Diagnostinen ongelmatapaus: ihomuutokset ja etenevät keskushermosto oireet lymfooman ilmentyminä
|
|
- Tauno Salo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tapausselostus Rita Janes, Päivi Vieira, Mika Saarela, Kirsi Aaltonen, Tuomo Alanko, Sanna Siitonen ja Marja-Liisa Karjalainen-Lindsberg Diagnostinen ongelmatapaus: ihomuutokset ja etenevät keskushermosto oireet lymfooman ilmentyminä Imusolmukesyövän keskushermostoilmentymät muistuttavat saman alueen hyvänlaatuisten sairauksien aiheuttamia oireita. Kortikosteroidit lievittävät neurologisia oireita tehokkaasti mutta voivat vaikeuttaa diagnostiikkaa. Pohdimme keskushermoston primaarin ja keskushermostoon levinneen imusolmukesyövän diagnostiikkaa esittämällä potilaan, jonka ihomuutosten ja lisääntyvien neurologisten oireiden syyksi paljastui non Hodgkin lymfoomiin kuuluva ekstranodaalinen nasaalityyppinen NK/T solulymfooma. K eskushermostossa esiintyy sekä primaarista että muualta elimistöstä keskushermostoon levinnyttä lymfoomaa (Montoto ja Lister 2005, Batchelor ja Loeffler 2006). Taudinmääritys on suoraviivaista, jos aivojen kuvantamistutkimuksessa näkyy biopsoitava kasvainmuutos tai potilaan tiedetään sairastavan nopeakasvuista lymfoomaa, jolloin neurologiset oireet ohjaavat ottamaan selkäydinnesteestä tarkoituksenmukaiset näytteet. Neurologisiin oireisiin ensiapuna tai hoitokokeiluna annettu kortikosteroidi voi vaikeuttaa diagnoosiin pääsyä tuhoamalla lymfoomasoluja. Steroidi normaalistaa röntgenologiset ja selkäydinnesteen poikkeavuudet, eikä biopsian tai sytologian tutkiminen ole luotettavaa (Raizer ja DeAngelis 2000). Diagnostiikka mutkistuu, jos röntgenmuutokset ovat epäspesifisiä tai puuttuvat. Esitämme esimerkkinä keskushermostoon levinneen lymfooman diagnosoinnin pulmista potilaan, jonka NK/T solulymfooma ilmeni sekä iho että aivohermo oireina ja polyradikuliittina. Oma potilas Kyseessä on 50 vuotias suomalainen aiemmin varsin terve mies. Vasemmanpuoleinen peroneuspareesiksi katsottu tila oli vaivannut lievänä»läpsyjalkana» parikymmentä vuotta. Uutena oireena ilmaantui alaraajojen puutumista ja jalkapohjien pistelyä ja pian tämän jälkeen reisien hyperestesiaa ja kävelyn vaikeutumista. Samoihin aikoihin, mahdollisesti jo aiemminkin, sääriin oli ilmestynyt 1 2 cm:n läpimittaisia pyöreähköjä ruskehtavanpunertavia ihottumaläiskiä. Potilas oli vaimonsa kanssa lukenut lääkärikirjaa ja sen perusteelle päätynyt erythema nodosumiin. Terveyskeskuslääkärikin piti ihottumaa erythema nodosumina ja otti»sarkoidoosikeuhkokuvan». Koska kuva oli normaali, tulkittiin, ettei kyseessä ole sarkoidoosi. Kolme viikkoa oireiden alusta ilmaantui oikeanpuoleinen perifeerinen kasvohermohalvaus. Päivystyspoliklinikassa todettiin lievästi suurentuneet CRP pitoisuus (38 mg/l, viitealue alle 10 mg/l) ja kreatiinikinaasiaktiivisuus (697 U/l, viitealue alle 270 U/l). Kuumetta ei ollut. Selkäydinnesteessä todettiin leukosyyttimäärän lisääntyneen (59 x 10 6 /l, viitealue 0 3 x 10 6 /l) ja lisääntynyt proteiinipitoisuus (1 347 mg/l, viitealue mg/l). Kaikki leukosyytit olivat lymfosyyttejä. IgG indeksi oli normaali, ja jännevenytysheijasteet tulivat esiin symmetrisinä. Työdiagnooseina pidettiin neurosarkoidoosia tai neuroborrelioosia, ja hoito päätettiin päivystyksessä aloittaa mo Duodecim 2007;123:
