Baltic Sea Action Group ja biolaitosten rooli Marja Koljonen November
|
|
- Väinö Keskinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Baltic Sea Action Group ja biolaitosten rooli Marja Koljonen November
2 Perustietoa Itämerestä Mikä BSAGon? Ravinteiden kierrätys Biolaitosten roolista 6 November
3 Perustietoa Itämerestä
4 Pinta-ala km 2 Valuma-alue 1,7 milj. km 2 (4 x meren pinta-ala) Rantaviiva 9 valtion alueella Valuma-alue 11 valtion alueella Valuma-alueella asuu 90 milj. ihmistä Itämereen laskee yli 200 jokea 4
5 Perustietoa Itämerestä Itämeri on matala, joten veden tilavuus on pieni - Keskisyvyys 55 m - Suurin syvyys 459 m Välimeren keskisyvyys 1000 m, valtamerten keskisyvyys useita kilometrejä Itämeren tilavuus 1/159 Välimeren tilavuudesta 6 November
6 Perustietoa Itämerestä Vesi on voimakkaasti kerrostunutta (pintavesi heikkosuolaista, pohjavesi voimakassuolaisempaa) Kerrostuneisuus estää sekoittumisen ja hapen siirtymisen pinnalta pohjaan Happipitoisuus suolaisuuden harppauskerroksen alapuolella laskee vähitellen ja putoaa lopulta nollalukemiin Hapettomista pohjista vapautuu sinne aiemmin varastoituneita fosforiyhdisteitä rehevöitymistä aiheuttava sisäinen kuormitus
7 Perustietoa Itämerestä Ainoa luonnollinen tapa saada uutta, hapekasta vettä varsinaisen Itämeren pohjalle on riittävän voimakas suolaisen Pohjanmeren pintaveden pulssi Itämerelle Merkittäviä pulsseja viimeisimmän 50 vuoden aikana on tullut vuosina 1975, 1993 ja luvulla suolapulsseja useita kertoja vuosikymmenessä Selkeää syytä pulssien harvenemiselle ei ole pystytty määrittelemään Ilmastonmuutosta on ehdotettu syyksi pulssien harvenemiselle 6 November
8 Itämeri on haavoittuva Koska vesi on hitaasti vaihtuvaa ja viileää ja sen tilavuus on pieni, suhteellisen vähäinenkin kuormitus voi aiheuttaa suuria haittoja. Itämereen ei ole juurikaan kehittynyt omaa lajistoa. Itämeren vähäsuolaisessa murtovedessä monet kasvit ja eläimet elävät levinneisyytensä rajoilla. Vähäinenkin ylimääräinen stressi voi koitua kohtalokkaaksi. 6 November
9 Itämeri on moniongelmainen Rehevöityminen Fosfori- ja typpipäästöt Vaaralliset aineet Ahvenissa 23 lääkeaineen jäämiä! Tietoisuuden kautta tekoihin Meriliikenne Nyt Itämerellä 2000 laivaa. Hki-Tallinna välillä keskim. 111/pv Luonnon monimuotoisuuden väheneminen 9
10 BSAG-Elävä Itämeri säätiö Baltic Sea Action Group, BSAG, on suomalainen sitoutumaton säätiö Tuo yhteen Itämeren pelastamiseksi tarvittavat toimijat, myös korkeimmalla poliittisella tasolla BSAG tekee rakentavaa, ratkaisukeskeistä yhteistyötä eri viranomaisten sekä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa Lähtökohtana on, että kaikki tekevät Itämeren hyväksi sitä, minkä parhaiten osaavat Baltic Sea Action Groupin toiminnan yksi keskeinen muoto on sitoumusten (Commitment) hakeminen yrityksiltä, yhteisöiltä ja yksityisiltä ihmisiltä Sitoumus on konkreettinen teko Itämeren hyväksi, ja se edistää Itämerityötä joko suoraan tai välillisesti Sitoumus on teko tai prosessi, joka vaikuttaa myönteisesti Itämeren ekologiseen tasapainoon. Hyvä sitoumus lähtee sitoutujan ydinosaamisesta ja hyödyttää myös antajaansa.
