5. Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: kokemuksen ja osaamisen säilyttämisen käytännöt (ELSA)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5. Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: kokemuksen ja osaamisen säilyttämisen käytännöt (ELSA) http://www.hcl.hut.fi/projects/elsa/index."

Transkriptio

1 5. Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: kokemuksen ja osaamisen säilyttämisen käytännöt (ELSA) Eläkkeelle jäävä asiantuntija antaa organisaatioille mahdollisuuden uudistaa osaamispääomaansa. Toisaalta eläköityvän asiantuntijan mukana saattaa kadota kriittistä tietoa ja osaamista. ELSA-projektissa tutkitaan, kuinka asiantuntijaorganisaatioissa voidaan tunnistaa organisaatiossa oleva, säilyttämistä vaativa kokemusperäinen asiantuntijatieto ja osaaminen sekä valita tai kehittää sopivia menetelmiä asiantuntijatiedon ja osaamisen säilyttämiseksi ja jakamiseksi organisaatiossa asiantuntijoiden jäädessä eläkkeelle. ELSA-projektissa tutkitaan vuosien aikana 60 tapausta, joissa asiantuntija on jäänyt tai jäämässä eläkkeelle, ja joissa organisaatio on suunnitellusti pyrkinyt säilyttämään asiantuntijan kokemusperäistä osaamista organisaatiossa. Tapaus tässä tutkimuksessa tarkoittaa yhtä eläkkeelle siirtymisen prosessia. Tutkimukseen voivat osallistua yksityisen ja kunnallisen sektorin asiantuntijaorganisaatiot, joissa kokemusperäinen tieto ja osaaminen ovat (liike)toiminnan kannalta keskeisiä tekijöitä. Tutkimuksen tietolähteet (haastateltavat henkilöt) toimivat asiantuntijatehtävissä. Tutkimusaineisto kerätään pääasiassa haastatteluiden avulla. Jokaisessa tutkittavassa tapauksessa tehdään 3-6 haastattelua. Tutkimuksessa tuotetaan tietoa raporttien ja seminaarien muodossa. Osallistuvat organisaatiot saavat analyysin organisaationsa kyvystä hallita eläkkeelle jäävien asiantuntijoiden osaamisen säilyttämistä sekä vertailuaineistoa muiden osallistuvien organisaatioiden vastaavista käytännöistä. Tutkimushankkeen aikana järjestettävät seminaarit avaavat osallistuville organisaatioille foorumin kokemusperäisen tiedon säilyttämisen ja jakamisen käytäntöjen kehittämiselle. Tulosten ensisijainen soveltamisala liittyy kokemusperäisen osaamisen ja asiantuntijatiedon säilyttämiseen ja hyödyntämiseen tilanteissa, joissa asiantuntija jää eläkkeelle. Tuloksia voidaan kuitenkin soveltaa myös muissa asiantuntijaorganisaatioiden osaamisen kehittämiseen tai henkilöstön vaihtumiseen liittyvissä prosesseissa. Vastaavasti, vaikka tässä tutkimuksessa keskitytään asiantuntijaorganisaatioihin ja asiantuntijatyöhön, tulosten odotetaan tuottavan käyttökelpoista tietoa osaamisen säilyttämisestä myös muun tyyppisille organisaatioille ja erilaisiin työtehtäviin. Tutkimuksen toteuttaa Aalto-yliopiston työpsykologian ja johtamisen tutkimusryhmä. Kaksivuotinen hanke loppuu joulukuussa Halukkaat organisaatiot pääsevät tutkimukseen mukaan vielä kesän 2011 aikana. Lisätietoja antaa projektipäällikkö Eerikki Mäki

