Itämeren kasviplankton

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Itämeren kasviplankton"

Transkriptio

1 Itämeren kasviplankton Sirpa Lehtinen SYKE / Merikeskus Suomen kasviplanktonseuran KasPer-koulutus

2 Sisältö Ympäristöhallinnon Itämeren kasviplanktonseurannat Tavoite: Laadukkaat, vertailukelpoiset, laajasti hyödynnettävät tulokset Näytteenotto Pätevä mikroskopoija Analyysimenetelmät Laji- ja biovoluumilista (HELCOM) Tallentaminen HERTTA-tietokantaan Miten tuloksia hyödynnetään Seppo Knuuttila 2

3 SYKE Merikeskuksen Itämeren kasviplanktonseuranta F2 HAILUOTO BO SR5 F64 US5B VAASA SEILI LL12 LÄNGDEN LL7 HUOVARI LL3a 5 rannikkoasemaa: Avoveden aikainen näytteenotto 1-2 krt/ kk; UUS-, KAS-, VAR-, EPO-, PPO-elyt LL23 BY38 LL17 BY15 Helcom Combine avomeriasemat: elokuussa 1 kerta/vuosi Finnmaid

4 Ympäristöhallinnon kasviplanktonin näytteenotot ja tulokset Hertassa ( , vuoden 2012 tulokset pääosin vielä puuttuvat) SYKE/MK, EPO-ely, KAS-ely, LAP-ely, PPOely, UUS-ely ja VAR-ely (mukana taulukossa ei ole esim. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen seuranta, vaikka nämäkin tulokset tulevat nyt Herttaan) Merialue Seurantaasemia MaaMetasemia Velvoitetarkkailua semia Asemia yhteensä Näytteitä otettu Tuloksia Hertassa % Perämeri Merenkurkku Selkämeri Saaristomeri Ahvenanmeri Suomenlahti Pääaltaan pohjoisosa Gotlannin itäpuoli Gotlannin länsipuoli Yhteensä % 4

5 Itämeren kasviplanktonanalyysin erityisvaatimukset Kasviplanktonlajisto on sekoitus sisävesi- ja merilajistoa Pätevällä mikroskopoijalla on esim. todistus hyväksytysti suoritetusta kansallisesta kasviplanktonin pätevyyskokeesta (ProfTest SYKE) Itämeren lajiston osalta Vertailtavuus rannikon ja ulompien merialueiden sekä Itämeren eri alueiden välillä edellyttää saman laji- ja tilavuuslistan käyttöä HELCOM-lista (nimistö ja tilavuuksien laskentaan käytettävät kaavat ovat samat koko Itämeren alueella) Tulosten tallentaminen HERTTA-tietokantaan Mahdollistaa tulosten tehokkaan käytön eri tarkoituksiin HERTTA-tietokanta 5

6 Käyttökelpoinen kasviplanktondata Täyttää laatukriteerit ja on vertailukelpoista Näytteenotto *Kokoomanäyte ohjeiden mukaan lasipulloon. Säilöntä happamalla Lugolin liuoksella. Säilytys pimeässä jääkaappilämpötilassa. Etikettiin tarkat tiedot. Pätevä mikroskopoija *esim. todistus hyväksytysti suoritetusta kansallisesta kasviplanktonin pätevyyskokeesta (ProfTest SYKE) Itämeren lajiston ja laskennan osalta Analyysimenetelmät *Järvinen et al.(2011): Kasviplanktonin laskentamenetelmät. *HELCOM PEG laji- ja biovoluumilista (esim. ilmaiseksi netin kautta saatava EnvPhyto-laskentaohjelma sisältää HELCOM-listan). On helposti saatavilla: Ympäristöhallinnon HERTTA tietokanta EnvPhyto-laskentaohjelmasta tulokset tallentuvat suoraan HERTTAan. Vesienhoidon (VPD) ja merenhoidon (MSD) tiedonhallinta on keskitetty HERTTA -tietokantaan. 6

7 HELCOM PEG laji- ja biovoluumilistan päivitys Lähettäkää saman tien uusista lisättävistä lajeista tiedot Sirpalle SYKE/MK Lajinimi + auktori Kuva (valokuva tai kuva määrityskirjallisuudesta) Kirjallisuusviitteet Sirpa vie HELCOM PEG ryhmälle hyväksyttäväksi 7

8 Merikeskuksen analyysimenetelmästä lyhyesti Laskeutamme näytettä useimmiten 25 ml tai 50 ml. Tiskiainetta ei käytetä seurantanäytteissä. Laskentaa aloitettaessa ensin tarkastellaan kyvetin pohjaa 125x suurennuksella. Mikäli näyte on sopivan tiheä ja laskeutunut tasaisesti, voidaan laskenta aloittaa. Laskenta aloitetaan aina 125x suurennuksella, jolla lasketaan 60 ruudukon (okulaariruudukko, 10x10 ruutua) alueelta isokokoiset (>30 µm) solut ja mm. isokokoiset rihmamaiset syanobakteerit. Esimerkkejä 125x suurennuksella yleensä laskettavista: Aphanizomenon, Nodularia, Dolichospermum (Anabaena), Dinophysis, Ebria, Coscinodiscus, Thalassiosira, Mesodinium rubrum (isokokoiset yksilöt). Seuraavaksi lasketaan 60 okulaariruudukkoa 250x suurennuksella. Esimerkkejä 250x suurennuksella yleensä laskettavista: Heterocapsa, Nitzschia, Cylindrotheca, Pseudanabaena, Anabaenopsis, Mesodinium rubrum, Snowella (paitsi S. atomus), Woronichinia. Lopuksi lasketaan 60 ruudukkoa 500x suurennuksella. 500x suurennuksella lasketaan yleensä esim. <20µm laskentayksiköt ja mm. pienisoluiset sinileväkoloniat. 8

