Papilloomavirukset limakalvoilla. Leena-Maija Aaltonen, Eija Hiltunen-Back ja Jorma Paavonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Papilloomavirukset limakalvoilla. Leena-Maija Aaltonen, Eija Hiltunen-Back ja Jorma Paavonen"

Transkriptio

1 Sukupuolitaudit Leena-Maija Aaltonen, Eija Hiltunen-Back ja Jorma Paavonen Ihmisen papilloomaviruksen (HPV) rakenne selvitettiin elektronimikroskopian avulla jo 1940-luvun lopulla. HPV:n tiedettiin aiheuttavan hyvänlaatuisia kasvaimia ihoon ja limakalvoihin, mutta tämän viruksen ja syövän yhteydestä saatiin ensimmäiset viitteet vasta 1970-luvulla. Silloin opittiin myös tunnistamaan eri papilloomavirustyyppejä ja heräsi epäily, että HPV:llä olisi yhteys genitaalialueen syöpiin. Vähitellen on selvinnyt, että HPV:llä on mahdollisesti osuutta myös joidenkin muiden epiteliaalisten syöpien synnyssä. Viime aikoina tämän viruksen merkitys etenkin osassa pään ja kaulan alueen syövistä on tullut tunnetuksi. Anogenitaalialuetta sekä pään ja kaulan alueen limakalvoja infektoivat samat HPV-tyypit. Näiden alueiden hyvänlaatuiset kasvaimet muistuttavat sekä histologisesti että kliinisesti toisiaan, ja mahdollisesti myös pahanlaatuisten kasvainten etiologia on ainakin osittain samanlainen. Pelkkä virukselle altistuminen ei näytä riittävän aiheuttamaan kliinistä tautia, ja onkin arveltu, että yksilön immuunipuolustukseen liittyvät tekijät ovat keskeisessä asemassa papilloomavirusinfektioiden torjunnassa. Papilloomavirusrokotteista toivotaan apua HPV-infektioiden ehkäisyyn, ja jos viruksen karkotus anogenitaalialueelta onnistuu, sillä saattaa olla positiivinen vaikutus myös pään ja kaulan alueen kasvainten ehkäisyssä. Papilloomavirukset ovat pieniä DNA-kasvainviruksia, jotka infektoivat epiteelisoluja. Ihmisen papilloomaviruksia (HPV) tunnetaan noin 100. Nämä virustyypit jaetaan useimmiten syöpäkudoksessa tavattaviin (onkogeenisiin) tyyppeihin (esim. HPV 16, 18, 31 ja 45) ja yleensä hyvänlaatuisissa kasvaimissa todettaviin. Ihossa esiintyviä hyvänlaatuisia HPV:n aiheuttamia kasvaimia kutsutaan syyliksi (HPV 1, 2, 3, 10 ja 29), kurkunpäässä ilmeneviä papilloomiksi (HPV 6 ja 11) ja anogenitaalialueella tavattavia kondyloomiksi eli visvasyyliksi (HPV 6 ja 11). HPV:n ja pahanlaatuisten kasvainten yhteys on parhaiten tunnettu HPV-16:n ja kohdunkaulan syövän osalta (zur Hausen 1976, Bosch, ym. 1995, Walboomers ym. 1999), mutta myös monissa muissa syövissä HPV:n osuus aiheuttajana tai yhtenä riskitekijänä on aktiivisen tutkimuksen kohteena. HPV:n genomin rakenteesta kerrotaan myös toisaalla tässä numerossa (Lehtinen ym.). Viruksen geenit jaetaan aikaisiin (early, E) ja myöhäisiin (late, L) sen mukaan, missä viruksen lisääntymisen vaiheessa geenit toimivat. E-geeneistä keskeisiä ovat E6 ja E7, joiden koodaamat proteiinit häiritsevät kasvunrajoitegeenien koodaamien proteiinien TP53 ja RB1 toimintaa ja edistävät epiteliaalisten kasvainten syntyä. Soluviljelmissä E6- ja E7-geenit voivat myös liittyessään isäntäsolun perimään aiheuttaa solun kuolemattomuuden, ja näin syntyvä jatkuva solulinja on hyödyllinen tutkittaessa virusinfektion mekanismeja in vitro. L-geenit koodaavat viruksen rakenneproteiineja, joiden herättämää vasta-ainetuotantoa on tutkittu paljon selvitettäessä HPV:n aiheuttamaa immuunivastetta. Kokeellisen papilloomavirustutkimuksen ja lääkekehityksen pahin ongelma on se, ettei virusta kyetä 1388 Duodecim 2002;118: L-M. Aaltonen, ym.

2 tuottamaan laboratorio-olosuhteissa riittävän tehokkaasti. Anogenitaalialueen papilloomavirusinfektiot Papilloomavirusinfektiot ovat yleisin sukupuolitautiryhmä Suomessa. Ne ovat yleistyneet erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa 1980-luvulta alkaen. Niiden esiintyvyydestä ei ole kuitenkaan käytettävissä tarkkoja lukuja, koska ne eivät kuulu tartuntalain mukaan ilmoitettaviin sukupuolitauteihin. Yleisyyden arviointia vaikeuttavat taudin vaihteleva kliininen kuva subkliinisestä infektiosta näkyviin kondyloomiin ja luotettavien seulontamenetelmien puuttuminen. Virustartunta saadaan yleensä yhdynnässä, ja suuri osa nuorista aikuisista altistuu HPV:lle jo ensimmäisten yhdyntäkokemusten yhteydessä. Virus tarttuu suorassa limakalvokontaktissa. Tartunta edellyttää limakalvovauriota, jolloin virus pääsee kohdesolukkoonsa epiteelin tyvisolukerrokseen. Virus kasvaa ja lisääntyy epiteelisolukon erilaistumisen myötä niin, että hilseilevistä pintasoluista vapautuu viruspartikkeleja (Bryan ja Brown 2001). Limakalvovaurio syntyy helposti yhdynnässä tai muun samanaikaisen sukuelinten infektion seurauksena. Viruksen kantajista % pääsi eroon viruksesta kahden vuoden kuluessa (Ho ym. 1998, Evander ym. 1995). Tähän vaikuttavat toisaalta kantajan HLA-tyyppi ja muu immunologinen puolustusjärjestelmä, toisaalta viruksen määrä ja tyyppi. Pienelle osalle altistuneista virusinfektio jää pysyväksi, jolloin limakalvo voi vaurioitua ja kehittyy intraepiteliaalinen neoplasia, joka on syöpää edeltävä muutos (Kirwan ja Herrington 2001). Jopa % seksuaalisesti aktiivisista aikuisista on papilloomavirusinfektio, mutta vain 1 %:lla silmin havaittavia syyliä (Koutsky ym. 1983). Suomessa havaitaan sukupuolitautien poliklinikoissa kliinisesti todettavia syyliä noin 10 %:lla ensikävijöistä. Papilloomavirustartunnan itämisaika vaihtelee kuukausista jopa vuosiin. HPV-DNA-seulontatestiä ei ole otettu kliiniseen käyttöön, vaikka sellainen onkin kaupallisesti saatavilla. Vielä ei ole olemassa viruksen täysin hävittävää hoitoa, ja infektion spontaani paranemistaipumus on suuri, joten oireettomien kantajien seulonta ei ole mielekästä. Miesten anogenitaalialueella papilloomavirukset voivat aiheuttaa sekä kliinisiä että subkliinisiä infektioita. Klassinen kukkakaalimainen kondylooma (condylomata accuminata), joka edustaa vain murto-osaa papilloomavirusinfektioista, on helpoin todeta (kuva 1). Kondyloomat voivat esiintyä myös tavallisia syyliä muistuttavina papulaisina tai keratoottisina muutoksina. Miehillä kondyloomamuutoksia tavataan esinahan ja terskan alueella, peniksen varressa sekä noin 10 %:lla virtsaputken alaosissa. Lisäksi kondyloomia voi esiintyä myös peräaukossa ja sen ympärillä sekä anaalikanavassa. Litteät makulaiset kondyloomat ovat yleisempiä mutta vaikeammin silmin havaittavissa ilman etikkahappokäsittelyä. Etikka aiheuttaa limakalvoon osmoottisen dehydraation, jonka jälkeen kirkas valo heijastuu eri tavalla kohdasta, jossa solutiheys on lisääntynyt ja joka silloin erottuu ympäristöään vaaleampana (ns. etikkavaalea muutos). On muistettava, että etikkahappokäsittely ei ole HPV:lle spesifinen testi ja että etikkavaalea muutos voi liittyä myös muihin infektioihin, dermatooseihin, limakalvon fissuuroihin tai alueen hankautumiseen. Ruskehtavat, kiiltäväpintaiset papulat (bowenoidi papuloosi) on tutkittava histologisesti, jotta suljettaisiin pois intraepiteliaalinen neoplasia. Vain harvoin tavataan Bowenin tautia (carcinoma in situ) tai jättikondyloomia (Buschke Löwensteinin tuumori). Viimeksi mainitut näyttävät kliinisesti Kuva 1. Kukkakaalimaisia kondyloomia peniksen alueella. 1389