2 6. Hyvinvointia ja tuloksellisuutta hyvällä henkilöstöjohtamisella HYÖTY Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu & Työterveyslaitos Tutkimushankkeessa tarkastellaan henkilöstöjohtamisen (HRM), työhyvinvoinnin ja organisaation tuloksellisuuden välisiä yhteyksiä. Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoa siitä, miten henkilöstöjohtamisen keinoin, kuten osallistavilla tai sitouttavilla henkilöstökäytännöillä, voidaan edistää sekä henkilöstön hyvinvointia että yrityksen/toimipaikan tuloksellisuutta. Tavoitteena on avata HRM-tuloksellisuus -keskusteluista tuttua ns. mustaa laatikkoa (so. välittäviä mekanismeja) mm. esimiestyön, ikääntymisen ja työn organisoinnin näkökulmista. Yhtenä osa-alueena hankkeessa tarkastellaan työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden keskinäistä suhdetta. Hankkeen toimialat ovat metalliteollisuus ja vähittäiskauppa sekä yksityinen ja julkinen terveydenhoitoala. Aineistonkeruu tapahtuu pääosin johdolle (toimipaikkatasoinen kysely) ja henkilöstölle suunnatuilla kyselylomakkeilla sekä asiantuntijahaastatteluilla. Terveydenhoitoalalla kohteena on kaksi suurta organisaatiota, toinen yksityiseltä ja toinen julkiselta sektorilta. Niistä kerätään laajemmin case-aineistoa. Henkilöstöjohtamisen osalta kartoitetaan toisaalta henkilöstöjohtamisen asemaa (strategisuutta), toisaalta henkilöstökäytäntöjä. Työhyvinvointia mitataan vakiintuneilla kansainvälisillä mittareilla, ja tuloksellisuus puolestaan ymmärretään laaja-alaisesti sekä henkilöstöjohtamisen tuloksellisuutena että yrityksen/toimipaikan suoritus- ja kilpailukykynä. Hankkeen avulla identifioidaan toisaalta työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden kannalta hyviä henkilöstökäytäntöjä ja toisaalta tuodaan esille henkilöstöjohtamiseen liittyviä ongelmaalueita, kuten toteutuneiden henkilöstökäytäntöjen poikkeaminen aiotuista sekä keskeisiä syitä tilanteeseen. Hanke päättyy Lisätietoja antavat Sinikka Vanhala, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu ja Minna Janhonen, Työterveyslaitos

3 9. Innovatiiviset palvelutuotannon mittarit Tavoitteet 1. Kehittää uudenlaisia palvelutuotannon mittareita ja mittaamiseen liittyvää osaamista, joiden avulla suomalaiset organisaatiot ratkaisevat eräitä keskeisiä johtamisen ongelmiaan 2. Kehittää kohdeorganisaatioiden (11 case-tutkimuskohdetta) mittaus- ja johtamiskäytäntöjä; alatavoitteina 3. Saattaa uudet mittaamisen käytännöt laajasti suomalaisen työelämän tietoisuuteen Menetelmät Hankkeen keskeisin tutkimusaktiviteetti on 11 case-tutkimusta, jotka toteutetaan toimintatutkimuksena. Mukana on julkisia palveluita, asiantuntijapalveluita ja teollisuuden palveluita. Näissä organisaatiokohtaisissa case-projekteissa tehdään kehittämistyötä tapauskohtaisiin ongelmiin syventyen. Kehittämistyöpajoihin (noin 8-10 per case) osallistuu kaksi tutkijaa ja 3-6 henkilöä case-organisaatiosta. Lisäksi hankkeen tavoitteita tuetaan kirjallisuustutkimuksella, haastattelututkimuksilla, seminaareilla ja tutkijatyöpajoilla. Tulosten hyöty työpaikoille Hankkeen tuloksena mukana olevat työpaikat saavat uusia mittareita ja mittaamisen käytäntöjä sekä aihepiiriin liittyvää osaamista. Laajemmin työelämän näkökulmasta pyrkimyksenä on tarjota yleistettävämpää uutta ymmärrystä mittaamisesta ja sen hyödyntämisestä erityyppisiissä palvelutuotannon ympäristöissä. Tätä tukemaan hankkeessa kehitetään viitekehys, jota voidaan hyödyntää kontekstin sekä mittauksen nykytilan ja kehittämistarpeiden arviointiin. Hankkeessa kerättäviä oppeja voidaan näin hyödyntää tarjottaessa suosituksia erilaisten palveluorganisaatioiden mittauskäytäntöjen kehittämiseen. Hankkeen konkreettisia tuotoksia ovat lisäksi mittarilistaus Tuottavuustyö-www-sivustolle, työkirja mittaamisen käytännöistä, seminaariesiintymiset oheismateriaaleineen ja artikkelit ammattilehdissä. Valmistumisaika Lisätietojen antajat Professori Antti Lönnqvist Puh Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Tutkijatohtori Aki Jääskeläinen Puh Teollisuustalouden laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

