Suomi on meriosaamisen suurvalta ja siitä asemasta on pidettävä kiinni

Transkriptio

1 1 Suuri Saaristoseminaari Porvoossa Meriklusterin tulevaisuuden tekijät - merianalyytikko Jere Riikonen Suomen Merentutkijat ry:n merialan kehitysryhmän asiantuntija Suomi on meriosaamisen suurvalta ja siitä asemasta on pidettävä kiinni Suomi on Itämeren ja läheisen pohjoisen Jäämeren ympäröimä maa. Meren merkitys Suomelle on monessa suhteessa ratkaisevan tärkeä. Ulkomaankauppamme on lähes kokonaan (80-90%) riippuvainen meriliikenteestä. Suuri osa ulkomaan henkilöliikenteestä (noin 17 miljoonaa matkustajaa vuodessa) tapahtuu meritse. Suomella on merenrantaa, meren saaret mukaan luettuna, kilometriä. Euroopan runsaslukuisin merisaaristo käsittää noin saarta. Suomi on maailman ainoita maita, jonka kaikki satamat voivat olla talvisin jään saartamia. Itämeren keskisyvyys on vain 52 metriä, mikä sokkeloisten saaristojen ohella on erityinen haaste merenkululle ja merkitsee merkittävää lisäriskiä meriympäristölle. Saaristoelinkeinot ja asutus, meri- ja rannikkoturismi, kalastus, laivanvarustus ja rakennus ovat olennainen osa merenrantojemme elinkeinorakennetta. Suomen meriteollisuuden osaaminen laivanrakennuksessa ja erityisesti arktisen teknologian osuudelta on maailman huippua. Meriklusteri arvoketjuineen työllistää arviolta suomalaista ja edustaa merkittävää tulonlähdettä Suomelle. Vuonna 2009 ja 2010 Suomi rakensi telakoillaan maailman toistaiseksi suurimmat risteilijäalukset luvulla Rauma-Repola valmisti maailman syvimmälle sukeltavat tutkimussukellusveneet. Maailmalla toiminnassa olevista jäänmurtajista yli 50% on suomalaisvalmisteisia. Jäissä toimivien ja ympäristöystävällisten aluksien rakentamisen tietotaito on Suomelle strategisesti ja taloudellisesti tärkeää. Tärkeyttä korostaa se, että meriliikenteen painopiste maailmankaupassa on siirtymässä pohjoisen arktisille ja haavoittuville merialueille. Lisäksi purjehtiminen avautuvilla koillis- ja luoteisväylillä vaativat uutta ympäristöajattelua, satamia ja meriliikenteen koordinointia sekä jääpalveluita. Tähän liittyvä osaaminen on jo nyt tarjolla Suomessa, mutta sen säilyminen, tulevaisuus ja kilpailuetu on turvattava. Suomalainen meritutkimus, -valvonta ja osaamisen arvoketjua on koottava yhteen horisontaalisesti tavalla, joka varmistaa merialan resurssit ja kehityksen. Kokoaminen tapahtuu luomalla Suomeen meriasioiden koordinaation horisontaalinen malli, jossa kaikkia merellisiä toimintoja tarkastellaan ja johdetaan yhdennetyn meripolitiikan kautta. Itämeri on käytännössä EU:n sisämeri ja Suomella on ollut perinteisesti vahva ote kansainvälisessä Itämeripolitiikassa. Vahva ote on näkynyt siinä, että vuonna 1974 Helsinkiin perustettiin Itämeren suojelukomissio (HELCOM) ja Suomi oli jo ennen itsenäistymistään perustajana kansainvälisessä merentutkimusneuvostossa (ICES). Suomen merialueet ovat Itämeren maiden monipuolisimmat käsittäen; Suomenlahden, Pohjois-Itämeren, Saaristomeren ja koko Pohjanlahden. Suomen intressit kattavat käytännössä Itämeren koko alueen ja siksi on luonnollista, että Suomi pyrkii Itämeripolitiikan johtavaksi maaksi ja globaalisti meriteknologian kärkimaaksi.