2 lempiin suonensisäisellä metyyliprednisolonilla (1,5 g x 1 kolmena päivänä) ja keftriaksonilla. Aivojen ja selkäytimen varjoainetehosteinen magneettikuvaus antoi normaalilöydöksen. ENMG:ssä todettiin tibiaalinen lihasdystrofia, joka selitti vasemman jalan pitkään jatkuneet oireet, ja muutoin akuuttiin polyradikuliittiin sopiva kuva. Ihottuma jaloissa oli rauhoittunut; jäljellä oli kroonisen ekseeman hilseily. Kortisonihoito lopetettiin kolmeen päivään. ENMG löydöksen vuoksi annettiin viiden vuorokauden suonensisäinen immunoglobuliinihoito. Potilaan tila koheni pikkuhiljaa, kasvohermohalvaus lieveni ja reisien hyperestesia katosi. Kymmenen päivän kuluttua sairaalaan tulosta aivo selkäydinnesteen valkosolut (12 x 10 6 /l) ja proteiinit (1 046 mg/l) olivat vähenemässä. Borrelia PCR testi ja Borrelia vasta ainetutkimusten tulokset jäivät negatiivisiksi, mutta keftriaksonin antoa päätettiin jatkaa kolme viikkoa. Viikon kuluttua keftriaksonihoidon päättymisestä potilas ilmoitti kasvohermohalvauksen ilmaantuneen nyt vasemmalle puolelle. Kasvojen oikeakaan puoli ei ollut vielä normaali, ja käveleminen vaati tuen ottamista. Seuraavana päivänä potilas kertoi näkevänsä kahtena, ja syyksi selvisi vasemmanpuoleisen abducens hermon heikkous. Säärissä todettiin aiempien ihottumaläiskien lisäksi lukuisia sinipunertavia 0,5 1 cm:n läpimittaisia kyhmyjä (kuva 1). Tässä vaiheessa säären ihokyhmystä otettiin diagnostiseksi osoittautuva näyte, josta patologi diagnosoi luonnollisten tappajasolujen eli NK/T solutyyppisen non Hodgkin lymfooman (kuva 2). Potilas siirtyi syöpätautien klinikkaan. Levinneisyystutkimuksissa löytyi oikeasta lisämunuaisesta 4 x 4,5 cm:n läpimittainen kasvain. Luuydinnäyte oli normaali. Seitsemän viikon kuluttua ensimmäisestä näytteestä otetussa selkäydinnestenäytteessä leukosyyttien määrä (215 x 10 6 /l) ja proteiinipitoisuus (1 742 mg/l) olivat selvästi lisääntyneet. Valtaosa soluista edusti morfologisesti ja immunohistokemiallisesti samoja NK soluja, joita nähtiin säären ihonäytteessä (kuva 3). Potilaalle kehittyi parapareesi ja hän oli vuodepotilas. Levinneen T/NK solulymfoomaan ei tunneta parantavaa hoitoa. Potilaan yleiskunto oli selvästi heikentynyt, ja hän toivoi helpotusta erityisesti keskushermosto oireisiin. Hoidoksi alettiin antaa kortikosteroidia ja joka toinen viikko suuri annos (3,5 g/m 2 ) metotreksaattia suoneen. Joka toisen metotreksaatti-infuusion yhteydessä hoitoon lisättiin prokarbatsiinia suun kautta (Abrey ym. 2000). Metotreksaattia ja sytarabiinia annettiin intratekaalisesti. Kahdessa viikossa kaksoiskuvat korjaantuivat ja vaikeat vatsan ja raajojen hyperestesiakivut hävisivät. Yleiskunnon koheneminen salli kotiutumisen, vaikkei kävelykyky enää palautunut. Selkäydinnestenäytteen valkosolujen ja proteiinien määrät normaalistuivat. Säärten ihokyhmyt pehmenivät ja ihomuutokset hävisivät hiljalleen. Lisämunuaiskasvain pieneni puoleen. Kahden kuukauden tasaisen vaiheen jälkeen hyperesteettiset kivut uusivat, myös käsien voima heikkeni ja ilmaantui nielemisvaikeuksia ja kasvojen puutumista kolmoishermon alueella. Pään ja selkäytimen magneettikuvauslöydös oli edelleen normaali. Suuriannoksinen sytarabiinihoito kohensi potilaan yleistilaa ja helpotti hyperestesiakipuja, mutta potilas menehtyi vähäsoluisen vaiheen rajuun infektioon. Pohdinta Kuva 1. Kypsien perifeeristen T-solujen ja luonnollisten tappajasolujen (NK-solujen) lymfoomat ilmenevät usein iholla. Kuva ei ole tapausselostuksen potilaasta. Sekä keskushermoston primaari että muualta elimistöstä sinne levinnyt lymfooma aiheuttavat epäspesifisiä oireita ja täten erotusdiagnostisia ongelmia. Potilaallamme todettiin kroonisena tautina anamneesin ja ENMG:n perusteella tibiaalinen lihasdystrofia, jonka suhteen myös sukuanamneesi oli positiivinen. Kyseessä on autosomissa vallitsevasti periytyvä distaalinen myopatia (Hackman ym. 2002). Erotusdiagnostisesti muu subakuutti oireisto sopi kliinisen kuvan perusteella neurosarkoidoosiin, johon voi kuulua polyradikuliitti ja perifeerisiä aivohermo oireita (Oksanen 1986). Laboratoriokokeissa ei todettu spesifistä löydöstä ja mm. neurosarkoidoosissa usein kasvava angiotensiini 1 konvertaasin ak 414 R. Janes ym.
