LOPPURAPORTTI JOHTAJUUS JA VARHAISKASVATUKSEN LAATU PROJEKTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOPPURAPORTTI JOHTAJUUS JA VARHAISKASVATUKSEN LAATU PROJEKTI"

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI JOHTAJUUS JA VARHAISKASVATUKSEN LAATU PROJEKTI Eeva Hujala ja Elina Fonsén Tampereen yliopisto Varhaiskasvatuksen yksikkö 2009

2 Sisältö Tiivistelmä Hankkeen lähtökohdat Johtamisen tutkimuksesta Varhaiskasvatuksen laatu Työhyvinvointi Tutkimuksen toteuttaminen ja tulosten sovellettavuus Tutkimuksen suunnitteluprosessi Tulosten hyöty ja sovellettavuus Tutkimustehtävät ja menetelmä Hankkeen keskeiset tulokset Varhaiskasvatuksen laatu Työhyvinvointi ja johtajuus Varhaiskasvatuksen laadun, johtajuuden ja työhyvinvoinnin yhteistarkastelu Pohdinta Lähteet ja kirjallisuus... 18

3 Tiivistelmä Johtajuus ja varhaiskasvatuksen laatu projekti toteutettiin 12 kunnan (Tampere, Lappeenranta, Porvoo, Kajaani, Lohja, Kerava, Kirkkonummi, Espoon ruotsinkielinen päivähoito, Kouvola, Kempele, Liperi ja Kokemäki) ja Tampereen yliopiston yhteishankkeena. Rahoittajana toimi Työsuojelurahasto yhdessä kuntien kanssa. Lähtökohtana ja taustateoriana kehittämishankkeessa toimii Päivähoidon laadunarviointimalli (Hujala, Parrila, Lindberg, Nivala, Tauriainen & Vartiainen 1999). Johtajuustutkimus ja työhyvinvointitutkimus luovat viitekehystä tutkimukselle. Oletuksena on varhaiskasvatuksen laadun, johtajuuden ja työhyvinvoinnin yhteys. Varhaiskasvatuksen henkilöstö, joka kokee työnsä mielekkääksi ja merkitykselliseksi sekä laadukkaasti toteutetuksi viihtyy työssään. Työhyvinvointi ja työssäviihtyminen puolestaan kannustavat henkilöstöä ja luovat varhaiskasvatuksen laadukkuudelle oleellisen tärkeän ja hyvän ilmapiirin. Laadukas varhaiskasvatus tarvitsee laadukasta johtajuutta. Kasvatusyhteisön johtajuudessa pedagoginen johtajuus on keskeinen johtajuuden sisältö. Myös johtajuuden jakaminen on osoittautunut merkittäväksi tekijäksi työhyvinvoinnin ja laadun taustalla varhaiskasvatushenkilöstölle. Tutkimus toteutettiin sähköisen e lomakkeen avulla ja tilastolliset analyysit tehtiin SPSSohjelmalla. Tutkimukseen osallistuvat kunnat määrittelivät itse missä tarkkuudessa haluavat tutkimuksen tulostuksen. Aineisto tuotiin yksikkö ja ryhmäkohtaiseen tarkasteluun. Vertailukohtana käytettiin koko Suomen laajuista 2000 luvulla kerättyä verrokkiaineistoa. Nyt toteutetussa tutkimuksessa havaintoja tallennettiin vanhempien osalta 2360 lapsen varhaiskasvatuksen laadusta ja yhdessä verrokkiaineiston kanssa havaintoja kertyi Henkilöstön havaintoja tallentui tässä tutkimuksessa 4797 lapsen varhaiskasvatuksen laadusta ja yhteishavaintomäärä valtakunnallisen aineiston osalta oli Työhyvinvoinnin ja johtajuuden mittauksessa havaintoja tallentui 1026 kasvatushenkilöstön jäseneltä. Varhaiskasvatushenkilöstöä tutkimukseen osallistui päiväkotien päivähoitoryhmistä sekä esiopetusryhmistä, perhepäivähoidosta ja ryhmäperhepäivähoidosta. Varhaiskasvatuksen laatua voidaan pitää hyvänä. Laadun arviointi toteutettiin asteikolla 1 5, jossa 1 kuvaa matalaa latutasoa ja 5 korkeaa laatutasoa. Vanhempien arvioimana kaikkien muuttujien keskiarvoksi muodostui 4,23. Henkilöstön arvioimana laadun kokonaiskeskiarvo oli vielä korkeampi 4,29. Työhyvinvoinnin ja johtajuuden arviointi oli hieman alhaisempi, mutta kuitenkin hyvää tasoa. Kaikkien muuttujien keskiarvoksi muodostui 3,94. Kehittämisen kohteita löytyi valtakunnallisella tasolla mm. sijaisjärjestelyissä, johtajuuden jakamisessa ja pitkäkestoisen leikin mahdollistamisessa päivähoidon pedagogiikassa. Työnohjauksen puute sekä kentän ja ylemmän johdon välinen tiedonkulku nousivat työhyvinvoinnin kehittämisen kohteiksi. Tutkimuskunnat saivat omaan käyttöönsä kunta, yksikkö ja hoitomuotokohtaiset arvioinnit, joista yksikkökohtaisen variaation kautta saatiin tietoa kunkin yksikön ja kunnan varhaiskasvatuksen laadun suhteesta valtakunnalliseen laatutasoon. Näin saatiin tietoon kuntakohtaiset vahvuudet ja kehittämiskohteet kehittämissuunnitelmien pohjaksi. Hankkeen avulla pyrittiin lisäämään kuntien varhaiskasvatuksen johtajien verkostoitumista ja osaamisen vahvistamista. Johtajien verkostoituminen tuo lisäarvoa myös vertaistuen keinoin. Valtakunnallisena varhaiskasvatuksen johtajien verkostoitumisen keinona tuotettiin osittain hankkeen tulosten ja osallistujakuntien edustajien tuottaman tiedon tuella Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi konferenssi. 1

4 Hankkeeseen osallistuneiden kuntien edustajat ilmaisivat kunnissa olevan tarvetta pysyvämmälle arviointijärjestelmälle varhaiskasvatuksen laadun ja työhyvinvoinnin kehittämisen perustaksi. Arviointijärjestelmä vakiintuneena toimintamuotona, laadun ja työhyvinvoinnin hallinnan välineenä jäntevöittää esimiesten työtä ja tukee laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamista sekä työhyvinvointia lisäämällä henkilöstön työnhallinnan tunnetta. 2

