LOPPURAPORTTI JOHTAJUUS JA VARHAISKASVATUKSEN LAATU PROJEKTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOPPURAPORTTI JOHTAJUUS JA VARHAISKASVATUKSEN LAATU PROJEKTI"

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI JOHTAJUUS JA VARHAISKASVATUKSEN LAATU PROJEKTI Eeva Hujala ja Elina Fonsén Tampereen yliopisto Varhaiskasvatuksen yksikkö 2009

2 Sisältö Tiivistelmä Hankkeen lähtökohdat Johtamisen tutkimuksesta Varhaiskasvatuksen laatu Työhyvinvointi Tutkimuksen toteuttaminen ja tulosten sovellettavuus Tutkimuksen suunnitteluprosessi Tulosten hyöty ja sovellettavuus Tutkimustehtävät ja menetelmä Hankkeen keskeiset tulokset Varhaiskasvatuksen laatu Työhyvinvointi ja johtajuus Varhaiskasvatuksen laadun, johtajuuden ja työhyvinvoinnin yhteistarkastelu Pohdinta Lähteet ja kirjallisuus... 18

3 Tiivistelmä Johtajuus ja varhaiskasvatuksen laatu projekti toteutettiin 12 kunnan (Tampere, Lappeenranta, Porvoo, Kajaani, Lohja, Kerava, Kirkkonummi, Espoon ruotsinkielinen päivähoito, Kouvola, Kempele, Liperi ja Kokemäki) ja Tampereen yliopiston yhteishankkeena. Rahoittajana toimi Työsuojelurahasto yhdessä kuntien kanssa. Lähtökohtana ja taustateoriana kehittämishankkeessa toimii Päivähoidon laadunarviointimalli (Hujala, Parrila, Lindberg, Nivala, Tauriainen & Vartiainen 1999). Johtajuustutkimus ja työhyvinvointitutkimus luovat viitekehystä tutkimukselle. Oletuksena on varhaiskasvatuksen laadun, johtajuuden ja työhyvinvoinnin yhteys. Varhaiskasvatuksen henkilöstö, joka kokee työnsä mielekkääksi ja merkitykselliseksi sekä laadukkaasti toteutetuksi viihtyy työssään. Työhyvinvointi ja työssäviihtyminen puolestaan kannustavat henkilöstöä ja luovat varhaiskasvatuksen laadukkuudelle oleellisen tärkeän ja hyvän ilmapiirin. Laadukas varhaiskasvatus tarvitsee laadukasta johtajuutta. Kasvatusyhteisön johtajuudessa pedagoginen johtajuus on keskeinen johtajuuden sisältö. Myös johtajuuden jakaminen on osoittautunut merkittäväksi tekijäksi työhyvinvoinnin ja laadun taustalla varhaiskasvatushenkilöstölle. Tutkimus toteutettiin sähköisen e lomakkeen avulla ja tilastolliset analyysit tehtiin SPSSohjelmalla. Tutkimukseen osallistuvat kunnat määrittelivät itse missä tarkkuudessa haluavat tutkimuksen tulostuksen. Aineisto tuotiin yksikkö ja ryhmäkohtaiseen tarkasteluun. Vertailukohtana käytettiin koko Suomen laajuista 2000 luvulla kerättyä verrokkiaineistoa. Nyt toteutetussa tutkimuksessa havaintoja tallennettiin vanhempien osalta 2360 lapsen varhaiskasvatuksen laadusta ja yhdessä verrokkiaineiston kanssa havaintoja kertyi Henkilöstön havaintoja tallentui tässä tutkimuksessa 4797 lapsen varhaiskasvatuksen laadusta ja yhteishavaintomäärä valtakunnallisen aineiston osalta oli Työhyvinvoinnin ja johtajuuden mittauksessa havaintoja tallentui 1026 kasvatushenkilöstön jäseneltä. Varhaiskasvatushenkilöstöä tutkimukseen osallistui päiväkotien päivähoitoryhmistä sekä esiopetusryhmistä, perhepäivähoidosta ja ryhmäperhepäivähoidosta. Varhaiskasvatuksen laatua voidaan pitää hyvänä. Laadun arviointi toteutettiin asteikolla 1 5, jossa 1 kuvaa matalaa latutasoa ja 5 korkeaa laatutasoa. Vanhempien arvioimana kaikkien muuttujien keskiarvoksi muodostui 4,23. Henkilöstön arvioimana laadun kokonaiskeskiarvo oli vielä korkeampi 4,29. Työhyvinvoinnin ja johtajuuden arviointi oli hieman alhaisempi, mutta kuitenkin hyvää tasoa. Kaikkien muuttujien keskiarvoksi muodostui 3,94. Kehittämisen kohteita löytyi valtakunnallisella tasolla mm. sijaisjärjestelyissä, johtajuuden jakamisessa ja pitkäkestoisen leikin mahdollistamisessa päivähoidon pedagogiikassa. Työnohjauksen puute sekä kentän ja ylemmän johdon välinen tiedonkulku nousivat työhyvinvoinnin kehittämisen kohteiksi. Tutkimuskunnat saivat omaan käyttöönsä kunta, yksikkö ja hoitomuotokohtaiset arvioinnit, joista yksikkökohtaisen variaation kautta saatiin tietoa kunkin yksikön ja kunnan varhaiskasvatuksen laadun suhteesta valtakunnalliseen laatutasoon. Näin saatiin tietoon kuntakohtaiset vahvuudet ja kehittämiskohteet kehittämissuunnitelmien pohjaksi. Hankkeen avulla pyrittiin lisäämään kuntien varhaiskasvatuksen johtajien verkostoitumista ja osaamisen vahvistamista. Johtajien verkostoituminen tuo lisäarvoa myös vertaistuen keinoin. Valtakunnallisena varhaiskasvatuksen johtajien verkostoitumisen keinona tuotettiin osittain hankkeen tulosten ja osallistujakuntien edustajien tuottaman tiedon tuella Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi konferenssi. 1

4 Hankkeeseen osallistuneiden kuntien edustajat ilmaisivat kunnissa olevan tarvetta pysyvämmälle arviointijärjestelmälle varhaiskasvatuksen laadun ja työhyvinvoinnin kehittämisen perustaksi. Arviointijärjestelmä vakiintuneena toimintamuotona, laadun ja työhyvinvoinnin hallinnan välineenä jäntevöittää esimiesten työtä ja tukee laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamista sekä työhyvinvointia lisäämällä henkilöstön työnhallinnan tunnetta. 2

5 1 Hankkeen lähtökohdat Johtajuus ja varhaiskasvatuksen laatu, on Varhaiskasvatus muutoksessa projektin toinen osa. Ensimmäinen osan Kasvatus ja opetusalan johtajuus tarkasteli päivähoidon perustehtävästä käytävää johtamispuhetta sekä arvioi johtamisen luonnetta, roolia ja vastuualueita johtajuuden eri tasoilla kunnissa. Nyt toteutettu tutkimuskokonaisuuden toinen osa, Johtajuus ja varhaiskasvatuksen laatu tutkii päivähoidon johtajuuden tuottamaa varhaiskasvatuksen laatua kunnissa ja arvioi perustehtävän laadun ja johtamisen sekä työhyvinvoinnin välisiä kytkentöjä. Saatujen tutkimustulosten avulla voidaan kehittää varhaiskasvatuksen johtajuutta, parantaa varhaiskasvatuksen laatua ja edistää henkilöstön työhön sitoutumista ja sitä kautta työn merkityksellisyyden kokemista ja työyhteisön hyvinvointia. Hanke on Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksen varhaiskasvatusyksikön ja Työsuojelurahaston sekä 12 kunnan yhteistyössä toteuttama. 1.1 Johtamisen tutkimuksesta Päivähoidon arkikielessä johtajuus tai johtaminen yhdistetään päiväkodin johtajiin ja heidän työhönsä ja asemaansa. Päiväkodin ulkopuolinen johtajuus nähdään hallinnointina ohjauksena, valvontana ja määräyksinä. Näiden kahden alueen päiväkodin sisäisen johtajuuden ja toiminnan hallinnollisen ohjauksen ei ole nähty riittävästi olevan yhteydessä toisiinsa (Hujala & Lindberg 1998). Ulkomaisissa varhaiskasvatuksen tutkimuksissa (Jorde Bloom, 1992; Rodd, 1998; Culkin, 2000) johtajuutta on tarkasteltu pääasiassa mikrotason ilmiönä, jolloin tutkimuskohteina ovat olleet itse johtajat (Jorde Bloom & Sheerer, 1992; Hayden 1998; Jorde Bloom, 2000; Morgan, 2000; VanderVen, 2000). Suomalaisen varhaiskasvatuksen johtamistutkimuksen tarkastelukulma on laajempi, johtajuutta on tutkittu sen yhteiskunnallisessa kontekstissa (Nivala 1998; 1999, Karila 2004; Puroila 2004). Nivala on kehittänyt johtajuustutkimuksen teoreettiseksi viitekehykseksi kontekstuaalisen johtajuusmallin (Nivala 1998; 1999), mikä antaa kehyksen analysoida johtajuutta sekä mikro että makrotasoisena, kulttuurisena ilmiönä. Nivala (2001) näkee päivähoidon johtajuuden päivähoidon hoito ja kasvatustehtävän toteuttamisen ja johtamisen rakenteiden 3

6 välisenä vuorovaikutuksena. Johtamisella on siten merkittävä rooli sekä lasten että henkilöstön elämänlaadun kannalta. Tutkimuksia johtajuuden ja laadun välisistä kytkennöistä ei juuri ole tehty suomalaisessa päivähoidossa. Vartiainen (1994) on selvittänyt johtajuuden perustaksi päivähoidon tuloksellisuusarviointia. Parrila (2005) on perhepäivähoitotutkimuksessaan sivunnut johtajuuden ja varhaiskasvatuksen laadun välistä yhteyttä. Hän päätyy tuloksissaan siihen, että työntekijät, jotka tekevät laadukasta työtä, vaativat siihen myös ohjausta ja tukea. Laadun kehittäminen johtajuuden avulla edellyttää johtajuuden systemaattisuutta siten, että johtajuus tavoittaa koko työyhteisön. Suomalaisen päivähoidon johtajuutta on arvioitu kansainvälisessä johtajuustutkimuksessa (Hujala & Puroila 1998a; Nivala & Hujala 2002), jossa on selvitetty päivähoidon parissa toimivien näkemyksiä johtajuudesta, sen luonteesta ja merkityksestä sekä johtajuuteen liittyvistä rooleista ja vastuista. Tutkimus toteutettiin Australiassa, Iso Britanniassa, Venäjällä, USA:ssa ja Suomessa. Tulosten mukaan johtamisen konteksti määrittää johtamispuhetta ja johtamiskulttuuria. Suomalaista päivähoidon johtamista koskevat tulokset osoittivat, että johtajuuteen liittyvät tehtävät ja velvollisuudet osoittautuivat epäselviksi miltei kaikilla johtajuuden tasoilla päivähoidossa. Tutkimuksen nostamana haasteena päivähoidolle on johtajuuden kytkeminen entistä tietoisemmin päivähoidon perustehtävään. Varhaiskasvatuksen laatu, henkilöstön työhyvinvointi ja johtajuus ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Varhaiskasvatustyön laadukas toteuttaminen ja henkilöstön työhyvinvointi edellyttävät koko organisaation jaettua näkemystä organisaation perustehtävästä ja sen edellytyksistä (ks. Juuti & Vuorela 2004). Laadukas kasvatustyö ja henkilöstön osaamisen kehittäminen edellyttävät korkeaa kollektiivista tietoisuutta organisaation suunnasta ja keinoista sekä toiminnan jatkuvaa arviointia (ks. Viitala 2004). Tässä tutkimuksessa johtajuus määritellään päivähoidon toimijoiden sitouttamisena varhaiskasvatustyön tavoitteelliseen kehittämiseen ja vastuunottamisena varhaiskasvatuksen laadukkaasta toteutumisesta (Hujala, Parrila, Lindberg, Nivala, Tauriainen & Vartiainen 1999). 1.2Varhaiskasvatuksen laatu Laadunarviointi tekee varhaiskasvatuksen, sen tavoitteet ja toteuttamisen näkyväksi. Se kertoo siitä, mitä varhaiskasvatuksessa pidetään tärkeänä, miten lapsiin suhtaudutaan ja minkälaisia pedagogisia käytäntöjä toteutetaan. Laadunarviointi myös mahdollistaa vanhempien osallistumisen kasvatusta koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon. Se antaa perheille lapset mukaan lukien, 4

7 päivähoitohenkilöstölle ja hallinnolle yhteisen perustan ja käsitteet keskustella päivähoitokasvatuksesta, sen tavoitteista, vahvuuksista ja kehittämishaasteista. Laadun ja sen arvioinnin ympärille on syntynyt monia koulukuntia. Toiset ovat sitä mieltä, että laatu on subjektiivinen asia, eikä sitä voida lainkaan määritellä eikä arvioida. Toiset taas ovat sitä mieltä, että laatua voidaan arvioida, mutta vain päivähoidon tavoitteiden pohjalta. Professionaalisen paradigman kannattajat puolestaan sanovat, että arviointi perustuu asiantuntijatietoon (Phillips 1987). Uusimpana näkökulmana on inklusiivinen laadunarvioinnin paradigma, mikä haastaa edellä olevat näkökulmat laatukeskusteluun (Tauriainen 2000). Se ottaa samanaikaisesti huomioon sekä päivähoitotoiminnan tavoitteet, asiantuntijatiedon että sen tosiasian että laatukäsitykset ovat aina myös kulttuurisia ja subjektiivisia. Tässä tutkimuksessa varhaiskasvatuksen laadunarviointi perustuu inklusiiviseen laadun arvioinnin paradigmaan jossa yhdistyvät varhaiskasvatuksen tutkimus ja teoria, yhteiskunnan arvot sekä päivähoidon toimijoiden näkökulma. Palvelutaso Puitetekijät Välillisesti ohjaavat tekijät Prosessi tekijät Vaikutukset Saatavuus Riittävyys Henkilöstön ja lasten välinen suhdeluku Lapsiryhmän koko Lapsiryhmän rakenne Ihmissuhteiden pysyvyys Fyysinen ympäristö Henkilöstön ja vanhempien välinen yhteistyö Yhteistyö muiden tahojen kanssa Henkilöstön keskinäinen yhteistyö Henkilöstön hyvinvointi Henkilöstön koulutus ja ammatillinen kasvu Hallinto ja johtajuus Fyysinen hyvinvointi Fyysinen hyvinvointi Aikuinen lapsi Aikuinen lapsi vuorovaikutus vuorovaikutus Vertaisvuorovaikutus Vertaisvuorovaikutus Lapsilähtöinen toiminta Lapsilähtöinen toiminta Toiminnan suunnittelu Toiminnan suunnittelu ja arviointi ja arviointi Inklusiivinen toiminta Inklusiivinen toiminta Lapsen myönteiset kokemukset Lapsen kasvu, kehitys ja oppiminen Vanhempien tyytyväisyys Kuvio 1. Päivähoidon laadun arviointimalli Päivähoidon laadunarvioinnin lähtökohta on palvelutason arviointi eli sen, onko päivähoitoa riittävästi saatavilla (kuvio 1). Päivähoidon toimivuuden laatua arvioitaessa voidaan erottaa laatua säätelevät puitetekijät, jotka ovat ehtoja laadullisen kasvatuksen toteuttamiselle, toiminnallisesti laatua säätelevät välilliset tekijät, itse kasvatusprosessi ja kasvatuksen sisältötekijät ja vaikuttavuustekijät. Näiden kaikkien laatua voidaan tarkastella erikseen ja yhdessä nämä muodostavat kokonaisvaltaisen laadun arvioinnin kehyksen. Inklusiivisen laadunarvioinnin näkökulma tarkoittaa, että vanhemmat, lapset ja henkilöstö yhdessä päättävät, mitä he pitävät tärkeänä hoitopaikan kasvatuskäytännöissä. (Hujala, Parrila, Lindberg, Nivala, Tauriainen & Vartiainen 1999). 5