9 Ruudukot valitaan satunnaisesti, mutta kuitenkin aina aloitetaan esim. kyvetin vasemmasta reunasta ja edetään pystysuoria raitoja pitkin alhaalta ylös. Raidan yläpäässä siirretään ruudukko oikealle ja siirrytään takaisin alareunaan, mistä lähdetään siirtymään seuraavaa raitaa pitkin ylöspäin (emme siis laske ristihalkaisijoita tms). Kaikkia laskentayksikköjä pyritään laskemaan 60 ruudukon alueelta, vaikka ne olisivat runsaitakin. Erittäin runsaana esiintyvän lajin laskenta voidaan kuitenkin tarvittaessa lopettaa, kun kyseistä levää on laskettu vähintään 50 laskentayksikköä (esim. yksi solu, rihma tai kolonia on yksi laskentayksikkö), mutta tässä tapauksessa pitää laskenta-alueen olla riittävän edustava otos koko kyvetin pohjan pinta-alasta (asiantuntijuutta tarvitaan). Kullakin suurennuksella pyritään saamaan lasketuksi vähintään 400 laskentayksikköä. 9

10 Muodoltaan vaihtelevien yhdyskuntien solumäärä lasketaan käyttämällä laskentayksikkönä enintään 20 solun kolonioita (esim. 100 solun kolonia = 5 kappaletta 20 solun kolonioita). Yksittäisten solujen osalta lasketaan vain okulaariruudukon oikeanpuolisen ja alareunan osuudelta solut, jotka rajoittuvat vain osittain ruudukon alueelle. Levärihmoista ja kolonioista huomioidaan laskennassa vain kaikki ne osat, jotka ovat ruudukon sisällä. Laskennan yhteydessä käytetään ahkerasti okulaarissa olevaa mitta-asteikkoa, ja laskentayksiköille valitaan sopivia kokoluokkia mahdollisimman tarkasti. Autotrofisten ja heterotrofisten flagellaattien erottaminen on valomikroskoopilla vaikeaa. Epäselvissä tapauksissa laitamme yleensä mieluummin heterotrofiseksi kuin autotrofiseksi. 10

11 Mihin tuloksia käytetään (1) Seurannan kansainväliset tarpeet (1) Nitraattidirektiivi (2) Vesipuitedirektiivin (VPD) tarpeet -Perusseuranta: heinä-syyskuu Suomessa -Toiminnallinen seuranta: kuormituspaikka+referenssipaikka (3) Meristrategiadirektiivin (MSD) tarpeet -Uusien vieraslajien ilmestyminen -Vakiintuneiden vieraslajien määrän muutos Kehitettävät indikaattorit -Haitallisten vieraslajien runsauden ja levinneisyyden muutos -Sinilevien osuus kasviplanktonin kokonaisbiomassasta -Pii- ja panssarisiimalevien suhde; Kevät -Sinilevä- ja panssarisiimaleväkukintojen määrä, lajisto ja laajuus (2) Seurannan kansalliset ja alueelliset tarpeet (3) Seurantaa ja menetelmien kehittämistä tukeva tutkimus 11

12 Kiitos mielenkiinnostanne! 12

Laadunvarmennus, pätevyyden ylläpito

Laadunvarmennus, pätevyyden ylläpito KasPer-koulutus Tvärminnen eläintiet. asema 15.5.2013 Marko Järvinen Luento 7 (15.5.2013) Laadunvarmennus, pätevyyden ylläpito Marko Järvinen SYKE, Vesikeskus, Sisävesiyksikkö Kuva: M. Niemelä/SYKE 1 Laatutyö

Lisätiedot

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus Combine 3/2012 (6-26.08.2012) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus -SYKEn Merikeskuksen HELCOM -seurantamatka Itämerellä -perustuu rantavaltioiden ja HELCOMin väliseen Itämeren suojelusopimukseen

Lisätiedot

Sinilevät, niiden aiheuttamat haitat, leväkukintojen runsauden arviointi ja sinilevien tunnistaminen

Sinilevät, niiden aiheuttamat haitat, leväkukintojen runsauden arviointi ja sinilevien tunnistaminen Sinilevät, niiden aiheuttamat haitat, leväkukintojen runsauden arviointi ja sinilevien tunnistaminen Suomen kasviplanktonseura ry:n KasPer-koulutus 14.-15.5.2013 Kristiina Vuorio, Liisa Lepistö ja Marko

Lisätiedot

Esityksen sisältö: Kasviplanktonlajiston tunnistus. o Yleistä tietoa levistä mitä levät ovat levien ekologiaa