4 12. KOHAUS: Palveluverkostojen muuttuvat toimintakonseptit ja uudet asiakasymmärryksen välineet Tutkimustehtävä: Innovatiivisten, työhyvinvointia tukevien palveluverkostojen konseptit ja välineet Tausta: Asiantuntijarajoja ylittämällä ja verkostoitumalla luodaan mahdollisuuksia innovatiiviisiin, asiakkaan kokonaistilanteen huomioiviin kokonaisvaltaisiin palveluihin. Tarve uusille verkostomaisille toiminnan malleille eli toimintakonsepteille on samankaltainen niin palveluyrityksillä, yritysten tukitoiminnoilla kuin julkisilla palveluillakin. Tällaiset toimintamallit ovat sosiaalis-organisatorisia innovaatioita, joissa mm. uusien teknologioiden tarjoamia työn organisoinnin ja palvelutuotannon mahdollisuuksia otetaan käyttöön. Varsinkaan toimijoiden työhyvinvoinnin muodostumista palveluverkostojen konseptimuutoksissa ei vielä tunneta riittävästi. Verkostoituminen ja rajojen ylittäminen ovat haaste yksittäisille työntekijöille ja heidän hyvinvoinnilleen ja näin ollen työjärjestelmien kestävyydelle. Olennaista on, kuinka verkoston toimijat ymmärtävät ja käsitteellistävät asiakkaan toiminnan muutoksia ja samalla lisääntyvän integraation tarvetta verkoston toiminnassa. KOHAUS-tutkimus tuottaa: 1. tietoa siitä, millä tavoin ja millä välineillä palveluverkostot käytännössä toteuttavat asiakaskeskeisiä, rajoja ylittäviä toimintakonsepteja ja muodostavat yhteistä näkemystä asiakkaan muuttuvista tarpeista (asiakasymmärrys) sekä 2. tietoa siitä, millaista työhyvinvointia verkostoituva työ tuottaa, ja miten kestävää työtä ja työhyvinvointia voidaan verkostoissa edistää. Aineisto ja menetelmät: Tutkimukseen osallistuu neljä erilaista konseptimuutoksessa olevaa palveluverkostoa sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Hankkeen aineisto koostuu haastatteluista, verkoston työtilanteiden videoinneista sekä aineistoa tulkitsevista yhteisistä työpajoista. Lisäaineistona ovat tutkijoiden aikaisemmissa verkostoja koskevissa hankkeissa keräämät aineistot. Kohaus yhdistää useita tutkimusmenetelmiä mm. verkostotutkimuksesta, kehittävästä työntutkimuksesta ja kestävän työhyvinvoinnin tutkimuksesta. Tulosten hyödyntäminen: Hankkeen tutkijat, kv-asiantuntijat sekä kumppaniorganisaatioiden toimijat muodostavat työpajoin ja seminaarein tuetun verkoston tulosten levittämiseksi, jolloin tiedon tuottaminen ja sen levittäminen ja hyödyntäminen kietoutuvat yhteen jo tutkimuksen aikana. Palje-tutkimusja kehittämisohjelmaa ja verkostoa hyödynnetään tulosten levittämisessä. Hankkeen tuloksia levitetään Työterveyslaitoksen palvelutyössä ja koulutuksissa. Kohaus-hankkeeseen pyritään saamaan mukaan levittäjäorganisaatioiksi sellaisia koulutusorganisaatioita, jotka pyrkivät työpaikkojen ja verkostojen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Hankkeen suunniteltu kesto: , rahoitushakemus Tekes Lisätietoja: Laura Seppänen, Työterveyslaitos puh hankkeen vastuullinen johtaja Hanna Toiviainen, Helsingin yliopisto Mari Kira, Aalto yliopisto,

5 14. SUSTAINABLE WORK: IDENTITY-BASED PERSPECTIVE Academy Research Fellow, Dr. Mari Kira This research explores identity based well-being and development in work. Work identity means individuals personal conceptualizations of whom and what they are at work, and how they would like to go about their work - what their values and beliefs concerning work are. The alignments between a person s identity and work have been recognized by several authors as a key element in work-related well-being and development. Work or work community that in some way contradicts and disconfirms a person s identity has been recognized to lead to distress. This research seeks to understand how identities may align with work or work communities such that employees are able to engage their unique personal and professional resources in work. As people engage their unique competence and skill resources in work, these resources may develop further through workplace learning processes. Moreover, work aligning with employees identities and engaging the resources they recognize in themselves is also experienced as meaningfulness and energizing. We define such work as sustainable as it regenerates, rather than consumes, both the competence and energy of employees. We explore both reasons and consequences of work and identity (mis)alignments along with the tactics individuals and organizations may use to strengthen the alignments between identities and work. In this respect, we map organizational innovations for sustainable work. The research benefits contemporary workplaces by uncovering how well-being and development may be promoted at work by looking for idiosyncratic alignments between work and individuals rather than seeking to create work that satisfies only general psychological needs. The research relies on in-depth cases in which longitudinal interview studies are carried out. The research results are disseminated by producing journal articles and by conference presentations. The aim is also to write in Finnish a practically oriented publication of sustainable work and ways to create it. The research will be conducted at Aalto University School of Science, Department of Industrial Engineering and Management, in a research group formed by Academy Research Fellow Mari Kira and two researchers (a postdoctoral researcher and a PhD candidate). The aim is to submit a proposal to TEKES and/or Finnish Work Environment Fund during Lisätietoja: Mari Kira, Aalto yliopisto,