8 1.3 Työhyvinvointi Päivähoitohenkilöstön työhyvinvointi ja varhaiskasvatuksen laatu ovat kiinteässä yhteydessä. Henkilöstö, joka kokee työnsä mielekkääksi ja merkitykselliseksi sekä laadukkaasti toteutetuksi viihtyy työssään. Työhyvinvointi ja työssäviihtyminen puolestaan innostavat henkilöstöä tekemään parhaansa ja luovat varhaiskasvatuksen laadukkuudelle oleellisen tärkeän hyvän ilmapiiri. Ollakseen laadukasta varhaiskasvatus tarvitsee laadukasta johtajuutta. Pedagoginen johtajuus on keskeisellä sijalla kasvatusyhteisön johtajuudessa (Fonsén 2008). Työn hallinnan tunne on merkittävä tekijä työhyvinvoinnin taustalla. Sitä voidaan tukea työn vaatimusten ja hallintakyvyn vastaavuudella. Työn sisällöllinen arviointi ja siitä lähtevä kehittämisen tarpeiden tunnistaminen toimivat työnhallintaa edistävinä tekijöinä (Hämäläinen & Lantta 2008). Juuti (2002) ja Salojärvi (2006, 51) korostavat ihmisten työhyvinvoinnin yhtenä perusedellytyksenä olevan työn sisällöllisen hallinnan ja ajantasaisen osaamisen. Keskeinen pelkotekijä ihmisillä on oman osaamisen riittämättömyys organisaation vaatimustasoon nähden. Työnhallinnan tunteen saavuttaminen puolestaan laskee merkittävästi työssä koettua stressiä. Työelämän hierarkioiden madaltumisen kautta syntynyt jaetun johtajuuden kulttuuri nostaa työn vaatimustasoa. Johtajuuden jakamisella on myös lisätty henkilöstön vastuuta. Osaamisen varmistaminen on yksi keskeinen johtajuuden tehtävä. (Salojärvi 2006). Osaamisen varmistamisen keinoja ovat täydennyskoulutus, oppimista tukeva ilmapiiri ja osaamisen jakaminen työyhteisössä. Osaamisen kehittäminen toimii työhyvinvointia kohentavasti lisäämällä luottamuksen tunnetta organisaatiota kohtaan. Henkilöstö kokee jatkuvuuden tunnetta, kun heidän osaamistaan halutaan kehittää. Syntyy tunne siitä, että heidän osaamistaan tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa. Osaamisen kehittämisen on todettu lisäävän myös yhteisöllisyyden tunnetta työyhteisön jäsenten kesken. Yhteiset koulutuspäivät voivat toimia jopa enemmän yhteisöllisyyttä vahvistavina kuin TYKY päivät. (Salojärvi 2006). 6

9 2 Tutkimuksen toteuttaminen ja tulosten sovellettavuus 2.1Tutkimuksen suunnitteluprosessi Tutkimusprojektin 1. osan suunnitteluprosessi käynnistyi vuoden 2005 syksyllä yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Kevään 2006 aikana otettiin yhteyttä kuntiin haarukoiden niiden halukkuutta olla mukana tutkimuksessa. Kesällä 2006 järjestettiin tutkimukseen halukkaaksi ilmoittautuneiden kuntien edustajille hankkeen tiedotus ja keskustelupäivä Tampereen yliopistolla. Tilaisuudessa päätettiin tutkimushankkeen 1. osan käynnistämisestä kuntien omarahoituksen turvin. Yhteistyö alkoi kuntien kanssa elokuussa 2006 ja tutkimushankkeen 1. osa päättyi kesäkuun 2008 lopussa. Kunnat kokivat yhteistyön oppivan verkoston mukaisesti hyödylliseksi ja tarpeelliseksi. Tutkimushankkeen 2. osassa jatkettiin hyvää yhteistyötä ja hyödynnettiin projektissa syntynyttä verkostoa. 12 kuntaa sitoutui jatkamaan yhteistyötä tutkimushankkeen 2. osassa. Kunnat ovat: Tampere, Lappeenranta, Porvoo, Kajaani, Lohja, Kerava, Kirkkonummi, Espoo (ruotsinkielinen päivähoito), Kouvola, Kempele, Liperi ja Kokemäki. Hanke käynnistettiin elokuussa 2008 kuntien edustajien ja yliopiston tutkimusryhmän yhteisellä johtoryhmän kokouksella. 2.2Tulosten hyöty ja sovellettavuus Projekti tuottaa kuntakohtaista tietoa varhaiskasvatuksen laadusta ja antaa perustaa arvioida omia hallintoratkaisuja ja niiden vahvuuksia, heikkouksia ja toimivuutta päivähoidon johtamisessa ja laadun hallinnassa. Tutkimuksen kohteena olevat kunnat sijaitsevat eri puolilla Suomea ja ovat sekä asukasluvultaan että päivähoidossa olevien lasten määrältään erisuuruisia. Näin tutkimuksen tulokset ovat sovellettavissa päivähoitotyön kehittämisen ja koulutuksen perustaksi erilaisissa kunnissa. Kuntakohtaisten tulosten pohjalta kunnat laativat projektin kehittämis ja suunnittelupäivässä kunta ja asiantuntijaverkoston tuen avulla varhaiskasvatuksen laadun johtamisen ja työn kehittämisen kehittämisohjelman. Tulosten pohjalta pyritään arvioimaan kunnissa esimiesosaamista, joka tukee työyhteisön toimintaa ja sitä kautta perustehtävän laatua ja vaikuttavuutta sekä työyhteisöjen työhyvinvointia. 7

10 2.3Tutkimustehtävät ja menetelmä Syksyllä 2008 tutkimukseen osallistuvien kuntien varhaiskasvatusyksiköiden johtajia ja toimijoita perehdytettiin varhaiskasvatuksen laatutekijöihin ja inklusiiviseen laadun arvioinnin järjestelmään. Syksyllä 2008 toteutettiin myös tutkimuksen tiedonkeruuvaihe. Silloin suoritettiin laatumittaukset jokaisessa tutkimuksessa mukana olevassa kunnassa. Sen avulla arvioitiin kuntien päivähoidon laatua päivähoidon ammattilaisten ja lasten vanhempien toimesta. Tutkimuksen toinen mittaus Johtajuuden ja työyhteisön laadun kartoitus toteutettiin tutkijoiden ja kuntien edustajien yhteistyössä laatiman työhyvinvointia ja johtajuutta arvioivan mittarin avulla. Siinä arvioinnin toteuttivat vain varhaiskasvatusyksiköiden kasvatushenkilöstö. Päivähoidon laatua arvioitiin lapsikohtaisten laatuarviointien avulla. Käytettävä laadunarviointimittari on kehitetty Oulun yliopistossa yhteistyössä Vaasan yliopiston, Lapin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston sekä 22 kunnan kanssa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2005) voimaantulon jälkeen mittari uudistettiin vastaamaan varhaiskasvatussuunnitelman vaatimuksia. Mittari perustuu aiemmin esiteltyyn varhaiskasvatuksen laadunarviointimalliin. Hankkeen johtoryhmän edustajien kanssa mittariin tehtiin joitakin muutoksia heidän ehdotustensa pohjalta. Tutkimusaineiston analyysi toteutettiin talven aikana. Tutkimusaineiston analyysissa tiedot kuntien päivähoidon laadusta yhdistettiin aikaisemmin kerättyyn valtakunnalliseen laadunarviointi aineistoon. Työhyvinvoinnin ja johtajuus analyysin tiedot käsiteltiin varhaiskasvatusyksikkökohtaisesti ja liitettiin lopuksi yhteen varhaiskasvatuksen laadunarviointitulosten kanssa. Tutkimusaineiston koodaamiseen ja analyysiin osallistui tutkijan lisäksi avustavaa henkilökuntaa. Muun henkilöstön tehtäviin kuului mm. laadunarviointilomakkeissa annettujen vastausten koodaaminen niiden käsittelyä varten. Tutkija muokkasi tutkimuslomakkeen sähköiseksi lomakkeeksi, analysoi tutkimusaineiston ja raportoi tulokset. Tiedonkeruu toteutettiin sähköisen e lomakkeen avulla. Päiväkodeissa huolehdittiin, että kaikilla on mahdollisuus täyttää lomake Internetin kautta. Lomakkeita toimitettiin pieni osa myös paperiversiona, mutta sähköinen lomake oli ensisijainen. Tutkimuksen analyysit tehtiin SPSS ohjelmalla. Tutkimusaineiston analyysin eri vaiheissa tukena käytettiin tietotekniikan asiantuntijakonsultointia mm. tutkimustulosten saattamisessa graafiseen muotoon. Tutkimuksen vastuuhenkilön tehtävänä oli valvoa ja ohjata hankkeen toteutumista tutkimussuunnitelman mukaisesti. 8

