Terve lapsi sairastaa normaalisti kolmesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terve lapsi sairastaa normaalisti kolmesta"

Transkriptio

1 Tapausselostus Lasten sivuontelotulehduksiin liittyvät vakavat komplikaatiot Anne Pitkäranta, Timo Atula ja Maija Hytönen Lapsen sivuontelotulehdus on tavallinen, usein flunssaan liittyvä tauti, joka paranee useimmiten konservatiivisella hoidolla ilman mikrobilääkettä. Pienelle osalle lapsista kehittyy kuitenkin sivuontelotulehduksen seurauksena vakava, jopa henkeä uhkaava komplikaatio. Artikkelissa kuvataan HYKS:n korvaklinikassa hoidetut 11 lasta, joille kehittyi sivuontelotulehdukseen liittyvä vakava osasto- tai leikkaushoitoon johtanut komplikaatio. Aktiivisesta hoidosta huolimatta yhden lapsen näkö katosi ja toiselle kehittyivät epiduraali- ja orbita-absessit. Sivuontelotulehdukseen liittyvä komplikaatiota epäiltäessä lapsi on viipymättä lähetettävä paikkaan, jossa on mahdollista päästä heti asianmukaiseen diagnoosiin ja hoitoon. Terve lapsi sairastaa normaalisti kolmesta viiteen ylähengitystieinfektiota vuodessa (Monto ja Sullivan 1993). Tutkimusten perusteella noin %:ssa tapauksista tauti kehittyy bakteerisinuiitiksi (Wald ym. 1991). Lapsen akuutin sivuontelotulehduksen diagnostiikka on vaikeaa ja yksiselitteisten diagnostisten kriteerien esittäminen hankalaa. Radiologisista kuvantamismenetelmistä on vain vähän apua akuutissa sivuontelotulehduksessa (Uhari ym. 1977, Puhakka ym. 1998), eikä radiologista kuvantamista suositellakaan ensisijaisesti lapsen akuutin komplisoitumattoman sivuontelotulehduksen diagnostiikan perustaksi (O Brien ym. 1998). Laboratoriotutkimuksista, kuten C-reaktiivisen proteiinin (CRP) tai laskon määrityksistä, on vain viitteellistä apua (Hansen ym. 1995, Savolainen ym. 1997). Näin ollen sivuontelotulehduksen diagnoosi pohjautuu kliiniseen kuvaan, johon kuuluvat ylähengitystieinfektiooireiden pitkittyminen (yli 10 vrk) tai tähän infektioon liittyvä lämpöily, kasvojen turvotus ja kasvokipu (O Brien ym. 1998). Lapsella voi kuitenkin akuuttiin sivuontelotulehdukseen liittyä erittäin nopeasti kehittyvä, jopa hengenvaaralliseen tilanteeseen johtava komplikaatio (kuva 1). Kuvaamme HYKS:n korvaklinikassa osastohoidossa olleet 11 lapsipotilasta, joille kehittyi sivuontelotulehdukseen liittyvä vakava komplikaatio. Omat potilaat HYKS:n korvaklinikan lastenosastolla hoidettiin sivuontelotulehduksen komplikaation takia 11 lasta, kolme tyttöä ja kahdeksan poikaa (taulukko 1). Nuorin oli yhden vuoden ja neljän kuukauden ikäinen ja vanhin 16-vuotias. Oireet olivat osastolle tullessa kestäneet vuorokaudesta viikkoon. Tyypillisesti oireet olivat aluksi tavallisia ylähengitystieoireita, kuten nuhaa, yskää ja lievää lämpöilyä. Myöhemmin näihin oireisiin liittyi kasvojen tai silmien alueen turvotusta ja kipua, minkä vuoksi potilaat oli lähetetty korvaklinikkaan. Seitsemälle lapselle tehtiin päivystystutkimuksena tietokone- tai magneettikuvaus tai molemmat. Heistä yhdellä todettiin orbita- ja epiduraaliabsessit, viidellä orbitaselluliitti ja yhdellä preseptaalinen selluliitti. Neljästä lapsesta otettiin tavallinen NSO-röntgenkuva. Näiden lasten diagnoosiksi tuli preseptaalinen selluliitti. Kahdella lapsella oli sairaalaantulovaiheessa normaali CRP-arvo (10 ja 11 mg/l), kaikkien muiden arvo oli tulovaiheessa suurentunut ( mg/l). Kaikki lapset olivat osastohoidossa, saivat parenteraalisen antibioottilääkityksen ja lisäksi kaikille, nuorinta lukuun ottamatta, tehtiin poskiontelohuuhteluita. Näiden hoitojen lisäksi yhdelle lapselle tehtiin samalla kertaa nenän tähystysleikkaus, kahdelle seulalokerostojen avaus ja ala Duodecim 1999; 115: A. Pitkäranta

2 käytäväantrostomiat, yhdelle silmäkuopan ja otsaontelon avaus ja kolmelta poistettiin kitarisa. Kuvaamme seuraavassa yksityiskohtaisesti kaksi potilasta, joista toisen näköä ei pystytty pelastamaan sivuontelotulehdukseen liittyvän orbitainfektion takia ja toiselle kehittyivät hankalahoitoiset sivuontelotulehdukseen liittyneet orbita- ja epiduraaliabsessit. Potilas 1 on aiemmin terve 11-vuotias tyttö, joka oli potenut flunssaan liittyvää vetistä nuhaa viikon ajan ennen sairaalahoitoa. Kaksi päivää ennen HYKS:aan tuloa hän oli hakeutunut hammaslääkärille vasemman posken kivun vuoksi, mutta hampaiston todettiin olevan kunnossa. Seuraavana päivänä vasemmalle silmäluomiin ilmaantui turvotusta, jonka syyksi todettiin sinuiitti. Parenteraalisesta keftriaksonihoidosta huolimatta turvotus ja kipu lisääntyivät, ja samalla näkö heikkeni. HYKS:aan tullessa tytön vasen silmä oli työntynyt huomattavasti ulospäin, silmän liikkeet olivat selvästi rajoittuneet ja vain valonerotuskyky oli jäljellä (kuva 2). Tietokonetomografiassa todettiin vasemmalla pansinuiitti ja vasemmassa silmäkuopassa selluliittiin sopiva löydös. Magneettikuvassa näkyi lisäksi vasemman näköhermon huomattava venyttyminen. Tytölle tehtiin päivystystoimenpiteenä vasemman silmäkuopan dekompressio (Ogura Walshin mukaan), jossa orbitan pohja ja mediaaliseinä poistettiin. Paineenalalainen märkä vapautui poskiontelosta. Antibiooteiksi vaihdettiin rifampisiini ja meropeneemi. Viljelyssä kasvoi Staphylococcus aureus, joka oli herkkä kaikille käytetyille antibiooteille. Leikkauksen jälkeen tytön vointi koheni. Viikkoa myöhemmin hänelle ilmaantui vasemmalle otsalle särkyä ja turvotusta. Vasen otsaontelo porattiin auki (Beckin mukaan) ja tyhjennettiin märästä. Pian tämän jälkeen sivuontelotulehdus rauhoittui, mutta vasen silmä jäi pysyvästi sokeaksi. A B C D E F G Kuva 1. Akuutin sivuontelotulehduksen aiheuttamia, silmäkuoppaan ja muihin läheisiin rakenteisiin levinneitä tulehduskomplikaatioita. A) Silmäluomien turvotus, B) silmäkuopan selluliitti, C) luukalvon alainen märkäpesäke, D) silmäkuopan sisäinen märkäpesäke, E) epiduraaliabsessi, F) aivoabsessi G) sinus cavernosuksen verisuonitukos. Lasten sivuontelotulehduksiin liittyvät vakavat komplikaatiot 1307

3 Potilas 2 on aiemmin terve 16-vuotias poika, joka hakeutui hoitoon oikean silmän seudun kivun takia. Hänellä oli ollut flunssaa neljän päivän ajan. Tulopäivänä pojalle nousi kuume ja oikeaan silmään ilmaantui kipua ja valonarkuutta. Korvaklinikkaan poika tuli silmälääkärin ohjaamana selvästi sairaana ja väsähtäneenä, ja lisäksi oikean silmän seudussa todettiin turvotusta ja aristusta. Tietokonekuvauksessa todettiin orbita- ja epiduraaliabsessit (kuva 3). Neurokirurgin konsultaatiossa epiduraaliabsessin avausta ei katsottu aiheelliseksi. Sivuonteloiden tähystysleikkauksessa saatiin paineenalaista märkää poskionteloista ja oikeasta silmäkuopasta. Poskiontelon märkäeritteestä kasvoi Haemophilus influenzae ja seuraavien päivien huuhtelunäytteistä myös Streptococcus viridans ja fusobakteeri sekä koagulaasinegatiivinen Staphylococcuslaji. Yleisanestesiassa tehdyn tähystysleikkauksen jälkeen pojan tajunta heikkeni, minkä takia hänet siirrettiin jatkohoitoon sisätautiosastolle. Antibioottina käytettiin alkuun parenteraalista kefuroksiimin ja metronidatsolin yhdistelmää. Epiduraaliabsessin toteamisen jälkeen lääkitykseksi vaihdettiin vankomysiinin, kefotaksiimin ja metronidatsolin yhdistelmä. Myöhemmin tämän antibioottihoidon seurauksena kehittyi leukopenia, ja sen vuoksi lääkitystä jatkettiin doksisykliinillä ja metronidatsolilla kahden kuukauden ajan. Osastohoidossa poika oli kuukauden, jonka aikana poskionteloiden märäneritys loppui. Pohdinta Lapsen sivuontelotulehdus on lääkärille vaativa ongelma: suuri osa tapauksista on virusten aiheuttamia infektioita, jotka paranevat ilman Taulukko 1. HYKS:n korvaklinikassa hoidetut 11 lapsipotilasta, joille kehittyi sinuiitin vakava komplikaatio. Ikä / sukupuoli Oireet / CRP (mg/l) Komplikaatio Hoito Mikrobi 1 1 v 4 kk / poika 2 vrk silmäluomien silmäkuopan selluliitti kefuroksiimi i.v. Staph. pneumoniae turvotus / 42 ja absessi 1 v 8 kk / poika 2 vrk vasemman silmän silmäkuopan selluliitti klindamysiini i.v. Staph. pneumoniae turvotus / 28 vasemmalla Adenotomia, P.s.m. x 1 2 v 9 kk / tyttö 1 vk molempien silmien preseptaaliselluliitti kefuroksiimi ylähengitysteiden turvotus / 10 P.s.m. x 1 normaalifloora Adenotomia 4 v / poika 3 vrk nuhakuume / 11 preseptaaliselluliitti A-penisilliini i. v. difteroidi vasemmalla P.s.m. x 1, adenotomia antrostomia 7 v 7 kk / poika 3 vrk oikean silmän silmäkuopan selluliitti kefuroksiimi i. v. ei kasvua turvotus / 110 oikealla P.s.m. x 2 8 v 4 kk / poika 2 vrk vasemman preseptaaliselluliitti kefuroksiimi i.v. Staph. viridans silmän ja posken vasemmalla lavaatio x 5 Moraxella kipu, kuume / 213 vasemmalle 9 v 8 kk / poika 4 vrk oikean silmän preseptaaliselluliitti kefuroksiimi i.v. Staph. aureus turvotus / 46 oikealla P.s.m. x 4 11 v / tyttö 2 vrk poskiturvotus vasen silmä sokeutui dekompressio Staph. aureus vasemmalla / 324 Otsaontelon avaus 12 v 10 kk / tyttö 1 vrk vasemman silmän vasemmalla silmä- kefuroksiimi i.v. Staph. pneumoniae turvotus / 36 kuopan selluliitti P.s.m. x 6 15 v 8 kk / poika 1 vrk oikean silmän preseptaaliselluliitti kefuroksiimi i.v. Staph. aureus turvotus / 150 oikealla P.s.m. x 3 16 v / poika 4 vrk lämpöily, silmän epiduraaliabsessi antibiootti i.v. H. influenzae kipu / 262 silmäkuopan absessi FESS Staph. viridans 1 Bakteeriviljely poskionteloeritteestä paitsi nuorimalla lapsella keskikäytävästä nenästä. 2 Aikaisemmin tehty alakäytävä antrostomia vasempaan poskionteloon poskiontelon täyttävän kystan takia. p.s.m = poskiontelohuuhtelu, FESS = nenän tähystysleikkaus A. Pitkäranta

4 Kuva 2. Sivuonteloista silmäkuoppaan levinnyt tulehdus juuri ennen leikkaushoitoa. Tässä vaiheessa potilas erotti vasemmalla silmällä enää vain valoa. hoitoa. Turhia antibioottihoitoja tulisi välttää, ja kuvantamismenetelmistä on vain vähän apua diagnostiikassa (O Brien ym. 1998). Toisaalta lapsen sivuontelotulehdukseen voi liittyä vakavia, nopeasti kehittyviä komplikaatioita, jotka pahimmillaan uhkaavat jopa henkeä (Lerner ym. 1995). Nopeasti sokeuteen johtava silmäkuoppakomplikaatio on erittäin harvinainen. Kirjallisuudesta löytyy vain muutama tapausselostus (Fearon ym. 1979, Patt ja Manning 1991), eikä viime vuosina ole raportoitu sokeuteen johtaneita komplikaatioita (Pereira ym. 1997). Tämä johtunee paitsi antibioottilääkityksen ja endoskooppisen leikkaushoidon (Deutch ym. 1996, Pereira ym. 1997) kehittymisestä myös parantuneesta diagnostiikasta tietokone- ja magneettikuvausten myötä. Silmäkuoppakomplikaatioita epäiltäessä on toimittava ripeästi, sillä näköhermo kestää vaurioitumatta painetta vain lyhyen ajan (Chandler ym. 1970). Pysyvä näkövaurio voi myös syntyä infektion leviämisestä suoraan näköhermoon tai muihin silmän rakenteisiin (Chandler ym. 1970). Näkövaurio saattaa ilmaantua ilman kliinisten oireiden pahenemista, ja lisäksi pienen lapsen näön heikkenemistä on vaikea kliinisesti arvioida, varsinkin kun tilaan usein liittyy huomattava luomiturvotus. Potilaalta 1 oli mennyt näkö toisesta silmästä jo sairaalaantulovaiheessa, eikä päivystystoimenpiteenä suoritetulla dekompressioleikkauksella enää saatu näköä palautumaan, vaan vasen silmä jäi pysyvästi sokeaksi. Kallonsisäisiä sinuiitin harvinaisia ja vakavia komplikaatioita ovat meningiitti, epiduraali-, ja subduraaliabsessi sekä sinus cavernosuksen tai sinus sagittaliksen tromboosi. Kallonsisäisistä märkäpaiseista suuri osa on lähtöisin nenän sivuonteloista (Lerner ym. 1995). Määrätietoisesta hoidosta huolimatta näihin liittyy %:n kuolleisuus. Oireita, jotka viittaavat tällaisen komplikaation mahdollisuuteen, ovat voimakas päänsärky, otsan alueen turvotus ja arkuus ja usein myös heikentynyt yleistila. Laajakirjoisen antibioottilääkityksen lisäksi märkäkertymä yleensä avataan kirurgisesti, ja mikäli tulehdus on peräisin otsaontelosta, yhteys nenästä otsaonteloon suljetaan. Oman potilaamme epiduraa- Lasten sivuontelotulehduksiin liittyvät vakavat komplikaatiot 1309

5 Kuva 3. Frontaalinen epiduraaliabsessi aivojen magneettikuvassa. liabsessi rauhoittui ilman neurokirurgista avausta mutta vaati kuukauden kestoisen osastohoidon ja sen jälkeen vielä usean viikon oraalisen antibioottilääkityksen. Totunnaisesti on ajateltu, että sinuiitti ja siihen liittyvät komplikaatiot ovat pienellä lapsel- la harvinaisia. Vaikka pienen lapsen sivuontelot ovat vasta osittain kehittyneet, ovat sivuontelotulehdus ja siihen liittyvät komplikaatiot mahdollisia jopa alle vuoden ikäisellä (Swift ja Charlton 1990). Omassa aineistossamme ei ollut alle yksivuotiaita, mutta kaksi potilaistamme oli alle kaksivuotiaita. Näiden kummankin orbitaselluliitti rauhottui konservatiivisella hoidolla, joskin toiselle lapsista tehtiin poskionteloiden huuhtelu ja kitarisan poisto. Lapsen kasvojen alueen selluliitin erotusdiagnostiikassa on muistettava, että kyseessä saattaa olla myös septinen veriteitse syntynyt yleisinfektio, jolloin veriviljely on tarpeellinen (Kokkala ym. 1985). Joka tapauksessa silmäkuopan selluliittia sairastavat lapsipotilaat kuuluvat sairaalahoitoon. Laboratoriotutkimuksista on vain viitteellistä apua sivuontelotulehduksen komplikaatioissa. Omien potilaidemme joukossa ei ollut ketään, jolla CRP-arvo olisi ollut tulovaiheessa alle 10 mg/l. Lapsen sivuontelotulehdukseen liittyvä komplikaatio on harvinainen, mutta jokaisen lääkärin on muistettava se erityisesti silloin, kun lapselle kehittyy ylähengitystieinfektion yhteydessä silmän, kasvojen alueelle turvotusta tai voimakasta pään- tai otsasärkyä. Tällainen lapsi on viipymättä lähetettävä paikkaan, jossa on mahdollista päästä heti asianmukaiseen diagnoosiin ja hoitoon. Kirjallisuutta Chandler J R, Langenbrunner D J, Stevens E R. The pathogenesis of orbital complications in acute sinusitis. Laryngoscope 1970; 80: Deutch E, Eilon A, Hevron I, Hurvitz H, Blinder G. Functional endoscopic sinus surgery of orbital subperiosteal abscess in children. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 1996; 34: Fearon B, Edmonds B, Bird R. Orbital-facial complications of sinusitis in children. Laryngoscope 1979; 89: Hansen J G, Schmidt H, Rosborg J, Lund E. Predicting acute maxillary sinusitis in a general practice population. BMJ 1995; 311: Kokkala R, Ruuskanen O, Peltola H, Virolainen H. Kasvojen alueen selluliitti lapsilla. Duodecim 1985; 101: Lerner D N, Choi S S, Zalzal G H, Johnson D L. Intracranial complications of sinusitis in childhood. Ann Otol Rhinol Laryngol 1995; 104: Monto A S, Sullivan. Acute respiratory illness in the community. Frequency of illness and the agents involved. Epidemiol Infect 1993; 110: O Brien K L, Dowell S F, Schwartz B, Marcy M, Phillips W R, Gerber M A. Acute sinusitis principles of judicious use of antimicrobial agents. Pediatrics 1998; 101 Suppl 1: S174 S177. Patt B S, Manning S C. Blindness resulting from orbital complications of sinusitis. Otolaryngol Head Neck Surg 1991; 104: Pereira K D, Mitchell R B, Younis R T, Lazar R H. Management of medial subperiosteal abscess of the orbit in children a 5 year experience. Internat J pediatr Otorhinolaryngol 1997; 38: Puhakka T, Mäkelä M, Alanen A, ym. Sinusitis in the common cold. J Allergy Clin Immunol 1998; 102: Savolainen S, Jousimies-Somer H, Karjalainen J, Ylikoski J. Do simple laboratory tests help in etiologic diagnosis in acute maxillary sinusitis? Acta Otolaryngol 1997; 529: Swift A C, Charlton G. Sinusitis and the acute orbit in children. J Laryngol Otol 1990; 104: Uhari M, Lanning P, Kouvalainen K, Åkerblom HK. Lasten poskionteloiden patologisen röntgenlöydöksen yleisyys. Duodecim 1977; 93: Wald E, Guerra N, Byers C. Upper respiratory tract infections in young children: duration of and frequency of complications. Pediatrics 1991; 87: ANNE PITKÄRANTA, LT, apulaisopettaja TIMO ATULA, LT, vs. erikoislääkäri MAIJA HYTÖNEN, LT, vs. erikoislääkäri korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka PL 220, HYKS Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet 25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa

Lisätiedot

Lasten korvatulehdukset

Lasten korvatulehdukset Lasten korvatulehdukset Tuomo Puhakka Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Lääket.tri, dosentti TYKS Korvaklinikka Ei sidonnaisuuksia Luennon sisältö Syntymekanismi Riskitekijät Diagnostiikka

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Sivuontelotulehdus

Käypä hoito -suositus. Sivuontelotulehdus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Korva-, nenä- ja kurkkutaudit - Pään ja kaulan kirurgia ry:n asettama työryhmä Päivitetty 10.6.2013 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201310041447

Lisätiedot

VARUSMIEHEN YLÄHENGITYSTIEINFEKTION DIAGNOSOINTI JA HOITO SEKÄ POTI- LASASIAKIRJAMERKINTÖJEN PUUTTEELLISUUS

VARUSMIEHEN YLÄHENGITYSTIEINFEKTION DIAGNOSOINTI JA HOITO SEKÄ POTI- LASASIAKIRJAMERKINTÖJEN PUUTTEELLISUUS 20.5.2013 Dnro 2616/4/11 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Iisa Suhonen VARUSMIEHEN YLÄHENGITYSTIEINFEKTION DIAGNOSOINTI JA HOITO SEKÄ POTI- LASASIAKIRJAMERKINTÖJEN

Lisätiedot

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi

Lisätiedot

LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT

LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT Alueellinen päivystyskoulutus 12.12.2014 Tero Soukka Osastonylilääkäri, dosentti Suu- ja leukakirurgi TYKS Suu- ja leukasairauksien klinikka Hammaslääkäripäivystäjän rooli Hyvä

Lisätiedot

Aikuisen kurkunkansitulehdus unohdettu tauti? Kimmo Leskinen, Hilpi Rautelin ja Anne Pitkäranta

Aikuisen kurkunkansitulehdus unohdettu tauti? Kimmo Leskinen, Hilpi Rautelin ja Anne Pitkäranta Tapausselostus Aikuisen kurkunkansitulehdus unohdettu tauti? Kimmo Leskinen, Hilpi Rautelin ja Anne Pitkäranta Vaikka kurkunkansitulehdus on hävinnyt lapsiväestöstä, tautia esiintyy edelleen aikuisilla.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

PÄIVYSTÄVÄ SAIRAANHOITAJA TORNION TERVEYSKESKUKSESSA. 161009 Merja Ollila Marianne Kunnari

PÄIVYSTÄVÄ SAIRAANHOITAJA TORNION TERVEYSKESKUKSESSA. 161009 Merja Ollila Marianne Kunnari PÄIVYSTÄVÄ SAIRAANHOITAJA TORNION TERVEYSKESKUKSESSA 161009 Merja Ollila Marianne Kunnari VIIME VUOSINA OLEMME SUUNNITELLEET JA KEHITTÄNEET TYÖNKUVAAMME JA PYRKINEET KOHDENTAMAAN HENKILÖSTÖÄ KÄYTÄNNÖSSÄ

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012 Hengitystieinfektiot urheilijoilla Matti Karppelin 5.11.2012 Hernelahti, Heinonen 2008 Moreira ym. 2009 Infektioalttiuden mekanismeja, hypoteeseja Limakalvojen IgA, makrofagit, granulosyytit, lymfosyytit

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Välikorvatulehdus (äkillinen)

Käypä hoito -suositus. Välikorvatulehdus (äkillinen) Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n, Suomen Otolaryngologiyhdistys ry:n ja Suomen Yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä Välikorvatulehdus

Lisätiedot

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Nenän tukkoisuutta, eritystä, kutinaa tai. Pitkittynyt nuha. Näin tutkin. Esitiedot ovat tärkeitä

Nenän tukkoisuutta, eritystä, kutinaa tai. Pitkittynyt nuha. Näin tutkin. Esitiedot ovat tärkeitä Näin tutkin Anne Pitkäranta ja Maija Hytönen Nenän ja sivuonteloiden tulehdukselliset oireet esiintyvät usein yhdessä. Rinosinuiittia pidetäänkin parempana terminä kuin riniittiä tai sinuiittia. Alle kaksi

Lisätiedot

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS. Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi

Lisätiedot

Yleissairauksien ja lääkitysten merkitys suun hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa

Yleissairauksien ja lääkitysten merkitys suun hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa Yleissairauksien ja lääkitysten merkitys suun hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa Suun hoidon tarpeen arviointi päivystystilanteessa Yleissairaudet ja suu Diabetes Umpieritysrauhasten sairaudet

Lisätiedot

Kuolintodistusten kieli

Kuolintodistusten kieli Kuolintodistusten kieli Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 132. vuosipäivän symposiumi 15.11.2013 Aleksanterin teatteri Jenni Viinikka Helsingin yliopisto ja tutkijakoulu Langnet Tapahtumatietojen historiaa

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Akuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka

Akuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka Akuutti vatsa raskauden aikana Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka Akuutti vatsa Äkillisesti alkanut tai voimistuva tunteja tai päiviä kestävä vatsakipu Tila saattaa vaatia

Lisätiedot

Äkillisen poskiontelotulehduksen hoitosuositus

Äkillisen poskiontelotulehduksen hoitosuositus Mikstra Äkillisen poskiontelotulehduksen hoitosuositus Tavoitteet ja kohderyhmät Hoitosuositus koskee alle kuukauden kestänyttä bakteerien aiheuttamaa poskiontelotulehdusta, ja se on tarkoitettu kaikenikäisille

Lisätiedot

Nenän sivuontelotulehduksen hoito pallolaajentimella

Nenän sivuontelotulehduksen hoito pallolaajentimella Matti Penttilä ja Jura Numminen KATSAUS Nenän sivuontelotulehduksen hoito pallolaajentimella Nenän sivuontelotulehdusten hoitoon on tullut pallolaajentimia, joiden avulla endoskooppinen sivuontelotoimenpide

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA Sisältö Johdanto... 3 Yleinen kotihoito... 4 Nuhakuume... 7 Keuhkoputkentulehdus... 8 Kurkunpääntulehdus... 9 Milloin

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala SO WHAT!? YLEISIMMÄT VAMMATYYPIT KNK-LÄÄKÄRIN OSUUS, HOIDOT ENSIHOITO HOIDON KIIREELLISYYS? KASVOVAMMAT Suomessa

Lisätiedot

Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT

Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT 1 Infektiot yksi suurista "kansantaudeista"? Vähintään viidennes kaikista

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta

Lisätiedot

Peritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F

Peritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F 1(6) Peritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F Tässä on sinulle ohjeet siitä milloin pitäisi epäillä vatsakalvontulehdusta ja miten silloin on meneteltävä: Potilaan huomioitava oireet: 1. Vatsakipu

Lisätiedot

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit)

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Lastentautien lisäkoulutusohjelma LASTEN ALLERGOLOGIA TAMPEREEN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Kouluttajat: Dosentti Minna Kaila, Duodecim (lasten allergologia, näyttöön

Lisätiedot

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa TÄRKEÄT YHTEYSTIEDOT Yleinen hätänumero 112 Myrkytystietokeskus 09 471 977 Omat terveysasemat ma to klo 8 16 ja pe klo 8 15 Armila 05 352 7260 Lauritsala 05 352 6701 Sammonlahti 05 352 7501 Joutseno 05

Lisätiedot

Uusintaleikkausten asiantuntija

Uusintaleikkausten asiantuntija C Uusintaleikkausten asiantuntija AL P O Asiantuntemus. Sitoumus. Vastuullisuus. Revisioartroplastian tietotaito. Tehokas teknisen asiantuntemuksen yhdistäminen, edistyksellinen ajattelutapa ja asioiden

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Aikuisen äkillisen sivuontelotulehduksen diagnostiikka ja hoito

Aikuisen äkillisen sivuontelotulehduksen diagnostiikka ja hoito KATSAUS TIETEESSÄ MAIJA HYTÖNEN dosentti, osastonylilääkäri HYKS, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka JARI SUVILEHTO LKT, erikoislääkäri, yksityislääkäri Helsinki MIKKO SEPPÄNEN LT, erikoislääkäri

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Lähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen

Lähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen Lähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen Mia Jernfors Avoterveydenhuollon ylilääkäri 30.9.2015 Ei sidonnaisuuksia Perusturvakuntayhtymä Karviainen Vihti (29 000) Karkkila (9 000) Ulkoistettu

Lisätiedot

Akuutti maha- Syynä gynekologinen infektio

Akuutti maha- Syynä gynekologinen infektio Akuutti maha- Syynä gynekologinen infektio Päivi Pakarinen Erikoislääkäri HYKS NKL PID Sisäsynnyttimien tulehdusten laaja kirjo Kombinaatio eri elinten tulehduksista endometriitti, salpingiitti, tubo-ovariaali

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista

Lisätiedot

PARAPNEUMONISEN EMPYEEMAN TUNNISTAMINEN JA ESIINTYMINEN LAPSILLA TAYS:SSA 1991 2009

PARAPNEUMONISEN EMPYEEMAN TUNNISTAMINEN JA ESIINTYMINEN LAPSILLA TAYS:SSA 1991 2009 PARAPNEUMONISEN EMPYEEMAN TUNNISTAMINEN JA ESIINTYMINEN LAPSILLA TAYS:SSA 1991 2009 Eero Niemi Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Lastentaudit Tammikuu 2011 Tampereen

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet, joiden perusteella myyntilupien ehdot on muutettava

Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet, joiden perusteella myyntilupien ehdot on muutettava Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet, joiden perusteella myyntilupien ehdot on muutettava Tieteelliset päätelmät Ottaen huomioon arviointiraportin, jonka lääketurvatoiminnan riskinarviointikomitea

Lisätiedot

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III

Lisätiedot

Virtsatiekomplikaatiot. Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011

Virtsatiekomplikaatiot. Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011 Virtsatiekomplikaatiot Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011 diagnostisissa laparoskopioissa riski olematon LH:ssa 0.3% dg peroperatiivisesti vain 10% poltto suurin syyllinen Uretervaurio LH:n uretervauriot

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Vakava kausi-influenssa Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Mikä on influenssa Influenssavirusten (influenssa A tai influenssa B) aiheuttama äkillinen ylempien

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Ryhmittely 1) Ymmärrettävä, hallittava ja osattava käyttää tai soveltaa 2) Tiedettävä, tunnistettava 3) Erityisosaamista

Lisätiedot

OTSAONTELOTULEHDUKSEN HOITOTULOKSET KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUTIEN KLINIKASSA VUOSINA 2005 2010

OTSAONTELOTULEHDUKSEN HOITOTULOKSET KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUTIEN KLINIKASSA VUOSINA 2005 2010 OTSAONTELOTULEHDUKSEN HOITOTULOKSET KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUTIEN KLINIKASSA VUOSINA 2005 2010 Tiina Hurri Opinnäytetutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

GE-komplikaatiot gynekologisessa kirurgiassa. Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala

GE-komplikaatiot gynekologisessa kirurgiassa. Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala gynekologisessa kirurgiassa Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala Tapausselostus no 1 : 35-v Operoitu kahdesti endometrioosin takia aikaisemmin resekoitu rektoktovaginaalista endometrioosia rakkoresektio

Lisätiedot

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit Ylilääkäri Ilkka Käsmä, Jyte Tartuntataudit terveyskeskuksessa Laaja kirjo ja ennalta arvaamattomuus Paljon samoja oireita ja samoja yleislaboratoriolöydöksiä Crp, lasko, leukosytoosi Tautimäärät ovat

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta

Lisätiedot

Lapsen infektiokierre

Lapsen infektiokierre Näin hoidan Lapsen infektiokierre Terho Heikkinen ja Olli Ruuskanen Lapsen infektiokierteellä tarkoitetaan yleensä tiheästi toistuvia hengitystieinfektioita. Lapsen jatkuva sairastelu voi aiheuttaa vanhemmille

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Suomen Silmähoitajapäivät 26.8.2011 Paasitorni, Helsinki El, LT Anu Vaajanen Mikä tauti on glaukooma? Näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermon

Lisätiedot

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon? Korvakipu Kutina ja kipu, kuume, mahdollisesti märkävuotoa korvasta. Anna kipulääkettä ohjeen mukaan helpottamaan kipua ja laskemaan kuumetta. Kohoasento nukkuessa voi helpottaa kipua. Päivystyskäynti

Lisätiedot

Nuoren kipeä kives miten toimin. Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace

Nuoren kipeä kives miten toimin. Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace Nuoren kipeä kives miten toimin Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace Yleistä Kiveksen kiertymä on äkillisen kiveskivun yleinen syy lapsuus-

Lisätiedot

Lasten appendisiitti turhat leikkaukset vähenemässä. Marianna Nikoskelainen ja Timo Hurme

Lasten appendisiitti turhat leikkaukset vähenemässä. Marianna Nikoskelainen ja Timo Hurme Alkuperäistutkimus Lasten appendisiitti turhat leikkaukset vähenemässä Marianna Nikoskelainen ja Timo Hurme Appendisiitti on yleisin lasten kirurgista päivystyshoitoa vaativa sairaus. Retrospektiivisen

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

Nuoren naisen lantiotuumori. GKS-päivät 28.9.07 Biomedicum Sari Koivurova OYS

Nuoren naisen lantiotuumori. GKS-päivät 28.9.07 Biomedicum Sari Koivurova OYS Nuoren naisen lantiotuumori GKS-päivät 28.9.07 Biomedicum Sari Koivurova OYS Yleisyydestä teini-iässä alle 6% lantiotuumoripotilasta teini-ikäisiä toiminnalliset ei-neoplastiset muutokset selvästi yleisimpiä

Lisätiedot

TERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS

TERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS TERVEYS 2000 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS T2072 1 Tässä haastattelussa tiedustellaan eräiden tavallisten infektioperäisten tautien esiintymistä ja tietoja

Lisätiedot

Äkillisen välikorvatulehduksen hoitosuositus

Äkillisen välikorvatulehduksen hoitosuositus Mikstra Äkillisen välikorvatulehduksen hoitosuositus Heikki Puhakka, Erik Hagman, Terho Heikkinen, Pentti Huovinen, Jussi Jero, Pekka Karma, Marjukka Mäkelä, Olli Ruuskanen ja Sirpa Sairanen Tavoitteet

Lisätiedot

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermo eli nervus trigeminus on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kummallakin puolen kasvoja on oma kolmoishermo. Kolmoishermosärky on tämän hermon

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Primovist (dinatriumgadoksetaatti) 05/2013, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 2. Julkisen yhteenvedon osiot 2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Magneettikuvaus (MK) on yksi useasta

Lisätiedot

Hoidon asiantuntijaryhmän terveiset, potilastapauksia. Riitta Erkinjuntti-Pekkanen LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, KYS

Hoidon asiantuntijaryhmän terveiset, potilastapauksia. Riitta Erkinjuntti-Pekkanen LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, KYS Hoidon asiantuntijaryhmän terveiset, potilastapauksia Riitta Erkinjuntti-Pekkanen LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, KYS Sidonnaisuudet Päätoimi KYS, erikoislääkäri Sivutoimi Kela, asiantuntijalääkäri,

Lisätiedot

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009 VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA Verensiirtojen haittavaikutusten raportoinnilla ja tutkimisella on Suomessa pitkät perinteet, ja veriturvatoiminta on lakisääteistä. Toiminnan

Lisätiedot

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumapotilaan kivunhoidon haasteet - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumatologian vos TD4/TB4 N. 90% potilaista tulee päivystyspotilaina, ympäri vuorokauden Tapaturmapotilaat

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 1 MUUTOKSET, JOTKA ON TOTEUTETTAVA ASIAAN KUULUVIIN KOHTIIN VALMISTEYHTEENVETOON MOKSIFLOKSASIINIA SISÄLTÄVILLE LÄÄKEVALMISTEILLE Korjausmerkityssä

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT

YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT Sosiaali- ja terveystoimi 2010 Tartuntatauti- ja hygieniayksikkö YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo Nuhakuume -pisaratartunta -kosketustartunta

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

Riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto valmisteelle Sivextro (teditsolidi)

Riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto valmisteelle Sivextro (teditsolidi) EMA/169447/2015 Riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto valmisteelle Sivextro (teditsolidi) Tämä on Sivextro-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio

KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio PÄIKI-LASKEUMALEIKKAUKSET ALKOIVAT KYS 2005 Aluksi... potilaille varattiin

Lisätiedot

Korvalääkäri ja tuberkuloosi

Korvalääkäri ja tuberkuloosi Tapausselostus Tuomas Klockars, Leena-Maija Aaltonen, Leif Bäck, Maija Halme, Anne Pitkäranta ja Maija Hytönen Korvalääkäri ja tuberkuloosi Mycobacterium tuberculosis on edelleen maailman merkittävimpiä

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut

Lisätiedot