Itämeren kasviplankton

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Itämeren kasviplankton"

Transkriptio

1 Itämeren kasviplankton Sirpa Lehtinen SYKE / Merikeskus Suomen kasviplanktonseuran KasPer-koulutus

2 Sisältö Ympäristöhallinnon Itämeren kasviplanktonseurannat Tavoite: Laadukkaat, vertailukelpoiset, laajasti hyödynnettävät tulokset Näytteenotto Pätevä mikroskopoija Analyysimenetelmät Laji- ja biovoluumilista (HELCOM) Tallentaminen HERTTA-tietokantaan Miten tuloksia hyödynnetään Seppo Knuuttila 2

3 SYKE Merikeskuksen Itämeren kasviplanktonseuranta F2 HAILUOTO BO SR5 F64 US5B VAASA SEILI LL12 LÄNGDEN LL7 HUOVARI LL3a 5 rannikkoasemaa: Avoveden aikainen näytteenotto 1-2 krt/ kk; UUS-, KAS-, VAR-, EPO-, PPO-elyt LL23 BY38 LL17 BY15 Helcom Combine avomeriasemat: elokuussa 1 kerta/vuosi Finnmaid

4 Ympäristöhallinnon kasviplanktonin näytteenotot ja tulokset Hertassa ( , vuoden 2012 tulokset pääosin vielä puuttuvat) SYKE/MK, EPO-ely, KAS-ely, LAP-ely, PPOely, UUS-ely ja VAR-ely (mukana taulukossa ei ole esim. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen seuranta, vaikka nämäkin tulokset tulevat nyt Herttaan) Merialue Seurantaasemia MaaMetasemia Velvoitetarkkailua semia Asemia yhteensä Näytteitä otettu Tuloksia Hertassa % Perämeri Merenkurkku Selkämeri Saaristomeri Ahvenanmeri Suomenlahti Pääaltaan pohjoisosa Gotlannin itäpuoli Gotlannin länsipuoli Yhteensä % 4

5 Itämeren kasviplanktonanalyysin erityisvaatimukset Kasviplanktonlajisto on sekoitus sisävesi- ja merilajistoa Pätevällä mikroskopoijalla on esim. todistus hyväksytysti suoritetusta kansallisesta kasviplanktonin pätevyyskokeesta (ProfTest SYKE) Itämeren lajiston osalta Vertailtavuus rannikon ja ulompien merialueiden sekä Itämeren eri alueiden välillä edellyttää saman laji- ja tilavuuslistan käyttöä HELCOM-lista (nimistö ja tilavuuksien laskentaan käytettävät kaavat ovat samat koko Itämeren alueella) Tulosten tallentaminen HERTTA-tietokantaan Mahdollistaa tulosten tehokkaan käytön eri tarkoituksiin HERTTA-tietokanta 5

6 Käyttökelpoinen kasviplanktondata Täyttää laatukriteerit ja on vertailukelpoista Näytteenotto *Kokoomanäyte ohjeiden mukaan lasipulloon. Säilöntä happamalla Lugolin liuoksella. Säilytys pimeässä jääkaappilämpötilassa. Etikettiin tarkat tiedot. Pätevä mikroskopoija *esim. todistus hyväksytysti suoritetusta kansallisesta kasviplanktonin pätevyyskokeesta (ProfTest SYKE) Itämeren lajiston ja laskennan osalta Analyysimenetelmät *Järvinen et al.(2011): Kasviplanktonin laskentamenetelmät. *HELCOM PEG laji- ja biovoluumilista (esim. ilmaiseksi netin kautta saatava EnvPhyto-laskentaohjelma sisältää HELCOM-listan). On helposti saatavilla: Ympäristöhallinnon HERTTA tietokanta EnvPhyto-laskentaohjelmasta tulokset tallentuvat suoraan HERTTAan. Vesienhoidon (VPD) ja merenhoidon (MSD) tiedonhallinta on keskitetty HERTTA -tietokantaan. 6

7 HELCOM PEG laji- ja biovoluumilistan päivitys Lähettäkää saman tien uusista lisättävistä lajeista tiedot Sirpalle SYKE/MK Lajinimi + auktori Kuva (valokuva tai kuva määrityskirjallisuudesta) Kirjallisuusviitteet Sirpa vie HELCOM PEG ryhmälle hyväksyttäväksi 7

8 Merikeskuksen analyysimenetelmästä lyhyesti Laskeutamme näytettä useimmiten 25 ml tai 50 ml. Tiskiainetta ei käytetä seurantanäytteissä. Laskentaa aloitettaessa ensin tarkastellaan kyvetin pohjaa 125x suurennuksella. Mikäli näyte on sopivan tiheä ja laskeutunut tasaisesti, voidaan laskenta aloittaa. Laskenta aloitetaan aina 125x suurennuksella, jolla lasketaan 60 ruudukon (okulaariruudukko, 10x10 ruutua) alueelta isokokoiset (>30 µm) solut ja mm. isokokoiset rihmamaiset syanobakteerit. Esimerkkejä 125x suurennuksella yleensä laskettavista: Aphanizomenon, Nodularia, Dolichospermum (Anabaena), Dinophysis, Ebria, Coscinodiscus, Thalassiosira, Mesodinium rubrum (isokokoiset yksilöt). Seuraavaksi lasketaan 60 okulaariruudukkoa 250x suurennuksella. Esimerkkejä 250x suurennuksella yleensä laskettavista: Heterocapsa, Nitzschia, Cylindrotheca, Pseudanabaena, Anabaenopsis, Mesodinium rubrum, Snowella (paitsi S. atomus), Woronichinia. Lopuksi lasketaan 60 ruudukkoa 500x suurennuksella. 500x suurennuksella lasketaan yleensä esim. <20µm laskentayksiköt ja mm. pienisoluiset sinileväkoloniat. 8