11 Hankkeen johtoryhmä seurasi ja tuki hankkeen edistymistä ja arvioi sen tehtävää lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Hanke pyritään kytkemään STM:n ja STAKESin arviointityöhön siten, että eri tahojen työ tukee toinen toistaan. Tutkimushanke päättyi Tutkimuksen tulokset raportoitiin kevään 2009 aikana. Tutkimuksen kuntakohtaiset tulokset luovutettiin kuntien käyttöön, kuntien saadessa itsenäisesti päättää tulosten julkistamisesta omassa kunnassaan. Tiedonhankintaan liittyvä yksilötason intimiteetti ei tule julkaistuissa tutkimustuloksissa esille. Johtajuus ja varhaiskasvatuksen laatu hankkeen tavoitteena oli tiivistää entisestään kuntien välistä yhteistyötä oppivan verkoston periaatteen mukaisesti. Hankkeeseen sisältyi kaksi johtajuuden kehittämis ja suunnittelupäivää, joissa kunnat pohtivat omia johtajuuden kehittämisen suuntia tutkimustietoon ja yhteiseen työskentelyyn nojaten. Tavoitteena oli löytää työvälineitä palautteen keräämiseen ja suunniteltuun ja hallittuun työn kehittämiseen niin, että kehittämistyö strukturoi henkilöstön työtä perustyön laadun kehittämisessä. 9

12 3 Hankkeen keskeiset tulokset 3.1Varhaiskasvatuksen laatu Varhaiskasvatuksen laadunarvioinnin otoskoko oli 5529 lasta. Vanhemmilta vastauksilta palautui 2360 vastausprosentilla 43 % ja henkilöstöltä vastauksia palautui 4797 vastausprosentilla 87 %. Arviointiasteikkona laatumittauksessa käytettiin asteikkoa 1 5, jossa 1 kuvaa matalaa laatutaso ja 5 kuvaa korkeaa laatutasoa. Kaikkien laatutekijöiden arvioista yhteen laskettu keskiarvo on ns. kokonaislaatuarvio, joka kuvaa vanhempien ja henkilöstön yhteistä näkemystä varhaiskasvatuksen laadusta. Suomen varhaiskasvatuksen kokonaislaatuarvioksi muodostui 4,26, jota voidaan pitää erittäin hyvänä. Vanhempien antama kokonaislaatuarvio 4,23 on hieman matalampi kuin henkilöstön arvioima varhaiskasvatuksen kokonaislaatu 4,29. Tuloksissa on mukana koko maan aineisto, myös aikaisemmin vastaavalla lomakkeella 2000 luvulla kerätyt varhaiskasvatuksen laatuarvioinnit. Yhteensä arviointeja on vanhemmilta 7762 ja henkilöstöltä Tutkimustuloksista muodostettiin teoriapohjaisesti eri laatutekijöittäin jaoteltuna keskiarvosummamuuttujat. Varhaiskasvatuksen laadun puitetekijät saivat matalimman arvioinnin 3,90 henkilöstöltä, se on myös melko matala 4,08 vanhempien arvioimana. Vertailussa on kuitenkin huomioitava, että 4 edustaa hyvää laatutasoa. Korkeimman arvioinnin henkilöstö antaa varhaiskasvatuksen laadun välillisistä tekijöistä 4,50. Vanhempien arviointi varhaiskasvatuksen laadun välillistä tekijöistä on 4,20. Välillisistä tekijöistä erillisenä osiona on teoriasta poiketen tarkasteltu johtajuutta, mikä on käynnissä olevan kehittämishankkeen keskiössä. Henkilöstö antaa johtajuudesta arvioinnin 4,09, joka jää muita välillisiä tekijöitä huomattavasti matalammalle tasolle. Vanhempien arvioimana johtajuus saa arvion 4,16. Varhaiskasvatuksen laadun prosessitekijöiden saama arviointi ovat henkilöstön arvioimana 4,32 hieman korkeampi kuin vanhempien arvioimana 4,28. Varhaiskasvatuksen laadun vaikuttavuus saa vanhempien arvioimana erittäin hyvän arvioinnin 4,46. Henkilöstön arviointi 4,31 varhaiskasvatuksen laadun vaikuttavuustekijöistä jää matalammaksi kuin vanhempien. Tulosten tarkastelussa on huomioitava, että kyseessä on keskiarvot, kuntakohtaisissa ja yksikkökohtaisissa tuloksissa esiintyi vaihtelua. 10

13 Kun tuloksia tarkastellaan muuttujittain, varhaiskasvatuksen laadun vahvuuksina nousivat välillisten tekijöiden osalta päivähoitopaikkojen hyvä ilmapiiri sekä henkilöstön ammattitaitoisuus ja sitoutuneisuus työhön. Prosessitekijöiden kohdalta varhaiskasvatuksen laadun vahvuuksina nousivat lasten huomioiminen päivähoitoon tuomis ja hakutilanteissa. Henkilöstön arviointi tästä oli erityisen korkea. Lasten hyväksyminen sellaisina kuin ovat, lasten kaverisuhteet ja leikin tarpeen toteutuminen saivat myös korkean arvioinnin sekä vanhemmilta että henkilöstöltä. Varhaiskasvatuksen laadun vaikuttavuuden osalta vahvuuksina nousivat lasten innostuneisuus, iloisuus ja tyytyväisyys päivähoidossa oloon sekä lasten tuleminen mielellään päivähoitoon. Merkittävimmät erot vanhempien ja henkilöstön antamissa arvioinneissa näkyivät lapsikohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen liittyvissä kysymyksissä. Henkilöstön antamat arvioinnit olivat huomattavasti korkeampia kuin vanhempien. Sama suuntaus näkyi myös lapsen emotionaaliseen huomiointiin liittyvissä kysymyksissä. Pohdittavaksi jää näiden erojen syyt, onko kyseessä enemmän tiedonkulun ongelma kuin näkemyserot sisällöllisissä odotuksissa? Keskeisimpinä kehittämisen kohteina näyttävät nousevan tutkimuksen perusteella puitetekijöistä päivähoidon sijaisjärjestelyt ja päivähoidon tilojen toimivuus. Välillisten tekijöiden osalta kehittämisen kohteina tulevat esiin lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen arviointi yhdessä vanhempien kanssa, erityisesti vanhempien arvioimana ja johtajuuden sekä päätösvallan jakaminen työyhteisössä. Varhaiskasvatuksen laadun prosessitekijöiden osalta kehittämiskohteena nousivat sisällölliseen orientaatioon liittyvät kysymykset, erityisesti matemaattisten taitojen kehittämisen osalta arvio oli matala. Kehittämisen kohteina näkyivät myös lasten osallistuminen arkitoimiin ja pieniin työtehtäviin sekä pitkäkestoisen leikin mahdollistaminen. Vaikuttavuustekijöiden kohdalla selkeänä kehittämisen kohteena näkyi lapsen osallistuminen ja toiminnasta nauttiminen kädentaitojen, askartelun yms. osalta. 3.2Työhyvinvointi ja johtajuus Johtajuuden ja työhyvinvoinnin mittauksen otoskoko oli 1647 varhaiskasvatuksen henkilöstön jäsentä. Vastauksia palautui 1026 ja vastausprosentti oli 62 %. Suurin vastaajaryhmä oli päiväkotien henkilöstö, joita vastaajien joukossa oli 906, perhepäivähoitajien vastauksia tallentui 93 ja ryhmäperhepäivähoitajien 27. Arviointiasteikkona mittauksessa käytettiin asteikkoa 1 5, jossa 1 kuvaa matalaa tasoa ja 5 kuvaa korkeaa tasoa. Johtajuuden ja työhyvinvoinnin kokonaisarvio muodostuu kaikkien tekijöiden 11