Esityksen sisältö: Kasviplanktonlajiston tunnistus. o Yleistä tietoa levistä mitä levät ovat levien ekologiaa Kasviplanktonlajiston tunnistus Pyhäjärvi-instituutti 24.8.2011 Sanna Autio www.lsvsy.fi Esityksen sisältö: o Yleistä tietoa levistä mitä levät ovat levien ekologiaa o tärkeimmät luokat, lahkot tunnistaminen

Lisätiedot

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet

Lisätiedot

Itämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät

Itämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät Itämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät 25/4/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri-tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

näytteenottosyvyydet / CEN-standardityö soveltuvat näytteenottimet haavinäytteet näytetietojen kirjaus, kpl-rekisteri

näytteenottosyvyydet / CEN-standardityö soveltuvat näytteenottimet haavinäytteet näytetietojen kirjaus, kpl-rekisteri KasPer-koulutus Tvärminnen eläintiet. asema 15.5.2013 Marko Järvinen Luento 2 (15.5.2013) Kasviplanktonin näytteenotto näytteenottosyvyydet / CEN-standardityö soveltuvat näytteenottimet haavinäytteet näytetietojen

Lisätiedot

Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen

Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen Pirkko Kauppila, Jenni Attila, Sari Mitikka, Juhani Kettunen, Kari Kallio ja Seppo Kaitala Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät 10.-11.4.2013

Lisätiedot

Meriluonnon monimuotoisuus ja merenhoitosuunnitelman tietotarpeet. Juha-Markku Leppänen SYKE Merikeskus

Meriluonnon monimuotoisuus ja merenhoitosuunnitelman tietotarpeet. Juha-Markku Leppänen SYKE Merikeskus Meriluonnon monimuotoisuus ja merenhoitosuunnitelman tietotarpeet Juha-Markku Leppänen SYKE Merikeskus Sisällys Merenhoito? Merenhoitosuunnitelman laadinta ja aikataulu Yhteistyö Meren hyvä tila ja monimuotoisuus

Lisätiedot

Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella

Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella Perämeriseminaari Luulaja 16.-17.10.2007 Sisältö EU:n hallinnolliset keinot vähentää rannikkovesien rehevöitymistä

Lisätiedot

Leena Lehtomaa, Varsinais-Suomen ELYkeskus

Leena Lehtomaa, Varsinais-Suomen ELYkeskus 7.12.2010 1 Kokoaa alueellisen tason toimijat yhteen ja koordinoi alueellista VELMU-toimintaa ELY:llä alueidensa luonnon erityispiirteiden tuntemus, myös meriluonnon osalta ELYt lainsäädännön toteutumista

Lisätiedot

Kansalaishavainnointi osana Itämeren tilan seurantaa

Kansalaishavainnointi osana Itämeren tilan seurantaa Kansalaishavainnointi osana Itämeren tilan seurantaa Heidi Hällfors, Eija Rantajärvi ja Outi Setälä MARMONI-projekti, SYKE Merikeskus ROSKAPUHETTA Asiaa Itämeren roskaantumisesta ja sen tilasta -seminaari

Lisätiedot

07.11.2012 Suomen merenhoitosuunnitelman valmisteluun kuuluva

07.11.2012 Suomen merenhoitosuunnitelman valmisteluun kuuluva 4/2012 ALUSTAVAN ARVION TAUSTADOKUMENTTI 07.11.2012 Suomen merenhoitosuunnitelman valmisteluun kuuluva Meriympäristön nykytilan arvio C. MERENPOHJAN JA VESIPATSAAN ELIÖYHTEISÖT Toimituskunta: Juha-Markku

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Pohjanlahdelle on vuosina 2010-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia ensiksi

Lisätiedot

RANNIKON VEDENLAADUN SEURANTAOHJE VUOSILLE 2014-2019

RANNIKON VEDENLAADUN SEURANTAOHJE VUOSILLE 2014-2019 16.6.2015 RANNIKON VEDENLAADUN SEURANTAOHJE VUOSILLE 2014-2019 YHTEYSHENKILÖT: Kansallinen koordinaatio: SYKE/ Merikeskus: Pirkko Kauppila, pirkko.kauppila@ymparisto.fi puh. +358 295 251 269 SYKE / Merikeskus:

Lisätiedot

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Itämeri

Ilmastonmuutos ja Itämeri Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset lajeille ja luontotyypeille Markku Viitasalo SYKE merikeskus Muuttuva ilmasto ja luontotyyppien sekä lajien uhanalaisuus Suomessa YM 17.1.2017 M. Viitasalo M. Westerbom

Lisätiedot

Lajisuojelun tietoiskut Merimetso. Ritva Kemppainen

Lajisuojelun tietoiskut Merimetso. Ritva Kemppainen Lajisuojelun tietoiskut Merimetso Ritva Kemppainen Merimetso (SYKEn merimetsoseuranta, P. Rusanen) palasi pesimälinnustoomme vuonna 1996 viimeisenä Itämeren maana 2002 alkaen levinneisyys on ulottunut

Lisätiedot

Ekologiset yhteydet: Vedenalaisen luonnon näkökulma

Ekologiset yhteydet: Vedenalaisen luonnon näkökulma Ekologiset yhteydet: Vedenalaisen luonnon näkökulma Markku Viitasalo, SYKE SLL ekologiset yhteydet seminaari 7.3.2013 Linjasukellusta Perämerellä. Kuva: Anna Kilponen, Metsähallitus CBD:n tavoite: 10 %

Lisätiedot

HELCOMin uudet tavoitteet toteutumismahdollisuudet meillä ja muualla

HELCOMin uudet tavoitteet toteutumismahdollisuudet meillä ja muualla HELCOMin uudet tavoitteet toteutumismahdollisuudet meillä ja muualla Seppo Knuuttila SYKE Kuva: Seppo Knuuttila HELCOM Baltic Sea Action Plan 2007 Tavoitteiden päivitys 10/2013 Tavoitteena Itämeren hyvä

Lisätiedot

Sinilevä haitaksi vai hyödyksi?