6 Tavoitteet: 16. Luottamuksen rakentaminen ja rooli organisaation suorituskyvyssä Lappeenrannan teknillinen yliopisto, prof. Kirsimarja Blomqvist, Mika Vanhala Tutkimuksen tavoitteena on tutkia organisaation sisäisen luottamuksen rakentamista ja sen roolia organisaation suorituskyvyssä. Näkökulmana on organisaation yksittäisen jäsenen (työntekijä) luottamus a) muihin työntekijöihin, b) esimiehiin sekä c) organisaation eihenkilöityviin elementteihin (organisaation kyvykkyys ja oikeudenmukaisuus). Tutkimuksessa selvitetään miten eri henkilöstöjohtamisen käytännöt (HRM) ja erityisesti näiden yhdistelmät vaikuttavat työntekijän luottamukseen organisaatiota kohtaan. Toinen tutkimuksessa selvitettävä asia on paljon keskusteltu HRM-käytäntöjen ja organisaation suorituskyvyn välinen suhde. Tutkimus henkilöstöjohtamisen ja tuloshakuisten henkilöstökäytäntöjen yhteydestä organisaation tuloksellisuuteen on ollut erittäin vilkasta 1990-luvun puolivälistä lähtien. Useimpien tutkimusten tuloksena on löytynyt positiivinen korrelaatio henkilöstöjohtamisen ja organisaation tuloksellisuuden välillä. Kuitenkin ns. mustan laatikon ongelma eli välittävien mekanismien tunnistaminen on vielä lapsenkengissä. Tässä tutkimuksessa välittäväksi mekanismiksi ehdotetaan organisatorista luottamusta. Tutkimuksessa selvitetään toimiiko organisatorinen luottamus välittäjänä HRM-käytäntöjen ja organisaation suorituskyvyn välillä. Suorituskyvyllä tarkoitetaan tässä sekä objektiivisesti mitattuja (tuottavuus, laatu, taloudellinen tulos) että subjektiivisiin arvioihin perustuvia (suoriutuminen, sitoutuminen, työtyytyväisyys) seikkoja. Alustavasti kohdeorganisaatioiksi on ajateltu sekä yksityissektorin että julkishallinnon organisaatioita. Teemme kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ja kansainvälisen vertailuaineiston kerääminen on mahdollista. Menetelmät: Tutkimus toteutetaan moni-menetelmällisellä otteella. HRM käytäntöjen, organisatorisen luottamuksen ja suorituskyvyn välistä suhdetta tutkitaan kvantitatiivisella tutkimusotteella. Kohdeorganisaatioissa suoritetaan kysely työntekijä- ja esimiestasoilla. Lisäksi kohdeorganisaatioista pyritään saamaan objektiivista aineistoa sekä HRM-käytännöistä että erityisesti organisaatioiden suorituskyvystä. Tutkimus pyritään toteuttamaan pitkittäistutkimuksena siten että mittauksia tehdään useampana ajankohtana. Näin saadaan esille käsitteiden väliset syy-seuraussuhteet. Kvantitatiivisten menetelmien lisäksi käytämme kvalitatiivisia haastatteluita, fokusryhmiä ja story telling-menetelmää (narratiivit) täydentävinä aineistonkeruumenetelminä. Käytännön hyöty osallistuville organisaatioille: Tutkimuksella saadaan empiirisesti todennettua tietoa HRM-käytäntöjen, luottamuksen ja suorituskyvyn välisestä suhteesta. Tutkimuksen vaikuttavuutta voidaan lisätä perinteisen tiedottamisen (organisaation sisäiset julkaisut, workshopit) lisäksi virtuaalisin keinoin tuomalla erilaista sisältöä ns. oppimisareenaan organisaatioiden Intranetissä. Tutkimuksemme tukee organisaatioiden omia luottamuksen rakentamiseen ja HRM käytäntöjen kehittämiseen liittyviä kehityshankkeita. Lisätietoja: Tutkimus- ja kehityshankehakemus Tekesille, toteuttamisajankohta 12/ /2013.

