Kommentit sote-järjestämislakiin Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Transkriptio

1 Kommentit sote-järjestämislakiin Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliittojen huippukokous

2 Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain 2013 Ivalo 625 km Kainuu henkilöä Oulu 181 km Helsinki 568 km SUOMUSSALMI PUOLANKA HYRYNSALMI VAALA RISTI JÄRVI 3193 PALTAMO KUHMO KAJAANI SOTKAMO Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maire Ahopelto

3 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän valtuusto Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet NordLab -laboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Kainuun Työterveys -liikelaitos Hallinto Keskitetyt yhteiset tukipalvelut Perhepalvelut Sairaanhoidon palvelut Terveyden ja sairaudenhoitopalvelut Vanhuspalvelut Ympäristö- Terveydenhuolto Vastuualueet Kuntayhtymän hallinto Yleispalvelut (asiakirjahallinto, asiamiespalvelut, kuljetus- ja neuvontapalvelut, materiaalipalvelut, ravintopalvelut, talous- ja velkaneuvonta, tekniset palvelut. tekstiilipalvelut) Tietohallinto Henkilöstö- Palvelut Lapsiperheiden terveydenhuoltopalvelut Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Aikuissosiaalipalvelut Vammaispalvelut Radiologia Patologia Lääkehuolto Ensihoito Leikkaus ja anestesia Tehohoito Hoidolliset tukipalvelut Aikuisten mielenterveys ja riippuvuuksien hoito Suun terveydenhuolto Operatiivinen Konservatiivinen Vastaanottoja terveyskeskussairaalat Kotona asumista tukevat palvelut Ympärivuorokautiset hoivapalvelut Palveluohjaus ja ostopalvelut Terveysvalvonta Elänlääkintähuolto Ympäristöterveydenhuollon laboratorio Talouspalvelut Päivystys Kuntayhtymän hallitus ja

4 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Maakunnalliset palvelut erityisosaamista sisältävät palvelut Valtakunnan taso Erityisvastuualue Kainuun maakunta Seudulliset palvelut harvemmin tarvittavat lähipalvelut Lähipalvelut usein tarvittavat palvelut Kajaanin seutu Ylä-Kainuu Kuhmo-Sotkamo Peruskunta Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

5 KOMMENTTEJA LAKIESITYKSEEN Ehdotus on tarpeellinen ja pääsääntöisesti hyvä ainoa merkittävä kysymyksiä herättävä asia on sosiaali- ja terveysministeriön ylivahva ohjaus.

6 5 Lähipalveluiden turvaaminen: Tarkempi määrittely tarpeellinen. 8 Kunnalle määritelty edelleen kansalaisten hyvinvoinnin vastuu ja strateginen suunnittelu. Soten annettava tukea kunnille mom. mukaan sosiaali- ja terveysalueen on laadittava joka neljäs vuosi tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien kanssa käytävien neuvottelujen perusteella järjestämispäätös. Omistajakuntien mahdollisuus vaikuttaa ei toteudu. Katso 29, jossa määritellään tulosohjaus (neuvottelut tuotantoyksiköiden kanssa).

7 - Järjestämispäätöksen sisältö määritelty hyvin. -3. mom. on määritelty järjestämispäätöksen hyväksyminen. STM:n rooli korostuu ehkä liikaa. STM:n rooli korostuu ehkä liikaa. Mikä on kunnallisen demokratian merkitys? Kunnat rahoittavat ja luottamushenkilöt hyväksyvät järjestämispäätöksen. Mihin tämä johtaa, jos STM ei hyväksykään alueen päätöstä. 14 Kriteerit tuottamisorganisaatiolle on määritelty epäselvästi mm. julkisen ja yksityisen tuottajan roolit eivät ole selkeät.

8 15 Sosiaali- ja terveysalueella tulisi olla mahdollisuus tuottamisvastuuseen joistakin tukipalveluista. Tuottamisvastuuta voisi olla ICT palveluita, sairaanhoidollisia tukipalveluita esim. laboratorio- ja kuvantamista. 17 Valtakunnallisesti keskitettävistä palveluista tulee voida säätää erikseen. 18 Omavalvontaa voidaan lisätä ja vähentää viranomaisvalvontaa.

9 5. luku: Ohjaussuunnittelu ja kehittäminen Ministeriölle pitää kuulua 26 :ssä tarkoitettu strategisten tavoitteiden asettelu ja 25 :ssä tarkoitettu yleinen ohjaus. 28 :ssä on määritelty neuvottelumenettely ja siinä käsiteltävät asiat ministeriön ja sote-alueiden välillä. Neuvottelujen piiriin määritellyt asiat ovat oikeita ja hyviä, mutta 12 :n 3. mom. määritelty hyväksymismenettely on liian vahvaa. Ohjaus merkitsisi toiminnan siirtymistä valtion toiminnaksi ja aiheuttaisi paineen rahoitusjärjestelmän muuttamiseen.

10 Neuvottelut ja arviointi ovat tärkeitä ja välttämättömiä. 29 :n määritys sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevien toimijoiden välisestä suhteesta ja menettelyistä on hyvä. Tässä nimenomaan pitää olla tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien toimijoina (vertaa 12, jossa on kyse omistajuudesta eli kunnista rahoittaja- kuntina). Sosiaalialan osaamiskeskukset pitää selkeästi todeta lakanneiksi ja niiden toiminta siirtyy sote-alueille ja tuotannollisille alueille.

11 6. luku: Rahoitus 33 :ssä on ehdotus sosiaali- ja terveysalueen rahoituksesta. Sen mukaan kunnat voivat sopia, että rahoituksessa otetaan huomioon myös muita peruspalvelujen valtionosuuden laskennallisiin kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä tai valtionosuuden lisäosan määräytymisperusteita mom. mukaan korvausten tarkemmasta määräytymisestä neuvotellaan sosiaali- ja terveysalueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän kesken. Edeltävä määritys saattaa antaa kuvan siitä, että sote-alue neuvottelee erilaisista perusteista eri kuntien ja tai kuntayhtymien osalta, vaikkakin 2. mom. korostetaan yhtenäisiä perusteita.

12 41 Valtion rahoituksen pitäisi kohdistua myös sosiaalihuollon tutkimukseen, mutta sen ei pitäisi kaventaa terveydenhuollon tutkimusrahoitusta ja näin ollen sosiaalihuollon mukaan ottaminen edellyttää samalla tutkimusrahoituksen määrän kasvattamista vastaavasti. 59 On hyvä, että rekisterinpitäjänä ehdotetaan toimivan sote-alueen.

13 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta Määritykset tuotantoalueiden synnyttämiseksi, henkilöstön siirtymisestä, omaisuusjärjestelyistä sekä oikeuksien ja velvoitteiden siirtymisestä ovat hyviä. Sote-alueen syntyminen ja toiminnan käynnistyminen ovat selkeitä, mutta toimivallan tulisi olla jo Toimivaltaa tarvitaan, jotta saadaan rakennettua toimivat kokonaisuudet.

14 6 :ssä on määritelty tuottamisvastuisten toimijoiden synnyttämismenettely, jota 2. mom. täydentää. 2. mom. määritelty menettely on erikoinen, mutta voi olla tarpeellinen hyvän kansallisen ratkaisun aikaansaamiseksi. Aikataulu on tosi tiukka. Tuotantovastuullisten alueiden muodostamiseen tulisi olla siirtymäaikaa. 12 Muutostuki lain toimeenpanossa tarvitaan mahdollisimman pian. 2. momentissa ehdotetaan kolmelle vuodelle viiden henkilötyövuoden palkkaamisen rahoittamista. Sote-alueiden muodostaminen ja tuotantoalueiden määrittäminen ja toimeenpano vaativat merkittävästi suuremman panostuksen.

15 Keskeinen osa muutostukea on tiedottaminen. Muutoksen toteuttamisessa on tärkeää huolehtia hyvästä tiedonkulusta kansalaisille, yhteistyökumppaneille ja henkilöstölle sekä päätöksentekijöille. Tiedottamista osana muutostukea on tarpeen myös voimaanpanolaissa korostaa. Valmisteluprosessi on syytä käynnistää välittömästi niin sote-alueen kuin tuotantovastuualueiden aikaansaamiseksi.

16 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

17 Talous 2012 (vrt. 2011) Tuotot (sis. liikelait.) kasvu 22,6 milj., 6,7 % Kulut (sis. Liikelait.) kasvu 9,3 milj., 2,7 % Ilman liikelaitoksia toimintakulujen kasvu oli 10,3 milj. euroa eli 3,4 % Erikoissairaanhoidon menot kasvoivat 3 %, kun koko maassa erikoissairaanhoidon menot kasvoivat keskimäärin 5 % Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

18 Mitä hyötyä hallintokokeilusta on ollut Kainuulle? Menojen kehitys vertailua Menojen kehitys vertailua (ilman liikelaitoksia) Kumulatiivinen ero Sote toimintamenot Kasvu-% 2,2 % 5,3 % 4,4 % 5,8 % 6,3 % 4,6 % 8,3 % 3,4 % Koko maan sote käyttökustannusten kasvu-% 4,7 % 6,1 % 5,9 % 8,8 % 5,9 % 2,4 % 5,0 % 5,0 % JOS KASVU (Koko maa) ERO Menot Verorahoituksen kasvu-% 2,8 % 6,3 % 5,8 % 9,3 % 5,4 % 5,0 % 3,0 % 3,7 % JOS KASVU (rahoitus) ERO Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

19 Kainuun tulokset Talous on tasapainossa Alueen kunnille on tullut vuosien aikana n. 90 M kustannussäästö V tilinpäätöksessä tulos oli 6,8 M ylijäämäinen, josta palautus kunnille 3,4 M Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maire Ahopelto

20 Rahoitus Peruspalvelujen valtionosuus (pois lukien päivähoidon osuus) kohdennetaan laskennallisesti kokonaisuudessaan kuntayhtymälle Valtionosuuksien kohdentamisen jälkeiset kuntien maksuosuudet kuntayhtymälle määritellään puoliksi euroa/asukas ja puoliksi prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta (50%/50%) Kuntien kanssa käydään kuntaneuvottelut raamista kerran vuodessa ja toinen kerta palveluista TA2014 toimintakulut ovat n. 320 M, josta ESH 30% ja PTH + SOS 70 %, yliopistosairaalaostot 4,5 % budjetista Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

21 Rahoitus Sote-alueen rahoituksen tulisi olla tasapuolinen kaikille tuotantoalueille eli se huomioisi jo esim Kainuussa tehokkaasti ja taloudellisesti järjestetyn toiminnan Kustannusten nousun tulisi olla maltillista Kainuussa on saatu kustannushyötyjä kuntien yhteistoiminnalla ja toimintatapojen yhtenäistämisellä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

22 ESH:n toimintakulujen osuus koko Soten toimintakuluista :na ja %:na v:na , , , , , v v v v v v v v v 2013 ta 2014 Soten toimintakulut yhteensä ESH:n kulut ESH:n kulut %:na toimintakuluista 32,5 29,5 28,8 25,5 25,1 25,9 26,1 27,0 27,3 25,5 10,0 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

23 Mitä hyötyä hallintokokeilusta on ollut Kainuulle? Taloustavoitteet Onnistuttu? Menojen kasvun leikkaaminen -- Kyllä Menojen kasvun puolittaminen 7% 3-4 % -- Ei Menojen kasvu <= Tulojen kasvu -- Kyllä Alijäämäkierteen katkaiseminen -- Kyllä Vanhojen alijäämien kattaminen -- Kyllä/Ei Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

24 Johtopäätökset/kustannukset Maakunnan sote -nettomenojen kasvu on ollut vuosina pienempää verrattuna alla valittuihin maakuntiin: Keinomaakunta : - 71,7 milj. Pohjois-Karjala: - 99,1 milj. Etelä-Savo: - 77,3 milj. Etelä-Pohjanmaa: - 81,3 milj. Kainuun kuntien ja maakunnan yhteenlaskettu vuosikate on parantunut vuosikate: 91 / asukas 2010 vuosikate: 580 / asukas Kainuun kuntien ja maakunnan yhteenlaskettu nettoalijäämä on pienentynyt 2004 alijäämä: 200 / asukas 2010 alijäämä: 30 / asukas Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

25 Hallintoon/johtamiseen käytetty työpanos Tulosalue ennen v v v jälkeen Ympäristöterveydenhuolto 2,2 2 3 (oto) Johdon tuki (oto) + hallintoylihoitaja Sairaanhoidon palvelut 21 11, (oto) + 20 % ylihoitaja Terveyden- ja 47,40 26, (oto) + 2 ylihoitajaa sairaudenhoidon palvelut Perhepalvelut 32, (oto) + ylihoitaja Vanhuspalvelut Yhteensä 160,35 84, (oto) + 4,2 ylihoitajaa (ei sis. oh ymv. työpanosta) Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

26 Tukipalvelut jäsenkunnille Kuntayhtymä on järjestänyt talous-, palkka- ja tietohallinnon tukipalvelut jäsenkunnille Kainuun maakunta kuntayhtymän aikana ja toiminta jatkuu Sote kuntayhtymässä sekä jäsenkunnille että osajäsenelle Saavutettu palvelujen integroitumista ja selkeää kustannussäästöä. Esim. taloushallinnossa Kainuun maakunta kuntayhtymän aloittaessa 59 työntekijää ja nyt samantasoiset palvelut tuottaa 46 työntekijää (vähennys 25 %). Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

27 Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot sairaanhoitopiireittäin ja kunnittain 2010 Timo Hujanen, Unto Häkkinen, Mikko Peltola, CHESS/Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot 2010 Nettomenot Nettomenot, indeksi Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi Sairaanhoitopiiri Euroa/asukas Koko maa=100 Koko maa=1,00 Koko maa=100 Helsinki ja Uusimaa , Varsinais-Suomi , Satakunta , Kanta-Häme ,04 97 Pirkanmaa , Päijät-Häme , Kymenlaakso ,13 96 Etelä-Karjala ,11 97 Etelä-Savo , Itä-Savo , Pohjois-Karjala , Pohjois-Savo ,15 96 Keski-Suomi ,05 96 Etelä-Pohjanmaa , Vaasa , Keski-Pohjanmaa , Pohjois-Pohjanmaa , Kainuu , Länsi-Pohja ,10 99 Lappi , Helsingin ja Uudenmaan shp (HUS) jaettuna sairaanhoitoalueisiin HYKS sha , Hyvinkään sha , Lohjan sha , Länsi-Uudenmaan sha , Porvoon sha ,91 99 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

28 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

29 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

30 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

31 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

32 Kiitos! Maire Ahopelto sote kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja sp. puh