9 Ruudukot valitaan satunnaisesti, mutta kuitenkin aina aloitetaan esim. kyvetin vasemmasta reunasta ja edetään pystysuoria raitoja pitkin alhaalta ylös. Raidan yläpäässä siirretään ruudukko oikealle ja siirrytään takaisin alareunaan, mistä lähdetään siirtymään seuraavaa raitaa pitkin ylöspäin (emme siis laske ristihalkaisijoita tms). Kaikkia laskentayksikköjä pyritään laskemaan 60 ruudukon alueelta, vaikka ne olisivat runsaitakin. Erittäin runsaana esiintyvän lajin laskenta voidaan kuitenkin tarvittaessa lopettaa, kun kyseistä levää on laskettu vähintään 50 laskentayksikköä (esim. yksi solu, rihma tai kolonia on yksi laskentayksikkö), mutta tässä tapauksessa pitää laskenta-alueen olla riittävän edustava otos koko kyvetin pohjan pinta-alasta (asiantuntijuutta tarvitaan). Kullakin suurennuksella pyritään saamaan lasketuksi vähintään 400 laskentayksikköä. 9

10 Muodoltaan vaihtelevien yhdyskuntien solumäärä lasketaan käyttämällä laskentayksikkönä enintään 20 solun kolonioita (esim. 100 solun kolonia = 5 kappaletta 20 solun kolonioita). Yksittäisten solujen osalta lasketaan vain okulaariruudukon oikeanpuolisen ja alareunan osuudelta solut, jotka rajoittuvat vain osittain ruudukon alueelle. Levärihmoista ja kolonioista huomioidaan laskennassa vain kaikki ne osat, jotka ovat ruudukon sisällä. Laskennan yhteydessä käytetään ahkerasti okulaarissa olevaa mitta-asteikkoa, ja laskentayksiköille valitaan sopivia kokoluokkia mahdollisimman tarkasti. Autotrofisten ja heterotrofisten flagellaattien erottaminen on valomikroskoopilla vaikeaa. Epäselvissä tapauksissa laitamme yleensä mieluummin heterotrofiseksi kuin autotrofiseksi. 10

11 Mihin tuloksia käytetään (1) Seurannan kansainväliset tarpeet (1) Nitraattidirektiivi (2) Vesipuitedirektiivin (VPD) tarpeet -Perusseuranta: heinä-syyskuu Suomessa -Toiminnallinen seuranta: kuormituspaikka+referenssipaikka (3) Meristrategiadirektiivin (MSD) tarpeet -Uusien vieraslajien ilmestyminen -Vakiintuneiden vieraslajien määrän muutos Kehitettävät indikaattorit -Haitallisten vieraslajien runsauden ja levinneisyyden muutos -Sinilevien osuus kasviplanktonin kokonaisbiomassasta -Pii- ja panssarisiimalevien suhde; Kevät -Sinilevä- ja panssarisiimaleväkukintojen määrä, lajisto ja laajuus (2) Seurannan kansalliset ja alueelliset tarpeet (3) Seurantaa ja menetelmien kehittämistä tukeva tutkimus 11

12 Kiitos mielenkiinnostanne! 12

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus Combine 3/2012 (6-26.08.2012) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus -SYKEn Merikeskuksen HELCOM -seurantamatka Itämerellä -perustuu rantavaltioiden ja HELCOMin väliseen Itämeren suojelusopimukseen

Lisätiedot

Esityksen sisältö: Kasviplanktonlajiston tunnistus. o Yleistä tietoa levistä mitä levät ovat levien ekologiaa

Esityksen sisältö: Kasviplanktonlajiston tunnistus. o Yleistä tietoa levistä mitä levät ovat levien ekologiaa Kasviplanktonlajiston tunnistus Pyhäjärvi-instituutti 24.8.2011 Sanna Autio www.lsvsy.fi Esityksen sisältö: o Yleistä tietoa levistä mitä levät ovat levien ekologiaa o tärkeimmät luokat, lahkot tunnistaminen

Lisätiedot

Itämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät

Itämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät Itämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät 25/4/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri-tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet

Lisätiedot

Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella

Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella Perämeriseminaari Luulaja 16.-17.10.2007 Sisältö EU:n hallinnolliset keinot vähentää rannikkovesien rehevöitymistä

Lisätiedot

Meriluonnon monimuotoisuus ja merenhoitosuunnitelman tietotarpeet. Juha-Markku Leppänen SYKE Merikeskus

Meriluonnon monimuotoisuus ja merenhoitosuunnitelman tietotarpeet. Juha-Markku Leppänen SYKE Merikeskus Meriluonnon monimuotoisuus ja merenhoitosuunnitelman tietotarpeet Juha-Markku Leppänen SYKE Merikeskus Sisällys Merenhoito? Merenhoitosuunnitelman laadinta ja aikataulu Yhteistyö Meren hyvä tila ja monimuotoisuus

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

Leena Lehtomaa, Varsinais-Suomen ELYkeskus

Leena Lehtomaa, Varsinais-Suomen ELYkeskus 7.12.2010 1 Kokoaa alueellisen tason toimijat yhteen ja koordinoi alueellista VELMU-toimintaa ELY:llä alueidensa luonnon erityispiirteiden tuntemus, myös meriluonnon osalta ELYt lainsäädännön toteutumista

Lisätiedot

Lajisuojelun tietoiskut Merimetso. Ritva Kemppainen

Lajisuojelun tietoiskut Merimetso. Ritva Kemppainen Lajisuojelun tietoiskut Merimetso Ritva Kemppainen Merimetso (SYKEn merimetsoseuranta, P. Rusanen) palasi pesimälinnustoomme vuonna 1996 viimeisenä Itämeren maana 2002 alkaen levinneisyys on ulottunut

Lisätiedot

RANNIKON VEDENLAADUN SEURANTAOHJE VUOSILLE 2014-2019

RANNIKON VEDENLAADUN SEURANTAOHJE VUOSILLE 2014-2019 16.6.2015 RANNIKON VEDENLAADUN SEURANTAOHJE VUOSILLE 2014-2019 YHTEYSHENKILÖT: Kansallinen koordinaatio: SYKE/ Merikeskus: Pirkko Kauppila, pirkko.kauppila@ymparisto.fi puh. +358 295 251 269 SYKE / Merikeskus:

Lisätiedot

HELCOMin uudet tavoitteet toteutumismahdollisuudet meillä ja muualla

HELCOMin uudet tavoitteet toteutumismahdollisuudet meillä ja muualla HELCOMin uudet tavoitteet toteutumismahdollisuudet meillä ja muualla Seppo Knuuttila SYKE Kuva: Seppo Knuuttila HELCOM Baltic Sea Action Plan 2007 Tavoitteiden päivitys 10/2013 Tavoitteena Itämeren hyvä

Lisätiedot

07.11.2012 Suomen merenhoitosuunnitelman valmisteluun kuuluva

07.11.2012 Suomen merenhoitosuunnitelman valmisteluun kuuluva 4/2012 ALUSTAVAN ARVION TAUSTADOKUMENTTI 07.11.2012 Suomen merenhoitosuunnitelman valmisteluun kuuluva Meriympäristön nykytilan arvio C. MERENPOHJAN JA VESIPATSAAN ELIÖYHTEISÖT Toimituskunta: Juha-Markku

Lisätiedot

Ekologiset yhteydet: Vedenalaisen luonnon näkökulma

Ekologiset yhteydet: Vedenalaisen luonnon näkökulma Ekologiset yhteydet: Vedenalaisen luonnon näkökulma Markku Viitasalo, SYKE SLL ekologiset yhteydet seminaari 7.3.2013 Linjasukellusta Perämerellä. Kuva: Anna Kilponen, Metsähallitus CBD:n tavoite: 10 %

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Itämeri

Ilmastonmuutos ja Itämeri Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset lajeille ja luontotyypeille Markku Viitasalo SYKE merikeskus Muuttuva ilmasto ja luontotyyppien sekä lajien uhanalaisuus Suomessa YM 17.1.2017 M. Viitasalo M. Westerbom

Lisätiedot

Biodiversiteetti-indikaattorien kehittäminen MARMONI LIFE+ -projektissa Vivi Fleming-Lehtinen

Biodiversiteetti-indikaattorien kehittäminen MARMONI LIFE+ -projektissa Vivi Fleming-Lehtinen Biodiversiteetti-indikaattorien kehittäminen MARMONI LIFE+ -projektissa 2010-14 Vivi Fleming-Lehtinen Miksi tilanarviot ja indikaattorikehitys? EU vaatimukset ja kansainväliset sopimukset: EU Meristrategiadirektiivi

Lisätiedot

Palvelukuvauksen liite 1.1. Kilpailutuksen kohteena olevien seurantaohjelmien sisältö

Palvelukuvauksen liite 1.1. Kilpailutuksen kohteena olevien seurantaohjelmien sisältö Palvelukuvauksen liite 1.1 Kilpailutuksen kohteena olevien seurantaohjelmien sisältö Ympäristöhallinnon vesiseurannat kostuvat useista eri osaohjelmista, joiden laajuus ja sisältö vaihtelevat eri osissa

Lisätiedot

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu 1 Seurannan laatutekijät Biologia: Levästö, Vesikasvit, kalat, Pohjaeläimistö

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA-

TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA- TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA- LYYSIEN VALOSSA Järvi Hämeenlinnan Tuuloksen Pannujärvi (tunnus 35.793.1.002, vesiala 0,362 km 2, suurin syvyys 12 m ja tilavuus 1,4 milj. m 3

