Sote-muutosjohtajan maakuntakierros

Transkriptio

1 Sote-muutosjohtajan maakuntakierros Kaukametsä, Kouta-sali, Kajaani Maire Ahopelto/ kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä sis. Kainuun sairaanhoitopiiri ja Kainuun erityishuoltopiiri

2 Kainuun etäisyyksien vertailu Jyväskylä Kuusamo Tampere Suomussalmi Salo Vaala Puolanka Hyrynsalmi Heinola Ristijärvi Paltamo Kuhmo Sotkamo Kotka Kajaani Helsinki

3 Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain 2015 Ivalo 625 km Kainuu Oulu 181 km Helsinki 568 km

4 Kainuun malli Taustalla erillislain valtuutuksella toiminut Kainuun ns. hallintokokeilu eli Kainuun maakunta -kuntayhtymä kahdeksan kunnan sote-toiminnat päivähoitoa lukuun ottamatta (n HTV, 320 M ) maakuntaliitto (24HTV, 2,8 M ) toisen asteen koulutus (lukiot, ammattiopetus 600 HTV, 50 M ) Sote-toiminnoissa: Ainutlaatuisen syvä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, erityishuollon ja sosiaalitoimen integraatio Maakunnan laajuinen yhteinen potilastietojärjestelmä Yhteisvastuullinen (ei suoritusperusteinen) rahoitusmalli

5 Kainuun maakunta kuntayhtymä MAAKUNTAVALTUUSTO Kainuun Työterveys -liikelaitoksen johtokunta TARKASTUSLTK Yksilöhuoltojaosto SOTELTK SOTE- TOIMIALA MAAKUNTAHALLITUS Maakuntajohtaja KOULUTUSLTK KOULUTUS- TOIMIALA JOHTORYHMÄ SUUNNITTELU JA KEHITTTÄMINEN (TULOSALUE) Kainuun ammattiopiston johtokunta YHTEISET PALVELUT (tulosalue)

6 Kainuun sote -kuntayhtymä alkaen jäsenkuntien välinen perussopimus on allekirjoitettu syksyllä 2012 taustalla erillislain valtuutuksella toiminut Kainuun ns. hallintokokeilu eli Kainuun maakunta -kuntayhtymä ( ), joka sisälsi sote-toimintojen lisäksi maakuntaliiton ja toisen asteen koulutuksen Kainuun soten jäsenkuntia ovat: Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Puolangan kunta on osajäsenenä Kainuun sairaanhoitopiirissä, kehitysvammaisten erityishuoltopiirissä ja ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueessa

7 Tehtävät Kuntayhtymä on erikoissairaanhoitolain 7 :n mukainen Kainuun sairaanhoitopiiri kehitysvammaisten erityishuollosta 6 :n mukainen Kainuun erityishuoltopiiri ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta 2 2 mom. mukainen Kainuun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Kuntayhtymä tuottaa jäsen- ja osajäsenkuntien puolesta myös tukipalveluja ja muuta palvelutoimintaa, mm. talous- ja palkanlaskentapalvelut sekä tietohallinnon palvelut Tehtäviensä toteuttamiseksi kuntayhtymä voi omistaa ja hallita sairaanhoidon sekä kehitysvammahuollon laitoksia ja muita toimintayksiköitä Terveyskeskuskiinteistöt on vuokrattu kunnilta ja keskussairaala on kuntayhtymän Kuntayhtymä voi tuottaa myös muille kunnille, kuntayhtymille ja yhteistyötahoille toimialansa palveluita sopimusperusteisesti

8 Talousarvio ja toimintasuunnitelma kuntayhtymä neuvottelee kunkin kunnan kanssa vuosittain: seuraavan vuoden talousarviosta asukkaiden palveluista ja niiden mahdollisista muutoksista kuntayhtymän yhteistyössä kuntien kanssa hoitamista tehtävistä muita kuin jäsenkuntia laskutetaan yhdenmukaisin perustein suoritteiden hinnoitteluperusteet vahvistaa yhtymävaltuusto suunnitelmarunkona on koko organisaation sisältävä toiminta- ja taloussuunnitelma