5 1 Hankkeen lähtökohdat Johtajuus ja varhaiskasvatuksen laatu, on Varhaiskasvatus muutoksessa projektin toinen osa. Ensimmäinen osan Kasvatus ja opetusalan johtajuus tarkasteli päivähoidon perustehtävästä käytävää johtamispuhetta sekä arvioi johtamisen luonnetta, roolia ja vastuualueita johtajuuden eri tasoilla kunnissa. Nyt toteutettu tutkimuskokonaisuuden toinen osa, Johtajuus ja varhaiskasvatuksen laatu tutkii päivähoidon johtajuuden tuottamaa varhaiskasvatuksen laatua kunnissa ja arvioi perustehtävän laadun ja johtamisen sekä työhyvinvoinnin välisiä kytkentöjä. Saatujen tutkimustulosten avulla voidaan kehittää varhaiskasvatuksen johtajuutta, parantaa varhaiskasvatuksen laatua ja edistää henkilöstön työhön sitoutumista ja sitä kautta työn merkityksellisyyden kokemista ja työyhteisön hyvinvointia. Hanke on Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksen varhaiskasvatusyksikön ja Työsuojelurahaston sekä 12 kunnan yhteistyössä toteuttama. 1.1 Johtamisen tutkimuksesta Päivähoidon arkikielessä johtajuus tai johtaminen yhdistetään päiväkodin johtajiin ja heidän työhönsä ja asemaansa. Päiväkodin ulkopuolinen johtajuus nähdään hallinnointina ohjauksena, valvontana ja määräyksinä. Näiden kahden alueen päiväkodin sisäisen johtajuuden ja toiminnan hallinnollisen ohjauksen ei ole nähty riittävästi olevan yhteydessä toisiinsa (Hujala & Lindberg 1998). Ulkomaisissa varhaiskasvatuksen tutkimuksissa (Jorde Bloom, 1992; Rodd, 1998; Culkin, 2000) johtajuutta on tarkasteltu pääasiassa mikrotason ilmiönä, jolloin tutkimuskohteina ovat olleet itse johtajat (Jorde Bloom & Sheerer, 1992; Hayden 1998; Jorde Bloom, 2000; Morgan, 2000; VanderVen, 2000). Suomalaisen varhaiskasvatuksen johtamistutkimuksen tarkastelukulma on laajempi, johtajuutta on tutkittu sen yhteiskunnallisessa kontekstissa (Nivala 1998; 1999, Karila 2004; Puroila 2004). Nivala on kehittänyt johtajuustutkimuksen teoreettiseksi viitekehykseksi kontekstuaalisen johtajuusmallin (Nivala 1998; 1999), mikä antaa kehyksen analysoida johtajuutta sekä mikro että makrotasoisena, kulttuurisena ilmiönä. Nivala (2001) näkee päivähoidon johtajuuden päivähoidon hoito ja kasvatustehtävän toteuttamisen ja johtamisen rakenteiden 3

6 välisenä vuorovaikutuksena. Johtamisella on siten merkittävä rooli sekä lasten että henkilöstön elämänlaadun kannalta. Tutkimuksia johtajuuden ja laadun välisistä kytkennöistä ei juuri ole tehty suomalaisessa päivähoidossa. Vartiainen (1994) on selvittänyt johtajuuden perustaksi päivähoidon tuloksellisuusarviointia. Parrila (2005) on perhepäivähoitotutkimuksessaan sivunnut johtajuuden ja varhaiskasvatuksen laadun välistä yhteyttä. Hän päätyy tuloksissaan siihen, että työntekijät, jotka tekevät laadukasta työtä, vaativat siihen myös ohjausta ja tukea. Laadun kehittäminen johtajuuden avulla edellyttää johtajuuden systemaattisuutta siten, että johtajuus tavoittaa koko työyhteisön. Suomalaisen päivähoidon johtajuutta on arvioitu kansainvälisessä johtajuustutkimuksessa (Hujala & Puroila 1998a; Nivala & Hujala 2002), jossa on selvitetty päivähoidon parissa toimivien näkemyksiä johtajuudesta, sen luonteesta ja merkityksestä sekä johtajuuteen liittyvistä rooleista ja vastuista. Tutkimus toteutettiin Australiassa, Iso Britanniassa, Venäjällä, USA:ssa ja Suomessa. Tulosten mukaan johtamisen konteksti määrittää johtamispuhetta ja johtamiskulttuuria. Suomalaista päivähoidon johtamista koskevat tulokset osoittivat, että johtajuuteen liittyvät tehtävät ja velvollisuudet osoittautuivat epäselviksi miltei kaikilla johtajuuden tasoilla päivähoidossa. Tutkimuksen nostamana haasteena päivähoidolle on johtajuuden kytkeminen entistä tietoisemmin päivähoidon perustehtävään. Varhaiskasvatuksen laatu, henkilöstön työhyvinvointi ja johtajuus ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Varhaiskasvatustyön laadukas toteuttaminen ja henkilöstön työhyvinvointi edellyttävät koko organisaation jaettua näkemystä organisaation perustehtävästä ja sen edellytyksistä (ks. Juuti & Vuorela 2004). Laadukas kasvatustyö ja henkilöstön osaamisen kehittäminen edellyttävät korkeaa kollektiivista tietoisuutta organisaation suunnasta ja keinoista sekä toiminnan jatkuvaa arviointia (ks. Viitala 2004). Tässä tutkimuksessa johtajuus määritellään päivähoidon toimijoiden sitouttamisena varhaiskasvatustyön tavoitteelliseen kehittämiseen ja vastuunottamisena varhaiskasvatuksen laadukkaasta toteutumisesta (Hujala, Parrila, Lindberg, Nivala, Tauriainen & Vartiainen 1999). 1.2Varhaiskasvatuksen laatu Laadunarviointi tekee varhaiskasvatuksen, sen tavoitteet ja toteuttamisen näkyväksi. Se kertoo siitä, mitä varhaiskasvatuksessa pidetään tärkeänä, miten lapsiin suhtaudutaan ja minkälaisia pedagogisia käytäntöjä toteutetaan. Laadunarviointi myös mahdollistaa vanhempien osallistumisen kasvatusta koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon. Se antaa perheille lapset mukaan lukien, 4

7 päivähoitohenkilöstölle ja hallinnolle yhteisen perustan ja käsitteet keskustella päivähoitokasvatuksesta, sen tavoitteista, vahvuuksista ja kehittämishaasteista. Laadun ja sen arvioinnin ympärille on syntynyt monia koulukuntia. Toiset ovat sitä mieltä, että laatu on subjektiivinen asia, eikä sitä voida lainkaan määritellä eikä arvioida. Toiset taas ovat sitä mieltä, että laatua voidaan arvioida, mutta vain päivähoidon tavoitteiden pohjalta. Professionaalisen paradigman kannattajat puolestaan sanovat, että arviointi perustuu asiantuntijatietoon (Phillips 1987). Uusimpana näkökulmana on inklusiivinen laadunarvioinnin paradigma, mikä haastaa edellä olevat näkökulmat laatukeskusteluun (Tauriainen 2000). Se ottaa samanaikaisesti huomioon sekä päivähoitotoiminnan tavoitteet, asiantuntijatiedon että sen tosiasian että laatukäsitykset ovat aina myös kulttuurisia ja subjektiivisia. Tässä tutkimuksessa varhaiskasvatuksen laadunarviointi perustuu inklusiiviseen laadun arvioinnin paradigmaan jossa yhdistyvät varhaiskasvatuksen tutkimus ja teoria, yhteiskunnan arvot sekä päivähoidon toimijoiden näkökulma. Palvelutaso Puitetekijät Välillisesti ohjaavat tekijät Prosessi tekijät Vaikutukset Saatavuus Riittävyys Henkilöstön ja lasten välinen suhdeluku Lapsiryhmän koko Lapsiryhmän rakenne Ihmissuhteiden pysyvyys Fyysinen ympäristö Henkilöstön ja vanhempien välinen yhteistyö Yhteistyö muiden tahojen kanssa Henkilöstön keskinäinen yhteistyö Henkilöstön hyvinvointi Henkilöstön koulutus ja ammatillinen kasvu Hallinto ja johtajuus Fyysinen hyvinvointi Fyysinen hyvinvointi Aikuinen lapsi Aikuinen lapsi vuorovaikutus vuorovaikutus Vertaisvuorovaikutus Vertaisvuorovaikutus Lapsilähtöinen toiminta Lapsilähtöinen toiminta Toiminnan suunnittelu Toiminnan suunnittelu ja arviointi ja arviointi Inklusiivinen toiminta Inklusiivinen toiminta Lapsen myönteiset kokemukset Lapsen kasvu, kehitys ja oppiminen Vanhempien tyytyväisyys Kuvio 1. Päivähoidon laadun arviointimalli Päivähoidon laadunarvioinnin lähtökohta on palvelutason arviointi eli sen, onko päivähoitoa riittävästi saatavilla (kuvio 1). Päivähoidon toimivuuden laatua arvioitaessa voidaan erottaa laatua säätelevät puitetekijät, jotka ovat ehtoja laadullisen kasvatuksen toteuttamiselle, toiminnallisesti laatua säätelevät välilliset tekijät, itse kasvatusprosessi ja kasvatuksen sisältötekijät ja vaikuttavuustekijät. Näiden kaikkien laatua voidaan tarkastella erikseen ja yhdessä nämä muodostavat kokonaisvaltaisen laadun arvioinnin kehyksen. Inklusiivisen laadunarvioinnin näkökulma tarkoittaa, että vanhemmat, lapset ja henkilöstö yhdessä päättävät, mitä he pitävät tärkeänä hoitopaikan kasvatuskäytännöissä. (Hujala, Parrila, Lindberg, Nivala, Tauriainen & Vartiainen 1999). 5

8 1.3 Työhyvinvointi Päivähoitohenkilöstön työhyvinvointi ja varhaiskasvatuksen laatu ovat kiinteässä yhteydessä. Henkilöstö, joka kokee työnsä mielekkääksi ja merkitykselliseksi sekä laadukkaasti toteutetuksi viihtyy työssään. Työhyvinvointi ja työssäviihtyminen puolestaan innostavat henkilöstöä tekemään parhaansa ja luovat varhaiskasvatuksen laadukkuudelle oleellisen tärkeän hyvän ilmapiiri. Ollakseen laadukasta varhaiskasvatus tarvitsee laadukasta johtajuutta. Pedagoginen johtajuus on keskeisellä sijalla kasvatusyhteisön johtajuudessa (Fonsén 2008). Työn hallinnan tunne on merkittävä tekijä työhyvinvoinnin taustalla. Sitä voidaan tukea työn vaatimusten ja hallintakyvyn vastaavuudella. Työn sisällöllinen arviointi ja siitä lähtevä kehittämisen tarpeiden tunnistaminen toimivat työnhallintaa edistävinä tekijöinä (Hämäläinen & Lantta 2008). Juuti (2002) ja Salojärvi (2006, 51) korostavat ihmisten työhyvinvoinnin yhtenä perusedellytyksenä olevan työn sisällöllisen hallinnan ja ajantasaisen osaamisen. Keskeinen pelkotekijä ihmisillä on oman osaamisen riittämättömyys organisaation vaatimustasoon nähden. Työnhallinnan tunteen saavuttaminen puolestaan laskee merkittävästi työssä koettua stressiä. Työelämän hierarkioiden madaltumisen kautta syntynyt jaetun johtajuuden kulttuuri nostaa työn vaatimustasoa. Johtajuuden jakamisella on myös lisätty henkilöstön vastuuta. Osaamisen varmistaminen on yksi keskeinen johtajuuden tehtävä. (Salojärvi 2006). Osaamisen varmistamisen keinoja ovat täydennyskoulutus, oppimista tukeva ilmapiiri ja osaamisen jakaminen työyhteisössä. Osaamisen kehittäminen toimii työhyvinvointia kohentavasti lisäämällä luottamuksen tunnetta organisaatiota kohtaan. Henkilöstö kokee jatkuvuuden tunnetta, kun heidän osaamistaan halutaan kehittää. Syntyy tunne siitä, että heidän osaamistaan tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa. Osaamisen kehittämisen on todettu lisäävän myös yhteisöllisyyden tunnetta työyhteisön jäsenten kesken. Yhteiset koulutuspäivät voivat toimia jopa enemmän yhteisöllisyyttä vahvistavina kuin TYKY päivät. (Salojärvi 2006). 6

9 2 Tutkimuksen toteuttaminen ja tulosten sovellettavuus 2.1Tutkimuksen suunnitteluprosessi Tutkimusprojektin 1. osan suunnitteluprosessi käynnistyi vuoden 2005 syksyllä yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Kevään 2006 aikana otettiin yhteyttä kuntiin haarukoiden niiden halukkuutta olla mukana tutkimuksessa. Kesällä 2006 järjestettiin tutkimukseen halukkaaksi ilmoittautuneiden kuntien edustajille hankkeen tiedotus ja keskustelupäivä Tampereen yliopistolla. Tilaisuudessa päätettiin tutkimushankkeen 1. osan käynnistämisestä kuntien omarahoituksen turvin. Yhteistyö alkoi kuntien kanssa elokuussa 2006 ja tutkimushankkeen 1. osa päättyi kesäkuun 2008 lopussa. Kunnat kokivat yhteistyön oppivan verkoston mukaisesti hyödylliseksi ja tarpeelliseksi. Tutkimushankkeen 2. osassa jatkettiin hyvää yhteistyötä ja hyödynnettiin projektissa syntynyttä verkostoa. 12 kuntaa sitoutui jatkamaan yhteistyötä tutkimushankkeen 2. osassa. Kunnat ovat: Tampere, Lappeenranta, Porvoo, Kajaani, Lohja, Kerava, Kirkkonummi, Espoo (ruotsinkielinen päivähoito), Kouvola, Kempele, Liperi ja Kokemäki. Hanke käynnistettiin elokuussa 2008 kuntien edustajien ja yliopiston tutkimusryhmän yhteisellä johtoryhmän kokouksella. 2.2Tulosten hyöty ja sovellettavuus Projekti tuottaa kuntakohtaista tietoa varhaiskasvatuksen laadusta ja antaa perustaa arvioida omia hallintoratkaisuja ja niiden vahvuuksia, heikkouksia ja toimivuutta päivähoidon johtamisessa ja laadun hallinnassa. Tutkimuksen kohteena olevat kunnat sijaitsevat eri puolilla Suomea ja ovat sekä asukasluvultaan että päivähoidossa olevien lasten määrältään erisuuruisia. Näin tutkimuksen tulokset ovat sovellettavissa päivähoitotyön kehittämisen ja koulutuksen perustaksi erilaisissa kunnissa. Kuntakohtaisten tulosten pohjalta kunnat laativat projektin kehittämis ja suunnittelupäivässä kunta ja asiantuntijaverkoston tuen avulla varhaiskasvatuksen laadun johtamisen ja työn kehittämisen kehittämisohjelman. Tulosten pohjalta pyritään arvioimaan kunnissa esimiesosaamista, joka tukee työyhteisön toimintaa ja sitä kautta perustehtävän laatua ja vaikuttavuutta sekä työyhteisöjen työhyvinvointia. 7

10 2.3Tutkimustehtävät ja menetelmä Syksyllä 2008 tutkimukseen osallistuvien kuntien varhaiskasvatusyksiköiden johtajia ja toimijoita perehdytettiin varhaiskasvatuksen laatutekijöihin ja inklusiiviseen laadun arvioinnin järjestelmään. Syksyllä 2008 toteutettiin myös tutkimuksen tiedonkeruuvaihe. Silloin suoritettiin laatumittaukset jokaisessa tutkimuksessa mukana olevassa kunnassa. Sen avulla arvioitiin kuntien päivähoidon laatua päivähoidon ammattilaisten ja lasten vanhempien toimesta. Tutkimuksen toinen mittaus Johtajuuden ja työyhteisön laadun kartoitus toteutettiin tutkijoiden ja kuntien edustajien yhteistyössä laatiman työhyvinvointia ja johtajuutta arvioivan mittarin avulla. Siinä arvioinnin toteuttivat vain varhaiskasvatusyksiköiden kasvatushenkilöstö. Päivähoidon laatua arvioitiin lapsikohtaisten laatuarviointien avulla. Käytettävä laadunarviointimittari on kehitetty Oulun yliopistossa yhteistyössä Vaasan yliopiston, Lapin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston sekä 22 kunnan kanssa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2005) voimaantulon jälkeen mittari uudistettiin vastaamaan varhaiskasvatussuunnitelman vaatimuksia. Mittari perustuu aiemmin esiteltyyn varhaiskasvatuksen laadunarviointimalliin. Hankkeen johtoryhmän edustajien kanssa mittariin tehtiin joitakin muutoksia heidän ehdotustensa pohjalta. Tutkimusaineiston analyysi toteutettiin talven aikana. Tutkimusaineiston analyysissa tiedot kuntien päivähoidon laadusta yhdistettiin aikaisemmin kerättyyn valtakunnalliseen laadunarviointi aineistoon. Työhyvinvoinnin ja johtajuus analyysin tiedot käsiteltiin varhaiskasvatusyksikkökohtaisesti ja liitettiin lopuksi yhteen varhaiskasvatuksen laadunarviointitulosten kanssa. Tutkimusaineiston koodaamiseen ja analyysiin osallistui tutkijan lisäksi avustavaa henkilökuntaa. Muun henkilöstön tehtäviin kuului mm. laadunarviointilomakkeissa annettujen vastausten koodaaminen niiden käsittelyä varten. Tutkija muokkasi tutkimuslomakkeen sähköiseksi lomakkeeksi, analysoi tutkimusaineiston ja raportoi tulokset. Tiedonkeruu toteutettiin sähköisen e lomakkeen avulla. Päiväkodeissa huolehdittiin, että kaikilla on mahdollisuus täyttää lomake Internetin kautta. Lomakkeita toimitettiin pieni osa myös paperiversiona, mutta sähköinen lomake oli ensisijainen. Tutkimuksen analyysit tehtiin SPSS ohjelmalla. Tutkimusaineiston analyysin eri vaiheissa tukena käytettiin tietotekniikan asiantuntijakonsultointia mm. tutkimustulosten saattamisessa graafiseen muotoon. Tutkimuksen vastuuhenkilön tehtävänä oli valvoa ja ohjata hankkeen toteutumista tutkimussuunnitelman mukaisesti. 8

11 Hankkeen johtoryhmä seurasi ja tuki hankkeen edistymistä ja arvioi sen tehtävää lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Hanke pyritään kytkemään STM:n ja STAKESin arviointityöhön siten, että eri tahojen työ tukee toinen toistaan. Tutkimushanke päättyi Tutkimuksen tulokset raportoitiin kevään 2009 aikana. Tutkimuksen kuntakohtaiset tulokset luovutettiin kuntien käyttöön, kuntien saadessa itsenäisesti päättää tulosten julkistamisesta omassa kunnassaan. Tiedonhankintaan liittyvä yksilötason intimiteetti ei tule julkaistuissa tutkimustuloksissa esille. Johtajuus ja varhaiskasvatuksen laatu hankkeen tavoitteena oli tiivistää entisestään kuntien välistä yhteistyötä oppivan verkoston periaatteen mukaisesti. Hankkeeseen sisältyi kaksi johtajuuden kehittämis ja suunnittelupäivää, joissa kunnat pohtivat omia johtajuuden kehittämisen suuntia tutkimustietoon ja yhteiseen työskentelyyn nojaten. Tavoitteena oli löytää työvälineitä palautteen keräämiseen ja suunniteltuun ja hallittuun työn kehittämiseen niin, että kehittämistyö strukturoi henkilöstön työtä perustyön laadun kehittämisessä. 9

12 3 Hankkeen keskeiset tulokset 3.1Varhaiskasvatuksen laatu Varhaiskasvatuksen laadunarvioinnin otoskoko oli 5529 lasta. Vanhemmilta vastauksilta palautui 2360 vastausprosentilla 43 % ja henkilöstöltä vastauksia palautui 4797 vastausprosentilla 87 %. Arviointiasteikkona laatumittauksessa käytettiin asteikkoa 1 5, jossa 1 kuvaa matalaa laatutaso ja 5 kuvaa korkeaa laatutasoa. Kaikkien laatutekijöiden arvioista yhteen laskettu keskiarvo on ns. kokonaislaatuarvio, joka kuvaa vanhempien ja henkilöstön yhteistä näkemystä varhaiskasvatuksen laadusta. Suomen varhaiskasvatuksen kokonaislaatuarvioksi muodostui 4,26, jota voidaan pitää erittäin hyvänä. Vanhempien antama kokonaislaatuarvio 4,23 on hieman matalampi kuin henkilöstön arvioima varhaiskasvatuksen kokonaislaatu 4,29. Tuloksissa on mukana koko maan aineisto, myös aikaisemmin vastaavalla lomakkeella 2000 luvulla kerätyt varhaiskasvatuksen laatuarvioinnit. Yhteensä arviointeja on vanhemmilta 7762 ja henkilöstöltä Tutkimustuloksista muodostettiin teoriapohjaisesti eri laatutekijöittäin jaoteltuna keskiarvosummamuuttujat. Varhaiskasvatuksen laadun puitetekijät saivat matalimman arvioinnin 3,90 henkilöstöltä, se on myös melko matala 4,08 vanhempien arvioimana. Vertailussa on kuitenkin huomioitava, että 4 edustaa hyvää laatutasoa. Korkeimman arvioinnin henkilöstö antaa varhaiskasvatuksen laadun välillisistä tekijöistä 4,50. Vanhempien arviointi varhaiskasvatuksen laadun välillistä tekijöistä on 4,20. Välillisistä tekijöistä erillisenä osiona on teoriasta poiketen tarkasteltu johtajuutta, mikä on käynnissä olevan kehittämishankkeen keskiössä. Henkilöstö antaa johtajuudesta arvioinnin 4,09, joka jää muita välillisiä tekijöitä huomattavasti matalammalle tasolle. Vanhempien arvioimana johtajuus saa arvion 4,16. Varhaiskasvatuksen laadun prosessitekijöiden saama arviointi ovat henkilöstön arvioimana 4,32 hieman korkeampi kuin vanhempien arvioimana 4,28. Varhaiskasvatuksen laadun vaikuttavuus saa vanhempien arvioimana erittäin hyvän arvioinnin 4,46. Henkilöstön arviointi 4,31 varhaiskasvatuksen laadun vaikuttavuustekijöistä jää matalammaksi kuin vanhempien. Tulosten tarkastelussa on huomioitava, että kyseessä on keskiarvot, kuntakohtaisissa ja yksikkökohtaisissa tuloksissa esiintyi vaihtelua. 10

13 Kun tuloksia tarkastellaan muuttujittain, varhaiskasvatuksen laadun vahvuuksina nousivat välillisten tekijöiden osalta päivähoitopaikkojen hyvä ilmapiiri sekä henkilöstön ammattitaitoisuus ja sitoutuneisuus työhön. Prosessitekijöiden kohdalta varhaiskasvatuksen laadun vahvuuksina nousivat lasten huomioiminen päivähoitoon tuomis ja hakutilanteissa. Henkilöstön arviointi tästä oli erityisen korkea. Lasten hyväksyminen sellaisina kuin ovat, lasten kaverisuhteet ja leikin tarpeen toteutuminen saivat myös korkean arvioinnin sekä vanhemmilta että henkilöstöltä. Varhaiskasvatuksen laadun vaikuttavuuden osalta vahvuuksina nousivat lasten innostuneisuus, iloisuus ja tyytyväisyys päivähoidossa oloon sekä lasten tuleminen mielellään päivähoitoon. Merkittävimmät erot vanhempien ja henkilöstön antamissa arvioinneissa näkyivät lapsikohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen liittyvissä kysymyksissä. Henkilöstön antamat arvioinnit olivat huomattavasti korkeampia kuin vanhempien. Sama suuntaus näkyi myös lapsen emotionaaliseen huomiointiin liittyvissä kysymyksissä. Pohdittavaksi jää näiden erojen syyt, onko kyseessä enemmän tiedonkulun ongelma kuin näkemyserot sisällöllisissä odotuksissa? Keskeisimpinä kehittämisen kohteina näyttävät nousevan tutkimuksen perusteella puitetekijöistä päivähoidon sijaisjärjestelyt ja päivähoidon tilojen toimivuus. Välillisten tekijöiden osalta kehittämisen kohteina tulevat esiin lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen arviointi yhdessä vanhempien kanssa, erityisesti vanhempien arvioimana ja johtajuuden sekä päätösvallan jakaminen työyhteisössä. Varhaiskasvatuksen laadun prosessitekijöiden osalta kehittämiskohteena nousivat sisällölliseen orientaatioon liittyvät kysymykset, erityisesti matemaattisten taitojen kehittämisen osalta arvio oli matala. Kehittämisen kohteina näkyivät myös lasten osallistuminen arkitoimiin ja pieniin työtehtäviin sekä pitkäkestoisen leikin mahdollistaminen. Vaikuttavuustekijöiden kohdalla selkeänä kehittämisen kohteena näkyi lapsen osallistuminen ja toiminnasta nauttiminen kädentaitojen, askartelun yms. osalta. 3.2Työhyvinvointi ja johtajuus Johtajuuden ja työhyvinvoinnin mittauksen otoskoko oli 1647 varhaiskasvatuksen henkilöstön jäsentä. Vastauksia palautui 1026 ja vastausprosentti oli 62 %. Suurin vastaajaryhmä oli päiväkotien henkilöstö, joita vastaajien joukossa oli 906, perhepäivähoitajien vastauksia tallentui 93 ja ryhmäperhepäivähoitajien 27. Arviointiasteikkona mittauksessa käytettiin asteikkoa 1 5, jossa 1 kuvaa matalaa tasoa ja 5 kuvaa korkeaa tasoa. Johtajuuden ja työhyvinvoinnin kokonaisarvio muodostuu kaikkien tekijöiden 11

14 yhteen lasketusta keskiarvosta, se on koko tutkimusaineiston osalta 3,94. Kaikkien tutkimuskuntien kohdalla johtajuuden ja työhyvinvoinnin arviointi oli matalampi kuin varhaiskasvatuksen laadusta annettu arviointi. Erotuksen suuruus oli keskimäärin 0,37. Johtajuuden ja työyhteisön kartoituksen muuttujat rakennettiin kolmeksi aihekokonaisuudeksi: 1) Pedagoginen ja henkilöstöjohtaminen, 2) Yhteisö, työhyvinvointi ja alaistaidot ja 3) Laatutekijät ja hyvinvointi. Parhaimman arvioinnin 4,02 varhaiskasvatuksen henkilöstö antaa pedagogisesta ja henkilöstö johtamisesta. Yhteisö, työhyvinvointi ja alaistaitojen summamuuttujan arvoksi muodostui 3,94 ja matalimman arvioinnin 3,86 henkilöstö antaa laatutekijät ja hyvinvointi summamuuttujan kohdalla. Muuttujittain tarkasteltuna johtajuuden ja työhyvinvoinnin vahvuuksina nousevat pedagogisen keskustelun suunnitelmat ja ryhmäkohtaisten palaverien toteutuminen sekä varhaiskasvatussuunnitelmien ja lapsikohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien vieminen käytäntöön. Tunne työn merkityksellisyydestä ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön sekä henkilöstön toiminnassa esiin tuleva yhteisten päämäärien tukeminen saavat myös korkean arvioinnin. Yhteistyön käytänteet vanhempien ja henkilöstön kanssa ovat työhyvinvointia vahvistavia tekijöitä samoin kiinnostus ammatilliseen kehittymiseen. Selkeimpinä kehittämisen kohteina työhyvinvoinnille näkyivät työnohjauksen saatavuus, ylemmän johdon ja kentän välinen tiedonkulku, johtajuuden jakamiseen liittyvät kysymykset ja organisaation rakenteen toimivuus. Myös johtajan tietoisuus ryhmien pedagogiikasta ja lapsiryhmien toimivuus näyttäytyivät kehittämisen kohteina. 3.3Varhaiskasvatuksen laadun, johtajuuden ja työhyvinvoinnin yhteistarkastelu Varhaiskasvatuksen laadun ja työhyvinvoinnin välistä yhteyttä tarkasteltiin tilastotieteellisin menetelmin. Tarkastelun kohteeksi otettiin, miten henkilöstön arviot johtajuudesta ja työhyvinvoinnista selittävät henkilöstön arvioita varhaiskasvatuksen laadusta. Menetelmänä käytettiin lineaarista regressioanalyysia. Ensimmäisessä tarkastellussa mallissa selitettiin henkilöstön kokonaislaatuarviota työhyvinvoinnin kokonaisarviolla (kuvio 2). Selitettävänä muuttujana oli siis kaikkien laatutekijöiden keskiarvo. Selittävänä muuttujana tässä mallissa oli johtajuus ja työhyvinvointimuuttujista muodostettu keskiarvomuuttuja, josta jatkossa käytetään nimitystä työhyvinvointi. Tulos osoittaa, että henkilöstön kokemus työhyvinvoinnista selittää 47 % 12

15 varhaiskasvatuksen kokonaislaadusta. Malli, jossa selittävän muuttujana on työhyvinvointi, näyttäisi siis selittävän lähes puolet henkilöstön kokonaislaatuarvioiden vaihtelusta. Kuvio 2. Henkilöstön antaman työhyvinvoinnin arvioinnin selitysaste henkilöstön antamaan varhaiskasvatuksen kokonaislaatuarviointiin Seuraavaksi on tarkasteltu, miten työhyvinvoinnin osa alueet erikseen selittävät varhaiskasvatuksen kokonaislaatuarviota (kuvio 3). Tarkasteltavaksi muodostettiin kolme erillistä mallia, jossa mahdollisia selittäviä muuttujia ovat työhyvinvoinnin eri osa alueita kuvaavat keskiarvosummamuuttujat. Selitettävänä muuttujana on edelleen kaikkien laatutekijöiden keskiarvo henkilökunnan arvioimana. Kuvio 3. Työhyvinvoinnin eri osioiden selittävyys varhaiskasvatuksen kokonaislaatuarvioon henkilökunnan arvioimana 13

16 Työhyvinvoinnin osa alueiden selittävyys varhaiskasvatuksen kokonaislaatuarvioon oli 37,5 42,3 % (kuvio 3). Selittävyysaste oli kaikkien osa alueiden kohdalla vahva. Mielenkiintoiseksi tuloksen tekee se, että selitysaste ei noussut minkään osion kohdalla erityisesti muita osioita korkeammalle. Kaikilla työhyvinvoinnin osa alueilla näyttää olevan selkeä yhteys kokonaislaatuarvioon. Työhyvinvoinnin eri osa alueiden selittävyyttä varhaiskasvatuksen laadun eri tekijöihin tarkasteltiin edelleen regressioanalyysin avulla (kuvio 4). Erillisissä analyyseissä kutakin työhyvinvoinnin osa aluetta tarkasteltiin erikseen laadun osa alueisiin. Tulostukseen kirjattiin yli 22 % selittävyysasteet. Mielenkiintoiseksi mallien tarkastelussa osoittautuu se, että kaikki työhyvinvoinnin osa alueiden arvioinnit selittävät johtajuusarvioita voimakkaasti, mutta välilliset tekijät, prosessitekijät ja vaikuttavuustekijät ei näytä selittyvän millään työhyvinvoinnin osaalueilla. Mallien perusteella voidaan päätellä, että henkilöstön arvio työhyvinvoinnista ennustaa voimakkaasti varhaiskasvatuksen laatuarvioita nimenomaan johtajuuden kautta, sillä työhyvinvointiarvio selitti varhaiskasvatuksen laatua 47 % (kuvio 2). Näyttää siltä, että työhyvinvointi kulminoituu pitkälti johtajuuden toteutumiseen, mikä entisestään nostaa johtajuuden merkitystä varhaiskasvatuksen työyhteisöissä. Työhyvinvoinnin ja varhaiskasvatuksen laadun selittävyyskysymykset nousivat mielenkiintoisella tavalla esiin, joskin monessa tapauksessa henkilöstön arvio työhyvinvoinnin laadusta perustui samoihin näkemyksiin kuin ne tekijät, jotka määrittelevät laadukasta työtä. Näitä koko aineiston tasolla nousevia yhteyksiä onkin hedelmällisintä pohtia tarkemmin päiväkotien tasolla. 14

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen laadunarviointimalli

Varhaiskasvatuksen laadunarviointimalli Varhaiskasvatuksen laadunarviointimalli Laatukriteereitä PALVELUTASO SAATAVUUS tieto erilaisista varhaiskasvatusvaihtoehdoista ja niihin hakemisesta on helposti saatavilla varhaiskasvatuspalveluja pystytään

Lisätiedot

Jaettu johtajuus -jaettua tietoisuutta, vastuuta ja toimintaa Varhaiskasvatuksen VII Johtajuusfoorumi

Jaettu johtajuus -jaettua tietoisuutta, vastuuta ja toimintaa Varhaiskasvatuksen VII Johtajuusfoorumi Jaettu johtajuus -jaettua tietoisuutta, vastuuta ja toimintaa Varhaiskasvatuksen VII Johtajuusfoorumi Johanna Heikka Tampereen yliopisto ja Macquarie University Käsitteen täsmentäminen Varhaiskasvatuksessa

Lisätiedot

Hyvä johtajuus hyvinvoiva lapsi Tampere Kestävä johtajuus -seminaari Ulla Soukainen

Hyvä johtajuus hyvinvoiva lapsi Tampere Kestävä johtajuus -seminaari Ulla Soukainen Hyvä johtajuus hyvinvoiva lapsi Tampere 8.11.2016 Kestävä johtajuus -seminaari Ulla Soukainen Taustaa Orientaatioprojekti 2008-2014 Toinen vaihe 2014-2016. Suomesta projektissa mukana Espoo, Helsinki,

Lisätiedot

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta hanke 2016-2017 Hankkeen esittely 2.9.2016 Hanketyöryhmä Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella tavoitellaan

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Liisa Heinämäki KT, erikoistutkija Stakes, Liisa Heinämäki Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 2 Kehittäminen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen VIII johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto

Varhaiskasvatuksen VIII johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto Varhaiskasvatuksen VIII johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto 2-3.4.2014 Johtajat muutoksentekijöinä Eeva Hujala Tampereen yliopisto Johtajat muutoksessa ja muutosjohtajina Eletään johtajuuden muutoksen

Lisätiedot

Tutkimuksen esittely

Tutkimuksen esittely Miten johtaja hajauttaa itsensä johtaessaan hajautettua organisaatiota? Varhaiskasvatuksen IX johtajuusfoorumi 25.-26.3.2015 Jyväskylä KT ulla.soukainen@turku.fi Tutkimuksen esittely Aineisto Haastattelu

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

Vaivaako vasu? Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja laadun kehittäminen EDUCA Elisa Helin Opetushallitus

Vaivaako vasu? Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja laadun kehittäminen EDUCA Elisa Helin Opetushallitus Vaivaako vasu? Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja laadun kehittäminen EDUCA 27.1.2017 Elisa Helin Opetushallitus Matkaa voi jatkaa vain sieltä, missä ollaan nyt. Ei sieltä, missä ei olla enää. Vain

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa OHOI- Osaamista vuorohoitoon Varhaiskasvatuslaki (2015) ja pedagogiikka Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen,

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen kehittäminen. Siimapuiston päiväkoti

Varhaiskasvatuksen kehittäminen. Siimapuiston päiväkoti Varhaiskasvatuksen kehittäminen Siimapuiston päiväkoti Nykytila VK:n kehittämisestä yksikön näkökulmasta Valtakunnallisesti koordinoimaton kehittäminen Kunnilla omat / omiin mittareihin perustuva Yksiköillä

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN JOHTAJUUS KANSALLISEN TUTKIMUKSEN VALOSSA

VARHAISKASVATUKSEN JOHTAJUUS KANSALLISEN TUTKIMUKSEN VALOSSA 443192S Johtajuus, työyhteisöt ja organisaatiot (7 op) 443192S -01 ORIENTOITUMINEN JOHTAJUUTEEN (4 op) KT Sanna Parrila p. 040-5043678, sanna.parrila@ediva.fi www.ediva.fi VARHAISKASVATUKSEN JOHTAJUUS

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus Kutsu Professuuriesitelmä 9.9.2014 Savonlinnan kampus Kutsu kuulemaan julkista esitelmää, jonka Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen, erityisesti kasvatuspsykologian professori Liisa Karlsson pitää syyskuun

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen selvittelyhanke KJY:ssä 2010

Pedagogisen johtamisen selvittelyhanke KJY:ssä 2010 Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Pedagogisen johtamisen selvittelyhanke KJY:ssä 2010 Selvittelyhankkeen tavoitteet vuodelle 2010 käynnistää pedagogisen johtamisen kehittäminen kollegiaalisena

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkostohanke Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku, Siuntio. Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi

Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkostohanke Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku, Siuntio. Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkostohanke Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku, Siuntio Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi Eeva Hujala, Veijo Nivala ja Janniina Elo Professori Eeva Hujala,

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen

Pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen Pedagogisten johtajien koulutus 30.10.2006 Pedagoginen johtaminen Opetustoiminnan tukeminen Yhteisöllisyyden muodostumisen tukeminen Tavoite I Tavoite II Oppimisen edistäminen Laadukas

Lisätiedot

Arvioinnilla luottamusta

Arvioinnilla luottamusta Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen

Lisätiedot

Osana LapsiKuopio II -hanketta ( ), syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana Tavoitteina: tukea Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin

Osana LapsiKuopio II -hanketta ( ), syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana Tavoitteina: tukea Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin Osana LapsiKuopio II -hanketta (2010-2012), syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana Tavoitteina: tukea Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin vakiintumista tuottaa liikkumisen arviointi- ja seurantamenetelmiä

Lisätiedot

Itsearviointi ja laadunhallinta

Itsearviointi ja laadunhallinta Itsearviointi ja laadunhallinta Case yliopiston koulu Joensuun normaalikoulu Johtava rehtori, KT UEF Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen itsearviointi- ja laadunhallintakäytänteet Kuopio 7.2.2017 Koulun

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana

Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Kysely kasvatustieteen opiskelijoille ja yliopistopedagogisiin koulutuksiin osallistuneille yliopisto-opettajille Mari Murtonen & Katariina Hava, Turun

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Orientaatioprojekti laadun arviointi 2012

Orientaatioprojekti laadun arviointi 2012 Orientaatioprojekti laadun arviointi 2012 Jyrki Reunamo Orientaatiokonferenssi 23.5.12 Orientaatioprojektin kotisivut: http://blogs.helsinki.fi/reunamo/ Orientaation lähteillä - varhaiskasvatuksen kehittämisprojekti

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti!

Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Tämän vuoden Valtakunnallisen Varhaiskasvatuspäivän tavoitteena on lastentarhanopettajan, varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus Jaosjohtaja Eeva-Liisa Kronqvist, Oulun yliopisto, varhaiskasvatuksen koulutus Kehittämiskoordinaattori Anu Määttä, Kuusamon kaupunki Aloitusseminaari

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

VERKOSTOISTA VOIMAA PEDAGOGISEEN JOHTAMISEEN LAATUA JA TYÖHYVINVOINTIA VARHAISKASVATUKSEEN loppuraportti

VERKOSTOISTA VOIMAA PEDAGOGISEEN JOHTAMISEEN LAATUA JA TYÖHYVINVOINTIA VARHAISKASVATUKSEEN loppuraportti VERKOSTOISTA VOIMAA PEDAGOGISEEN JOHTAMISEEN LAATUA JA TYÖHYVINVOINTIA VARHAISKASVATUKSEEN loppuraportti EEVA HUJALA JA ELINA FONSÉN Kasvatustieteiden yksikkö Tampereen yliopisto 2012 Sisällys I HANKKEEN

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Mikä määrittelee johtajuutta hajautetussa organisaatiossa?

Mikä määrittelee johtajuutta hajautetussa organisaatiossa? Mikä määrittelee johtajuutta hajautetussa organisaatiossa? Leena Halttunen, Lto, KT, yliopistonopettaja leena.halttunen@jyu.fi Rehtori-instituutti Jyväskylän yliopisto Johtajuusfoorumi VII, Tampere 18.4.2013

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Lauri Ihalainen Valtio Expo 7.5.2013 Kehittämisstrategian lähtökohdat TULEVAI- SUUDEN TYÖPAIKAT INNOVOINTI JA TUOTTA- VUUS VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ Osaamisen johtaminen

Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ Osaamisen johtaminen Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ 18.4.2013 Osaamisen johtaminen Lähtökohtia Organisaation toiminnan perusta on sille hyväksytyssä strategiassa. Osaamisen johtaminen pyrkii strategisena

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA. Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä

LAUKAAN KUNTA. Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä LAUKAAN KUNTA Varhaiskasvatussuunnitelma Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä Prosessin aloitus varhaiskasvatuksen johtoryhmässä helmikuussa 2016 Vasu-työryhmän perustaminen

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

TAITOVALMENTAJAT LASTEN TOIMINNAN TUKENA U20 MM-KISASEMINAARI 3.-4.1.2015, SOKOS HOTELLI VANTAA

TAITOVALMENTAJAT LASTEN TOIMINNAN TUKENA U20 MM-KISASEMINAARI 3.-4.1.2015, SOKOS HOTELLI VANTAA TAITOVALMENTAJAT LASTEN TOIMINNAN TUKENA U20 MM-KISASEMINAARI 3.-4.1.2015, SOKOS HOTELLI VANTAA PERUSAJATUS JA TAVOITE LASTEN KIEKKOILU ALUEVALMENTAJAT SJL TUTOR- VALMENTAJAT valmennuspäälliköt. seuravalmentajat.

Lisätiedot

Kuuden kunnan konsultoiva erityislastentarhanopettaja -toiminta 2009

Kuuden kunnan konsultoiva erityislastentarhanopettaja -toiminta 2009 Kuuden kunnan konsultoiva erityislastentarhanopettaja -toiminta 2009 Taustaa Varhaisen ja erityisen tuen tunnistamisessa, lapsen yksilöllisen suunnitelman laatimisessa ja erityispäivähoidon palveluiden

Lisätiedot

Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen. KT, lto 9.10.2010 Vaasa

Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen. KT, lto 9.10.2010 Vaasa Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen Leena Halttunen KT, lto 9.10.2010 Vaasa Esityksen sisältö Esityksen taustalla olevat tutkimukset Millaisista lähtökuopista lähdemme: Päivähoitotyö, johtajuus

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ ALKAEN

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ ALKAEN 1 (5) VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1.8.2016 ALKAEN 1 Toiminta-alue 2 Organisaatio Tuotantoalueen laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus rakentavat lapsen ja nuoren tulevaisuutta.

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Esitykseni perustuu pääosin

Esitykseni perustuu pääosin Opetustoiminnan johtaminen osana Helsingin yliopiston akateemisten johtajien työnkuvaa. Anne Nevgi 17.3.2009 Esitykseni perustuu pääosin Maija Viitasalo: pro gradu tutkielma: Opetustoiminnan johtaminen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja Ilkka Luoma yhdessä johtoryhmän kanssa TOIMINTA-AJATUS: Sosiaali- ja terveydenhuollon syvään toiminnalliseen

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden

SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi Marja-Liisa Vesterinen, Ullamaija Kauppinen ja Maria Lankoski VARHAISKASVATUSHENKILÖSTÖN NYKYISET TEHTÄVÄT, TYÖNJAKO JA OSAAMINEN SOTE-ENNAKOINNIN

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Tampere 1.9.2015 Nina Korhonen ja Heli Ketola varhaiskasvatuksen liikunnallistamisen asiantuntijat, Valo Verkoston rakenne Ohjelman

Lisätiedot

Kajaanin varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjen laadunarviointi

Kajaanin varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjen laadunarviointi Kajaanin varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjen laadunarviointi Katri Takala, Kajaanin AMK & Jarmo Liukkonen, Jyväskylän yliopisto 23.09.2014 LLP, Comenius Multilateral Project 5 17999-LLP-2011-GR-COMENIUS-CMP

Lisätiedot