2 2 Yhdennetyn meripolitiikan tarve Meriliikennettä, kalastusta, energiaa, merten vartiointia ja valvontaa, meriklusterin kilpailukykyä, matkailua, meriympäristöä ja merentutkimusta koskevaa politiikkaa on kehitetty liian kauan toisistaan irrallaan, mikä on toisinaan johtanut tehottomuuteen, epäjohdonmukaisuuteen ja käyttötapojen ristiriitaan. Siksi on perusteltua muodostaa uusi kansallinen yhdennetty meripolitiikka, joka on samalla luonnollinen jatkumo EU:n Siniselle kirjalle (yhdennetyn meripolitiikan -käsite). Yhdennetyllä meripolitiikalla lisätään valmiuksia vastata globalisaation ja kilpailukyvyn, ilmastonmuutoksen, meriympäristön pilaantumisen, meriturvallisuuden, energiavarmuuden ja kestävän kehityksen haasteisiin. Meripolitiikan on perustuttava korkealaatuiseen merentutkimukseen, meriteknologiaan ja innovointiin. Se on yhteydessä työllisyyteen ja kasvuun keskittyvään kilpailukykypolitiikkaan ja kestävää kehitystä painottavaan Göteborgin strategiaan. Suomen merelliset erityistarpeet on huomioitava paremmin; esimerkiksi pohjoinen sijainti, huoltovarmuus ja telakkateollisuuden kilpailukyvyn edellytykset. Yhdennetyllä meripolitiikalla muutetaan tapaa, jolla poliittisia ja muita päätöksiä tehdään. Lokeroitunut päätöksenteko on aikansa elänyt ja vuorovaikutukset on ymmärrettävä, yhteisiä välineitä on kehitettävä, synergioita havaittava ja hyödynnettävä ja ristiriitoja on vältettävä tai ne on ratkaistava. Yhdennetyn meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (6,56 miljardia euroa vuosille ) tarkoituksena on tukea jäsenmaidensa yhdennettyä meripolitiikkaa 432 miljoonalla eurolla. Olemassa olevat toiminnat rahoitetaan kuten aiemmin, mutta koordinaation ja toimintojen läheisyyden kautta haetaan resurssien tehokkuutta ja kilpailukykyä. Meriasioiden koordinoinnin uudelleen järjestäminen Suomessa Poliittinen päätöksenteko meriasioissa on uudistettava. Itämeriselonteon seurantaraportin toimenpide-ehdotus (2011): Meriasiain koordinaatioryhmä Vastuuministeriö Vastuuministeri (Meriministeri)

3 3 Meriasioiden toimintaympäristön kokonaisvaltainen kehittäminen Yhdennetyn meripolitiikan on konkretisoiduttava kokoamalla merellisiä toimintoja yhteen siten, että ne palvelevat yhteiskuntaa ja meriklusteria kokonaisvaltaisemmin ja luovat pohjaa innovaatioille. Konkreettisena mallina toimii laaja-alaisen merialan keskittymän merikylä ajatus, jossa luodaan osaamiskeskus Helsingin Hernesaaren kärkeen.

4 4 Yhdennetyn meripolitiikan konkreettinen malli, jossa ei perusteta uusia organisaatiota, vaan kootaan yhteen horisontaalinen kokonaisuus! Mahdollistaa merellisen innovaatiokeskittymän ja nostaa Suomen meriosaamisen profiilia Itämerellä ja globaalisti. Hernesaaren merialakeskuksen (Merikylän) toimijat: HELCOM - Helsinki Itämerikomission tilat Suomen Ympäristökeskus - Merikeskus (mahdollisesti myös Vesikeskus) - tutkimusalukset (Aranda ja Muikku) - öljyntorjunta-alukset - SYKE:n kaikki toiminnot pystytään sijoittamaan rakennuksiin kokonaisuudessaan, ellei uutta toimitaloa saada Viikkiin. Rajavartiolaitos: - merivalvontakeskus - merivalvontalennoston toimintoja (HEKO-kenttä) - alukset, veneet ja niiden tukitoimintoja - rajavalvontakoulun toimintoja - muut toiminnat (merivartioston esikunta, meripelastus etc.) Helsingin Yliopisto - biologisen merentutkimuksen ryhmät Geologian tutkimuskeskus - merigeologit - tutkimusalukset (Geomar) Ilmatieteen laitos - fysikaalinen merentutkimus (virtaus, aalto, vedenkorkeus ja jäätutkimus). - merentutkimuksen tekninen ryhmä - tutkimusalus (Aranda) WTS-keskus (Trafi) - Helsingin meriliikennekeskus - lisäksi Trafin meritoimintoja RKTL - kalastuksen, kalan ja hyljetutkimuksen toiminnot Meriarkeologinen museo - Vrouw-Maria hylyn nosto ja 1700-luvun merinäyttely sekä konservointitilat. Itämeripolitiikan tutkimuskeskus Suomen meriteollisuuden ja veneteollisuuden toimistoja, suunnittelu- /näyttelytiloja ja myymälöitä

5 5 Arktisen meriteknologian ja sinisen teknologian innovaatiopajat, tutkimusallas ja jäätutkimuslaboratoriot Meri teemalla toimivat ravintolat, kahvilat ja kokoustilat konferensseille sekä vesiurheilukeskus Merikylän (merialankeskuksen) tarkoitus on olla arkkitehtuurinen maamerkki merelle, jossa kohtaavat menneisyys, nykypäivä ja tulevaisuuden meriala kokonaisuudessaan. Havainnekuva: Ruben Verde 2013 / kaupunkisuunnitteluvirasto Havainnekuva: Ruben Verde 2013 / Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

6 6