LOPPURAPORTTI JOHTAJUUS JA VARHAISKASVATUKSEN LAATU PROJEKTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOPPURAPORTTI JOHTAJUUS JA VARHAISKASVATUKSEN LAATU PROJEKTI"

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI JOHTAJUUS JA VARHAISKASVATUKSEN LAATU PROJEKTI Eeva Hujala ja Elina Fonsén Tampereen yliopisto Varhaiskasvatuksen yksikkö 2009

2 Sisältö Tiivistelmä Hankkeen lähtökohdat Johtamisen tutkimuksesta Varhaiskasvatuksen laatu Työhyvinvointi Tutkimuksen toteuttaminen ja tulosten sovellettavuus Tutkimuksen suunnitteluprosessi Tulosten hyöty ja sovellettavuus Tutkimustehtävät ja menetelmä Hankkeen keskeiset tulokset Varhaiskasvatuksen laatu Työhyvinvointi ja johtajuus Varhaiskasvatuksen laadun, johtajuuden ja työhyvinvoinnin yhteistarkastelu Pohdinta Lähteet ja kirjallisuus... 18

3 Tiivistelmä Johtajuus ja varhaiskasvatuksen laatu projekti toteutettiin 12 kunnan (Tampere, Lappeenranta, Porvoo, Kajaani, Lohja, Kerava, Kirkkonummi, Espoon ruotsinkielinen päivähoito, Kouvola, Kempele, Liperi ja Kokemäki) ja Tampereen yliopiston yhteishankkeena. Rahoittajana toimi Työsuojelurahasto yhdessä kuntien kanssa. Lähtökohtana ja taustateoriana kehittämishankkeessa toimii Päivähoidon laadunarviointimalli (Hujala, Parrila, Lindberg, Nivala, Tauriainen & Vartiainen 1999). Johtajuustutkimus ja työhyvinvointitutkimus luovat viitekehystä tutkimukselle. Oletuksena on varhaiskasvatuksen laadun, johtajuuden ja työhyvinvoinnin yhteys. Varhaiskasvatuksen henkilöstö, joka kokee työnsä mielekkääksi ja merkitykselliseksi sekä laadukkaasti toteutetuksi viihtyy työssään. Työhyvinvointi ja työssäviihtyminen puolestaan kannustavat henkilöstöä ja luovat varhaiskasvatuksen laadukkuudelle oleellisen tärkeän ja hyvän ilmapiirin. Laadukas varhaiskasvatus tarvitsee laadukasta johtajuutta. Kasvatusyhteisön johtajuudessa pedagoginen johtajuus on keskeinen johtajuuden sisältö. Myös johtajuuden jakaminen on osoittautunut merkittäväksi tekijäksi työhyvinvoinnin ja laadun taustalla varhaiskasvatushenkilöstölle. Tutkimus toteutettiin sähköisen e lomakkeen avulla ja tilastolliset analyysit tehtiin SPSSohjelmalla. Tutkimukseen osallistuvat kunnat määrittelivät itse missä tarkkuudessa haluavat tutkimuksen tulostuksen. Aineisto tuotiin yksikkö ja ryhmäkohtaiseen tarkasteluun. Vertailukohtana käytettiin koko Suomen laajuista 2000 luvulla kerättyä verrokkiaineistoa. Nyt toteutetussa tutkimuksessa havaintoja tallennettiin vanhempien osalta 2360 lapsen varhaiskasvatuksen laadusta ja yhdessä verrokkiaineiston kanssa havaintoja kertyi Henkilöstön havaintoja tallentui tässä tutkimuksessa 4797 lapsen varhaiskasvatuksen laadusta ja yhteishavaintomäärä valtakunnallisen aineiston osalta oli Työhyvinvoinnin ja johtajuuden mittauksessa havaintoja tallentui 1026 kasvatushenkilöstön jäseneltä. Varhaiskasvatushenkilöstöä tutkimukseen osallistui päiväkotien päivähoitoryhmistä sekä esiopetusryhmistä, perhepäivähoidosta ja ryhmäperhepäivähoidosta. Varhaiskasvatuksen laatua voidaan pitää hyvänä. Laadun arviointi toteutettiin asteikolla 1 5, jossa 1 kuvaa matalaa latutasoa ja 5 korkeaa laatutasoa. Vanhempien arvioimana kaikkien muuttujien keskiarvoksi muodostui 4,23. Henkilöstön arvioimana laadun kokonaiskeskiarvo oli vielä korkeampi 4,29. Työhyvinvoinnin ja johtajuuden arviointi oli hieman alhaisempi, mutta kuitenkin hyvää tasoa. Kaikkien muuttujien keskiarvoksi muodostui 3,94. Kehittämisen kohteita löytyi valtakunnallisella tasolla mm. sijaisjärjestelyissä, johtajuuden jakamisessa ja pitkäkestoisen leikin mahdollistamisessa päivähoidon pedagogiikassa. Työnohjauksen puute sekä kentän ja ylemmän johdon välinen tiedonkulku nousivat työhyvinvoinnin kehittämisen kohteiksi. Tutkimuskunnat saivat omaan käyttöönsä kunta, yksikkö ja hoitomuotokohtaiset arvioinnit, joista yksikkökohtaisen variaation kautta saatiin tietoa kunkin yksikön ja kunnan varhaiskasvatuksen laadun suhteesta valtakunnalliseen laatutasoon. Näin saatiin tietoon kuntakohtaiset vahvuudet ja kehittämiskohteet kehittämissuunnitelmien pohjaksi. Hankkeen avulla pyrittiin lisäämään kuntien varhaiskasvatuksen johtajien verkostoitumista ja osaamisen vahvistamista. Johtajien verkostoituminen tuo lisäarvoa myös vertaistuen keinoin. Valtakunnallisena varhaiskasvatuksen johtajien verkostoitumisen keinona tuotettiin osittain hankkeen tulosten ja osallistujakuntien edustajien tuottaman tiedon tuella Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi konferenssi. 1

4 Hankkeeseen osallistuneiden kuntien edustajat ilmaisivat kunnissa olevan tarvetta pysyvämmälle arviointijärjestelmälle varhaiskasvatuksen laadun ja työhyvinvoinnin kehittämisen perustaksi. Arviointijärjestelmä vakiintuneena toimintamuotona, laadun ja työhyvinvoinnin hallinnan välineenä jäntevöittää esimiesten työtä ja tukee laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamista sekä työhyvinvointia lisäämällä henkilöstön työnhallinnan tunnetta. 2