Sinilevä haitaksi vai hyödyksi? Sinilevä haitaksi vai hyödyksi? Hiidenvesi-ilta 19.2.2015 Kristiina Vuorio Suomen ympäristökeskus (SYKE), Vesikeskus Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos Mitä sinilevät ovat? Ovat bakteereita

Lisätiedot

Palvelukuvauksen liite 1.1. Kilpailutuksen kohteena olevien seurantaohjelmien sisältö

Palvelukuvauksen liite 1.1. Kilpailutuksen kohteena olevien seurantaohjelmien sisältö Palvelukuvauksen liite 1.1 Kilpailutuksen kohteena olevien seurantaohjelmien sisältö Ympäristöhallinnon vesiseurannat kostuvat useista eri osaohjelmista, joiden laajuus ja sisältö vaihtelevat eri osissa

Lisätiedot

Keliberin kaivoshankkeen perustilaselvitys

Keliberin kaivoshankkeen perustilaselvitys Keliberin kaivoshankkeen perustilaselvitys Piileväselvitys kesällä 2014 Selvityksessä tutkittiin suunnittelualueen vesien nykytila piileväanalyysien avulla viidellä havaintopaikalla. Piileväanalyysit Näytteenotossa,

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI OTANLAHTI 1 UIMAVESIPROFIILI OTANLAHDEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI OTANLAHTI 1 UIMAVESIPROFIILI OTANLAHDEN UIMARANTA UIMAVESIPROFIILI OTANLAHTI 1 UIMAVESIPROFIILI OTANLAHDEN UIMARANTA 2015 UIMAVESIPROFIILI OTANLAHTI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen Tutkija Maiju Lehtiniemi HELCOM seurannan yhteydessä kerätty aikasarja vuodesta 1979 Eri merialueilta: -Varsinainen Itämeri -Suomenlahti -Pohjanlahti

Lisätiedot

Biodiversiteetti-indikaattorien kehittäminen MARMONI LIFE+ -projektissa Vivi Fleming-Lehtinen

Biodiversiteetti-indikaattorien kehittäminen MARMONI LIFE+ -projektissa Vivi Fleming-Lehtinen Biodiversiteetti-indikaattorien kehittäminen MARMONI LIFE+ -projektissa 2010-14 Vivi Fleming-Lehtinen Miksi tilanarviot ja indikaattorikehitys? EU vaatimukset ja kansainväliset sopimukset: EU Meristrategiadirektiivi

Lisätiedot

Perämeri LIFEn jälkeen tapahtunutta

Perämeri LIFEn jälkeen tapahtunutta Perämeri LIFEn jälkeen tapahtunutta Liisa Maria Rautio 16. 17.10.2007 Luulaja 1 Perämeri LIFE 2001 2005 2 Perämeri LIFE jatkui projektin jälkeen Lehtijuttuja "Life hanke onnistui Perämerellä". Aquarius

Lisätiedot

Uudenmaan vesistöjen ja rannikkovesien tila vuosina 2012 ja 2013

Uudenmaan vesistöjen ja rannikkovesien tila vuosina 2012 ja 2013 RAPORTTEJA 92 2014 Uudenmaan vesistöjen ja rannikkovesien tila vuosina 2012 ja 2013 SIRPA PENTTILÄ MIKAELA AHLMAN LAURA FORSSTRÖM Uudenmaan vesistöjen ja rannikkovesien tila vuosina 2012 2013 SIRPA PENTTILÄ

Lisätiedot

Pieksämäen seudun vesien tilan seuranta 2014-2019 (alustava)

Pieksämäen seudun vesien tilan seuranta 2014-2019 (alustava) Pieksämäen seudun vesien tilan seuranta 2014-2019 (alustava) Pekka Sojakka Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pintavesien rajaus ja tyypittely 2013, 517 järvi- ja 53 jokimuodostumaa Vesien

Lisätiedot

TERRAFAME OY OSA VI: PINTAVESIEN BIOLOGINEN TARKKAILU VUONNA 2015 KASVIPLANKTON

TERRAFAME OY OSA VI: PINTAVESIEN BIOLOGINEN TARKKAILU VUONNA 2015 KASVIPLANKTON Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.5.2016 Viite 1510016678-009 Osaprojekti Biologinen tarkkailu pintavesissä TERRAFAME OY OSA VI: PINTAVESIEN BIOLOGINEN TARKKAILU VUONNA 2015

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

KASVIATLAS 2015: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )

KASVIATLAS 2015: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen ) KASVIATLAS 2015: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen 4.5.2016) 100 (4 0.2%) 90-99 (3 0.1%) 50-89 (23 1.1%) 30-49 (22 1.1%) 20-29 (30 1.5%) 15-19 (30 1.5%) 10-14 (119 5.9%) 5-9 (93 4.6%) 3-4 (153 7.6%) 2 (435