14 yhteen lasketusta keskiarvosta, se on koko tutkimusaineiston osalta 3,94. Kaikkien tutkimuskuntien kohdalla johtajuuden ja työhyvinvoinnin arviointi oli matalampi kuin varhaiskasvatuksen laadusta annettu arviointi. Erotuksen suuruus oli keskimäärin 0,37. Johtajuuden ja työyhteisön kartoituksen muuttujat rakennettiin kolmeksi aihekokonaisuudeksi: 1) Pedagoginen ja henkilöstöjohtaminen, 2) Yhteisö, työhyvinvointi ja alaistaidot ja 3) Laatutekijät ja hyvinvointi. Parhaimman arvioinnin 4,02 varhaiskasvatuksen henkilöstö antaa pedagogisesta ja henkilöstö johtamisesta. Yhteisö, työhyvinvointi ja alaistaitojen summamuuttujan arvoksi muodostui 3,94 ja matalimman arvioinnin 3,86 henkilöstö antaa laatutekijät ja hyvinvointi summamuuttujan kohdalla. Muuttujittain tarkasteltuna johtajuuden ja työhyvinvoinnin vahvuuksina nousevat pedagogisen keskustelun suunnitelmat ja ryhmäkohtaisten palaverien toteutuminen sekä varhaiskasvatussuunnitelmien ja lapsikohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien vieminen käytäntöön. Tunne työn merkityksellisyydestä ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön sekä henkilöstön toiminnassa esiin tuleva yhteisten päämäärien tukeminen saavat myös korkean arvioinnin. Yhteistyön käytänteet vanhempien ja henkilöstön kanssa ovat työhyvinvointia vahvistavia tekijöitä samoin kiinnostus ammatilliseen kehittymiseen. Selkeimpinä kehittämisen kohteina työhyvinvoinnille näkyivät työnohjauksen saatavuus, ylemmän johdon ja kentän välinen tiedonkulku, johtajuuden jakamiseen liittyvät kysymykset ja organisaation rakenteen toimivuus. Myös johtajan tietoisuus ryhmien pedagogiikasta ja lapsiryhmien toimivuus näyttäytyivät kehittämisen kohteina. 3.3Varhaiskasvatuksen laadun, johtajuuden ja työhyvinvoinnin yhteistarkastelu Varhaiskasvatuksen laadun ja työhyvinvoinnin välistä yhteyttä tarkasteltiin tilastotieteellisin menetelmin. Tarkastelun kohteeksi otettiin, miten henkilöstön arviot johtajuudesta ja työhyvinvoinnista selittävät henkilöstön arvioita varhaiskasvatuksen laadusta. Menetelmänä käytettiin lineaarista regressioanalyysia. Ensimmäisessä tarkastellussa mallissa selitettiin henkilöstön kokonaislaatuarviota työhyvinvoinnin kokonaisarviolla (kuvio 2). Selitettävänä muuttujana oli siis kaikkien laatutekijöiden keskiarvo. Selittävänä muuttujana tässä mallissa oli johtajuus ja työhyvinvointimuuttujista muodostettu keskiarvomuuttuja, josta jatkossa käytetään nimitystä työhyvinvointi. Tulos osoittaa, että henkilöstön kokemus työhyvinvoinnista selittää 47 % 12

15 varhaiskasvatuksen kokonaislaadusta. Malli, jossa selittävän muuttujana on työhyvinvointi, näyttäisi siis selittävän lähes puolet henkilöstön kokonaislaatuarvioiden vaihtelusta. Kuvio 2. Henkilöstön antaman työhyvinvoinnin arvioinnin selitysaste henkilöstön antamaan varhaiskasvatuksen kokonaislaatuarviointiin Seuraavaksi on tarkasteltu, miten työhyvinvoinnin osa alueet erikseen selittävät varhaiskasvatuksen kokonaislaatuarviota (kuvio 3). Tarkasteltavaksi muodostettiin kolme erillistä mallia, jossa mahdollisia selittäviä muuttujia ovat työhyvinvoinnin eri osa alueita kuvaavat keskiarvosummamuuttujat. Selitettävänä muuttujana on edelleen kaikkien laatutekijöiden keskiarvo henkilökunnan arvioimana. Kuvio 3. Työhyvinvoinnin eri osioiden selittävyys varhaiskasvatuksen kokonaislaatuarvioon henkilökunnan arvioimana 13

16 Työhyvinvoinnin osa alueiden selittävyys varhaiskasvatuksen kokonaislaatuarvioon oli 37,5 42,3 % (kuvio 3). Selittävyysaste oli kaikkien osa alueiden kohdalla vahva. Mielenkiintoiseksi tuloksen tekee se, että selitysaste ei noussut minkään osion kohdalla erityisesti muita osioita korkeammalle. Kaikilla työhyvinvoinnin osa alueilla näyttää olevan selkeä yhteys kokonaislaatuarvioon. Työhyvinvoinnin eri osa alueiden selittävyyttä varhaiskasvatuksen laadun eri tekijöihin tarkasteltiin edelleen regressioanalyysin avulla (kuvio 4). Erillisissä analyyseissä kutakin työhyvinvoinnin osa aluetta tarkasteltiin erikseen laadun osa alueisiin. Tulostukseen kirjattiin yli 22 % selittävyysasteet. Mielenkiintoiseksi mallien tarkastelussa osoittautuu se, että kaikki työhyvinvoinnin osa alueiden arvioinnit selittävät johtajuusarvioita voimakkaasti, mutta välilliset tekijät, prosessitekijät ja vaikuttavuustekijät ei näytä selittyvän millään työhyvinvoinnin osaalueilla. Mallien perusteella voidaan päätellä, että henkilöstön arvio työhyvinvoinnista ennustaa voimakkaasti varhaiskasvatuksen laatuarvioita nimenomaan johtajuuden kautta, sillä työhyvinvointiarvio selitti varhaiskasvatuksen laatua 47 % (kuvio 2). Näyttää siltä, että työhyvinvointi kulminoituu pitkälti johtajuuden toteutumiseen, mikä entisestään nostaa johtajuuden merkitystä varhaiskasvatuksen työyhteisöissä. Työhyvinvoinnin ja varhaiskasvatuksen laadun selittävyyskysymykset nousivat mielenkiintoisella tavalla esiin, joskin monessa tapauksessa henkilöstön arvio työhyvinvoinnin laadusta perustui samoihin näkemyksiin kuin ne tekijät, jotka määrittelevät laadukasta työtä. Näitä koko aineiston tasolla nousevia yhteyksiä onkin hedelmällisintä pohtia tarkemmin päiväkotien tasolla. 14

Johtaminen laadun tuottajana

Johtaminen laadun tuottajana Johtaminen laadun tuottajana Varhaiskasvatuksen seminaari 15.11.2010 Eeva Hujala Tampereen yliopisto 2010 JOHTAJUUS varhaiskasvatuksessa on toimijoiden sitouttamista perustehtävän tavoitteelliseen kehittämiseen

Lisätiedot

OSAAMISELLA HYVINVOINTIA VARHAISKASVATUKSESSA -hanke. Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden yksikkö 2012-2014 VARHAISKASVATUKSEN LAADUNARVIOINTI

OSAAMISELLA HYVINVOINTIA VARHAISKASVATUKSESSA -hanke. Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden yksikkö 2012-2014 VARHAISKASVATUKSEN LAADUNARVIOINTI OSAAMISELLA HYVINVOINTIA VARHAISKASVATUKSESSA -hanke Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden yksikkö 2012-2014 VARHAISKASVATUKSEN LAADUNARVIOINTI ILMAJOKI Johdanto Osaamisella työhyvinvointia varhaiskasvatuksessa

Lisätiedot

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,

Lisätiedot

REFERENSSIT HENKILÖTIEDOT. Sanna Kristiina Parrila. Karilantie 12, 90420 Oulu Puhelin gsm: 040-5043678

REFERENSSIT HENKILÖTIEDOT. Sanna Kristiina Parrila. Karilantie 12, 90420 Oulu Puhelin gsm: 040-5043678 HENKILÖTIEDOT Nimi Työosoite REFERENSSIT Sanna Kristiina Parrila Ediva Oy Karilantie 12, 90420 Oulu Puhelin gsm: 040-5043678 Sähköposti: sanna.parrila@ediva.fi KOULUTUS 2006 Muutoslaboratorio-ohjaaja,

Lisätiedot

Varhaiskasvatus kansainvälisess

Varhaiskasvatus kansainvälisess Varhaiskasvatus kansainvälisess lisessä vertailussa 29.11.2011 Eeva Hujala Professori Kasvatustieteiden yksikkö / Tutkijakollegium Luennon eteneminen: Johdanto Suomalaista, yhdysvaltalaista ja venäläistä

Lisätiedot

Osaamisella hyvinvointia varhaiskasvatuksessa. LAADUNARVIOINTI -Ilmajoki- Eeva Hujala ja Piia Roos Tampereen yliopisto

Osaamisella hyvinvointia varhaiskasvatuksessa. LAADUNARVIOINTI -Ilmajoki- Eeva Hujala ja Piia Roos Tampereen yliopisto Osaamisella hyvinvointia varhaiskasvatuksessa LAADUNARVIOINTI -Ilmajoki- Eeva Hujala ja Piia Roos Tampereen yliopisto Varhaiskasvatuksen laadunarvioinnin vastausprosentit Alkumittaus 71% 97% Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen laadunarviointimalli

Varhaiskasvatuksen laadunarviointimalli Varhaiskasvatuksen laadunarviointimalli Laatukriteereitä PALVELUTASO SAATAVUUS tieto erilaisista varhaiskasvatusvaihtoehdoista ja niihin hakemisesta on helposti saatavilla varhaiskasvatuspalveluja pystytään

Lisätiedot

Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut

Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut 16.4.2015 VARHAISKASVATUKSEN STRATEGISET VALINNAT 2011-2015

Lisätiedot

Jaettu johtajuus -jaettua tietoisuutta, vastuuta ja toimintaa Varhaiskasvatuksen VII Johtajuusfoorumi

Jaettu johtajuus -jaettua tietoisuutta, vastuuta ja toimintaa Varhaiskasvatuksen VII Johtajuusfoorumi Jaettu johtajuus -jaettua tietoisuutta, vastuuta ja toimintaa Varhaiskasvatuksen VII Johtajuusfoorumi Johanna Heikka Tampereen yliopisto ja Macquarie University Käsitteen täsmentäminen Varhaiskasvatuksessa

Lisätiedot

PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

PEDAGOGINEN JOHTAJUUS PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Pedagogisen johtajuuden päätavoite on lapsen hyvä kasvu, oppiminen ja hyvinvointi. Pedagogisella johtajuudella tarkoitetaan laajasti ymmärrettynä oppimiskulttuurin kehittämistä, organisaation

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon OHOI Osaamista vuorohoitoon Henkilöstökoulutus 7.3.2016 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon tuula.dahlblom@jamk.fi Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen johtamisen arki

Varhaiskasvatuksen johtamisen arki Varhaiskasvatuksen johtamisen arki Eeva Hujala Varhaiskasvatuksen VI johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto 2012 Leadership is one of the most observed and least understood phenomena on earth Johtajuus tutkimuskohteena:

Lisätiedot

Hyvä johtajuus hyvinvoiva lapsi Tampere Kestävä johtajuus -seminaari Ulla Soukainen

Hyvä johtajuus hyvinvoiva lapsi Tampere Kestävä johtajuus -seminaari Ulla Soukainen Hyvä johtajuus hyvinvoiva lapsi Tampere 8.11.2016 Kestävä johtajuus -seminaari Ulla Soukainen Taustaa Orientaatioprojekti 2008-2014 Toinen vaihe 2014-2016. Suomesta projektissa mukana Espoo, Helsinki,

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=319. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,64. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=319. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,64. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2013 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2013. Osalle vanhemmista päiväkodin johtaja lähetti kyselylinkin sähköpostilla. Kyselyyn

Lisätiedot

LAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.

LAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k. LAPSEN KUVA Jokaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma. Tämä lomake on suunnitelman toinen osa. Suunnitelma tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä

Lisätiedot

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta hanke 2016-2017 Hankkeen esittely 2.9.2016 Hanketyöryhmä Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella tavoitellaan

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen tulevaisuus

Varhaiskasvatuksen tulevaisuus Varhaiskasvatuksen tulevaisuus Kulttuurinen moninaisuus ja palvelut Työelämän muutokset ja palvelut Rahalliset tuet, palvelut Kenen tuottamat palvelut (julkinen, yksityinen) Lasten, vanhempien ja ammattilaisten

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013

Lisätiedot

Pedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä

Pedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä Pedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä EIJA KAMPPURI LASTENTARHANOPETTAJA, KM VARHAISKASVATUKSEN JOHTAJUUSFOORUMI 17.5.2018, JOENSUU Työpajan sisältö 2 esitellään pedagoginen

Lisätiedot

MITEN PERHEPÄIVÄHOIDON PEDAGOGIIKKAA VOIDAAN JOHTAA? KT Elina Fonsén Ediva oy/tampereen yliopisto Elina.fonsen@ediva.fi

MITEN PERHEPÄIVÄHOIDON PEDAGOGIIKKAA VOIDAAN JOHTAA? KT Elina Fonsén Ediva oy/tampereen yliopisto Elina.fonsen@ediva.fi MITEN PERHEPÄIVÄHOIDON PEDAGOGIIKKAA VOIDAAN JOHTAA? KT Elina Fonsén Ediva oy/tampereen yliopisto Elina.fonsen@ediva.fi MITÄ JOHDETAAN, KUN JOHDETAAN PERHEPÄIVÄHOIDON PEDAGOGIIKKAA? Millaista on perhepäivähoidon

Lisätiedot

10 KYSYMYSTÄ KARVILLE VARHAISKASVATUKSEN KANSALLISEN LAADUNARVIOINNIN KEHITTÄMISESTÄ

10 KYSYMYSTÄ KARVILLE VARHAISKASVATUKSEN KANSALLISEN LAADUNARVIOINNIN KEHITTÄMISESTÄ 10 KYSYMYSTÄ KARVILLE VARHAISKASVATUKSEN KANSALLISEN LAADUNARVIOINNIN KEHITTÄMISESTÄ vastaajina varhaiskasvatuksen arviointiasiantuntijat Janniina Vlasov ja Laura Repo 1. Miksi varhaiskasvatuksen arviointia

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko

Lisätiedot

JOHTAJUUS LASTENTARHANOPETTAJAN NÄKÖKULMASTA

JOHTAJUUS LASTENTARHANOPETTAJAN NÄKÖKULMASTA JOHTAJUUS LASTENTARHANOPETTAJAN NÄKÖKULMASTA 23.9.2017 Yliopistonlehtori Elina Fonsén Helsingin yliopisto / Asiantuntijaosuuskunta Edu-O-Matic elina.fonsen@helsinki.fi JOHTAJUUS - LEADERSHIP Pedagoginen

Lisätiedot

Tutkimuksen esittely

Tutkimuksen esittely Miten johtaja hajauttaa itsensä johtaessaan hajautettua organisaatiota? Varhaiskasvatuksen IX johtajuusfoorumi 25.-26.3.2015 Jyväskylä KT ulla.soukainen@turku.fi Tutkimuksen esittely Aineisto Haastattelu

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Vaivaako vasu? Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja laadun kehittäminen EDUCA Elisa Helin Opetushallitus

Vaivaako vasu? Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja laadun kehittäminen EDUCA Elisa Helin Opetushallitus Vaivaako vasu? Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja laadun kehittäminen EDUCA 27.1.2017 Elisa Helin Opetushallitus Matkaa voi jatkaa vain sieltä, missä ollaan nyt. Ei sieltä, missä ei olla enää. Vain

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen VIII johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto

Varhaiskasvatuksen VIII johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto Varhaiskasvatuksen VIII johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto 2-3.4.2014 Johtajat muutoksentekijöinä Eeva Hujala Tampereen yliopisto Johtajat muutoksessa ja muutosjohtajina Eletään johtajuuden muutoksen

Lisätiedot

ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ

ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ Jonna Luhtaniemi Taija Rämä 2017 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 OPINNÄYTETYÖN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT... 3 3 OPINNÄYTETYÖN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 4 4 LOPUKSI...

Lisätiedot

Vaikuttava varhaiskasvatus. Kirsti Karila Tampereen yliopisto OPH

Vaikuttava varhaiskasvatus. Kirsti Karila Tampereen yliopisto OPH Vaikuttava varhaiskasvatus Kirsti Karila Tampereen yliopisto OPH 7.6.2016 Kirsti Karila Vaikuttava varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen tilannekatsaus Opetushallitus, raportit ja selvitykset 2016:16 Yhteiskunta

Lisätiedot

Nurmijärven päivähoidon työhyvinvoinnin kehittämishanke ajalla 1.11.2003-1.6.2006

Nurmijärven päivähoidon työhyvinvoinnin kehittämishanke ajalla 1.11.2003-1.6.2006 Nurmijärven päivähoidon työhyvinvoinnin kehittämishanke ajalla 1.11.2003-1.6.2006 Hankkeen vastuuhenkilö Sirkka-Liisa Anttila Hankkeen asiantuntijat:annikki Ahlqvist/ Kiljavan opisto Ulla Piekkari /PRO

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä

Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä 7.6.2016 Pia Kola-Torvinen Elisa Helin Opetushallitus Tavoitteena suomalaiseen järjestelmään sopiva, kehittämistä ohjaava asiakirja Lainsäädännön linjaukset

Lisätiedot

MITÄ OLEMME OPPINEET VARHAISKASVATUKSESTA. Kohti elinikäistä oppimista 24.9.2015 Päivi Lindberg

MITÄ OLEMME OPPINEET VARHAISKASVATUKSESTA. Kohti elinikäistä oppimista 24.9.2015 Päivi Lindberg MITÄ OLEMME OPPINEET VARHAISKASVATUKSESTA Kohti elinikäistä oppimista 24.9.2015 Päivi Lindberg 1 Esityksen sisältö Varhaiskasvatus 2000 luvulla VASU strategisena ohjauksen välineenä Varhaiskasvatussuunnitelmatyön

Lisätiedot

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa OHOI- Osaamista vuorohoitoon Varhaiskasvatuslaki (2015) ja pedagogiikka Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen,

Lisätiedot

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Liisa Heinämäki KT, erikoistutkija Stakes, Liisa Heinämäki Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 2 Kehittäminen

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN JOHTAJUUS KANSALLISEN TUTKIMUKSEN VALOSSA

VARHAISKASVATUKSEN JOHTAJUUS KANSALLISEN TUTKIMUKSEN VALOSSA 443192S Johtajuus, työyhteisöt ja organisaatiot (7 op) 443192S -01 ORIENTOITUMINEN JOHTAJUUTEEN (4 op) KT Sanna Parrila p. 040-5043678, sanna.parrila@ediva.fi www.ediva.fi VARHAISKASVATUKSEN JOHTAJUUS

Lisätiedot

Esimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot

Esimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot ESIMIESTUTKIMUKSEN RAPORTTI Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com FIRMA OY 15.2.2019 Esimiestutkimus toteutettiin osana Työkaari kantaa - työhyvinvointia ja tuottavuutta hanketta. Kyselyyn

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Kyselyn toteuttaa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi).

Kyselyn toteuttaa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi). 1 KYSELY YKSITYISILLE PERHEPÄIVÄHOITAJILLE Opetushallitus julkaisi syksyllä 2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, jotka ohjaavat kaikkea varhaiskasvatustoimintaa Suomessa. Perusteiden pohjalta kaikki

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 6 / 2012 Sivu 1 22.08.2012

Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 6 / 2012 Sivu 1 22.08.2012 Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 6 / 2012 Sivu 1 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan jaosto 22.08.2012 Kokoustiedot Aika 22.08.2012 Keskiviikko, heti tuotantolautakunnan kokouksen jälkeen Paikka

Lisätiedot

Koulutuksen vaikuttavuuden arviointi ja johtaminen Varhaiskasvatuksen XI johtajuusfoorumi - työpaja 4. Anne Valpas varhaiskasvatuspäällikkö

Koulutuksen vaikuttavuuden arviointi ja johtaminen Varhaiskasvatuksen XI johtajuusfoorumi - työpaja 4. Anne Valpas varhaiskasvatuspäällikkö Koulutuksen vaikuttavuuden arviointi ja johtaminen Varhaiskasvatuksen XI johtajuusfoorumi - työpaja 4. Anne Valpas varhaiskasvatuspäällikkö Onnellinen ja leikin iloa täynnä oleva lapsuus Kurikassa 11.5.2017

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Karhi-Pajamäki

Toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Karhi-Pajamäki Toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Karhi-Pajamäki 12.11.2018 Toimintasuunnitelman rakenne Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Työtämme ohjaavat arvot Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen kuntokartoitus Kankaanpään kaupunki

Henkilöstöjohtamisen kuntokartoitus Kankaanpään kaupunki Henkilöstöjohtamisen kuntokartoitus Kankaanpään kaupunki Vaasan yliopiston tutkimus Rahoittajat: Työsuojelurahasto, Vaasan yliopisto, Kuntaliitto, Kunnallisalan kehittämissäätiö Sisältö Tutkimuksen tausta

Lisätiedot

Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkostohanke Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku, Siuntio. Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi

Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkostohanke Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku, Siuntio. Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkostohanke Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku, Siuntio Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi Eeva Hujala, Veijo Nivala ja Janniina Elo Professori Eeva Hujala,

Lisätiedot

Palkitseminen osaamisen johtamisen tukena

Palkitseminen osaamisen johtamisen tukena Palkitseminen osaamisen johtamisen tukena Elina Moisio 11.12.2003 KOPA-projekti Kohti osaamisen palkitsemista Käynnistyi syksyllä 2002 Mukana Niilo Hakonen, Elina Moisio ja Aino Salimäki Palkitsemisjärjestelmän

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Varajohtajuuden tilat ja paikat

Varajohtajuuden tilat ja paikat Varajohtajuuden tilat ja paikat Koulutusjohtamisen instituutti Leena Halttunen, Lto, KT leena.halttunen@jyu.fi Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi 26.3.2015 Tutkimuksen tausta Kunnassa, mistä aineisto

Lisätiedot

Kehittämiskohteiksi nostetaan väittämät, joiden kohdalla arvo on < 4,3. Vahvuuksia muodostavat väittämät, joiden arvo on vähintään = 4,3.

Kehittämiskohteiksi nostetaan väittämät, joiden kohdalla arvo on < 4,3. Vahvuuksia muodostavat väittämät, joiden arvo on vähintään = 4,3. 1 VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASKYSELY 2017 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä lomakkeella keväällä 2017. Kyselyyn vastasi 152 huoltajaa, mikä on 33 vastausta vähemmän kuin viime vuonna. Vastausprosentti

Lisätiedot

Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju

Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju Yksikön toimintasuunnitelma 2017-2018 Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju YKSIKKÖMME VARHAISKASVATUSTA OHJAA VALTAKUNNALLINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JA HELSINGIN VARHAISKASKASVATUSSUUNNITELMA. OLEMME

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen kehittäminen. Siimapuiston päiväkoti

Varhaiskasvatuksen kehittäminen. Siimapuiston päiväkoti Varhaiskasvatuksen kehittäminen Siimapuiston päiväkoti Nykytila VK:n kehittämisestä yksikön näkökulmasta Valtakunnallisesti koordinoimaton kehittäminen Kunnilla omat / omiin mittareihin perustuva Yksiköillä

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen laadun arviointi. Janniina Vlasov, arviointiasiantuntija, Karvi Loisto-verkoston seminaari, Hki #vakanarviointi

Varhaiskasvatuksen laadun arviointi. Janniina Vlasov, arviointiasiantuntija, Karvi Loisto-verkoston seminaari, Hki #vakanarviointi Varhaiskasvatuksen laadun arviointi Janniina Vlasov, arviointiasiantuntija, Karvi 21.11.2018 Loisto-verkoston seminaari, Hki #vakanarviointi Mitä arvioinnin kentällä tällä hetkellä on meneillään? Karvin

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen

Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen Varhaiskasvatusjohtaja Mikko Mäkelä Järvenpään kaupunki Mikko Mäkelä 3.8.2018 Arvioinnin kokonaisuus Järvenpään kaupunki Mikko Mäkelä 3.8.2018 2 Velvoite arviointiin

Lisätiedot

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-201406091689

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN LAINSÄÄDÄNTÖ MUUTOKSESSA: HAASTEITA JOHTAMISEEN JA KEHITTÄMISEEN I Anna-Maija Puroila Johtajuusfoorumi, Joensuu

VARHAISKASVATUKSEN LAINSÄÄDÄNTÖ MUUTOKSESSA: HAASTEITA JOHTAMISEEN JA KEHITTÄMISEEN I Anna-Maija Puroila Johtajuusfoorumi, Joensuu VARHAISKASVATUKSEN LAINSÄÄDÄNTÖ MUUTOKSESSA: HAASTEITA JOHTAMISEEN JA KEHITTÄMISEEN 18.5.2018 I Anna-Maija Puroila Johtajuusfoorumi, Joensuu Muutoksen keskellä eläminen Muutoksia on tapahtunut laidasta

Lisätiedot

Paapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi

Paapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi Paapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi Oman työn n arviointi 22.3.2007 Kouvola Paapu-lapsen parhaaksi- hanke Toiminut Pohjois-Kymenlaakson kuntien varhaiskasvatuksen hankkeena 8/2005 alkaen Tavoitteena

Lisätiedot

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193 Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa Taustaa ja teoriaa Lapsella on oikeus, kasvattajalla vastuu 20.4.2010 2010 Sylvia Tast YK:n sopimus velvoittaa Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

Ammatillinen osallisuus

Ammatillinen osallisuus Ammatillinen osallisuus Tampereen kaupunkiseudun kasvatusalalla Tiina Soini KT, dosentti, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto, Aretai Oy 21.3.2019 Arvioinnin tausta Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen laadun arviointi ja laadun indikaattorit

Varhaiskasvatuksen laadun arviointi ja laadun indikaattorit Varhaiskasvatuksen laadun arviointi ja laadun indikaattorit Janniina Vlasov, arviointiasiantuntija, Karvi 6.9.2018 Ajankohtaista varhaiskasvatuksessa - AVI Tiedolla johtaminen vs. tunteella ja luulolla

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen. Pro gradu tutkielma Marko Rutanen

Pedagoginen johtaminen. Pro gradu tutkielma Marko Rutanen Pedagoginen johtaminen Pro gradu tutkielma Marko Rutanen Kipinöitä organisaatio muutos: pienestä ja matalasta, suureen ja hierarkkiseen globaali näkökulma: kilpailutekijänä osaaminen ja sen kehittäminen

Lisätiedot

Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma

Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Opimme yhdessä ja jaamme oppimaamme, minkä pohjalta kehitämme toimintaamme ja toimintaympäristöjämme. Luomme avoimen ja kannustavan ilmapiirin,

Lisätiedot

Mu$a mistä +etää nykyisen +lanteen ja mitä +laa? 13.5.2014 Econtact ó oikeita asioita oikein 1

Mu$a mistä +etää nykyisen +lanteen ja mitä +laa? 13.5.2014 Econtact ó oikeita asioita oikein 1 Mu$a mistä +etää nykyisen +lanteen ja mitä +laa? 13.5.2014 Econtact ó oikeita asioita oikein 1 TYÖHYVINVOINNIN ANALYSOINTI Henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara. Menestyvät yritykset pitävät ihmisten

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Mitä perhepäivähoidossa todella tapahtuu?

Mitä perhepäivähoidossa todella tapahtuu? Mitä perhepäivähoidossa todella tapahtuu? Jyrki Reunamo Helsingin yliopisto Orientaatioprojektin kotisivut: http://blogs.helsinki.fi/reunamo/ Orientaation lähteillä - varhaiskasvatuksen kehittämisprojekti

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Työyhteisön pedagoginen kehittäminen työhyvinvoinnin perustana päivähoidossa projektin loppuraportti

Työyhteisön pedagoginen kehittäminen työhyvinvoinnin perustana päivähoidossa projektin loppuraportti Työyhteisön pedagoginen kehittäminen työhyvinvoinnin perustana päivähoidossa projektin loppuraportti Eeva Hujala ja Elina Fonsén sekä hankkeen kirjoittajaryhmä Katri Aronen ja Riitta Ranta, Hanna Riihijärvi,

Lisätiedot

VERKOSTOISTA VOIMAA PEDAGOGISEEN JOHTAMISEEN LAATUA JA TYÖHYVINVOINTIA VARHAISKASVATUKSEEN loppuraportti

VERKOSTOISTA VOIMAA PEDAGOGISEEN JOHTAMISEEN LAATUA JA TYÖHYVINVOINTIA VARHAISKASVATUKSEEN loppuraportti VERKOSTOISTA VOIMAA PEDAGOGISEEN JOHTAMISEEN LAATUA JA TYÖHYVINVOINTIA VARHAISKASVATUKSEEN loppuraportti EEVA HUJALA JA ELINA FONSÉN Kasvatustieteiden yksikkö Tampereen yliopisto 2012 Sisällys I HANKKEEN

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen selvittelyhanke KJY:ssä 2010

Pedagogisen johtamisen selvittelyhanke KJY:ssä 2010 Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Pedagogisen johtamisen selvittelyhanke KJY:ssä 2010 Selvittelyhankkeen tavoitteet vuodelle 2010 käynnistää pedagogisen johtamisen kehittäminen kollegiaalisena

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

1. Lapseni on. Kyselyyn tuli vastauksia yhteensä 104, vastausprosentti n. 25 %.

1. Lapseni on. Kyselyyn tuli vastauksia yhteensä 104, vastausprosentti n. 25 %. Asiakastyytyväisyyskysely varhaiskasvatuksen piirissä oleville lapsiperheille oli avoinna Kankaanpään kaupungin www-sivuilla huhtikuussa 2018. Salasana kyselyyn annettiin perheille lapsen varhaiskasvatuspaikasta.

Lisätiedot

Seinäjoen perusopetus Arviointikysely syksy 2012 JOHTAJUUS. Piia Seppälä Seinäjoen perusopetuksen arviointityö

Seinäjoen perusopetus Arviointikysely syksy 2012 JOHTAJUUS. Piia Seppälä Seinäjoen perusopetuksen arviointityö Seinäjoen perusopetus Arviointikysely syksy 2012 JOHTAJUUS Piia Seppälä Seinäjoen perusopetuksen arviointityö Koulut vastaajaryhmittäin Yleistä Kysely toteutettiin syysloman jälkeisillä kolmella viikolla.

Lisätiedot

Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö

Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö Osaava-ohjelma 2010-2017 lyhyt tausta Kolmas osa opettajista ilmoitti

Lisätiedot

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Sisältö Yleistä Toimintakulttuuri Leikki ja monipuoliset työtavat Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ryhmän toiminnan arviointi Yhteistyö

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Oulunlahden päiväkodin toimintasuunnitelma

Oulunlahden päiväkodin toimintasuunnitelma Oulunlahden päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Lähtökohtanamme on lapsen yksilöllisyyden huomioiminen. Teemme tiivistä yhteistyötä vanhempien kanssa. Tavoitteenamme on avoin ja

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot