Työyhteisön pedagoginen kehittäminen työhyvinvoinnin perustana päivähoidossa projektin loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työyhteisön pedagoginen kehittäminen työhyvinvoinnin perustana päivähoidossa projektin loppuraportti"

Transkriptio

1 Työyhteisön pedagoginen kehittäminen työhyvinvoinnin perustana päivähoidossa projektin loppuraportti Eeva Hujala ja Elina Fonsén sekä hankkeen kirjoittajaryhmä Katri Aronen ja Riitta Ranta, Hanna Riihijärvi, Päivi Sarviluoma, Hanne Palonen, Anne Yrjölä, Leena Kurkela, Katja Tammisto ja Marjo Toivonen Tampereen yliopisto Opettajankoulutuslaitos Varhaiskasvatuksen yksikkö 2010

2 Sisältö 1 Työyhteisön pedagoginen kehittäminen projekti Lapsikohtaisen havainnoinnin tutkimuksellinen tausta Hankkeen tavoitteet Hankeen kuvaus käytännössä Kehittämishanke perusopetuksessa Tutkimuksessa käytetyt arviointimittarit Varhaiskasvatuksen laadunarviointi Perusopetukseen sovellettu laadunarviointi Johtajuuden ja työhyvinvoinnin arviointi Arviointitulokset ja kehittämissuunnitelmat Kehittämistoiminnan kuvaus Päiväkodin A pilottiryhmien matkakertomus Päiväkodin B matkakertomus Päiväkotien esimiesten matkakertomus Pedagogisen johtajuuden prosessikuvaus Käytetyt havainnointimenetelmät ja havainnoinnin merkitys Kehittämishankkeen tuloksia perusopetuksessa Opettajan kuvaus vanhempien osallistamisesta Hankkeen arviointi Varhaiskasvatuksen laatuarvio alku ja loppumittauksessa Johtajuuden ja työhyvinvoinnin arvio Paneelikeskustelu hankkeen annista ja haasteista loppuseminaarissa Lapsihavainnoinnin ja uudenlaisen pedagogiikan markkinointi Lopuksi Lähteet Liitteet Liite 1 Lukupiirit Liite 2 Muuttujaluettelo varhaiskasvatuksen/esiopetuksen laatu Liite 3 Johtajuuden ja työyhteisön laadun kartoitus varhaiskasvatuksessa... 46

3 Liite 4 Hankepäiväkoti B varhaiskasvatuksen laadun kehittämistavoitteet Liite 5 Hankepäiväkoti A:n varhaiskasvatuksen laadun kehittämistavoitteet Liite 6 Johtajuuden ja työhyvinvoinnin kehittämistavoitteet päiväkodissa A Liite 7 Johtajuuden ja työhyvinvoinnin kehittämistavoitteet päiväkodissa B Liite 8 Tiimisopimus... 59

4 1 Työyhteisön pedagoginen kehittäminen projekti Tampereen yliopiston johtama Työyhteisön pedagoginen kehittäminen työhyvinvoinnin perustana päivähoidossa projekti ajoittuu vuoden 2009 tammikuun ja 2010 kesäkuun välille. Taustalla on vuosina Hattulassa ja Janakkalassa toteutettu VAKA verkko hankkeen lapsihavainnointi ja arviointi projekti, joka innosti kuntia jatkamaan ja kehittämään lapsihavainnointia edelleen. Projekti kutsui pilottipäiväkotien yhteydessä toimivat perusopetuksen toimijat mukaan lapsihavainnointiin ja pedagogiikan kehittämiseen. Toinen hankekunnista lähti hankkeeseen mukaan perusopetuksen osuudella. Hankkeen tarkoituksena on lisätä työhyvinvointia tukemalla työnhallintaa. Työnhallinnan lisäämiseen pyritään kehittämällä päivähoidon pedagogiikkaa ja pedagogisten toimintojen laatua lapsihavainnoinnin avulla yhdessä vanhempien kanssa. Lisäksi tavoitteena on tukea päivähoidon ja perusopetuksen yhteistyötä ja pedagogisen jatkumon syntymistä lapsihavainnoinnin toimintakäytäntöjen avulla. Lapsen kasvuympäristöjen jatkuvuutta luodaan laajentamalla hanketta myös kuntalaisten suuntaan sitouttamalla päivähoidossa olevien lasten vanhempia varhaispedagogiikan arviointiin ja suunnitteluun. Kuntaverkoston tukijana yliopisto tarjoaa tutkimukseen perustuvaa tukea ja koulutusta kunnille, tutkii ja koordinoi kehittämistoimintaa ja tukee hankkeen edistymistä. Projektin alussa ja lopussa toteutetaan työyhteisön laatua ja johtajuutta sekä varhaiskasvatuksen laatua mittaava arviointitutkimus. Päivähoitohenkilöstön työhyvinvointi ja varhaiskasvatuksen laatu ovat osoittautuneet olevan yhteydessä toisiinsa. Henkilöstö, joka kokee työnsä mielekkääksi ja merkitykselliseksi sekä laadukkaasti toteutetuksi viihtyy työssään. Työhyvinvointi ja työssäviihtyminen puolestaan innostavat henkilöstöä tekemään parhaansa ja luovat varhaiskasvatuksen laadukkuudelle oleellisen tärkeän hyvän ilmapiiri. Ollakseen laadukasta varhaiskasvatus tarvitsee laadukasta johtajuutta. Pedagoginen johtajuus on keskeisellä sijalla kasvatusyhteisön johtajuudessa. Arviointimittari koostuu pedagogisen johtajuuden, työyhteisön ilmapiirin ja työhyvinvoinnin sekä siihen liittyvien viestinnän ja tiedonkulun sekä johtajuuden jakamisen ja alaistaitojen osioista. Hankkeen seurantaan, arviointiin ja kirjoittamiseen ovat osallistuneet tutkijoiden ohella pilottipäiväkotien esimiehiä ja kasvatushenkilöstöä. Loppukoonnissa on analysoitu ja koottu hankkeen keskeisintä antia työntekijöiden ja esimiesten matkakertomusten muodossa. 1.1 Lapsikohtaisen havainnoinnin tutkimuksellinen tausta Lapsihavainnoinnin kehittämisen tutkimuksellinen tausta perustuu varhaiskasvatusta ja lapsihavainnointia koskevan kotimaisen ja kansainvälisen tutkimus ja teoriatiedon tarkasteluun sekä varhaiskasvatusta koskeviin valtakunnallisiin suunnitelmiin ja linjauksiin. Tampereen yliopiston varhaiskasvatuksen tutkijoiden ja opettajien kirjoittama teos Lapsikohtainen havainnointi ja arviointi 1

5 varhaiskasvatuksessa 1 ja siihen sisältyvän havainnointimallin soveltaminen ja käyttöön ottaminen toimii pedagogisen kehittämistyön punaisena lankana koko prosessin ajan. Kunnat toivovat Tampereen yliopiston varhaiskasvatuksen yksiköltä paitsi havainnointiin liittyvää koulutusta, kehittämistä ja arviointia myös tukea arkikäytäntöjen ja havainnoinnin kehittämisessä. Hankkeessa havainnoinnin kehittäminen käytännön arjessa rakentuu yliopiston ja VAKA verkko hankkeen yhteistoiminnan tuotoksena syntyneelle havainnointimallin perustalle, joka toimii varhaispedagogiikan kehittämisen välineenä päivähoidossa. Valtakunnalliset asiakirjat velvoittavat päivähoitohenkilöstöä arvioimaan toteuttamaansa pedagogiikkaa, mutta antavat kasvattajille väljät raamit arvioinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen. Arviointia koskevat teoria ja tutkimustiedon monet näkökulmat ja niiden osittainen ristiriitaisuuskin saattavat herättää hämmennystä henkilöstön keskuudessa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet nojautuvat pitkälle konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen, jossa arviointi nähdään välttämättömänä ja oleellisena osana pedagogisen prosessin toteuttamista ja kasvattajien ammatillisuutta 2. Opetuksen suunnittelu ja oppimisen tukeminen perustuvat oppimisen ja pedagogiikan arviointiin. Arviointi ohjaa päivähoitohenkilöstön kasvatustyötä ja lapsikohtaisten kasvatuskäytäntöjen suunnittelua ja toteutusta 3. Yhteisöllinen suunnittelu lisää kasvattajayhteisön vuorovaikutusta ja lisää yhteiseen päämäärään suuntaavaa toimintaa. Pedagogisen keskustelun kautta luodaan yhteistä linjausta toiminnalle. Jaettu tietämys, avoimuus ja keskusteleva ilmapiiri rakentavat työyhteisössä luottamuksellisuutta ja lisäävät sitoutumista yhteiseen päämäärään. Työhyvinvoinnin lisäämisessä avoimella vuorovaikutuksella on tärkeä merkitys. 4 Toimiva ja tasa arvoinen tiedonkulku sekä kaikkien osallisuutta arvostava vuorovaikutus ovat hyvän työilmapiirin luomisen edellytyksiä Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on kehittää varhaispedagogiikan työkaluja työyhteisön käyttöön ja lisätä sitä kautta yhteisöllisyyttä ja sitoutumista työn kehittämiseen ja työyhteisöön. Työn kehittämisen avulla kehitetään työyhteisön hyvinvointia (Kuvio 1). Hankkeen tavoitteena on lisätä henkilöstön 1 Heikka, Hujala & Turja (2008) 2 NAEYC & NAECS/SDE (2004, 51); Hujala (2002, 72 74); Hujala, Parrila, Lindberg, Nivala, Tauriainen & Vartiainen (1999, 41) 3 Hujala (2002, 72 77) 4 Mäkipeska & Niemelä (2005) 5 Hämäläinen & Lantta (2008) 2

