Yhteinen opintohallinnon järjestelmä

Transkriptio

1 Yhteinen opintohallinnon järjestelmä Uudenmuotoiset yliopistot ja tietohallinto, Helsinki Sami Hautakangas tietojärjestelmäpäällikkö

2 Valmistelevia vaiheita OPM:n hallinnonalan tietohallintostrategia 2006 Yliopistojen opintohallinnon tietojärjestelmäselvitys 2007 Sähköisen asioinnin edistäminen työryhmä Ammattikorkeakoulujen ProAMK-hanke Case: Tutustuminen Saksan korkeakoulujen HISjärjestelmään

3 Mitä vaatimuksia yhteiselle järjestelmälle tulisi asettaa? Kehittäminen fl Tehokkuus Innovaatiot Tuotteistaminen Vastaaminen muuttuviin tarpeisiin Prosessien standardointi Palvelujen ja tuottavuuden parantaminen IT-resurssien optimointi Strategiset palvelut (kilpailuetu) Vakioidut palvelut (mittakaavaetu) Haasteena on toteuttaa molempia tavoitteita samalla järjestelmällä, mahdollistaa sekä uusien toimintatapojen kehittäminen että vakiintuvien toimintatapojen optimointi.

4 Vaatimuksia opintohallinnon järjestelmälle toiminnan kehittämisen näkökulmasta - Kun kehitetään prosesseja yli hallintorajojen, tärkeänä ominaisuutena on joustava tiedonsiirto eri järjestelmien välillä - Kun yliopistojen toiminnassa tapahtuu merkittäviä muutoksia, on keskeisessä asemassa järjestelmän muokattavuus, jolla uusiin tarpeisiin pystytään vastaamaan nopeasti mahdollisimman vähin kustannuksin - Ratkaisumallina järjestelmien modulaarisuus sekä avoimet, yhteiset rajapinnat, mikä on ollut esillä johdonmukaisesti eri toimijoiden dokumenteissa

5 Opintohallinnon tietojärjestelmät yliopistoissa - Selvitystyön yhteydessä uuden järjestelmän kehittämisen vaihtoehdoiksi rajautuivat teknisesti uuden järjestelmän kehittäminen tai kehittäminen jonkin nykyisen järjestelmän pohjalta (käytännössä ainoastaan Oodia tarjottiin haastatteluissa tekniseksi pohjaksi, muut toivat esiin, että ratkaisumalleja on hyödynnettäväksi) - Syksyllä 2007 esiin 3. vaihtoehto, kehittämisyhteistyö ulkomaisen kumppanin kanssa?

6 Case: Tutustuminen Saksan korkeakoulujen HIS-järjestelmään - ProAMK-hanke järjesti tutustumismatkan Saksassa lähes 250 yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa käytössä olevaa HISjärjestelmään (Hochschul Informations System) - HIS GmbH (IT 126 henkeä) kehittänyt järjestelmiä vuodesta 1969, sisältäen opintohallinnon järjestelmien lisäksi mm. tilahallinnon ja maksuliikenteen järjestelmät (yhteensä 12 moduulia) - meneillään 5. sukupolven kehittäminen, jossa koko järjestelmäkokonaisuus toteutetaan uudestaan nykyaikaisen järjestelmäarkkitehtuurin mukaisesti n. 5 vuoden aikana (2006->, n.150 htv+yliopistojen työ) - Seuraavassa muutamia kehittämistyöhön ja järjestelmään liittyviä näkökohtia.

7 Case: Tutustuminen Saksan korkeakoulujen HIS-järjestelmään Prosessinäkökulma - nykyjärjestelmä 16 osavaltiossa, joissa oma lainsäädäntönsä - käytössä sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa - uuden järjestelmän suunnittelukriteereitä - yhteensopivuus Bolognan prosessin mukaisiin vaatimuksiin - ohjelmiston modulaarisuus ja parametroitavuus erilaisiin paikallisiin tarpeisiin - SOA arkkitehtuurin mukaisesti laajennettavuus ja rajapinnat tärkeässä asemassa, kaikki ohjelmistojen toiminnallisuudet käytettäväksi rajapintojen välityksellä Organisointi - non-profit yhtiö, joka yhteistyöhön vain non-profit organisaatioiden kanssa - ei lisenssimaksuja, ohjelmakoodi partnerien käytettävissä, maksut perustuvat moduulikohtaisesti maksettavaan tuki- ja kehitystyöhön

8 Case: Tutustuminen Saksan korkeakoulujen HIS-järjestelmään Tekninen näkökulma - kehitettävä järjestelmä 3-kerrosmallin mukaiseksi, eli käyttöliittymä, ohjelmalogiikka ja tietomalli erotetaan toisistaan - tietokanta vaihdettavissa (käytössä Informix, avoimen lähdekoodin Postgre SQL) - kehitysvälineet Java-pohjaisia yleisesti käytössä olevia - ylläpito mahdollista valita joko keskitetyn palvelukeskuksen tai paikallisen mallin välillä Joustavaan tiedonsiirtoon ja muokattavuuteen kiinnitetty suunnitelmissa huomiota

9 Johtopäätöksiä yhteisestä opintohallinnon tietojärjestelmästä 1) Tarvitaan yhteiset, tarkennetut vaatimukset ja kriteerit, joiden perusteella 2) tekninen ratkaisu voidaan arvioida ja valita - Selvitysprojektissa, jossa arvioitaisiin yksityiskohtaisemmin Saksan järjestelmän soveltuvuus suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen käyttöön ja lisätöiden laajuus, voitaisiin ja jouduttaisiin samalla kirkastamaan vaatimukset ja kriteerit konkreettisessa yhteistyössä -> vertailukohta muiden vaihtoehtojen arviointia varten -> yhteistyölle ei periaatteellisia esteitä, vaihtoehtoa ei voi tyrmätä suoralta kädeltä lyhyen perehtymisen jälkeen