9 Päätöksenteko ja toimielimet YHTYMÄVALTUUSTO ylin päätösvalta, päättää kuntalain 13 :ssä säädetyistä ja perussopimuksessa määrätyistä asioista kuntien edustajien lukumäärä kunnan asukasluvun perusteella: tällä hetkellä 35 valtuutettua toimikausi sama kuin kunnallisvaltuustoilla YHTYMÄHALLITUS toimikausi on neljä (4) vuotta, ellei yhtymävaltuusto ole siitä muuta päättänyt jäseniä on 13 siten, että Kajaanista vähintään neljä (4) ja muista varsinaisista jäsenkunnista kustakin vähintään yksi (1) jäsen tehtävät on säädetty perussopimuksessa ja kuntalaissa hallituksella on yksilöhuoltojaosto, johon kuuluu viisi (5) hallituksen valitsemaa jäsentä

10 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Kuntayhtymän hallitus Johtokunta Tulosalueet NordLab -laboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Sisäinen tarkastus Johtoryhmä Kainuun Työterveys -liikelaitos Hallinto Keskitetyt yhteiset tukipalvelut Perhepalvelut Sairaanhoidon palvelut Terveyden ja sairaudenhoitopalvelut Vanhuspalvelut Ympäristö- Terveydenhuolto Vastuualueet Kuntayhtymän hallinto Yleispalvelut (asiakirjahallinto, asiamiespalvelut, kuljetus- ja neuvontapalvelut, materiaalipalvelut, ravintopalvelut, talous- ja velkaneuvonta, tekniset palvelut. tekstiilipalvelut) Tietohallinto Henkilöstö- Palvelut Lapsiperheiden terveydenhuoltopalvelut Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Aikuissosiaalipalvelut Vammaispalvelut Radiologia Patologia Lääkehuolto Ensihoito Leikkaus ja anestesia Tehohoito Hoidolliset tukipalvelut Aikuisten mielenterveys ja riippuvuuksien hoito Suun terveydenhuolto Operatiivinen Konservatiivinen Vastaanottoja terveyskeskussairaalat Kotona asumista tukevat palvelut Ympärivuorokautiset hoivapalvelut Palveluohjaus ja ostopalvelut Terveysvalvonta Eläinlääkintähuolto Talouspalvelut Päivystys Kuntayhtymän hallitus ja

11 Kainuun tulokset Kustannussäästöt toimintoja tehostamalla Talous on tasapainossa Alueen kunnille on tullut vuosien aikana n. 90 M kustannussäästö V tulos oli ylijäämäinen ja palautettu kunnille n. 15 M Kasvuprosentti ennen maakuntakokeilua kuntien aikana yli 7 %, maakuntakokeilun aikana 5,5 %, viime vuosina kolmen vuoden keskiarvona kasvuprosentti n. 3,3 %.

12 Pohjoisen ervan toimintamalli Valmisteltu yhteistyössä pohjoisen erityisvastuualueiden sairaanhoitopiirien kanssa Sovittu sairaalaverkon ja erikoissairaanhoidon työnjaosta: Pohjoisella alueella jatkaa viisi päivystävää keskussairaalaa, joiden toimintaprofiileja hiotaan. Kainuun keskussairaala jatkaa synnytyssairaalaa, jossa tarjotaan synnytystoiminnan edellyttämä operatiivinen päivystys. Pitkien etäisyyksien vuoksi potilasturvallisuuden turvaamiseksi on huolehdittava traumakirurgisen päivystysvalmiuden säilyttämisestä, joka edellyttää jaettua kirurgista päivystysjärjestelmää nykytapaan. Traumakirurgisen päivystyksen turvaaminen edellyttää myös lonkan ja polven keinonivelleikkausten säilyttämistä näissä sairaaloissa

13 Erva-toimintamallin mukainen työnjako Synnytyksiä hoitavissa sairaaloissa voidaan ylläpitää riittävää päivystystä. Tiivistetään kirurgian alan erikoisyhteistyötä. Laatua ja leikkausindikaatioita seurataan muodostamalla yhteinen neuvottelukunta. Sovitaan kiinteiden kasvainten hoitoketjut. Yhteistä tuotantoa laajennetaan sairaanhoidollisissa palveluissa ja muissa tukipalveluissa. Peruspalvelut tarvitsevat erikoissairaanhoidon tukea. Kattava sairaalaverkko on keskeinen osa toiminnallisen integraation toteuttamisessa. Tietojärjestelmäintegraatio on erityisen tärkeä. Yhteistyötä alueiden välillä tehostetusti maakuntauudistuksen valmisteluvaiheessa.