3 A B C D E F Kuva 2. Säären ihobiopsianäytteessä todettiin syvä, dermiksen ja subcutiksen alueelle paikantunut lymfaattinen infiltraatti (A), joka koostui keskikokoisista tai kookkaista tumakelmultaan poimuttuvista soluista (B). Immunohistokemiallisissa värjäyksissä solut ilmensivät sytoplasmista CD3 antigeenia (C) ja NK-solujen antigeenia CD56 (D), ja lisäksi todettiin sytotoksisia granuloita (grantsyymi B) (E). Lymfoomasolut sisälsivät Epstein Barrin viruksen RNA:ta (EBER in situ hybridisaatiotutkimus) (F). Patologisanatominen diagnoosi oli ekstranodaalinen NK-solulymfooma, nasaalinen tyyppi. Diagnostinen ongelmatapaus: ihomuutokset ja etenevät keskushermosto oireet lymfooman ilmentyminä 415
4 Kuva 3. Aivo selkäydinnesteessä esiintyi runsaasti kookkaita, tumakelmultaan poimuttuvia lymfosyyttejä, joiden nukleolit olivat korostuneet ja solulima granulainen. Solut olivat virtaussytometrisessa tutkimuksessa CD56-positiivisia eikä niiden pinnalla todettu CD3 antigeenia. tiivisuus oli normaali. Huomio kiinnittyi selkäydinnesteen leukosytoosiin, ja lisäksi adenosiinideaminaasi ja beeta 2 mikroglobuliiniarvo olivat suurentuneet. Jälkimmäinen korreloi mm. lymfoomassa kasvainmassan määrään muttei ole spesifinen löydös. kista non Hodgkin lymfoomista vaihtelee länsimaiden alle prosentista Hongkongin kahdeksaan prosenttiin. Tavallisin muoto on nenäontelon, nenänielun, ylempien hengitysteiden ja ruoansulatuskanavan yläosan vaurioitumisen aiheuttava nasaalinen NK/T solulymfooma (aiemmin ns. letaali keskiviivan granulooma). Potilaamme sairastama nenänielun ulkoy d i n a s i a t T ja NK solulymfoomat hakeutuvat usein ihoon. Kannattaa herkästi ottaa ihobiopsianäyte. Kortikosteroidihoito voi vaikeuttaa lymfooman diagnostiikkaa tuhoamalla imusolmukesyöpäsoluja. Riittävät näytteet otetaan ennen hoidon aloitusta. Selkäydinnesteen tutkimuksia suunniteltaessa konsultoidaan hematologian ja patologian laboratorioita. Sytomolekyyligeneettiset tutkimukset eivät korvaa anamneesia ja kliinistä tutkimusta. Kortikosteroidilääkitys, joka aloitetaan henkeä tai raajojen toimintaa uhkaavan neurologisen oireen ensiapuna, voi viivästyttää tai estää diagnostiikkaa. Sen avulla saavutetaan osittainen tai täydellinen hoitovaste ainakin 40 %:lla primaaria aivolymfoomaa sairastavista, eikä aivokasvainnäytteen tai selkäydinnesteen morfologinen tutkimus anna lääkityksen aikana aina luotettavaa tulosta. Potilaamme oireissa todettiin suotuisa, ajan myötä ohimenevä vaste kortikosteroidihoitoon. Lisäksi selkäydinnesteen valkosolujen ja proteiinien määrää väheni, mikä johti diagnostisen ajattelun aluksi väärille urille. Jos diagnoosin asettaminen pitkittyy, tulee harkita aiemmin aloitetun kortikosteroidihoidon lopetusta tai annoksen pienentämistä (Raizer ja DeAngelis 2000). Oman potilaamme selkäydinnesteestä tehty diagnostiikka suuntautui oikeille urille siinä vaiheessa, kun aaltoillen esiintyviin ihomuutoksiin kiinnitettiin huomiota ja ihobiopsianäytteestä löytyi ekstranodaalinen NK/ T solulymfooma. Kypsien perifeeristen T solujen ja NK solujen lymfoomat ovat harvinaisia non Hodgkin lymfoomia (Vilpo ja Franssila 2003, Jantunen ja Vornanen 2005). Potilaamme imusolmukesyöpä on nasaalisen tyypin ekstranodaalinen NK/T solulymfooma, joka sijaitsee imusolmukealueiden ulkopuolella ja on yhteydessä aasialaiseen rotuun, miessukupuoleen ja Epstein Barrin viruksen (EBV) aiheuttamaan infektioon. Erityisesti aasialainen ja nenänieluun keskittyvä taudinkuva assosioituvat EBV infektioon. Osuus kai 416 R. Janes ym.