6 työhyvinvointia lisäämällä työn hallinnan tunnetta. Tavoitteena on lisätä yhteistä pedagogista keskustelua ja yhteiseen päämäärään pyrkimystä työn tavoitteiden suhteen, joka toimii luottamusta, vastuullisuutta ja sitoutumista edistävästi. Varhaispedagogiikan kehittäminen Työnhallinta Yhteisöllisyys ja osallisuus työssä ja yhdessä vanhempien kanssa Työhyvinvointi Hyvinvoivat lapset Kuvio 1. Hankkeen työhypoteesi Hankkeen tavoitteena on kehittää lapsikohtaista havainnointia varhaiskasvatuksessa. Lapsihavainnoinnin avulla pyritään edistämään lapsen yksilöllisyyden huomioon ottavaa ja lasten oppimista ja hyvinvointia edistävää varhaispedagogiikkaa kunnissa. Varhaispedagogiikkaa kehitetään varhaiskasvatustieteen ja valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelmien perustalle ja edistäen lapsen kasvuympäristöjen välistä jatkuvuutta. Tavoitteena on luoda kuntiin toimintamalli lapsihavainnointiin, dokumentointiin ja arviointiin lapsikohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien toteuttamiseksi. Hankkeen tavoitteena on uuden toimintamallin käytäntöön viemisen avulla lisätä henkilöstön osaamista, jaksamista, työyhteisön toimivuutta ja hyvinvointia monitahoisten työympäristön muutosten ja kasvaneiden osaamisen vaateiden alla. Yhdenmukainen toimintamalli varhaispedagogiikan toteuttamisessa edistää eri ikäisten ja eri koulutustaustaisten henkilöstön edustajien varhaispedagogista osaamista ja jäsentää henkilöstön yhteistyötä käytännön arjessa. Samankaltaiset toimintatavat lähentävät työkokemukseltaan eri ikäisten työntekijöiden näkemystä samansuuntaisemmaksi mahdollistaen näin monia työn organisointia helpottavia asioita, kuten henkilöstön työkiertoa. Yliopiston tuen avulla mahdollistetaan henkilöstön varhaiskasvatuksen osaamisen lisääntyminen koulutuksen ja käytännön kehittämistyön tukemisen avulla. Kehittämispaineita henkilöstölle tuovat paitsi varhaiskasvatukselle asetetut valtakunnalliset tavoitteet, myös asiakkaisiin ja työyhteisöön liittyvät työympäristön muutokset. Kuntien kokemuksen mukaan päivähoidon lisäresursseja on vaikea saada, siksi on tärkeää kehittää uusia toimintatapoja, joilla pystytään entistä tehokkaammin vastaamaan muuttuneisiin edellytyksiin. 3

7 Hankkeen tavoitteena on myös edistää yhteistyötä koulun ja muiden yhteistyöverkostojen kanssa. Kasvatus ja koulutusjärjestelmän toimijoiden yhteiset päämäärät ja näkökulmien syntyminen edistävät paitsi asiakkaiden; lasten ja perheiden, myös henkilöstön työn tuloksellisuutta, jaksamista ja hyvinvointia. Yhdensuuntaiset toimintatavat tuovat lapsen elämään jatkuvuutta elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Yhteiset toimintatavat ja jatkumo edistävät työnkuvan selkeyttä ja tukevat kasvattajan roolin selkiyttämistä. Näiden tekijöiden on todettu vähentävän työn kuormittavuutta. 6 Yliopiston taholta verkostoyhteistyötä ja oppimista tuetaan ja syvennetään ja sitä kautta edistetään päivähoitohenkilöstön työhyvinvointia, osaamista ja työhön sitoutumista. 1.3 Hankeen kuvaus käytännössä Hankesuunnitelman työstämiseen osallistui Tampereen yliopiston tutkijaryhmä sekä hankkeen osallistujakuntien edustajat. Hankkeen saatua rahoituspäätöksen pidettiin johtoryhmän kokous tammikuussa 2009, jossa laadittiin hankesuunnitelmaan pohjautuva toimintasuunnitelma, keskittyen tarkemmin alkuvaiheen eli kevätkauden 2009 toiminnan suunnitteluun. Johtoryhmä kokoontui tämän lisäksi kesäkuussa, elokuussa ja joulukuussa Vuonna 2010 johtoryhmä kokoontui kaksi kertaa. Johtoryhmä osallistui aktiivisesti hankkeen arviointiin ja kehittämiseen sekä toimintasuunnitelman tarkentamiseen. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa suoritettiin varhaiskasvatuksen laadunarviointimittaus henkilöstön ja vanhempien arvioimana. Henkilöstö vastasi myös työhyvinvoinnin ja johtajuuden arviointimittaukseen. Näiden mittausten toteuttamista edelsi mittauksen esittelytilaisuus pilottien koko henkilöstölle, myös koulun edustajat olivat tilaisuudessa mukana. Kysely toteutettiin sähköisen e lomakkeen avulla ja henkilöstön kanssa mietittiin yhdessä tapoja, joilla he saavat vanhemmat aktivoitua tutkimukseen. Tutkimuskysymykset käytiin myös yhdessä henkilöstön kanssa läpi ymmärrettävyyden varmistamiseksi sekä mahdollistettiin henkilöstön vaikuttaminen vielä tutkimuskysymysten muokkaamiseen. Varhaiskasvatuksen laadun tutkimustulokset käytiin kunnissa lävitse henkilöstön edustuksellisen ryhmän kanssa. Tulosten analyysin pohjalta laadittiin yksikkö ja ryhmäkohtaiset kehittämissuunnitelmat. Työhyvinvoinnin ja johtajuuden arviointitulokset käytiin läpi edustuksellisen ryhmän kanssa. Johtajien tehtäväksi jäi viedä tulosten analyysin pohdinta henkilöstön keskuuteen. Tuloksia käytiin pilottiyksiköiden keskuudessa läpi syksyllä 2009 ja laadittiin yksiköiden työhyvinvoinnin ja johtajuuden kehittämissuunnitelma. Kevätkaudella järjestettiin luento lapsihavainnoinnista, luennoitsijan toimi Johanna Heikka Tampereen yliopistolta. Hankkeen suunnitteluvaiheen kuluessa syksyllä 2008 Tampereen yliopistolta toteutettiin kolmen luennon kokonaisuus aikaisemmin VAKA verkko hankkeen tiimoilta lapsen 6 Hämäläinen & Lantta (2008) 4

8 havainnoinnin menetelmistä. Luennoitsijoina toimivat kävivät Eeva Hujala, Johanna Heikka ja Kaisu Viittala. Toukokuussa 2009 käynnistettiin perusopetuksen edustajien kanssa yhteistyö hankkeen soveltamiseksi perusopetuksen kontekstiin. Elokuussa kokoontui uudelleen hankkeen perusopetuksen johtoryhmä, jonka suunnittelun pohjalta laadittiin arviointimittari lapsen kouluelämän laadun mittaamiseksi sekä laadittiin toteutumissuunnitelma vanhempien koulupäivään osallistumisesta ja havainnoinnin ohjaamisesta. Syksyllä 2009 pilottien henkilöstö laati tiimisopimukset, joilla henkilöstö sitoutettiin kehittämiskohteiden konkretisointiin toiminnassa sekä muodostettiin kirjallinen sopimus kasvatustoiminnan käytänteistä ja ohjaavista periaatteista. Tiimit tekivät myös omat lapsihavainnoinnin suunnitelmat. Projektikoordinaattori toimi henkilöstön ja johtajan tukena konsultoiden ryhmiä näiden suunnitelmien tekemisessä. Syksyn kuluessa projektikoordinaattori kävi esittelemässä hanketta ja lapsikohtaisen pedagogiikan toteuttamista ryhmien ja koululuokan vanhempainilloissa. Pilottiyksiköihin hankittiin luettavaksi teosta Arvioinnista opiksi. Havainnointi, arviointi ja suunnittelu varhaispedagogiikassa. (Heikka, Hujala ja Turja 2009). Teoksesta järjestettiin lukupiiri. Teoksesta jaettiin luettavat osiot, joista pienryhmät kävivät keskustelua ja esittelivät ryhmätyönä muille henkilöstön jäsenille osion keskeisen sisällön ja käytäntöön vietävän opin. Lukupiiriohjeistus on liitteessä 1. Syksyn aikana järjestettiin kaksi koko Janakkalan ja Hattulan henkilöstölle suunnattua luentoa sekä yksi vain pilottiyksiköiden henkilöstölle suunnattu luento. Luennoitsijoina toimivat Elina Fonsén, Piia Roos ja Heidi Kyllönen Tampereen yliopistosta. Joulukuussa arvioitiin yhdessä ryhmien henkilöstön kanssa tiimisopimusten ja kehittämissuunnitelmien toteutumisen tasoa. Tammikuun 2010 aikana projektikoordinaattori vieraili kaikissa hankkeen lapsiryhmissä havainnoiden kasvattajien lapsen kohtaamisen laatua AES (Adult engagement scale) ja lapsen sitoutuneisuutta toimintaan (LIS YC ja Sics) sekä lasten hyvinvointia (Sics). Havainnoinnin kohteena oli lapsen osallisuuden ja lapsen tuntemuksen näkyminen kasvattajien toiminnassa. Havainnoinnilla pyrittiin arvioimaan lapsihavainnoinnin tehostamisen vaikutusta arjen kasvatustoiminnan perustana. Käyntien sisältöön kuului henkilöstön kanssa pohdintaa heidän itsearviointiinsa perustuen kyseisillä arviointimenetelmillä, jotka koordinaattori esitteli heille. Lisäksi koordinaattori esitti oman arvionsa havainnointihetkeen perustuen. Konsultointien sisältönä keskusteltiin käytetyistä havainnointimenetelmistä ja henkilöstöä pyydettiin täyttämään tutkimuskysymykset havainnointiin liittyen. Tammikuussa pilottipäiväkotien henkilöstöt järjestivät keskenään keskinäinen vertaistuki session, jossa he pohtivat hankkeen jalkautumisen ja siitä saadun annin merkitystä. Helmikuussa 2010 toteutettiin perusopetuksen laatumittaus, mittauksen analyysi ja tulosteen kirjoittaminen. Helmikuussa pidettiin perusopetuksen laatumittauksen tuloksista ja varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteistyöstä palaveri koululla. Helmikuun loppupuolella oli pilottipäiväkotien johtajien ja projektikoordinaattorin konsultaatiotapaaminen johtajuuden ja työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmista lounaspalaverin merkeissä Tampereen yliopistolla. Maaliskuussa pilottipäiväkotien henkilöstön toiveesta toteutettiin lukupiiri teoksesta Kalliala, M Kato mua. Kohtaako aikuinen lapsen päivähoidossa. 5

9 Huhti toukokuussa pilotit kertoivat hankkeen annista koko varhaiskasvatushenkilöstölle kuntakohtaisesti. Tavoitteena on saada koko varhaiskasvatushenkilöstö mukaan havainnointiin ja saada siitä toimiva arjen työväline. Varhaiskasvatuksen laadunarvioinnin ja johtajuuden ja työhyvinvoinnin uusintamittaukset toteutettiin huhtikuussa Arviointimittaukseen yhteyteen liitettiin vanhempien vierailupäivä päiväkodissa ja vasukeskustelu. Toukokuussa päiväkodin johtajat kävivät perjantaipalaverissa projektikoordinaattorin kanssa Tampereen yliopistolla tutustuen johtajuus ja työhyvienvointimittauksen tuloksiin ennakkoon ja laatien prosessikuvauksen pedagogisesta johtajuudesta. Toukokuussa käytiin läpi laadunarvioinnin mittaustuloksia päiväkotien johtajien ja varajohtajien kanssa. Hankkeen päätösseminaari vietettiin Lempäälään luontaiskylpylässä. Hankkeen annista käytiin paneelikeskustelu ja kirjattiin lapsihavainnoinnin tuotteistamista. Sauvakävelyyn yhdistettiin tehtävä miettiä keinoja saada hankkeen anti pysyväksi käytännöksi. Iltapäivällä käytiin läpi johtajuuden ja työhyvinvoinnin tuloksia. Nautimme myös kylpylän luontaishoidoista päivän päätteeksi. 1.4 Kehittämishanke perusopetuksessa Hankkeen yhtenä tavoitteena oli varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kasvatusajattelun yhtenäistäminen ja lapselle tärkeän siirtymävaiheen helpottaminen tätä kautta. Vanhempien, varhaiskasvatuksen henkilöstön ja opettajan yhteinen kieli lasta koskevissa asioissa lisää ymmärrystä lapseen liittyvissä asioissa hänelle tärkeissä lähiympäristöissä. Vanhempien tuki lapsen koulunkäynnille on hyvin tärkeää erityisesti opinpolun alkutaipaleella, jolloin luodaan pohjaa myöhemmälle oppimiselle. Vastavuoroinen hyvä vuorovaikutus opettajan ja vanhempien välillä toimii myös opettajan työn tukena. Vanhempien tietoisuus lapsen ominaislaadusta tuo opettajalle tärkeää tietoa opetuksen tueksi. Tärkeää on myös muistaa, että lapsen kouluviihtyvyys on edellytys täysipainoiselle oppimiselle. Syrjäytymisen vaaraan niin oppimisen edellytysten suhteen kuin toveripiirin keskuudesta voidaan päästä vaikuttamaan koulun ja kodin välisellä hyvällä yhteistyöllä. Tavoitteena on lapsikohtaisen pedagogiikan kehittäminen perusopetuksessa. Vanhempien osallistaminen ja kodin tuki toimivat lapsen osallisuutta ja oppilaan tuntemusta lisäävästi. Lapsikohtainen kasvatustoiminnan arviointi toimii opettajan pedagogisena työvälineenä. Perimmäisenä tavoitteena on lapsen hyvinvointi koulussa. Toisen hankekunnan yhden koulun 1. luokka osallistui kehittämishankkeeseen laadunarviointimittauksella ja vanhempien vierailupäivän järjestämisellä. Luokassa oppilaita on 12 ja vanhempien vastauksia laadunarviointiin tallentui 9, saavutettu vastausprosentti on hyvä, 75 %. Vanhemmat osallistuivat lapsen koulupäivään ja sen havainnointiin yhden koulupäivän ajan loka marraskuussa Vanhempien havainnointia ohjaamaan annettiin laadunarvioinnin perusopetuksen kontekstiin sovellettu kysymyslomake. Se tarkastelee lapsen näkökulmasta koulua 6

10 ympäristönä ja erityisesti lapsen emotionaalista ja sosiaalista ympäristöä perusopetuksessa. Päivän päätteeksi opettaja järjesti vanhempainvartti keskustelun lapsen koulunkäynnistä. Havainnoinnin kohteena vanhemmilla on ensisijaisesti oman lapsen kokemus koulun kasvatuskulttuurista. Vanhempia ohjeistettiin myös kysymään lapselta ja opettajalta epäselväksi jääneitä asioita. 7

11 2 Tutkimuksessa käytetyt arviointimittarit Hankkeen aikana toteutettiin viisi erillistä mittausta, maalis huhtikuussa 2009 toteutettiin Varhaiskasvatuksen laadunarviointi mittaus ja johtajuuden työhyvinvoinnin mittaus. Loppumittaus suoritettiin samoilla mittareilla huhtikuussa Perusopetuksen kehittämishankkeessa toteutettiin lapsen kouluelämän laadun arviointimittaus maaliskuussa Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadunarvioinnissa vastaajaryhminä ovat vanhemmat ja kasvatushenkilöstö sekä opettaja. Johtajuus ja työhyvinvointi arviointimittauksessa vastaajaryhmänä on päiväkotien kasvatushenkilöstö. Arviointiasteikkona mittauksissa käytetään Likert asteikkoa 1 5, jossa 1 kuvaa matala laatutaso ja 5 korkea laatutaso. Survey kysely toteutettiin sähköisen e lomakkeen avulla ja aineiston käsittelyssä käytettiin SPSS for Windows ohjelmaa. 2.1 Varhaiskasvatuksen laadunarviointi Tutkimuksessa käytetty mittari perustuu päivähoidon laadunarviointimalliin, jonka alkuperä on Oulun yliopiston Laadunarviointi päivähoidossa projektin kehittämistyössä (Hujala, Parrila, Lindberg, Nivala, Tauriainen & Vartiainen 1999). Mittarin kehittely perustui pedagogisen johtajuuden tukemiseen. Keskeisellä sijalla siinä on varhaiskasvatuksen pedagogisen prosessin arviointi (Hujala, Puroila, Parrila Haapakoski & Nivala 1998). Mittaria on sittemmin päivitetty Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2005) pohjalta (kuvio 2) (Hujala & Fonsén 2010). Työyhteisön pedagoginen kehittäminen työhyvinvoinnin perustana päivähoidossa hankkeen kuluessa tutkijat päätyivät nostamaan sisällöllisten orientaatioiden ja oppimisen pedagogiikan laatutekijät erilleen prosessitekijöistä. Tämä tehtiin siksi, että kasvattajien kohdalla ollaan kiinnostuneita oppimisen pedagogiikasta. Arvioidaan, miten pienten lasten opettamista sovelletaan sisällöllisissä orientaatioissa. Kyseisiä laatutekijöitä vanhempien arvioimana lähestytään vaikuttavuuden näkökulmasta. Tällöin ollaan kiinnostuneita siitä, miten perheet kokevat lasten oppimisen ja kehittymisen sisällöllisten orientaatioiden alueella. Tutkimuksen ensimmäisessä mittauksessa on käytetty alkuperäistä Päivähoidon laadunarviointimallia, jossa sisällöllisten orientaatioiden arviointi on osa prosessitekijöitä. Mallissa on kontekstuaalisen kasvun näkökulmasta tarkasteltu laatua kaikkien eri tekijöiden ja toimijoiden näkökulmasta. Kansainvälisiä laatututkimuksia analysoiden on päädytty erottamaan neljä näkökulmiltaan erilaista laatutekijää, jotka ovat kuitenkin yhteydessä toisiinsa. Hujala Huttusen alkuperäisen vuonna 1995 rakentaman mallin mukaan eroteltavissa on päivähoidon laadun puitetekijät, välilliset tekijät, kasvatusprosessiin liittyvät tekijät ja vaikuttavuustekijät. 8

12 Kuvio 2. Varhaiskasvatuksen laadunarviointimalli (Hujala Huttunen 1995; Hujala, Parrila, Lindberg, Nivala, Tauriainen & Vartiainen 1999; Hujala & Fonsén 2010) Tutkimuksessa käytetty varhaiskasvatuksen laadunarviointi perustuu inklusiiviseen laadun arvioinnin paradigmaan, jossa yhdistyvät varhaiskasvatuksen tutkimus ja teoria, yhteiskunnan arvot sekä päivähoidon toimijoiden näkökulma. Varhaiskasvatuksen laadunarvioinnin lähtökohta on palvelutason arviointi eli tarjonnan riittävyys suhteessa päivähoidon tarpeeseen. Varhaiskasvatuksen laatua arvioitaessa voidaan erottaa laatua säätelevät puitetekijät, jotka ovat ehtoja laadukkaan kasvatuksen toteuttamiselle, toiminnallisesti laatua säätelevät välilliset tekijät, itse kasvatusprosessi ja kasvatuksen sisältötekijät ja vaikuttavuustekijät. Näiden kaikkien laatua voidaan tarkastella erikseen ja yhdessä nämä muodostavat kokonaisvaltaisen laadun arvioinnin kehyksen. Puitetekijät ovat laadukkaan päivähoidon toteutumisen reunaehtoja. Puitetekijöiksi lasketaan ryhmän koostumus, joka käsittää ryhmäkoon, ryhmän rakenteen ja aikuisten ja lasten välisen suhdeluvun. Puitetekijöiksi katsotaan myös ihmissuhteiden pysyvyys ja fyysinen ympäristö, joka käsittää paitsi päivähoitoyksikön sisä ja ulkotilat, myös siinä käytettävän välineistön ja materiaalin. Välillisesti laatua ohjaavat tekijät säätelevät päivähoidon toiminnallista laatua. Niiksi voidaan katsoa yhteistyön eri muodot, joita on henkilökunnan ja vanhempien välinen yhteistyö, yhteistyö muiden tahojen kanssa ja henkilökunnan keskinäinen yhteistyö ja hyvinvointi. Myös henkilökunnan koulutus ja ammatillinen kasvu sekä johtajuus kuuluvat välillisesti päivähoidon laatua ohjaaviin tekijöihin. Puitetekijät ja välilliset tekijät luovat edellytyksiä laadukkaalle varhaiskasvatukselle. Viime kädessä vasta laadukas kasvatusprosessi takaa varhaiskasvatuksen laadukkuuden. Varhaiskasvatuksen laatukeskustelussa onkin nykyään keskeisellä sijalla kasvatusprosessiin liittyvien tekijöiden arviointi. 9

13 Näitä tekijöitä ovat aikuisen ja lapsen välisen vuorovaikutuksen laatu, lasten keskinäinen vuorovaikutus, lapsilähtöinen toiminta ja toiminnan suunnittelu ja sen arviointi. Vaikuttavuustekijät mittaavat sitä, millaiseksi lapsi kokee olonsa päivähoidossa. Näitä ovat lapsen myönteiset kokemukset päivähoidosta sekä lapsen kasvu, kehitys ja oppiminen. Vanhempien tyytyväisyys lasten päivähoitoon ja päivähoidon yhteiskunnallinen vaikuttavuus eli päivähoidon vaikutukset työvoima, perhe ja koulutuspoliittisiin tekijöihin ovat niin ikään vaikutuksellisia tekijöitä. Inklusiivisen laadunarvioinnin näkökulma tarkoittaa, että vanhemmat, lapset ja henkilöstö yhdessä vaikuttavat niihin tekijöihin, joita he pitävät tärkeänä hoitopaikan kasvatuskäytännöissä. Laadunarvioinnin tuloksia tulee tulkita paikallisten olosuhteiden valossa. Laadunarviointiin perustuva kehittämistyö tuo vasta laadunarvioinnin merkityksellisyyden esiin. Projektin aikana kuntia pyydettiin reflektoimaan saatuja tuloksia. Muuttujaluettelo varhaiskasvatuksen laadunarvioinnin kysymyksistä on liitteessä Perusopetukseen sovellettu laadunarviointi Perusopetuksen lapsikohtaisen kasvatuksen laadunarviointiin suunnattu mittari luotiin varhaiskasvatuksen laadunarvioinnin pohjalle. Mittaristossa käytettiin samaa teoreettista näkemystä laadun rakentumisessa kuin varhaiskasvatuksen laadunarvioinnissa. Mittarissa jätettiin sisällölliseen orientaatioon liittyvät kysymykset kokonaan pois, sillä perusopetuksessa näihin kysymyksiin liittyvää arviointia suoritetaan muutenkin hyvin paljon. Mittari keskittyy olennaisesti mittaamaan kasvatuksen prosessia. Puite, välillisistä ja vaikuttavuustekijöistä mittariin jätettiin ja muokattiin perusopetuksen kontekstiin soveltuvat kysymykset. Perusopetuksen muuttujaluettelo Puitetekijät 1. Sisätilat ovat turvalliset lapselle 2. Ulkotilat ovat turvalliset lapselle 3. Koulun/luokan tilat mahdollistavat riittävät pienryhmätoiminnot Välilliset tekijät 4. Koulun kotisivuilla ja tiedotteissa kerrotaan koulun toimintaa ohjaavista kasvatusperiaatteista ja käytännöistä 5. Henkilöstö on ammatillista ja lasten kasvattamiseen sitoutunutta 6. Luokan ilmapiiri on hyvä 7. Vanhemmat ja opettaja ovat yhdessä keskustelleet lapsen koulunkäynnistä ja oppimisesta 8. Vaikuttaako työyhteisön ilmapiiri koulussa hyvältä 9. Toimiiko koulun henkilöstön välinen tiedonkulku lasta koskevissa asioissa 10. Koulun johtajuus vaikuttaa toimivalta 10

14 Prosessitekijät SEURAAVIEN VÄITTÄMIEN ARVIOINTI PERUSTUU ENSISIJAISESTI LAPSELTA SAATUUN TIETOON TAI VANHEMPIEN HAVAINTOIHIN. 11. Vanhemmille kerrotaan tarvittaessa lapsen päivän kuulumisista ja tapahtumista 12. Lasten tarve leikkiä otetaan huomioon koulun käytänteissä 13. Lasten liikunnallisuus ja tarve liikkua otetaan huomioon koulun käytänteissä 14. Lasten kysymyksiin ja pohdintoihin vastataan 15. Lasten aloitteet ja itsenäiset ratkaisut huomioidaan opetuksessa 16. Lapsia huomioidaan henkilökohtaisesti 17. Lapsia kehutaan yrittämisestä. Lapset saavat onnistumisen elämyksiä ja iloa oppimisesta 18. Lasten erilaiset tunteet hyväksytään; autetaan kestämään pettymyksiä, lohdutetaan surussa ja iloitaan yhdessä 19. Lapsia autetaan ratkaisemaan ristiriitatilanteita 20. Aikuinen auttaa lasta lapsen omien toimintaideoiden toteuttamisessa 21. Lapset osallistuvat arkitoimintoihin ja työtehtäviin 22. Lapsilla on mahdollisuus pitkäkestoiseen, jopa useamman päivän kestävään leikkiin välitunneilla 23. Lapset hyväksytään sellaisina kuin he ovat 24. Lapsen yksilöllisyyttä ja perheiden erilaisuutta kunnioitetaan ja ne otetaan huomioon toiminnassa 25. Lapsella on koulussa kavereita 26. Lasten kaverisuhteita tuetaan tarvittaessa Vaikuttavuustekijät SEURAAVIEN VÄITTÄMIEN ARVIOINTI PERUSTUU ENSISIJAISESTI LAPSELTA SAATUUN TIETOON TAI VANHEMPIEN HAVAINTOIHIN. 27. Lapset ovat innostuneita, iloisia sekä tyytyväisiä elämäänsä koulussa 28. Koulun toiminta vastaa lapsen ja perheen näkemyksiä ja toiveita 29. Lapsi tulee mielellään kouluun MISTÄ SEURAAVISTA LUOVISTA TOIMINNOISTA LAPSI ON NAUTTINUT JA OSALLISTUNUT MIELELLÄÄN 30. Musiikki (esim. soittaminen, laulaminen, luova liikunta ja tanssi) 31. Kuvataide (esim. piirtäminen, maalaaminen ja muotoilu) 32. Sadut, lastenkirjallisuus ja näytteleminen 33. Kädentaidot (esim. ompelu, askartelu ja puutyö) 34. Liikunnalliset toiminnot (esim. pelit, voimistelu, erilaiset urheilulajit) 11

15 2.3 Johtajuuden ja työhyvinvoinnin arviointi Mittari on rakennettu varhaiskasvatussuunnitelman perusteisin (2005), pedagogisen johtajuuden tarkasteluun varhaiskasvatuksen kontekstissa (Fonsén 2009) ja päivähoidon laadun arviointimalliin (Hujala Huttunen & Tauriainen 1995; Hujala, Parrila, Lindberg, Nivala, Tauriainen & Vartiainen 1999) sekä jaetun johtajuuden haasteisiin (Hujala & Heikka 2008) ja viimeaikaiseen tutkimukseen työhyvinvoinnin osatekijöistä (mm. Mäkipeska & Niemelä 2005; Mettiäinen 2005; Välikoski 2008; Hämäläinen & Lantta 2008). Johtajuuden ja työyhteisön kartoituksen muuttujat jaotellaan teema alueisiin. Teema alueet ovat pedagoginen johtajuus, työhyvinvointia tukevat toimet, tiedonkulku ja viestintä, työyhteisön ilmapiiri, johtajuuden jakaminen ja alaistaidot sekä laatutekijät. Pedagogisen johtajuuden kysymykset mittaavat johtajan toimintaan ja varhaiskasvatussuunnitelman toteuttamiseen liittyviä asioita. Pedagogisen johtamisen kohdalla kartoitetaan, onko työyhteisössä luotu yhteiset käytänteet pedagogiselle keskustelulle ja pidetäänkö näistä käytänteitä kiinni koko työyhteisön sekä yksittäisten tiimien tasolla. Työhyvinvointia tukevat toimet ovat henkilöstöjohtamiseen liittyviä kysymyksiä, jotka ovat usein riippuvaisia johtajan toiminnasta ja työhyvinvointia tukevia. Näitä ovat mm. kehityskeskustelut, työnohjaus ja johtajan tuki ongelmatilanteissa. Tiedonkulun ja viestinnän teema alueen kysymykset liittyvät sekä organisaation sisäiseen tiedonkulkuun ja viestintään että koko varhaiskasvatusorganisaation eri tasojen väliseen tiedonkulkuun. Työyhteisön ilmapiiriin liittyvät kysymykset kartoittavat henkilöstön keskinäistä vuorovaikutusta, työyhteisön ilmapiriä ja henkilöstön kokemusta työssä onnistumisesta ja tunnetta työn merkityksellisyydestä. Johtajuuden jakaminen ja alaistaidot teema alueella on kysymyksiä, jotka mittaavat henkilöstön omaa vastuullisuutta työyhteisön toimivuuden edistämiseksi eli ns. alaistaitoja sekä johtajuuden ja vastuun jakamista henkilöstölle. Viimeinen teema alue laatutekijät koostuu kysymyksistä, jotka mittaavat varhaiskasvatusorganisaation rakenteellista tukea työhyvinvoinnille. Ryhmäkoko ja koostumus, johtajuuden ja organisaation rakenteen tuki pedagogiselle toiminnalle sekä yhteistyön käytänteet yhteistyökumppaneihin ovat siinä arvioinnin kohteena. Muuttujaluettelo johtajuuden ja työhyvinvoinnin laadunarvioinnin kysymyksistä on liitteessä 3. 12

16 3 Arviointitulokset ja kehittämissuunnitelmat Päiväkotikohtaiset varhaiskasvatuksen laadunarviointitulokset ja johtajuuden ja työhyvinvoinnin arviointi tulokset toimitettiin hankepäiväkodeille ensimmäisen mittauksen jälkeen toukokuussa Loppuraportista tehtiin kaksi versiota, joista hankekuntien versiossa käsiteltiin päiväkotikohtaisesti arviointituloksia. Tässä Työsuojelurahaston sivustoille tulevassa versiossa jätettiin nämä yksikkökohtaiset tiedot pois. Varhaiskasvatuksen laadunarvioinnin ja arviointituloksen analysoinnin sekä johtajuuden ja työhyvinvoinnin mittausten perusteella hankkeen päiväkodit työstivät kehittämissuunnitelman. Jokainen kasvattajatiimi laati oman kehittämissuunnitelmansa ryhmäkohtaisten kehittämishaasteiden pohjalta. Päiväkodeille laadittiin myös ns. koko talon kehittämissuunnitelmat, joissa nostettiin esiin tärkeimmät koko yksikköä koskettavat kehittämishaasteet ja kirjattiin niihin kohdistuva kehittämistoiminnan toteuttamissuunnitelma. Päiväkotien varhaiskasvatuksen laadun kehittämissuunnitelmat ovat raportin liitteenä 4 ja 5 ja johtajuuden ja työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmat ovat raportin liitteenä 6 ja 7. 13

17 4 Kehittämistoiminnan kuvaus 4.1 Päiväkodin A pilottiryhmien matkakertomus Osallistuimme Tampereen yliopiston sekä Hattulan ja Janakkalan kuntien yhteishankkeeseen nimeltä Työyhteisön pedagoginen kehittäminen työhyvinvoinnin perustana päivähoidossa. Sen taustalla oli toteutettu VAKA verkko hankkeen lapsihavainnointi ja arviointi projekti. Hankkeen tarkoituksena oli lisätä työhyvinvointia tukemalla työnhallintaa. Työnhallinnan lisäämiseen puolestaan pyrittiin kehittämällä päivähoidon pedagogiikkaa ja pedagogisten toimintojen laatua lapsihavainnoinnin avulla yhdessä vanhempien kanssa. Hankkeen aluksi toteutettiin varhaiskasvatuksen laatua sekä työyhteisön laatua ja johtajuutta mittaava arviointitutkimus. Mittauksen jälkeen alkoi ns. interventio vaihe, joka aloitettiin mittaustulosten arvioinnilla ja kehittämissuunnitelmien laadinnalla. Varhaiskasvatuksen laatukyselyn tulosten pohjalta laadittiin jokaisessa tiimissä kehittämissuunnitelmat, joihin koottiin kunkin tiimin vahvuudet ja kehittämishaasteet. Näistä kehittämishaasteista poimimme tärkeimmät, joita pyrkisimme parantamaan. Laadimme myös konkreettisten asioiden listan eli mitä konkreettisia toimenpiteitä asioiden parantaminen vaatisi. Lähteäksemme toteuttamaan muutosta, luimme ensin aiheeseen liittyvää tuoretta kirjallisuutta sekä saimme koulutusta aiheeseen liittyen. Näin saimme siis ajankohtaista ja uusinta tietoa lapsihavainnoinnin menetelmistä käyttöömme. Laadimme yhdessä suunnitelmia, joilla pyrimme aikatauluttamaan ja jäsentämään tulevaa havainnointia. Innostus ja kiinnostus hankkeeseen alkoi kuitenkin tiedon lisääntyessä vähitellen vaihtua peloksi ja pienoiseksi paniikiksi; miten ihmeessä me pystymme tekemään tuon kaiken! Hanke alkoi tuntua taakalta, henkilökunnan keskuudessa alkoi marina siitä mihin ihmeeseen olimmekaan lupautuneet. Tuntui, että olimme haukanneet liian suuren palan. Asiat alkoivat kuitenkin jäsentyä, kun teimme tiimeissä syksyllä 2009 tiimisopimukset. Tiimisopimuksiin kirjattiin ja sovittiin, millä tavoin havainnointia aletaan kussakin tiimissä toteuttaa. Sopimuksiin sovittiin asioita ihan käytännön tasolla ja se auttoi pilkkomaan liian suurelta tuntunutta asiaa. Erittelimme sopimuksiin kuka havainnoi, milloin ja millä tavoin. Saimme myös konsultointia hankkeen koordinaattorilta, joka kannusti meitä tekemään ja muovaamaan havainnointia juuri meille sopivaksi. Tarkoituksena oli tehdä havainnointia itseämme ja työtämme, ei tutkijoita varten. Näin jokainen pilottitiimi löysi vähitellen omat tapansa toteuttaa havainnointia. Omien toimintatapojen löydyttyä suurempia vaikeuksia ei tullut eteen. Jo muutaman viikon jälkeen tosin huomasimme, että tiimisopimuksiimme itse kirjaamamme havainnointisuunnitelmat eivät toimineetkaan käytännössä vaan niitä piti edelleen muokata. Havainnoinnin ottaminen mukaan arkitoimiimme opetti hyvin nopeasti, mitä voimme tehdä ja millä lailla, kuinka paljon oikeasti ehdimme ja jaksamme. Kun havainnointisysteemejä saatiin muokattua edelleen, alkoi havainnointi pikku hiljaa sujua. 14

18 Vähitellen lapsihavainnoinnin merkityksen alkoi myös oivaltaa. Ensin havainnoimme vain havainnoimisen vuoksi mutta aikamme havainnoituamme sen hyödyt alkoivat tulla esiin. Hyödyt huomattuamme asiasta puolestaan innostui enemmän ja se motivoi entisestään jatkamaan havainnointia. Havainnoimalla lapsia systemaattisesti saimme lapsista enemmän tietoa ja jokainen lapsi tuli varmemmin nähdyksi/kuulluksi. Tällä tavoin myös lasten yksilölliset tarpeet saatiin selville paremmin ja oli mahdollista muokata toimintaa paremmin lasten tarpeita vastaavaksi. Alkoi siis tulla esiin se, kuinka havainnointi voi olla hyödyksi meille työntekijöille. Jos pystyisimme muokkaamaan toimintaamme ja toimintaympäristöä paremmin lasten tarpeita vastaavaksi, lisääntyisi todennäköisesti myös lasten hyvinvointi. Positiivisista oivalluksista huolimatta havainnointiin liittyi myös haasteita. Moni työntekijä koki, että ajan löytäminen havainnoinnille tuotti välillä vaikeuksia; milloin havainnoida ja milloin taas osallistua lasten leikkiin ja heidän kanssaan olemiseen täysillä? Toki havainnointi ja sen mukanaan tuoma tieto ymmärrettiin tärkeäksi mutta myös kasvattajan sataprosenttinen läsnäolo on varhaiskasvatustyössä tärkeää. Havainnoinnissa mietitytti myös se missä tilanteissa voi ja kannattaa havainnoida. Koimme, että on tärkeää havainnoida lasta erilaisissa tilanteissa kuten ohjattu toiminta, vapaa leikki ja perushoidon tilanteet (pukeminen, syöminen jne.). Sen sijaan erilaisissa erityistilanteissa (hartaudet, juhlat yms.) havainnointia ei koettu mielekkääksi vaan niissä aikuisenkin tulisi olla läsnä, mukana lapsen kokemuksessa. Tärkeintä on siis lapsen havainnointi päiväkodin arkisissa tilanteissa. Yhdeksi suureksi haasteeksi nousi myös sopivan ajan löytäminen tehtyjen havaintojen kirjaamiselle/puhtaaksikirjoittamiselle. Keväällä 2010 toteutettiin uudelleen varhaiskasvatuksen laatua ja työyhteisön laatua ja johtajuutta mittaavat arviointitutkimukset, joilla pyrittiin kartoittamaan intervention vaikuttavuutta. Tulosten perusteella onnistuimme kehittämishaasteissamme hyvin, sillä vanhempien antamat arviot olivat nousseet ensimmäisestä mittauksesta, osin jopa huomattavasti. Varhaiskasvatuksen laatu on tutkimuksen mukaan siis parantunut vanhempien näkökulmasta katsottuna. Koemme myös itse onnistuneemme hankkeessa hyvin ja olemme tyytyväisiä siihen, mitä havainnoinnin kautta saavutimme. Havainnoinnin myötä tutustuimme lapsiin paremmin. Jokaisesta lapsesta löytyi aivan uudenlaisia puolia ja taitoja, jota yleisessä tohinassa ei aina ehdi huomaamaan. Lapsia havainnoimalla heidän kokemuksensa ja näkemyksensä asioista tulivat paremmin aikuisten tietoisuuteen ja pystyimme huomioimaan ne toimintaa ja toimintaympäristöjä suunnitellessamme. Näin ollen koemme, että lasten osallisuus on lisääntynyt ja toiminta on lapsilähtöisempää. Mielestämme myös vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö ja kasvatuskumppanuus ovat syventyneet. Esimerkiksi vasu keskusteluihin valmistautuminen koettiin nyt helpommaksi, kun työntekijöillä oli enemmän faktatietoa lapsesta niin sanotun mutu tiedon sijaan. Myös vaikeita asioita oli helpompi ottaa esiin keskusteluissa vanhempien kanssa, kun niistä oli tehty ja kerätty havaintoja. Hankkeeseen liittyen tarjosimme vanhemmille mahdollisuuden tulla tutustumaan oman lapsensa päiväkotipäivään ja havainnoimaan lastaan päiväkotiympäristössä. Kutsuimme näitä käyntejä vasu vierailuiksi. Koemme onnistuneemme vasu vierailuissa, sillä moni vanhempi käytti mahdollisuutta hyväkseen ja saimme positiivista palautetta tällaisesta vierailumahdollisuudesta. 15

19 Opimme matkamme aikana, että kaikkea mitä haluaa tehdä, ei yksinkertaisesti pysty toteuttamaan. Asioita täytyy laittaa tärkeysjärjestykseen ja löytää omat tapansa tehdä asioita, ei tarvitse yrittää liikaa. Opimme myös, kuinka tärkeää on uskaltaa avata suunsa ja kysyä vaikka tyhmältäkin tuntuvia kysymyksiä, jos jokin asia itseä mietityttää. Kerran kuukaudessa pitämämme pilottitiimien yhteispalaverit osoittautuivat sangen tärkeiksi, jaoimme niissä kokemuksiamme ja ihmetyksen aiheitamme. Yhdessä asioita ihmetellen moneen asiaan tuli selkeys, tietoa jakamalla opimme toisiltamme. Eräs keskeinen oivallus, jonka useampikin pilottihankkeeseen osallistujista koki, oli hetkiin tarttuminen. Se, kuinka tärkeää on tarttua usein yllättäenkin tuleviin tilanteisiin ja osata käyttää ne pedagogisesti hyödyksi, tarttua lapsille tärkeään asiaan ja rikastaa sitä omalla osaamisellaan. Jo pidempään varhaiskasvatuksessa työskennelleet iloitsivat myös siitä, että voivat yhä vieläkin oivaltaa uusia asioita työssään. Hankkeen annista jäi toivoaksemme elämään paljonkin. Hankkeeseen osallistuneiden omakohtaiset kokemukset siitä, kuinka tärkeää lapsen yksilöllinen kuuleminen, näkeminen ja huomioiminen on, vaikuttavat toimintatapoihimme. Halu lasten osallistamiseen ja lapsilähtöisempään toimintaan on juurtunut entistä syvemmälle. Hankkeessa asetuimme tavallista enemmän lasten tasolle ja sen soisi jatkuvan myös tulevaisuudessa. Hanke toi myös uusia käytäntöjä, joita toivoisimme tulevaisuudessakin jatkettavan. Näitä ovat tiimien tekemät tiimisopimukset sekä vanhempien vasu vierailut. Arvioimme tiimisopimuksia hankkeen aikana tiimikehityskeskustelun muodossa ja myös näitä keskusteluja toivotaan jatkettavan tulevinakin vuosina. Lisäksi toivomme, että palaverikäytäntö saataisiin luotua sellaiseksi, että jatkossakin lasten asioista ja havainnoista puhumiseen löytyy tarpeeksi aikaa. Uskomme, että matkamme lapsihavainnointi hankkeessa muutti myös meitä jokaista kasvattajana, tiimin ja työyhteisön jäsenenä sekä kasvatuskumppanina. Hanke opetti havainnointimenetelmien ja havainnointiin liittyvän tiedon lisäksi jokaiselle myös jotakin omasta itsestään, sillä hankkeeseen kuului paljon oman itsensä ja omien toimintatapojen reflektointia. Lisäksi se opetti huomaamaan paremmin myös omien työtovereiden osaamisen, kunnioitus ja toisen työn arvostus lisääntyi. Kävimme myös enemmän keskusteluja tekemistämme havainnoista ja näin ollen syntyi yhteisiä oivalluksia. Tiimityön merkitys lapsihavainnoinnissa on erittäin suuri. Opimme näkemään työmme myös kriittisemmin, arvioimaan työtämme, näkemään mahdolliset puutteemme. Hankkeen loppuvaiheessa pohdimme, jäikö jotakin tekemättä. Osa hankkeeseen osallistuneista koki, että havaintojen kirjaamisessa olisi voinut onnistua paremmin. Kirjaamisen oli koettu jääneen osin puutteelliseksi. Myös hankkeen loppuvaiheeseen suunnitellun havaintojen yhteenvedon ja arvioinnin koettiin jääneen osin keskeneräiseksi. Tehtyjä havaintoja esimerkiksi lasten kehityksestä vuoden aikana olisi ollut hyvä käydä läpi tiimissä keskustellen. Erilaisia havainnointimenetelmiä olisi myös haluttu kokeilla laajemmin. Hankkeen aikana kukin työntekijä on joutunut reflektoimaan hyvin paljon itseään sekä omaa toimintaansa varhaiskasvattajana. Tämä on avannut silmiä sekä keskustelua työyhteisössä monella eri tasolla. Omien asenteiden tiedostaminen ja mahdollisesti toimintatapojen muuttaminen vie kuitenkin aikaa. Tästä kunkin omakohtaisesta muutoksesta lähtee laajempi varhaiskasvatuksen 16

20 toimintatapojen muuttaminen. Seuraavana kehittämishaasteena onkin saada omissa ajatusmaailmoissamme tapahtuneet muutokset näkymään varhaiskasvatuksemme arjessa. 4.2 Päiväkodin B matkakertomus Hankkeen yhtenä tavoitteena oli havainnoinnin syventäminen ja sille pyrittiin laatimaan yhteinen havainnointikaavake. Matkan varrella kokeiltiin ja kehitettiin erilaisia havainnointimenetelmiä. Pyrittiin siihen, että lapsen arki rakennettaisiin havaintojen pohjalta. Hankkeen alkutaipaleella oli tärkeää luoda tarvittavat rakenteet ja yhteiset toimintaperiaatteet havainnoinnin mahdollistamiseksi ja laajentamiseksi. Myöhemmin kehitettiin tiimityön tueksi tiimisopimus, johon kirjattiin yhdessä sovitut tavoitteet ja toimintatavat. Ensimmäinen tiimisopimuksemme painottui havainnoinnin kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Uudet haasteet aiheuttivat vastustustakin, koska osa työntekijöistä kyseenalaisti ajan riittävyyden. Aikuisten tuli priorisoida omaa toimintaansa tarpeiden mukaan. Piti sopia juokseville asioille oma aikansa, jotta se ei vie pois aikuisten huomiota ja läsnäoloa lapsilta. Vaikutus näkyi mm. lasten leikkien rauhoittumisella, kun aikuinen istui mukana esimerkiksi maatilaleikissä lehmiä hoitamassa. Lapset jaksoivat leikkiä samaa leikkiä pidempään ja vuorovaikutus sekä lasten kesken että lapsen ja aikuisen välillä muuttui intensiivisemmäksi. Pienryhmätoiminta mahdollisti säännöllisen havainnoinnin. Pienryhmien aikuiset vaihtuivat tietyin väliajoin, minkä johdosta saatiin monipuolinen näkökulma yksittäisestä lapsesta. Lapsi tuli paremmin näkyväksi ja hänen mielenkiinnon kohteensa, vahvuutensa ja tuen tarpeensa pystyttiin huomioimaan herkemmin. Hankkeen aikana lapsen osallisuuden lisääntyminen näkyi mm. sadutuksen ja kasvun kansioiden käytön laajentumisella. Aikaisemmin ne olivat enemmänkin aikuisen tuotosta lapsen arjesta. Nyt niissä painottuu enemmän lapsen omat mielenkiinnon kohteet. Lapsi valitsee itselleen tärkeät tuotokset, jotka tallennetaan kansioon. Kansio on enemmän mukana lapsen arjessa. Ne ovat aina lasten saatavilla, ja niitä esitellään ylpeinä kavereille ja vanhemmille. Vasu vierailut mahdollistivat vanhempien tutustumisen oman lapsensa päiväkotiarkeen. Puheet päivästä jatkuivat vielä kotonakin ja suuren merkityksen saivat mm. se, että oma isä oli mukana myttysretkellä, sai tietää millaisia isoja kiviä retkimetsässä oli ja istui vieressä ruokailussa, nauroi kavereiden jutuille, ja ymmärsi miten se harmitti, kun piti lopettaa leikit juuri, kun nauratti hurjasti Onneksi päiväkodin aikuiset oppivat hankkeen aikana antamaan aikaa lapsen rytmille ja huomioimaan nyt herkemmin milloin on esimerkiksi parempi hetki leikin lopettamiselle. Lopulta jokainen ryhmä löysi ja syvensi itselleen tarpeellisimmat havainnointimenetelmät. Vanhemmuuden Roolikartta säilyi koko talon yhtenäisenä välineenä. Hankkeen mukana tuoma vanhempien osallisuuden lisääminen jää elämään arkeen syksyisin toteutettavilla Tullaan tutuiksi 17

Johtaminen laadun tuottajana

Johtaminen laadun tuottajana Johtaminen laadun tuottajana Varhaiskasvatuksen seminaari 15.11.2010 Eeva Hujala Tampereen yliopisto 2010 JOHTAJUUS varhaiskasvatuksessa on toimijoiden sitouttamista perustehtävän tavoitteelliseen kehittämiseen

Lisätiedot

Osaamisella hyvinvointia varhaiskasvatuksessa. LAADUNARVIOINTI -Ilmajoki- Eeva Hujala ja Piia Roos Tampereen yliopisto

Osaamisella hyvinvointia varhaiskasvatuksessa. LAADUNARVIOINTI -Ilmajoki- Eeva Hujala ja Piia Roos Tampereen yliopisto Osaamisella hyvinvointia varhaiskasvatuksessa LAADUNARVIOINTI -Ilmajoki- Eeva Hujala ja Piia Roos Tampereen yliopisto Varhaiskasvatuksen laadunarvioinnin vastausprosentit Alkumittaus 71% 97% Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

OSAAMISELLA HYVINVOINTIA VARHAISKASVATUKSESSA -hanke. Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden yksikkö 2012-2014 VARHAISKASVATUKSEN LAADUNARVIOINTI

OSAAMISELLA HYVINVOINTIA VARHAISKASVATUKSESSA -hanke. Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden yksikkö 2012-2014 VARHAISKASVATUKSEN LAADUNARVIOINTI OSAAMISELLA HYVINVOINTIA VARHAISKASVATUKSESSA -hanke Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden yksikkö 2012-2014 VARHAISKASVATUKSEN LAADUNARVIOINTI ILMAJOKI Johdanto Osaamisella työhyvinvointia varhaiskasvatuksessa

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen laatukysely 2014

Varhaiskasvatuksen laatukysely 2014 Varhaiskasvatuksen laatukysely 2014 1. Lapseni ikä (129 vastaajaa) (ei osaa sanoa: 0) keskiarvo: 4.5 pienin: 1 suurin: 10 LAPSENI HOITOPAIKKA 2. Lapseni on (138 vastaajaa) (ei osaa sanoa: 0) LAPSENI HOITOPAIKKA

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan keinoin Mitä ajattelet ja sanot minusta, sitä luulet minusta; sinä olet sellainen minulle miten minut näet. Usko kuitenkin, että mitä

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN. Vantaan kaupunki / Leena Lahtinen

RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN. Vantaan kaupunki / Leena Lahtinen RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN ESIMIES Toimenkuva ja tehtävät YHTEISKUNNALLINEN JA ASIAKASVAIKUTTAVUUS ARVOT Kestäväkehitys

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkostohanke Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku, Siuntio. Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi

Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkostohanke Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku, Siuntio. Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkostohanke Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku, Siuntio Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi Eeva Hujala, Veijo Nivala ja Janniina Elo Professori Eeva Hujala,

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Päivähoidon ja neuvolan välinen yhteistyö

Päivähoidon ja neuvolan välinen yhteistyö Päivähoidon ja neuvolan välinen yhteistyö Katse lapseen -hankkeen tuloksia Rinkelin päiväkoti, Espoon kaupunki Muutoksen tuulia yhteistyöhön päiväkodin ja neuvolan välillä Rinkelin päiväkodin kehittämishankkeessa

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=319. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,64. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=319. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,64. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2013 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2013. Osalle vanhemmista päiväkodin johtaja lähetti kyselylinkin sähköpostilla. Kyselyyn

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

MITEN PERHEPÄIVÄHOIDON PEDAGOGIIKKAA VOIDAAN JOHTAA? KT Elina Fonsén Ediva oy/tampereen yliopisto Elina.fonsen@ediva.fi

MITEN PERHEPÄIVÄHOIDON PEDAGOGIIKKAA VOIDAAN JOHTAA? KT Elina Fonsén Ediva oy/tampereen yliopisto Elina.fonsen@ediva.fi MITEN PERHEPÄIVÄHOIDON PEDAGOGIIKKAA VOIDAAN JOHTAA? KT Elina Fonsén Ediva oy/tampereen yliopisto Elina.fonsen@ediva.fi MITÄ JOHDETAAN, KUN JOHDETAAN PERHEPÄIVÄHOIDON PEDAGOGIIKKAA? Millaista on perhepäivähoidon

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen VERKOSTOISSA ON VOIMAA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen LIIKKUVA LAPSUUS VARHAISKASVATUKSEN HANKE LASTEN ARKILIIKKUMISEN LISÄÄMISEKSI 2 LIIKKUVA LAPSUUS HANKKEEN TAUSTATIETOJA Hanke

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma VELLAMON PÄIVÄKOTI Vellamon päiväkoti tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa vuorotyötä tekevien vanhempien lapsille. Päiväkoti sijaitsee Tammelan kaupunginosassa.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Keke päiväkodissa ja koulussa

Keke päiväkodissa ja koulussa Keke päiväkodissa ja koulussa 4V -hankkeen loppuseminaari Katja Viberg 23.11.2010 Mistä puhe? Keke opseissa ja vasuissa Keke-työn raamit ja resurssit Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn

Lisätiedot

Miten me teemme arjesta antoisampaa?

Miten me teemme arjesta antoisampaa? Miten me teemme arjesta antoisampaa? Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Jyväskylä 25.-26.3.2015 Rinnakkaissessio 26.3.2015 Hanna Rousku / varhaiskasvatuksen esimies, Masku kasv.. kandidaatti (KM-opiskelija),

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu hanke ehipsu eskarin tulevaisuusnäyttö - hanke vuosina 2013-2014 OPH:n rahoitus laitehankintoihin

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 9.9.2013 Kirsi Anttila / Saara

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

Pienryhmä- ja työparitoiminta Huhtasuon päiväkodissa. Katri Manninen 2015

Pienryhmä- ja työparitoiminta Huhtasuon päiväkodissa. Katri Manninen 2015 Pienryhmä- ja työparitoiminta Huhtasuon päiväkodissa Katri Manninen 2015 Pienryhmätoiminnan alku Pienryhmätoiminnan juuret vuodelta 1998 Vuonna 2010 aloitettiin pienryhmätoimintaan perustuva työparitoiminta

Lisätiedot

Coaching-ohjelma 2013

Coaching-ohjelma 2013 Coaching-ohjelma 2013 KUUMA TVT-hanke / EDU10 Sivistysverkosto Päämäärä Coaching-ohjelman päämäärä on ohjata opettajat kehittymään tavalla, jolla he voimaantuvat ja osaavat jatkossa coachata myös oppilaita

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TYÖSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PIKKUNIITUN VUOROPÄIVÄKOTI

VARHAISKASVATUKSEN TYÖSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PIKKUNIITUN VUOROPÄIVÄKOTI VARHAISKASVATUKSEN TYÖSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA 2012 2013 PIKKUNIITUN VUOROPÄIVÄKOTI Työsuunnitelma hyväksytty:..20 Päiväkodin johtaja Johtokunnan puheenjohtaja Työsuunnitelman toteutuksen arviointi:..20

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS-

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- VASU LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Hyvä Kotiväki, Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta huolehditaan

Lisätiedot

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa jatkuvan parantamisen toimintatapa Virpi Mattila ..Työssä tarvitaan monenlaista osaamista.. AMMATILLINEN OSAAMINEN -ammatilliset tiedot

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Johtajan rooli varhaispedagogiikan kehittämisessä

Johtajan rooli varhaispedagogiikan kehittämisessä Johtajan rooli varhaispedagogiikan kehittämisessä Eeva Hujala Tampereen yliopisto Educa 2014 Varhaiskasvatusseminaari Päiväkodin johtajien työtaakasta tuli kohtuuton (2013) Hälyttävää: alaisten määrä lisääntynyt

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 1. YKSIKKÖ Tornitien päiväkoti, Tornitie 1, 05200 RAJAMÄKI 2. TOIMINTA-AIKA 11.8 2010 31.5.2011 Päivittäinen toiminta-aika arkisin pääsääntöisesti

Lisätiedot

MITÄ OLEMME OPPINEET VARHAISKASVATUKSESTA. Kohti elinikäistä oppimista 24.9.2015 Päivi Lindberg

MITÄ OLEMME OPPINEET VARHAISKASVATUKSESTA. Kohti elinikäistä oppimista 24.9.2015 Päivi Lindberg MITÄ OLEMME OPPINEET VARHAISKASVATUKSESTA Kohti elinikäistä oppimista 24.9.2015 Päivi Lindberg 1 Esityksen sisältö Varhaiskasvatus 2000 luvulla VASU strategisena ohjauksen välineenä Varhaiskasvatussuunnitelmatyön

Lisätiedot

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Mahdollisuuksien Matka Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Logos-projekti 2008-2010 Ray:n tuella Päämääränä on muistisairaan

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut

Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut 16.4.2015 VARHAISKASVATUKSEN STRATEGISET VALINNAT 2011-2015

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

Avaimia päivähoidon arkeen - taustaa

Avaimia päivähoidon arkeen - taustaa taustaa 1. Sosiaalitaito sosiaalialan osaamiskeskus vuodesta 2002 Länsi- ja Keski-Uusimaa 20 kuntaa 2. Varhaiskasvatuksen asiantuntijaryhmä vuodesta 2002-2003 3. VEP selvitys 2003 => erityispalvelujen

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 Palveluvaliokunta 10.2.2015 Tavoitetila, toimenpiteet, arviointi,resursointi, rakenteet KEMPELEEN KOULUSTRATGIA 2000-2004 Oppiva organisaatio Oppilaan hyvinvointi Opetuksen

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Lasten toiminnan dokumentointi varhaiskasvatuksessa. Mikko Mäkelä Maisteriharjoittelija VKK-Metro

Lasten toiminnan dokumentointi varhaiskasvatuksessa. Mikko Mäkelä Maisteriharjoittelija VKK-Metro Lasten toiminnan dokumentointi varhaiskasvatuksessa Mikko Mäkelä Maisteriharjoittelija VKK-Metro Dokumentointi Dokumentointi on todellisen tapahtuman, ilmiön, idean tai rakenteen tarkkaa kuvaamista, joka

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 6 / 2012 Sivu 1 22.08.2012

Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 6 / 2012 Sivu 1 22.08.2012 Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 6 / 2012 Sivu 1 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan jaosto 22.08.2012 Kokoustiedot Aika 22.08.2012 Keskiviikko, heti tuotantolautakunnan kokouksen jälkeen Paikka

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkotimme sijaitsee kauniissa kansallismaisemassa Pyynikinharjun kainalossa, luonnonsuojelualueen tuntumassa ja Pyhäjärven läheisyydessä. Luonnonläheinen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN JA TUOKKOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SAVONLINNAN KAUPUNGIN JA TUOKKOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SAVONLINNAN KAUPUNGIN JA TUOKKOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Hyväksytty sosiaalilautakunnassa 01.08.2006 132 Hyväksytty koulutuslautakunnassa 16.08.2006 110 Hyväksytty koulutuslautakunnassa

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LIIMAA TÄHÄN OMA KUVASI LAPSEN VASU TAIKATAKIN ARKIPUHE IHMISEKSI KASVAMISESTA Kun kasvaa ihmiseksi täytyy kokeilla, onko peltisiivet kalalokeilla ja minkälaisin

Lisätiedot

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Pöllöntaival Lapselle perusturvallinen hyvä arki päiväkodissamme Iidesranta ja Järvensivu Yhteystiedot Arvot ja strategiaperusta

Lisätiedot