LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOPPURAPORTTI 31.3.2008"

Transkriptio

1 TEAM LIITTOPROJEKTI TYÖHYVINVOINTI, TYÖSUOJELU JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMINEN TYÖRYHMÄ LOPPURAPORTTI Työryhmän kokoonpano: Juha Pesola (pj.), Metallityöväen Liitto ry Irene Hämäläinen (varapj.), VAAL Pirkko Heikura, Puu- ja erityisalojen liitto ry Veijo Korhonen, Sähköalojen ammattiliitto ry Eero Maanoja, Sähköalojen ammattiliitto ry Kyösti Matikainen, Rautatieläisten Liitto ry Kari Mäkelä, Kemianliitto ry Juha Sutinen, henkilöstön edust., Metallityöväen Liitto ry Mari Kostamo, sihteeri, Metallityöväen Liitto ry Leena Koskinen, sihteeri, Metallityöväen Liitto ry Hallintojen edustajat: Pentti Iso-aho, Kemianliitto ry Raimo Kinisjärvi, Sähköalojen ammattiliitto ry Erkki Kuusikko, Metallityöväen Liitto ry Maarit Laitinen, Puu- ja erityisalojen liitto ry Hannu Mähönen, VAAL Teijo Paananen, Puu- ja erityisalojen liitto ry Arvo Pyykkö, Kemianliitto ry Kari Tervo, Rautatieläisten Liitto ry

2 - 1 - TIIVISTELMÄ Teollisuus on edelleen riskiala Suomessa. Tapaturmien ja ammattitautien lisäksi teollisuuden työympäristössä on edelleenkin lukuisa joukko fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Vaatimukset laadukkaasta työympäristöstä ovat kasvaneet. Puolet työpaikkojen luottamushenkilöistä hoitaa työympäristöasioita. Monissa selvityksissä on todettu, että hyvä työympäristö on palkan ohella erittäin merkityksellinen laatutekijä. Yhteenveto peruslinjauksista Uuden liiton työhyvinvoinnin, työsuojelun ja työelämän kehittämisen (myöhemmin tässä raportissa oheinen korvataan sanalla työympäristö) tarkoituksena on parantaa alan työpaikkojen työolosuhteita ja työ- ja ympäristöturvallisuutta sekä edistää jäsenten hyvinvointia ja elämänlaatua tukemalla, ohjaamalla ja kouluttamalla työpaikkojen työsuojeluaktiiveja ja luottamushenkilöitä vaikuttamalla yrityksiin, järjestöihin, valtiovaltaan ja Euroopan Unioniin sekä tiedotusvälineisiin osallistumalla säädösten ja normien valmisteluun kansallisella sekä kansainvälisellä tasolla yhteistyöllä ja sopimustoiminnalla työnantajaorganisaatioiden ja muiden sidosryhmien kanssa toteuttamalla erilaisia hankkeita ja kampanjoita Miten toiminta organisoidaan ja millä resursseilla Työympäristöasiat ovat osa liiton ydintehtäviä ja siten kiinteä osa uuden liiton edunvalvontaorganisaatiota. Työympäristötoiminta on tarkoituksenmukaista organisoida omaksi yksiköksi edunvalvonnan yhteyteen. Liiton tulee tarjota työympäristöön liittyviä uusia lisäpalveluita mm. työympäristöasioiden oma päivystyspuhelin, nopeat ajankohtaistiedotteet netissä yms. Tätä ja mahdollisimman joustavaa edunvalvontaa varten uudessa liitossa tulee olla riittävän suuri keskustoimistoon keskitetty työympäristöasioiden asiantuntijaryhmä. Keskustoimistossa tulee olla hyvä työsuojelu- ja työelämälainsäädännön sekä riskienhallinnan ja turvallisuusjohtamisen yleistuntemus sekä erityisosaamista mm. työhyvinvoinnista ja työyhteisöjen toiminnasta, kone- ja laiteturvallisuudesta, kemikaali- ja ympäristöturvallisuudesta, sähkö- ja energiaturvallisuudesta, työkyvyttömyysturvasta, tasa-arvosta sekä ammatillista osaamista terveydenhuollon ja sosiaaliturvan kysymysten hoitamista varten. Uudella liitolla tulee olla omaa asiantuntemusta ja kielitaitoa, jotta voidaan laajasti hyödyntää verkostoja. Uudella teollisuusliitolla tulee olla edustus kaikissa niissä kansallisissa elimissä, joissa alan työturvallisuutta ja sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä ja normitusta valmistellaan. Uuden liiton työympäristöasioita keskustoimistossa hoitaa 12 henkilöä. Keskustoimiston tehtävänä on jakaa resursseja joustavasti alueiden ja työpaikkojen edunvalvonnan tukemiseen. Aluepalvelukeskuksissa varmistetaan työsuojeluosaaminen muun edunvalvonnan yhteydessä ja sen tueksi nimetään työympäristöyksikköön oma vastuutoimitsija, joka voi tarpeen mukaan työskennellä alueella. Työympäristötoiminnan kehittämisen tueksi perustetaan työympäristön ja työelämän kehittämisen valiokunta.