5 puolinen muoto on yleensä diagnoosivaiheessa levinnyt laajalle mm. ihoon, ruoansulatuskanavaan, pernaan, maksaan, kiveksiin ja pehmytkudoksiin. Paikallisoireiden lisäksi esiintyy yleisoireita, kuten kuumetta, laihtumista ja kunnon heikkenemistä, sekä hemofagosytoosia. Ennuste on paikallisessa taudissa vaihteleva, levinneessä muodossa yleensä huono (Cheung ym. 2003, Jaffe ym. 2001, Ballereau ym. 2005). Leen ym. (2005) 26:n nenänielun ulkopuolista tautimuotoa sairastavan potilaan sarjassa mediaanielinaika oli 7,4 kuukautta eikä ketään levinnyttä tautia sairastavaa saatu antrasykliinipohjaisella hoidolla remissioon. Ihossa tauti ilmenee noduluksina, plakkeina, eryteemana ja ulseraatioina. Lymfooman leviämistä keskushermostoon on kuvattu primaarina diagnoosiin johtavana oireena ja taudin edetessä ilmaantuvana leviämisenä (Chan ym. 1997, Yeh ym. 1999, Rodriguez ym. 2000). Suoraviivaisin tapa päästä aivolymfooman diagnoosiin on ottaa kuvantamistutkimuksessa näkyvästä muutoksesta biopsianäyte tuorenäytteenä silloin, kun potilas ei saa kortikosteroidihoitoa. Selkäydinnesteen patologis anatominen diagnostiikka on vaativaa. Sytologista kuvaa täydentävä virtaussytometrinen pintamerkkitutkimus voi auttaa lymfooman luokittelussa B, T tai NK solulymfoomaksi. Sillä voidaan myös etsiä immunoglobuliinien kevytketjuilmentymän suhteen klonaalista B solupopulaatiota, mikä auttaa B soluisten lymfoomien ja reaktiivisen muutoksen erotusdiagnostiikassa. Poikkeavien solujen klonaalisuus voidaan B ja T solutaudeissa todeta useimmiten myös sytomolekyyligeneettisten tutkimusten avulla (klonaalinen kromosomipoikkeavuus, T solureseptorigeenin tai immunoglobuliinigeenin uudelleenjärjestymä). NK solulymfoomissa ei edellä mainittujen geenien uudelleenjärjestymää todeta ja mahdollisesti todettavat klonaaliset kromosomipoikkeavuudetkaan eivät ole taudille spesifisiä. Nämä tutkimukset edellyttävät kuitenkin riittävää tuorenäytemateriaalia tuumorikudoksesta tai selkäydinnesteestä. Varsinkin selkäydinnesteessä riittämätön solumäärä osoittautuu usein tutkimusten käyttöä rajoittavaksi tekijäksi. Toistetut punktiot lisäävät diagnostista tarkkuutta. Omassa potilastapauksessamme lymfoomasolujen NK luonteen varmistamisessa käytettiin immunofenotyypin tutkimista iholeesiosta immunohistokemiallisesti ja likvorinäytteestä virtaussytometrisen tutkimuksen avulla. NK soluille tyypilliseen tapaan poikkeavat solut olivat CD56 positiivisia eivätkä ilmentäneet pinnassaan T soluantigeeneja CD5 ja CD3; sytoplasmisen CD3 värjäyksen tulos sen sijaan oli positiivinen. EBV:n läsnäolo osoitettiin ihon lymfoomasoluista EBER värjäyksellä, joka antoi positiivisen tuloksen (kuva 2). Molekyyligeneettisissä tutkimuksissa ei todettu T solureseptorigeenin eikä immunoglobuliinigeenin klonaalista uudelleenjärjestymää. Lopuksi Kolmen vuoden aikana olemme hoitaneet syöpätautien klinikassa tämän potilaan lisäksi kaksi miestä, joilla oli NK/T solulymfooman nenänielun ulkopuolelle levinnyt muoto, ja yhden vietnamilaissyntyisen miehen, jolla oli paikallinen nasaalinen tauti. Kaksi ensin mainittua kuolivat sairauteensa hyvin intensiivisestä solunsalpaajahoidosta