14 Kainuun ja valtakunnallisen soteuudistuksen lähtökohdat yhteneväiset Potilaan kannalta Hoitoon pääsy, palvelun laatu ja valinnanvapaus Lähipalveluiden saatavuus Järjestäjän (kuntien) kannalta Rahojen ja työvoiman riittävyys Vaikuttavuus ja tehokkuus Terveyserojen kaventaminen Työntekijöiden kannalta Vetovoimainen työpaikka Ammatillinen tuki ja työn mielekkyys

15 PROSESSIT - ORGANISAATIO - RAKENTAMINEN KAINUUN UUSI SAIRAALA Parannetaan tuottavuutta Kehitetään organisaation toimivuutta ja vetovoimaa Investoidaan toimitiloihin ja teknologiaan TAVOITEALUE 1: Asiakaslähtöiset nykyaikaiset toimintamallit (koko SOTE) TAVOITEALUE 3: Rakentaminen ja teknologia (KAKS) TAVOITEALUE 2: Johtaminen, henkilöstöpolitiikka ja organisaatio (koko SOTE)

16 Uuden sairaalan suunnittelu Hoitoa ja hoivaa kaikille kainuulaisille: perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaalihuollon yhdistävä malli päivystävä sairaala keskeiset erityisalat sisältävä keskussairaala Suunnittelu työryhmissä Ohjausryhmä Johtoryhmä Osaamisen johtaminen Johtaminen ja organisointi Prosessit ja rajapinnat Hankkeen organisaatioon kuuluvat työryhmät muodostuvat toimintaryhmästä, talousryhmästä ja teknisestä ryhmästä sekä näiden muodostamista alatyöryhmistä

17 Maakuntauudistuksen työryhmät Ohjausryhmä Valmisteluryhmä Viestintäryhmä Työryhmät: Yhteiset palvelut Sosiaali- ja terveystoimi, pelastustoimi ja varautuminen Työvoima-, yritys- ja maaseutupalvelut Maankäyttö, luonnonvarat, liikenne ja ympäristö Strategia ja aluekehitys

18 Toteutusvaiheet Esiselvitykset Suunnitteluvaihe Konseptisuunnittelu Toiminnallinen suunnittelu Tekninen suunnittelu Suunnitteluryhmät Akuuttihoito Elektiivinen hoito Kuntoutus Rakentaminen Käyttöönotto Perusterveydenhuolto Sosiaalihuolto Tukipalvelut

19 KUNTIEN JA SOTEN YHTEINEN OHJAUS OHJAUSRYHMÄ (KUNNAT JA LUOTTAMUSHLÖT) Paltamo Suomussalmi Hyrynsalmi Kuhmo Sotkamo Kajaani Ristijärvi Puolanka Soten hallitus Henkilöstöjärjestöt Kajaanin amk JOHTORYHMÄ kuntayhtymän johtaja, tulosaluejohtajat ja vastuuesimiehet SUUNNITTELUTYÖRYHMÄT (akuutti, elektiivinen, kuntoutus, sos.huolto, tukipalvelut) Päivystys Poliklinikat Leikkaustoiminta Teho / tehovalvonta Laboratorio Kuvantaminen Vuodeosastot Kuntoutus Synnytys ja vate Lasten ja nuorten psykiatria Aikuisten mt- ja riippuvuuksien hoito Logistiikka ICT Pth / vanhuspalv.rajapinnat

