Itämeren kasviplankton

Transkriptio

1 Itämeren kasviplankton Sirpa Lehtinen SYKE / Merikeskus Suomen kasviplanktonseuran KasPer-koulutus

2 Sisältö Ympäristöhallinnon Itämeren kasviplanktonseurannat Tavoite: Laadukkaat, vertailukelpoiset, laajasti hyödynnettävät tulokset Näytteenotto Pätevä mikroskopoija Analyysimenetelmät Laji- ja biovoluumilista (HELCOM) Tallentaminen HERTTA-tietokantaan Miten tuloksia hyödynnetään Seppo Knuuttila 2

3 SYKE Merikeskuksen Itämeren kasviplanktonseuranta F2 HAILUOTO BO SR5 F64 US5B VAASA SEILI LL12 LÄNGDEN LL7 HUOVARI LL3a 5 rannikkoasemaa: Avoveden aikainen näytteenotto 1-2 krt/ kk; UUS-, KAS-, VAR-, EPO-, PPO-elyt LL23 BY38 LL17 BY15 Helcom Combine avomeriasemat: elokuussa 1 kerta/vuosi Alg@line-reitti Finnmaid

4 Ympäristöhallinnon kasviplanktonin näytteenotot ja tulokset Hertassa ( , vuoden 2012 tulokset pääosin vielä puuttuvat) SYKE/MK, EPO-ely, KAS-ely, LAP-ely, PPOely, UUS-ely ja VAR-ely (mukana taulukossa ei ole esim. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen seuranta, vaikka nämäkin tulokset tulevat nyt Herttaan) Merialue Seurantaasemia MaaMetasemia Velvoitetarkkailua semia Asemia yhteensä Näytteitä otettu Tuloksia Hertassa % Perämeri Merenkurkku Selkämeri Saaristomeri Ahvenanmeri Suomenlahti Pääaltaan pohjoisosa Gotlannin itäpuoli Gotlannin länsipuoli Yhteensä % 4

5 Itämeren kasviplanktonanalyysin erityisvaatimukset Kasviplanktonlajisto on sekoitus sisävesi- ja merilajistoa Pätevällä mikroskopoijalla on esim. todistus hyväksytysti suoritetusta kansallisesta kasviplanktonin pätevyyskokeesta (ProfTest SYKE) Itämeren lajiston osalta Vertailtavuus rannikon ja ulompien merialueiden sekä Itämeren eri alueiden välillä edellyttää saman laji- ja tilavuuslistan käyttöä HELCOM-lista (nimistö ja tilavuuksien laskentaan käytettävät kaavat ovat samat koko Itämeren alueella) Tulosten tallentaminen HERTTA-tietokantaan Mahdollistaa tulosten tehokkaan käytön eri tarkoituksiin HERTTA-tietokanta 5

6 Käyttökelpoinen kasviplanktondata Täyttää laatukriteerit ja on vertailukelpoista Näytteenotto *Kokoomanäyte ohjeiden mukaan lasipulloon. Säilöntä happamalla Lugolin liuoksella. Säilytys pimeässä jääkaappilämpötilassa. Etikettiin tarkat tiedot. Pätevä mikroskopoija *esim. todistus hyväksytysti suoritetusta kansallisesta kasviplanktonin pätevyyskokeesta (ProfTest SYKE) Itämeren lajiston ja laskennan osalta Analyysimenetelmät *Järvinen et al.(2011): Kasviplanktonin laskentamenetelmät. *HELCOM PEG laji- ja biovoluumilista (esim. ilmaiseksi netin kautta saatava EnvPhyto-laskentaohjelma sisältää HELCOM-listan). On helposti saatavilla: Ympäristöhallinnon HERTTA tietokanta EnvPhyto-laskentaohjelmasta tulokset tallentuvat suoraan HERTTAan. Vesienhoidon (VPD) ja merenhoidon (MSD) tiedonhallinta on keskitetty HERTTA -tietokantaan. 6

7 HELCOM PEG laji- ja biovoluumilistan päivitys Lähettäkää saman tien uusista lisättävistä lajeista tiedot Sirpalle SYKE/MK Lajinimi + auktori Kuva (valokuva tai kuva määrityskirjallisuudesta) Kirjallisuusviitteet Sirpa vie HELCOM PEG ryhmälle hyväksyttäväksi 7

8 Merikeskuksen analyysimenetelmästä lyhyesti Laskeutamme näytettä useimmiten 25 ml tai 50 ml. Tiskiainetta ei käytetä seurantanäytteissä. Laskentaa aloitettaessa ensin tarkastellaan kyvetin pohjaa 125x suurennuksella. Mikäli näyte on sopivan tiheä ja laskeutunut tasaisesti, voidaan laskenta aloittaa. Laskenta aloitetaan aina 125x suurennuksella, jolla lasketaan 60 ruudukon (okulaariruudukko, 10x10 ruutua) alueelta isokokoiset (>30 µm) solut ja mm. isokokoiset rihmamaiset syanobakteerit. Esimerkkejä 125x suurennuksella yleensä laskettavista: Aphanizomenon, Nodularia, Dolichospermum (Anabaena), Dinophysis, Ebria, Coscinodiscus, Thalassiosira, Mesodinium rubrum (isokokoiset yksilöt). Seuraavaksi lasketaan 60 okulaariruudukkoa 250x suurennuksella. Esimerkkejä 250x suurennuksella yleensä laskettavista: Heterocapsa, Nitzschia, Cylindrotheca, Pseudanabaena, Anabaenopsis, Mesodinium rubrum, Snowella (paitsi S. atomus), Woronichinia. Lopuksi lasketaan 60 ruudukkoa 500x suurennuksella. 500x suurennuksella lasketaan yleensä esim. <20µm laskentayksiköt ja mm. pienisoluiset sinileväkoloniat. 8

9 Ruudukot valitaan satunnaisesti, mutta kuitenkin aina aloitetaan esim. kyvetin vasemmasta reunasta ja edetään pystysuoria raitoja pitkin alhaalta ylös. Raidan yläpäässä siirretään ruudukko oikealle ja siirrytään takaisin alareunaan, mistä lähdetään siirtymään seuraavaa raitaa pitkin ylöspäin (emme siis laske ristihalkaisijoita tms). Kaikkia laskentayksikköjä pyritään laskemaan 60 ruudukon alueelta, vaikka ne olisivat runsaitakin. Erittäin runsaana esiintyvän lajin laskenta voidaan kuitenkin tarvittaessa lopettaa, kun kyseistä levää on laskettu vähintään 50 laskentayksikköä (esim. yksi solu, rihma tai kolonia on yksi laskentayksikkö), mutta tässä tapauksessa pitää laskenta-alueen olla riittävän edustava otos koko kyvetin pohjan pinta-alasta (asiantuntijuutta tarvitaan). Kullakin suurennuksella pyritään saamaan lasketuksi vähintään 400 laskentayksikköä. 9

10 Muodoltaan vaihtelevien yhdyskuntien solumäärä lasketaan käyttämällä laskentayksikkönä enintään 20 solun kolonioita (esim. 100 solun kolonia = 5 kappaletta 20 solun kolonioita). Yksittäisten solujen osalta lasketaan vain okulaariruudukon oikeanpuolisen ja alareunan osuudelta solut, jotka rajoittuvat vain osittain ruudukon alueelle. Levärihmoista ja kolonioista huomioidaan laskennassa vain kaikki ne osat, jotka ovat ruudukon sisällä. Laskennan yhteydessä käytetään ahkerasti okulaarissa olevaa mitta-asteikkoa, ja laskentayksiköille valitaan sopivia kokoluokkia mahdollisimman tarkasti. Autotrofisten ja heterotrofisten flagellaattien erottaminen on valomikroskoopilla vaikeaa. Epäselvissä tapauksissa laitamme yleensä mieluummin heterotrofiseksi kuin autotrofiseksi. 10

11 Mihin tuloksia käytetään (1) Seurannan kansainväliset tarpeet (1) Nitraattidirektiivi (2) Vesipuitedirektiivin (VPD) tarpeet -Perusseuranta: heinä-syyskuu Suomessa -Toiminnallinen seuranta: kuormituspaikka+referenssipaikka (3) Meristrategiadirektiivin (MSD) tarpeet -Uusien vieraslajien ilmestyminen -Vakiintuneiden vieraslajien määrän muutos Kehitettävät indikaattorit -Haitallisten vieraslajien runsauden ja levinneisyyden muutos -Sinilevien osuus kasviplanktonin kokonaisbiomassasta -Pii- ja panssarisiimalevien suhde; Kevät -Sinilevä- ja panssarisiimaleväkukintojen määrä, lajisto ja laajuus (2) Seurannan kansalliset ja alueelliset tarpeet (3) Seurantaa ja menetelmien kehittämistä tukeva tutkimus 11

12 Kiitos mielenkiinnostanne! 12