11 Bringing the power and skills of enterprises to achieve sustainable solutions Bringing research results as base for decisions and policy making Connecting legislation and agreements with other parties and reality BSAG collects and monitors Commitments Bringing in pressure and will from the perspective of own specific interest
12 Sitoumus on tekijälleen uusi teko tai aloite Sitoumuksella on myönteinen vaikutus Itämeren tilaan, vaikutus voi olla suora tai epäsuora Sitoumus on julkinen 12
13 BSAG acts as a catalyst Pressure, will Heads of states Ministers Ministries Authorities Politicians Decision makers Public officials Concrete actions BSAG Concrete actions Knowledge, skills, technology, solutions Knowledge providers Expert companies Financiers NGOs Those ready to act HELCOM/BSAP EUSBSR (EU Strategy for the Baltic Sea Region)
14 Meri puhtaaksi, ravinteet kiertoon Rehevöitymisen, Itämeren polttavimman ongelman, syyt liittyvät ravinteiden kiertoon Yksinkertaistettuna ongelma on siinä, että elämälle välttämättömät ravinteet fosfori ja typpi ovat joutuneet eri tavoin pois kierrosta ja Itämereen ruokkimaan leväkukintoja Ravinteiden kierrätys on tällä hetkellä BSAG:n pääteema, jonka kautta katsomme Itämeren ongelmavyyhtiä 6 November
15 Ratkaisuna ravinteiden kierrätys 15
16 Miksi ravinteita pitää kierrättää? Maailman mineraaliset fosforivarat ovat hiipumassa Epäpuhtaampia fosforivaroja joudutaan ottamaan käyttöön (Cd) EU erittäin riippuvainen tuontifosforista strateginen asia Teollisten typpilannoitteiden tuotantoprosessi hyvin energiaintensiivinen vaikutus ilmastonmuutokseen Väestönkasvu ja kehittyvien maiden muuttuvat ruokatottumukset edellyttävät 70 %:n kasvua ruoantuotannossa vuoteen 2050 mennessä 6 November
17 Miksi ravinteita pitää kierrättää Kierrätysravinteiden avulla voidaan turvata ravinteiden saatavuus ja ruoan omavaraisuus kilpailtaessa niukkenevista ravinteista ja muista ruoantuotannon panoksista tilanteessa, jossa maailman väestönkasvu aiheuttaa voimakkaan ruoantuotannon lisäyksen tarpeen Kierrätysravinteitakin käytettävä kestävällä tavalla vuotojen estämiseksi 6 November
18 Edut Biolaitosten roolista ravinnekierrätyksen ja Itämeren kannalta Uusiutuvan energian tuottaja positiivinen tekijä ilmastonmuutoksen kannalta Ravinnerikas mädäte, joka voidaan jakaa fosfori- ja typpirikkaaseen fraktioon prosessissa ei menetetä typpeä 11 November 2013 Author 18
19 Haasteet Biolaitosten roolista ravinnekierrätyksen ja Itämeren kannalta Ravinteiden keskittyminen biokaasulaitoksille logistiset ongelmat Raaka-aineiden ja tuotteiden asianmukainen säilytys? Raaka-aineiden puhtaus Saatava oikeat ravinnemäärät oikeaan paikkaan oikeaan aikaan 6 November
20 Tärkeää Materiaalien sisältämien ravinteiden tuotteistaminen hyväksytyiksi ja markkinoitaviksi lannoitevalmisteiksi (kierrätysravinnetuotteiksi) Prosessin kannattavuuden parantaminen Tuotteiden puhtaus Ravinneanalytiikka Tuotteiden levitys todellisten ravinnepitoisuuksien / ravinnevaikutusten mukaan, ravinneanalytiikka Yhdenmukainen lainsäädäntö ja valvonta 6 November
21
22 Yksi tapa auttaa 22
Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli
Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli BSAG - Elävä Itämeri säätiö Baltic Sea Action Group (BSAG) on vuonna 2008 perustettu säätiö, joka tekee työtä Itämeren ekologisen
LisätiedotItämeri pähkinänkuoressa
Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut
LisätiedotKuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke
Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke 16.5.2009 John Nurmisen Säätiö Säätiö perustettiin 1992. John Nurmisen Säätiön tarkoituksena
LisätiedotItämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet
Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:
LisätiedotTERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!
Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö
LisätiedotBaltic Sea Action Group. Baltic Sea Action Group, BSAG, on vuonna 2008 perustettu suomalainen säätiö BSAG:n missio on Itämeri-työn nopeuttaminen
Baltic Sea Action Group Baltic Sea Action Group, BSAG, on vuonna 2008 perustettu suomalainen säätiö BSAG:n missio on Itämeri-työn nopeuttaminen Baltic Sea Action Group BSAG:n työ perustuu rakentavaan yhteistyöhön
LisätiedotITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy
ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy Tavoitteena omilla tiloilla päästötön ruoantuotanto ( regenerative farming, carbon farming,
LisätiedotITÄMEREN SUOLAPULSSIT: SIUNAUS VAI KIROUS? SUSANNA HIETANEN AKATEMIATUTKIJA
ITÄMEREN SUOLAPULSSIT: SIUNAUS VAI KIROUS? SUSANNA HIETANEN AKATEMIATUTKIJA SISÄLTÖ ITÄMEREN KERROSTUNEISUUS SUOLAPULSSIN EDELLYTYKSET SUOLAPULSSIN VÄLITTÖMÄT VAIKUTUKSET SUOLAPULSSIN PITKÄAIKAISVAIKUTUKSET
LisätiedotKESTÄVÄSTI KIERTOON yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina. Markku Järvenpää, MTT Säätytalo 24.1.
KESTÄVÄSTI KIERTOON yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina Markku Järvenpää, MTT Säätytalo 24.1.2013 MTT ja ruokajärjestelmä 5.2.2013 2 Biotalouden kestävä ainekierto
LisätiedotRavinteiden kierrätys Suomessa
Ravinteiden kierrätys Suomessa Eija Hagelberg, FM Projektijohtaja Järki-hanke Baltic Sea Action Group 2015 Dry Toilet konferenssin Suomi-päivänä Tampere 19.8.2015 Kuvat: Eija Hagelberg, Hia Sjöblom, Foodpark
Lisätiedot40% Suomenlahden tila paranee vaikkakin hitaasti. Suomenlahden. alueella tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat. Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus
tila paranee vaikkakin hitaasti Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus kuormitus (tonnia/vuosi) 10 000 Suomenlahteen tuleva fosfori- fosforipitoisuus on kuormitus on vähentynyt 4 merkittävästi, typpikuormituksen
LisätiedotYksi meri- monta käyttäjää- Monta ongelmaa
Yksi meri- monta käyttäjää- Monta ongelmaa FT Anita Mäkinen, Meriohjelman päällikkö, WWF Finland 16.05.2009 Kuva: Lisse Tarnanen / WWF WWF, Maailman luonnonsäätiö Kansainvälinen, poliittisesti riippumaton
LisätiedotYmpäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella
Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Lolan Eriksson Hallitusneuvos Liikenne- ja viestintäministeriö Matala murtovesiallas, jossa vesi vaihtuu hitaasti
LisätiedotIlmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?
Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset
LisätiedotKatsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan
Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet
LisätiedotBSAG. Säätiö perustettiin 2008 Suomeen koko Itämeren pelastamiseksi Perinteiset toimintatavat olivat liian hitaita ja Itämeri ei voi odottaa
BSAG Säätiö perustettiin 2008 Suomeen koko Itämeren pelastamiseksi Perinteiset toimintatavat olivat liian hitaita ja Itämeri ei voi odottaa Kukaan ei omista Itämerta Päätöksenteko siiloissa Yritysmaailma
LisätiedotIlmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?
Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset
LisätiedotKalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa
Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven
LisätiedotItämeren nimeäminen typenoksidipäästöjen erityisalueeksi (NECA); tiekartan hyväksyminen. Eeva-Liisa Poutanen Ympäristöneuvos YmV ja LiV 8.3.
Itämeren nimeäminen typenoksidipäästöjen erityisalueeksi (NECA); tiekartan hyväksyminen Eeva-Liisa Poutanen Ympäristöneuvos YmV ja LiV 8.3.2016 Rehevöityminen Itämeren suurin ongelma Typpeä ja fosforia
LisätiedotR U K A. ratkaisijana
R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA
LisätiedotKestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM
Kestävä ruoantuotanto Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM 25.1.18 Ilmastomuutos Ekosysteemipalvelujen heikkeneminen Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt. Osasta nykyhetken
LisätiedotEU:N ITÄMERISTRATEGIA POLITIIKKA-ALA: BIOTALOUS Maatalouden ravinteiden kierrätys. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö
EU:N ITÄMERISTRATEGIA POLITIIKKA-ALA: BIOTALOUS Maatalouden ravinteiden kierrätys Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Itämeristrategia/ PA Biotalous/ Ravinteiden kierrätys Mikä on Itämeristrategia?
