Terve lapsi sairastaa normaalisti kolmesta
|
|
- Mika Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tapausselostus Lasten sivuontelotulehduksiin liittyvät vakavat komplikaatiot Anne Pitkäranta, Timo Atula ja Maija Hytönen Lapsen sivuontelotulehdus on tavallinen, usein flunssaan liittyvä tauti, joka paranee useimmiten konservatiivisella hoidolla ilman mikrobilääkettä. Pienelle osalle lapsista kehittyy kuitenkin sivuontelotulehduksen seurauksena vakava, jopa henkeä uhkaava komplikaatio. Artikkelissa kuvataan HYKS:n korvaklinikassa hoidetut 11 lasta, joille kehittyi sivuontelotulehdukseen liittyvä vakava osasto- tai leikkaushoitoon johtanut komplikaatio. Aktiivisesta hoidosta huolimatta yhden lapsen näkö katosi ja toiselle kehittyivät epiduraali- ja orbita-absessit. Sivuontelotulehdukseen liittyvä komplikaatiota epäiltäessä lapsi on viipymättä lähetettävä paikkaan, jossa on mahdollista päästä heti asianmukaiseen diagnoosiin ja hoitoon. Terve lapsi sairastaa normaalisti kolmesta viiteen ylähengitystieinfektiota vuodessa (Monto ja Sullivan 1993). Tutkimusten perusteella noin %:ssa tapauksista tauti kehittyy bakteerisinuiitiksi (Wald ym. 1991). Lapsen akuutin sivuontelotulehduksen diagnostiikka on vaikeaa ja yksiselitteisten diagnostisten kriteerien esittäminen hankalaa. Radiologisista kuvantamismenetelmistä on vain vähän apua akuutissa sivuontelotulehduksessa (Uhari ym. 1977, Puhakka ym. 1998), eikä radiologista kuvantamista suositellakaan ensisijaisesti lapsen akuutin komplisoitumattoman sivuontelotulehduksen diagnostiikan perustaksi (O Brien ym. 1998). Laboratoriotutkimuksista, kuten C-reaktiivisen proteiinin (CRP) tai laskon määrityksistä, on vain viitteellistä apua (Hansen ym. 1995, Savolainen ym. 1997). Näin ollen sivuontelotulehduksen diagnoosi pohjautuu kliiniseen kuvaan, johon kuuluvat ylähengitystieinfektiooireiden pitkittyminen (yli 10 vrk) tai tähän infektioon liittyvä lämpöily, kasvojen turvotus ja kasvokipu (O Brien ym. 1998). Lapsella voi kuitenkin akuuttiin sivuontelotulehdukseen liittyä erittäin nopeasti kehittyvä, jopa hengenvaaralliseen tilanteeseen johtava komplikaatio (kuva 1). Kuvaamme HYKS:n korvaklinikassa osastohoidossa olleet 11 lapsipotilasta, joille kehittyi sivuontelotulehdukseen liittyvä vakava komplikaatio. Omat potilaat HYKS:n korvaklinikan lastenosastolla hoidettiin sivuontelotulehduksen komplikaation takia 11 lasta, kolme tyttöä ja kahdeksan poikaa (taulukko 1). Nuorin oli yhden vuoden ja neljän kuukauden ikäinen ja vanhin 16-vuotias. Oireet olivat osastolle tullessa kestäneet vuorokaudesta viikkoon. Tyypillisesti oireet olivat aluksi tavallisia ylähengitystieoireita, kuten nuhaa, yskää ja lievää lämpöilyä. Myöhemmin näihin oireisiin liittyi kasvojen tai silmien alueen turvotusta ja kipua, minkä vuoksi potilaat oli lähetetty korvaklinikkaan. Seitsemälle lapselle tehtiin päivystystutkimuksena tietokone- tai magneettikuvaus tai molemmat. Heistä yhdellä todettiin orbita- ja epiduraaliabsessit, viidellä orbitaselluliitti ja yhdellä preseptaalinen selluliitti. Neljästä lapsesta otettiin tavallinen NSO-röntgenkuva. Näiden lasten diagnoosiksi tuli preseptaalinen selluliitti. Kahdella lapsella oli sairaalaantulovaiheessa normaali CRP-arvo (10 ja 11 mg/l), kaikkien muiden arvo oli tulovaiheessa suurentunut ( mg/l). Kaikki lapset olivat osastohoidossa, saivat parenteraalisen antibioottilääkityksen ja lisäksi kaikille, nuorinta lukuun ottamatta, tehtiin poskiontelohuuhteluita. Näiden hoitojen lisäksi yhdelle lapselle tehtiin samalla kertaa nenän tähystysleikkaus, kahdelle seulalokerostojen avaus ja ala Duodecim 1999; 115: A. Pitkäranta
2 käytäväantrostomiat, yhdelle silmäkuopan ja otsaontelon avaus ja kolmelta poistettiin kitarisa. Kuvaamme seuraavassa yksityiskohtaisesti kaksi potilasta, joista toisen näköä ei pystytty pelastamaan sivuontelotulehdukseen liittyvän orbitainfektion takia ja toiselle kehittyivät hankalahoitoiset sivuontelotulehdukseen liittyneet orbita- ja epiduraaliabsessit. Potilas 1 on aiemmin terve 11-vuotias tyttö, joka oli potenut flunssaan liittyvää vetistä nuhaa viikon ajan ennen sairaalahoitoa. Kaksi päivää ennen HYKS:aan tuloa hän oli hakeutunut hammaslääkärille vasemman posken kivun vuoksi, mutta hampaiston todettiin olevan kunnossa. Seuraavana päivänä vasemmalle silmäluomiin ilmaantui turvotusta, jonka syyksi todettiin sinuiitti. Parenteraalisesta keftriaksonihoidosta huolimatta turvotus ja kipu lisääntyivät, ja samalla näkö heikkeni. HYKS:aan tullessa tytön vasen silmä oli työntynyt huomattavasti ulospäin, silmän liikkeet olivat selvästi rajoittuneet ja vain valonerotuskyky oli jäljellä (kuva 2). Tietokonetomografiassa todettiin vasemmalla pansinuiitti ja vasemmassa silmäkuopassa selluliittiin sopiva löydös. Magneettikuvassa näkyi lisäksi vasemman näköhermon huomattava venyttyminen. Tytölle tehtiin päivystystoimenpiteenä vasemman silmäkuopan dekompressio (Ogura Walshin mukaan), jossa orbitan pohja ja mediaaliseinä poistettiin. Paineenalalainen märkä vapautui poskiontelosta. Antibiooteiksi vaihdettiin rifampisiini ja meropeneemi. Viljelyssä kasvoi Staphylococcus aureus, joka oli herkkä kaikille käytetyille antibiooteille. Leikkauksen jälkeen tytön vointi koheni. Viikkoa myöhemmin hänelle ilmaantui vasemmalle otsalle särkyä ja turvotusta. Vasen otsaontelo porattiin auki (Beckin mukaan) ja tyhjennettiin märästä. Pian tämän jälkeen sivuontelotulehdus rauhoittui, mutta vasen silmä jäi pysyvästi sokeaksi. A B C D E F G Kuva 1. Akuutin sivuontelotulehduksen aiheuttamia, silmäkuoppaan ja muihin läheisiin rakenteisiin levinneitä tulehduskomplikaatioita. A) Silmäluomien turvotus, B) silmäkuopan selluliitti, C) luukalvon alainen märkäpesäke, D) silmäkuopan sisäinen märkäpesäke, E) epiduraaliabsessi, F) aivoabsessi G) sinus cavernosuksen verisuonitukos. Lasten sivuontelotulehduksiin liittyvät vakavat komplikaatiot 1307
3 Potilas 2 on aiemmin terve 16-vuotias poika, joka hakeutui hoitoon oikean silmän seudun kivun takia. Hänellä oli ollut flunssaa neljän päivän ajan. Tulopäivänä pojalle nousi kuume ja oikeaan silmään ilmaantui kipua ja valonarkuutta. Korvaklinikkaan poika tuli silmälääkärin ohjaamana selvästi sairaana ja väsähtäneenä, ja lisäksi oikean silmän seudussa todettiin turvotusta ja aristusta. Tietokonekuvauksessa todettiin orbita- ja epiduraaliabsessit (kuva 3). Neurokirurgin konsultaatiossa epiduraaliabsessin avausta ei katsottu aiheelliseksi. Sivuonteloiden tähystysleikkauksessa saatiin paineenalaista märkää poskionteloista ja oikeasta silmäkuopasta. Poskiontelon märkäeritteestä kasvoi Haemophilus influenzae ja seuraavien päivien huuhtelunäytteistä myös Streptococcus viridans ja fusobakteeri sekä koagulaasinegatiivinen Staphylococcuslaji. Yleisanestesiassa tehdyn tähystysleikkauksen jälkeen pojan tajunta heikkeni, minkä takia hänet siirrettiin jatkohoitoon sisätautiosastolle. Antibioottina käytettiin alkuun parenteraalista kefuroksiimin ja metronidatsolin yhdistelmää. Epiduraaliabsessin toteamisen jälkeen lääkitykseksi vaihdettiin vankomysiinin, kefotaksiimin ja metronidatsolin yhdistelmä. Myöhemmin tämän antibioottihoidon seurauksena kehittyi leukopenia, ja sen vuoksi lääkitystä jatkettiin doksisykliinillä ja metronidatsolilla kahden kuukauden ajan. Osastohoidossa poika oli kuukauden, jonka aikana poskionteloiden märäneritys loppui. Pohdinta Lapsen sivuontelotulehdus on lääkärille vaativa ongelma: suuri osa tapauksista on virusten aiheuttamia infektioita, jotka paranevat ilman Taulukko 1. HYKS:n korvaklinikassa hoidetut 11 lapsipotilasta, joille kehittyi sinuiitin vakava komplikaatio. Ikä / sukupuoli Oireet / CRP (mg/l) Komplikaatio Hoito Mikrobi 1 1 v 4 kk / poika 2 vrk silmäluomien silmäkuopan selluliitti kefuroksiimi i.v. Staph. pneumoniae turvotus / 42 ja absessi 1 v 8 kk / poika 2 vrk vasemman silmän silmäkuopan selluliitti klindamysiini i.v. Staph. pneumoniae turvotus / 28 vasemmalla Adenotomia, P.s.m. x 1 2 v 9 kk / tyttö 1 vk molempien silmien preseptaaliselluliitti kefuroksiimi ylähengitysteiden turvotus / 10 P.s.m. x 1 normaalifloora Adenotomia 4 v / poika 3 vrk nuhakuume / 11 preseptaaliselluliitti A-penisilliini i. v. difteroidi vasemmalla P.s.m. x 1, adenotomia antrostomia 7 v 7 kk / poika 3 vrk oikean silmän silmäkuopan selluliitti kefuroksiimi i. v. ei kasvua turvotus / 110 oikealla P.s.m. x 2 8 v 4 kk / poika 2 vrk vasemman preseptaaliselluliitti kefuroksiimi i.v. Staph. viridans silmän ja posken vasemmalla lavaatio x 5 Moraxella kipu, kuume / 213 vasemmalle 9 v 8 kk / poika 4 vrk oikean silmän preseptaaliselluliitti kefuroksiimi i.v. Staph. aureus turvotus / 46 oikealla P.s.m. x 4 11 v / tyttö 2 vrk poskiturvotus vasen silmä sokeutui dekompressio Staph. aureus vasemmalla / 324 Otsaontelon avaus 12 v 10 kk / tyttö 1 vrk vasemman silmän vasemmalla silmä- kefuroksiimi i.v. Staph. pneumoniae turvotus / 36 kuopan selluliitti P.s.m. x 6 15 v 8 kk / poika 1 vrk oikean silmän preseptaaliselluliitti kefuroksiimi i.v. Staph. aureus turvotus / 150 oikealla P.s.m. x 3 16 v / poika 4 vrk lämpöily, silmän epiduraaliabsessi antibiootti i.v. H. influenzae kipu / 262 silmäkuopan absessi FESS Staph. viridans 1 Bakteeriviljely poskionteloeritteestä paitsi nuorimalla lapsella keskikäytävästä nenästä. 2 Aikaisemmin tehty alakäytävä antrostomia vasempaan poskionteloon poskiontelon täyttävän kystan takia. p.s.m = poskiontelohuuhtelu, FESS = nenän tähystysleikkaus A. Pitkäranta
4 Kuva 2. Sivuonteloista silmäkuoppaan levinnyt tulehdus juuri ennen leikkaushoitoa. Tässä vaiheessa potilas erotti vasemmalla silmällä enää vain valoa. hoitoa. Turhia antibioottihoitoja tulisi välttää, ja kuvantamismenetelmistä on vain vähän apua diagnostiikassa (O Brien ym. 1998). Toisaalta lapsen sivuontelotulehdukseen voi liittyä vakavia, nopeasti kehittyviä komplikaatioita, jotka pahimmillaan uhkaavat jopa henkeä (Lerner ym. 1995). Nopeasti sokeuteen johtava silmäkuoppakomplikaatio on erittäin harvinainen. Kirjallisuudesta löytyy vain muutama tapausselostus (Fearon ym. 1979, Patt ja Manning 1991), eikä viime vuosina ole raportoitu sokeuteen johtaneita komplikaatioita (Pereira ym. 1997). Tämä johtunee paitsi antibioottilääkityksen ja endoskooppisen leikkaushoidon (Deutch ym. 1996, Pereira ym. 1997) kehittymisestä myös parantuneesta diagnostiikasta tietokone- ja magneettikuvausten myötä. Silmäkuoppakomplikaatioita epäiltäessä on toimittava ripeästi, sillä näköhermo kestää vaurioitumatta painetta vain lyhyen ajan (Chandler ym. 1970). Pysyvä näkövaurio voi myös syntyä infektion leviämisestä suoraan näköhermoon tai muihin silmän rakenteisiin (Chandler ym. 1970). Näkövaurio saattaa ilmaantua ilman kliinisten oireiden pahenemista, ja lisäksi pienen lapsen näön heikkenemistä on vaikea kliinisesti arvioida, varsinkin kun tilaan usein liittyy huomattava luomiturvotus. Potilaalta 1 oli mennyt näkö toisesta silmästä jo sairaalaantulovaiheessa, eikä päivystystoimenpiteenä suoritetulla dekompressioleikkauksella enää saatu näköä palautumaan, vaan vasen silmä jäi pysyvästi sokeaksi. Kallonsisäisiä sinuiitin harvinaisia ja vakavia komplikaatioita ovat meningiitti, epiduraali-, ja subduraaliabsessi sekä sinus cavernosuksen tai sinus sagittaliksen tromboosi. Kallonsisäisistä märkäpaiseista suuri osa on lähtöisin nenän sivuonteloista (Lerner ym. 1995). Määrätietoisesta hoidosta huolimatta näihin liittyy %:n kuolleisuus. Oireita, jotka viittaavat tällaisen komplikaation mahdollisuuteen, ovat voimakas päänsärky, otsan alueen turvotus ja arkuus ja usein myös heikentynyt yleistila. Laajakirjoisen antibioottilääkityksen lisäksi märkäkertymä yleensä avataan kirurgisesti, ja mikäli tulehdus on peräisin otsaontelosta, yhteys nenästä otsaonteloon suljetaan. Oman potilaamme epiduraa- Lasten sivuontelotulehduksiin liittyvät vakavat komplikaatiot 1309
5 Kuva 3. Frontaalinen epiduraaliabsessi aivojen magneettikuvassa. liabsessi rauhoittui ilman neurokirurgista avausta mutta vaati kuukauden kestoisen osastohoidon ja sen jälkeen vielä usean viikon oraalisen antibioottilääkityksen. Totunnaisesti on ajateltu, että sinuiitti ja siihen liittyvät komplikaatiot ovat pienellä lapsel- la harvinaisia. Vaikka pienen lapsen sivuontelot ovat vasta osittain kehittyneet, ovat sivuontelotulehdus ja siihen liittyvät komplikaatiot mahdollisia jopa alle vuoden ikäisellä (Swift ja Charlton 1990). Omassa aineistossamme ei ollut alle yksivuotiaita, mutta kaksi potilaistamme oli alle kaksivuotiaita. Näiden kummankin orbitaselluliitti rauhottui konservatiivisella hoidolla, joskin toiselle lapsista tehtiin poskionteloiden huuhtelu ja kitarisan poisto. Lapsen kasvojen alueen selluliitin erotusdiagnostiikassa on muistettava, että kyseessä saattaa olla myös septinen veriteitse syntynyt yleisinfektio, jolloin veriviljely on tarpeellinen (Kokkala ym. 1985). Joka tapauksessa silmäkuopan selluliittia sairastavat lapsipotilaat kuuluvat sairaalahoitoon. Laboratoriotutkimuksista on vain viitteellistä apua sivuontelotulehduksen komplikaatioissa. Omien potilaidemme joukossa ei ollut ketään, jolla CRP-arvo olisi ollut tulovaiheessa alle 10 mg/l. Lapsen sivuontelotulehdukseen liittyvä komplikaatio on harvinainen, mutta jokaisen lääkärin on muistettava se erityisesti silloin, kun lapselle kehittyy ylähengitystieinfektion yhteydessä silmän, kasvojen alueelle turvotusta tai voimakasta pään- tai otsasärkyä. Tällainen lapsi on viipymättä lähetettävä paikkaan, jossa on mahdollista päästä heti asianmukaiseen diagnoosiin ja hoitoon. Kirjallisuutta Chandler J R, Langenbrunner D J, Stevens E R. The pathogenesis of orbital complications in acute sinusitis. Laryngoscope 1970; 80: Deutch E, Eilon A, Hevron I, Hurvitz H, Blinder G. Functional endoscopic sinus surgery of orbital subperiosteal abscess in children. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 1996; 34: Fearon B, Edmonds B, Bird R. Orbital-facial complications of sinusitis in children. Laryngoscope 1979; 89: Hansen J G, Schmidt H, Rosborg J, Lund E. Predicting acute maxillary sinusitis in a general practice population. BMJ 1995; 311: Kokkala R, Ruuskanen O, Peltola H, Virolainen H. Kasvojen alueen selluliitti lapsilla. Duodecim 1985; 101: Lerner D N, Choi S S, Zalzal G H, Johnson D L. Intracranial complications of sinusitis in childhood. Ann Otol Rhinol Laryngol 1995; 104: Monto A S, Sullivan. Acute respiratory illness in the community. Frequency of illness and the agents involved. Epidemiol Infect 1993; 110: O Brien K L, Dowell S F, Schwartz B, Marcy M, Phillips W R, Gerber M A. Acute sinusitis principles of judicious use of antimicrobial agents. Pediatrics 1998; 101 Suppl 1: S174 S177. Patt B S, Manning S C. Blindness resulting from orbital complications of sinusitis. Otolaryngol Head Neck Surg 1991; 104: Pereira K D, Mitchell R B, Younis R T, Lazar R H. Management of medial subperiosteal abscess of the orbit in children a 5 year experience. Internat J pediatr Otorhinolaryngol 1997; 38: Puhakka T, Mäkelä M, Alanen A, ym. Sinusitis in the common cold. J Allergy Clin Immunol 1998; 102: Savolainen S, Jousimies-Somer H, Karjalainen J, Ylikoski J. Do simple laboratory tests help in etiologic diagnosis in acute maxillary sinusitis? Acta Otolaryngol 1997; 529: Swift A C, Charlton G. Sinusitis and the acute orbit in children. J Laryngol Otol 1990; 104: Uhari M, Lanning P, Kouvalainen K, Åkerblom HK. Lasten poskionteloiden patologisen röntgenlöydöksen yleisyys. Duodecim 1977; 93: Wald E, Guerra N, Byers C. Upper respiratory tract infections in young children: duration of and frequency of complications. Pediatrics 1991; 87: ANNE PITKÄRANTA, LT, apulaisopettaja anne.pitkaranta@helsinki.fi TIMO ATULA, LT, vs. erikoislääkäri MAIJA HYTÖNEN, LT, vs. erikoislääkäri korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka PL 220, HYKS Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi
Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet
25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa
LisätiedotLasten korvatulehdukset
Lasten korvatulehdukset Tuomo Puhakka Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Lääket.tri, dosentti TYKS Korvaklinikka Ei sidonnaisuuksia Luennon sisältö Syntymekanismi Riskitekijät Diagnostiikka
LisätiedotPD-hoidon komplikaatiot
Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Sivuontelotulehdus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Korva-, nenä- ja kurkkutaudit - Pään ja kaulan kirurgia ry:n asettama työryhmä Päivitetty 10.6.2013 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti
LisätiedotThis document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere
This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201310041447
LisätiedotMiten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta
Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen
LisätiedotVARUSMIEHEN YLÄHENGITYSTIEINFEKTION DIAGNOSOINTI JA HOITO SEKÄ POTI- LASASIAKIRJAMERKINTÖJEN PUUTTEELLISUUS
20.5.2013 Dnro 2616/4/11 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Iisa Suhonen VARUSMIEHEN YLÄHENGITYSTIEINFEKTION DIAGNOSOINTI JA HOITO SEKÄ POTI- LASASIAKIRJAMERKINTÖJEN
LisätiedotVarhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,
LisätiedotHeini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS
Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi
LisätiedotAikuisen kurkunkansitulehdus unohdettu tauti? Kimmo Leskinen, Hilpi Rautelin ja Anne Pitkäranta
Tapausselostus Aikuisen kurkunkansitulehdus unohdettu tauti? Kimmo Leskinen, Hilpi Rautelin ja Anne Pitkäranta Vaikka kurkunkansitulehdus on hävinnyt lapsiväestöstä, tautia esiintyy edelleen aikuisilla.
LisätiedotTuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP
8.2.2018 Tuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP Huumeet Suomessa 15-69-vuotiaista 17 % käyttänyt ainakin kerran elämässä jotain laitonta huumausainetta (kannabis yleisin)
LisätiedotLEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT
LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT Alueellinen päivystyskoulutus 12.12.2014 Tero Soukka Osastonylilääkäri, dosentti Suu- ja leukakirurgi TYKS Suu- ja leukasairauksien klinikka Hammaslääkäripäivystäjän rooli Hyvä
LisätiedotASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli
ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä
LisätiedotTekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS
Tekonivelinfektion antibioottihoito Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS Antibiootin valinta Perusta on adekvaatit näytteet Leikkauksessa otetut syvät näytteet golden
LisätiedotINFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11
Lisätiedotsinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?
sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
Lisätiedot1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa
1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos
LisätiedotPÄIVYSTÄVÄ SAIRAANHOITAJA TORNION TERVEYSKESKUKSESSA. 161009 Merja Ollila Marianne Kunnari
PÄIVYSTÄVÄ SAIRAANHOITAJA TORNION TERVEYSKESKUKSESSA 161009 Merja Ollila Marianne Kunnari VIIME VUOSINA OLEMME SUUNNITELLEET JA KEHITTÄNEET TYÖNKUVAAMME JA PYRKINEET KOHDENTAMAAN HENKILÖSTÖÄ KÄYTÄNNÖSSÄ
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotKYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES 11 mikrobilääkkeiden resistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna 11 kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut UUTTA: vuoden 11 alussa Suomessa otettiin käyttöön EUCAST-herkkyysmääritysstandardi
LisätiedotKliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta
SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Välikorvatulehdus (äkillinen)
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n, Suomen Otolaryngologiyhdistys ry:n ja Suomen Yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä Välikorvatulehdus
LisätiedotMIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014
MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,
LisätiedotTekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS
Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä
LisätiedotHYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS
HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso
LisätiedotLiite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY
LisätiedotHengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012
Hengitystieinfektiot urheilijoilla Matti Karppelin 5.11.2012 Hernelahti, Heinonen 2008 Moreira ym. 2009 Infektioalttiuden mekanismeja, hypoteeseja Limakalvojen IgA, makrofagit, granulosyytit, lymfosyytit
LisätiedotNenän tukkoisuutta, eritystä, kutinaa tai. Pitkittynyt nuha. Näin tutkin. Esitiedot ovat tärkeitä
Näin tutkin Anne Pitkäranta ja Maija Hytönen Nenän ja sivuonteloiden tulehdukselliset oireet esiintyvät usein yhdessä. Rinosinuiittia pidetäänkin parempana terminä kuin riniittiä tai sinuiittia. Alle kaksi
LisätiedotEntyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)
Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotMikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa
Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
LisätiedotKirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.
Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi
LisätiedotAkuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka
Akuutti vatsa raskauden aikana Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka Akuutti vatsa Äkillisesti alkanut tai voimistuva tunteja tai päiviä kestävä vatsakipu Tila saattaa vaatia
LisätiedotOvatko MDR-mikrobit samanlaisia?
Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet
LisätiedotYleissairauksien ja lääkitysten merkitys suun hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa
Yleissairauksien ja lääkitysten merkitys suun hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa Suun hoidon tarpeen arviointi päivystystilanteessa Yleissairaudet ja suu Diabetes Umpieritysrauhasten sairaudet
LisätiedotPOTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä
MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotÄkillisen poskiontelotulehduksen hoitosuositus
Mikstra Äkillisen poskiontelotulehduksen hoitosuositus Tavoitteet ja kohderyhmät Hoitosuositus koskee alle kuukauden kestänyttä bakteerien aiheuttamaa poskiontelotulehdusta, ja se on tarkoitettu kaikenikäisille
LisätiedotNenän sivuontelotulehduksen hoito pallolaajentimella
Matti Penttilä ja Jura Numminen KATSAUS Nenän sivuontelotulehduksen hoito pallolaajentimella Nenän sivuontelotulehdusten hoitoon on tullut pallolaajentimia, joiden avulla endoskooppinen sivuontelotoimenpide
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotVaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!
Akuutit infektiot päivystysalueella 07.11.2013 Anu Kantele Infektiolääkäri HYKS infektioklinikka Päivystysalueella Monella kuume Paljon infektiopotilaita Harvalla paha tauti Tarvitaan usein mikrobilääkkeitä
LisätiedotHENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA
HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA Sisältö Johdanto... 3 Yleinen kotihoito... 4 Nuhakuume... 7 Keuhkoputkentulehdus... 8 Kurkunpääntulehdus... 9 Milloin
LisätiedotKuolintodistusten kieli
Kuolintodistusten kieli Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 132. vuosipäivän symposiumi 15.11.2013 Aleksanterin teatteri Jenni Viinikka Helsingin yliopisto ja tutkijakoulu Langnet Tapahtumatietojen historiaa
LisätiedotLasten hengitystieinfektiot Rokotuksilla estettävät taudit Vakavat infektiot
Lasten hengitystieinfektiot Rokotuksilla estettävät taudit Vakavat infektiot Lapin kesäyliopiston ja Pohjois-Suomen Hammaslääkäriseuran järjestämä koulutuspäivä Terhi Tapiainen Lasten infektiolääkäri,
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotJulkisen yhteenvedon osiot
Daptomycin STADA 350 mg ja 500 mg injektio /infuusiokuiva aine liuosta varten 4.5.2017, versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito
Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus
LisätiedotInfektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT
Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT 1 Infektiot yksi suurista "kansantaudeista"? Vähintään viidennes kaikista
LisätiedotKuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen
Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän
LisätiedotHoito-ohjeet lapsen sairastuessa
TÄRKEÄT YHTEYSTIEDOT Yleinen hätänumero 112 Myrkytystietokeskus 09 471 977 Omat terveysasemat ma to klo 8 16 ja pe klo 8 15 Armila 05 352 7260 Lauritsala 05 352 6701 Sammonlahti 05 352 7501 Joutseno 05
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi:
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio,
LisätiedotKASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala
KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala SO WHAT!? YLEISIMMÄT VAMMATYYPIT KNK-LÄÄKÄRIN OSUUS, HOIDOT ENSIHOITO HOIDON KIIREELLISYYS? KASVOVAMMAT Suomessa
LisätiedotPARAPNEUMONISEN EMPYEEMAN TUNNISTAMINEN JA ESIINTYMINEN LAPSILLA TAYS:SSA 1991 2009
PARAPNEUMONISEN EMPYEEMAN TUNNISTAMINEN JA ESIINTYMINEN LAPSILLA TAYS:SSA 1991 2009 Eero Niemi Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Lastentaudit Tammikuu 2011 Tampereen
LisätiedotUusintaleikkausten asiantuntija
C Uusintaleikkausten asiantuntija AL P O Asiantuntemus. Sitoumus. Vastuullisuus. Revisioartroplastian tietotaito. Tehokas teknisen asiantuntemuksen yhdistäminen, edistyksellinen ajattelutapa ja asioiden
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
LisätiedotAikuisen äkillisen sivuontelotulehduksen diagnostiikka ja hoito
KATSAUS TIETEESSÄ MAIJA HYTÖNEN dosentti, osastonylilääkäri HYKS, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka JARI SUVILEHTO LKT, erikoislääkäri, yksityislääkäri Helsinki MIKKO SEPPÄNEN LT, erikoislääkäri
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotAvohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015
Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta
LisätiedotLASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit)
Lastentautien lisäkoulutusohjelma LASTEN ALLERGOLOGIA TAMPEREEN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Kouluttajat: Dosentti Minna Kaila, Duodecim (lasten allergologia, näyttöön
LisätiedotPeritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F
1(6) Peritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F Tässä on sinulle ohjeet siitä milloin pitäisi epäillä vatsakalvontulehdusta ja miten silloin on meneteltävä: Potilaan huomioitava oireet: 1. Vatsakipu
LisätiedotMoniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa
Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Risto Vuento Ylilääkäri Fimlab mikrobiologia risto.vuento@fimlab.fi 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian
LisätiedotLähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen
Lähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen Mia Jernfors Avoterveydenhuollon ylilääkäri 30.9.2015 Ei sidonnaisuuksia Perusturvakuntayhtymä Karviainen Vihti (29 000) Karkkila (9 000) Ulkoistettu
LisätiedotKorva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:
Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Ryhmittely 1) Ymmärrettävä, hallittava ja osattava käyttää tai soveltaa 2) Tiedettävä, tunnistettava 3) Erityisosaamista
LisätiedotPreseptaali- ja orbitaselluliitit. Juha Seppä, LKT, dosentti KYS, korva-., nenä- ja kurkkutaudit Levi,
Preseptaali- ja orbitaselluliitit Juha Seppä, LKT, dosentti KYS, korva-., nenä- ja kurkkutaudit Levi, 23.3.2017 Sidonnaisuudet Koulutusmatkat: Olympus, Medtronic Preseptaaliselluliitti = periorbitaali-
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016
Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.5.15
Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotAkuutti maha- Syynä gynekologinen infektio
Akuutti maha- Syynä gynekologinen infektio Päivi Pakarinen Erikoislääkäri HYKS NKL PID Sisäsynnyttimien tulehdusten laaja kirjo Kombinaatio eri elinten tulehduksista endometriitti, salpingiitti, tubo-ovariaali
LisätiedotMikrobilääkkeiden käyttö lapsilla
Mikrobilääkkeiden käyttö lapsilla Terhi Tapiainen, dos. Lastentautien el, lasten infektiolääkäri 22.8.2018 Rovaniemi Suun terveydenhoidon jatkokoulutus Oulun yliopisto Lastentautien klinikka Sisältö Yleistä
LisätiedotREFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS. Ilari Airo
REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS MITÄ REFLUKSI TARKOITTAA? Mahalaukun tai ohuensuolen sisällön pääsy ruokatorveen ilman oksentamista fysiologinen refluksi kenellä tahansa sopivissa olosuhteissa patologinen
Lisätiedotrosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta
rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista
LisätiedotTERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI
TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn
LisätiedotTERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille
TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.
LisätiedotLiite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet, joiden perusteella myyntilupien ehdot on muutettava
Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet, joiden perusteella myyntilupien ehdot on muutettava Tieteelliset päätelmät Ottaen huomioon arviointiraportin, jonka lääketurvatoiminnan riskinarviointikomitea
LisätiedotVirtsatiekomplikaatiot. Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011
Virtsatiekomplikaatiot Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011 diagnostisissa laparoskopioissa riski olematon LH:ssa 0.3% dg peroperatiivisesti vain 10% poltto suurin syyllinen Uretervaurio LH:n uretervauriot
LisätiedotTärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta
Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta Vanhemmille/huoltajille Ensimmäisen annoksen jälkeen lääkäri pyytää lasta jäämään vastaanotolle vähintään kuuden
LisätiedotIlkka Kantonen
Ilkka Kantonen 5.2.2016 Ilmaantuvuus elektiivisissä leikkauksissa 0,2-2% (keskimäärin 1,6%) RAAA:ssa jopa 7,5% Kuolleisuus infektiossa jopa 20-40% Syitä infektioon kontaminaatio leikkaustilanteessa veriteitse
LisätiedotHAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI
HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,
LisätiedotFlunssa ja flunssan itsehoito Terveyskeskuslääkäri, tartuntatautilääkäri Paula Martikainen
Flunssa ja flunssan itsehoito Terveyskeskuslääkäri, tartuntatautilääkäri Paula Martikainen Mikä on flunssa? Flunssa eli nuhakuume on viruksen aiheuttama ylähengitystieinfektio. Aiheuttavia viruksia ainakin
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 1 MUUTOKSET, JOTKA ON TOTEUTETTAVA ASIAAN KUULUVIIN KOHTIIN VALMISTEYHTEENVETOON MOKSIFLOKSASIINIA SISÄLTÄVILLE LÄÄKEVALMISTEILLE Korjausmerkityssä
LisätiedotNuoren kipeä kives miten toimin. Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace
Nuoren kipeä kives miten toimin Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace Yleistä Kiveksen kiertymä on äkillisen kiveskivun yleinen syy lapsuus-
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotTERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS
TERVEYS 2000 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS T2072 1 Tässä haastattelussa tiedustellaan eräiden tavallisten infektioperäisten tautien esiintymistä ja tietoja
LisätiedotOTSAONTELOTULEHDUKSEN HOITOTULOKSET KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUTIEN KLINIKASSA VUOSINA 2005 2010
OTSAONTELOTULEHDUKSEN HOITOTULOKSET KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUTIEN KLINIKASSA VUOSINA 2005 2010 Tiina Hurri Opinnäytetutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen
LisätiedotVakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013
Vakava kausi-influenssa Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Mikä on influenssa Influenssavirusten (influenssa A tai influenssa B) aiheuttama äkillinen ylempien
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilastot
Mikrobilääkeresistenssitilastot 12-17 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha R+I % 45 35 25 15 5 Escherichia coli 12-17, EPSHP Veriviljelynäytteet,
LisätiedotTähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta
Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta Ensimmäisen annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotGE-komplikaatiot gynekologisessa kirurgiassa. Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala
gynekologisessa kirurgiassa Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala Tapausselostus no 1 : 35-v Operoitu kahdesti endometrioosin takia aikaisemmin resekoitu rektoktovaginaalista endometrioosia rakkoresektio
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa
LisätiedotAlkuraskauden keskenmeno ja sen hoito
Alkuraskauden keskenmeno ja sen hoito kesto? verinen vuoto, hyytymät, kudoskappaleet o myös raskaushormonien paksuntama decidua voi muistuttaa raskausmateriaalia (PAD!) alavatsakipu Diagnostiikka Raskauden
LisätiedotTerveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit
Ylilääkäri Ilkka Käsmä, Jyte Tartuntataudit terveyskeskuksessa Laaja kirjo ja ennalta arvaamattomuus Paljon samoja oireita ja samoja yleislaboratoriolöydöksiä Crp, lasko, leukosytoosi Tautimäärät ovat
Lisätiedot