Lisätiedot

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla Hannele Nyroos Tuumasta toimeen Itämeren tilan parantamiseksi - merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015 Rake-sali,

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

ELYt ja merialueiden suunnittelu

ELYt ja merialueiden suunnittelu ELYt ja merialueiden suunnittelu Varsinais-Suomen EL- keskus, Outi Vesakoski, Luonnonsuojelu 15.4.2010 1 2 ELYt ja luonnon monimuotoisuus Tehtävät Valvoo suotuisan suojeluntason toteutumista lajeilla ja

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus Aikataulu 2012 2013 2014 2015 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 Työohjelman ja keskeisten kysymysten suunnittelu Kuuleminen keskeisistä kysymyksistä ja työohjelmasta

Lisätiedot

Selkä- ja harmaalokkikannan kehitys Keski-Pohjanmaan rannikolla

Selkä- ja harmaalokkikannan kehitys Keski-Pohjanmaan rannikolla Selkä- ja harmaalokkikannan kehitys Keski-Pohjanmaan rannikolla - Mikä on riittävä seuranta-alue? Juhani Hannila, Harri Hongell & Ralf Wistbacka Keski-Pohjanmaan rannikko Seurantalaskennat Kokkola: 12

Lisätiedot

Muut levähavainnot 2010

Muut levähavainnot 2010 Muut levähavainnot 2010 Säännöllisen seurannan ulkopuolella tehdyt levähavainnot vuodelta 2010. 1= vähän levää Levää on havaittavissa vihertävinä hiutaleina tai tikkusina vedessä. Levää näkyy, jos vettä

Lisätiedot

Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija

Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte Katja Ikonen, suunnittelija Riista- ja peltokolmiolaskenta Pienriistakantojen vaihteluita on seurattu riistakolmiolaskennoilla jo 28 vuoden ajan. Seuranta

Lisätiedot

TERRAFAME OY OSA VI: PINTAVESIEN BIOLOGINEN TARKKAILU VUONNA 2015 KASVIPLANKTON

TERRAFAME OY OSA VI: PINTAVESIEN BIOLOGINEN TARKKAILU VUONNA 2015 KASVIPLANKTON Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.5.2016 Viite 1510016678-009 Osaprojekti Biologinen tarkkailu pintavesissä TERRAFAME OY OSA VI: PINTAVESIEN BIOLOGINEN TARKKAILU VUONNA 2015

Lisätiedot

Vieraslajien havaitseminen Suomen merialueen seurannoissa

Vieraslajien havaitseminen Suomen merialueen seurannoissa SUOMEN YMPÄRISTÖ 10 2011 Vieraslajien havaitseminen Suomen merialueen seurannoissa YMPÄRISTÖN- SUOJELU Reetta Ljungberg, Anna Pikkarainen, Maiju Lehtiniemi ja Lauri Urho Suomen ympäristökeskus SUOMEN

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

Uudenmaan vesistöjen ja rannikkovesien tila vuosina 2012 ja 2013

Uudenmaan vesistöjen ja rannikkovesien tila vuosina 2012 ja 2013 RAPORTTEJA 92 2014 Uudenmaan vesistöjen ja rannikkovesien tila vuosina 2012 ja 2013 SIRPA PENTTILÄ MIKAELA AHLMAN LAURA FORSSTRÖM Uudenmaan vesistöjen ja rannikkovesien tila vuosina 2012 2013 SIRPA PENTTILÄ

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus. Hämeen ELY-keskus

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus. Hämeen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus Hämeen ELY-keskus Vesienhoitosuunnitelmat 2016-2021 Hyväksytty valtioneuvostossa 3.12.2015 Astuivat voimaan 2016 ja ohjaavat vesienhoidon toteutusta Löytyvät osoitteesta

Lisätiedot

Meristrategiadirektiivi ja VELMU

Meristrategiadirektiivi ja VELMU Meristrategiadirektiivi ja VELMU Saara Bäck, Ympäristöministeriö 1 Meret muuttuvat Itämeren monet uhkat Alueellinen vaikutus Koko Itämeri Ylikalastus Vieraslajit Luonnonvarojen käyttö habitaaattien pirstoutuminen

Lisätiedot

Pro 57 UM/S Setelilaskuri

Pro 57 UM/S Setelilaskuri Pro 57 UM/S Setelilaskuri Turvallisuusohjeet ja huoltoa koskevat säännökset Lue tämä käyttöohje ennen laitteen käyttöönottoa Laite pitää asentaa tasaiselle vaakasuoralle alustalle, pois vedestä ja vaarallisia

Lisätiedot

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko Luku 8 Aluekyselyt Aluekysely on tiettyä taulukon väliä koskeva kysely. Tyypillisiä aluekyselyitä ovat, mikä on taulukon välin lukujen summa tai pienin luku välillä. Esimerkiksi seuraavassa taulukossa

Lisätiedot

Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin

Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Antti Lappalainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 7.12.2010 Tavoitteet: 1. Kehittää toimivia ja kustannustehokkaita menetelmiä rannikon talouskalalajien lisääntymisalueiden

Lisätiedot

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2. Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa

Lisätiedot

Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi. Sinilevät ja niiden tuottamat toksiinit

Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi. Sinilevät ja niiden tuottamat toksiinit Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi Sinilevät ja niiden tuottamat toksiinit Ohje 5/2016 Ohje 5/2016 2 (8) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Raakavesilähteen ekologinen tila... 4 3. Laitokselle tulevan

Lisätiedot

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Sisällysluettelo Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen

Lisätiedot

Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela

Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia Liikenneinsinööri Sari Piela 05.11.2015 LIIKENNELASKENNAT ST1 LÄHEISYYDESSÄ 5.11.2015 2 Liikennelaskennat JUHOLANKADUN JA URHEILUKADUN RISTEYS

Lisätiedot

IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia

IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia Tero Toivanen, BirdLife Suomi, lintulaskijatapaaminen 14.2.2015 Kuva: Kalle Meller IBA = kansainvälisesti tärkeät lintualueet Maailmanlaajuinen seurantaverkosto

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus TEHO Plus-hankkeen ja Maaseutuverkoston tiedotuskierros Veli-Matti Vallinkoski, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.8.2014 Esityksen sisältö Taustaa Pohjois-Savon vesistöistä

Lisätiedot

Itämeri silakkameri? Ominaispiirteet, ympäristömuutokset ja ylikalastus - vaikutus kalakantoihin? Meremme tähden tapahtuma, Rauma

Itämeri silakkameri? Ominaispiirteet, ympäristömuutokset ja ylikalastus - vaikutus kalakantoihin? Meremme tähden tapahtuma, Rauma Itämeri silakkameri? Ominaispiirteet, ympäristömuutokset ja ylikalastus - vaikutus kalakantoihin? Meremme tähden tapahtuma, Rauma 13. 3. 213 Juha Flinkman SYKE Merikeskus Itämeren allas Keskisyvyys 6m.

Lisätiedot

MERILUONNON TILANNE EUssa 2015

MERILUONNON TILANNE EUssa 2015 VELMUn tulevaisuus VELMU seminaari Vedenalainen maailma kaikkien ulottuvilla 28.1.2016 Ympäristöministeriö, Pankkisali Neuvotteleva virkamies Penina Blankett/YM Tutkimusprofessori Markku Viitasalo/SYKE

Lisätiedot

Muutoksia pohjaeläimistössä. Förändringar hos bottendjuren

Muutoksia pohjaeläimistössä. Förändringar hos bottendjuren Muutoksia pohjaeläimistössä Förändringar hos bottendjuren biologi Reetta Räisänen Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys r.y. Sydvästra Finlands vattenskyddsförening r.f. Pohjaeläimistä Pohjaeläimiä on sekä

Lisätiedot

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI SAHARANTA 1 UIMAVESIPROFIILI SAHARANTA

UIMAVESIPROFIILI SAHARANTA 1 UIMAVESIPROFIILI SAHARANTA UIMAVESIPROFIILI SAHARANTA 1 UIMAVESIPROFIILI SAHARANTA 2015 UIMAVESIPROFIILI SAHARANTA 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot

Lisätiedot

Kokemuksia hylje- ja merimetsoneuvottelukunnan toiminnasta ja tavoitteista

Kokemuksia hylje- ja merimetsoneuvottelukunnan toiminnasta ja tavoitteista Kokemuksia hylje- ja merimetsoneuvottelukunnan toiminnasta ja tavoitteista Varsinais-Suomen ELYkeskus/Kalatalouspalvelut-yksikkö Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho 4.1.2016 Miksi hylje- ja merimetsoneuvottelukunta

Lisätiedot

Lyhyt katsaus VELMUn vuoteen 2013 Markku Viitasalo & VELMU-konsortio

Lyhyt katsaus VELMUn vuoteen 2013 Markku Viitasalo & VELMU-konsortio Lyhyt katsaus VELMUn vuoteen 2013 Markku Viitasalo & VELMU-konsortio M. Viitasalo Kuva Mia Välimäki, RKTL 2013 M. Viitasalo; VELMU-seminaari 11.12.13 VELMU etenee hienosti Vuosi 2013 oli menestyksekäs

Lisätiedot

KITT-tilannekatsaus. Asiantuntijaseminaari Markku Laitinen, Kansalliskirjasto

KITT-tilannekatsaus. Asiantuntijaseminaari Markku Laitinen, Kansalliskirjasto KITT-tilannekatsaus Asiantuntijaseminaari 29.4.2014 Markku Laitinen, Kansalliskirjasto markku.laitinen@helsinki.fi http://www.helsinki.fi/~malaitin/ KITT2 kadonneen tiedon metsästys Kirjastoilta alkoi

Lisätiedot

KAMERA VIDEOKAMERA - GALLERIA

KAMERA VIDEOKAMERA - GALLERIA Heikki Aulio 24.01.2016 1 (8) LENOVO TAB2 10-30 TABLETIN KÄYTTÖOHJEITA Android 5.1.1 FOIBESSA KAMERA VIDEOKAMERA - GALLERIA Sisällys 1 KAMERA JA VIDEOKAMERA... 2 2 KAMERALLA KUVAAMINEN... 3 3 VIDEOKAMERALLA

Lisätiedot

Vesienhoitolain mukainen seurantaohjelma

Vesienhoitolain mukainen seurantaohjelma Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue (VHA3) Vesienhoitolain mukainen seurantaohjelma SISÄLTÖ: 1. Tausta... 2 2. Vesienhoitoalueen seurantaohjelman rakenne... 3 3. Pintavesien seuranta...