LisätiedotItämeri silakkameri? Ominaispiirteet, ympäristömuutokset ja ylikalastus - vaikutus kalakantoihin? Meremme tähden tapahtuma, Rauma
Itämeri silakkameri? Ominaispiirteet, ympäristömuutokset ja ylikalastus - vaikutus kalakantoihin? Meremme tähden tapahtuma, Rauma 13. 3. 213 Juha Flinkman SYKE Merikeskus Itämeren allas Keskisyvyys 6m.
LisätiedotMeidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013
Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa saasteisiin - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Itämeri on sairas meri - Pahasti rehevöitynyt meri - Haitallisten
LisätiedotIlmasto, maaperä, Itämeri
Ilmasto, maaperä, Itämeri Carbon Action -hiilipilotti: hiiliviljelyn käytännöt Sanna Söderlund Suunnittelija, Viljelijäyhteyshenkilö Baltic Sea Action Group Sanna.soderlund@bsag.fi Kuvat ja diat: Eija
LisätiedotRuovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon
Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon Ruokopelto-hanke Ruovikossa suhisee -näyttelyn avajaiset 6.5.2016 Maria Yli-Renko Ruokopelto-hanke Ruokopelto-hanke on osa ympäristöministeriön
Lisätiedotaboard bsag BSAG
Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä. Se on matala. Pääaltaan syvänteistä syvin on Landsortsdjupet Ruotsin rannikolla Nynäshamnista kaakkoon. Sen pohja tulee vastaan 456,5 metrissä. Sinnekin
LisätiedotMikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen
Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden
LisätiedotTulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi
Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen Tutkija Maiju Lehtiniemi HELCOM seurannan yhteydessä kerätty aikasarja vuodesta 1979 Eri merialueilta: -Varsinainen Itämeri -Suomenlahti -Pohjanlahti
LisätiedotItämeri on ainutlaatuinen ja uhanalainen
Itämeri o aiutlaatuie ja uhaalaie Mitä pia alla tapahtuu? Mite ihmistoimita vaikuttaa Itämeree? Mitä siä voit tehdä Itämere pelastamiseksi? 1 Mitä meri meille merkitsee? 2 Toimita valumaalueella vaikuttaa
LisätiedotRavinteiden kierrätys ja hiilen sidonta maatiloilla Nicholas Wardi
Ravinteiden kierrätys ja hiilen sidonta maatiloilla Nicholas Wardi BSAG:n fokuksessa Ilmasto ja ilmakehä -Ilmastonmuutos ja Itämeri -Ilmakehän hiilen sidonta maaperään Itämeri -Vaikutusten mittari -Sedimenttien
Lisätiedot/ Miina Mäki
Kuva: Jukka Nurminen 31.1.2008 / Miina Mäki JOHN NURMISEN SÄÄTIÖ Perustettu 1992 vaalimaan suomalaisen merenkulun kulttuuriperintöä. Toiminnan pohjana ovat John Nurminen Oy:n 120-vuotisen historian aikana
LisätiedotMaatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus
Maatalouden ravinteet kiertoon 29.1.2016 Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 31.1.2016 Sivu 2 31.1.2016 Sivu 3 31.1.2016 Kiertotalous Joka vuosi ylikulutuspäivä tulee
LisätiedotRavinteiden kierrätys on osa kiertotaloutta. Ravinteiden kierrätyksen ideapäivä Turku Hankekoordinaattori Tarja Haaranen
Ravinteiden kierrätys on osa kiertotaloutta Ravinteiden kierrätyksen ideapäivä Turku 12.1.2015 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 16.1.2015 Luonnonvarojen hupeneminen ja ilmastonmuutos Väestönkasvu
LisätiedotRavinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit
Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit MTK Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa Tuottajayhdistysten pj ja sihteeri -neuvottelupäivät Viking Grace 30.10.2013 Kaisa Riiko BSAG/Järki
LisätiedotHapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä
Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven
LisätiedotRavinteiden kierrätys kiertotaloudessa Mathias Bergman, asiamies BSAG
Ravinteiden kierrätys kiertotaloudessa 5.2.2016 Mathias Bergman, asiamies BSAG BSAG Elävä Itämeri säätiö Baltic Sea Action Group (BSAG) on vuonna 2008 perustettu säätiö. Säätiö toimii koko Itämeren alueella.