3 - 2 - UUDEN LIITON PERUSLINJAUKSET Teollisuudessa on edelleen työympäristöhaittoja Tapaturmatilastojen mukaan vuonna 2005 sattui teollisuudessa työtapaturmaa. Työterveyslaitoksen työperäisten sairauksien rekisteriin kirjattiin pääasiassa teollisilta työpaikoilta 6774 ammattitautia. Työtapaturmien määrän lasku on pysähtynyt 2000-luvulla. Tapaturmien ja ammattitautien lisäksi teollisuuden työympäristössä on edelleenkin lukuisa joukko fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Teollisuus on edelleen riskiala Suomessa. Yhteenveto peruslinjauksista Uuden liiton työympäristötoiminnan tarkoituksena on parantaa alan työpaikkojen työolosuhteita ja työ- ja ympäristöturvallisuutta sekä edistää jäsenten hyvinvointia ja elämänlaatua. Tavoitteena tulee olla, että työsuojeluvaltuutettu on ennen kaikkea työpaikan kehittäjä tukemalla, ohjaamalla ja kouluttamalla työpaikkojen työsuojeluaktiiveja ja luottamushenkilöitä vaikuttamalla yrityksiin, järjestöihin, valtiovaltaan ja Euroopan Unioniin sekä tiedotusvälineisiin osallistumalla säädösten ja normien valmisteluun kansallisella sekä kansainvälisellä tasolla yhteistyöllä ja sopimustoiminnalla työnantajaorganisaatioiden ja muiden sidosryhmien kanssa toteuttamalla erilaisia hankkeita ja kampanjoita ASIANTUNTIJA-APU JA OSAAMISEN VARMISTAMINEN AVAINASEMASSA Työympäristöasiat ovat myös keskeisiä edunvalvonta-asioita ja osa uuden liiton ydintehtävistä. Pääosa liittojen työympäristön kehittämisen tehtävistä kohdistuu työpaikkaedunvalvonnan, lähinnä työsuojelutoiminnan organisoimiseen ja tukemiseen, kouluttamalla, tiedottamalla ja henkilökohtaisella neuvonnalla. Tämä tapahtuu kiinteässä yhteistyössä työpaikkojen, ammattiosastojen sekä liittojen järjestö- ja koulutustoiminnan kanssa. Koulutus, tiedotus ja neuvonta ovat liittojen työympäristötoiminnan keskeisiä kulmakiviä. Paras osaaminen tulee varmistaa laadukkaalla, kiinnostavalla ja mahdollisimman helposti tavoitettavalla toiminnalla Edellä mainittu osaamisen vahvistaminen edellyttää syvää ja laajaa asiantuntemusta ja osaamista liiton työympäristöasioita hoitavilta henkilöiltä. Liiton tulee tarjota työympäristöön liittyvän lisäpalvelun tuottamista työsuojeluvaltuutetuille, esim. oma päivystys, nopeat ajankohtaistiedotteet netissä yms. Tätä varten uudessa liitossa tulee olla riittävän suuri ja keskitetty työympäristöasioiden asiantuntijaryhmä. Kattavan palvelun tuottamiseksi myös aluepalvelukeskuksissa tulee olla riittävästi työympäristön asiantuntemusta, jota tuetaan keskustoimistosta.

4 - 3 - SOPIMUSTOIMINTA Taustaa Valtaosa työsuojelun normituksesta tapahtuu lakitasolla ja alempiasteisilla määräyksillä. Työehtosopimuksissa on osa työsuojeluasioita kirjattu SAK-TT yleissopimukseen ja sen alakohtaisiin sovelluksiin. Yleissopimukset pitävät pääosin sisällään mm. työsuojelun yhteistoiminnan, tehtävät, organisaation aseman sekä koulutuksen. Lisäksi eri alojen työehtosopimuksissa on kohtia, joissa on mm. sosiaalisia määräyksiä, määräyksiä kehittämistoiminnasta, työnantajan ja työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista, henkilösuojaimista, työ- ja suojavaatetuksesta, työterveyshuollosta ja työajoista. Keskitettyjen tulopoliittisten kokonaisratkaisujen yhteydessä on sovittu työympäristöön liittyvistä laki- yms. hankkeista. Muuttunut lainsäädäntö on edellyttänyt joidenkin asioiden kirjaamista myös työehtosopimuksiin, esim. työsuojelun valvontalain muutokset. Tämän johdosta sopimusmääräykset täsmentävät ja sitä kautta tehostavat työnantajan valvontavelvollisuutta. Eurooppa-tason ensimmäinen osapuolten välinen sopimus (kvartsipölyaltistuksen vähentäminen) koski työsuojeluasioita. Puolet työpaikkojen luottamushenkilöistä hoitaa työympäristöasioita Lähtökohtana sopimustoiminnalla on jäsenistön tarpeet. Parhaimpina asiantuntijoina on oma jäsenistö ja erityisesti työpaikkaorganisaatio. Puolet työpaikkojen luottamushenkilöistä työskentelee työsuojelutehtävissä Merkitys ja arvostus kasvavat Työympäristön kehittämistoiminnan merkitys ja arvostus on kasvanut kuluvalla vuosikymmenellä. Esimerkkinä näistä ovat nolla tapaturmaajattelun yleistyminen, työssä jaksamisen ja jatkamisen hankkeet, työympäristön laatujärjestelmät, työturvallisuuskortti sekä monet työmarkkinajärjestöjen yhteiset työturvallisuus- ja kehittämishankkeet. Ihmisten vaatimukset laadukkaasta työympäristöstä ovat kasvaneet. Monissa selvityksissä on todettu, että hyvä työympäristö on palkan ohella erittäin merkityksellinen laatutekijä. Selvitysmies Lauri Lyly on raportissaan listannut seikkoja siitä, mihin suuntaan tehtävien pitäisi tulevaisuudessa muuttua/kehittyä. Raportissa todetaan, että työmäärä tulee kasvamaan työpaikan sisäisessä kehittämistoiminnassa ja työolosuhdekysymyksissä. Neuvotteluihin osallistuminen ja neuvonta Neuvottelut on pääosin organisoitu sopimustoiminnan vastuualueen toimesta. Työympäristön asiantuntemusta itse neuvotteluryhmässä on vaihtelevasti. Asioiden merkityksen huomioonottaminen edellyttää näiden asioiden syvän asiantuntemuksen näkymistä myös itse neuvottelupöydässä. Työympäristötoiminta on tarkoituksenmukaista organisoida edunvalvonnan yhteyteen ja varsinaiseen neuvotteluprosessiin tulee osallistua myös työympäristön asiantuntijoita.