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS

FORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS Vastaanottaja Näytteenottaja Asiakirjatyyppi Näytteenotto-ohjelma Päivämäärä 2.7.2013 Projektinumero 1510006887 FORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS FORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS

Lisätiedot

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla Hannele Nyroos Tuumasta toimeen Itämeren tilan parantamiseksi - merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015 Rake-sali,

Lisätiedot

Risto Lignell 1, Isabel Pusa 1,2, Harri Kankaanpää 1, Harri Helminen 3, Fjalar T. Salminen 4

Risto Lignell 1, Isabel Pusa 1,2, Harri Kankaanpää 1, Harri Helminen 3, Fjalar T. Salminen 4 Risto Lignell 1, Isabel Pusa 1,2, Harri Kankaanpää 1, Harri Helminen 3, Fjalar T. Salminen 4 1 Merikeskus /Suomen Ympäristökeskus, 2 Ympäristöekologian laitos / Helsingin yliopisto, 3 Lounais-Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMI PITKIEN HIEKKOJEN UIMAVESIPROFIILI

HAMINAN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMI PITKIEN HIEKKOJEN UIMAVESIPROFIILI HAMINAN KAUPUNKI uimaranta MAANTIETEELLINEN SIJAINTI Uimarannan nimi ja Uimarannan ID-tunnus Koordinaatit Pitkät Hiekat FI126917001 27.2511(longitude) 60.5251(latitude) WGS84 Osoitetiedot Pitkäthiekat

Lisätiedot

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Suomenlahdelle on vuosina 2011-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia erilaisten

Lisätiedot

KAAVAT. Sisällysluettelo

KAAVAT. Sisällysluettelo Excel 2013 Kaavat Sisällysluettelo KAAVAT KAAVAT... 1 Kaavan tekeminen... 2 Kaavan tekeminen osoittamalla... 2 Kaavan kopioiminen... 3 Kaavan kirjoittaminen... 3 Summa-funktion lisääminen... 4 Suorat eli

Lisätiedot

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus Aikataulu 2012 2013 2014 2015 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 Työohjelman ja keskeisten kysymysten suunnittelu Kuuleminen keskeisistä kysymyksistä ja työohjelmasta

Lisätiedot

Vesien- ja merenhoidon uudet prioriteettiaineet -hanke UuPri

Vesien- ja merenhoidon uudet prioriteettiaineet -hanke UuPri Jaakko Mannio, Katri Siimes ja Emmi Vähä, SYKE 8.5.2017 Vesien- ja merenhoidon uudet prioriteettiaineet -hanke UuPri 1 Mikä UuPri? www.syke.fi/hankkeet/uupri SYKEn hanke 2016-2018: Uusia EU-prioriteettiaineita

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

Muut levähavainnot 2010

Muut levähavainnot 2010 Muut levähavainnot 2010 Säännöllisen seurannan ulkopuolella tehdyt levähavainnot vuodelta 2010. 1= vähän levää Levää on havaittavissa vihertävinä hiutaleina tai tikkusina vedessä. Levää näkyy, jos vettä

Lisätiedot

Vieraslajien havaitseminen Suomen merialueen seurannoissa

Vieraslajien havaitseminen Suomen merialueen seurannoissa SUOMEN YMPÄRISTÖ 10 2011 Vieraslajien havaitseminen Suomen merialueen seurannoissa YMPÄRISTÖN- SUOJELU Reetta Ljungberg, Anna Pikkarainen, Maiju Lehtiniemi ja Lauri Urho Suomen ympäristökeskus SUOMEN

Lisätiedot

Vieraslajit hallintaan

Vieraslajit hallintaan Maa- ja metsätalousvaliokunta Eduskunta 12.11.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta sekä luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta (HE 82/2015

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,

Lisätiedot

Vapo: Turveauman laskenta 1. Asennusohje

Vapo: Turveauman laskenta 1. Asennusohje Turveauman mittaus 3D-system Oy 3D-Win ohjelman lisätoiminto, jolla lasketaan turveaumasta tilaajan haluamat arvot ja piirretään aumasta kuva. Laskentatoiminto löytyy kohdasta Työkalut/Lisätoiminnot. Valitse

Lisätiedot

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu 1 Seurannan laatutekijät Biologia: Levästö, Vesikasvit, kalat, Pohjaeläimistö

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

Meristrategiadirektiivi ja VELMU

Meristrategiadirektiivi ja VELMU Meristrategiadirektiivi ja VELMU Saara Bäck, Ympäristöministeriö 1 Meret muuttuvat Itämeren monet uhkat Alueellinen vaikutus Koko Itämeri Ylikalastus Vieraslajit Luonnonvarojen käyttö habitaaattien pirstoutuminen

Lisätiedot

ELYt ja merialueiden suunnittelu

ELYt ja merialueiden suunnittelu ELYt ja merialueiden suunnittelu Varsinais-Suomen EL- keskus, Outi Vesakoski, Luonnonsuojelu 15.4.2010 1 2 ELYt ja luonnon monimuotoisuus Tehtävät Valvoo suotuisan suojeluntason toteutumista lajeilla ja

Lisätiedot

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat

Lisätiedot

Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi. Sinilevät ja niiden tuottamat toksiinit

Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi. Sinilevät ja niiden tuottamat toksiinit Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi Sinilevät ja niiden tuottamat toksiinit Ohje 5/2016 Ohje 5/2016 2 (8) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Raakavesilähteen ekologinen tila... 4 3. Laitokselle tulevan

Lisätiedot

Mikrobiryhmät. Bakteeriviljelmät

Mikrobiryhmät. Bakteeriviljelmät Mikrobit Kuuluvat moneen eri eliökunnan ryhmään (bakteereihin, arkkeihin, alkueliöihin ja sieniin lisäksi virukset) Hajottajia (lahottajat ja mädättäjät), patogeeneja (taudinaiheuttajia), tuottajia (yhteyttävät),

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus. Hämeen ELY-keskus

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus. Hämeen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus Hämeen ELY-keskus Vesienhoitosuunnitelmat 2016-2021 Hyväksytty valtioneuvostossa 3.12.2015 Astuivat voimaan 2016 ja ohjaavat vesienhoidon toteutusta Löytyvät osoitteesta

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA-

TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA- TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA- LYYSIEN VALOSSA Järvi Hämeenlinnan Tuuloksen Pannujärvi (tunnus 35.793.1.002, vesiala 0,362 km 2, suurin syvyys 12 m ja tilavuus 1,4 milj. m 3

Lisätiedot

Itämeri silakkameri? Ominaispiirteet, ympäristömuutokset ja ylikalastus - vaikutus kalakantoihin? Meremme tähden tapahtuma, Rauma

Itämeri silakkameri? Ominaispiirteet, ympäristömuutokset ja ylikalastus - vaikutus kalakantoihin? Meremme tähden tapahtuma, Rauma Itämeri silakkameri? Ominaispiirteet, ympäristömuutokset ja ylikalastus - vaikutus kalakantoihin? Meremme tähden tapahtuma, Rauma 13. 3. 213 Juha Flinkman SYKE Merikeskus Itämeren allas Keskisyvyys 6m.

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen. esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava. Kaarina Kauhala Luke

Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen. esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava. Kaarina Kauhala Luke Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen hallinnassa: esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava Kaarina Kauhala Luke Euroopanmajava Metsästettiin sukupuuttoon 1800-luvulla (1868). Takaisinistutettu

Lisätiedot

Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri. Kalajoki 15.11.2013

Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri. Kalajoki 15.11.2013 Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri Kalajoki 15.11.2013 Toteutuksessa olevat väylien kehittämishankkeet Perämerellä Pietarsaaren 11 metrin väylähanke Pietarsaaren

Lisätiedot

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhaseminaari 2017 Tampere 18.5.2017 Heikki Auvinen, Luke 1 Teppo TutkijaHHeikki Auvinen Heikki Kalastus 2 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HIEKKASÄRKKÄ

UIMAVESIPROFIILI HIEKKASÄRKKÄ UIMAVESIPROFIILI HIEKKASÄRKKÄ SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot

Lisätiedot

Kokemuksia hylje- ja merimetsoneuvottelukunnan toiminnasta ja tavoitteista

Kokemuksia hylje- ja merimetsoneuvottelukunnan toiminnasta ja tavoitteista Kokemuksia hylje- ja merimetsoneuvottelukunnan toiminnasta ja tavoitteista Varsinais-Suomen ELYkeskus/Kalatalouspalvelut-yksikkö Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho 4.1.2016 Miksi hylje- ja merimetsoneuvottelukunta

Lisätiedot

Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista. Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen

Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista. Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen Merimetso Kuva: Riku Lumiaro Merimetson runsastumisen syyt Länsi-Euroopassa 1960-luvun alussa alle 5 000 paria

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI SAHARANTA 1 UIMAVESIPROFIILI SAHARANTA

UIMAVESIPROFIILI SAHARANTA 1 UIMAVESIPROFIILI SAHARANTA UIMAVESIPROFIILI SAHARANTA 1 UIMAVESIPROFIILI SAHARANTA 2015 UIMAVESIPROFIILI SAHARANTA 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot

Lisätiedot

Jussi Vuorenmaa SYKE Luontoympäristökeskus (LK)/Ekosysteemien toiminta (LEST)

Jussi Vuorenmaa SYKE Luontoympäristökeskus (LK)/Ekosysteemien toiminta (LEST) YMPÄRISTÖN SEURANTAOHJELMA: 2016 alkava ohjelma YMPÄRISTÖN YHDENNETTY SEURANTA (YYS) (XL2041) Pintavesikemiallinen ja biologinen (ks. Liitteet 1 ja 2) ohjelma Jussi Vuorenmaa SYKE Luontoympäristökeskus

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI - HIEKKAHELMI

UIMAVESIPROFIILI - HIEKKAHELMI 1 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot 1.4 Näytteet tutkiva laboratorio

Lisätiedot

Taulukkolaskennan perusteet Taulukkolaskentaohjelmat

Taulukkolaskennan perusteet Taulukkolaskentaohjelmat Taulukkolaskennan perusteet Taulukkolaskentaohjelmat MS Excel ja LO Calc H6: Lomakkeen solujen visuaalisten ja sisältöominaisuuksien käsittely ja soluviittausten perusteet Taulukkolaskennan perusteita