3 Kuva 2. Naispotilaan laaja-alaisia kondyloomia. karsinoomilta, mutta histologisesti kyseessä on hyvälaatuinen muutos. Vastaavia muutoksia nähdään joskus myös kurkunpään alueella, jolloin hyperkeratoottinen, pahanlaatuista kasvainta muistuttava tuumori paljastuu papilloomaksi histologisessa tarkastelussa. HPV:lla on osuutensa myös peräsuoli- ja penissyövän synnyssä, mutta tutkimusnäyttö HPV:n merkityksestä näissä sairauksissa ei ole yhtä vahva kuin näyttö kohdunkaulan syövän ja HPV:n yhteydestä. Naisten anogenitaalialueen HPV-infektio ilmenee syylämäisinä tai litteinä kondyloomina. Viimeksi mainitut löytyvät irtosolututkimuksen avulla. Kondyloomia esiintyy tavallisimmin välilihan alueella, virtsaputken suulla ja emättimessä, erityisesti sen suulla tai etuosassa. Ulkonevia kondyloomia nähdään joskus harvoin kohdunnapukassa. Kondyloomia havaitaan usein laajalla alueella peräaukon ympärillä ja joskus myös peräaukossa, jonne HPV-infektio voi levitä sukupuolielinten alueelta tai anaaliyhdynnässä. Tavallisesti kondyloomia esiintyy rypäinä useita, mutta joskus kondyloomamuutos voi olla yksittäinenkin. Isot, ulkoiset kondyloomat ovat helposti silmämääräisesti todettavissa gynekologisen tutkimuksen yhteydessä (kuva 2). Ulkosynnytinten kondyloomia ei ole aina helppo erottaa muista iho- ja limakalvomuutoksista tai vaikkapa normaaleista limakalvopoimuista. Emättimen kondyloomia on vaikea havaita ilman kolposkooppia (suurentava optiikka), ja peräaukon kondyloomien toteaminen edellyttää peräaukon tähystystä. Edellisessä kappaleessa kuvatut bowenoidi papuloosi ja Bowenin tauti sekä Buschke Löwensteinin tuumori esiintyvät myös naisilla ulkosynnyttimien alueella. Suomessa kohdunkaulan syöpiä todetaan alle 200 vuodessa; uusien tapausten määrä on verrattavissa kurkunpään syövän ilmaantuvuuteen maassamme. Nuorten naisten kohdunkaulasyöpien ilmaantuvuus on lisääntynyt 1990-luvulla jyrkästi (Anttila ym. 1999). Kuitenkin kohdunkaulasyöpä muodostaa vain murto-osan kaikista anogenitaalialueen HPV-infektioista. HPV:n ja kohdunkaulasyövän välinen yhteys on erittäin vahva, ja miltei kaikki (99,7 %) kohdunkaulasyövät ovat HPV:n aiheuttamia (Walboomers ym. 1999). Siksi HPV-infektion toteamiseen liittyy usein voimakas syövänpelko, joka aiheuttaa suhteettoman suuren psyykkisen haitan: ahdistusta, pelkoa ja parisuhdeongelmia. Diagnostiikka. Klassiset kukkakaalimaiset kondyloomat on yleensä helppo todeta kliinisen kuvan perusteella. Epäselvissä tapauksissa otetaan kudosnäyte, jossa todetaan positiivisissa tapauksissa HPV:lle tyypilliset histologiset muutokset (mm. koilosytoosi). Diagnostisia ongelmia aiheuttava ja syylämäisiä kondyloomia paljon tavallisempi on subkliininen HPV-infektio, jota kutsutaan myös litteäksi kondyloomaksi. Nämä infektiot ovat onkogeenisten HPV-tyyppien tavallisimmin HPV 16:n tai 18:n aiheuttamia, ja ne todetaan gynekologisessa irtosolukokeessa (Papa). HPV-infektio ilmenee Papa-kokeessa tyypillisinä solukuvan muutoksina: atypiana (koilosytoosi), johon voi liittyä dyskaryoosia. Papa-muutos luokitellaan dyskaryoosin asteen perusteella Bethesdan luokituksen mukaisesti (Nieminen 1998). Joukkotarkastusten yhteydessä otettavista Papa-näytteistä noin 5 %:ssa on todettavissa HPV-infektioon viittaava atypia. Suositus on, että lievän atypian (atypical squamous cells of unknown significance, LMMA tai LiMMA) takia Papa-koe tehdään uudelleen puolen vuoden kuluttua ja sen jälkeen puolivuosittain, kunnes kolme peräkkäistä näytettä on todettu normaaleiksi. Tätä litteiden HPV-infektioiden seurantasuositusta perustellaan sillä, että HPV-infektioista valtaosa paranee itsestään. Näin invasiiviset diagnostiset toimenpiteet voidaan kohdistaa niihin potilaisiin, 1390 L-M. Aaltonen, ym.