5 1 Hankkeen lähtökohdat Johtajuus ja varhaiskasvatuksen laatu, on Varhaiskasvatus muutoksessa projektin toinen osa. Ensimmäinen osan Kasvatus ja opetusalan johtajuus tarkasteli päivähoidon perustehtävästä käytävää johtamispuhetta sekä arvioi johtamisen luonnetta, roolia ja vastuualueita johtajuuden eri tasoilla kunnissa. Nyt toteutettu tutkimuskokonaisuuden toinen osa, Johtajuus ja varhaiskasvatuksen laatu tutkii päivähoidon johtajuuden tuottamaa varhaiskasvatuksen laatua kunnissa ja arvioi perustehtävän laadun ja johtamisen sekä työhyvinvoinnin välisiä kytkentöjä. Saatujen tutkimustulosten avulla voidaan kehittää varhaiskasvatuksen johtajuutta, parantaa varhaiskasvatuksen laatua ja edistää henkilöstön työhön sitoutumista ja sitä kautta työn merkityksellisyyden kokemista ja työyhteisön hyvinvointia. Hanke on Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksen varhaiskasvatusyksikön ja Työsuojelurahaston sekä 12 kunnan yhteistyössä toteuttama. 1.1 Johtamisen tutkimuksesta Päivähoidon arkikielessä johtajuus tai johtaminen yhdistetään päiväkodin johtajiin ja heidän työhönsä ja asemaansa. Päiväkodin ulkopuolinen johtajuus nähdään hallinnointina ohjauksena, valvontana ja määräyksinä. Näiden kahden alueen päiväkodin sisäisen johtajuuden ja toiminnan hallinnollisen ohjauksen ei ole nähty riittävästi olevan yhteydessä toisiinsa (Hujala & Lindberg 1998). Ulkomaisissa varhaiskasvatuksen tutkimuksissa (Jorde Bloom, 1992; Rodd, 1998; Culkin, 2000) johtajuutta on tarkasteltu pääasiassa mikrotason ilmiönä, jolloin tutkimuskohteina ovat olleet itse johtajat (Jorde Bloom & Sheerer, 1992; Hayden 1998; Jorde Bloom, 2000; Morgan, 2000; VanderVen, 2000). Suomalaisen varhaiskasvatuksen johtamistutkimuksen tarkastelukulma on laajempi, johtajuutta on tutkittu sen yhteiskunnallisessa kontekstissa (Nivala 1998; 1999, Karila 2004; Puroila 2004). Nivala on kehittänyt johtajuustutkimuksen teoreettiseksi viitekehykseksi kontekstuaalisen johtajuusmallin (Nivala 1998; 1999), mikä antaa kehyksen analysoida johtajuutta sekä mikro että makrotasoisena, kulttuurisena ilmiönä. Nivala (2001) näkee päivähoidon johtajuuden päivähoidon hoito ja kasvatustehtävän toteuttamisen ja johtamisen rakenteiden 3

6 välisenä vuorovaikutuksena. Johtamisella on siten merkittävä rooli sekä lasten että henkilöstön elämänlaadun kannalta. Tutkimuksia johtajuuden ja laadun välisistä kytkennöistä ei juuri ole tehty suomalaisessa päivähoidossa. Vartiainen (1994) on selvittänyt johtajuuden perustaksi päivähoidon tuloksellisuusarviointia. Parrila (2005) on perhepäivähoitotutkimuksessaan sivunnut johtajuuden ja varhaiskasvatuksen laadun välistä yhteyttä. Hän päätyy tuloksissaan siihen, että työntekijät, jotka tekevät laadukasta työtä, vaativat siihen myös ohjausta ja tukea. Laadun kehittäminen johtajuuden avulla edellyttää johtajuuden systemaattisuutta siten, että johtajuus tavoittaa koko työyhteisön. Suomalaisen päivähoidon johtajuutta on arvioitu kansainvälisessä johtajuustutkimuksessa (Hujala & Puroila 1998a; Nivala & Hujala 2002), jossa on selvitetty päivähoidon parissa toimivien näkemyksiä johtajuudesta, sen luonteesta ja merkityksestä sekä johtajuuteen liittyvistä rooleista ja vastuista. Tutkimus toteutettiin Australiassa, Iso Britanniassa, Venäjällä, USA:ssa ja Suomessa. Tulosten mukaan johtamisen konteksti määrittää johtamispuhetta ja johtamiskulttuuria. Suomalaista päivähoidon johtamista koskevat tulokset osoittivat, että johtajuuteen liittyvät tehtävät ja velvollisuudet osoittautuivat epäselviksi miltei kaikilla johtajuuden tasoilla päivähoidossa. Tutkimuksen nostamana haasteena päivähoidolle on johtajuuden kytkeminen entistä tietoisemmin päivähoidon perustehtävään. Varhaiskasvatuksen laatu, henkilöstön työhyvinvointi ja johtajuus ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Varhaiskasvatustyön laadukas toteuttaminen ja henkilöstön työhyvinvointi edellyttävät koko organisaation jaettua näkemystä organisaation perustehtävästä ja sen edellytyksistä (ks. Juuti & Vuorela 2004). Laadukas kasvatustyö ja henkilöstön osaamisen kehittäminen edellyttävät korkeaa kollektiivista tietoisuutta organisaation suunnasta ja keinoista sekä toiminnan jatkuvaa arviointia (ks. Viitala 2004). Tässä tutkimuksessa johtajuus määritellään päivähoidon toimijoiden sitouttamisena varhaiskasvatustyön tavoitteelliseen kehittämiseen ja vastuunottamisena varhaiskasvatuksen laadukkaasta toteutumisesta (Hujala, Parrila, Lindberg, Nivala, Tauriainen & Vartiainen 1999). 1.2Varhaiskasvatuksen laatu Laadunarviointi tekee varhaiskasvatuksen, sen tavoitteet ja toteuttamisen näkyväksi. Se kertoo siitä, mitä varhaiskasvatuksessa pidetään tärkeänä, miten lapsiin suhtaudutaan ja minkälaisia pedagogisia käytäntöjä toteutetaan. Laadunarviointi myös mahdollistaa vanhempien osallistumisen kasvatusta koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon. Se antaa perheille lapset mukaan lukien, 4