7 17. DUIDUILUSTA TALOUSFAKTAAN Käytäntölähtöisen innovoinnin vaikuttavuuden arviointi Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten DUI (Doing, Using, Interacting) -vaikutuksia organisaation suorituskykyyn tulisi tarkastella. Lisäksi tutkimus tarkastelee miten DUItoimintaan tarvittavaa innovaatiokyvykkyyttä voitaisiin mitata ja arvioida. Tutkimustietoa kerätään tapaustutkimuksen avulla, johon osallistuu niin yrityksiä ja julkisia organisaatioita. Lisäksi toteutetaan innovaatiokyvykkyyteen liittyvä kysely-tutkimus, johon osallistuu suomalaisia pk-yrityksiä. Tutkimuksen toteutuksesta vastaa Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation yhteistyössä yritysten, organisaatioiden sekä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Tutkimuksessa syntyy uutta tietoa DUI-innovoinnin vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnista. DUI-toimintaan ja erityisesti sen vaikutusten arviointiin liittyvät ilmiöt pyritään kuvaamaan erittäin tarkasti ja laajasti monesta eri näkökulmasta. Tutkimuksen tuloksena syntyy systemaattinen malli, johon on koottu tekijät miten DUI-toimintaa ja sen vaikutuksia tulisi mitata ja arvioida. Tuloksena syntyvää mallia voi hyödyntää yritykset ja organisaatiot laajaalaisen, osallistavan kehittämistoiminnan tulosten arvioinnissa. Hankkeen toteutusaika: Hankkeesta lisätietoja antaa: Tutkija Sanna Pekkola,

Tuottavuuden pyöreän pöydän (TPP) Palje-tutkimus- ja kehittämisohjelman hankkeet ja vastuuhenkilöiden yhteystiedot

Tuottavuuden pyöreän pöydän (TPP) Palje-tutkimus- ja kehittämisohjelman hankkeet ja vastuuhenkilöiden yhteystiedot Tuottavuuden pyöreän pöydän (TPP) Palje-tutkimus- ja kehittämisohjelman hankkeet ja vastuuhenkilöiden yhteystiedot Palje-ohjelman tavoitteet: 1. Tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Tuottavuutta ja työelämän laatua välttämätöntä kehittää samanaikaisesti. Tuottavuuden pyöreä pöytä

Tuottavuutta ja työelämän laatua välttämätöntä kehittää samanaikaisesti. Tuottavuuden pyöreä pöytä Tuottavuutta ja työelämän laatua välttämätöntä kehittää samanaikaisesti Tuottavuuden pyöreä pöytä 1 2007 Tuottavuuden pyöreä pöytä Perustettiin keväällä 2007 järjestöjen korkean tason elimeksi, jonka tarkoitus

Lisätiedot

Tuottavuuden pyöreän pöydän Palje-ohjelma 2009-2014

Tuottavuuden pyöreän pöydän Palje-ohjelma 2009-2014 Tuottavuuden pyöreän pöydän Palje-ohjelma 2009-2014 1 Tuottavuuden pyöreä pöytä Perustettiin keväällä 2007 järjestöjen korkean tason elimeksi, jonka tarkoitus on tuottavuuden, työelämän laadun ja tuottavuusyhteistyön

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Tuottavuuden pyöreän pöydän Paljeohjelma. Terttu Pakarinen, projektipäällikkö

Tuottavuuden pyöreän pöydän Paljeohjelma. Terttu Pakarinen, projektipäällikkö Tuottavuuden pyöreän pöydän Paljeohjelma Terttu Pakarinen, projektipäällikkö 1 Palje- tutkimus- ja kehitysohjelman tavoitteet 1. Tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittäminen 2. Strategisen

Lisätiedot

TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011?

TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011? 1 TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011? Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto 2 3 Haasteita tutkimusalueen tilan kuvailulle Miten määritellään tuottavuus? Tuottavuus = tuotos / panos Tuottavuus

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen vuosina 1997 2007

Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen vuosina 1997 2007 Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen vuosina 1997 2007 Kyselytutkimuksen tuloksia Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi tapaaminen 13.2.2009 HENKILÖSTÖN TYÖKYKY JA YRITYKSEN MENESTYMINEN VUOSINA

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Viisastu verkostotyöstä Näkökulmia konseptien tutkimiseen ja kehittämiseen

Viisastu verkostotyöstä Näkökulmia konseptien tutkimiseen ja kehittämiseen Viisastu verkostotyöstä Näkökulmia konseptien tutkimiseen ja kehittämiseen Learn more about network collaboration Viewpoints for research and developing network concepts Seminaari /Seminar 21.11.2013 Helsingin

Lisätiedot

Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: (ELSA) Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Ravintola Pääposti 13.4.

Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: (ELSA) Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Ravintola Pääposti 13.4. Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: kokemuksen ja osaamisen säilyttämisen käytännöt (ELSA) Eerikki Mäki & Tanja Kuronen Mattila: Aalto yliopisto Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Tulokset, mahdollisuudet ja haasteet KV-Kevätpäivät 22.5.2012 LAHTI Janne Hokkanen Director for International Affairs Lappeenranta University of

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,

Lisätiedot

Käytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa

Käytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa Käytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa 08.02.2008 Professori Innovaatiojärjestelmät Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö Mikä on innovaatio? Idea Innovaatio Toteutus Mistä innovaatioita?

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista valtakunnallista,

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

www.johtamisverkosto.fi 2012 Johtamisen kehittämisverkosto. www.johtamisverkosto.fi 1

www.johtamisverkosto.fi 2012 Johtamisen kehittämisverkosto. www.johtamisverkosto.fi 1 www.johtamisverkosto.fi 2012 Johtamisen kehittämisverkosto. www.johtamisverkosto.fi 1 Johtamisen kehittämisverkosto - miksi? Hyvällä johtamisella on suuri vaikutus ihmisen työhyvinvointiin ja työurien

Lisätiedot

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla 2009-2011 Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla Mekatroniikkaklusterin vuosiseminaari Lahti 16.12.2010 Esitys pohjautuu hankkeeseen: VersO Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen, tutkija

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

NodeHealth: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa

NodeHealth: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa : Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa Jani Johanson, professori, Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Päivi Husman, teemajohtaja, Työhön osallistuminen ja

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja tuottavuus

Työhyvinvointi ja tuottavuus Työhyvinvointi ja tuottavuus DI HTT Marko Kesti marko.kesti@mcompetence.com EVP HRM-Performance, Mcompetence Oy Researcher, Lapin Yliopisto Tietokirjailija, Suomen tietokirjailijat ry Henkilöstö on yrityksen

Lisätiedot

Toimintakonseptit Kohaus-hankkeen näkökulmasta

Toimintakonseptit Kohaus-hankkeen näkökulmasta Toimintakonseptit Kohaus-hankkeen näkökulmasta Hanna Toiviainen Jiri Lallimo, Riikka Ruotsala, Marika Schaupp, Laura Seppänen Kohaus-seminaari 25.4.2013 Yhteistyö ja asiakasymmärrys palveluverkostoissa

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri

Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri 1 Tukes avajaisseminaari 9.2.2011 Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri Prof. Kaija Leena Saarela Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalouden laitos Turvallisuuden

Lisätiedot

HR! TÄMÄN PÄIVÄN 5 PARASTA KÄYTÄNTÖÄ, SEKÄ 3 KÄYTÄNTÖÄ, JOITA TE EHDOTTOMASTI TULETTE KÄYTTÄMÄÄN TULEVANA VIITENÄ VUOTENA 19 ELOKUU, 2015

HR! TÄMÄN PÄIVÄN 5 PARASTA KÄYTÄNTÖÄ, SEKÄ 3 KÄYTÄNTÖÄ, JOITA TE EHDOTTOMASTI TULETTE KÄYTTÄMÄÄN TULEVANA VIITENÄ VUOTENA 19 ELOKUU, 2015 HR! ü TÄMÄN PÄIVÄN 5 PARASTA KÄYTÄNTÖÄ, ü SEKÄ 3 KÄYTÄNTÖÄ, JOITA TE EHDOTTOMASTI TULETTE KÄYTTÄMÄÄN TULEVANA VIITENÄ VUOTENA 19 ELOKUU, 2015 HUMAN PERFORMANCE EQUATION 3 THE HUMAN PERFORMANCE EQUATION

Lisätiedot

Our Purpose. Henkilöstöteko 2013/HENRY ry Sanofi Oy/Sari Ek-Petroff

Our Purpose. Henkilöstöteko 2013/HENRY ry Sanofi Oy/Sari Ek-Petroff Our Purpose Henkilöstöteko 2013/HENRY ry Sanofi Oy/Sari Ek-Petroff SANOFI LYHYESTI Toimintaa 100 maassa Suomessa noin 90 työntekijää Yli 110 000 työntekijää MISTÄ LÄHDIMME LIIKKEELLE JA MIKSI? Engagement

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

Hyvinvointi ja tuloksellisuus mittaamisen haasteet esimiestyössä

Hyvinvointi ja tuloksellisuus mittaamisen haasteet esimiestyössä Hyvinvointi ja tuloksellisuus mittaamisen haasteet esimiestyössä HAKU-hankkeen asiantuntijaseminaari Kuntatalo 12.4.2011 Anna-Liisa Elo, prof. Työterveyslaitos ja Tampereen yliopisto anna-liisa.elo@ttl.fi

Lisätiedot

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 Mikä ihmeen ICES? Mikä on ICES? (International Council for the Exploration of the Sea) (Kansainvälinen

Lisätiedot

AINEETON PÄÄOMA JA ARVONLUONTI katsaus projektiin ja tuloksia suomalaisista yrityksistä

AINEETON PÄÄOMA JA ARVONLUONTI katsaus projektiin ja tuloksia suomalaisista yrityksistä AINEETON PÄÄOMA JA ARVONLUONTI katsaus projektiin ja tuloksia suomalaisista yrityksistä 6.6.2014 Tietojohtamisen teemapäivä, Helsinki Mika Vanhala tutkijatohtori, projektipäällikkö Henri Inkinen nuorempi

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Laurea University of Applied Sciences, Espoo, Finland Prof.

Lisätiedot

ELO-Seminaari 24.11.2005

ELO-Seminaari 24.11.2005 H E L S I N G I N K A U P P A K O R K E A K O U L U H E L S I N K I S C H O O L O F E C O N O M I C S ELO-Seminaari 24.11.2005 Sami Sarpola, Tutkija Liiketoiminnan teknologian laitos Helsingin kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Innostavat ja menestyvät työyhteisöt -tutkimus- ja kehittämishanke

Innostavat ja menestyvät työyhteisöt -tutkimus- ja kehittämishanke INNOSTUKSEN SPIRAALI Innostavat ja menestyvät työyhteisöt -tutkimus- ja kehittämishanke 1) Innostuksen Spiraali -hankkeen tausta Innostuksen spiraali Työterveyslaitoksella (2011 2016) toteutettavan Innostavat

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja. Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015

Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja. Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015 Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015 Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana + plussat Tutkimuskysymykset

Lisätiedot

Palvelutuotannon tuottavuuden mittaaminen ja kehittäminen. Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto

Palvelutuotannon tuottavuuden mittaaminen ja kehittäminen. Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto Palvelutuotannon tuottavuuden mittaaminen ja kehittäminen Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto Performance Management Research Group Suorituskyvyn johtamisen tutkimusryhmä Ryhmän tutkimukset

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

HUMAN & GREEN TOIMINTAMALLI SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN

HUMAN & GREEN TOIMINTAMALLI SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN HUMAN & GREEN TOIMINTAMALLI SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN Virpi Ruohomäki FT, erikoistutkija, projektipäällikkö Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015, Helsinki Tutkimushankkeella menetelmiä, välineitä ja hyviä

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma. Dinno-tutkimus 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma. Dinno-tutkimus 2012-2014 Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma Dinno-tutkimus 2012-2014 Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Yksi kuudesta Tekesin Työelämäinnovaatiot aktivointihankkeessa rahoitetusta julkisen tutkimuksen

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät

Lisätiedot

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10 Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

LUOTTAMUS TIETOTYÖSSÄ JA TIEDON TUOTTAMISESSA

LUOTTAMUS TIETOTYÖSSÄ JA TIEDON TUOTTAMISESSA WHERE RESEARCH COMES TO LIFE LUOTTAMUS TIETOTYÖSSÄ JA TIEDON TUOTTAMISESSA Tilastokeskus Helsinki 21.5.2008 Professori Kirsimarja Blomqvist Kauppatieteiden tiedekunta Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nuori Suomi 13.3.2012 Verkosto voidaan määritellä ainakin kahdella

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja Työelämä 2020 -hanke Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014 Margita Klemetti hankejohtaja SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Hallitusohjelma TYÖELÄMÄSTRATEGIA TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA

Lisätiedot

Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa?

Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa? Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa? Kuntaliiton seminaari Haastava kuntajohtaminen 12.9.2013 Krista Nuutinen, ylitarkastaja 19.9.2013 Krista Nuutinen SISÄLTÖ Tausta: Kartoitus monimuotoisuusjohtamisesta

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

Vierailu Glasgowissa 12.-15.1.2015. Tuomo Alasoini 20.1.2015

Vierailu Glasgowissa 12.-15.1.2015. Tuomo Alasoini 20.1.2015 Vierailu Glasgowissa 12.-15.1.2015 Tuomo Alasoini 20.1.2015 Vierailun konteksti Vierailu toteutui professori Patricia Findlayn pyynnöstä. Hän toimii Strathclyden yliopiston professorina alueella Work and

Lisätiedot

Toimivan palveluorganisaation erityispiirteet. LIFE@WORK Kunnallispoliitikko työnantajana Tammisaari 12.10.2010

Toimivan palveluorganisaation erityispiirteet. LIFE@WORK Kunnallispoliitikko työnantajana Tammisaari 12.10.2010 Toimivan palveluorganisaation erityispiirteet LIFE@WORK Kunnallispoliitikko työnantajana Tammisaari 12.10.2010 Sisäisen toimivuuden perusulottuvuudet Palvelutyytyväisyys Sisäinen toimivuus Työelämän laatu

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Verkostomainen työskentely

Verkostomainen työskentely Verkostomainen työskentely Timo Järvensivu, KTT, tutkija, verkostojohtamisen asiantuntija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Järkevää lääkehoitoa moniammatillisesti seminaari terveydenhuollon toimijoille

Lisätiedot

Oppiminen aluekehittämisen moottorina

Oppiminen aluekehittämisen moottorina Oppiminen aluekehittämisen moottorina Länsi-Uusimaa uuteen nousuun seminaari 9.3.2010 Suuri osa siitä, mitä opimme koulussa ja yliopistossa ei liity talouselämän edellyttämään osaamiseen Adam Smith Kansojen

Lisätiedot

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Pekka Ollikainen Tekes 24.1.2013 Messukeskus, Helsinki http://www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM1071384v2 Oppimisratkaisut ohjelma 2011-2015 Ohjelman

Lisätiedot

TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto

TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto Väitöskirjaprojekti alkaa Vuoden 2006 alusta Comenius-projektiin tutkijaksi gradu saatava valmiiksi tammikuussa 2006 Valmistuminen teologian maisteriksi 03/2006 Tutkimustyö

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Tuottavuuden tunnusluvut Eteva Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Eteva kuntayhtymä 47 omistajakuntaa 26 kunnan alueella 150 toimipaikkaa

Lisätiedot

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM TERVETULOA! Ohjelma: sivu 1/2 Klo 10.00 10.10 Päivän avaus Heidi Gerdt, erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

Huippuostajat. 11:20 Lounas

Huippuostajat. 11:20 Lounas Huippuostajat 8:00 Rekisteröityminen ja aamukahvi 8:30 Tekes ja kysynnän edistäminen, Pekka Soini, Tekesin pääjohtaja Huippuostajat ohjelma - mitä, kenelle ja miksi Sampsa Nissinen, Ohjelmapäällikkö Key

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Inno-Vointi -projektin alkuseminaarin avaus

Inno-Vointi -projektin alkuseminaarin avaus Inno-Vointi -projektin alkuseminaarin avaus Tuomo Alasoini tuomo.alasoini(at)tekes.fi Tekesin rooli työelämän tutkimuksessa ja kehittämisessä Suomen innovaatiopolitiikkaa ohjaa nykyään kansalliseen innovaatiostrategiaan

Lisätiedot

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50- Aalto Doctoral Programme in Science, Follow-up Questionnaire for Doctoral Students - Perustieteiden tohtoriohjelma, seurantakysely jatko-opiskelijoille (22 % answered to the questionnaire) 1. Gender -

Lisätiedot

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista?

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Kari Sajavaara muistoluento Jyväskylän yliopisto 15.1.2016 @pasi_sahlberg Along with especially Canadian "applied language studies (Kari koined

Lisätiedot