4 joilla on pitkittynyt, pysyvä HPV-infektio. Toistuva lievä atypia ja yksikin Papa-kokeen osoittama vaikeampi atypia (squamous intraepithelial lesion, SIL) on löydös, joka tulee tutkia tarkemmin kolposkopian ja samassa yhteydessä otettujen kudosnäytteiden avulla, koska silloin Papa-löydös viittaa intraepiteliaalisen neoplasian aiheuttamaan limakalvovaurioon (kuva 3). Kolposkopia auttaa litteiden HPV-muutosten diagnostiikassa sen jälkeen, kun ulkosynnyttimet, emätin ja kohdunkaula on käsitelty 5-prosenttisella etikkaliuoksella (kuva 4). Etikkakäsittely ja kolposkopia eivät kuitenkaan sovellu seulontatutkimuksiksi, koska etikkavaalea muutos ei ole HPV:lle spesifinen löydös. Kolposkopian spesifisyys HPV-diagnostiikassa paranee, kun tutkimus tehdään potilaille, joilla esiintyy Papa-muutoksia. Vaikka sytologiset ja histologiset muutokset eivät ole spesifisiä HPV:lle, ne osoittavat luotettavasti HPV-infektioon liittyvän kudosvaurion. Virus-DNA:n osoitus. Spesifinen HPV-diagnoosi on mahdollista osoittamalla potilasnäytteistä HPV-DNA. Yksi kaupallinen testi on jo markkinoilla (Hybrid Capture II, Digene Co., USA). HPV-DNA-seulonta on kuitenkin ongelmallista, koska HPV:n esiintyvyys anogenitaalialueella on nuorten aikuisten ryhmässä erittäin suuri. Esimerkiksi ylioppilaiden terveysasemalla todettiin kolmasosa ensimmäisen vuoden opiskelijoista HPV-DNA:n kantajiksi, ja heistä lähes 90 %:lla HPV-tyyppi oli onkogeeninen. Yhdysvalloissa on selvitetty HPV-DNA-testin käyttöä lievien Papa-muutosten arvioinnissa (secondary screening) ja testi on todettu jopa Papa-seurantaa paremmaksi etsittäessä joukosta niitä, joilla lievästi poikkevan Papa-muutoksen taustalla on vaikea limakalvovaurio. Käytettäessä neste-papaa (solunäyte laitetaan nesteeseen, josta valmistetaan Papa-näyte) jäljelle jääneestä näytteestä voidaan tehdä HPV-DNA-testi, jos Papa osoittaa atypian (LMMA tai LiMMA). Jos tulos on positiivinen, jatketaan kolposkopialla. Näin voitaisiin kohdentaa rajalliset voimavarat niihin potilaisiin, joilla on suurin vaara sairastua HPV:n aiheuttamaan anogenitaalialueen neoplasiaan. Samalla pienennettäisiin ylihoidon (esim. liian voimaperäinen hoito lievän tuleh- Papassa LMMA/LiMMA Uusi Papa 6 kk LMMA = levyepiteelin merkitykseltään määrittämätön atypia LiMMA = lieriöepiteelin merkitykseltään määrittämätön atypia PAD = patologis-anatominen diagnoosi SIL = squamous intraepithelial lesion CIN = cervical intraepithelial neoplasia LMMA/LiMMA Normaali Papassa SIL Kolposkopia + kudosnäytteet PAD Uusi Papa 6 kk CIN Lievä muutos, esim. atypia condylomatosa Normaali tai servisiitti Silmukkakonisaatio tai laser Uusi Papa 6 kk Kuva 3. Seurantaohjelma lievissä Papa-muutoksissa. 1391

5 A B C Kuva 4. Kolposkopiakuva kohdunnapukasta. A) Normaali kohdunnapukka. Siinä näkyy laaja normaali muuntumisalue, useita rauhasaukkoja, joita ympäröi metaplastinen levyepiteeli, ja kapea junktiovyöhyke, joka kiertää kohdunsuuta. B) Kuva kohdunnapukasta etikkapenslauksen jälkeen osoittaa etikkavaalean atyyppisen muuntumisalueen potilaalla, jolla todettiin Papa-kokeessa lievä atypia. C) Kolposkopiakuva kohdunnapukasta kaksi kuukautta laserkonisaation jälkeen. Kohdunnapukasta on poistettu atyyppinen muuntumisalue. Uusi junktio ja kohdunkaulakanavan limakalvo näyttävät normaaleilta. duksellisen atypian takia) aiheuttamia ongelmia ja kyettäisiin paremmin räätälöimään seurantaohjelma. Neste-Papa ja HPV-DNA-testi eivät ole vielä meillä vakiintuneet kliiniseen rutiiniin. Vallitsevan käytännön mukaan kaikki intraepiteliaaliset neoplasiat hoidetaan poistamalla kyseinen limakalvovaurio. HPV-DNA-testi ei tätä käytäntöä kovin paljon muuttaisi, koska lähes kaikki intraepiteliaaliset neoplasiat ovat HPV- DNA-positiivisia. Hoito. Monia potilaita, joilla on anogenitaalialueen HPV-infektio, joudutaan hoitamaan eri tavoilla ja useita kertoja ennen sairauden paranemista (kuva 5). Kondyloomien paikallishoidoilla pyritään poistamaan näkyvät muutokset ja tehostamaan elimistön immuunisolujen toimintaa. Itsehoitoon soveltuvat podofyllotoksiini ja imikimodi. Podofyllotoksiiniliuosta (0,5 %) tai -voidetta (0,15 %) käytetään kolmena peräkkäisenä päivänä kahdesti vuorokaudessa. Podofyllotoksiinilla saavutetaan täydellinen paraneminen %:lla potilaista, mutta tauti uusii noin puolella (Beutner ym. 1989, Kirby ym. 1990). Imikimodi (5-prosenttinen voide) on immuunivasteen muuntaja, jolla ei ole suoraa viruksenvastaista vaikutusta. Sen vaikutusmekanismi perustuu sytokiinintuotannon lisääntymiseen. Voidetta käytetään joka toinen ilta. Kondyloomien täydellinen häviäminen on todettu eri tutkimuksissa %:lla miehistä ja %:lla naisista, mutta tämänkin hoidon jälkeen tauti uusii 20 %:lla potilaista (Beutner ym. 1998, Gollnick ym. 2001). Paikallishoitojen aikana voi esiintyä ohimenevää paikallista ärsytystä: punoitusta, kirvelyä ja kipua. Yksittäisten kondyloomien hoidossa kylmäkäsittely (kryohoito) tai kirurginen poisto ovat sopiva menetelmiä. Virtsaputken suun ja peräaukon kondyloomat ovat vaikeimpia hoitaa. Se onnistuu parhaiten hiilidioksidilaserilla kolposkoopin avulla. Virtsaputken suun tutkimista ja kondyloomien hoitoa helpottaa esimerkiksi nenäspekulan käyttö. Kondyloomat uusivat jopa %:ssa tapauksista hoitomuodosta riippumatta, joten hoitokertoja tarvitaan joskus useita. Vaikka hoito on usein fyysisesti ja psyykkisesti raskasta, lohdullista on, että sairastettu infektio saattaa suojata muiden HPV-tyyppien aiheuttamilta uusintainfektiolta (Luostarinen ym. 1999). Biopsian avulla varmistetut naisten intraepiteliaaliset neoplasiat hoidetaan leikkaamalla kyseinen alue pois silmukkakonisaatiolla tai hii L-M. Aaltonen, ym.

6 Hoidon valintaan vaikuttavat syylien sijainti, koko ja lukumäärä, hoitopaikan varustetaso ja potilaan mahdollisuudet hoidon toteutukseen Peniksen, ulkosynnyttimien ja peräaukon alueella olevat kondyloomat Potilaan toteuttama hoito Hoitopaikan toteuttama hoito Virtsaputkessa ja anaalikanavassa olevat kondyloomat Kookkaat kondyloomat Runsaslukuiset kondyloomat Raskauden aikaiset kondyloomat Lasten kondyloomat Podofyllotoksiini Imikimodi Jäädytys Kirurginen poisto Jos ei vastetta 3 kk:n aikana Erikoislääkärille Kuva 5. Ulkoisten kondyloomien hoitokaavio (von Krogh, ym. 2001) lidioksidilaserilla (laserkonisaatio tai -vaporisaatio) kolposkopian yhteydessä. Silmukkakonisaatio, jossa kauterisoiva terä on silmukan muotoinen, soveltuu parhaiten kohdunkaulan HPV-muutosten hoitoon, laser taas emättimen, ulkosynnyttimien ja välilihan muutosten hoitoon. Paikallisia penslaushoitoja ei saa käyttää raskauden aikana (esim. podofyllotoksiini, imikimodi). Ulkonevat kondyloomat tulee poistaa synnytyskanavasta ennen synnytystä. Lievien solumuutosten selvittely tehdään synnytyksen jälkeen. Papa-seurantaa voidaan jatkaa raskauden aikana, mutta raskaudenaikainen HPV-infektio ei ole keisarileikkauksen aihe. Jos Papa-löydös viittaa korkea-asteiseen intraepiteliaaliseen neoplasiaan (tai invasiiviseen syöpään), tehdään kolposkopia ja otetaan kudosnäytteet jo raskauden aikana. Verenvuoto- ja keskenmenovaaran takia potilaat kuuluvat sairaalaseurantaan toimenpiteen jälkeen. Papilloomavirukset pään ja kaulan alueen limakalvoilla Normaaleilla hengitysteiden limakalvoilla todetaan polymeraasiketjureaktio- eli PCR-tekniikan avulla HPV-DNA:ta 5 20 %:lla ihmisistä. Kiinnostavaa onkin, miksi vain osalle viruspositiivisista kehittyy kliininen tauti ja mitkä seikat vaikuttavat tähän tapahtumaan. Kliinisesti keskeinen papilloomaviruksen aiheuttama tauti pään ja kaulan alueella on kurkunpään papillomatoosi, mutta papilloomia voi olla myös suussa, nielun alueella sekä nenässä ja sen sivuonteloissa. Papilloomaviruksista pään ja kaulan alueen syövissä on saatu lisää tietoa viime vuosina, ja tutkimustulokset vahvistavat, että HPV:llä on merkitystä etiologisena tekijänä näissä sairauksissa (Gillison ym. 2000, Mork ym. 2001). Kurkunpään papillomatoosi. Papilloomat ovat tavallisimpia kurkunpään hyvänlaatuisia kasvaimia, joskin myös ne ovat harvinaisia: ilmaantuvuus on vain 3,8 tapausta miljoonaa asukasta kohti vuodessa (Lindeberg ja Elbrønd 1393

7 1990). Tauti jaetaan lapsena alkavaan eli juveniiliin ja aikuistyyppiseen muotoon, jotka ovat HPV-tyyppien 6 ja 11 aiheuttamia. Lasten tauti on yhtä yleinen pojilla kuin tytöilläkin, mutta aikuistyypin tauti on miehillä tavallisempi kuin naisilla (suhde 3:1). Oireena on yleensä äänen käheys, mutta etenkin lasten tauti voi aiheuttaa myös hengitysteiden tukkeutumisen tai levitä alemmas hengitysteihin. Diagnoosi perustuu kliiniseen kuvaan (kuva 6A) ja histologiaan; käytännön työn kannalta viruksen DNA:n osoittamisella ei ole merkitystä. Hoito. Kurkunpään papillomatoosin hoito on kirurginen, vaikka kyseessä on virustauti. Ulkoneva kasvainmassa poistetaan ensin leikkaavalla, imun kärjessä pyörivällä terällä (shaver), ja sen jälkeen leikkausalue käsitellään hiilidioksidilaserilla (kuva 6 B). Monenlaisia lääkehoitoja on myös kokeiltu, mutta yhteinen ongelma niille on, että virusta ei saada karkotetuksi kokonaan limakalvolta. Niinpä tauti uusii helposti A B Kuva 6. Kurkunpään papillomatoosi, joka kasvaa molemmissa äänihuulissa ja käheyttää potilaan ääntä merkittävästi. A. Ennen toimenpidettä B. Heti shaver- ja hiilidioksidilaserkäsittelyn jälkeen. esimerkiksi interferonihoidosta huolimatta. Uusin lääke, josta on jo jonkin verran kliinistä kokemusta, on sidofoviiri. Sen lopullista merkitystä taudin hoidossa on vielä liian aikaista arvioida. Aloitamme lääkehoidon vain poikkeustapauksissa yleensä silloin, kun kyseessä on parin kuukaden välein tai useammin uusiva tauti. Valtaosa näistä potilaista on lapsia. Kurkunpään papillomatoosin taudinkulku on vaihteleva. Osa potilaista paranee yhden yleisanestesiassa tehdyn toimenpiteen jälkeen, mutta joidenkin tauti pitkittyy niin, että toistuvat kurkunpään tähystykset ovat tarpeen vuosien ajan. Joskus tauti rauhoittuu jopa vuosikymmeniksi mutta puhkeaa sitten uudelleen. Pään ja kaulan alueen syövistä eniten tutkimusnäyttöä on suunielun levyepiteelikarsinooman ja HPV 16:n välisestä yhteydestä. Pohjoismaisessa kohorttitutkimuksessa tutkittiin aiemmin otettuja seeruminäytteitä. Osa näytteen antaneista sairastui seuranta-aikana (keskimäärin 9,4 vuotta) pään ja kaulan alueen syöpään. Ennen sairastumista otetuissa seeruminäytteissä todettiin pään ja kaulan syöpään varsinkin suunielun ja kielen levyepiteelisyöpään myöhemmin sairastuneilla merkitsevästi enemmän HPV 16-vasta-aineita kuin verrokeilla (Mork ym. 2001). Erityisesti nielurisasyövissä HPV-DNA:ta todetaan usein. Kurkkusyövän harvinainen syntytapa on papillomatoosin muuttuminen pahanlaatuiseksi. Myös ilman kliinistä papillomatoosia kehittyneissä kurkunpään syövissä on todettu HPV:ta, mutta sen merkitys taudin etiologian kannalta on epäselvä. Kohdunkaulalla ja kurkunpäällä on kuitenkin paljon yhteistä: molemmissa on epiteelin raja-alue (levyepiteeli lieriöepiteeli), joka on papilloomavirukselle suosiollinen kasvualusta, ja hyvänlaatuisia kasvaimia synnyttävät HPV-tyypit aiheuttavat niissä samankaltaisen taudinkuvan (papilloomat vs kondyloomat). Miksei siis myös näiden alueiden pahanlaatuisilla kasvaimilla voisi olla ainakin osittain sama etiologia? On mielenkiintoista, että kohdunkaulan syöpää potevilla on 2 4- kertainen riski sairastua suun ja kurkunpään syöpiin (Boice ym. 1985). HPV-määritykset eivät toistaiseksi ole kliinisessä käytössä pään ja kaulan syöpää hoidettaessa, vaikka joissakin 1394 L-M. Aaltonen, ym.

