OSAAMISELLA HYVINVOINTIA VARHAISKASVATUKSESSA -hanke. Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden yksikkö VARHAISKASVATUKSEN LAADUNARVIOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSAAMISELLA HYVINVOINTIA VARHAISKASVATUKSESSA -hanke. Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden yksikkö 2012-2014 VARHAISKASVATUKSEN LAADUNARVIOINTI"

Transkriptio

1 OSAAMISELLA HYVINVOINTIA VARHAISKASVATUKSESSA -hanke Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden yksikkö VARHAISKASVATUKSEN LAADUNARVIOINTI ILMAJOKI Johdanto Osaamisella työhyvinvointia varhaiskasvatuksessa -hanke ajoittui vuoden 2012 syyskuun ja 2014 syyskuun välille. Hankkeen vastuullinen toteuttaja oli Tampereen yliopisto, kehittämistyön tieteellisenä johtajana toimi professori Eeva Hujala ja käytännön toteutuksesta vastasivat projektikoordinaattorit Janniina Elo (9/2013 saakka) ja Piia Roos (10/2013 alkaen). Mukaan hankkeeseen ilmoittautui viisi kuntaa: Pori, Ilmajoki, Siuntio, Kurikka ja Masku. Tämän hankkeen tarkoituksena oli henkilöstön työhyvinvoinnin lisääminen johtajuuden ja varhaiskasvatusosaamisen kehittämisellä. Henkilöstön työhyvinvointi ja varhaiskasvatuksen laatu ovat osoittautuneet olevan tiiviissä yhteydessä toisiinsa. Henkilöstö, joka kokee työnsä mielekkääksi ja merkitykselliseksi sekä laadukkaasti toteutetuksi, viihtyy työssään. Työhyvinvointi ja työssä viihtyminen puolestaan innostavat henkilöstöä tekemään parhaansa ja luovat hyvän ilmapiirin, joka on oleellinen osaamisen hyödyntämiselle ja varhaiskasvatuksen laadukkuudelle. Ollakseen laadukasta varhaiskasvatus tarvitsee myös laadukasta johtajuutta, jossa keskeisellä sijalla on pedagoginen johtajuus. Hankkeen seurantaan ja arviointiin ovat osallistuneet professori Eeva Hujala, projektikoordinaattorit Janniina Elo ja Piia Roos sekä asiantuntijat Veijo Nivala ja Elina Fonsén. Myös hankkeen alussa projektille asetetun johtoryhmän tapaamiset ovat olleet oleellinen osa hankkeen edistymisen seurantaa. Johtoryhmään kuului yliopiston edustajien ohella kaksi edustajaa kustakin hankekunnasta. Kokouksia pidettiin yhteensä viisi. Lisäksi hankkeen yhteydessä järjestetyissä koulutustilaisuuksissa on hyödynnetty laajalti varhaiskasvatuksen asiantuntijoita ja tutkijoita. Tässä raportissa on analysoitu ja koottu hankkeen keskeisintä antia varhaiskasvatuksen laadun osalta. Raportin alussa on esitelty alkumittauksen pohjalta tehtyjen kuntakohtaisten kehittämissuunnitelmien keskeisimmät tavoitteet. Näitä kehittämissuunnitelmiin kirjattuja kuntatason tavoitteita peilataan loppumittauksen tuloksiin ja pohditaan edelleen varhaiskasvatuksen tämän hetkisiä vahvuuksia ja 1

2 kehittämistarpeita. Lisäksi raportin yhteyteen on koottu yksityiskohtaiset tiedot sekä alku- että loppumittauksen tuloksista yhteen vedettynä koko kunnan tasolla ja eriteltynä kunkin päiväkodin osalta. Vastaava raportti on laadittu johtajuuden ja työhyvinvoinnin arviointituloksista. Laadunarvioinnin toteuttaminen Laadunarviointi toimii parhaimmillaan peilinä, jota vasten toimijat pystyvät tarkastelemaan omaa toimintaansa. Osaamisella työhyvinvointia varhaiskasvatuksessa hankkeessa käytetty arviointimittari on tieteellisesti rakennettu. Varhaiskasvatuksen laadun osalta se pohjautuu Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (2005) ja päivähoidon laadunarviointimalliin (Hujala-Huttunen & Tauriainen 1995; Hujala, Parrila, Lindgren, Nivala, Tauriainen & Vartiainen 1999). Hankkeen aikana toteutettiin neljä erillistä mittausta per kunta. Projektin alussa tammikuussa 2013 toteutettiin johtajuuden ja työhyvinvoinnin sekä varhaiskasvatuksen laadun alkukartoitus. Johtajuuden ja työhyvinvoinnin osalta arviointimittari koostui pedagogisen johtajuuden, työyhteisön ilmapiirin ja työhyvinvoinnin sekä siihen liittyvien viestinnän ja tiedonkulun sekä johtajuuden jakamisen ja alaistaitojen osioista. Varhaiskasvatuksen laatua puolestaan kartoitettiin puite-, prosessi ja vaikuttavuustekijöiden sekä sisällöllisten orientaatioiden ja välillisten tekijöiden näkökulmista. Loppumittaus suoritettiin samoilla mittareilla toukokuussa Varhaiskasvatuksen laadunarvioinnissa vastaajaryhminä olivat vanhemmat ja kasvatushenkilöstö. Arviointiasteikkona mittauksissa käytettiin Likert -asteikkoa 1 5, jossa 1 kuvaa matala laatutaso ja 5 korkea laatutaso. Survey -kysely toteutettiin sähköisen e-lomakkeen avulla ja aineiston käsittelyn suoritti asiantuntija, PsT Kaisa Kirves SPSS for Windows ohjelmalla. Kehittämisen kohdentaminen varhaiskasvatuksen laadun osalta ja kehittämistoiminta Hankkeen alussa suoritettu laadunarviointi tuotti tietoa varhaiskasvatuksen laadun vahvuuksista ja kehittämisen kohteista kunta-, yksikkö- ja ryhmätasolla. Varhaiskasvatusyksiköt laativat esimiestensä johdolla yksikkökohtaiset kehittämissuunnitelmat, jotka painottuivat hieman eri tavoin. Tavoitteiden yhtenäisyyttä koko kunnankin tasolla löytyi ja laadunarviointiin pohjautuvien kehittämissuunnitelmien perusteella Ilmajoen varhaiskasvatus päätti panostaa seuraaviin tekijöihin: lapsen osallisuus leikki (havainnointi, leikkiympäristö/tilat, aikuisen rooli leikissä) sisällölliset orientaatiot (henkilöstön ja vanhempien tietoisuus, toiminnan monipuolisuus) pienryhmätoiminnan kehittäminen Näistä kehittämiskohteista kaksi ensimmäistä koettiin tärkeiksi kautta linjan, kun taas kaksi jälkimmäistä tulivat manituiksi vain joidenkin yksiköiden kehittämissuunnitelmissa. Varhaiskasvatusyksiköiden toteuttamaa kehittämistoimintaa tuettiin hankkeen puitteissa koulutuksen ja konsultaation avulla. Henkilöstölle suunnattuja koulutuksia järjestettiin kolme. Koulutusten teemoina olivat: lasten osallisuus (helmikuu 2013 ja marraskuu 2013) sekä leikki (helmikuu 2014). Lisäksi kehittämistoiminnan tueksi organisoitiin lukupiiritoimintaa. Sen tiimoilta järjestettiin hankekuntien edustajille lukupiirikoulutus Tampereen yliopistolla elokuussa Työyhteisöissä luettavaksi teokseksi suositeltiin Varhaiskasvatuksen käsikirja (Hujala ja Turja 2011). Marraskuun 2013 ja maaliskuun 2014 välisenä aikana projektikoordinaattori Piia Roos vieraili kaikissa hankekunnissa kuntakohtaisesti sovittujen aikataulujen ja sisältöjen mukaisesti. 2