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito
Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 - neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Anna Schulman 2.10.2013, Tampere Neuvonta (art. 16) 1/2 Uusi toimenpide maaseutuohjelmassa Tällä kaudella hyviä kokemuksia
LisätiedotEnergia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi
Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi The research problem - Itämeri on energiasilta Venäjän ja EU:n välillä energiakysymysten osalta Itämerestä
LisätiedotVESIENSUOJELUTOIMIEN KUSTANNUSTEN JA HYÖTYJEN ARVIOINTI. Marjukka Porvari John Nurmisen Säätiö Itämerihaaste Photo: Jukka Nurminen
VESIENSUOJELUTOIMIEN KUSTANNUSTEN JA HYÖTYJEN ARVIOINTI Marjukka Porvari John Nurmisen Säätiö Itämerihaaste 22.1.2014 Photo: Jukka Nurminen Ekosysteemilähestymistapaan perustuva vesiensuojelupolitiikan
LisätiedotLiiketoimintaa elinympäristömme ehdoilla: BSAG:n raki-liiketoimintaekosysteemi Mathias Bergman, asiamies BSAG
Liiketoimintaa elinympäristömme ehdoilla: BSAG:n raki-liiketoimintaekosysteemi 16.5.2017 Mathias Bergman, asiamies BSAG BSAG Elävä Itämeri säätiö Baltic Sea Action Group (BSAG) on vuonna 2008 perustettu
LisätiedotMaatalouden keinot ravinnekierrätyksessä
Maatalouden keinot ravinnekierrätyksessä Itämerihaasteen valtakunnallinen seminaari Kaarina 14.12.2016 Aino Launto-Tiuttu & Airi Kulmala Kierrätys on vanha juttu Kierrätys ei ole uutta maataloudessa Viljelyksiä
LisätiedotLestijärven tila (-arvio)
Lestijärven tila (-arvio) Virallinen VHS Tyypittely: - Matalat humusjärvet järvi Luokittelu: - erinomainen ekologinen tila! - hyvä kemiallinen tila Mikä on TOTUUS Historia -järven vesi juomakelpoista 60-
LisätiedotKotieläinkeskittymän ravinteiden uusjako kehitystä kestävästi
Kotieläinkeskittymän ravinteiden uusjako kehitystä kestävästi Projektipäällikkö Teija Paavola, Atria Tuottajat Biokaasusektorin ratkaisut ja mahdollisuudet post-2020 Ravintola Bryggeri, 11.12.2018 Biomassojen
LisätiedotSUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA
SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,
LisätiedotOPEN DAYS 2014 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI
OPEN DAYS 2014 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI INDEX I. Regional Partnerships Official Partners of the OPEN DAYS 2014 Helsinki-Uusimaa 3 Kymenlaakso 4 Etelä-Karjala 5 Varsinais-Suomi 6 2 I. Regional
LisätiedotRavinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013
Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy (ent. VamBio Oy) Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka
LisätiedotIlman vettä ei ole elämää
Ilman vettä ei ole elämää Elämä alkoi merestä. Meressä syntyi kaikki kalat ja muut elukat. Meressä on todella hienot maisemat. Suolaista vettä ei kannata juoda koska se on tosi pahaa. Kuolleessa meressä
LisätiedotLainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät
Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014
LisätiedotSuomen Itämeren alueen strategia
Suomen Itämeren alueen strategia 1 Itämeren alue 2 Itämeren alueen vahvuudet vakaus, pienet hyvinvointierot koulutustaso keskinäisen yhteistyön perinne innovatiivisuus, ketteryys uuden teknologian käyttöönotossa
LisätiedotSelkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena
Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena Arto Inkala, YVA Oy Johanna Rinne, Varsinais-Suomen ELY-keskus Harri Helminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Maria Kämäri, Rauman kaupunki
LisätiedotVesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena
Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Pauliina Salmi ja Kalevi Salonen 2nd Winter Limnology Symposium, Liebenberg, Saksa, 31.5.21 Mukailtu suomeksi
LisätiedotVesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen
LisätiedotSUOMEN ITÄMERI-POLITIIKAN PUITTEET
SUOMEN ITÄMERI-POLITIIKAN PUITTEET Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Itämeri-politiikan puitteet Kansallinen ja alueellinen päätöksenteko Esim. ympäristönsuojelulaki (2000), vesilaki
LisätiedotIlmastonmuutos ja Itämeri
Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset lajeille ja luontotyypeille Markku Viitasalo SYKE merikeskus Muuttuva ilmasto ja luontotyyppien sekä lajien uhanalaisuus Suomessa YM 17.1.2017 M. Viitasalo M. Westerbom
LisätiedotEkologinen verouudistus
Ekologinen verouudistus - ja kiertotalouden tavoitteet Vesiviisaita ohjauskeinoja työpaja 25.8.2016 YM, Pankkisali Sarianne Tikkanen Suomen ympäristökeskus Riku Lumiaro 2013 Ympäristöhallinnon kuvapankki
LisätiedotKuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus
Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus Jukka Rajala erikoissuunnittelija, OSMO-hanke Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Loimaa 4.10.2018 Rikalan Säätiö Maatalouden tärkeimmät
LisätiedotRAVITA TM. Fosforin ja Typen talteenottoa jätevesistä
RAVITA TM Fosforin ja Typen talteenottoa jätevesistä 1 Mikä on RAVITA TM? Fosforin ja typen talteenottoon perustuva prosessikokonaisuus jätevedenpuhdistamolle Fosfori erotetaan jälkisaostamalla Typpi erotetaan
LisätiedotTalviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä
13.6.2017 Limnologi Reijo Oravainen Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry COOLOX - tuotekehitys Havaittiin, että pienissä lammissa, joissa oli
LisätiedotKyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta
Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Vesistöpäivä 15.6 Haukivuori Pekka Sojakka Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys 4,39 m Tilavuus n. 57
LisätiedotUlkoinen ravinnekuormitus peräisin useasta lähteestä
Saaristomeren kujanjuoksu Saaristomeren tilaa on viime vuosina luonnehtinut kaikkialla etenevä rehevöityminen, jonka taustalla ovat tutut syylliset: maatalous, yhdyskunnat, teollisuus, kaukokulkeutumat,
LisätiedotMaatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 hanke. Hankekoordinaattori Tarja Haaranen
Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 hanke Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 21.10.2014 Miksi ravinteiden kierrätystä? Maailman louhittavissa olevat fosforivarannot ovat rajalliset. EU:ssa
LisätiedotKiertoravinne. Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden massavirtojen tuotteistaminen ja uudelleen jako Seinäjoen seudulla
Kiertoravinne Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden massavirtojen tuotteistaminen ja uudelleen jako Seinäjoen seudulla Kiertoravinnehanke Jyrki Heilä 10.12.2018 Seinäjoki Kirtoravinnehanke Hankkeessa
LisätiedotLÄHTÖKOHTIA STRATEGIAN VALMISTELULLE
LÄHTÖKOHTIA STRATEGIAN VALMISTELULLE ristiriita; vauras ja korkean ympäristötietoisuuden alue on yksi maailman kehnoimmassa tilassa olevia merialueita Itämeren alue on globaalisti katsoen vauras ja eurooppalaisittain
LisätiedotEU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI
EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen
LisätiedotGlobaalin kestävän kehityksen Agenda2030:n toimeenpano Suomessa. Annika Lindblom, pääsihteeri Suomen kestävän kehityksen toimikunta, YM
Globaalin kestävän kehityksen Agenda2030:n toimeenpano Suomessa Annika Lindblom, pääsihteeri Suomen kestävän kehityksen toimikunta, YM Kestävän kehityksen haaste Planetaariset rajat määrittelevät ihmiskunnan
LisätiedotPUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta
LisätiedotBiokaasusektorin viestit vaaleihin 2019
Biokaasusektorin viestit vaaleihin 2019 Yhteiskunnallinen tavoite: Suomi on hiilineutraali 2030-luvulla ja ravinteet kiertävät tehokkaasti. Täällä ympäristö ja ihmiset voivat hyvin tinkimättä tulevien
LisätiedotOrgaanisten lannoitevalmisteiden tuotanto Honkajoen ja Huittisten biokaasulaitoksilla. Viljelijätilaisuudet
Orgaanisten lannoitevalmisteiden tuotanto Honkajoen ja Huittisten biokaasulaitoksilla Viljelijätilaisuudet 12.3.2018 GASUM KEHITTÄÄ POHJOISMAISTA KAASUEKOSYSTEEMIÄ JA EDISTÄÄ KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ Tornio
LisätiedotPäällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä
Päällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä WETA151 seminaari Petri Kiuru ja Antti Toikkanen 13.3.2015 Konvektio Päällysveden vertikaaliseen sekoittumiseen vaikuttavia prosesseja ovat konvektio ja tuulen
LisätiedotVähähiilisyys ja resurssitehokkuus
Vähähiilisyys ja resurssitehokkuus Riina Antikainen, Sirkka Koskela, Riina Känkänen, Joonas Hokkanen 19.2.2016 Avainindikaattorit Suomen vihreän kasvun tukena yhteydet ajankohtaisiin strategioihin ja kärkihankkeisiin
LisätiedotJohtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Vauhtia resurssitehokkuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK ELY Areena, Turku 20.10.2014 2014 Mikä antaa virtaa ja vauhtia? Vahva motiivi Osaaminen ja oppiminen Hyvät tulokset 2 Motiivit makrotasolla
LisätiedotTurun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi
Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Juha Kääriä, FT Tutkimus- ja kehityspäällikkö Tekniikan, ympäristön ja talouden tulosalue Turun ammattikorkeakoulu Ympäristöosaamisohjelma
LisätiedotEuroopan meri- ja kalatalousrahaston Kestävän sinisen talouden -haut
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Kestävän sinisen talouden -haut Saara Nuotio-Coulon Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto 4.12.2017 Kestävä sininen talous: politiikkakonteksti Demonstraatiohankkeet
LisätiedotPellon hiilivarannon kasvattaminen. Laura Höijer, Sisältöjohtaja, BSAG
Pellon hiilivarannon kasvattaminen Laura Höijer, Sisältöjohtaja, BSAG www.bsag.fi BSAG:n toiminta Aloitteentekijä ja yhteensaattaja. Sitoumukset valtioilta ja yrityksiltä Itämeren hyväksi. Parhaiden maatalouskäytäntöjen
LisätiedotKeinoja lannan ympäristöystävälliseen käyttöön
Keinoja lannan ympäristöystävälliseen käyttöön Leena-Marja Kauranne, YM seminaari 22.10.2014 Säätytalo, Helsinki Sisältö Arvokas lanta kiertämään - pakollako vai vapaaehtoisesti? nitraattiasetus ravinteiden
LisätiedotIlmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen
Ilmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen Jari Raitaniemi, Luonnonvarakeskus Kalapäivät, Caribia, Turku 29.3.2019 Ilmastonmuutoksen odotetaan aiheuttavan
LisätiedotCommittee / Commission PECH. Meeting of / Réunion du 29/08/2005 BUDGETARY AMENDMENTS / AMENDEMENTS BUDGÉTAIRES. Rapporteur: Jan MULDER /577852
Committee / Commission PECH Meeting of / Réunion du 29/08/2005 BUDGETARY AMENDMENTS / AMENDEMENTS BUDGÉTAIRES Rapporteur: Jan MULDER FI FI 576565/577852 Draft amendment 6660 === PECH/6660=== Budget reference
Lisätiedot1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26
LisätiedotVesiensuojelukosteikot
Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit
LisätiedotTiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto
Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen
LisätiedotLataa 50 tapaa pelastaa Itämeri - Johan Tell. Lataa
Lataa 50 tapaa pelastaa Itämeri - Johan Tell Lataa Kirjailija: Johan Tell ISBN: 9789510417119 Sivumäärä: 128 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 31.39 Mb Pelastetaan yhdessä ItämeriNuorille suunnattu opas antaa
LisätiedotBiotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto
Biotalouden mahdollisuudet EU:n energiaomavaraisuus ja -turvallisuus EU:n raaka-aineomavaraisuus ja turvallisuus EU:n kestävän kehityksen tavoitteet Metsäteollisuuden rakennemuutos Suomen metsäala on merkittävässä
LisätiedotAgenda2030. tiedolla toimeenpanoon. YM RYMO Eeva Furman/SYKE
Agenda2030 tiedolla toimeenpanoon YM RYMO 5.2.2018 Eeva Furman/SYKE YK:n Agenda 2030 Agenda2030:n ytimen muodostavat 17 toisiinsa kytkeytyvää tavoitetta (SDGt) Agenda 2030 Poverty eradication, health,
LisätiedotKunnat ja kaupungit toimivat
Kunnat ja kaupungit toimivat Vauhtia päästövähennyksiin! -seminaari 17.4.2013 Säätytalo Lotta Mattsson, Kuntaliitto Kaupungistuminen ja päästökehitys Tällä hetkellä puolet maailman väestöstä elää kaupungeissa.
LisätiedotBiokaasulaitoksen ja jätevedenpuhdistamon sisäisen kierron hallinta ja ravinteiden talteenotto. Lounais-Suomen vesihuoltopäivä
Biokaasulaitoksen ja jätevedenpuhdistamon sisäisen kierron hallinta ja ravinteiden talteenotto Lounais-Suomen vesihuoltopäivä 2016 16.11.2016, Rauma GASUMIN VUOSI 2015 LIIKEVAIHTO 915 milj. MAAKAASUN
LisätiedotMiksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto
Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto 3.4.2019 Taustaa Suomen sitoumukset Itämereen tulevan ravinnekuorman vähentämiseksi Typpi 2 430 + 600 *) tonnia Fosfori 330 + 26
LisätiedotLuomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi
Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 14 paikallista luomuyhdistystä Luomutuotannon kehittäminen tuottajien kanssa yhteistyössä Pienimuotoisen elintarviketuotannon edistäminen
LisätiedotEnergiantuotanto ja ravinnekierto maatilalla Case Palopuron agroekologinen symbioosi
Energiantuotanto ja ravinnekierto maatilalla Case Palopuron agroekologinen symbioosi Elina Virkkunen, Luke Kainuu elina.virkkunen@luke.fi Ilmastonmuutos maaseudulla 26.3.2019, Kajaani Kuvat Elina Virkkunen,
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 14.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotMeren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki
Meren pelastaminen Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta 15.12.2016 Helsinki Sisältö 1. Miksi meri tulee pelastaa? Meren hyödyt 2. Mikä on muuttunut sitten 2009
Lisätiedot- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin
Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen
LisätiedotPitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot. Aarno Kotilainen (GTK)
Pitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot Aarno Kotilainen (GTK) Nuori Pohjanlahti Pohjanlahti ja koko Itämeren allas oli jopa 3 km paksun mannerjäätikön peitossa viimeisimmän
LisätiedotTEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi
TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA > www.luontoliitto.fi on lasten ja nuorten oma järjestö, joka suojelee metsiä ja niiden eliöitä, rehevöitynyttä Itämerta, muuttuvaa ilmastoa, ahtaalle joutuneita suurpetoja
LisätiedotPotentiaalisten kunnostusmenetelmien esittely. Milja Vepsäläinen, MMT Vahanen Environment Oy
Potentiaalisten kunnostusmenetelmien esittely Milja Vepsäläinen, MMT Vahanen Environment Oy HANKKEEN ESITTELY: REHEV6 Selvitys Itämeren sisäisten ravinnevarastojen merkityksestä ja potentiaalisista kunnostusmenetelmistä
LisätiedotMuutoksia pohjaeläimistössä. Förändringar hos bottendjuren
Muutoksia pohjaeläimistössä Förändringar hos bottendjuren biologi Reetta Räisänen Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys r.y. Sydvästra Finlands vattenskyddsförening r.f. Pohjaeläimistä Pohjaeläimiä on sekä
LisätiedotPäijänne unescon biosfäärialueeksi
Päijänne unescon biosfäärialueeksi BIOSFÄÄRI- TUNNUKSESTA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA YRITYKSILLE ProPäijänne-yhdistyksen, Muuramen kunnan ja yrittäjien aloitteesta Päijänteelle tavoitellaan kansainvälisesti
LisätiedotSisältö. Puutuhka- ja puhdistamolietepohjaisen metsälannoitteen valmistusmahdollisuudet 11/6/2018
Puutuhka- ja puhdistamolietepohjaisen metsälannoitteen valmistusmahdollisuudet Biotalouspäivät, FellmanniCampus, Kirkkokatu 27, Lahti Prof. Olli Dahl TkK Sofia Peltonen 7.11.2018 Sisältö Haasteet Kiertotalous
LisätiedotTulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus
Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastotalkoot Satakunnassa, Rauma 9.11.2016 Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten
Lisätiedot