7 päivähoitohenkilöstölle ja hallinnolle yhteisen perustan ja käsitteet keskustella päivähoitokasvatuksesta, sen tavoitteista, vahvuuksista ja kehittämishaasteista. Laadun ja sen arvioinnin ympärille on syntynyt monia koulukuntia. Toiset ovat sitä mieltä, että laatu on subjektiivinen asia, eikä sitä voida lainkaan määritellä eikä arvioida. Toiset taas ovat sitä mieltä, että laatua voidaan arvioida, mutta vain päivähoidon tavoitteiden pohjalta. Professionaalisen paradigman kannattajat puolestaan sanovat, että arviointi perustuu asiantuntijatietoon (Phillips 1987). Uusimpana näkökulmana on inklusiivinen laadunarvioinnin paradigma, mikä haastaa edellä olevat näkökulmat laatukeskusteluun (Tauriainen 2000). Se ottaa samanaikaisesti huomioon sekä päivähoitotoiminnan tavoitteet, asiantuntijatiedon että sen tosiasian että laatukäsitykset ovat aina myös kulttuurisia ja subjektiivisia. Tässä tutkimuksessa varhaiskasvatuksen laadunarviointi perustuu inklusiiviseen laadun arvioinnin paradigmaan jossa yhdistyvät varhaiskasvatuksen tutkimus ja teoria, yhteiskunnan arvot sekä päivähoidon toimijoiden näkökulma. Palvelutaso Puitetekijät Välillisesti ohjaavat tekijät Prosessi tekijät Vaikutukset Saatavuus Riittävyys Henkilöstön ja lasten välinen suhdeluku Lapsiryhmän koko Lapsiryhmän rakenne Ihmissuhteiden pysyvyys Fyysinen ympäristö Henkilöstön ja vanhempien välinen yhteistyö Yhteistyö muiden tahojen kanssa Henkilöstön keskinäinen yhteistyö Henkilöstön hyvinvointi Henkilöstön koulutus ja ammatillinen kasvu Hallinto ja johtajuus Fyysinen hyvinvointi Fyysinen hyvinvointi Aikuinen lapsi Aikuinen lapsi vuorovaikutus vuorovaikutus Vertaisvuorovaikutus Vertaisvuorovaikutus Lapsilähtöinen toiminta Lapsilähtöinen toiminta Toiminnan suunnittelu Toiminnan suunnittelu ja arviointi ja arviointi Inklusiivinen toiminta Inklusiivinen toiminta Lapsen myönteiset kokemukset Lapsen kasvu, kehitys ja oppiminen Vanhempien tyytyväisyys Kuvio 1. Päivähoidon laadun arviointimalli Päivähoidon laadunarvioinnin lähtökohta on palvelutason arviointi eli sen, onko päivähoitoa riittävästi saatavilla (kuvio 1). Päivähoidon toimivuuden laatua arvioitaessa voidaan erottaa laatua säätelevät puitetekijät, jotka ovat ehtoja laadullisen kasvatuksen toteuttamiselle, toiminnallisesti laatua säätelevät välilliset tekijät, itse kasvatusprosessi ja kasvatuksen sisältötekijät ja vaikuttavuustekijät. Näiden kaikkien laatua voidaan tarkastella erikseen ja yhdessä nämä muodostavat kokonaisvaltaisen laadun arvioinnin kehyksen. Inklusiivisen laadunarvioinnin näkökulma tarkoittaa, että vanhemmat, lapset ja henkilöstö yhdessä päättävät, mitä he pitävät tärkeänä hoitopaikan kasvatuskäytännöissä. (Hujala, Parrila, Lindberg, Nivala, Tauriainen & Vartiainen 1999). 5

8 1.3 Työhyvinvointi Päivähoitohenkilöstön työhyvinvointi ja varhaiskasvatuksen laatu ovat kiinteässä yhteydessä. Henkilöstö, joka kokee työnsä mielekkääksi ja merkitykselliseksi sekä laadukkaasti toteutetuksi viihtyy työssään. Työhyvinvointi ja työssäviihtyminen puolestaan innostavat henkilöstöä tekemään parhaansa ja luovat varhaiskasvatuksen laadukkuudelle oleellisen tärkeän hyvän ilmapiiri. Ollakseen laadukasta varhaiskasvatus tarvitsee laadukasta johtajuutta. Pedagoginen johtajuus on keskeisellä sijalla kasvatusyhteisön johtajuudessa (Fonsén 2008). Työn hallinnan tunne on merkittävä tekijä työhyvinvoinnin taustalla. Sitä voidaan tukea työn vaatimusten ja hallintakyvyn vastaavuudella. Työn sisällöllinen arviointi ja siitä lähtevä kehittämisen tarpeiden tunnistaminen toimivat työnhallintaa edistävinä tekijöinä (Hämäläinen & Lantta 2008). Juuti (2002) ja Salojärvi (2006, 51) korostavat ihmisten työhyvinvoinnin yhtenä perusedellytyksenä olevan työn sisällöllisen hallinnan ja ajantasaisen osaamisen. Keskeinen pelkotekijä ihmisillä on oman osaamisen riittämättömyys organisaation vaatimustasoon nähden. Työnhallinnan tunteen saavuttaminen puolestaan laskee merkittävästi työssä koettua stressiä. Työelämän hierarkioiden madaltumisen kautta syntynyt jaetun johtajuuden kulttuuri nostaa työn vaatimustasoa. Johtajuuden jakamisella on myös lisätty henkilöstön vastuuta. Osaamisen varmistaminen on yksi keskeinen johtajuuden tehtävä. (Salojärvi 2006). Osaamisen varmistamisen keinoja ovat täydennyskoulutus, oppimista tukeva ilmapiiri ja osaamisen jakaminen työyhteisössä. Osaamisen kehittäminen toimii työhyvinvointia kohentavasti lisäämällä luottamuksen tunnetta organisaatiota kohtaan. Henkilöstö kokee jatkuvuuden tunnetta, kun heidän osaamistaan halutaan kehittää. Syntyy tunne siitä, että heidän osaamistaan tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa. Osaamisen kehittämisen on todettu lisäävän myös yhteisöllisyyden tunnetta työyhteisön jäsenten kesken. Yhteiset koulutuspäivät voivat toimia jopa enemmän yhteisöllisyyttä vahvistavina kuin TYKY päivät. (Salojärvi 2006). 6

9 2 Tutkimuksen toteuttaminen ja tulosten sovellettavuus 2.1Tutkimuksen suunnitteluprosessi Tutkimusprojektin 1. osan suunnitteluprosessi käynnistyi vuoden 2005 syksyllä yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Kevään 2006 aikana otettiin yhteyttä kuntiin haarukoiden niiden halukkuutta olla mukana tutkimuksessa. Kesällä 2006 järjestettiin tutkimukseen halukkaaksi ilmoittautuneiden kuntien edustajille hankkeen tiedotus ja keskustelupäivä Tampereen yliopistolla. Tilaisuudessa päätettiin tutkimushankkeen 1. osan käynnistämisestä kuntien omarahoituksen turvin. Yhteistyö alkoi kuntien kanssa elokuussa 2006 ja tutkimushankkeen 1. osa päättyi kesäkuun 2008 lopussa. Kunnat kokivat yhteistyön oppivan verkoston mukaisesti hyödylliseksi ja tarpeelliseksi. Tutkimushankkeen 2. osassa jatkettiin hyvää yhteistyötä ja hyödynnettiin projektissa syntynyttä verkostoa. 12 kuntaa sitoutui jatkamaan yhteistyötä tutkimushankkeen 2. osassa. Kunnat ovat: Tampere, Lappeenranta, Porvoo, Kajaani, Lohja, Kerava, Kirkkonummi, Espoo (ruotsinkielinen päivähoito), Kouvola, Kempele, Liperi ja Kokemäki. Hanke käynnistettiin elokuussa 2008 kuntien edustajien ja yliopiston tutkimusryhmän yhteisellä johtoryhmän kokouksella. 2.2Tulosten hyöty ja sovellettavuus Projekti tuottaa kuntakohtaista tietoa varhaiskasvatuksen laadusta ja antaa perustaa arvioida omia hallintoratkaisuja ja niiden vahvuuksia, heikkouksia ja toimivuutta päivähoidon johtamisessa ja laadun hallinnassa. Tutkimuksen kohteena olevat kunnat sijaitsevat eri puolilla Suomea ja ovat sekä asukasluvultaan että päivähoidossa olevien lasten määrältään erisuuruisia. Näin tutkimuksen tulokset ovat sovellettavissa päivähoitotyön kehittämisen ja koulutuksen perustaksi erilaisissa kunnissa. Kuntakohtaisten tulosten pohjalta kunnat laativat projektin kehittämis ja suunnittelupäivässä kunta ja asiantuntijaverkoston tuen avulla varhaiskasvatuksen laadun johtamisen ja työn kehittämisen kehittämisohjelman. Tulosten pohjalta pyritään arvioimaan kunnissa esimiesosaamista, joka tukee työyhteisön toimintaa ja sitä kautta perustehtävän laatua ja vaikuttavuutta sekä työyhteisöjen työhyvinvointia. 7

10 2.3Tutkimustehtävät ja menetelmä Syksyllä 2008 tutkimukseen osallistuvien kuntien varhaiskasvatusyksiköiden johtajia ja toimijoita perehdytettiin varhaiskasvatuksen laatutekijöihin ja inklusiiviseen laadun arvioinnin järjestelmään. Syksyllä 2008 toteutettiin myös tutkimuksen tiedonkeruuvaihe. Silloin suoritettiin laatumittaukset jokaisessa tutkimuksessa mukana olevassa kunnassa. Sen avulla arvioitiin kuntien päivähoidon laatua päivähoidon ammattilaisten ja lasten vanhempien toimesta. Tutkimuksen toinen mittaus Johtajuuden ja työyhteisön laadun kartoitus toteutettiin tutkijoiden ja kuntien edustajien yhteistyössä laatiman työhyvinvointia ja johtajuutta arvioivan mittarin avulla. Siinä arvioinnin toteuttivat vain varhaiskasvatusyksiköiden kasvatushenkilöstö. Päivähoidon laatua arvioitiin lapsikohtaisten laatuarviointien avulla. Käytettävä laadunarviointimittari on kehitetty Oulun yliopistossa yhteistyössä Vaasan yliopiston, Lapin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston sekä 22 kunnan kanssa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2005) voimaantulon jälkeen mittari uudistettiin vastaamaan varhaiskasvatussuunnitelman vaatimuksia. Mittari perustuu aiemmin esiteltyyn varhaiskasvatuksen laadunarviointimalliin. Hankkeen johtoryhmän edustajien kanssa mittariin tehtiin joitakin muutoksia heidän ehdotustensa pohjalta. Tutkimusaineiston analyysi toteutettiin talven aikana. Tutkimusaineiston analyysissa tiedot kuntien päivähoidon laadusta yhdistettiin aikaisemmin kerättyyn valtakunnalliseen laadunarviointi aineistoon. Työhyvinvoinnin ja johtajuus analyysin tiedot käsiteltiin varhaiskasvatusyksikkökohtaisesti ja liitettiin lopuksi yhteen varhaiskasvatuksen laadunarviointitulosten kanssa. Tutkimusaineiston koodaamiseen ja analyysiin osallistui tutkijan lisäksi avustavaa henkilökuntaa. Muun henkilöstön tehtäviin kuului mm. laadunarviointilomakkeissa annettujen vastausten koodaaminen niiden käsittelyä varten. Tutkija muokkasi tutkimuslomakkeen sähköiseksi lomakkeeksi, analysoi tutkimusaineiston ja raportoi tulokset. Tiedonkeruu toteutettiin sähköisen e lomakkeen avulla. Päiväkodeissa huolehdittiin, että kaikilla on mahdollisuus täyttää lomake Internetin kautta. Lomakkeita toimitettiin pieni osa myös paperiversiona, mutta sähköinen lomake oli ensisijainen. Tutkimuksen analyysit tehtiin SPSS ohjelmalla. Tutkimusaineiston analyysin eri vaiheissa tukena käytettiin tietotekniikan asiantuntijakonsultointia mm. tutkimustulosten saattamisessa graafiseen muotoon. Tutkimuksen vastuuhenkilön tehtävänä oli valvoa ja ohjata hankkeen toteutumista tutkimussuunnitelman mukaisesti. 8

11 Hankkeen johtoryhmä seurasi ja tuki hankkeen edistymistä ja arvioi sen tehtävää lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Hanke pyritään kytkemään STM:n ja STAKESin arviointityöhön siten, että eri tahojen työ tukee toinen toistaan. Tutkimushanke päättyi Tutkimuksen tulokset raportoitiin kevään 2009 aikana. Tutkimuksen kuntakohtaiset tulokset luovutettiin kuntien käyttöön, kuntien saadessa itsenäisesti päättää tulosten julkistamisesta omassa kunnassaan. Tiedonhankintaan liittyvä yksilötason intimiteetti ei tule julkaistuissa tutkimustuloksissa esille. Johtajuus ja varhaiskasvatuksen laatu hankkeen tavoitteena oli tiivistää entisestään kuntien välistä yhteistyötä oppivan verkoston periaatteen mukaisesti. Hankkeeseen sisältyi kaksi johtajuuden kehittämis ja suunnittelupäivää, joissa kunnat pohtivat omia johtajuuden kehittämisen suuntia tutkimustietoon ja yhteiseen työskentelyyn nojaten. Tavoitteena oli löytää työvälineitä palautteen keräämiseen ja suunniteltuun ja hallittuun työn kehittämiseen niin, että kehittämistyö strukturoi henkilöstön työtä perustyön laadun kehittämisessä. 9

12 3 Hankkeen keskeiset tulokset 3.1Varhaiskasvatuksen laatu Varhaiskasvatuksen laadunarvioinnin otoskoko oli 5529 lasta. Vanhemmilta vastauksilta palautui 2360 vastausprosentilla 43 % ja henkilöstöltä vastauksia palautui 4797 vastausprosentilla 87 %. Arviointiasteikkona laatumittauksessa käytettiin asteikkoa 1 5, jossa 1 kuvaa matalaa laatutaso ja 5 kuvaa korkeaa laatutasoa. Kaikkien laatutekijöiden arvioista yhteen laskettu keskiarvo on ns. kokonaislaatuarvio, joka kuvaa vanhempien ja henkilöstön yhteistä näkemystä varhaiskasvatuksen laadusta. Suomen varhaiskasvatuksen kokonaislaatuarvioksi muodostui 4,26, jota voidaan pitää erittäin hyvänä. Vanhempien antama kokonaislaatuarvio 4,23 on hieman matalampi kuin henkilöstön arvioima varhaiskasvatuksen kokonaislaatu 4,29. Tuloksissa on mukana koko maan aineisto, myös aikaisemmin vastaavalla lomakkeella 2000 luvulla kerätyt varhaiskasvatuksen laatuarvioinnit. Yhteensä arviointeja on vanhemmilta 7762 ja henkilöstöltä Tutkimustuloksista muodostettiin teoriapohjaisesti eri laatutekijöittäin jaoteltuna keskiarvosummamuuttujat. Varhaiskasvatuksen laadun puitetekijät saivat matalimman arvioinnin 3,90 henkilöstöltä, se on myös melko matala 4,08 vanhempien arvioimana. Vertailussa on kuitenkin huomioitava, että 4 edustaa hyvää laatutasoa. Korkeimman arvioinnin henkilöstö antaa varhaiskasvatuksen laadun välillisistä tekijöistä 4,50. Vanhempien arviointi varhaiskasvatuksen laadun välillistä tekijöistä on 4,20. Välillisistä tekijöistä erillisenä osiona on teoriasta poiketen tarkasteltu johtajuutta, mikä on käynnissä olevan kehittämishankkeen keskiössä. Henkilöstö antaa johtajuudesta arvioinnin 4,09, joka jää muita välillisiä tekijöitä huomattavasti matalammalle tasolle. Vanhempien arvioimana johtajuus saa arvion 4,16. Varhaiskasvatuksen laadun prosessitekijöiden saama arviointi ovat henkilöstön arvioimana 4,32 hieman korkeampi kuin vanhempien arvioimana 4,28. Varhaiskasvatuksen laadun vaikuttavuus saa vanhempien arvioimana erittäin hyvän arvioinnin 4,46. Henkilöstön arviointi 4,31 varhaiskasvatuksen laadun vaikuttavuustekijöistä jää matalammaksi kuin vanhempien. Tulosten tarkastelussa on huomioitava, että kyseessä on keskiarvot, kuntakohtaisissa ja yksikkökohtaisissa tuloksissa esiintyi vaihtelua. 10

13 Kun tuloksia tarkastellaan muuttujittain, varhaiskasvatuksen laadun vahvuuksina nousivat välillisten tekijöiden osalta päivähoitopaikkojen hyvä ilmapiiri sekä henkilöstön ammattitaitoisuus ja sitoutuneisuus työhön. Prosessitekijöiden kohdalta varhaiskasvatuksen laadun vahvuuksina nousivat lasten huomioiminen päivähoitoon tuomis ja hakutilanteissa. Henkilöstön arviointi tästä oli erityisen korkea. Lasten hyväksyminen sellaisina kuin ovat, lasten kaverisuhteet ja leikin tarpeen toteutuminen saivat myös korkean arvioinnin sekä vanhemmilta että henkilöstöltä. Varhaiskasvatuksen laadun vaikuttavuuden osalta vahvuuksina nousivat lasten innostuneisuus, iloisuus ja tyytyväisyys päivähoidossa oloon sekä lasten tuleminen mielellään päivähoitoon. Merkittävimmät erot vanhempien ja henkilöstön antamissa arvioinneissa näkyivät lapsikohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen liittyvissä kysymyksissä. Henkilöstön antamat arvioinnit olivat huomattavasti korkeampia kuin vanhempien. Sama suuntaus näkyi myös lapsen emotionaaliseen huomiointiin liittyvissä kysymyksissä. Pohdittavaksi jää näiden erojen syyt, onko kyseessä enemmän tiedonkulun ongelma kuin näkemyserot sisällöllisissä odotuksissa? Keskeisimpinä kehittämisen kohteina näyttävät nousevan tutkimuksen perusteella puitetekijöistä päivähoidon sijaisjärjestelyt ja päivähoidon tilojen toimivuus. Välillisten tekijöiden osalta kehittämisen kohteina tulevat esiin lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen arviointi yhdessä vanhempien kanssa, erityisesti vanhempien arvioimana ja johtajuuden sekä päätösvallan jakaminen työyhteisössä. Varhaiskasvatuksen laadun prosessitekijöiden osalta kehittämiskohteena nousivat sisällölliseen orientaatioon liittyvät kysymykset, erityisesti matemaattisten taitojen kehittämisen osalta arvio oli matala. Kehittämisen kohteina näkyivät myös lasten osallistuminen arkitoimiin ja pieniin työtehtäviin sekä pitkäkestoisen leikin mahdollistaminen. Vaikuttavuustekijöiden kohdalla selkeänä kehittämisen kohteena näkyi lapsen osallistuminen ja toiminnasta nauttiminen kädentaitojen, askartelun yms. osalta. 3.2Työhyvinvointi ja johtajuus Johtajuuden ja työhyvinvoinnin mittauksen otoskoko oli 1647 varhaiskasvatuksen henkilöstön jäsentä. Vastauksia palautui 1026 ja vastausprosentti oli 62 %. Suurin vastaajaryhmä oli päiväkotien henkilöstö, joita vastaajien joukossa oli 906, perhepäivähoitajien vastauksia tallentui 93 ja ryhmäperhepäivähoitajien 27. Arviointiasteikkona mittauksessa käytettiin asteikkoa 1 5, jossa 1 kuvaa matalaa tasoa ja 5 kuvaa korkeaa tasoa. Johtajuuden ja työhyvinvoinnin kokonaisarvio muodostuu kaikkien tekijöiden 11

14 yhteen lasketusta keskiarvosta, se on koko tutkimusaineiston osalta 3,94. Kaikkien tutkimuskuntien kohdalla johtajuuden ja työhyvinvoinnin arviointi oli matalampi kuin varhaiskasvatuksen laadusta annettu arviointi. Erotuksen suuruus oli keskimäärin 0,37. Johtajuuden ja työyhteisön kartoituksen muuttujat rakennettiin kolmeksi aihekokonaisuudeksi: 1) Pedagoginen ja henkilöstöjohtaminen, 2) Yhteisö, työhyvinvointi ja alaistaidot ja 3) Laatutekijät ja hyvinvointi. Parhaimman arvioinnin 4,02 varhaiskasvatuksen henkilöstö antaa pedagogisesta ja henkilöstö johtamisesta. Yhteisö, työhyvinvointi ja alaistaitojen summamuuttujan arvoksi muodostui 3,94 ja matalimman arvioinnin 3,86 henkilöstö antaa laatutekijät ja hyvinvointi summamuuttujan kohdalla. Muuttujittain tarkasteltuna johtajuuden ja työhyvinvoinnin vahvuuksina nousevat pedagogisen keskustelun suunnitelmat ja ryhmäkohtaisten palaverien toteutuminen sekä varhaiskasvatussuunnitelmien ja lapsikohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien vieminen käytäntöön. Tunne työn merkityksellisyydestä ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön sekä henkilöstön toiminnassa esiin tuleva yhteisten päämäärien tukeminen saavat myös korkean arvioinnin. Yhteistyön käytänteet vanhempien ja henkilöstön kanssa ovat työhyvinvointia vahvistavia tekijöitä samoin kiinnostus ammatilliseen kehittymiseen. Selkeimpinä kehittämisen kohteina työhyvinvoinnille näkyivät työnohjauksen saatavuus, ylemmän johdon ja kentän välinen tiedonkulku, johtajuuden jakamiseen liittyvät kysymykset ja organisaation rakenteen toimivuus. Myös johtajan tietoisuus ryhmien pedagogiikasta ja lapsiryhmien toimivuus näyttäytyivät kehittämisen kohteina. 3.3Varhaiskasvatuksen laadun, johtajuuden ja työhyvinvoinnin yhteistarkastelu Varhaiskasvatuksen laadun ja työhyvinvoinnin välistä yhteyttä tarkasteltiin tilastotieteellisin menetelmin. Tarkastelun kohteeksi otettiin, miten henkilöstön arviot johtajuudesta ja työhyvinvoinnista selittävät henkilöstön arvioita varhaiskasvatuksen laadusta. Menetelmänä käytettiin lineaarista regressioanalyysia. Ensimmäisessä tarkastellussa mallissa selitettiin henkilöstön kokonaislaatuarviota työhyvinvoinnin kokonaisarviolla (kuvio 2). Selitettävänä muuttujana oli siis kaikkien laatutekijöiden keskiarvo. Selittävänä muuttujana tässä mallissa oli johtajuus ja työhyvinvointimuuttujista muodostettu keskiarvomuuttuja, josta jatkossa käytetään nimitystä työhyvinvointi. Tulos osoittaa, että henkilöstön kokemus työhyvinvoinnista selittää 47 % 12

15 varhaiskasvatuksen kokonaislaadusta. Malli, jossa selittävän muuttujana on työhyvinvointi, näyttäisi siis selittävän lähes puolet henkilöstön kokonaislaatuarvioiden vaihtelusta. Kuvio 2. Henkilöstön antaman työhyvinvoinnin arvioinnin selitysaste henkilöstön antamaan varhaiskasvatuksen kokonaislaatuarviointiin Seuraavaksi on tarkasteltu, miten työhyvinvoinnin osa alueet erikseen selittävät varhaiskasvatuksen kokonaislaatuarviota (kuvio 3). Tarkasteltavaksi muodostettiin kolme erillistä mallia, jossa mahdollisia selittäviä muuttujia ovat työhyvinvoinnin eri osa alueita kuvaavat keskiarvosummamuuttujat. Selitettävänä muuttujana on edelleen kaikkien laatutekijöiden keskiarvo henkilökunnan arvioimana. Kuvio 3. Työhyvinvoinnin eri osioiden selittävyys varhaiskasvatuksen kokonaislaatuarvioon henkilökunnan arvioimana 13

16 Työhyvinvoinnin osa alueiden selittävyys varhaiskasvatuksen kokonaislaatuarvioon oli 37,5 42,3 % (kuvio 3). Selittävyysaste oli kaikkien osa alueiden kohdalla vahva. Mielenkiintoiseksi tuloksen tekee se, että selitysaste ei noussut minkään osion kohdalla erityisesti muita osioita korkeammalle. Kaikilla työhyvinvoinnin osa alueilla näyttää olevan selkeä yhteys kokonaislaatuarvioon. Työhyvinvoinnin eri osa alueiden selittävyyttä varhaiskasvatuksen laadun eri tekijöihin tarkasteltiin edelleen regressioanalyysin avulla (kuvio 4). Erillisissä analyyseissä kutakin työhyvinvoinnin osa aluetta tarkasteltiin erikseen laadun osa alueisiin. Tulostukseen kirjattiin yli 22 % selittävyysasteet. Mielenkiintoiseksi mallien tarkastelussa osoittautuu se, että kaikki työhyvinvoinnin osa alueiden arvioinnit selittävät johtajuusarvioita voimakkaasti, mutta välilliset tekijät, prosessitekijät ja vaikuttavuustekijät ei näytä selittyvän millään työhyvinvoinnin osaalueilla. Mallien perusteella voidaan päätellä, että henkilöstön arvio työhyvinvoinnista ennustaa voimakkaasti varhaiskasvatuksen laatuarvioita nimenomaan johtajuuden kautta, sillä työhyvinvointiarvio selitti varhaiskasvatuksen laatua 47 % (kuvio 2). Näyttää siltä, että työhyvinvointi kulminoituu pitkälti johtajuuden toteutumiseen, mikä entisestään nostaa johtajuuden merkitystä varhaiskasvatuksen työyhteisöissä. Työhyvinvoinnin ja varhaiskasvatuksen laadun selittävyyskysymykset nousivat mielenkiintoisella tavalla esiin, joskin monessa tapauksessa henkilöstön arvio työhyvinvoinnin laadusta perustui samoihin näkemyksiin kuin ne tekijät, jotka määrittelevät laadukasta työtä. Näitä koko aineiston tasolla nousevia yhteyksiä onkin hedelmällisintä pohtia tarkemmin päiväkotien tasolla. 14

Johtaminen laadun tuottajana

Johtaminen laadun tuottajana Johtaminen laadun tuottajana Varhaiskasvatuksen seminaari 15.11.2010 Eeva Hujala Tampereen yliopisto 2010 JOHTAJUUS varhaiskasvatuksessa on toimijoiden sitouttamista perustehtävän tavoitteelliseen kehittämiseen

Lisätiedot

OSAAMISELLA HYVINVOINTIA VARHAISKASVATUKSESSA -hanke. Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden yksikkö 2012-2014 VARHAISKASVATUKSEN LAADUNARVIOINTI

OSAAMISELLA HYVINVOINTIA VARHAISKASVATUKSESSA -hanke. Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden yksikkö 2012-2014 VARHAISKASVATUKSEN LAADUNARVIOINTI OSAAMISELLA HYVINVOINTIA VARHAISKASVATUKSESSA -hanke Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden yksikkö 2012-2014 VARHAISKASVATUKSEN LAADUNARVIOINTI ILMAJOKI Johdanto Osaamisella työhyvinvointia varhaiskasvatuksessa

Lisätiedot

REFERENSSIT HENKILÖTIEDOT. Sanna Kristiina Parrila. Karilantie 12, 90420 Oulu Puhelin gsm: 040-5043678

REFERENSSIT HENKILÖTIEDOT. Sanna Kristiina Parrila. Karilantie 12, 90420 Oulu Puhelin gsm: 040-5043678 HENKILÖTIEDOT Nimi Työosoite REFERENSSIT Sanna Kristiina Parrila Ediva Oy Karilantie 12, 90420 Oulu Puhelin gsm: 040-5043678 Sähköposti: sanna.parrila@ediva.fi KOULUTUS 2006 Muutoslaboratorio-ohjaaja,

Lisätiedot

Varhaiskasvatus kansainvälisess

Varhaiskasvatus kansainvälisess Varhaiskasvatus kansainvälisess lisessä vertailussa 29.11.2011 Eeva Hujala Professori Kasvatustieteiden yksikkö / Tutkijakollegium Luennon eteneminen: Johdanto Suomalaista, yhdysvaltalaista ja venäläistä

Lisätiedot

Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut

Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut 16.4.2015 VARHAISKASVATUKSEN STRATEGISET VALINNAT 2011-2015

Lisätiedot

Osaamisella hyvinvointia varhaiskasvatuksessa. LAADUNARVIOINTI -Ilmajoki- Eeva Hujala ja Piia Roos Tampereen yliopisto

Osaamisella hyvinvointia varhaiskasvatuksessa. LAADUNARVIOINTI -Ilmajoki- Eeva Hujala ja Piia Roos Tampereen yliopisto Osaamisella hyvinvointia varhaiskasvatuksessa LAADUNARVIOINTI -Ilmajoki- Eeva Hujala ja Piia Roos Tampereen yliopisto Varhaiskasvatuksen laadunarvioinnin vastausprosentit Alkumittaus 71% 97% Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=319. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,64. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=319. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,64. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2013 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2013. Osalle vanhemmista päiväkodin johtaja lähetti kyselylinkin sähköpostilla. Kyselyyn

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen johtamisen arki

Varhaiskasvatuksen johtamisen arki Varhaiskasvatuksen johtamisen arki Eeva Hujala Varhaiskasvatuksen VI johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto 2012 Leadership is one of the most observed and least understood phenomena on earth Johtajuus tutkimuskohteena:

Lisätiedot

MITEN PERHEPÄIVÄHOIDON PEDAGOGIIKKAA VOIDAAN JOHTAA? KT Elina Fonsén Ediva oy/tampereen yliopisto Elina.fonsen@ediva.fi

MITEN PERHEPÄIVÄHOIDON PEDAGOGIIKKAA VOIDAAN JOHTAA? KT Elina Fonsén Ediva oy/tampereen yliopisto Elina.fonsen@ediva.fi MITEN PERHEPÄIVÄHOIDON PEDAGOGIIKKAA VOIDAAN JOHTAA? KT Elina Fonsén Ediva oy/tampereen yliopisto Elina.fonsen@ediva.fi MITÄ JOHDETAAN, KUN JOHDETAAN PERHEPÄIVÄHOIDON PEDAGOGIIKKAA? Millaista on perhepäivähoidon

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Nurmijärven päivähoidon työhyvinvoinnin kehittämishanke ajalla 1.11.2003-1.6.2006

Nurmijärven päivähoidon työhyvinvoinnin kehittämishanke ajalla 1.11.2003-1.6.2006 Nurmijärven päivähoidon työhyvinvoinnin kehittämishanke ajalla 1.11.2003-1.6.2006 Hankkeen vastuuhenkilö Sirkka-Liisa Anttila Hankkeen asiantuntijat:annikki Ahlqvist/ Kiljavan opisto Ulla Piekkari /PRO

Lisätiedot

Tutkimuksen esittely

Tutkimuksen esittely Miten johtaja hajauttaa itsensä johtaessaan hajautettua organisaatiota? Varhaiskasvatuksen IX johtajuusfoorumi 25.-26.3.2015 Jyväskylä KT ulla.soukainen@turku.fi Tutkimuksen esittely Aineisto Haastattelu

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN JOHTAJUUS KANSALLISEN TUTKIMUKSEN VALOSSA

VARHAISKASVATUKSEN JOHTAJUUS KANSALLISEN TUTKIMUKSEN VALOSSA 443192S Johtajuus, työyhteisöt ja organisaatiot (7 op) 443192S -01 ORIENTOITUMINEN JOHTAJUUTEEN (4 op) KT Sanna Parrila p. 040-5043678, sanna.parrila@ediva.fi www.ediva.fi VARHAISKASVATUKSEN JOHTAJUUS

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko

Lisätiedot

Paapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi

Paapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi Paapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi Oman työn n arviointi 22.3.2007 Kouvola Paapu-lapsen parhaaksi- hanke Toiminut Pohjois-Kymenlaakson kuntien varhaiskasvatuksen hankkeena 8/2005 alkaen Tavoitteena

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

MITÄ OLEMME OPPINEET VARHAISKASVATUKSESTA. Kohti elinikäistä oppimista 24.9.2015 Päivi Lindberg

MITÄ OLEMME OPPINEET VARHAISKASVATUKSESTA. Kohti elinikäistä oppimista 24.9.2015 Päivi Lindberg MITÄ OLEMME OPPINEET VARHAISKASVATUKSESTA Kohti elinikäistä oppimista 24.9.2015 Päivi Lindberg 1 Esityksen sisältö Varhaiskasvatus 2000 luvulla VASU strategisena ohjauksen välineenä Varhaiskasvatussuunnitelmatyön

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkostohanke Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku, Siuntio. Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi

Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkostohanke Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku, Siuntio. Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkostohanke Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku, Siuntio Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi Eeva Hujala, Veijo Nivala ja Janniina Elo Professori Eeva Hujala,

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 6 / 2012 Sivu 1 22.08.2012

Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 6 / 2012 Sivu 1 22.08.2012 Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 6 / 2012 Sivu 1 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan jaosto 22.08.2012 Kokoustiedot Aika 22.08.2012 Keskiviikko, heti tuotantolautakunnan kokouksen jälkeen Paikka

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Mu$a mistä +etää nykyisen +lanteen ja mitä +laa? 13.5.2014 Econtact ó oikeita asioita oikein 1

Mu$a mistä +etää nykyisen +lanteen ja mitä +laa? 13.5.2014 Econtact ó oikeita asioita oikein 1 Mu$a mistä +etää nykyisen +lanteen ja mitä +laa? 13.5.2014 Econtact ó oikeita asioita oikein 1 TYÖHYVINVOINNIN ANALYSOINTI Henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara. Menestyvät yritykset pitävät ihmisten

Lisätiedot

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193 Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa Taustaa ja teoriaa Lapsella on oikeus, kasvattajalla vastuu 20.4.2010 2010 Sylvia Tast YK:n sopimus velvoittaa Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen. Pro gradu tutkielma Marko Rutanen

Pedagoginen johtaminen. Pro gradu tutkielma Marko Rutanen Pedagoginen johtaminen Pro gradu tutkielma Marko Rutanen Kipinöitä organisaatio muutos: pienestä ja matalasta, suureen ja hierarkkiseen globaali näkökulma: kilpailutekijänä osaaminen ja sen kehittäminen

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Johtajan rooli varhaispedagogiikan kehittämisessä

Johtajan rooli varhaispedagogiikan kehittämisessä Johtajan rooli varhaispedagogiikan kehittämisessä Eeva Hujala Tampereen yliopisto Educa 2014 Varhaiskasvatusseminaari Päiväkodin johtajien työtaakasta tuli kohtuuton (2013) Hälyttävää: alaisten määrä lisääntynyt

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Parempi Työyhteisö - kysely Kuntaliitto Tulosten esittely Heli Kuitunen ja Maarit Vartia Työyhteisöt ja -organisaatiot -osaamiskeskus Työterveyslaitos - Terveen työelämän edistäjä Edistämme

Lisätiedot

VERKOSTOISTA VOIMAA PEDAGOGISEEN JOHTAMISEEN LAATUA JA TYÖHYVINVOINTIA VARHAISKASVATUKSEEN loppuraportti

VERKOSTOISTA VOIMAA PEDAGOGISEEN JOHTAMISEEN LAATUA JA TYÖHYVINVOINTIA VARHAISKASVATUKSEEN loppuraportti VERKOSTOISTA VOIMAA PEDAGOGISEEN JOHTAMISEEN LAATUA JA TYÖHYVINVOINTIA VARHAISKASVATUKSEEN loppuraportti EEVA HUJALA JA ELINA FONSÉN Kasvatustieteiden yksikkö Tampereen yliopisto 2012 Sisällys I HANKKEEN

Lisätiedot

Työyhteisön pedagoginen kehittäminen työhyvinvoinnin perustana päivähoidossa projektin loppuraportti

Työyhteisön pedagoginen kehittäminen työhyvinvoinnin perustana päivähoidossa projektin loppuraportti Työyhteisön pedagoginen kehittäminen työhyvinvoinnin perustana päivähoidossa projektin loppuraportti Eeva Hujala ja Elina Fonsén sekä hankkeen kirjoittajaryhmä Katri Aronen ja Riitta Ranta, Hanna Riihijärvi,

Lisätiedot

Sisällys. Suomen Varhaiskasvatus ry... 2. Esipuhe... 3. Lapsen äänen priimusmoottori, Leena Turja... 8 Eeva Hujala. Juhlamosaiikkia...

Sisällys. Suomen Varhaiskasvatus ry... 2. Esipuhe... 3. Lapsen äänen priimusmoottori, Leena Turja... 8 Eeva Hujala. Juhlamosaiikkia... Sisällys Suomen Varhaiskasvatus ry... 2 Esipuhe... 3 Lapsen äänen priimusmoottori, Leena Turja... 8 Eeva Hujala Juhlamosaiikkia... 12 Pedagogisia näkökulmia lasten osallisuuden tukemiseen varhaiskasvatuksessa..

Lisätiedot

Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen. KT, lto 9.10.2010 Vaasa

Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen. KT, lto 9.10.2010 Vaasa Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen Leena Halttunen KT, lto 9.10.2010 Vaasa Esityksen sisältö Esityksen taustalla olevat tutkimukset Millaisista lähtökuopista lähdemme: Päivähoitotyö, johtajuus

Lisätiedot

Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa

Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa KT Ulla Soukainen, palvelupäällikkö, Turku, 22.9.2015 Varhaiskasvatuslaki (muutokset vuodelta 1973 olevaan lakiin 8.5.2015/580, voimaan 1.8.2015) 9 b Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

LTOL - TOIMINTASUUNNITELMA 2016 HALLITUKSEN ESITYS 13.10.2015

LTOL - TOIMINTASUUNNITELMA 2016 HALLITUKSEN ESITYS 13.10.2015 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Vuosi 2016 on Lastentarhanopettajaliiton 97. toimintavuosi. Varhaiskasvatuslain 1. vaihe korostaa pedagogiikkaa ja lastentarhanopettajien vastuuta toiminnasta. Tästä johtuen LTOL:n

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: Kolmiportaisen tuen toteuttaminen - yleinen, tehostettu ja erityinen tuki koulun arjessa - pedagogiset asiakirjat ja lomakkeet

Lisätiedot

Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti!

Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Tämän vuoden Valtakunnallisen Varhaiskasvatuspäivän tavoitteena on lastentarhanopettajan, varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Suomalaisen varhaiskasvatuksen vahvuudet ja kansainvälinen maine

Suomalaisen varhaiskasvatuksen vahvuudet ja kansainvälinen maine Suomalaisen varhaiskasvatuksen vahvuudet ja kansainvälinen maine Varhaiskasvatuksen VII Johtajuusfoorumi 17.4.2013 Päivi Lindberg 8.5.2013 Päivi Lindberg 1 Yhteiskunnallinen varhaiskasvatus Työvoimapolitiikka

Lisätiedot

Lapset oman elämänsä, oppimisensa ja kulttuurinsa osallisina tuottajina ja toimijoina

Lapset oman elämänsä, oppimisensa ja kulttuurinsa osallisina tuottajina ja toimijoina Lapset oman elämänsä, oppimisensa ja kulttuurinsa osallisina tuottajina ja toimijoina Tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikuntakäytäntöihin Nuori Suomi ry 13.3.2012 Seppo Sarras seppo.sarras@gmail.com

Lisätiedot

Vaikuttavuus 1. Palvelujen saatavuus ja hyvä laatu 2. Päivähoidon ydinprosessit

Vaikuttavuus 1. Palvelujen saatavuus ja hyvä laatu 2. Päivähoidon ydinprosessit Päivähoidon tehtäväalueen strategia KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT VUODELLE 2005 Vaikuttavuus 1. Palvelujen saatavuus ja hyvä laatu 2. Päivähoidon ydinprosessit Uudistuminen 3. Palvelujärjestelmien uudistaminen

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Päiväkodinjohtaja. lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Päiväkodinjohtaja. lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Päiväkodinjohtaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka lastentarhanopettaja Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Tehtävänä

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

Kätilötyö ja voimaannuttava johtaminen. Terhi Virtanen kätilö, TtM Suomen Kätilöliitto ry 5.5.2014 Kätilöpäivät, Hämeenlinna

Kätilötyö ja voimaannuttava johtaminen. Terhi Virtanen kätilö, TtM Suomen Kätilöliitto ry 5.5.2014 Kätilöpäivät, Hämeenlinna Kätilötyö ja voimaannuttava johtaminen Terhi Virtanen kätilö, TtM Suomen Kätilöliitto ry 5.5.2014 Kätilöpäivät, Hämeenlinna Luennon rakenne Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat Tulokset taustatiedot voimaannuttava

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833

Lisätiedot

Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara!

Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara! 1 Esimiesvalmennus entistä tietoisempaan johtajuuteen Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara! Hyvä johtaja ja esimies! Tarvitsetko ajan ja paikan, missä voit tutkia

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

NÄIMME HÄMEENKYRÖSÄ ARVOSTETAA LUANTOO JA TYKÄTÄÄ KIÄRRÄTTÄÄ KESTÄVÄN KEHITYKSEN KASVATUS HÄMEENKYRÖN VARHAISKASVATUKSESSA

NÄIMME HÄMEENKYRÖSÄ ARVOSTETAA LUANTOO JA TYKÄTÄÄ KIÄRRÄTTÄÄ KESTÄVÄN KEHITYKSEN KASVATUS HÄMEENKYRÖN VARHAISKASVATUKSESSA 1 NÄIMME HÄMEENKYRÖSÄ ARVOSTETAA LUANTOO JA TYKÄTÄÄ KIÄRRÄTTÄÄ KESTÄVÄN KEHITYKSEN KASVATUS HÄMEENKYRÖN VARHAISKASVATUKSESSA MIRJA ISOAHO-ALILA 2014 Hämeenkyrön varhaiskasvatus Keke-opas Mirja Isoaho-Alila

Lisätiedot

Indikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa

Indikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa Indikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa Kasvatustieteen päivät Vaasassa 22. 23.11.2007 Janne Varjo Jaakko Kauko Kasvatustieteen laitos Tutkimustehtävä ja näkökulma

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Hujala, E. Johtamisen uusi suunta hallinnoinnista pedagogiikan johtamiseen. Lastentarha 5, 50 53.

Hujala, E. Johtamisen uusi suunta hallinnoinnista pedagogiikan johtamiseen. Lastentarha 5, 50 53. Eeva Hujala (former Huttunen) B. A., M. Psychology, Lic. Ph., Ph. D. Professor of ECE at University of Tampere Adjunct Professor of ECE at University of Eastern Finland School of Education Early Childhood

Lisätiedot

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu hanke ehipsu eskarin tulevaisuusnäyttö - hanke vuosina 2013-2014 OPH:n rahoitus laitehankintoihin

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Kouvola 14.2.2015 FT Eira Suhonen Erityispedagogiikka Systeeminen näkökulma oppimisympäristöön Perustuu ekologiseen

Lisätiedot

Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä. Tiina Tarr

Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä. Tiina Tarr Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä Tiina Tarr Taustaa Vuonna 2004 sosiaali- ja terveysministeriön terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan alainen ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

opettaja koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus

opettaja koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus Strategiset valinnat: visio lähtöt aso aika opettaja koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus 1 Koulun kehittämissuunnitelma ja opettajien kehittymissuunnitelma opettaja koulutus koulutus

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja. Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015

Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja. Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015 Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015 Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana + plussat Tutkimuskysymykset

Lisätiedot

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM TERVETULOA! Ohjelma: sivu 1/2 Klo 10.00 10.10 Päivän avaus Heidi Gerdt, erikoissuunnittelija

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot