Mittaamatonta välittämistä?

Transkriptio

1 Mittaamatonta välittämistä? - Auttaminen, omaishoito ja keskinäiset sitoumukset Anni Vilkko anni.vilkko@thl.fi Läheisenä - elämän muutostilanteissa, Heurekan tiedekeskus A Vilkko 1

2 kuka vastaa avun tarpeisiin elämän ehtoopuolella? nykyiset yhteiskunta- ja vanhuuspoliittiset linjaukset ohjaavat omaisia ja läheisiä ottamaan vastuuta iäkkään ihmisen hoivasta A Vilkko 2

3 vanhuspoliittisia linjauksia kotona asuminen: noin 90 prosenttia yli 75- vuotiaista suomalaisista asuu omassa yksityiskodissaan (2011) kotihoito: 12,2 % yli 75-vuotiaista sai apua julkiselta puolelta säännöllisesti (2011) pitkäaikainen laitoshoito (vanhainkodit ja terveyskeskuksen vuodeosastot): hoitoon lääketieteelliset perusteet omaisten apu ja huolenpito: omaiset, läheiset ja muut vapaaehtoiset toimivat rinnan virallisen palvelujärjestelmän kanssa A Vilkko 3

4 läheishoiva on mittavaa 1,25 milj. suomalaista auttaa heikentyneen toimintakyvyn, vamman tai sairauksien vuoksi apua tarvitsevia läheisiään = noin 30 % aikuisväestöstä suurin osa avusta suuntautuu iäkkäille Esityksen nimi / Tekijä 4

5 omaiset olleet hoivaajia aina keskinäinen hoiva ja huolenpito kannattelee yhteiskuntaa hoivan historia on perheen historiaa: keskinäinen hoiva ei ole ymmärrettävissä ilman sukulaissuhteisiin kuuluvia moraalisia perhevelvollisuuksia, vastavuoroisuutta ja yhteenkuulumisen tunnetta A Vilkko 5

6 omaisten hoivarooli muuttuu? omais- ja läheishoivan korostaminen suomalaisen hyvinvointivaltion kontekstissa muuttaa totuttua virallisen ja epävirallisen hoivan vastuunjakoa - julkisen palvelujärjestelmän ja perheen keskinäisiä vastuita hiljaisin siirroin (Julkunen 2006) Läheishoiva jo miltei pääasiallinen ratkaisu vanhusten hoivantarpeisiin? A Vilkko 6

7 tarvitaanko omais(hoiva)politiikkaa? perhenäkökulma vanhuuteen puuttuu julkisen ja yksityisen hoivan yhteensovittaminen muutoksessa TUTKIMUSTA Koivula, Riitta 2013: Muistisairaan ihmisen omaisena terveyskeskuksen pitkäaikaisosastolla: Tutkimus toimijuudesta. Knif, Pirjo 2012: Keski-ikäiset ikääntyvien omaistensa auttajina? Tutkimus sukupolvien välisestä informaalista hoivasta. Mikkola, Tuula 2009: Sinusta kiinni Tutkimus puolisohoivan arjen toimijuuksista A Vilkko 7

8 milloin omaishoitaja? hoitavat joko omaishoidon tuen turvin tai ilman sitä milloin ja miten läheisestä / omaisesta tulee omaishoitaja? millä keinoin tätä tilannetta ja näiden roolien rajoja voisi hahmottaa? päättyykö omaishoitajuus ja milloin? A Vilkko 8

9 OMAISHOITAJUUDEN MÄÄRITTELYT 1. subjektiivinen määrittely 2. kulttuurinen määrittely 3. hoivapoliittinen määrittely 4. juridinen määrittely A Vilkko 9

10 1. subjektiivinen määrittely oma kokemus tilanteesta, itsemäärittelyn keskeinen osa toistan: läheinen, henkilökohtainen suhde ei olemassa hoivan tarpeen vuoksi vaan siitä riippumatta A Vilkko 10

11 2. kulttuurinen määrittely omaishoitaja -sana koettiin vieraaksi vielä luvun alkupuoliskolla esim. Vanhustyön keskusliiton alussa käynnistynyt omaishoitoprojekti (Geriatrisen kuntoutuksen tukihanke) esim. Tuula Mikkolan väitöskirjan aineistonkeruu (2000-puolivälissä) huolta pitävä lähiomainen = omaishoitaja A Vilkko 11

12 3. hoivapoliittinen määrittely siirtymä luonnollisesta, arkisesta hoivasta sitovampaan ja vaativampaan, esim. Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti A Vilkko 12

13 4. juridinen määrittely omaishoitosopimuksen tehnyt henkilö on omaishoitaja määrittely nojaa säännöllisen ja sitovan hoivantarpeen ajatukseen Miten tähän määrittelyyn on tultu? (jatk.) A Vilkko 13

14 4. juridinen määrittely 1970-luvun alussa aikuisilta lapsilta poistettiin omien vanhempien elatusvelvollisuus näiden vanhetessa elatus- ja huolenpitovastuu siirtyi yhteiskunnalle ja julkiselle vallalle ymmärrys siitä, miten iäkkäästä väestöstä huolehditaan, muuttui (jatk.) A Vilkko 14

15 4. juridinen määrittely omaisten antamaa hoivaa ja huolenpitoa päätettiin tukea hoivan järjestämisen välineeksi valittiin omaishoitosopimus Kalliomaa-Puha, Laura 2007: Vanhoille ja sairaille sopivaa? Omaishoitosopimus hoivan instrumenttina A Vilkko 15

16 Omaishoidon määritelmä Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Omaishoito on hoitomuoto, joka tukee heikentyneen toimintakyvyn, sairauden tai vamman vuoksi hoitoa tai huolenpitoa tarvitsevien kaikenikäisten henkilöiden kotona asumista. huolenpito voi olla myös hoidettavan päivittäisten toimien tukemista, ohjausta tai valvontaa. tuen, ohjauksen ja valvonnan tarve koskee erityisesti henkilöitä, joilla on mielenterveysongelmia, aivovamma tai muistisairaus, kehitysvammaisia henkilöitä, sekä muita henkilöitä, joilla on psyykkisen tai kognitiivisen toimintakyvyn vajeita. omaishoitoon voi sisältyä myös hoidettavan auttamista kodin ulkopuolisissa toiminnoissa Esityksen nimi / Tekijä 16

17 KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA vuosille siinä esitettiin (julkistettiin ) Hoitopalkkioiden kriteerien täsmennyksiä (hoidon vaativuus ja sitovuus eriteltynä uudelleen) Hoitopalkkioiden suuruuteen muutoksia Lainsäädännön uusimista Omaishoidettavien määriin muutoksia Terveystarkastuksia omaishoitajille Koulutusta ja ohjausta omaishoitotilanteisiin yms. Sopimusomaishoitaja -käsitettä omaishoidon tuen nykytilaa selvittävä kuntakysely (THL) valmistumassa A Vilkko 17

18 yhtäläiset myöntökriteerit! kunnat ymmällään: valtakunnallisesti yhtäläisten kriteerien painokas vaatimus (omaishoidon tuen kuntakysely 2012) tuen saannin rajat määritellään hyvin eri tavoin (jopa samalla mittarilla mitaten) moni hakemus hylätään koska kunnilta loppuvat rahat kesken budjettivuoden (liki joka viides hakemus) kansalaiset tämän tilanteen tietäen eivät hae tukea vaikka voisivat saada A Vilkko 18

19 Omaishoidon tuki Haasteita 2012, kuntien arvioiden mukaan (ennakkotieto, THL 2014 omaishoidontuen seurantakysely) Hyvin haastavaa: omaishoidon asiakasrakenne eli omaishoidettavien suuri hoidon tarve omaishoitajien haluttomuus pitää lakisääteisiä vapaitaan Jokseenkin haastavaa: puute omaishoitajien vapaiden aikaisista hoidettavan hoitomahdollisuuksista (esim. sijaishoidosta) omaishoitajien väsymys ja eristäytyneisyys omaishoidettavien kieltäytyminen muusta kuin omaishoidosta kunnilla oli vaikeuksia tarjota kattavasti omaishoidon tukipalveluita omaishoitajille Vähemmän haastavaa: budjettirahoituksen riittävyys omaishoitajaksi haluavien tarjonta omaishoidon tukeen sisältyvien palveluiden kattava tarjoaminen omaishoidettaville A Vilkko 19

20 isoja kysymyksiä: olemmeko kyenneet mukauttamaan palvelujärjestelmäämme vastaamaan tuen ja avun monimuotoisiin tarpeisiin, joita syntyy läheisten kesken tapahtuvassa huolenpidossa? vai onko se useimmiten omainen, joka taipuu ja joustaa, kun sopivaa apua ei löydy? Tai sitten vetäytyy, kun keskinäinen sitoumus löystyy? A Vilkko 20

21 Haasteita kahdella tasolla yhteiskunnallinen taso: - toisaalla läheishoivan tuomat kustannussäästöt - yhtäällä hoivaan sitoutumisen kustannuksina syntyvä kansantulon vaje: vajaa työelämäosallisuus, lyhennetyt työpäivät tai työelämästä pois jääminen, yhteiskunnan pienenevät verotulot ym. yksilötaso: - yhtäältä läheishuolenpito antaa tyydytystä ja voimaa - toisaalta yksittäisen ihmisen kannalta hoivan kustannuksina voi syntyä: ansiotulojen vähentymistä, eläketulo jää pieneksi, eteneminen uralla voi katketa, elämänlaatuvaikutukset suuria ym A Vilkko 21

22 omaishoiva ja vastuunjako? miten asia on nykyisin? 35 % nykyisin yhteiskunnalla päävastuu ja omaiset avustavat 40 % nykyisin omaisilla on päävastuu ja yhteiskunta tukee heitä miten asian pitäisi olla? 60 % päävastuun tulisi olla yhteiskunnalla 18 % päävastuun tulisi olla omaisilla» (Socialstyrelsen 2012) A Vilkko 22

23 ed. lähde: Anhöriga som ger omsorg till närstående omfattning och konsekvenser Socialstyrelsen, Sverige A Vilkko 23

24 Omaishoidon tuki nousi yhdeksi keskeiseksi puheenaiheeksi tiistaina valtiopäivien avajaiskeskustelussa Timo Soini (ps) Nyt tartumme omaishoitoon. Omaishoito on inhimillisyyttä jaloimmassa muodossaan. Jyrki Katainen (kok) Jos lisärahaa olisi, sitä kannattaisi käyttää omaishoidon tukipalveluihin. Ne ovat arkielämän kannalta tärkeämpiä kuin itse tukiraha. Juha Sipilä (kesk) Omaishoito on hyvä esimerkki vastuunoton ja huolenpidon yhteiskunnasta, missä lähimmäinen omalla arvokkaalla panoksellaan vähentää yhteiskunnan kustannuksia A Vilkko 24

25 Kiitos!