huolimatta, paikallista tautia sairastava mies on ollut kolmatta vuotta tauditon saatuaan intensiivihoidon autologisen kantasolusiirron tuella ja paikallisen sädehoidon. Kirjallisuutta Abrey LE, Yahalom J, DeAngelis LM. Treatment for primary CNS lymphoma: the next step. J Clin Oncol 2000;18: Ballereau C, Leroy X, Morschhauser F. Case report. Testicular natural killer T-cell lymphoma. Int J Urol 2005;12: Batchelor T, Loeffler JS. Primary CNS lymphoma. J Clin Oncol 2006; 24: Chan JK, Sin VC, Wong KF, ym. Nonnasal lymphoma expressing the natural killer cell marker CD56: a clinicopathologic study of 49 cases of an uncommon aggressive neoplasm. Blood 1997;89: Cheung MM, Chan JK, Wong K-F. Natural killer cell neoplasms: a distinctive group of highly aggressive lymphomas/leukemias. Semin Hematol 2003;40: Diagnostinen ongelmatapaus: ihomuutokset ja etenevät keskushermosto oireet lymfooman ilmentyminä 417
6 Hackman P, Vihola A, Haravuori H, ym. Tibial muscular dystrophy is a titinopathy caused by mutations in TTN, the gene encoding the giant skeletal-muscle protein titin. Am J Hum Genet 2002;71: Jaffe ES, Harris NL, Stein H, toim. Pathology and genetics of tumours of haematopoietic and lymphoid tissues. World Health Organization Classification of tumours. Lyon: IARC Press, Jantunen E, Vornanen M. Perifeeriset T-solulymfoomat. Suom Lääkäril 2005;60: Lee J, Kim WS, Park YH, ym. Nasal-type NK/T cell lymphoma: clinical features and treatment outcome. Br J Cancer 2005;92: Montoto S, Lister TA. Secondary central nervous system lymphoma: risk factors and prophylaxis. Hematol Oncol Clin North Am 2005; 19: Oksanen V. Neurosarcoidosis. A clinical, laboratory and neuroradiological study. Väitöskirja. Helsingin yliopisto, Raizer JJ, DeAngelis LM. Primary central nervous system lymphoma. Kirjassa: Bernstein M, Berger MS, toim. Neuro-oncology; the essentials. New York: Thieme Medical Publishers, 2000, s Rodriguez J, Romaguera JE, Manning J, ym. Nasal-type T/NK lymphomas: a clinicopathologic study of 13 cases. Leuk Lymphoma 2000;39: Vilpo J, Franssila K. Hematopoieettisten ja lymfoidisten kasvainten uusi WHO:n luokitus. Suom Lääkäril 2003;58: Yeh K-H, Lien H-C, Hsu S-M, Cheng AL. Quiescent nasal T/NK cell lymphoma manifested as primary central nervous system lymphoma. Am J Hematol 1999;60: Rita Janes, LL, erikoislääkäri rita.janes@hus.fi Kirsimari Aaltonen, LL, sairaalalääkäri Tuomo Alanko, LT, erikoislääkäri HYKS:n syöpätautien klinikka PL 180, HUS Päivi Vieira, LT, erikoislääkäri Mika Saarela, LL, erikoislääkäri HYKS:n neurologian klinikka PL 340, HUS Sanna Siitonen, LT, erikoislääkäri HUSLAB, Meilahden sairaala PL 340, HUS Marja-Liisa Karjalainen-Lindsberg, LT, erikoislääkäri HUSLAB, patologian keskuslaboratorio PL 400, HUS 418
Ekstranodaaliset lymfoomat. Kliinisen patologian osasto Kuopion yliopistollinen sairaala
Ekstranodaaliset lymfoomat Jan Böhm,, LT, erikoislää ääkäri Kliinisen patologian osasto Kuopion yliopistollinen sairaala Ekstranodaaliset lymfoomat yleensä: Suomessa vuosittain hieman yli 300 tapausta/v.
LisätiedotMeeri Apaja-Sarkkinen. Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta.