3 Konsultaatioihin sisältyi esimiestapaamisia sekä toiminnan havainnointia, keskustelua henkilöstön kanssa ja työiltoja eri yksiköissä. Hankkeen päätösseminaari vietetään Ikaalisten kylpylässä. Alku- ja loppumittauksen yhteenveto Ilmajoen vastausprosentit alkumittauksessa olivat vanhempien osalta 71% ja henkilöstön 97% sekä loppumittauksessa vanhempien osalta 60% ja henkilöstön 94%. Kuten luvuista on nähtävissä, vanhempien vastausprosentti oli arviointien välillä laskenut jonkin verran kuten muissa hankekunnissa. Vastaavasti henkilöstön vastausprosentti oli laskenut hieman, mutta oli edelleen erittäin hyvä. Alin yksikkökohtainen vanhempien vastausprosentti oli 47%, ylin 74%. Henkilöstön osalta yksikkökohtaiset vastausprosentit olivat lähes poikkeuksetta lähellä 100%, josta poiketen yhdessä päiväkodissa vastausprosentti oli 52%. Ilmajoen varhaiskasvatus sai seuraavan kokonaisarvion: Ilmajoki Kokonaislaatu Vanhemmat Henkilöstö ka Alkumittaus Loppumittaus Alkumittaus Loppumittaus 4,39 4,39 4,22 4,33 max n = Tulosten mukaan kokonaislaatu pysyi samana vanhempien arvioimana ja henkilöstön näkemyksen mukaan se oli noussut jonkin verran. Verrattuna koko Suomen aineistoon, jossa vanhempien antaman kokonaisarvion keskiarvo on 4,27 ja henkilöstön 4,31, tulos asettuu keskiarvon yläpuolelle. Vanhempien arvioinnin osalta ero on Ilmajoen eduksi huomattava (+0,22). Tämän raportin liitteenä olevista yksikkökohtaisista arvioinneista on löydettävissä yksityiskohtaisempaa tietoa arvioinnissa tapahtuneista muutoksista. Seuraavaksi kuvataan yksityiskohtaisemmin viiden eri arviointikohteen tuloksia. Liikkeelle lähdetään puitetekijöistä. Mielenkiintoinen yksittäinen kohta liittyy tilojen toimivuuteen, jonka henkilöstö arvioi parantuneen (+0,21) ja vanhemmat huonontuneen (-0,15). Muilta osin vanhempien antama arvio noudatteli pitkälti alkumittauksen tuloksia. Sen sijaan henkilöstö koki tilojen toimivuuden ohella sijaisjärjestelyiden (+0,31) ja ulkotilojen turvallisuuden (+0,28) parantuneen alkumittaukseen verrattuna. Laskua henkilöstön arvioinnissa oli tapahtunut paikkatoiveen toteutumisen osalta (-0,20). Välillisten tekijöiden kohdalla löytyi kolme arviointikohdetta, joissa oli tapahtunut laskua sekä vanhempien että henkilöstön arvioimana. Nämä kohdat liittyivät varhaiskasvatussuunnitelmaprosesseihin. Koska kyseiset prosessit ovat varhaiskasvatuksen suunnittelussa ja arvioinnissa hyvin keskeisiä, niihin kohdentuvia toimintatapoja kannattaa arvioida uudelleen ja varmentaa prosessien toimivuus. Mielenkiintoista kyllä, Ilmajoen vanhemmat arvioivat kuitenkin näiden arviointikohteiden laadun korkeammaksi kuin vanhemmat koko Suomen aineistossa, mutta henkilöstö puolestaan huonommaksi koko Suomen aineistoon verrattuna. Yksi selittävä tekijä löytyy avoimista vastauksista, joihin henkilöstö oli kirjannut perusteluksi lapsen varhaiskasvatussuunnitelman puuttumiselle sen, että lapsi oli vasta aloittanut hoidossa eikä lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa ollut siitä syystä vielä laadittu. Henkilöstön arvioinnissa suuri muutos positiiviseen suuntaan oli tapahtunut ilmapiirissä (+0,22). Kokonaisuutena katsottuna pientä laskua välillisten tekijöiden laadussa esiintyi kuitenkin enemmän kuin nousua. Prosessitekijöiden arvioinnissa muutos alku-ja loppumittauksen välillä oli vanhempien arvioimana suurimmaksi osaksi hyvin pientä. Henkilöstön vastauksissa muutosta oli tapahtunut enemmän ja tämä 3

4 muutos suuntautui kauttaaltaan ylöspäin. Pitkäkestoisen leikin mahdollistaminen oli yksi Ilmajoen varhaiskasvatuksen kehittämistavoitteista. Tämä osa-alue sai loppumittauksessa henkilöstöltä huomattavan paljon paremman arvion (+0,46) alkumittaukseen verrattuna. Henkilöstö koki myös, että leikkimateriaalit olivat paremmin lasten saatavilla ja liikunnallisuutta huomioitiin aiempaa enemmän. Edelleen panostus lasten osallisuuteen (aloitteellisuuden tukeminen, kysymyksiin ja pohdintoihin vastaaminen) näkyi parantuneena arviointituloksena. Pitkäkestoisen leikin ohella panostaminen sisällöllisiin orientaatioihin oli yksi kehittämishankkeen tavoitteista. Sisällöllisten orientaatioiden suhteen arviointitulos nousi henkilöstön arvioimana koko kunnan tasolla kauttaaltaan. Muutos vaihteli välillä +0,12 ja +0,41. Tulosten perusteella on todettavissa, että työ on tuottanut tulosta ja sisällölliset orientaatiot ovat entistä näkyvämmin läsnä varhaiskasvatuksen arjessa. Yksikkö- ja ryhmäkohtaisesti tarkasteltuna tuloksista löytyy enemmän eroavaisuuksia. Jossakin tapauksissa tulos oli loppumittauksessa hieman alkumittausta alhaisempi, joissakin tapauksissa taas hyvinkin paljon korkeampi. Tästä johtuen on tärkeää pohtia tapahtunutta muutosta yksikkökohtaisesti ja peilata saatuja tuloksia arjen käytäntöihin. On myös hyvä muistaa, että tiettyyn osa-alueeseen panostaminen saattaa jopa näkyä arvioinnin laskuna, koska panostus tuo tulleessaan tietoisempaa suhtautumista kyseiseen osaalueeseen ja sitä myötä myös kriittisyyttä sen toteutumisen arviointiin Vaikuttavuustekijöiden arvioinnissa vanhempien ja henkilöstön ero alku- ja loppumittauksen arvioinneissa oli hyvin vähäinen. Vanhempien arvioinnissa vaihteluväli oli -0,02 +0,13 ja henkilöstöllä -0,01 +0,16. Vastauksen asettuvat myös koko Suomen aineistoon verrattuna samoille linjoille. Alla olevissa taulukoissa on kuvattuna yhteenveto laadunarvioinnista osa-alueittain sekä Ilmajoen että koko Suomen osalta. Ilmajoki Laatutekijät ka Alkumittaus Loppumittaus Alkumittaus Loppumittaus Puitetekijät 4,42 4,41 4,01 4,17 Välilliset tekijät 4,59 4,50 4,34 4,35 Prosessitekijät 4,36 4,37 4,32 4,45 Sisällölliset orientaatiot 3,91 4,03 3,78 4,03 Vaikuttavuustekijät 4,40 4,44 4,19 4,27 KOKO SUOMI vanhemmat henkilöstö ka ka Puitetekijät 4,17 4,03 Välilliset tekijät 4,35 4,47 Prosessitekijät 4,30 4,38 Sisällölliset orientaatiot 3,84 3,96 Vaikuttavuustekijät 4,39 4,27 max n = 16415, ,00 Vanhemmat Henkilöstö max n = Verrattaessa koko Suomen aineistoon, jossa on koottuna yli vanhemman ja yli henkilöstön edustajan vastaukset, Ilmajoen varhaiskasvatuksen saama loppumittauksen arviointitulos asettuu vanhempien arvioinnin osalta kauttaaltaan koko Suomen keskiarvojen yläpuolelle. Tästä näkökulmasta katsottuna Ilmajoen vanhemmat kokivat erityisesti varhaiskasvatuksen puitetekijöiden (+0,25) ja välillisten 4

