koordinoimaan M- määrittelytyöhön. Projektissa järjestettiin 3 seminaaritilaisuutta, joissa tavoitteita esiteltiin ja asiantuntijaryhmät saattoivat työskennellä workshopeissa. Lisäksi projekti osallistui yhdessä Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n kanssa tammikuussa 2007 pidettyyn Opintohallinnon käsitteet ja prosessit -seminaarin järjestelyihin. Projektin edustajia haastateltiin myös yliopistojen opintohallinnon tietojärjestelmäselvityksen ja opetusministeriön Sähköisen asioinnin edistäminen korkeakouluissa (SED)-työryhmän toimesta. Lisäksi kartoitettiin nykyjärjestelmiä niiltä osin kun ammattikorkeakouluilta tietoa saatiin. (Kooste kartoituksesta liite2.) Projektin tapahtumat ja eteneminen aikajärjestyksessä: Ohjausryhmän järjestäytyminen, projektipäällikön valinta, rahoitushakemus syksy 2005 Projektiryhmän työskentelyn alkaminen, tammikuu 2006 Aloitusseminaari (Asiantuntijaryhmien työskentely alkaa) Kesäseminaari Syysseminaari (Käsitteet) Projektin ja lausuntokierroksen esittelytilaisuudet: Turku Lahti Jyväskylä Helsinki Helsinki Loppuraportti

9 Oulu Vaasa lausuntokierros (Prosessikuvausten 1. versio) 2. lausuntokierros (Prosessikuvausten 2. versio, kysely sitoutumisesta) Lisäksi tutustuminen ulkomaalaisiin opiskelija- ja opetushallinnon tietojärjestelmiin seuraavissa tapahtumissa: Belfast, AUA Conference (The Association of University Administrators) Nottingham, AUA Conference (The Association of University Administrators) 3. Tavoitteiden toteutuminen suhteessa hankesuunnitelmaan 3.1 Yleistavoitteet Hanke-esityksessä mainittiin: Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry:n Tietohallintohankkeessa määritellään ja toteutetaan ammattikorkeakoulujen yhteinen opiskelija- ja opetushallinnon tietojärjestelmä, joka on ammattikorkeakoulun perustoiminnan keskeinen strateginen tietojärjestelmä Yleistavoitteessa on määrittelyvaiheen osalta onnistuttu hyvin. Määrittelyvaiheessa määriteltiin ja hyväksytettiin kymmeniä sellaisia perustoiminnan kannalta oleellisia prosesseja, joiden pohjalta voidaan alkaa suunnitella tulevaisuuden korkeakoulun opiskelija- ja opetushallinnon tietojärjestelmän jatkokehittämistä. Prosessikuvauksissa huomioon otettu yksittäisen toiminnon koko prosessin tuki ja suhde kokonaisuuteen sekä sähköisen asioinnin näkökulma mahdollistavat joustavan tietojärjestelmäkehityksen. 3.2 Tarkemmat tavoitteet tavoite Ensimmäiseksi tunnistetaan ja kuvataan nykytilan perusteella ne prosessit, jotka ovat yhteisiä kaikille toimijoille. Näiden perusteella määritellään järjestelmän ydintaso; se minimitaso, joka kommunikoi esimerkiksi KELAn, Tilastokeskuksen, Opetusministeriön jne. järjestelmien kanssa. Prosessien määrittely osoittautui haasteelliseksi tehtäväksi: kuvausten tarkkuustason tuli olla riittävä tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta toisaalta liiallinen tarkkuus esim. Loppuraportti

10 toimijaroolimäärittelyiden osalta olisi aiheuttanut ymmärrettävää sekaannusta ammattikorkeakouluissa. Tavoitteena oli, että määriteltyjä toimijoita löytyy ammattikorkeakouluista, eikä projektin tehtävänä ollut määritellä uusia toimijoita. Toisen lausuntokierroksen lisääminen aiheutti sen, että tavoitteissa määritelty ydintason määrittely päätettiin jättää mahdollisen jatkoprojektin tai toteutusvaiheen tehtäväksi. Mallinnustulos olisi saattanut olla tasalaatuisempi, jos olisi käytetty ammattimallintaja ainakin kokoamassa tai harmonisoimassa saatuja malleja tavoite Toiseksi tunnistetaan ja kuvataan ne kaikille yhteiset prosessit, joita tietojärjestelmän tulee tukea eri ammattikorkeakoulujen tarpeiden mukaan. Ammattikorkeakoulujen tarpeiden kartoittamiseksi haastateltiin eri toimijatahoja ja näiden haastatteluiden perusteella suurimmat puutteet todettiin olevan toiminnan suunnittelun ja seurannan työkaluissa. Myös aiemmin tehdyn esiselvityksen perusteella voitiin todeta, että korkeakoulujen tarpeet systemaattisen toiminnan suunnitteluun ja seurantaan ovat kasvaneet jatkuvasti eivätkä nykyiset käytössä olevat tietojärjestelmät kykene tuottamaan tarvittavaa suunnittelu- ja seurantatietoa. Kahden lausuntokierroksen tulosten perusteella voidaan todeta, että yksimielisyys kuvattujen prosessien sopivuudesta oli kattava. Ainoastaan T&K-palveluiden mukaan ottaminen nähtiin muutamassa lausunnossa tarpeettomaksi. Ohjausryhmä päätti kuitenkin, että jatkomäärittelyissä mitään kuvattua osa-aluetta ei ole syytä jättää pois. Vain yksi ammattikorkeakoulu ilmoitti, että ei ole tässä vaiheessa kiinnostunut osallistumaan jatkotyöskentelyyn. Perusteina olivat heidän näkemyksensä hankkeen laajuudesta ja suunnitellun aikataulun kireydestä; ei tehdyn määrittelyn laadusta. Kuvatut prosessikuvaukset liitteenä (Liite 3). Prosessikuvausten yhteydessä aloitettu sanastotyö todettiin erittäin tarpeelliseksi, mutta työn laajuuden ja käytettävissä olleen ajan rajallisuuden vuoksi työ jäi keskeneräiseksi (Sanasto liite 4). Loppuraportti

11 tavoite Kolmanneksi määritellään ne mallit, toimintatavat ja rajapinnat, joiden avulla ammattikorkeakoulut voivat liittää omia ja mahdollisesti ylläpitäjiensä järjestelmiä sekä rakentaa omia osioita osaksi yhteistä tietojärjestelmää. Rajapintojen, toimintatapojen sekä mallien määrittely päätettiin edellä mainituista syistä siirtää yksimielisesti hankkeen seuraavaan vaiheeseen. Tämän seuraavan vaiheen kesto tulisi olemaan tavoite Määrittelyvaiheen tuloksena syntyy myös toteutusvaiheen ratkaisumalli. Määrittelyvaiheessa ei kyetty osaksi aikataulun ja osaksi näkemysten jalostumattomuuden vuoksi tekemään esitystä toteutusvaiheen ratkaisumallista vaan se päätettiin sisällyttää projektin toisen vaiheen tehtäviin tavoite Lisäksi määritellään jatkokehityksen hallinta/toteutusmalli Määrittelyvaiheessa ei kyetty osaksi aikataulun ja osaksi näkemysten jalostumattomuuden vuoksi tekemään esitystä toteutusvaiheen hallinto/toteutusmallista vaan se päätettiin sisällyttää projektin toisen vaiheen tehtäviin. 4. Projektin toteutunut kustannusarvio Projekti pysyi budjetissaan suunnitellusti. Kaikki toimet kyettiin suorittamaan taloudellisesta näkökulmasta hyvin. Projektilta jäi n käyttämättä toteutumattomien ulkoisten asiantuntijapalveluiden hankkimatta jättämisen takia. Syynä tähän oli projektiryhmän päätös mallintaa prosessit ilman ulkopuolista tukea. Aikataulun muuttumisen vuoksi ei katsottu tarpeelliseksi hankkia asiantuntijapalveluita myöskään kuvattujen prosessien eteenpäin viemiseksi, vaan yksimielisesti esitettiin käyttämättä jääneiden rahojen siirtämistä ehdotettuun toiseen vaiheeseen. Hankkeen toteutuneet kustannukset esitetään liitteessä Projektin tulosten hyödyntäminen jatkossa Projektin tulokset on tarkoitus hyödyntää aiemmin mainitussa toisessa vaiheessa. Määrittelyprojektin aineisto toimii pohjana toisen vaiheen jatkotyöstölle tuotantovaiheeseen mentäessä. Prosessikuvaukset ovat myös hyödynnettävissä minkä Loppuraportti

12 tahansa korkeakoulun tai muun oppilaitoksen toiminnan kehittämisessä. Sanasto toimii hyvänä pohjana tulevaisuuden sanastotyölle. Projekti suositteli ohjausryhmälle toisen vaiheen käynnistämistä. Toisen vaiheen tehtävät olisivat: 1. Aloitetaan ProAMK I -vaiheessa määriteltyjä toimintaprosesseja palvelevan soveltuvin osin keskitetyn, modulaarisesti, vaiheittain toteutettavan tietojärjestelmän toteutuksen suunnittelu 2. Johtoryhmän johdolla selvitetään tarkemmin eri ratkaisuvaihtoehtoja alla mainitun tietojärjestelmän toteuttamiseksi esitettyjen ratkaisuvaihtoehtojen pohjalta 3. Johtoryhmän johdolla aloitetaan organisaatiomallin sekä liiketoimintaratkaisun määrittely yhdessä sidosryhmien kanssa erillisyksikkö-mallin pohjalta. 4. Selvitetään yhteistyömahdollisuuksia yliopistojen kanssa 5. Sovitaan hankkeen vaiheistuksesta ja aloitetaan sovittavan priorisoinnin mukaisesti kuvattujen prosessien mallinnus tietojärjestelmätasolle 6. Selvitetään mahdollisuus hyödyntää eri tahoilla tuotettuja tukisovelluksia tietojärjestelmän moduulien kehityksessä 7. Jatketaan sanastotyötä tavoitteena sanaston ja termien vakiinnuttaminen osaksi toimintaa ja liittäminen osaksi opetusministeriön käsiterekisteriä 6. Yhteistyön onnistuminen Projektin ja aihepiirin laajuus tekivät yhteistyön erittäin haastavaksi. Niin projekti- kuin asiantuntijaryhmien jäsenetkin tulivat hyvin erilaisista lähtökohdista, rooleista ja toiminnoista riippuen ammattikorkeakoulujen näkemyksestä. Projektityöskentelyyn osallistui n. 60 henkilöä n. 15 ammattikorkeakoulusta, eli kaikki ammattikorkeakoulut eivät olleet edustettuina. Tämä ei kuitenkaan ollut kynnyskysymys yhteistyölle. Seminaarit ja lausuntokierrokset mukaan lukien osallistujamäärä nousee useisiin satoihin. Loppuraportti

13 Projekti kykeni hedelmälliseen yhteistyöhön satunnaisista ristiriidoista huolimatta. Ajoittain projektiryhmän sisällä eri asiantuntija-alueiden erilainen lähestyminen käsiteltäviin asioihin aiheutti tilanteita, joiden vaikutusta ryhmän sisäiseen toimintaan ei voi pitää aina pelkästään positiivisena. Projektiryhmä suorittanee itsearvioinnin toimintatavoistaan. Yhteistyö eri toimijatahojen (Ammattikorkeakoulujen tietotekniikasta ja tietohallinnosta vastaavien verkosto AAPA, Virtuaaliammattikorkeakoulu VirtAMK, Suomen virtuaaliyliopisto SVY, SED, CSC, Opintoasioiden päälliköt jne.) kanssa oli sekä projektin, ja luultavasti myös muiden kannalta hyödyllistä ja avasi uusia yhteistyön mahdollisuuksia. Projektin asiantuntemusta hyödynnettiin Opetusministeriön asettaman Sähköisen asioinnin edistämisen työryhmän ja yliopistojen opintohallinnon tietojärjestelmäselvityksen työskentelyissä. 7. Julkisuus ja tiedottaminen Projektilla oli laadittu tiedotussuunnitelma. Projektista tiedotettiin laajasti internetsivujen (https://www.proamk.fi), erilaisten tilaisuuksien ja sähköisten tiedotteiden välityksellä ja sen tunnettuus oli hyvä koko koulutussektorilla. Projektin käyttämää organisaatiomallia on hyödynnetty muissakin korkeakoulusektorin projekteissa, kuten esimerkiksi yliopistojen tietovarastohankkeessa (YDW). 8. Liitteet Loppuraportti

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna,

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna, Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut Pekka Linna, 2.9.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Opintohallinnon ja tietohallinnon verkostot päättivät 3.6.2014 perustaa yhteistyöryhmän tukemaan

Lisätiedot

OTM-HANKKEEN SIDOSRYHMÄSEMINAARI

OTM-HANKKEEN SIDOSRYHMÄSEMINAARI OTM-HANKKEEN SIDOSRYHMÄSEMINAARI 27.4.2016 Päivän ohjelma 12:00 Avaus / Pekka Äikäs 12:30 Johdon katsaus / Kati Kettunen 12:45 Funidata Oy / Jorma Hänninen ja Mika Peura 13:45 Kahvi 14:15 Aallon käyttöönottoprojekti

Lisätiedot

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna,

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna, Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus Pekka Linna, 3.6.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Perustetaan yhteistyöryhmä tukemaan opintohallinnon ja tietohallinnon vastuualueita

Lisätiedot

OKM nimeämispyyntö jäseniksi Oppijan tietovirtojen ja Virtaopintotietopalvelun

OKM nimeämispyyntö jäseniksi Oppijan tietovirtojen ja Virtaopintotietopalvelun Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto Asiakirjan nimi: OKM nimeämispyyntö jäseniksi Oppijan tietovirtojen ja Virtaopintotietopalvelun ohjausryhmään Asiakirjan päivämäärä: 31.01.2017

Lisätiedot

Yhteinen opintohallinnon järjestelmä

Yhteinen opintohallinnon järjestelmä Yhteinen opintohallinnon järjestelmä Uudenmuotoiset yliopistot ja tietohallinto, Helsinki 1.2.2008 Sami Hautakangas tietojärjestelmäpäällikkö Valmistelevia vaiheita OPM:n hallinnonalan tietohallintostrategia

Lisätiedot

RAKETTI tietohallinto rakenteellisen kehittämisen tukena

RAKETTI tietohallinto rakenteellisen kehittämisen tukena RAKETTI tietohallinto rakenteellisen kehittämisen tukena Marja Kylämä 13.11.2008 1 Taustaa Sähköisen asioinnin edistäminen korkeakouluissa -työryhmä 12/2005 11/2007 OPM:n hallinnonalan tietohallintostrategiatyö

Lisätiedot

Opintoluotsi + Koulutusnetti = Koulutustiedon verkkopalvelu. Uusi sähköinen palvelu kehitteillä.

Opintoluotsi + Koulutusnetti = Koulutustiedon verkkopalvelu. Uusi sähköinen palvelu kehitteillä. Opintoluotsi + Koulutusnetti = Koulutustiedon verkkopalvelu. Uusi sähköinen palvelu kehitteillä. Ulla Angervo/OPH Opin ovi Pirkanmaa 26.5.2010 Taustaa - Syksy 2008: opetusministeriön ad hoc-ryhmä - Päätös

Lisätiedot

ProAMK. KOTA-AMKOTA Seminaari. Helsingin yliopisto ProAMK-2007-Orama

ProAMK. KOTA-AMKOTA Seminaari. Helsingin yliopisto ProAMK-2007-Orama ProAMK KOTA-AMKOTA Seminaari Helsingin yliopisto 6.11.2007 "You can t solve current problems with current thinking because current problems are the result of current thinking." Albert Einstein Agenda Mikä

Lisätiedot

Kokemuksia XDW-piloteista

Kokemuksia XDW-piloteista Kokemuksia XDW-piloteista Manne Miettinen KOTA-AMKOTA -seminaari 26.10.2011 CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. Käsitteitä Tietovarastopalvelu (Koti) CSC:n tarjoama data

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 18.4.2013 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Omistaja Tyyppi Tiedoston nimi Turvaluokitus Kohderyhmä Turvaluokituskäytäntö --- SE/Pekka Järveläinen Projektisuunnitelma projektisuunnitelma_kielihallinto.doc

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteisten tietojärjestelmähankkeiden muodostaminen

Korkeakoulujen yhteisten tietojärjestelmähankkeiden muodostaminen Korkeakoulujen yhteisten tietojärjestelmähankkeiden muodostaminen Klaus Lindberg Tieteen tietotekniikan keskus CSC UUDENMUOTOISET YLIOPISTOT JA TIETOHALLINTO 1.2.2008 Opetusministeriö asetti 19.12.2005

Lisätiedot

Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuuri. Museo aloitusseminaari Kansallismuseon auditorio, Helsinki

Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuuri. Museo aloitusseminaari Kansallismuseon auditorio, Helsinki Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuuri Museo 2015 -aloitusseminaari 23.11.2011 Kansallismuseon auditorio, Helsinki 23.11.2011 Riitta Autere museo 2015 Esityksen sisältö Kokonaisarkkitehtuuri

Lisätiedot

CSC:ltä ostetut palvelukokonaisuudet vuonna 2014

CSC:ltä ostetut palvelukokonaisuudet vuonna 2014 CSC:ltä ostetut palvelukokonaisuudet vuonna 2014 Sopimus palvelukokonaisuuksien toimittamisesta OKM:n korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osastolle koulutuksen, tieteen, kulttuurin ja hallinnon tarpeisiin.

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto

RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Korkeakoulujen ja opetusministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi RAKETTI-hankekokonaisuus Klaus Lindberg CSC Tieteen tietotekniikan keskus

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Puhuja? Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut CSC JA PALVELUT. Avointen yliopistojen neuvottelupäivät Soile Pylsy, CSC

Puhuja? Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut CSC JA PALVELUT. Avointen yliopistojen neuvottelupäivät Soile Pylsy, CSC -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 12.-13.10.2011 Soile Pylsy, CSC CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. Puhuja? Soile Pylsy, asiantuntija

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen -muistion vaikutukset RAKETTI-OPI:in

Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen -muistion vaikutukset RAKETTI-OPI:in RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Korkeakoulujen ja opetusministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen -muistion vaikutukset RAKETTI-OPI:in

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Kansallinen tulorekisteri - mitä ollaan tekemässä? Arto Leinonen Hankepäällikkö RTE-seminaari 10.4.2015

Kansallinen tulorekisteri - mitä ollaan tekemässä? Arto Leinonen Hankepäällikkö RTE-seminaari 10.4.2015 - mitä ollaan tekemässä? Arto Leinonen Hankepäällikkö RTE-seminaari 10.4.2015 Tulorekisterin tavoitteita Tulorekisteri on lähtenyt liikkeelle tarpeesta vähentää yritysten hallinnollista taakkaa palkkaraportoinnin

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA

Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen Kunta-KaPA JUHTA 14.10.2015 Kunta-KaPA Kuntaliittoon on perustettu projektitoimisto, jonka tehtävänä on tukea ja edesauttaa Kansallisen Palveluarkkitehtuurin

Lisätiedot

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Tietohallinnon vastuualue

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Tietohallinnon vastuualue Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen 12.9.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Tietohallinnon vastuualue Aiheita Muistio tietohallinnon kehittämisestä RAKETTI-hankkeen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille loppuraportti määrittelyprojektille Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Sähkö ja informaatiotekniikan laitos Versiomuutokset 29.1.2014 viimeisin tilanne tietokantakonversiosta Mirja Loponen 7.2.2014 tarkennettu

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen: tiedon yhteismitallisuus ja järjestelmien yhteentoimivuus. Johtaja Hannu Sirén

Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen: tiedon yhteismitallisuus ja järjestelmien yhteentoimivuus. Johtaja Hannu Sirén Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen: tiedon yhteismitallisuus ja järjestelmien yhteentoimivuus Johtaja Hannu Sirén 22.11.2011 Tieto, tietojärjestelmät ja ICT-panokset ovat yhä keskeisempiä korkeakoulujen

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

OTM - Katsaus sisältöön. Sidosryhmäseminaari

OTM - Katsaus sisältöön. Sidosryhmäseminaari OTM - Katsaus sisältöön Sidosryhmäseminaari 24.10.2013 Projektiryhmän esittely Katja Arstio, Helsingin yliopisto Sami Hautakangas, Tampereen yliopisto Tuomas Naakka, Helsingin yliopisto Inka Paukku, Aalto

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus JHKA-jaosto 13.11.2013 Kuntasektorin KA-työn tavoitteet KA-osaamisen kehittäminen kuntasektorilla Kuntasektorin yhteisien linjauksien tuottaminen Kuntasektorin

Lisätiedot

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kurttu-seminaari 2013 18.4.2013 Helsinki Heini Holopainen, Sari Valli Sisältö Tiedon- ja asianhallinnan viitearkkitehtuuri

Lisätiedot

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyöryhmä

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyöryhmä Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyöryhmä Aika: 13.3.2015 klo 09.30-15.00 Paikka: Helsingin yliopisto Läsnäolijat: yhteistyöryhmä: Kati Kettunen, Eva Raudasoja, Tapio Rimpioja, Marko Wilén, Tuomas

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Katsaus tietoarkkitehtuurityöhön

Katsaus tietoarkkitehtuurityöhön Katsaus tietoarkkitehtuurityöhön Suvi Remes 18.8.2015 Synergian etäkokous 03/02/15 1 Lähtökohta Synergiaryhmä linjannut, että seuraavista tietoarkkitehtuurin alueelle kuuluvista asioista on tarpeen olla

Lisätiedot

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen LUC-palvelupiste Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen Taustat - Konsernin strategiasta (2009) löytyy toiminta-ajatus Palvelut tuotettava pääosin yhdessä - Yhdeksi kehityskohteeksi

Lisätiedot

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta!

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digiwiki seminaari 13.12.2011 21.11.2011 Elina Anttila museo 2015 Museo 2015 Museoiden yhteishanke, vetäjänä Museovirasto yhteistyössä Valtion taidemuseon

Lisätiedot

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 30.10.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Aiheita Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt , Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT

Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt , Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt 20.5.2014, Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT Kansallinen Palveluarkkitehtuuri -ohjelma 2014-2017 Perustietovarannot Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Motiivi. Erityisopetuksen ja kuntoutuksen oppilastiedon- ja informaationjärjestelmä

Motiivi. Erityisopetuksen ja kuntoutuksen oppilastiedon- ja informaationjärjestelmä Motiivi Erityisopetuksen ja kuntoutuksen oppilastiedon- ja informaationjärjestelmä Motiivin osallistujat Valtion liikuntavammaisten erityiskoulut Ruskeasuon koulu; Helsinki Mäntykankaan koulu; Kuopio Lohipadon

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Sisällönhallinnan menetelmiä

Sisällönhallinnan menetelmiä Sisällönhallinnan menetelmiä Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Suomalaisen lainsäädäntötyön tiedonhallinta: suuntana semanttinen web RASKE2-projektin loppuseminaari Eduskunnassa

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: AMK-sektorin näkökulma

Kommenttipuheenvuoro: AMK-sektorin näkökulma Kommenttipuheenvuoro: AMK-sektorin näkökulma Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Yhdessä ja/vai erikseen ICT:n eri osa-alueilla

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusta koskevat sopimukset. Erikoistumiskoulutusten sopimusvalmistelu -seminaari Jarmo Kallunki, UNIFI

Erikoistumiskoulutusta koskevat sopimukset. Erikoistumiskoulutusten sopimusvalmistelu -seminaari Jarmo Kallunki, UNIFI Erikoistumiskoulutusta koskevat sopimukset Erikoistumiskoulutusten sopimusvalmistelu -seminaari Jarmo Kallunki, UNIFI Tässä alustuksessa 1. Lainsäädäntö 2. UNIFI:n ja Arenen sopimusmallit 3. Sopimuksen

Lisätiedot

Kuntatieto-ohjelma. Esimerkkikuvaus Mikkelin kaupungin kokonaisarkkitehtuurin nyky- ja tavoitetilasta. Projektin hallinnollinen loppuraportti

Kuntatieto-ohjelma. Esimerkkikuvaus Mikkelin kaupungin kokonaisarkkitehtuurin nyky- ja tavoitetilasta. Projektin hallinnollinen loppuraportti Kuntatieto-ohjelma Esimerkkikuvaus Mikkelin kaupungin kokonaisarkkitehtuurin nyky- ja tavoitetilasta Projektin hallinnollinen loppuraportti 16.4.2014 Versio: 0.1 Esimerkkikuvaus Mikkelin KA-työstä hallinnollinen

Lisätiedot

Aluetietokantaselvitys

Aluetietokantaselvitys Aluetietokantaselvitys tilannekatsaus 3.4.2014 Petri Tonteri, petri.tonteri@tampere.fi Mistä kyse? Projektihakemuksen otsikko: "Selvitys aluetietokannoista ja niiden suhteesta kansalliseen metatietovarantoon"

Lisätiedot

Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet

Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Lähtötilanne Kuntien rooli kohde-alueille liittyvien palveluiden järjestäjinä ja tuottajina vaihtelee huomattavasti Kaikkia kohde-alueeseen

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! 14.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke vauhtiin! -seminaari Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke 1990-luku 2000 Tekniikka

Lisätiedot

Liite 2. Alustava projektisuunnitelma. JulkICTLab tehtävien toimeenpanosta CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n ja Valtiovarainministeriön välillä

Liite 2. Alustava projektisuunnitelma. JulkICTLab tehtävien toimeenpanosta CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n ja Valtiovarainministeriön välillä Liite 2. Alustava projektisuunnitelma JulkICTLab tehtävien toimeenpanosta CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n ja Valtiovarainministeriön välillä 16.10.2013 Versio: 0.4 Laatija: Kirsi Pispa 1 Sisältö

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

KDK-ajankohtaispäivä museoille

KDK-ajankohtaispäivä museoille KDK-ajankohtaispäivä museoille 29.4.2010 Mikael Vakkari Systeemipäällikkö Museovirasto / Tiedonhallintakeskus MUSEOVIRASTO KDK ja museot Museoiden keskeisten tietovarantojen saatavuuden ja käytettävyyden

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Esteettömyyskartoittajatapaaminen 21.10.2016 Tampere Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Niina Kilpelä esteettömyysasiantuntija, arkkitehti (SAFA) Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE p.

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Tommi Kukkonen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,

Lisätiedot

KDK-asiakasliittymä linjauksia KDK-seminaari Kristiina Hormia-Poutanen

KDK-asiakasliittymä linjauksia KDK-seminaari Kristiina Hormia-Poutanen KDK-asiakasliittymä linjauksia 2012 KDK-seminaari 21.3.2012 Kristiina Hormia-Poutanen Asiakasliittymä pohjustusta linjauksille KDK-johtoryhmä 9.12.2011 Kansalliskirjaston esitys: Puretaan Kansalliskirjaston

Lisätiedot

Opetustoimen sanastotyö. Toimialan tietohallinnon yhteistyökokous Ritva Sammalkivi

Opetustoimen sanastotyö. Toimialan tietohallinnon yhteistyökokous Ritva Sammalkivi Opetustoimen sanastotyö Toimialan tietohallinnon yhteistyökokous Ritva Sammalkivi 4.11.2010 Oppijan verkkopalvelukokonaisuus - tavoite Tuottaa kattavasti opiskelua ja siihen hakeutumista, oppimista ja

Lisätiedot

Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti. Toteutussuunnitelma

Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti. Toteutussuunnitelma 7.1.2014 Liite 1 Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti Toteutussuunnitelma Versio 0.2 7.1.2014 Jyväskylän seudun kunnat Valtiovarainministeriö 2 (16) Sisällys Sisällys... 2 Dokumentin

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. Yhteyshenkilön nimi: Pekka Koponen Yhteystiedot (puhelinnumero ja sähköposti): 040 501 7114, pekka.koponen@forumivirium.

LOPPURAPORTTI. Yhteyshenkilön nimi: Pekka Koponen Yhteystiedot (puhelinnumero ja sähköposti): 040 501 7114, pekka.koponen@forumivirium. Raportoitavan hankkeen perustiedot Hankkeen nimi: Kiinnostava arkkitehtuuri Hankkeen vastuutaho (hankkeen hallinnoija): Openhouse ry Y-tunnus: 2343039-6 Toimipaikka (osoite ja postinumero): c/o Jussi Murole,

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina

Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina Toteutusaika 1.10.2008 31.12.2011 Valtakunnallinen kehittämisohjelma TL 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 2.10.2012 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan

Lisätiedot

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla 19.9.2013 Toiminnan tavoitteiden ja painopisteiden määrittely Keinot JHS Tavoite Mitä ja minkälaisia suosituksia tavoitteiden toteutumisen

Lisätiedot

ELATI-SEMINAARI Eviran puheenvuoro LIMS-YLVA projekti: -ajatuksia standardoinnista ja luokittelusta

ELATI-SEMINAARI Eviran puheenvuoro LIMS-YLVA projekti: -ajatuksia standardoinnista ja luokittelusta ELATI-SEMINAARI Eviran puheenvuoro LIMS-YLVA projekti: -ajatuksia standardoinnista ja luokittelusta 1 LIMS-YLVA sanastot ja standardit Sisältö Eviran LIMS-YLVA hanke Sanasto LIMS-YLVA hankkeessa Standardit

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen - JulkICTLab pilottiehdotus

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen - JulkICTLab pilottiehdotus Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen - JulkICTLab pilottiehdotus Pilottiehdotuksen osapuolet: CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Verohallinto Yhteyshenkilö: Suvi Remes suvi.remes@csc.fi

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Keskitetty vs. hajautettu tulevaisuus

Keskitetty vs. hajautettu tulevaisuus Keskitetty vs. hajautettu tulevaisuus Klaus Lindberg Tieteen tietotekniikan keskus CSC IT2007 Jyväskylä Paneeli 31.10.2007 OPM:n asetti 19.12.2005 Sähköisen asioinnin edistäminen korkeakouluissa työryhmän

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Ohjelmapolku: Otsikko: Strategiasta johtamalla toteutukseen KA-työ mahdollistajana strategioiden toteutukseen Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Miten korkeakoulun

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon viitearkkitehtuuri

Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon viitearkkitehtuuri RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon viitearkkitehtuuri Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke,

Lisätiedot

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto JUHTA 11.6.2014 sosiaali- ja terveydenhuollossa toiminnalliset tarpeet

Lisätiedot

JHS 134 ja 142 päivittäminen sekä JHS 138 kumoaminen

JHS 134 ja 142 päivittäminen sekä JHS 138 kumoaminen JHS 134 ja 142 päivittäminen sekä JHS 138 kumoaminen 1(8) Sisällysluettelo 1. Hankkeen lähtökohdat... 3 1.1 Hankkeen perustamisen tausta... 3 1.2 Hankkeen tavoitteet... 3 1.3 Hankkeen sidosryhmät... 3

Lisätiedot

KAKETSU KAukovainion KEstävä TulevaiSUus

KAKETSU KAukovainion KEstävä TulevaiSUus KAKETSU KAukovainion KEstävä TulevaiSUus 2013 2015 ASUINALUEIDEN KEHITTÄMISOHJELMA 2013 2015 Osahanke liittyen Oulun kaupungin hankkeeseen: TULEVAISUUDEN KAUKOVAINIO Hankkeen taustaa Kohdealueena Oulun

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4. 2013 Mikko Huovila THL / Oper 23.4.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1

Lisätiedot

Anita Johansson KSHJ. Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä

Anita Johansson KSHJ. Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä Anita Johansson KSHJ Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti kirjeessään (Dnro 116/040/2010) hankkeen korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kehittämiseksi.

Lisätiedot

Matkalla uuteen maakuntaan

Matkalla uuteen maakuntaan 1 Matkalla uuteen maakuntaan LAPIN MAAKUNTAUUDISTUKSEN ESIVALMISTELUN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Projektisuunnitelman toteutuminen ja tarkennukset Budjetti vuodelle 2017 ja muut rahoitushakemukset Valmistelutoimielin,

Lisätiedot

UKJ-suunnittelun etenemisestä

UKJ-suunnittelun etenemisestä UKJ-suunnittelun etenemisestä Asiantuntijaseminaari 12.9.2013 Ari Ahlqvist Mitä pitikään tehdä? 1. Uuden järjestelmän laaja kuvaus, vaatimusmäärittely Pohjana kokonaisarkkitehtuurimalli Toiminnallisuuden

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke Yleisesitys Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke Tavoitteena yhä paremmat ja tehokkaammat palvelut vaikka keinot ja ympäristö muuttuvat

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät Suomi.fi -palvelunäkymät Julkishallinto 07.09..2015 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Miten? 5. Miksi? Hyötynäkökulma 6. Mitä tämä edellyttää?

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodisto. Seminaari

Ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodisto. Seminaari Ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodisto Seminaari 5.11.2012 Kysely ammattikorkeakoulujen käytännöistä ja näkemyksistä taloushallinnon koodiston linjauksiin Vastanneita oli 20; edustivat kaikkia

Lisätiedot

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja 24.11.2009 Suvi Pietikäinen Netum Oy JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori. Ritva Sammalkivi

Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori. Ritva Sammalkivi Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori Ritva Sammalkivi SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelu (OKM) Keskitetysti tuotetut palvelut (OPH) Oppijan palvelukokonaisuudessa

Lisätiedot