FINMARINET Loppukonferenssi Merelliset suojelualueet monimuotoisuuden vaalijoina

Transkriptio

1 FINMARINET Loppukonferenssi Merelliset suojelualueet monimuotoisuuden vaalijoina klo Tieteiden talo Neuvotteleva virkamies Penina Blankett Ympäristöministeriö

2 Merelliset suojelualueet YK:n luonnon monimuotoisuutta koskeva yleissopimus (CBD) Tavoitteena maailmanlaajuisesti suojella 10 % merialueiden pinta-alasta EU:n luontodirektiivi Natura 2000 verkosto Määrällinen riittävyys Alueellinen edustavuus Edustavimpien kohteiden mukana olo HELCOM HELCOM suositus 15/5 (1994): System of Coastal and Marine Baltic Sea Protected Areas (BSPA) Kuva: Merenkurkku, Strömmingsgrynnor/ Metsähallitus/ 2012/ Ulrika Björkman Esittäjän nimi alatunnisteeseen 2

3 Globaalitilanne MPA (Marine Protected Areas) 1,6 % meripinta-alasta katettuna Painottuu rannikkoalueille Suurimmat puutteet: avomerellä ja alueilla jotka sijaitsevat kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolella CBD sopimuksessa pyritään tunnistamaan ekologisesti ja biologisesti tärkeät alueet ns. EBSA (Ecologically or Biologically Significant Marine Areas). Kuva: Perämeri, Ulkokrunni, Eleocharis uniglumis/ Metsähallitus /2012 / Lari Järvinen Esittäjän nimi alatunnisteeseen 3

4 EBSA alueet Maailmalla järjestetty useita alueellisia EBSA työpajoja mm. Pohjois-Atlantin ja Välimeren EBSA kriteerit alueella, jossa identifioitu alueita, jotka täyttävät 1. Uniqueness or Rarity nämä EBSA- kriteerit. 2. Special importance for life Maat voivat hyödyntää näitä tietoja history stages of species perustaessaan suojelualueita 3. Importance for threatened, Kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten endangered or declining species alueiden perustaminen on vielä auki and/or habitats Meneillään on UNCLOSin alaisuudessa prosessi, 4. Vulnerability, Fragility, jonka avulla voitaisiin perustaa näitä Sensitivity, or Slow recovery suojelualueita 5. Biological Productivity Esim. EBSA alueista: kylmän meren korallit, 6. Biological Diversity merelliset vuoristot, merinisäkkäille tärkeät alueet Uhkana esim. : kaivostoiminta, öljy- ja kaasunporaus, pohjatroolaus, laivaliikenne 7. Naturalness Esittäjän nimi alatunnisteeseen 4

5 Natura 2000 verkosto EUssa Kaikki Natura 2000 alueet km 2 (kpl) Merelliset Natura 2000 alueet SCI = Sites of Community Importance (luontodirektiivi) SPA = Special Protection Areas (lintudirektiivi) SCI alueet km 2 kpl SPA alueet km 2 kpl Kaikki km 2 kpl % osuus kaikista alueista EU (26 406) Suomi (1 833) Suomen aluevesien pinta-alasta Natura 2000 alueiden osuus on noin 12,7 % Suomen aluevesien + talousaluevyöhyke (EEZ) Natura 2000 alueiden osuus on noin 8,3 % Päivitetty kesäkuu 2012 Esittäjän nimi alatunnisteeseen 5

6 HELCOMin BSPA verkosto HELCOM suositus 15/5 (1994): System of Coastal and Marine Baltic Sea Protected Areas (BSPA) 2003 OSPAR & HELCOMin yhteinen ministerikokous Päätettiin perustaa yhtenäinen Pohjois-Atlantin ja Itämeren kattava merisuojelualueverkosto vuoteen 2010 mennessä 2007 BSAP (Baltic Sea Action Plan) tavoitteena: Saavuttaa CBD 10 % tavoite 2010 mennessä, etenkin alueiden perustaminen avomerelle Arvioida BSPA+ Natura 2000 verkoston ekologista koherenssia vuoteen 2010 mennessä Alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmat valmiiksi vuoteen 2010 mennessä 2010 HELCOM ministerikokous: 10,3 % pinta-alatavoite saavutettu Tulee perustaa alueita etenkin avomerelle Itämeren meriallaskohtainen tavoite 10 % Hoito- ja käyttösuunnitelmat puuttuvat yhä monelta alueelta Kuva: Läntinen Suomenlahti, Äggharuna, Chorda tomentosa / Metsähallitus/2012/ Mats Westerbom Esittäjän nimi alatunnisteeseen 6

7 Suomen tilanne Suojeltua aluetta yhteensä Natura 2000 Ramsar Kansallispuistot Valtion* ja yksityisten maalla olevat luonnonsuojelualueet km 2** (%) BSPA Suomen vesien pintaala, aluevedet km 2 km 2 % km 2 % km 2 % km 2 % km 2 % km 2 % Suomen vesien pintaala, aluevedet + talousvyöhyke km , , , , , ,2 9,5 8,3 2,2 1,9 2,2 1,45 6,7 Huom. Päällekkäisyydet otettu huomioon. * Sisältää hylkeidensuojelualueet. ** Eriteltynä valtion maalla on 194 km2 ja yksityisten maalla 1028 km2. Lähde: SYKE /Marco Nurmi Esittäjän nimi alatunnisteeseen 7

8 Merelliset suojelualueet Suomessa Merellä sijaitsevia kansallispuistoja on 5, mutta hyvin erilaisia : Selkämeren kansallispuiston yhtenä tavoitteena on suojella vedenalaista luonto, kun taas Itäisen Suomenlahden kansallispuiston alueeseen ei kuulu vesialueita Natura 2000 verkoston perustaminen 1998 toi lisää alueita etenkin merelle ja vuoden 2012 päätös lisää alueita avomerelle HELCOMin BSPA alueita on 22 ja tulossa 11 uutta aluetta, jotka pääasiallisesti sisältyvät Suomen ja Ahvenanmaan Natura 2000 verkostoon Vuonna 2001 perustettiin Manner-Suomeen seitsemän hylkeidensuojelualuetta, joissa rajoitettu liikkumista ja hylkeille haitallista kalastusta Kuva: Itäinen Suomenlahti, Mustaviiri, Fucus vesiculosus /Metsähallitus /2012 / Maiju Lanki Esittäjän nimi alatunnisteeseen 8

9 Millainen suojelualueen tulisi olla, jotta se oikeasti vaalii monimuotoisuutta Pinta-ala on tärkeä, mutta se ei ratkaise kaikkea Rajauksen tulisi perustua tietoon luonnosta Tarvitaan hyvää tietoa mm. vedenalaisesta luonnosta, mutta myös ihmispaineista jotka vaikuttavat alueeseen Tieto luonnosta tarvitaan myös hyvien hoito- ja käyttösuunnitelmien laatimiseen Toimivat yhteistyökuviot eri tahojen kanssa -> sitoutuminen alueen suojeluun Tulee myös huomioida suojelualueen ulkopuoliset tekijät mm. tiiviimpi yhteistyö merialuesuunnittelun ja HKS:ien välillä -> merellä rajat ovat veteen piirrettyjä viivoja! Yksi suojelualue ei auta, tarvitaan suojelualueverkostoa, joka on yhteneväinen ja ekologisesti kestävää Kuva: Perämeri, Kalajoki, Rahja, Vaucheria ja Hippuris lanceolata /Metsähallitus /2012/Manuel Deinhardt Esittäjän nimi alatunnisteeseen 9

10 Suojelualueet eivät kuitenkaan ratkaise kaikkia ongelmia Rajat ylittävät uhat: Rehevöityminen Ilmastonmuutos Melu Roskaantuminen Muutokset luonnossa: lajien esiintymisalue voi muuttua esim. ravinnon mukana kuten pyöriäisten osalta Pohjanmerellä tai miekkavalaan osalta Norjan vuonoissa. Suojelualueet sijoitettu väärin: Kalifornian pyöriäisen suojelualue perustettu väärään paikkaan (itse eläin ja uhat ovat suojelualueen ulkopuolella) Kuva: Selkämeri, Isokrunni Fucus vesiculosus Boulders /Metsähallitus /2011/Heidi Arponen Esittäjän nimi alatunnisteeseen 10

11 Monimuotoisuuden suojelussa tarvitaan myös muitakin keinoja Merialuesuunnittelu, myös valtion rajat ylittävää Suojelusuunnitelmat, huomioivat koko lajin elinkaaren Vahinkoa ja haittaa aiheuttavien toimien estäminen tai haittojen minimoiminen -> kupla-aitojen käyttö melun rajoittamiseksi esim. vedenalaisissa räjäytystöissä Kalastuksen kehittäminen vähemmän haitalliseksi (pohjatroolaus ja sivusaaliit) YVA- ja SOVA käytännöt Kuva: Itäinen Suomenlahti, Bisballen, kilkki / Metsähallitus 2012/ Juho Lappalainen, Esittäjän nimi alatunnisteeseen 11

12 Entä voidaanko suojelualue ajatusta kehittää??? Suojelualueet jotka liikkuvat lajin mukana? Ei ole kovinkaan käytännön läheinen lähestymistapa, mutta silti toteutettavissa Ajalliset suojelualueet Voisiko olla parempi ratkaisu? Rajoitukset olisivat voimassa kun laji ilmestyy alueelle, muulloin ei rajoituksia -> tarvitaan hyvä tietoa lajin käyttäytymisestä Näissäkin tapauksissa tarvitaan jonkinlainen rajaus Kuva: Merenkurkku, Storskär, Kolmipiikki /Metsähallitus/2012/Jussi-Tapio Roininen Esittäjän nimi alatunnisteeseen 12

13 KIITOS! Kuva: Läntinen Suomenlahti Tvärminne Zoarces viviparus/metsähallitus/2012/westerbom Esittäjän nimi alatunnisteeseen 13