8 tutkimuksissa on todettu, että HPV-positiivisten ennuste on suunielun syövissä parempi kuin niiden, joiden kasvaimessa ei ole HPV-DNA:ta. Tämä saattaisi selittyä sillä, että HPV toimii antigeenina, joka auttaa immuunipuolustusta tunnistamaan HPV:n infektoimat syöpäsolut. Onko sukupuolielinten alue virusreservoaari? Kurkunpään papillomatoosin virusetiologia on tunnettu jo 1920-luvulta, jolloin Ullman (1923) totesi histologiset yhtäläisyydet kurkunpään papillomatoosin, syylien ja kondyloomien välillä. Hän myös osoitti papillomatoosin infektioluonteen tartuttamalla taudin omaan yläraajaansa lapsen kurkunpäästä poistetulla papilloomakudoksella. Koska sekä anogenitaalialueella että pään ja kaulan limakalvoilla tavataan samoja HPV-tyyppejä, on ajateltu, että genitaalialue saattaisi olla virusreservoaari. Jo 1950-luvulla havaittiin äidin kondyloomien ja lasten kurkunpään papillomatoosin välinen yhteys. Quick ym. (1980) totesivat 30 %:lla juveniilia papillomatoosia sairastavien lasten äideistä kondylooma-anamneesin. Juveniilialkuinen tauti todetaankin useimmiten tapauksissa, joissa nuorella äidillä on kondyloomia, ja kyseessä on hänen ensimmäinen, alateitse syntynyt lapsensa (Kashima ym. 1992). Sen sijaan lapsena alkanut papillomatoosi on harvinainen keisarileikkauksen avulla syntyneillä (Shàh 1986). Äidin kondyloomat eivät kuitenkaan ole keisarileikkauksen aihe, koska lapsen riski saada kurkunpään papillomatoosi on näissä tapauksissa vain 1:32 (Kashima ym. 1992). Aikuistyypin papillomatoosin on ajateltu leviävän suuseksikontakteissa, koska sekä kurkunpään papilloomissa että kondyloomissa todetaan samoja HPV-tyyppejä 6 ja 11. Sekä aikuistyypin papillomatoosissa että kondyloomissa HPV 6:lla on yliedustus (Aaltonen ym. 1999, Greer ym. 1990). Aikuistyypin papillomatoosia sairastavilla on todettu olevan elämän aikana keskimääräistä enemmän sukupuolikumppaneita ja suuseksikontakteja (Kashima ym. 1992). Lopuksi Edellä on käsitelty limakalvojen papilloomavirusinfektioita kolmen eri erikoisalan näkökulmasta: iho- ja sukupuolitautien, gynekologian sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien. Vaikka kullakin erikoisalalla on jo osin anatomisista syistä eri näkökulma limakalvojen HPV-infektioihin, nämä taudit ja niiden eri puolilla kehoa aiheuttamat pulmat muistuttavat paljon toisiaan. Samat virustyypit esiintyvät niin anogenitaalialueella kuin pään ja kaulan limakalvoillakin, ja hyvän- ja pahanlaatuiset muutokset muistuttavat histologisesti toisiaan. Myös kliiniseltä kuvaltaan etenkin hyvänlaatuiset HPV:n aiheuttamat kasvaimet (kondyloomat ja papilloomat) ovat samankaltaisia: yhteistä ovat hankaluudet taudin uusiessa hoitotoimenpiteistä huolimatta, taudinkulun huono ennustettavuus ja virukset hävittävän hoidon puute. Kirurgian kehittyminen (esim. hiilidioksidilaser, silmukkakonisaatio) on auttanut merkittävästi potilaita, mutta on epätarkoituksenmukaista, että leikkaus on virustaudin hoidon kulmakivi. Anogenitaalialueen HPV-infektioiden hoidosta on annettu useitakin ulkomaisia hoitosuosituksia (von Krogh ym. 2001, Solomon ym. 2001, Workowski ja Levine 2002), ja systemaattinen käytäntö parantaa hoitotuloksia (kuva 3 ja 5). Siksi kondyloomien hoidon laatua terveydenhuoltoyksikössä (esim. kolposkopiapoliklinikka, sukupuolitautien poliklinikka) tulisikin seurata ainakin tarkkailemalla, häviävätkö tai uusiutuvatko kondyloomat kolmen kuukauden seurannassa ja noudatetaanko hoitosuosituksia systemaattisesti. Kirjoituksestamme käy myös ilmi, että tyyppispesifisestä HPV-diagnostiikasta (HPV-DNA:n osoitus potilasnäytteistä) ei ainakaan toistaiseksi ole ollut merkittävää apua kliinisessä työssä, joskin uudet tutkimukset osoittavat, että HPV-testaus yhdessä Papa-tutkimuksen kanssa joka toinen vuosi on lisännyt eloon jäämistä ja parantanut elämänlaatua pelkkään Papa-seurantaan verrattuna (Mandelblatt ym. 2002). Edellä kuvattujen näkökohtien vuoksi onkin helppo ymmärtää, kuinka suuret odotukset kohdistuvat papilloomavirusrokotteisiin sekä hyvänlaatuisten että pahanlaatuisten HPV:n aiheuttamien kasvainten ehkäisyssä (Lehtinen ja Paavonen 2001). 1395

9 Kirjallisuutta Aaltonen L-M, Partanen J, Auvinen E, Rihkanen H, Vaheri A. HLA DQ alleles and human papillomavirus DNA in adult-onset laryngeal papillomatosis. J Infect Dis 1999;179: Anttila A, Pukkala E, Soderman B, Kallio M, Nieminen P, Hakama M. Effect of organised screening on cervical cancer incidence and mortality in Finland, : recent increase in cervical cancer incidence. Int J Cancer 1999;83: Beutner KR, Conant MA, Friedman-Kien AE, ym. Patient-applied podofilox for treatment of genital warts. Lancet 1989;1: Beutner KR, Spruance SL, Hougham AJ, Fox TL, Owens ML, Douglas JM. Treatment of genital warts with an immune-response modifier (Imiquimod). J Am Acad Dermatol 1998;38: Boice JDJ, Day NE, Andersen A, ym. Second cancers following radiation treatment for cervical cancer. An international collaboration among cancer registries. J Natl Cancer Inst 1985;74: Bosch FX, Manos MM, Munoz N, ym. International biological study on cervical cancer (IBSCC) study group: prevalence of human papillomavirus in cervical cancer: a worldwide perspective. J Natl Cancer Inst 1995;87: Bryan JT, Brown DR. Transmission of human papillomavirus type 11 infection by desquamated cornified cells. Virology 2001;281(1): Evander M, Edlund K, Gustafsson A, ym. Human papillomavirus infection is transient in young women: a population-based cohort study. J Infect Dis 1995;171(4): Gillison ML, Koch WM, Capone RB, ym. Evidence for a causal association between human papillomavirus and a subset of head and neck cancers. J Natl Cancer Inst 2000; 92: Gollnick H, Barrasso R, Jappe U, ym. Safety and efficacy of imiquimod 5% crem in the treatment of penile genital warts in uncircumcised men when applied three times weekly or once per day. Int J STD AIDS 2001;12:22 8. Greer RO Jr., Douglas JM Jr., Breese P, Crosby LK. Evaluation of oral and laryngeal specimens for human papillomavirus (HPV) DNA by dot blot hybridization. J Oral Pathol Med 1990:19:35 8. Ho GY, Bierman R, Beardsley L, Chang CJ, Burk RD. Natural history of cervicovaginal papillomavirus infection in young women. N Engl J Med 1998;338(7): Kashima HK, Shah F, Lyles A, ym. A comparison of risk factors in juvenileonset and adult-onset recurrent respiratory papillomatosis. Laryngoscope 1992:102:9 13. Kirby P, Dunne A, King DH, Corey L. Double-blind randomised clinical trial of self-administered podofilox solution versus vehicle in the treatment of genital warts. Am J Med 1990;88: Kirwan JM, Herrington CS. Human papillomavirus and cervical cancer: where are we now? Bjog 2001;108(12): Koutsky LA, Galloway DA, Holmes KK. Epidemiology of genital human papilloma virus infection. Epidemiol Rev 1983;10: Lehtinen M, Paavonen J. Efficacy of preventive human papillomavirus vaccination. Int J STD AIDS 2001;12(12): Lindeberg H, Elbrønd O. Laryngeal papillomas: the epidemiology in a Danish subpopulation Clin Otolaryngol 1990;15: Luostarinen T, af Geijersstam V, Bjorge T, ym. No excess risk of cervical carcinoma among women seropositive for both HPV16 and HPV6/ 11. Int J Cancer 1999;80(6): Mandelblatt JS, Lawrence WF, Womack SH, ym. Benefits and costs of using HPV testing to screen for cervical cancer. JAMA;2002: Mork J, Lie K, Eystein G, ym. Human papillomavirus infection as a risk factor for squamous-cell carcinoma of the head and neck. N Engl J Med 2001;344: Nieminen P. Miten Papa-lausuntoa tulee lukea? Duodecim 1998; 114: Quick CA, Kryzyzek RA, Watts SL ym. Relationship between condylomata and laryngeal papilloma. Ann Oto Rhino Laryngol 1980;89: Shah K, Kashima HK, Polk BF, Shah F, Abbey H, Abramson A. Rarity of caesarean delivery in cases of juvenile onset respiratory papillomatosis. Obstet Gynecol 1986;68: Solomon D, Schiffman M, Tarone R. Comparison of three management strategies for patients with atypical squamous cells of undetermined significance: baseline results from randomized trials. J Natl Cancer Inst 2001;93: Ullman UV. On the aetiology of the laryngeal papillomata. Acta Otolaryngol (Stockh) 1923;5: von Krogh G, Lacey CJ, Gross G, Barrasso R, Schneider A. European guideline for the management of anogenital warts. Int J STD AIDS 2001;12 Suppl 3:40 7. Walboomers JM, Jacobs MV, Manos MM, ym. Human papillomavirus is a necessary cause of invasive cervical cancer worldwide. J Pathol 1999;189(1):12 9. Workowski KA, Levine, WC. Sexually transmitted diseases treatment guidelines MMWR Recommendations and Reports 2002; 51:1 80. zur Hausen H. Condyloma acuminata and human genital cancer. Cancer Res 1976:36:794. LEENA-MAIJA AALTONEN, LT, erikoislääkäri HYKS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka PL 220, HUS ja Helsingin yliopisto, Haartman-instituutti, virologian osasto PL 21, Helsingin yliopisto EIJA HILTUNEN-BACK, LL, erikoislääkäri HYKS:n iho- ja sukupuolitautien klinikka JORMA PAAVONEN, LKT, professori HYKS:n naistenklinikka PL 140, HUS 1396

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

HPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta

HPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta HPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta Eeva Auvinen dosentti, vs. laboraattori HUSLAB Kliininen mikrobiologia, virologia Labquality 15.10.2004 1 Papilloomavirukset Ihmisillä ja useilla muilla eläinlajeilla,

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

Kohdunkaulan muutosten sähkösilmukkahoito ja seuranta. Maarit Mentula ja Pekka Nieminen

Kohdunkaulan muutosten sähkösilmukkahoito ja seuranta. Maarit Mentula ja Pekka Nieminen Alkuperäistutkimus Kohdunkaulan muutosten sähkösilmukkahoito ja seuranta Maarit Mentula ja Pekka Nieminen Kohdunkaulan solumuutosten hoito on vuosien saatossa vaihdellut, ja yhdeksänkymmentäluvun alusta

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

THL HPV-rokotekampanja

THL HPV-rokotekampanja Lähtökohta Brief Kampanja HPV-rokotteelle Kohderyhmänä tyttäret ja äidit/vanhemmat Tavoite: herättää mielenkiinto, jakaa tietoa Sävy: luotettava, selkeä Konsepti Taloustutkimus kartoitti lähtötilanteen

Lisätiedot

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

KOKEMUKSIA HPV-SEULONNASTA TAMPEREELLA Paula Kujala

KOKEMUKSIA HPV-SEULONNASTA TAMPEREELLA Paula Kujala KOKEMUKSIA HPV-SEULONNASTA TAMPEREELLA 7.4.2016 Paula Kujala KOHDUNKAULASYÖVÄN SEULONNASSA Taustaa - 2012 Fimlab Laboratoriot, joka toteuttaa kohdunkaulansyövän seulonnan suurimmassa osassa Pirkanmaan

Lisätiedot

Papa ja hormonikierukka. Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien solumuutokset Käypä hoidon päivitys. Epidemiologia

Papa ja hormonikierukka. Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien solumuutokset Käypä hoidon päivitys. Epidemiologia Papa ja hormonikierukka. Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien solumuutokset Käypä hoidon päivitys Leila Lind, 8.12.2016 Epidemiologia Ei puhuta enää papa-suosituksesta, vaan kohdunkaulan suosituksesta

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

HPV rokotus. Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö. Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla

HPV rokotus. Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö. Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla HPV rokotus Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla Uusi rokote tulossa markkinoille! Gardasil 9 HPV16 ja 18 HPV 6 ja 11 kondyloomasuoja

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot

Kohdunkaulasyövän esiasteiden hoitojen pitkäaikaisvaikutukset syöpäriski ja obstetriset komplikaatiot

Kohdunkaulasyövän esiasteiden hoitojen pitkäaikaisvaikutukset syöpäriski ja obstetriset komplikaatiot Gynekologinen syöpä Ilkka Kalliala ja Pekka Nieminen Kohdunkaulasyövän esiasteiden hoitojen pitkäaikaisvaikutukset syöpäriski ja obstetriset komplikaatiot Kohdunkaulan syöpä on maailmanlaajuisesti toiseksi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) 33 Kohdunkaulan syövän seulontatutkimusten hankinta HUSLABliikelaitokselta Pöydälle 14.05.2013 HEL 2013-006323 T 02 08 02 01 Päätösehdotus Esittelijä Taustaa

Lisätiedot

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Plasentaatiohäiriöt 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Naistentautien, synnytysten ja perinatologian erikoislääkäri, LKT, Dosentti HYKS Naistenklinikka Esityksen sisältö q Yleistä q Ilmaantuvuus q Riskitekijät

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 2: vai tarua Tarkoitus: Opetella hivin perusteita Aika: Harjoitus kestää noin 30min Tarvittavat välineet: Moniste alla olevasta taulukosta jokaiselle nuorelle Vaativuustaso:

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,

Lisätiedot

Potilaiden kokemuksia ohjauksesta naistentautien poliklinikalla

Potilaiden kokemuksia ohjauksesta naistentautien poliklinikalla Potilaiden kokemuksia ohjauksesta naistentautien poliklinikalla Nurmi, Niina Rosimo-Luhtanen, Taija 2009 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Hyvinkää Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Hoitotyön

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Molat ja istukkasyöpä Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Trofoblastitautien luokittelu 1. Rypäleraskaus (mola hydatidosa) täydellinen (mola hydatidosa completa) osittainen (mola hydatidosa

Lisätiedot

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät?

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? 16.3.2016 Anu Korhonen www.veripalvelu.fi Veriryhmät punasolun pintarakenne periytyvä löydetty siihen tarttuvan vasta-aineen perusteella veriryhmäjärjestelmät

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin Rintasyöpä ja sen ehkäisy Jaana Kolin Syöpä sairautena Uusia syöpiä todetaan maassamme vuosittain noin 29.000 Miehillä ja naisilla syöpiä todetaan suurin piirtein yhtä paljon Vuoteen 2020 mennessä uusien

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Koulutusohjelman yhteenveto

Koulutusohjelman yhteenveto SUOMEN KOLPOSKOPIAYHDISTYKSEN (SKY) MYÖNTÄMÄ KOLPOSKOPIASERTIFIKAATTI (SKYKS) Koulutusohjelman yhteenveto Miksi tarvitaan kolposkopian koulutusohjelmaa ja sertifikaattia? Koulutusohjelma on tehty varmistamaan

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi Syövän lääkehoito Salla Kalsi Syöpä Yleisnimitys maligneille (pahanlaatuisille) kasvaimille Karsinogeeninen = syöpää aiheuttava Syövän taustalla voi olla Ympäristötekijät, elintavat, perimä, eräät virus-

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

Rintojen kuvantaminen. 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen

Rintojen kuvantaminen. 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen Rintojen kuvantaminen 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen Kuvantamistavat Mammografia (2D), tomosynteesi (3D) Ultraääni, ABUS Magneettikuvantaminen Rinta-TT TT Oireet Kyhmy Ihon, nännin uusi ja konstantti

Lisätiedot

Yleistyykö syöpä kohonneen syöpäriskin taustat: munanjohdin-, munasarja- ja vatsakalvosyöpä. Mikko Loukovaara SGY koulutuspäivät

Yleistyykö syöpä kohonneen syöpäriskin taustat: munanjohdin-, munasarja- ja vatsakalvosyöpä. Mikko Loukovaara SGY koulutuspäivät Yleistyykö syöpä kohonneen syöpäriskin taustat: munanjohdin-, munasarja- ja vatsakalvosyöpä Mikko Loukovaara SGY koulutuspäivät 25.11.2016 Helsinki Sidonnaisuudet LT, dosentti, naistentautien ja synnytysten

Lisätiedot

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia Ruokatorvisyöpä Ruokatorvisyöpä 2013 Eero Sihvo Dos KSKS Nielemisvaikeus Suomessa vajaa 300/v 14. yleisin ca >20. yleisin ca 2 histologista päätyyppiä Distaalinen ruokatorvi 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0

Lisätiedot

COPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!

COPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! COPYRIGHT MARTINE VORNANEN Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! PAPILLAN JA ULKOISTEN SAPPITEIDEN KASVAIMET MARTINE VORNANEN PSHP LABORATORIOKESKUS ULKOISTEN SAPPITEIDEN

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

OSA VI: YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN TOIMISTA VALMISTEITTAIN. Priapismi

OSA VI: YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN TOIMISTA VALMISTEITTAIN. Priapismi OSA VI: YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN TOIMISTA VALMISTEITTAIN VI1 EPAR-yhteenvetotaulukkojen osiot VI1.1 Yhteenvetotaulukko turvallisuustiedoista Yhteenveto turvallisuustiedoista - Priapismi -

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

ALKUPERÄISTUTKIMUS. Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on Suomessa selvästi suurenemassa. Ahti Anttila, Eero Pukkala, Pekka Nieminen ja Matti Hakama

ALKUPERÄISTUTKIMUS. Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on Suomessa selvästi suurenemassa. Ahti Anttila, Eero Pukkala, Pekka Nieminen ja Matti Hakama ALKUPERÄISTUTKIMUS Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on Suomessa selvästi suurenemassa Ahti Anttila, Eero Pukkala, Pekka Nieminen ja Matti Hakama Kohdunkaulan syöpää ehkäisevä valtakunnallinen seulonta

Lisätiedot

LIITE I LUETTELO LÄÄKEVALMISTEEN NIMISTÄ, LÄÄKEMUODOSTA, VAHVUUDESTA, ANTOREITEISTÄ JA HAKIJOISTA JÄSENVALTIOISSA

LIITE I LUETTELO LÄÄKEVALMISTEEN NIMISTÄ, LÄÄKEMUODOSTA, VAHVUUDESTA, ANTOREITEISTÄ JA HAKIJOISTA JÄSENVALTIOISSA LIITE I LUETTELO LÄÄKEVALMISTEEN NIMISTÄ, LÄÄKEMUODOSTA, VAHVUUDESTA, ANTOREITEISTÄ JA HAKIJOISTA JÄSENVALTIOISSA 1 Jäsenvaltio EU/ETA Myyntiluvan haltija Hakija (Kauppanimi) Nimi Vahvuus Lääkemuoto Antoreitti

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin?

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin? HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin? Maija Rummukainen Infektioylilääkäri 29.9.2016 Virus HAV HBV HCV HDV HEV Suku Pikorna Hepdna Flavi Deltaviridae Hepeviridae Tyyppi

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Kohdunkaulasyöpä: seulonta ja esiasteet. Dos. Pekka Nieminen Osastonylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset HYKS

Kohdunkaulasyöpä: seulonta ja esiasteet. Dos. Pekka Nieminen Osastonylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset HYKS Kohdunkaulasyöpä: seulonta ja esiasteet Dos. Pekka Nieminen Osastonylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset HYKS Kuolleisuus kohdunkaulan syöpään Euroopassa Nordic countries 80% reduction Cervical cancer

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Virukset luonnonvesissä Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta / Leena Maunula 6.5.2013 1 Virukset vesi- ja elintarvikevälitteisten

Lisätiedot

Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011

Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopiankomplikaatiot Anestesia Asento Itse toimenpide tai liitännäistoimenpide Hysteroskopiankomplikaatiot

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

Cervical cancer screening in Finland where are we now?

Cervical cancer screening in Finland where are we now? Cervical cancer screening in Finland where are we now? Pekka Nieminen, M.D. Chief Physician, Associate Professor Dept. of Obstetrics & Gynaecology Helsinki University Central Hospital Finland Conflict

Lisätiedot

Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa. Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto

Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa. Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto Gynekopatologian tavallisia ongelmia HPV-muutosten vaikeusasteen

Lisätiedot

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 HUSLAB:n testivalikoima ELISPOT= Ly-TbSpot Mittaa IFNγ tuottavien solujen

Lisätiedot

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia

Lisätiedot

Rintasyövän perinnöllisyys

Rintasyövän perinnöllisyys Lääketieteellisen genetiikan kurssi 17.9.2012 Rintasyövän perinnöllisyys Perinnöllinen syöpäalttius - esimerkkinä rintasyöpä Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri Genetiikan vastuuyksikköryhmä/huslab/hus

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA Synnynnäiset aineenvaihduntasairaudet Harvinaisia, periytyviä sairauksia Esiintyvyys < 1:2000 Oireet ilmenevät yleensä

Lisätiedot

Tuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla

Tuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla Tuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla Tilanne, riskitekijät ja trendit Kari Liippo, prof., ylilääkäri TYKS/Paimion sairaala Altistuminen, tartunta ja sairastuminen immuniteetiltaan normaaleilla

Lisätiedot

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects

Lisätiedot

Ihopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka

Ihopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Ihopsoriaasin hoitaminen Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Hoidon tavoitteet 1. Oireiden minimointi 2. Elämänlaadun parantaminen 3. Työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE Poistetun rinnan tilalle voidaan rakentaa uusi rinta useammalla tavalla ja kullekin potilaalle soveltuvin menetelmä suunnitellaan hoitavan plastiikkakirurgin

Lisätiedot

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen

Lisätiedot

Komplementtitutkimukset

Komplementtitutkimukset Komplementtitutkimukset Hanna Jarva HUSLAB ja Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto Komplementti osa luontaista immuunijärjestelmää koostuu yli 30 proteiinista aktivoituu kaskadimaisesti

Lisätiedot

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Suolisyövän ehkäisy 1. Suolisyövän yleisyys väestössä 2. Suolisyövän riskiryhmät 3. Suolisyövän

Lisätiedot

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Rkktaudit ja raskaus Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Vesirkk Vihurirkk Parvrkk Tuhkarkk Vauvarkk Enterrkk Rkktaudit Rkktaudit Tarttuvia

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Seulontatutkimusten perusperiaatteet

Seulontatutkimusten perusperiaatteet Seulontatutkimusten perusperiaatteet Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Seulontatutkimuksen yleiset periaatteet Tutkitaan sovittu ryhmä oireettomia henkilöitä,

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan

TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan Kehitys ja markkinointi GutGuide Oy www.toothguide.fi I www.gutguide.fi Veli-Matti Mäkinen I veli-matti.makinen@gutguide.fi

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas

Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas Palmoplantaarinen pustuloosi, PPP, on rakkuloiva kämmenten ja jalkapohjien ihosairaus. Yleisin sairastumisikä on 30 50 ikävuoden vaiheilla, vaikka poikkeuksiakin on.

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS)

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mikä on Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta? Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta on perinnöllinen sairaus. Se on elimistön

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Kondomi. Kondomi on ehkäisyväline. Kondomi ehkäisee raskauden ja se ehkäisee myös seksitautien tarttumisen, kun käytät kondomia oikein.

Kondomi. Kondomi on ehkäisyväline. Kondomi ehkäisee raskauden ja se ehkäisee myös seksitautien tarttumisen, kun käytät kondomia oikein. Kondomi Kondomi on ehkäisyväline. Kondomi ehkäisee raskauden ja se ehkäisee myös seksitautien tarttumisen, kun käytät kondomia oikein. Kondomia kutsutaan myös kortsuksi tai kumiksi. Kondomeja myydään monessa

Lisätiedot

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 16 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Pia Pakarisen ym. valtuustoaloitteesta mm. mahasyövän riskin seulonnan pilotin

Lisätiedot

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Keskenmenon hoito GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS Miten valitsen hoidon? Potilaan toiveet Logistiikka Keskenmenon tyyppi Alkuraskauden verenvuoto

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Potilasohje papanäytteestä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän naistentautien poliklinikalle

Potilasohje papanäytteestä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän naistentautien poliklinikalle Potilasohje papanäytteestä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän naistentautien poliklinikalle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Hoitotyönkoulutusohjelma Sairaanhoitaja AMK Opinnäytetyö

Lisätiedot

Kokeellinen asetelma. Klassinen koeasetelma

Kokeellinen asetelma. Klassinen koeasetelma Kokeellinen asetelma Salla Grommi, sh, verisuonihoitaja, TtM, TtT-opiskelija Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Klassinen koeasetelma Pidetään tieteellisen tutkimuksen ideaalimallina ns. kultaisena standardina.

Lisätiedot

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2. Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.2010 Osteoporoosin lääkehoito Mitä pitempi kokemus, sitä skeptisempi suhtautuminen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 16/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Hallintokeskus Kuopion aluelaboratorio 9.10.

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 16/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Hallintokeskus Kuopion aluelaboratorio 9.10. Kuopion aluelaboratorio 9.10.2008 1(6) UUSI TUTKIMUS SYFILISDIAGNOSTIIKKAAN Otamme 15.10.2008 alkaen käyttöön uuden tutkimuksen syfilisdiagnostiikkaan: Tutkimus: S -Treponema pallidum, vasta-aineet Lyhenne:

Lisätiedot