Kajaanin varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjen laadunarviointi

Transkriptio

1 Kajaanin varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjen laadunarviointi Katri Takala, Kajaanin AMK & Jarmo Liukkonen, Jyväskylän yliopisto LLP, Comenius Multilateral Project LLP-2011-GR-COMENIUS-CMP

2 1. Hankkeen taustaa Kajaanin päiväkotien oppimisympäristöjen laadunarviointi toteutettiin osana EU Comenius -hanketta Early Change: Promoting the Professional Development of Early Childhood Educators. Hankkeessa oli mukana kuusi Euroopan maata: Kreikka, Kypros, Portugali, Romania, Tanska ja Suomi. Hanke alkoi joulukuussa 2011 ja päättyi toukokuussa Hankkeen kotisivut: Ks. mm. Project activities e-book Päiväkotien oppimisympäristöjen laadun arviointiin käytettiin ECERS-R (Early childhood environment rating scale-revised edition) mittaria (Harms, Clifford & Cryer 2005). Se on uudistettu versio Yhdysvalloissa alun perin 1980 kehitellystä laatumittarista.

3

4 ECERS-R mittari ECERS-R mittaria on käytetty varhaiskasvatuksen laadunarviointiin ja kehittämiseen kansainvälisesti laajasti (esim. Cryer, Tieze ym. 1999; Sheridan 2007; Fenech, Sweller & Harrison 2010), mutta mittari ei ole ollut aiemmin kokonaisuutena käytössä Suomessa ennen tätä hanketta. Siksi mittari käännettiin suomeksi hankkeen alussa.

5 ECERS-R osa-alueet ECERS-R laatumittari on suunniteltu 2,5 5-vuotiaiden lasten varhaiskasvatusympäristöjen arviointiin. Mittari koostuu seitsemästä varhaiskasvatuksen oppimisympäristön osa-alueesta, jotka ovat 1) tilat ja kalustaminen, 2) henkilökohtaiset hoitorutiinit, 3) kieli ja vuorovaikutus, 4) toiminta ja sisällöt, 5) vuorovaikutus, 6) päiväohjelma sekä 7) vanhemmat ja henkilökunta. Jokainen osaalue jaetaan mittarissa useampaan sisältöalueeseen, joita arvioidaan 7-portaisella asteikolla. Tässä hankkeessa osa-alue vanhemmat ja henkilökunta jätettiin arvioimatta, koska sitä ei ole mahdollista arvioida observoimalla. Yksittäisiä arviointikohteita oli yhteensä 37.

6 arviointiasteikko Mittarin arviointiasteikko on yhdestä seitsemään. Arvosana 1 tarkoittaa, että oppimisympäristön laatu on riittämätön. Arvosana 3 tarkoittaa, että varhaiskasvatusympäristö täyttää vähimmäisvaatimukset. Arvosana 5 tarkoittaa hyvää ja arvosana 7 erinomaista laatua. Havainnoinnin ja haastattelun lopuksi tulokset koottiin arviointilomakkeeseen, josta on helposti laskettavissa kunkin osa-alueen ja osakokonaisuuden laatuarvosana sekä kokonaisarvosana päiväkodin laadulle.

7 2. Kajaanin varhaiskasvatusympäristöjen laatu Kajaanin päiväkotien varhaiskasvatusympäristöt ovat tehdyn arvioinnin mukaan hyvätasoisia. Arvioitujen 36 lapsiryhmän kuuden arviointikohteen laatuarvosanojen keskiarvo oli Yleinen oppimisympäristöjen laatu Kajaanin varhaiskasvatuksessa on siten hyvän ja erinomaisen välillä. Annettujen arviointien keskiarvojen vaihteluväli on Keskiarvojen osalta nähdään, että alinkin keskiarvo 4.32 tarkoittaa parempaa laatua kuin minkä ajatellaan täyttävän vähimmäisvaatimukset (=arvosana 3). Alhaisimman ja korkeimman arviointipisteen välillä on suurta vaihtelua erityisesti aktiviteettien ja päiväohjelman osalta. kaikissa ryhmissä laatu ei kaikkien arviointikohteiden osalta täyttänyt vähimmäislaatutasoa. Koko mittarin keskihajonta on kuitenkin vain.75, mikä viittaa siihen, että arvioitu laatu on suhteellisen tasainen.

8 Arvioinnin toteutus Hankkeen aikana 10 kajaanilaista lastentarhanopettajaa koulutettiin käyttämään ECERS-R mittaria. Varsinainen varhaiskasvatusympäristöjen laadunarviointi suoritettiin kevättalvella Kajaanista arviointiaineistoa saatiin 36 päiväkotiryhmästä. Lastentarhanopettajat havainnoivat toimintaa ja tiloja yhdessä lapsiryhmässä noin viidestä kolmeen tuntiin. Havainnoinnin lisäksi he haastattelivat päiväkodin työntekijöitä saadakseen täydentäviä tietoja sellaisista asioista, joihin ei ollut mahdollista saada vastausta havainnoimalla. Arviointi ja pisteytys kussakin osa-alueessa tapahtui seuraamalla arviointilomakkeen kriteerejä ja arvioimalla, täyttyvätkö kyseiset kriteerit.

9 ECERS-R MITTARI 6 osa-aluetta, 37 osiota arviointiasteikko 1-7 Koko mittari Ka Kh..75 Vaihteluväli Min. Max. Ka. Kh. 1. Tilat Rutiinit Kieli Aktiviteetit Vuorovaikutus Päiväohjelma Koko mittari Kaikkien lapsiryhmien osalta parhaimmaksi arvioitiin vuorovaikutukseen liittyvän oppimisympäristön laatu. Myös varhaiskasvatusohjelma arvioitiin ryhmissä miltei erinomaiseksi. Ryhmien aktiviteettien osalta on eniten toivomisen varaa, vaikka niidenkin arvioitiin olevan miltei hyvää tasoa.

10 I TILAT JA KALUSTAMINEN 1. Sisätilat 2. Kalusteet perushoitoa, leikkiä ja oppimista varten 3. Rentoutumiseen ja viihtyisyyden lisäämiseen tarkoitetut kalusteet 4. Huonejärjestely leikkiä varten 5. Tilat yksinoloa varten 6. Lapsille suunnattu esillepano 7. Tilat karkeamotorista leikkiä varten 8. Karkeamotorinen välineistö Koko osa-alueen arvio ka. kh

11 II HENKILÖKOHTAISET HOITORUTIINIT 9. Tervehtiminen/lähteminen 10. Ateriat/välipalat 11. Päiväuni/lepo 12. WC- ja vaipanvaihtotilanteet 13. Terveystoimenpiteet 14. Turvallisuustoimenpiteet Koko osa-alueen arvio

12 III KIELI JA PÄÄTTELY 15. Kirjat ja kuvat 16. Lasten kannustaminen vuorovaikutukseen/viestintään 17. Kielen käyttäminen päättelytaitojen kehittämisessä 18. Vapaamuotoinen kielenkäyttö Koko osa-alueen arvio

13 IV TOIMINTA JA SISÄLLÖT 19. Hienomotoriikka 20. Taide 21. Musiikki/Liikkuminen 22. Rakennuspalikat 23. Hiekka-/vesileikki 24. Draama-/mielikuvitusleikki

14 IV TOIMINTA JA SISÄLLÖT 25. Luonto/tiede 26. Matematiikka/numerot 27. Tv:n, videoiden ja/tai tietokoneiden käyttö 28. Suvaitsevaisuuden edistäminen Koko osa-alueen arvio

15 V VUOROVAIKUTUS 29. Karkeamotoristen toimintojen valvonta 30. Yleinen lasten valvonta 31. Hallinta 32. Henkilökunnan ja lasten välinen vuorovaikutus 33. Lasten väliset vuorovaikutustilanteet Koko osa-alueen arvio

16 VI PÄIVÄOHJELMA vapaa leikki ja ryhmätoiminta 34. Aikataulu 35. Vapaa leikki 36. Ryhmän yhteinen aika 37. Järjestelyt erityistä tukea tarvitsevia lapsia varten Koko osa-alueen arvio

17 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ KEHITETTÄVÄ (2-4) Luonto/tiede Musiikki/Liikkuminen Tv:n, videoiden ja/tai tietokoneiden käyttö Suvaitsevaisuuden edistäminen POHDINTAAN (4-5) Rentoutumiseen ja viihtyisyyden lisäämiseen tarkoitetut kalusteet Lapsille suunnattu esillepano Kielen käyttäminen päättelytaitojen kehittämisessä Taide, rakennuspalikat, hiekka-/vesileikki, draama- /mielikuvitusleikki LAADUKAS KÄRKI (>6) Karkeamotorinen välineistö ja toimintojen valvonta Tervehtiminen/lähteminen Terveystoimenpiteet Lasten kannustaminen vuorovaikutukseen/viestintään Vapaamuotoinen kielenkäyttö Yleinen lasten valvonta Hallinta Henkilökunnan ja lasten välinen vuorovaikutus Lasten väliset vuorovaikutustilanteet HYVÄ PERUSTA Puolet osioista 5-6

18 ECERS-R osa-alueiden keskiarvot (keskihajonta) maittain (Suomi = Kajaani + Jyväskylä) ECERS-R osa-alue (maahajonta) Kreikka N=126 Tilat (1.20) 4.46 (1.16) Kypros N= (.85) Suomi N= (.91) Tanska N= (.83) Romania N= (.87) Portugali N= (.77) Yht. N= (1.02) Rutiinit (1.27) 5.18 (1.21) 5.50 (1.35) 5.94 (.88) 5.56 (1.12) 4.89 (1.06) 4.67 (1.46) 5.26 (1.23) Kieli (1.25) 5.53 (1.13) 5.42 (1.27) 5.79 (1.08) 5.63 (1.17) 4.54 (.69) 5.67 (1.05) 5.36 (1.14) Aktiviteetit (0.73) 4.02 (1.03) Vuorovaikutus 6.35 (0.83) (.80) Päiväohjelma (2.07) ECERS YHT. (0.8) 4.88 (.79) 4.75 (1.40) 4.69 (1.12) 6.40 (.78) 4.82 (1.40) 5.27 (.87) 4.75 (1.13) 6.57 (.63) 6.42 (.99) 5.68 (.73) 4.12 (1.10) 6.35 (.71) 5.18 (1.29) 5.27 (.73) 4.67 (1.23) 5.74 (.83) 4.35 (.96) 4.93 (.61) 4.21 (.99) 6.33 (.74) 5.20 (1.45) 5.09 (.74) 4.40 (1.15) 6.25 (.81) 5.08 (1.41) 5.15