20 Mitä toiminnallinen integraatio tarkoittaa? 10 % vähemmän toimitilaa Tilat kootaan seitsemästä toimipaikasta yhteen ( > brm2) - Perusterveydenhuolto/erikoissairaanhoito-rajapinnan toimivuus - Yhteiset tilat ja yhdenmukaiset toimintamallit (PTH/ESH-rajan kriittinen arviointi) - Kajaanin terveyskeskus ja erikoissairaanhoito samoissa tiloissa - Tasalaatuisen toiminnan varmistaminen - Erikoissairaanhoidon tuki myös Kainuun kuntien terveyskeskuksiin etäpoliklinikka / konsultaatio - Akuuttihoidon järjestelyt - Yhteispäivystys - Työnjako - Kuntien terveyskeskussairaaloissa lyhytaikaista ja kuntouttavaa hoitoa

21 Mitä toiminnallinen integraatio tarkoittaa? - Vuodeosastohoidon kapasiteetti - Kajaanin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastopaikat vähenevät yli 30% - (330 -> 210:een) - Muiden kuntien akuuttipaikat 96 -> 60 - Kuntoutus/ennaltaehkäisy - Somaattinen ja psykiatrinen hoito - Psykiatria ja somatiikka samassa talossa - Psykiatrian ja riippuvuuksien hoito samoissa tiloissa? - Erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto - Kehitysvammaisten akuuttiyksikkö ja psykiatrinen hoito lähekkäin - Vanhuspalveluiden ja sairaanhoidon tiivistyminen (avohoidon toimintamallit)

22 Mitkä ovat vaihtoehdot? Hallituksen linjaukset Nykyiset keskussairaalat jatkavat ympärivuorokautisen päivystystoiminnan yksikköinä (laaja vastuu 12 sairaalaan) - > Päivystävä sairaala on kokonaisuus (leikkausvalmius, synnytykset, tehohoito, kardiologiset toimenpiteet) Huolehdittava potilasturvallisuudesta pitkien etäisyyksien alueella. Traumakirurginen päivystysvalmius edellyttää nykyistä pehmytosakirurgian ja ortopedian päivystysjärjestelmää. Resurssien järkevä käyttö ja osaamisen varmistaminen edellyttää myös lonkan ja polven keinonivelleikkausten säilyttämistä. - > Vaihtoehtona terveyskeskustason päivystyspalvelut + joidenkin erikoisalojen konsultoivat poliklinikat

23 Tavoitteena 10 % tuottavuuden kasvu Mahdollisimman valmiiksi yhdellä kertaa Asiakas saa palvelut sujuvan virtauksen tehokkuudella Lean-sairaala = vähemmän hukkaa Tukipalveluilla sujuvuutta ja tehokkuutta Automatisointia, älykkäitä ratkaisuja Ammattiryhmien työpanos ydinosaamiseen Kuntoutus kaikissa toimissa Hoitojakson lyhentäminen Synergiahyödyt,esim. Teho- ja valvontapotilaiden keskittäminen kuumaan sairaalaan Pth- ja esh-vuodeosastojen joustava kapasiteetti

24

25 Kuvio 13. Suurten ja keskisuurten kuntien lisätyn terveydenhuollon ikä- ja tarvevakioidut kustannukset vuonna 2013 Euroa/asukas 3250 (mukana kotipalvelun ja ympärivuorokautisen hoidon kustannuksia sosiaalitoimesta) Ikävakioidut Tarvevakioidut Vakioimattomat Tarvevakiointi on tehty jakamalla vakioimattomat asukaskohtaiset kustannukset THL:n laskemilla vuoden 2011 terveydenhuollon ja vanhustenhuollon tarvekertoimilla. Perusväestönä on käytetty koko maan väestöä.

26 V 2013 edullisimmat

27 Suurten ja keskisuurten kuntien terveydenhuollon ikä- ja tarvevakioidut kustannukset 2015

28 Keskussairaaloiden tuottavuus 2014; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku = 100 Lähde:THL

29 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku = 100

30 ESH:n toimintakulujen osuus koko Soten toimintakuluista :na ja %:na v:na v v v v v v v v v 2013 v 2014 v 2015 Ulkoiset toimintakulut ESH:n ulkoiset kulut ESH:n kulut %:na toimintakuluista 32,4 29,8 28,8 25,5 25,1 25,9 26,1 26,5 30,2 29,2 29,2 28,3 Ks ,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0

31 Kiitos! Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja sp. puh