Lisätiedot

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Kati Berninger 29.11. 2010 Millainen on hyvä indikaattori Indikaattori = muuttuja joka kuvaa asiaa, jota ei voida suoraan mitata Hyvä indikaattori kuvaa

Lisätiedot

Ehdotus Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaksi. Itämeren tila yhdessä paremmaksi

Ehdotus Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaksi. Itämeren tila yhdessä paremmaksi Ehdotus Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaksi Itämeren tila yhdessä paremmaksi Ehdotus Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaksi Itämeren tila yhdessä paremmaksi Ympäristöministeriö Luontoympäristöosastoosasto

Lisätiedot

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

Arvioinnin dokumentointi

Arvioinnin dokumentointi Arvioinnin dokumentointi Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, SYKE Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 Arviointityökalu (IUCN-editori) Arvioinnin dokumentointi

Lisätiedot

Mitä kallioriuttojen levät kertovat ihmisen vaikutuksesta meriluontoon?

Mitä kallioriuttojen levät kertovat ihmisen vaikutuksesta meriluontoon? Mitä kallioriuttojen levät kertovat ihmisen vaikutuksesta meriluontoon? Henna Rinne Ympäristö- ja meribiologian laitos Biotieteiden tiedekunta Åbo Akademi 21.11.2014 Henna VELMU-seminaari Rinne Lectio

Lisätiedot

Lajitietokeskus. Esityksen sisältö. 1. Mitä lajitieto on? 2. Mihin lajitietoa käytetään? 3. Lajitiedon hallinnan ongelmat

Lajitietokeskus. Esityksen sisältö. 1. Mitä lajitieto on? 2. Mihin lajitietoa käytetään? 3. Lajitiedon hallinnan ongelmat Esityksen sisältö Lajitietokeskus ja tietojen avoimuus ekologisten verkostojenkin suunnittelun pohjana Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin Ekologiset yhteydet 8 -seminaari Tieteidentalo, Helsinki,

Lisätiedot

INDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN HARJOITUSPAKETTI ENSIMMÄISELLE LUOKALLE

INDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN HARJOITUSPAKETTI ENSIMMÄISELLE LUOKALLE INDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN HARJOITUSPAKETTI ENSIMMÄISELLE LUOKALLE Induktiivisen päättelyn opetuskuvakortit Tehtävät 1 ja 2 Ryhmän muodostaminen ja ryhmän laajentaminen 1. Jaa palikat kahteen ryhmään. Ryhmän

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

Sudenkorentoselvitys 2013

Sudenkorentoselvitys 2013 Pyhäjärvi-Instituutti Sepäntie 7, Ruukinpuisto 2700 Kauttua, Eura Sudenkorentoselvitys 20 Eurajokivarsi Koskeljärven pohjoisranta Erkki Jaakohuhta erkki.jaakohuhta@dnainternet.net Sari Kantinkoski sarikantinkoski@gmail.com

Lisätiedot

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen

Lisätiedot

Kalataloustehtävät maakunnissa Kalastuslakipäivät

Kalataloustehtävät maakunnissa Kalastuslakipäivät Kalataloustehtävät maakunnissa Kalastuslakipäivät 1.12.2016 Juha S. Niemelä Maa- ja metsätalousministeriö 1 Maakuntien luonnonvaratehtävät Maakuntalakiluonnos: 6. Maakunnan tehtäväalat Maakunta hoitaa

Lisätiedot

MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA

MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA VEDENALAISEEN LUONTOON? ENERGINEN SELKÄMERI 5.10.2010 TAPIO SUOMINEN SUUNNITTELIJA VELMU-YHTEISTYÖ SELKÄMERELLÄ -HANKE TAUSTAA Kuva: Metsähallitus 2010 ERIKOISLAATUISIA YMPÄRISTÖJÄ

Lisätiedot

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM,

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM, Nosta rahat pintaan Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM, 2.2.2017 Suomesta kestävän bio- ja kiertotalouden edelläkävijä Cleantech Biotalous Kiertotalous

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Paikkatietopalveluita hyvällä Sykkeellä!

Paikkatietopalveluita hyvällä Sykkeellä! Paikkatietopalveluita hyvällä Sykkeellä! Poimintoja SYKEn paikkatieto- ja kaukokartoituspalveluista Kaisu Harju, Suomen ympäristökeskus SYKE SYKEn geoinformatiikkapäivät 3.12.2013 Sisältö Mitä tietoja

Lisätiedot

YHTI 2B Laboratoriot

YHTI 2B Laboratoriot YHTI 2B Laboratoriot Heli Laasonen heli.laasonen@valvira.fi / yhti@valvira.fi Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin ja

Lisätiedot

Riistalaskennat ja riistantutkimus

Riistalaskennat ja riistantutkimus Riistalaskennat ja riistantutkimus www.rktl.fi/riista/riistavarat www.rktl.fi/riista/ohjeet_lomakkeet/ www.rktl.fi/riista/suurpedot/ Suomen riistakeskus 2012 Kuvitus: Seppo Leinonen www.riista.fi www.rktl.fi