5 tekijöiden (+0,24) olevan laadukkaita. Myös henkilöstö toi arvioinnissaan esille puitetekijöiden laadukkuuden (+0,14), mutta sen sijaan välilliset tekijät saivat henkilöstön arvioinnissa koko Suomen keskiarvoa heikomman kokonaisarvion (-0,12). Uudelleen suuntaamisen vaihe Pedagogisen tietoisuuden ja varhaiskasvatusosaamisen lisääntymiseen on pyritty vaikuttamaan varhaiskasvatusyksiköissä monitahoisesti. Kehittämishankkeessa mukana olleet yksiköt ovat kohdentaneet kehittämistoimintaa omien tarpeidensa mukaisesti ja se on muotoutunut eri yksiköisissä eri tavoin. Yksiköissä on toteutettu lukupiiritoimintaa ja henkilöstö on osallistunut hankkeen seminaareihin. Lisäksi on esimerkiksi järjestetty yksikkökohtaisia työiltoja ja jatkotyöstetty hankekoulutusten aihepiirejä yhdessä keskustellen. Kehittämishanke on vaikuttanut osaltaan kasvattajayhteisöjen toimintaan ja tuonut tavoitteisiin yhteistä linjausta. Monia yksittäisiä muutoksia on tapahtunut pedagogisissa käytännöissä ja sisällöllisten orientaatioiden näkyvyys osana varhaiskasvatuksen toteuttamista on parantunut. Hankkeen tuottamista tuloksista saatua oppia ja arvioinnin välineitä kannattaa hyödyntää jatkossakin. Yksittäisten ja toisistaan irrallisten kehittämistoimien sijaan varhaiskasvatuksen sisällöllinen kehittäminen vaatii onnistuakseen jatkuvuutta ja pitkän aikavälin suunnitelmallisuutta. Osaamisella työhyvinvointia varhaiskasvatuksessa -hankkeen päättyminen ei tarkoita sitä, että hankeen aikana esiin nostettujen kehittämistavoitteiden osalta tehty työ olisi päättymässä. Päinvastoin on erittäin tärkeää, että kehittämisprosessit jatkuvat, vaikka hanke päättyykin. Tästä johtuen loppumittauksen tuloksia on perustelua hyödyntää tulevan kehittämistoiminnan suunnittelun pohjana. Tärkeää olisi saada aikaiseksi pidemmän aikavälin suunnitelma, jotta kehittämistoiminnasta muodostuisi suunnitelmallinen ja johdonmukainen kokonaisuus. Asetettujen tavoitteiden toteutumisen arvioiminen on osa tätä prosessia jatkossakin. Sen toteuttamisesta vastaavat yksiköiden esimiehet yhdessä varhaiskasvatuspäällikön kanssa. Työhyvinvoinnin ja johtajuuden arviointituloksia tulee hyödyntää näiden laadunarvioinnin tulosten rinnalla. Kun hankkeen tuloksia arvioidaan koko Ilmajoen varhaiskasvatuksen osalta niin muutoksen suunnan voi todeta olevan oikea. Erityisesti prosessitekijöiden kohdalla kehittämistoiminta on tuottanut tulosta. Vastaus Tarkennettaessa kehittämistoiminnan tavoitteita jatkoa ajatellen tarkastelu kannattaa kohdentaa kokonaislaadun sijaan yksityiskohtaisemmalle tasolle. Kyselyn tulosten perusteella eri yksiköissä on hyvin erilaisia tarpeita. Tämä tarpeiden erilaisuus on nähtävissä erityisesti avoimista vastauksista. Ilmajoen kohdalla yksi keskeinen kysymys onkin se, kuinka kunnan varhaiskasvatuksen sisällä saataisiin hyödynnettyä ja jaettua siellä olevaa osaamista mahdollisimman tehokkaasti niin, että kaikki yksiköt hyötyisivät siitä. Tässä laadunarvioinnin yhteenvedossa ei nosteta esille yksittäisiä kehittämistavoitteita jatkoa ajatellen muista hankekunnista poiketen. Sen sijaan halutaan korostaa kuinka hankkeen aikana on tullut useissa yhteyksissä todettua, kuinka monen hämmennyksen tai negatiivisen palautteen taustalla on vaikuttanut se, että vanhemmat eivät ole välttämättä tienneet riittävästi jostakin kritisoimastaan asiasta. Samoin on todettu, että ainut väylä lisätä vanhempia tietoisuutta siitä, mitä päiväkodeissa tapahtuu, on henkilöstön aktivoituminen tiedottamisessa vanhempien suuntaan. Tähän on jo monia menetelmiä mietitty ja toteutettukin. Kun vanhempien ymmärrys varhaiskasvatuksessa toteutettua toimintaa kohtaa kasvaa, samalla kasvaa myös arvostus ja tietoisuus toiminnan laadukkuudesta. Ammatillinen dialogi henkilöstön ja perheiden kesken nousee keskiöön. Tämän rakentavan ja rehellisen vuoropuhelun avulla pyritään rakentamaan ja laajentamaan yhteistä ymmärrystä siitä, mistä varhaiskasvatuksessa on kyse. Lapsen VASU - prosessi kiinnittyy tähän läheisesti. 5

6 6

Johtaminen laadun tuottajana

Johtaminen laadun tuottajana Johtaminen laadun tuottajana Varhaiskasvatuksen seminaari 15.11.2010 Eeva Hujala Tampereen yliopisto 2010 JOHTAJUUS varhaiskasvatuksessa on toimijoiden sitouttamista perustehtävän tavoitteelliseen kehittämiseen

Lisätiedot

Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkostohanke Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku, Siuntio. Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi

Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkostohanke Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku, Siuntio. Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkostohanke Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku, Siuntio Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi Eeva Hujala, Veijo Nivala ja Janniina Elo Professori Eeva Hujala,

Lisätiedot

Osaamisella hyvinvointia varhaiskasvatuksessa. LAADUNARVIOINTI -Ilmajoki- Eeva Hujala ja Piia Roos Tampereen yliopisto

Osaamisella hyvinvointia varhaiskasvatuksessa. LAADUNARVIOINTI -Ilmajoki- Eeva Hujala ja Piia Roos Tampereen yliopisto Osaamisella hyvinvointia varhaiskasvatuksessa LAADUNARVIOINTI -Ilmajoki- Eeva Hujala ja Piia Roos Tampereen yliopisto Varhaiskasvatuksen laadunarvioinnin vastausprosentit Alkumittaus 71% 97% Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 6 / 2012 Sivu 1 22.08.2012

Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 6 / 2012 Sivu 1 22.08.2012 Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 6 / 2012 Sivu 1 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan jaosto 22.08.2012 Kokoustiedot Aika 22.08.2012 Keskiviikko, heti tuotantolautakunnan kokouksen jälkeen Paikka

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=319. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,64. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=319. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,64. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2013 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2013. Osalle vanhemmista päiväkodin johtaja lähetti kyselylinkin sähköpostilla. Kyselyyn

Lisätiedot

VERKOSTOISTA VOIMAA PEDAGOGISEEN JOHTAMISEEN LAATUA JA TYÖHYVINVOINTIA VARHAISKASVATUKSEEN loppuraportti

VERKOSTOISTA VOIMAA PEDAGOGISEEN JOHTAMISEEN LAATUA JA TYÖHYVINVOINTIA VARHAISKASVATUKSEEN loppuraportti VERKOSTOISTA VOIMAA PEDAGOGISEEN JOHTAMISEEN LAATUA JA TYÖHYVINVOINTIA VARHAISKASVATUKSEEN loppuraportti EEVA HUJALA JA ELINA FONSÉN Kasvatustieteiden yksikkö Tampereen yliopisto 2012 Sisällys I HANKKEEN

Lisätiedot

RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN. Vantaan kaupunki / Leena Lahtinen

RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN. Vantaan kaupunki / Leena Lahtinen RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN ESIMIES Toimenkuva ja tehtävät YHTEISKUNNALLINEN JA ASIAKASVAIKUTTAVUUS ARVOT Kestäväkehitys

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Työyhteisön pedagoginen kehittäminen työhyvinvoinnin perustana päivähoidossa projektin loppuraportti

Työyhteisön pedagoginen kehittäminen työhyvinvoinnin perustana päivähoidossa projektin loppuraportti Työyhteisön pedagoginen kehittäminen työhyvinvoinnin perustana päivähoidossa projektin loppuraportti Eeva Hujala ja Elina Fonsén sekä hankkeen kirjoittajaryhmä Katri Aronen ja Riitta Ranta, Hanna Riihijärvi,

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI JOHTAJUUS JA VARHAISKASVATUKSEN LAATU PROJEKTI

LOPPURAPORTTI JOHTAJUUS JA VARHAISKASVATUKSEN LAATU PROJEKTI LOPPURAPORTTI JOHTAJUUS JA VARHAISKASVATUKSEN LAATU PROJEKTI Eeva Hujala ja Elina Fonsén Tampereen yliopisto Varhaiskasvatuksen yksikkö 2009 Sisältö Tiivistelmä... 1 1 Hankkeen lähtökohdat... 3 1.1 Johtamisen

Lisätiedot

Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut

Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut 16.4.2015 VARHAISKASVATUKSEN STRATEGISET VALINNAT 2011-2015

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä

Lisätiedot

MITEN PERHEPÄIVÄHOIDON PEDAGOGIIKKAA VOIDAAN JOHTAA? KT Elina Fonsén Ediva oy/tampereen yliopisto Elina.fonsen@ediva.fi

MITEN PERHEPÄIVÄHOIDON PEDAGOGIIKKAA VOIDAAN JOHTAA? KT Elina Fonsén Ediva oy/tampereen yliopisto Elina.fonsen@ediva.fi MITEN PERHEPÄIVÄHOIDON PEDAGOGIIKKAA VOIDAAN JOHTAA? KT Elina Fonsén Ediva oy/tampereen yliopisto Elina.fonsen@ediva.fi MITÄ JOHDETAAN, KUN JOHDETAAN PERHEPÄIVÄHOIDON PEDAGOGIIKKAA? Millaista on perhepäivähoidon

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Johtajan rooli varhaispedagogiikan kehittämisessä

Johtajan rooli varhaispedagogiikan kehittämisessä Johtajan rooli varhaispedagogiikan kehittämisessä Eeva Hujala Tampereen yliopisto Educa 2014 Varhaiskasvatusseminaari Päiväkodin johtajien työtaakasta tuli kohtuuton (2013) Hälyttävää: alaisten määrä lisääntynyt

Lisätiedot

Kajaanin varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjen laadunarviointi

Kajaanin varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjen laadunarviointi Kajaanin varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjen laadunarviointi Katri Takala, Kajaanin AMK & Jarmo Liukkonen, Jyväskylän yliopisto 23.09.2014 LLP, Comenius Multilateral Project 5 17999-LLP-2011-GR-COMENIUS-CMP

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

SPB -malli / Vertikal Oy

SPB -malli / Vertikal Oy Päivähoito Jyväskylä Salo Seinäjoki Kouvola Porvoo Pietarsaari Vihti Lohja Siuntio Karjalohja Sipoo Ylöjärvi Kuopio Joensuu Pori SPB Vanhuspalvelut Jyväskylä Ylöjärvi Heinola Perusopetus Jyväskylä Ruokapalvelut

Lisätiedot

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa jatkuvan parantamisen toimintatapa Virpi Mattila ..Työssä tarvitaan monenlaista osaamista.. AMMATILLINEN OSAAMINEN -ammatilliset tiedot

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen johtamisen arki

Varhaiskasvatuksen johtamisen arki Varhaiskasvatuksen johtamisen arki Eeva Hujala Varhaiskasvatuksen VI johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto 2012 Leadership is one of the most observed and least understood phenomena on earth Johtajuus tutkimuskohteena:

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Sisällys. Suomen Varhaiskasvatus ry... 2. Esipuhe... 3. Lapsen äänen priimusmoottori, Leena Turja... 8 Eeva Hujala. Juhlamosaiikkia...

Sisällys. Suomen Varhaiskasvatus ry... 2. Esipuhe... 3. Lapsen äänen priimusmoottori, Leena Turja... 8 Eeva Hujala. Juhlamosaiikkia... Sisällys Suomen Varhaiskasvatus ry... 2 Esipuhe... 3 Lapsen äänen priimusmoottori, Leena Turja... 8 Eeva Hujala Juhlamosaiikkia... 12 Pedagogisia näkökulmia lasten osallisuuden tukemiseen varhaiskasvatuksessa..

Lisätiedot

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Pöllöntaival Lapselle perusturvallinen hyvä arki päiväkodissamme Iidesranta ja Järvensivu Yhteystiedot Arvot ja strategiaperusta

Lisätiedot

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Essi Gustafsson Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Dispositio WASI hanke taustaa & hankkeen kuvaus Metal Age menetelmä osallistujien mielipiteitä Johtopäätöksiä - mitä

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki 2 (1.10.2011-31.10.2013) Satakielen päiväkodin pedagogiikan kehittämisprosessi

Lapsen hyvä arki 2 (1.10.2011-31.10.2013) Satakielen päiväkodin pedagogiikan kehittämisprosessi Lapsen hyvä arki 2 (1.10.2011-31.10.2013) Satakielen päiväkodin pedagogiikan kehittämisprosessi Tunne-elämän kehittämisprosessi Maaliskuu Satakielen päiväkoti valittiin ppky Selänteen kehittämisyksiköksi

Lisätiedot

Varhaiskasvatus kansainvälisess

Varhaiskasvatus kansainvälisess Varhaiskasvatus kansainvälisess lisessä vertailussa 29.11.2011 Eeva Hujala Professori Kasvatustieteiden yksikkö / Tutkijakollegium Luennon eteneminen: Johdanto Suomalaista, yhdysvaltalaista ja venäläistä

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 9.9.2013 Kirsi Anttila / Saara

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

ERITYISVARHAISKASVATUKSEN ASIAKASKYSELY 2015

ERITYISVARHAISKASVATUKSEN ASIAKASKYSELY 2015 VARHAISKASVATUSPALVELUT ERITYISVARHAISKASVATUKSEN ASIAKASKYSELY 2015 Kyselyjä lähetettiin 68, vastauksia palautui 27, vastausprosentti 39,7 Asteikko: 5 = erittäin hyvin, 4 = hyvin, 3 = ei hyvin eikä huonosti,

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 16.5.2011 Esittäjän nimi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 16.5.2011 Esittäjän nimi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä BotniaSEITTI 2011-2014 Projektipäällikkö Hanna Hakulinen Pohjanmaa kohdealueena kunnallisen työterveyshuollon kehittämisohjelma 2011-2014 tth toimijoita n. 250 henkilöasiakkaita n.

Lisätiedot

Laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän arviointi pilotoinnin kokemuksia Koulutuskeskus Salpauksessa

Laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän arviointi pilotoinnin kokemuksia Koulutuskeskus Salpauksessa Laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän arviointi pilotoinnin kokemuksia Koulutuskeskus Salpauksessa Kehittämispäällikkö Sari Mikkola LARK3-hankkeen workshop 7.4.2014 Valmistautuminen

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN JOHTAJUUS KANSALLISEN TUTKIMUKSEN VALOSSA

VARHAISKASVATUKSEN JOHTAJUUS KANSALLISEN TUTKIMUKSEN VALOSSA 443192S Johtajuus, työyhteisöt ja organisaatiot (7 op) 443192S -01 ORIENTOITUMINEN JOHTAJUUTEEN (4 op) KT Sanna Parrila p. 040-5043678, sanna.parrila@ediva.fi www.ediva.fi VARHAISKASVATUKSEN JOHTAJUUS

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Parempi Työyhteisö - kysely Kuntaliitto Tulosten esittely Heli Kuitunen ja Maarit Vartia Työyhteisöt ja -organisaatiot -osaamiskeskus Työterveyslaitos - Terveen työelämän edistäjä Edistämme

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017. Teematyöpajat I & II. Opetushallitus 10.11. ja 19.11.2015

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017. Teematyöpajat I & II. Opetushallitus 10.11. ja 19.11.2015 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpajat I & II Opetushallitus 10.11. ja 19.11.2015 Kerro minulle, niin unohdan. Näytä minulle, niin saatan muistaa. Ota minut mukaan, niin ymmärrän Kiinalainen

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Esitys löytyy Mollan sivuilta: Molla.ejuttu.fi Molla- media, osallisuus, lapsi. Kurkistus pienten lasten

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA ARVO hankkeen tiedottaminen tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Tiedottamisen lähtökohtana on läpinäkyvyys. Hankkeeseen liittyvän tiedotuksen tavoitteena on: edesauttaa hankkeen toteutumista lisätä

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

NÄIMME HÄMEENKYRÖSÄ ARVOSTETAA LUANTOO JA TYKÄTÄÄ KIÄRRÄTTÄÄ KESTÄVÄN KEHITYKSEN KASVATUS HÄMEENKYRÖN VARHAISKASVATUKSESSA

NÄIMME HÄMEENKYRÖSÄ ARVOSTETAA LUANTOO JA TYKÄTÄÄ KIÄRRÄTTÄÄ KESTÄVÄN KEHITYKSEN KASVATUS HÄMEENKYRÖN VARHAISKASVATUKSESSA 1 NÄIMME HÄMEENKYRÖSÄ ARVOSTETAA LUANTOO JA TYKÄTÄÄ KIÄRRÄTTÄÄ KESTÄVÄN KEHITYKSEN KASVATUS HÄMEENKYRÖN VARHAISKASVATUKSESSA MIRJA ISOAHO-ALILA 2014 Hämeenkyrön varhaiskasvatus Keke-opas Mirja Isoaho-Alila

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Lasten toiminnan dokumentointi varhaiskasvatuksessa. Mikko Mäkelä Maisteriharjoittelija VKK-Metro

Lasten toiminnan dokumentointi varhaiskasvatuksessa. Mikko Mäkelä Maisteriharjoittelija VKK-Metro Lasten toiminnan dokumentointi varhaiskasvatuksessa Mikko Mäkelä Maisteriharjoittelija VKK-Metro Dokumentointi Dokumentointi on todellisen tapahtuman, ilmiön, idean tai rakenteen tarkkaa kuvaamista, joka

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen laatukysely 2014

Varhaiskasvatuksen laatukysely 2014 Varhaiskasvatuksen laatukysely 2014 1. Lapseni ikä (129 vastaajaa) (ei osaa sanoa: 0) keskiarvo: 4.5 pienin: 1 suurin: 10 LAPSENI HOITOPAIKKA 2. Lapseni on (138 vastaajaa) (ei osaa sanoa: 0) LAPSENI HOITOPAIKKA

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Columbus- palkkausjärjestelmä Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Suomen ympäristökeskus 11.1.2008 2 1. JOHDANTO Henkilökohtainen palkka muodostuu Columbus- palkkausjärjestelmässä tehtävän vaativuuteen

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Miten me teemme arjesta antoisampaa?

Miten me teemme arjesta antoisampaa? Miten me teemme arjesta antoisampaa? Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Jyväskylä 25.-26.3.2015 Rinnakkaissessio 26.3.2015 Hanna Rousku / varhaiskasvatuksen esimies, Masku kasv.. kandidaatti (KM-opiskelija),

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Kysely opettajille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin yhdyshenkilö Yleistä Tämä toteutettu Johtamisen arviointi oli uuden Seinäjoen opetustoimen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Janne Parri Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 5 Palautteiden tiivistelmä... 6 5. Mitä mieltä olet saamastasi

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

LTOL - TOIMINTASUUNNITELMA 2016 HALLITUKSEN ESITYS 13.10.2015

LTOL - TOIMINTASUUNNITELMA 2016 HALLITUKSEN ESITYS 13.10.2015 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Vuosi 2016 on Lastentarhanopettajaliiton 97. toimintavuosi. Varhaiskasvatuslain 1. vaihe korostaa pedagogiikkaa ja lastentarhanopettajien vastuuta toiminnasta. Tästä johtuen LTOL:n

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Mahdollisuuksien Matka Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Logos-projekti 2008-2010 Ray:n tuella Päämääränä on muistisairaan

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Lapset oman elämänsä, oppimisensa ja kulttuurinsa osallisina tuottajina ja toimijoina

Lapset oman elämänsä, oppimisensa ja kulttuurinsa osallisina tuottajina ja toimijoina Lapset oman elämänsä, oppimisensa ja kulttuurinsa osallisina tuottajina ja toimijoina Tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikuntakäytäntöihin Nuori Suomi ry 13.3.2012 Seppo Sarras seppo.sarras@gmail.com

Lisätiedot

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu hanke ehipsu eskarin tulevaisuusnäyttö - hanke vuosina 2013-2014 OPH:n rahoitus laitehankintoihin

Lisätiedot

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Otsikko/ kirjoitetaan Calibri -fontilla, fontti 18-20 keskitettynä, kaksirivinen otsikko laitetaan näin Tänne sijoitetaan

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

Lippukunnanjohtajan. Tämän kortin omistaa:

Lippukunnanjohtajan. Tämän kortin omistaa: Lippukunnanjohtajan KOULUTTAUTUMISKORTTI Lippukunnanjohtajana olet vastuullisessa, mutta antoisassa pestissä. Tähän korttiin on koottu asioita, joiden osaaminen helpottaa työtäsi lippukunnanjohtajana.

Lisätiedot

SETLEMENTTI TYÖNANTAJANA

SETLEMENTTI TYÖNANTAJANA SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN VUODELTA 2012 SETLEMENTTI TYÖNANTAJANA JYVÄLÄN SETLEMENTTI RY - Jyvälä on vastuullinen työnantaja Sairauspoissaolojen määrä ei poikkea valtakunnan keskiarvosta

Lisätiedot

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan keinoin Mitä ajattelet ja sanot minusta, sitä luulet minusta; sinä olet sellainen minulle miten minut näet. Usko kuitenkin, että mitä

Lisätiedot

Osaamiskartoituksen tulokset ja raportointi

Osaamiskartoituksen tulokset ja raportointi Osaamiskartoituksen tulokset ja raportointi Tarja Turunen Päiväkodin johtaja Jani Munne Projektipäällikkö Osaamiskartoituksen vaiheet 1. Yrityksen perustaminen tietokantaan 2. Kartoituksen rakentaminen

Lisätiedot

LÄMPÖLUX. Asiakastyytyväisyystutkimus syksy 2014

LÄMPÖLUX. Asiakastyytyväisyystutkimus syksy 2014 LÄMPÖLUX Asiakastyytyväisyystutkimus syksy 2014 Tyytyväisyys Lämpöluxiin ja toiminnan osa-alueisiin 5=erittäin tyytyväinen 4 3 2 1=erittäin tyytymätön Eos Keskiarvo Kokonaistyytyväisyys 37 45 13 120 4,15

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM TERVETULOA! Ohjelma: sivu 1/2 Klo 10.00 10.10 Päivän avaus Heidi Gerdt, erikoissuunnittelija

Lisätiedot