Meeri Apaja-Sarkkinen Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta. HODGKININ LYMFOOMA IAP Tampere 4.-5.5.2006 Dosentti Meeri Apaja-Sarkkinen OYS/Patologian osasto Hodgkinin lymfooma/alatyypit
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotTIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen
TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI K Franssila & E Jantunen KLIINIKON PERSPEKTIIVI DIAGNOSTIIKKAAN ilman diagnoosia rationaalinen, tavoitteellinen hoito mahdotonta diagnostiikkaan
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotKATSAUS. REAL miksi jälleen uusi lymfoomien luokittelu? Kaarle Franssila
KATSAUS REAL miksi jälleen uusi lymfoomien luokittelu? Kaarle Franssila Uusi kansainvälinen REAL-luokitus (Revised European-American Classification of Lymphoid Neoplasms) on nopeasti saavuttanut laajan
LisätiedotIAP syyskokous 2008 Lasiseminaari
IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari Tapaus 1 45 vuotias mies, ei aiempia sairauksia. Oikean kiveksen 3,5 cm läpimittainen tuumori. 14.11.2008 CD99 Inhibin Ki67 AE1/AE3 14.11.2008 Muita immunovärjäyksiä
LisätiedotVIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni
EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III
LisätiedotPlasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri
Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri Monoklonaaliset gammapatiat (plasmasolutaudit) Plasmasolumyelooma Merkitykseltään epäselvä monoklonaalinen gammapatia
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotLeukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa
Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa 2007-2013 1 Sisältö Imukudoksen ja verta muodostavan kudoksen kasvaimien pääryhmät 2 Uudet tapaukset koko maassa sukupuolittain
LisätiedotLeukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa
Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa 2008-2014 1 Sisältö Imukudoksen ja verta muodostavan kudoksen kasvaimien pääryhmät 3 Uudet tapaukset koko maassa sukupuolittain
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotIHOLYMFOOMAT ja T SOLULYMFOOMAT
IHOLYMFOOMAT ja T SOLULYMFOOMAT MARTINE VORNANEN LABORATORIOKESKUS PSHP 05.05.2006 IHOLYMFOOMAT heterogeeninen tautiryhmä toiseksi suurin ekstranodaalinen lymfoomaryhmä ei systeemitautia seuranta aikana
LisätiedotPienryhmä 3 immuunipuolustus
Pienryhmä 3 immuunipuolustus 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön valikoivasta
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotTavallisimmat lymfaattiset sairaudet
Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet Syöpäpäivä 10.5.2016 Mirja Vapaatalo Verisolut Lymfosyytti immunologinen solu, joka osallistuu elimistön puolustukseen infektioita vastaan 20-40% verenkierron valkosoluista
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotHIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka
HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)
Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin
LisätiedotSelkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY
Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotPOTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä
MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotVASKULIITEISTA MISTÄ SAIRAUS JOHTUU? ESIINTYVYYS
Muut nimet: Churg-Straussin oireyhtymä, Churg-Straussin syndrooma, allerginen granulomatoottinen vaskuliitti, allerginen granulomatoottinen verisuonitulehdus, Churg-Straussin tauti, Morbus Churg-Strauss
LisätiedotVeren lymfosyyteistä 10 15 % on normaalisti
Alkuperäistutkimus Suurten granulaisten lymfosyyttien leukemia Esa Jantunen, Eija Mahlamäki, Esa Hämäläinen, Kristiina Heinonen ja Tapio Nousiainen LGL-leukemia on harvinainen lymfoproliferatiivinen tauti,
LisätiedotLasten luuydinpatologiaa. Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto
Lasten luuydinpatologiaa Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto Päivän prikalta 3 v 11 kk tyttö Ontuminen, jalkakipu Osteomyeliitti? Cristabiopsiat molemmin puolin Leder
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
LisätiedotKATSAUS PERIFEERISIIN T-SOLULYMFOOMIIN
KATSAUS PERIFEERISIIN T-SOLULYMFOOMIIN Tuomas Paananen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Syöpätaudit Tammikuu 2011 Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Syöpätaudit
LisätiedotLymfoomien diagnostiikka kliinikon tarpeet ja toiveet. Sirkku Jyrkkiö Hoyl, syöpäklinikka, Tyks 10.10.2014
Lymfoomien diagnostiikka kliinikon tarpeet ja toiveet Sirkku Jyrkkiö Hoyl, syöpäklinikka, Tyks 10.10.2014 Lymfoomat n 1500 uu.a/v Hodgkinin lymfooma Lymphocy
LisätiedotPET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala
PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Elidel 10 mg/g emulsiovoide 8.12.2015, Versio 11 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ekseemaa esiintyy lähinnä lapsilla
LisätiedotErotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto
Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista
LisätiedotHIV ja hepatiitit HIV
HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,
LisätiedotHarvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms
Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotYersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto
Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia
Lisätiedot63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi
Mentor 3 Oikean isovarpaan tunnottomuus, joka päkiän, jalkapohjan ja kantapään kautta edennyt proksimaalisuuntaan (6 kk) Vasen jalkaterä alkanut lepsua ja muutaman viikon ajan joutuvansa nostelemaan vasenta
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin
LisätiedotNOPEAKASVUISET B SOLUB NON HODGKIN LYMFOOMAT. Tampere 4. 5. 2006 derström
NOPEAKASVUISET B SOLUB NON HODGKIN LYMFOOMAT Tampere 4. 5. 2006 Karl Ove SöderstrS derström B solujen erilaistuminen Nopeakasvuiset B solub lymfoomat Diffuusi suurisoluinen B solub lymfooma Manttelisolu
LisätiedotVirtaussytometrian perusteet
Virtaussytometrian perusteet 11.2.2016 Sorella Ilveskero LT, erikoislääkäri Virtaussytometrian perusteet ja käyttö kliinisessä laboratoriossa virtaussytometrian periaate virtaussytometrinen immunofenotyypitys
LisätiedotNeuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö
Neuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito 29.11.2018 Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö Neuromuskulaarisairaus Sateenvarjodiagnoosi hermo-lihassairauksille - Duchennen
LisätiedotOnko se perinnöllinen? Miksi lapsella on Kawasakin tauti? Voidaanko se ehkäistä? Tarttuuko se?
Kawasakin tauti Mikä on Kawasakin tauti? Kawasakin tautia kutsuttiin alkuun mukokutaaniseksi imusolmukeoireyhtymäksi. Sen kuvasi ensimmäisenä japanilainen lastenlääkäri Tomisaku Kawasaki (tauti on nimetty
LisätiedotEEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.
EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien
LisätiedotLataa Hankala potilas vai hankala sairaus - Maija Haavisto. Lataa
Lataa Hankala potilas vai hankala sairaus - Maija Haavisto Lataa Kirjailija: Maija Haavisto ISBN: 9789517925068 Sivumäärä: 305 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 25.87 Mb Homesairaudet, fibromyalgia, histamiini-intoleranssi,
LisätiedotIAP Kuopio 27.9.2007. Mesenkymaalisia. kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB
IAP Kuopio 27.9.2007 Mesenkymaalisia kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB Pehmytkudoskasvainten patologiaa Valtaosa pehmytkudoskasvaimista benignejä, malignit harvinaisia,
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotIdiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset. Anne Salonen TAYS
Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset Anne Salonen TAYS Idiopaattisen skolioosin luokittelu Ikä Primaarikäyryys Luokitusjärjestelmät Luokittelu iän perusteella I Infantiili
LisätiedotIdiopaattinen keuhkofibroosi tunnistaminen, toteaminen ja hoito
Idiopaattinen keuhkofibroosi tunnistaminen, toteaminen ja hoito Charlotte Hyldgaard LT, erikoistuva lääkäri Keuhkosairauksien klinikka, Aarhusin yliopistosairaala Interstitiaalinen keuhkosairaus on yläkäsite,
LisätiedotMiten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta
Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotLasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004
Lasten immuunipuutokset Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Mikä on poikkeava infektioherkkyys lapsella? Sairausjaksot ikäryhmittäin päiväkotilapsilla Pönkä ym. 1994 Ikä (v)
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotPrimaarit luulymfoomat
Alkuperäistutkimus ESA JANTUNEN, JUKKA KETTUNEN, LEA NIEMITUKIA, KIRSI ROPPONEN, MARTINE VORNANEN, LEENA VOUTILAINEN, HANNA MUSSALO JA TAPIO NOUSIAINEN Primaarit luulymfoomat KYS:n kokemukset 1990 2003
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotSuomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF
POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotGlioomien molekyylidiagnostiikkaa Maria Gardberg TYKS-Sapa Patologia / Turun Yliopisto
Glioomien molekyylidiagnostiikkaa 30.8.2013 Maria Gardberg TYKS-Sapa Patologia / Turun Yliopisto Glioomien WHO-luokitus on morfologinen Gradusten I-IV ryhmittelyn perustana on toiminut ennusteen huononeminen
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotAnemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB
Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB ANEMIA Anemia = Hb laskee alle iän ja sukupuolen mukaisen viitearvon Anemian syntymekanismit Punasolujen
Lisätiedot11. Elimistö puolustautuu
11. Elimistö puolustautuu Taudinaiheuttajat Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin
LisätiedotNeuroendokriinisten syöpien lääkehoito
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,
LisätiedotLataa Kliininen neuroimmunologia. Lataa
Lataa Kliininen neuroimmunologia Lataa ISBN: 9789515706881 Sivumäärä: 317 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 32.67 Mb Kliininen neuroimmunologia on maamme johtavien asiantuntijoiden tuottama oppikirja hermoston
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotNoin kolmasosa non-hodgkin-lymfoomista
Katsaus MARTINE VORNANEN, MARKKU HEIKKINEN JA ESA JANTUNEN Maha-suolikanava on ekstranodaalisten lymfoomien tavallisin ilmenemispaikka. Valtaosa näistä kasvaimista sijaitsee mahalaukussa. Histologisesti
Lisätiedothttps://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Behçetin tauti Versio 2016 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Tauti todetaan pääsääntöisesti lääkärintarkastuksen ja taudin oireiden perusteella.
LisätiedotEi- klassinen nodulaarinen lymfosyyttivaltainen Hodgkinin lymfooma (NLPHL):
HODGKININ LYMFOOMA Hoitosuositus 12/2013 Suomen Lymfoomaryhmä/ työryhmä: Aromaa- Häyhä Annikka (KYS), Auvinen Päivi (KYS), Böhm Jan (KSKS), Hernberg Micaela (HUS), Jantunen Esa (KYS), Jyrkkiö Sirkku (TYKS),
LisätiedotSukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa
LisätiedotLabqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto
Syfiliksen laboratoriodiagnostiikka ato od ag ost a Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Aiheet suora bakteerin osoitus tai nukleiinihappotestiosoitus
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
Lisätiedottulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10
LisätiedotALOITUS- JA ETENEMISPROSEDUURIT LÄÄKKEEN TEHON JA HAITTOJEN SEURANTA
ALOITUS- JA ETENEMISPROSEDUURIT LÄÄKKEEN TEHON JA HAITTOJEN SEURANTA Päivi Lindholm Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Foniatrian erikoislääkäri Perheterapeutti (VET) OYS, lastenpsykiatrian klinikka Etenemisproseduuri
LisätiedotKirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.
Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi
LisätiedotEntyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)
Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
Lisätiedotwww.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Kawasakin tauti 1. MIKÄ ON KAWASAKIN TAUTI? 1.1 Mikä se on? Kawasakin tautia kutsuttiin alkuun mukokutaaniseksi imusolmukeoireyhtymäksi. Sen kuvasi ensimmäisenä
LisätiedotEtenemisproseduuri 4/21/2009 ALOITUS- JA ETENEMISPROSEDUURIT LÄÄKKEEN TEHON JA. Yleistä lastenpsykiatrisesta lääkehoidosta
ALOITUS- JA ETENEMISPROSEDUURIT LÄÄKKEEN TEHON JA HAITTOJEN SEURANTA Päivi Lindholm Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Foniatrian erikoislääkäri Perheterapeutti (VET) OYS, lastenpsykiatrian klinikka Etenemisproseduuri
LisätiedotTIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA
TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.
LisätiedotPotilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa
Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
LisätiedotLaatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa
Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat
LisätiedotVirtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009
Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin
LisätiedotPILOTTIPROJEKTI C-HEPATIITIN HOITO KORVAUSHOITOPOLIKLINIKALLA. Kaisa Kuurne Ylilääkäri Helsingin päihdepalvelut
PILOTTIPROJEKTI C-HEPATIITIN HOITO KORVAUSHOITOPOLIKLINIKALLA Kaisa Kuurne Ylilääkäri Helsingin päihdepalvelut 8.3.2019 8.3.2019 KUURNE 2 PILOTIN TAUSTAA STM C-hepatiitti strategia XI/16 Pilotin suunnittelu
LisätiedotSylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden
LisätiedotMiten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004
Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat Pirkko Lammi 2004 Lähtökohdat Jotta sairaus voidaan erottaa terveydestä laboratoriolääketieteen keinoin, on tiedettävä, millaisia arvoja terveet henkilöt saavat.
LisätiedotNLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen
LisätiedotSELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET
Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus
LisätiedotMaksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere
Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere Anne Räisänen-Sokolowski dosentti, oyl HUSLAB, Transplantaatiopatologian laboratorio Esityksen sisält ltö Maksan siirrot Suomessa ja maailmalla
LisätiedotMiksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia
Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot
LisätiedotTÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE
RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotHPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?
HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan
LisätiedotHarvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä
Harvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä Helena Kääriäinen Perinnöllisyyslääkäri Tutkimusprofessori 19.10.2018 Geenitiedosta genomitietoon / Helena Kääriäinen 1 Sidonnaisuudet
Lisätiedot