Lisätiedot

Integrointi ja sovellukset

Integrointi ja sovellukset Integrointi ja sovellukset Tehtävät:. Muodosta ja laske yläsumma funktiolle fx) x 5 välillä [, 4], kun väli on jaettu neljään yhtä suureen osaan.. Määritä integraalin x + ) dx likiarvo laskemalla alasumma,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Päätös Liite

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Päätös Liite YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Päätös Liite 2 21.8.2014 VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS MERENHOITOSUUNNITELMAN SEURANTAOH- JELMASTA VUOSILLE 2014 2020; SUOMEN MERENHOITOSUUNNITELMAN TOI- NEN OSA 1 Päätös 2 Taustaa Valtioneuvosto

Lisätiedot

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015, Helsinki Neuvotteleva virkamies Maria Laamanen, YM 2 Meristrategiadirektiivi

Lisätiedot

Windows Movie Maker. Digitaaliset porfoliot oppimisen tukena Taitotyöpajat 7.12.2010. Videonkäsittely. Miisa Brännfors

Windows Movie Maker. Digitaaliset porfoliot oppimisen tukena Taitotyöpajat 7.12.2010. Videonkäsittely. Miisa Brännfors Windows Movie Maker Digitaaliset porfoliot oppimisen tukena Taitotyöpajat 7.12.2010 Videonkäsittely Miisa Brännfors MovieMaker:llä voit: Tuoda ohjelmaan videokuvaa ja valokuvia Muokata videokuvaa Listätä

Lisätiedot

HS-maiden ympäristöpoliittiset vaikutukset ja happamoitumisen torjunta

HS-maiden ympäristöpoliittiset vaikutukset ja happamoitumisen torjunta HS-maiden ympäristöpoliittiset vaikutukset ja happamoitumisen torjunta Hannele Nyroos Vaasa 10.9.2008 1 Ympäristöpoliittiset tavoitteet Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015, valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista

Lisätiedot

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET

UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET Lomakkeella kootaan tietoja ensisijaisesti kaikista valtakunnallisesti uhanalaisiksi ja silmälläpidettäviksi luokitelluista lintulajeista, mutta sillä

Lisätiedot

TOIVAKAN KIRKONKYLÄN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI

TOIVAKAN KIRKONKYLÄN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI TOIVAKAN KIRKONKYLÄN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. UIMAVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA VALVONTA 2.1 Laatuvaatimukset ja suositukset. 2.2 Laadun arviointi ja luokitus 2.3 Laadun

Lisätiedot

Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka

Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka Tapio Keskinen,Luonnonvarakeskus Mari Nykänen, Pohjois-Savon ELY Jämsä 18.11. 2015 Taustaa MN ja TK laatineet esityksen seurantaohjelmaksi

Lisätiedot

Tuusulanjärven kasviplankton vuosina (Lammin biologisen aseman määritykset)

Tuusulanjärven kasviplankton vuosina (Lammin biologisen aseman määritykset) 1 Tuusulanjärven kasviplankton vuosina 2010 2011 (Lammin biologisen aseman määritykset) Jorma Keskitalo Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema 12.3.2012 Johdanto Keski-Uudellamaalla sijaitseva Tuusulanjärvi

Lisätiedot

SONY MZ-R700 MiniDisc-tallennin

SONY MZ-R700 MiniDisc-tallennin SONY MZ-R700 MiniDisc-tallennin 1 1. Virtaa laitteeseen Laite toimii akulla tai yhdellä AA-kokoisella paristolla. Akulla laite äänittää 4 tuntia, paristolla 9 tuntia. Akulla laite toistaa 13 tuntia, paristolla

Lisätiedot

Karttatuotanto ja mallinnus osaprojekti

Karttatuotanto ja mallinnus osaprojekti Karttatuotanto ja mallinnus osaprojekti 2004-2009 Anna-Leena Downie Merikeskus, Suomen ympäristökeskus (SYKE) anna-leena.downie@ymparisto.fi Photos: Metsähallitus Karttatuotanto VELMUssa 2004 asetetut

Lisätiedot

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi 22.1.2014 Piia Karjalainen, Liikenne- ja viestintäministeriö Merenkulku Itämerellä ja globaalisti uusien haasteiden edessä Elinkeinoelämän

Lisätiedot

KEHRÄ- miniristeily

KEHRÄ- miniristeily Merimetsotutkimukset mitä tuli esille vuoden 2010 aikana KEHRÄ- miniristeily 9.2.2011 Jari Raitaniemi, RKTL Merimetson pesimäkannan kehitys vuosina 1996-2010 Lähde: SYKE Ankaran talven seurauksena parimäärä

Lisätiedot

Miten merisuojelualueista saadaan tehokkaita? 08. JOULUKUUTA, 2011 Erikoissuunnittelija Jan Ekebom /Metsähallitus

Miten merisuojelualueista saadaan tehokkaita? 08. JOULUKUUTA, 2011 Erikoissuunnittelija Jan Ekebom /Metsähallitus Miten merisuojelualueista saadaan tehokkaita? 08. JOULUKUUTA, 2011 Erikoissuunnittelija Jan Ekebom /Metsähallitus Esityksen sisältö Mitä suojelualueella tarkoitetaan? Mitä tehokkuudella tarkoitetaan? Mikä

Lisätiedot

Mitä VELMUn jälkeen? Ehdotus pohjien (monimuotoisuuden) seurannasta (PoSe) Esitelmä: Samuli Korpinen, Jan Ekebom

Mitä VELMUn jälkeen? Ehdotus pohjien (monimuotoisuuden) seurannasta (PoSe) Esitelmä: Samuli Korpinen, Jan Ekebom Mitä VELMUn jälkeen? Ehdotus pohjien (monimuotoisuuden) seurannasta (PoSe) Esitelmä: Samuli Korpinen, Jan Ekebom Miksi pohjien seuranta on juuri nyt ajankohtainen? (1/2) Meristrategiapuitedirektiivistä

Lisätiedot

Tuoteryhmä: Inkontinenssituotteet

Tuoteryhmä: Inkontinenssituotteet Julia 2030 -hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin (JUHILAS) Tuoteryhmä: Inkontinenssituotteet Suomen ympäristökeskus SYKE, Maija Mattinen, 20.12.2011 Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu

Lisätiedot

PETÄJÄVEDEN KIRKONKYLÄN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI Tuula Svan

PETÄJÄVEDEN KIRKONKYLÄN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI Tuula Svan PETÄJÄVEDEN KIRKONKYLÄN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI 1.3.2011 Tuula Svan SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. UIMAVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA VALVONTA 2.1 Laatuvaatimukset ja suositukset. 2.2 Laadun arviointi

Lisätiedot

Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu

Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu Tiedotustilaisuus Säätytalo 9.11.2009 Ympäristöjohtaja Veikko Marttila Maa- ja metsätalousministeriö Miksi Suomeen kansallinen

Lisätiedot

Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki. Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen

Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki. Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki 25.4.2013 1 Kiitos. Hankeraportti osoitteesta /julkaisut/pdf/raportteja98.pdf 19.3.2013

Lisätiedot

Jigi - Käyttöohje. Jigi Ohjelman peruskäyttö. A&S Virtual Systems Oy Laivalahdenkatu 2b FIN Helsinki

Jigi - Käyttöohje. Jigi Ohjelman peruskäyttö. A&S Virtual Systems Oy Laivalahdenkatu 2b FIN Helsinki Jigi - Käyttöohje Ohjelman peruskäyttö Laivalahdenkatu 2b FIN-00880 Helsinki Business ID: 0983544-2 2 (10) Sisällysluettelo 1 Aloitus ja uuden mallin luonti... 3 1.1 Ohjelman käynnistys... 3 1.2 Uuden

Lisätiedot

Ohje sisävesien pohjaeläimistön luokittelumuuttujien Excellaskupohjiin

Ohje sisävesien pohjaeläimistön luokittelumuuttujien Excellaskupohjiin Ohje sisävesien pohjaeläimistön luokittelumuuttujien Excellaskupohjiin Jukka Aroviita, SYKE/VK/VSI, 25.1.2013, Ver1.2 1 Johdanto Tässä ohjeessa kerrotaan miten Excel-laskupohjilla voidaan laskea vesienhoidon

Lisätiedot

Lapin ELY-keskus 4.6.2013 Kirjaamo.lappi (a) ely-keskus.fi

Lapin ELY-keskus 4.6.2013 Kirjaamo.lappi (a) ely-keskus.fi Lapin ELY-keskus 4.6.2013 Kirjaamo.lappi (a) ely-keskus.fi Viite: Lausuntopyyntö, Lapin ELY-keskus, Torniojoen vesienhoitoalue, vesienhoidon työohjelma ja keskeiset kysymykset, 15.6.2012. LAPELY/11/07.04/2012.

Lisätiedot

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje kennelpiireille, pätevyyksien ylläpito

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje kennelpiireille, pätevyyksien ylläpito Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje kennelpiireille, pätevyyksien ylläpito 21.3.2016 2(10) Pätevyyksien ylläpito Pätevyydet -sivun näkyminen ja pätevyyksien ylläpito-oikeus... 3 Pätevyydet -sivun toiminnot...

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA

UIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA UIMAVESIPROFIILI Kuvaus uimaveden ominaisuuksista sekä sen laatuun haitallisesti vaikuttavista tekijöistä ja niiden merkityksestä. HAKALANRANTA Hakalanranta 21 337200 RITVALA UIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA

Lisätiedot

Kuvan ottaminen ja siirtäminen

Kuvan ottaminen ja siirtäminen Kuvan ottaminen ja siirtäminen Kuvien ottaminen Kuvien ottaminen tapahtuu oppilaiden omien kännykkäkameroiden tai koulun tablettien kameran avulla o Työ tehdään pareittain, joten ainakin toisella työparin

Lisätiedot

Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt

Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt Jussi Lankoski Professori Itämeren suojelun ekonomia Kluuvin Rotaryklubi 23.11. 2011 Kuva: Seppo Knuuttila 1.

Lisätiedot