Lisätiedot

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset

Lisätiedot

Linnustonseurannan kuulumiset: koordinointi ja tuloksia. Aleksi Lehikoinen aleksi.lehikoinen@helsinki.fi

Linnustonseurannan kuulumiset: koordinointi ja tuloksia. Aleksi Lehikoinen aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Linnustonseurannan kuulumiset: koordinointi ja tuloksia Aleksi Lehikoinen aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Muutoksia koordinoinnissa AL:lle akatemiatutkijan rahoitus 5v (31.8.219 asti) Sijaiseksi Päivi Sirkiä

Lisätiedot

Näytteenoton terminologia; näytteenottovälineet ja astiat

Näytteenoton terminologia; näytteenottovälineet ja astiat Näytteenoton terminologia; näytteenottovälineet ja astiat NMKL- Evira - Tulli -näytteenottokoulutus 19.11.2015 Kristiina Ala-Fossi-Aalto 1 Näytteenotto - Näytteen ottamisessa ja muodostamisessa käytetty

Lisätiedot

miten voit, itämeri? TEE HAVAINTOJA MEREN TILASTA SECCHI-LEVYLLÄ

miten voit, itämeri? TEE HAVAINTOJA MEREN TILASTA SECCHI-LEVYLLÄ miten voit, itämeri? TEE HAVAINTOJA MEREN TILASTA SECCHI-LEVYLLÄ Tarkkaile vesistöäsi! www.balticseanow.info -osoitteesta löydät opastusta omatoimiseen tarkkailuun. Sairaan kaunis Itämeri Itämeri on jääkauden

Lisätiedot

Suomenlahdella vuonna 2000

Suomenlahdella vuonna 2000 Pellikka, K. (toim.) 1 Helsingin kaup. ympäristökeskuksen julkaisuja 4/21 Alg@line-seurantatutkimus Suomenlahdella vuonna 2 Katja Pellikka (toim.) Sisällys YHTEENVETO...3 SAMMANDRAG...4 SUMMARY...5 1.

Lisätiedot

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA 2 (4) 1 Johdanto Vesistön ja kalaston tarkkailu perustuu hoitokunnalle 11.9.2014 myönnettyyn

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Päätös Liite

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Päätös Liite YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Päätös Liite 2 21.8.2014 VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS MERENHOITOSUUNNITELMAN SEURANTAOH- JELMASTA VUOSILLE 2014 2020; SUOMEN MERENHOITOSUUNNITELMAN TOI- NEN OSA 1 Päätös 2 Taustaa Valtioneuvosto

Lisätiedot

Ehdotus Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaksi. Itämeren tila yhdessä paremmaksi

Ehdotus Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaksi. Itämeren tila yhdessä paremmaksi Ehdotus Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaksi Itämeren tila yhdessä paremmaksi Ehdotus Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaksi Itämeren tila yhdessä paremmaksi Ympäristöministeriö Luontoympäristöosastoosasto

Lisätiedot

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016-2022 Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus 2.3.2015 Merenhoidon suunnittelu Meristrategiadirektiivi 2008 Laki vesien- ja merenhoidosta (muutos) 2011 Suomen

Lisätiedot

Lyhyt katsaus VELMUn vuoteen 2013 Markku Viitasalo & VELMU-konsortio

Lyhyt katsaus VELMUn vuoteen 2013 Markku Viitasalo & VELMU-konsortio Lyhyt katsaus VELMUn vuoteen 2013 Markku Viitasalo & VELMU-konsortio M. Viitasalo Kuva Mia Välimäki, RKTL 2013 M. Viitasalo; VELMU-seminaari 11.12.13 VELMU etenee hienosti Vuosi 2013 oli menestyksekäs

Lisätiedot

Selkä- ja harmaalokkikannan kehitys Keski-Pohjanmaan rannikolla

Selkä- ja harmaalokkikannan kehitys Keski-Pohjanmaan rannikolla Selkä- ja harmaalokkikannan kehitys Keski-Pohjanmaan rannikolla - Mikä on riittävä seuranta-alue? Juhani Hannila, Harri Hongell & Ralf Wistbacka Keski-Pohjanmaan rannikko Seurantalaskennat Kokkola: 12

Lisätiedot

MERILUONNON TILANNE EUssa 2015

MERILUONNON TILANNE EUssa 2015 VELMUn tulevaisuus VELMU seminaari Vedenalainen maailma kaikkien ulottuvilla 28.1.2016 Ympäristöministeriö, Pankkisali Neuvotteleva virkamies Penina Blankett/YM Tutkimusprofessori Markku Viitasalo/SYKE

Lisätiedot

Tuusulanjärven kasviplankton vuosina (Lammin biologisen aseman määritykset)

Tuusulanjärven kasviplankton vuosina (Lammin biologisen aseman määritykset) 1 Tuusulanjärven kasviplankton vuosina 2010 2011 (Lammin biologisen aseman määritykset) Jorma Keskitalo Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema 12.3.2012 Johdanto Keski-Uudellamaalla sijaitseva Tuusulanjärvi

