5. Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: kokemuksen ja osaamisen säilyttämisen käytännöt (ELSA)

Transkriptio

1 5. Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: kokemuksen ja osaamisen säilyttämisen käytännöt (ELSA) Eläkkeelle jäävä asiantuntija antaa organisaatioille mahdollisuuden uudistaa osaamispääomaansa. Toisaalta eläköityvän asiantuntijan mukana saattaa kadota kriittistä tietoa ja osaamista. ELSA-projektissa tutkitaan, kuinka asiantuntijaorganisaatioissa voidaan tunnistaa organisaatiossa oleva, säilyttämistä vaativa kokemusperäinen asiantuntijatieto ja osaaminen sekä valita tai kehittää sopivia menetelmiä asiantuntijatiedon ja osaamisen säilyttämiseksi ja jakamiseksi organisaatiossa asiantuntijoiden jäädessä eläkkeelle. ELSA-projektissa tutkitaan vuosien aikana 60 tapausta, joissa asiantuntija on jäänyt tai jäämässä eläkkeelle, ja joissa organisaatio on suunnitellusti pyrkinyt säilyttämään asiantuntijan kokemusperäistä osaamista organisaatiossa. Tapaus tässä tutkimuksessa tarkoittaa yhtä eläkkeelle siirtymisen prosessia. Tutkimukseen voivat osallistua yksityisen ja kunnallisen sektorin asiantuntijaorganisaatiot, joissa kokemusperäinen tieto ja osaaminen ovat (liike)toiminnan kannalta keskeisiä tekijöitä. Tutkimuksen tietolähteet (haastateltavat henkilöt) toimivat asiantuntijatehtävissä. Tutkimusaineisto kerätään pääasiassa haastatteluiden avulla. Jokaisessa tutkittavassa tapauksessa tehdään 3-6 haastattelua. Tutkimuksessa tuotetaan tietoa raporttien ja seminaarien muodossa. Osallistuvat organisaatiot saavat analyysin organisaationsa kyvystä hallita eläkkeelle jäävien asiantuntijoiden osaamisen säilyttämistä sekä vertailuaineistoa muiden osallistuvien organisaatioiden vastaavista käytännöistä. Tutkimushankkeen aikana järjestettävät seminaarit avaavat osallistuville organisaatioille foorumin kokemusperäisen tiedon säilyttämisen ja jakamisen käytäntöjen kehittämiselle. Tulosten ensisijainen soveltamisala liittyy kokemusperäisen osaamisen ja asiantuntijatiedon säilyttämiseen ja hyödyntämiseen tilanteissa, joissa asiantuntija jää eläkkeelle. Tuloksia voidaan kuitenkin soveltaa myös muissa asiantuntijaorganisaatioiden osaamisen kehittämiseen tai henkilöstön vaihtumiseen liittyvissä prosesseissa. Vastaavasti, vaikka tässä tutkimuksessa keskitytään asiantuntijaorganisaatioihin ja asiantuntijatyöhön, tulosten odotetaan tuottavan käyttökelpoista tietoa osaamisen säilyttämisestä myös muun tyyppisille organisaatioille ja erilaisiin työtehtäviin. Tutkimuksen toteuttaa Aalto-yliopiston työpsykologian ja johtamisen tutkimusryhmä. Kaksivuotinen hanke loppuu joulukuussa Halukkaat organisaatiot pääsevät tutkimukseen mukaan vielä kesän 2011 aikana. Lisätietoja antaa projektipäällikkö Eerikki Mäki

2 6. Hyvinvointia ja tuloksellisuutta hyvällä henkilöstöjohtamisella HYÖTY Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu & Työterveyslaitos Tutkimushankkeessa tarkastellaan henkilöstöjohtamisen (HRM), työhyvinvoinnin ja organisaation tuloksellisuuden välisiä yhteyksiä. Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoa siitä, miten henkilöstöjohtamisen keinoin, kuten osallistavilla tai sitouttavilla henkilöstökäytännöillä, voidaan edistää sekä henkilöstön hyvinvointia että yrityksen/toimipaikan tuloksellisuutta. Tavoitteena on avata HRM-tuloksellisuus -keskusteluista tuttua ns. mustaa laatikkoa (so. välittäviä mekanismeja) mm. esimiestyön, ikääntymisen ja työn organisoinnin näkökulmista. Yhtenä osa-alueena hankkeessa tarkastellaan työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden keskinäistä suhdetta. Hankkeen toimialat ovat metalliteollisuus ja vähittäiskauppa sekä yksityinen ja julkinen terveydenhoitoala. Aineistonkeruu tapahtuu pääosin johdolle (toimipaikkatasoinen kysely) ja henkilöstölle suunnatuilla kyselylomakkeilla sekä asiantuntijahaastatteluilla. Terveydenhoitoalalla kohteena on kaksi suurta organisaatiota, toinen yksityiseltä ja toinen julkiselta sektorilta. Niistä kerätään laajemmin case-aineistoa. Henkilöstöjohtamisen osalta kartoitetaan toisaalta henkilöstöjohtamisen asemaa (strategisuutta), toisaalta henkilöstökäytäntöjä. Työhyvinvointia mitataan vakiintuneilla kansainvälisillä mittareilla, ja tuloksellisuus puolestaan ymmärretään laaja-alaisesti sekä henkilöstöjohtamisen tuloksellisuutena että yrityksen/toimipaikan suoritus- ja kilpailukykynä. Hankkeen avulla identifioidaan toisaalta työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden kannalta hyviä henkilöstökäytäntöjä ja toisaalta tuodaan esille henkilöstöjohtamiseen liittyviä ongelmaalueita, kuten toteutuneiden henkilöstökäytäntöjen poikkeaminen aiotuista sekä keskeisiä syitä tilanteeseen. Hanke päättyy Lisätietoja antavat Sinikka Vanhala, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu ja Minna Janhonen, Työterveyslaitos

3 9. Innovatiiviset palvelutuotannon mittarit Tavoitteet 1. Kehittää uudenlaisia palvelutuotannon mittareita ja mittaamiseen liittyvää osaamista, joiden avulla suomalaiset organisaatiot ratkaisevat eräitä keskeisiä johtamisen ongelmiaan 2. Kehittää kohdeorganisaatioiden (11 case-tutkimuskohdetta) mittaus- ja johtamiskäytäntöjä; alatavoitteina 3. Saattaa uudet mittaamisen käytännöt laajasti suomalaisen työelämän tietoisuuteen Menetelmät Hankkeen keskeisin tutkimusaktiviteetti on 11 case-tutkimusta, jotka toteutetaan toimintatutkimuksena. Mukana on julkisia palveluita, asiantuntijapalveluita ja teollisuuden palveluita. Näissä organisaatiokohtaisissa case-projekteissa tehdään kehittämistyötä tapauskohtaisiin ongelmiin syventyen. Kehittämistyöpajoihin (noin 8-10 per case) osallistuu kaksi tutkijaa ja 3-6 henkilöä case-organisaatiosta. Lisäksi hankkeen tavoitteita tuetaan kirjallisuustutkimuksella, haastattelututkimuksilla, seminaareilla ja tutkijatyöpajoilla. Tulosten hyöty työpaikoille Hankkeen tuloksena mukana olevat työpaikat saavat uusia mittareita ja mittaamisen käytäntöjä sekä aihepiiriin liittyvää osaamista. Laajemmin työelämän näkökulmasta pyrkimyksenä on tarjota yleistettävämpää uutta ymmärrystä mittaamisesta ja sen hyödyntämisestä erityyppisiissä palvelutuotannon ympäristöissä. Tätä tukemaan hankkeessa kehitetään viitekehys, jota voidaan hyödyntää kontekstin sekä mittauksen nykytilan ja kehittämistarpeiden arviointiin. Hankkeessa kerättäviä oppeja voidaan näin hyödyntää tarjottaessa suosituksia erilaisten palveluorganisaatioiden mittauskäytäntöjen kehittämiseen. Hankkeen konkreettisia tuotoksia ovat lisäksi mittarilistaus Tuottavuustyö-www-sivustolle, työkirja mittaamisen käytännöistä, seminaariesiintymiset oheismateriaaleineen ja artikkelit ammattilehdissä. Valmistumisaika Lisätietojen antajat Professori Antti Lönnqvist Puh Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Tutkijatohtori Aki Jääskeläinen Puh Teollisuustalouden laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

4 12. KOHAUS: Palveluverkostojen muuttuvat toimintakonseptit ja uudet asiakasymmärryksen välineet Tutkimustehtävä: Innovatiivisten, työhyvinvointia tukevien palveluverkostojen konseptit ja välineet Tausta: Asiantuntijarajoja ylittämällä ja verkostoitumalla luodaan mahdollisuuksia innovatiiviisiin, asiakkaan kokonaistilanteen huomioiviin kokonaisvaltaisiin palveluihin. Tarve uusille verkostomaisille toiminnan malleille eli toimintakonsepteille on samankaltainen niin palveluyrityksillä, yritysten tukitoiminnoilla kuin julkisilla palveluillakin. Tällaiset toimintamallit ovat sosiaalis-organisatorisia innovaatioita, joissa mm. uusien teknologioiden tarjoamia työn organisoinnin ja palvelutuotannon mahdollisuuksia otetaan käyttöön. Varsinkaan toimijoiden työhyvinvoinnin muodostumista palveluverkostojen konseptimuutoksissa ei vielä tunneta riittävästi. Verkostoituminen ja rajojen ylittäminen ovat haaste yksittäisille työntekijöille ja heidän hyvinvoinnilleen ja näin ollen työjärjestelmien kestävyydelle. Olennaista on, kuinka verkoston toimijat ymmärtävät ja käsitteellistävät asiakkaan toiminnan muutoksia ja samalla lisääntyvän integraation tarvetta verkoston toiminnassa. KOHAUS-tutkimus tuottaa: 1. tietoa siitä, millä tavoin ja millä välineillä palveluverkostot käytännössä toteuttavat asiakaskeskeisiä, rajoja ylittäviä toimintakonsepteja ja muodostavat yhteistä näkemystä asiakkaan muuttuvista tarpeista (asiakasymmärrys) sekä 2. tietoa siitä, millaista työhyvinvointia verkostoituva työ tuottaa, ja miten kestävää työtä ja työhyvinvointia voidaan verkostoissa edistää. Aineisto ja menetelmät: Tutkimukseen osallistuu neljä erilaista konseptimuutoksessa olevaa palveluverkostoa sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Hankkeen aineisto koostuu haastatteluista, verkoston työtilanteiden videoinneista sekä aineistoa tulkitsevista yhteisistä työpajoista. Lisäaineistona ovat tutkijoiden aikaisemmissa verkostoja koskevissa hankkeissa keräämät aineistot. Kohaus yhdistää useita tutkimusmenetelmiä mm. verkostotutkimuksesta, kehittävästä työntutkimuksesta ja kestävän työhyvinvoinnin tutkimuksesta. Tulosten hyödyntäminen: Hankkeen tutkijat, kv-asiantuntijat sekä kumppaniorganisaatioiden toimijat muodostavat työpajoin ja seminaarein tuetun verkoston tulosten levittämiseksi, jolloin tiedon tuottaminen ja sen levittäminen ja hyödyntäminen kietoutuvat yhteen jo tutkimuksen aikana. Palje-tutkimusja kehittämisohjelmaa ja verkostoa hyödynnetään tulosten levittämisessä. Hankkeen tuloksia levitetään Työterveyslaitoksen palvelutyössä ja koulutuksissa. Kohaus-hankkeeseen pyritään saamaan mukaan levittäjäorganisaatioiksi sellaisia koulutusorganisaatioita, jotka pyrkivät työpaikkojen ja verkostojen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Hankkeen suunniteltu kesto: , rahoitushakemus Tekes Lisätietoja: Laura Seppänen, Työterveyslaitos puh hankkeen vastuullinen johtaja Hanna Toiviainen, Helsingin yliopisto Mari Kira, Aalto yliopisto,

5 14. SUSTAINABLE WORK: IDENTITY-BASED PERSPECTIVE Academy Research Fellow, Dr. Mari Kira This research explores identity based well-being and development in work. Work identity means individuals personal conceptualizations of whom and what they are at work, and how they would like to go about their work - what their values and beliefs concerning work are. The alignments between a person s identity and work have been recognized by several authors as a key element in work-related well-being and development. Work or work community that in some way contradicts and disconfirms a person s identity has been recognized to lead to distress. This research seeks to understand how identities may align with work or work communities such that employees are able to engage their unique personal and professional resources in work. As people engage their unique competence and skill resources in work, these resources may develop further through workplace learning processes. Moreover, work aligning with employees identities and engaging the resources they recognize in themselves is also experienced as meaningfulness and energizing. We define such work as sustainable as it regenerates, rather than consumes, both the competence and energy of employees. We explore both reasons and consequences of work and identity (mis)alignments along with the tactics individuals and organizations may use to strengthen the alignments between identities and work. In this respect, we map organizational innovations for sustainable work. The research benefits contemporary workplaces by uncovering how well-being and development may be promoted at work by looking for idiosyncratic alignments between work and individuals rather than seeking to create work that satisfies only general psychological needs. The research relies on in-depth cases in which longitudinal interview studies are carried out. The research results are disseminated by producing journal articles and by conference presentations. The aim is also to write in Finnish a practically oriented publication of sustainable work and ways to create it. The research will be conducted at Aalto University School of Science, Department of Industrial Engineering and Management, in a research group formed by Academy Research Fellow Mari Kira and two researchers (a postdoctoral researcher and a PhD candidate). The aim is to submit a proposal to TEKES and/or Finnish Work Environment Fund during Lisätietoja: Mari Kira, Aalto yliopisto, mari.kira@tkk.fi

6 Tavoitteet: 16. Luottamuksen rakentaminen ja rooli organisaation suorituskyvyssä Lappeenrannan teknillinen yliopisto, prof. Kirsimarja Blomqvist, Mika Vanhala Tutkimuksen tavoitteena on tutkia organisaation sisäisen luottamuksen rakentamista ja sen roolia organisaation suorituskyvyssä. Näkökulmana on organisaation yksittäisen jäsenen (työntekijä) luottamus a) muihin työntekijöihin, b) esimiehiin sekä c) organisaation eihenkilöityviin elementteihin (organisaation kyvykkyys ja oikeudenmukaisuus). Tutkimuksessa selvitetään miten eri henkilöstöjohtamisen käytännöt (HRM) ja erityisesti näiden yhdistelmät vaikuttavat työntekijän luottamukseen organisaatiota kohtaan. Toinen tutkimuksessa selvitettävä asia on paljon keskusteltu HRM-käytäntöjen ja organisaation suorituskyvyn välinen suhde. Tutkimus henkilöstöjohtamisen ja tuloshakuisten henkilöstökäytäntöjen yhteydestä organisaation tuloksellisuuteen on ollut erittäin vilkasta 1990-luvun puolivälistä lähtien. Useimpien tutkimusten tuloksena on löytynyt positiivinen korrelaatio henkilöstöjohtamisen ja organisaation tuloksellisuuden välillä. Kuitenkin ns. mustan laatikon ongelma eli välittävien mekanismien tunnistaminen on vielä lapsenkengissä. Tässä tutkimuksessa välittäväksi mekanismiksi ehdotetaan organisatorista luottamusta. Tutkimuksessa selvitetään toimiiko organisatorinen luottamus välittäjänä HRM-käytäntöjen ja organisaation suorituskyvyn välillä. Suorituskyvyllä tarkoitetaan tässä sekä objektiivisesti mitattuja (tuottavuus, laatu, taloudellinen tulos) että subjektiivisiin arvioihin perustuvia (suoriutuminen, sitoutuminen, työtyytyväisyys) seikkoja. Alustavasti kohdeorganisaatioiksi on ajateltu sekä yksityissektorin että julkishallinnon organisaatioita. Teemme kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ja kansainvälisen vertailuaineiston kerääminen on mahdollista. Menetelmät: Tutkimus toteutetaan moni-menetelmällisellä otteella. HRM käytäntöjen, organisatorisen luottamuksen ja suorituskyvyn välistä suhdetta tutkitaan kvantitatiivisella tutkimusotteella. Kohdeorganisaatioissa suoritetaan kysely työntekijä- ja esimiestasoilla. Lisäksi kohdeorganisaatioista pyritään saamaan objektiivista aineistoa sekä HRM-käytännöistä että erityisesti organisaatioiden suorituskyvystä. Tutkimus pyritään toteuttamaan pitkittäistutkimuksena siten että mittauksia tehdään useampana ajankohtana. Näin saadaan esille käsitteiden väliset syy-seuraussuhteet. Kvantitatiivisten menetelmien lisäksi käytämme kvalitatiivisia haastatteluita, fokusryhmiä ja story telling-menetelmää (narratiivit) täydentävinä aineistonkeruumenetelminä. Käytännön hyöty osallistuville organisaatioille: Tutkimuksella saadaan empiirisesti todennettua tietoa HRM-käytäntöjen, luottamuksen ja suorituskyvyn välisestä suhteesta. Tutkimuksen vaikuttavuutta voidaan lisätä perinteisen tiedottamisen (organisaation sisäiset julkaisut, workshopit) lisäksi virtuaalisin keinoin tuomalla erilaista sisältöä ns. oppimisareenaan organisaatioiden Intranetissä. Tutkimuksemme tukee organisaatioiden omia luottamuksen rakentamiseen ja HRM käytäntöjen kehittämiseen liittyviä kehityshankkeita. Lisätietoja: Tutkimus- ja kehityshankehakemus Tekesille, toteuttamisajankohta 12/ /2013.

7 17. DUIDUILUSTA TALOUSFAKTAAN Käytäntölähtöisen innovoinnin vaikuttavuuden arviointi Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten DUI (Doing, Using, Interacting) -vaikutuksia organisaation suorituskykyyn tulisi tarkastella. Lisäksi tutkimus tarkastelee miten DUItoimintaan tarvittavaa innovaatiokyvykkyyttä voitaisiin mitata ja arvioida. Tutkimustietoa kerätään tapaustutkimuksen avulla, johon osallistuu niin yrityksiä ja julkisia organisaatioita. Lisäksi toteutetaan innovaatiokyvykkyyteen liittyvä kysely-tutkimus, johon osallistuu suomalaisia pk-yrityksiä. Tutkimuksen toteutuksesta vastaa Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation yhteistyössä yritysten, organisaatioiden sekä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Tutkimuksessa syntyy uutta tietoa DUI-innovoinnin vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnista. DUI-toimintaan ja erityisesti sen vaikutusten arviointiin liittyvät ilmiöt pyritään kuvaamaan erittäin tarkasti ja laajasti monesta eri näkökulmasta. Tutkimuksen tuloksena syntyy systemaattinen malli, johon on koottu tekijät miten DUI-toimintaa ja sen vaikutuksia tulisi mitata ja arvioida. Tuloksena syntyvää mallia voi hyödyntää yritykset ja organisaatiot laajaalaisen, osallistavan kehittämistoiminnan tulosten arvioinnissa. Hankkeen toteutusaika: Hankkeesta lisätietoja antaa: Tutkija Sanna Pekkola,