Lisätiedot

1. Esimerkkejä Saaristomeren ja Ahvenanmeren öljyvahinkolaskelmista

1. Esimerkkejä Saaristomeren ja Ahvenanmeren öljyvahinkolaskelmista 1/30 8.1.2014/KJ 1. Esimerkkejä Saaristomeren ja Ahvenanmeren öljyvahinkolaskelmista 1.1. Yleistä Saaristomerelle ja Ahvenanmerelle on vuosina 2012 ja 2013 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillMod-laskentaohjelmistolla

Lisätiedot

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija

Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte Katja Ikonen, suunnittelija Riista- ja peltokolmiolaskenta Pienriistakantojen vaihteluita on seurattu riistakolmiolaskennoilla jo 28 vuoden ajan. Seuranta

Lisätiedot

Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin

Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Antti Lappalainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 7.12.2010 Tavoitteet: 1. Kehittää toimivia ja kustannustehokkaita menetelmiä rannikon talouskalalajien lisääntymisalueiden

Lisätiedot

Muutoksia pohjaeläimistössä. Förändringar hos bottendjuren

Muutoksia pohjaeläimistössä. Förändringar hos bottendjuren Muutoksia pohjaeläimistössä Förändringar hos bottendjuren biologi Reetta Räisänen Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys r.y. Sydvästra Finlands vattenskyddsförening r.f. Pohjaeläimistä Pohjaeläimiä on sekä

Lisätiedot

Taulukkolaskennan perusteet Taulukkolaskentaohjelmat

Taulukkolaskennan perusteet Taulukkolaskentaohjelmat Taulukkolaskennan perusteet Taulukkolaskentaohjelmat MS Excel ja LO Calc H6: Lomakkeen solujen visuaalisten ja sisältöominaisuuksien käsittely ja soluviittausten perusteet Taulukkolaskennan perusteita

Lisätiedot

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä

Lisätiedot

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä Laura Hoikkala, Helena Soinne, Iida Autio, Eero Asmala, Janne Helin, Yufei Gu, Yihua Xiao,

Lisätiedot

Vesienhoitolain mukainen seurantaohjelma

Vesienhoitolain mukainen seurantaohjelma Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue (VHA3) Vesienhoitolain mukainen seurantaohjelma SISÄLTÖ: 1. Tausta... 2 2. Vesienhoitoalueen seurantaohjelman rakenne... 3 3. Pintavesien seuranta...

Lisätiedot

Mitä kallioriuttojen levät kertovat ihmisen vaikutuksesta meriluontoon?

Mitä kallioriuttojen levät kertovat ihmisen vaikutuksesta meriluontoon? Mitä kallioriuttojen levät kertovat ihmisen vaikutuksesta meriluontoon? Henna Rinne Ympäristö- ja meribiologian laitos Biotieteiden tiedekunta Åbo Akademi 21.11.2014 Henna VELMU-seminaari Rinne Lectio

Lisätiedot

PYHTÄÄN MERIALUEEN KALALAITOSTEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2014

PYHTÄÄN MERIALUEEN KALALAITOSTEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2014 PYHTÄÄN MERIALUEEN KALALAITOSTEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 300/2015 Viivi Mänttäri SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 SÄÄOLOT JA JOKIEN VIRTAAMAT 2 3 KALANKASVATUSLAITOSTEN

Lisätiedot

Yllätyksiä pinnan alla VELMUn huippuhetket

Yllätyksiä pinnan alla VELMUn huippuhetket Yllätyksiä pinnan alla VELMUn huippuhetket 2004-2015 VELMU tilastoina 1/2 284 havaittua lajia, joista 124 putkilokasvia 9 vesisammalta 12 näkinpartaislevää 1 keltaviherlevä 14 punalevää 122 640 inventointipistettä,

Lisätiedot

Innokylä tutuksi ja käyttöön

Innokylä tutuksi ja käyttöön Innokylä tutuksi ja käyttöön 1 Innokylä on kaikille avoin innovaatioyhteisö, joka kokoaa hyvinvointi- ja terveysalan kehittämistyön tulokset yhteen paikkaan ja tarjoaa kanavan toimintamallien levittämiseen.

Lisätiedot

Mitä VELMUn jälkeen? Ehdotus pohjien (monimuotoisuuden) seurannasta (PoSe) Esitelmä: Samuli Korpinen, Jan Ekebom

Mitä VELMUn jälkeen? Ehdotus pohjien (monimuotoisuuden) seurannasta (PoSe) Esitelmä: Samuli Korpinen, Jan Ekebom Mitä VELMUn jälkeen? Ehdotus pohjien (monimuotoisuuden) seurannasta (PoSe) Esitelmä: Samuli Korpinen, Jan Ekebom Miksi pohjien seuranta on juuri nyt ajankohtainen? (1/2) Meristrategiapuitedirektiivistä

Lisätiedot

ILMANSAASTEIDEN JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUSTEN SEURANTA PINTAVE- SISSÄ (IIS) (XL2042)

ILMANSAASTEIDEN JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUSTEN SEURANTA PINTAVE- SISSÄ (IIS) (XL2042) YMPÄRISTÖN SEURANTAOHJELMA: 2016 alkava ohjelma ILMANSAASTEIDEN JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUSTEN SEURANTA PINTAVE- SISSÄ (IIS) (XL2042) Pintavesikemiallinen ja biologinen (ks. Liitteet 1 ja 2) ohjelma

Lisätiedot

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Sisällysluettelo Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen

Lisätiedot