5 - 4 - Sopimustoiminnassa tulee panostaa erityisesti työsuojeluorganisaation toimintaedellytysten kehittämiseen. Yleissopimus tulee uudistaa vastaamaan teollisuusliittojen tarpeita. Sopimuksen tulee olla kaikille aloille yhteensopiva ja samalla kattaa myös ympäristöasiat. Neuvontaa tulkinnoista tulee parantaa ja erityisosaamista keskittää, sekä samalla ottaa huomioon työympäristön riittävä asiantuntemus. Työmarkkinajärjestöjen jatkuvan neuvottelun periaatteella tulee tähdätä uusiin työympäristöä parantaviin kehittämishankkeisiin. LAINSÄÄDÄNTÖÖN JA NORMEIHIN VAIKUTTAMINEN Yleistä Suomen työelämään ja työympäristöön vaikuttavat säädökset ja eritasoiset normit syntyvät tänä päivänä monilla tasoilla sekä erilaisia reittejä pitkin. Säädösvalmistelu myös kansainvälistyy. Lisäksi koneita, laitteita, kemikaaleja ja erilaisia hallintajärjestelmiä pyritään standardisoimaan maailmanlaajuisesti. Kansainvälistymisestä huolimatta Suomen lainsäädäntötyöllä voidaan vaikuttaa kansallisen työsuojelun tasoon. Maailmanlaajuiset normit Keskeisin työsuojeluasioita kansainvälisellä tasolla normittava yhteisö on YK:n alainen Kansainvälinen Työjärjestö ILO. Sillä on lähes 200 työelämää koskevaa sopimusta, joista merkittävä osa koskee työsuojelua. Myös YK:n puitteissa tehdään työtä, joka vaikuttaa työelämään ja työturvallisuuteen. Lisäksi OECD tuottaa paljon erilaisia jäsenmaita koskevia suosituksia. Maailmanlaajuisia standardisointiorganisaatioita on kolme: ISO, IEC ja ITU. Ne tuottavat valtavan määrän erilaisia standardeja, jotka vaikuttavat työturvallisuuteen. Euroopan Yhteisön normit Suomen nykyisen työturvallisuuslain ja sitä alempiasteisten säädösten perusta on kansallisessa säädöshistoriassa sekä yhä enemmän EYlainsäädännössä. Tänä päivänä merkittävä osa Suomen työsuojelulainsäädäntöön vaikuttavasta normituksesta tulee Euroopan Yhteisöstä. Eurooppalainen standardisointi Standardisoinnista on tullut osa eurooppalaista lainsäädäntörakennelmaa ns. uuden lähestymistavan (New Approach) myötä 1980-luvulta lähtien. Tällä tarkoitetaan sitä, että direktiiveillä annetaan koneita ja laitteita koskien vain oleelliset ja yleiset turvallisuusvaatimukset. Näitä täydennetään standardeilla, jotka määrittelevät ns. spesifikaatiot tarkemmin. Joissakin tapauksissa menettelyä käytetään myös työympäristöä säädeltäessä. Euroopassa toimii kolme standardisointiorganisaatiota: CEN, CENELEC ja ETSI. Kansallinen säädösvalmistelu Työolosuhteita ja niiden valvontaa koskevan normituksen osalta Suomella on vapaus tuottaa niin korkeatasoisia säädöksiä kuin poliittista tahtoa

6 - 5 - on. Lainsäädännön taso onkin ollut tähän asti Suomessa eurooppalaisittain keskimääräistä parempitasoista. Merkittävästi asiaan on varmasti vaikuttanut se, että työelämää koskeva normitus valmistellaan kolmikantaisesti. Tämä tapahtuu määräaikaisissa toimikunnissa ja työryhmissä tai pysyvissä neuvottelukunnissa. Työturvallisuuteen vaikuttavaa standardisointityötä tehdään myös kansallisella tasolla Suomen standardisoimisliitto SFS:n koordinoimana. Uudella teollisuusliitolla tulee olla edustus kaikissa niissä kansallisissa elimissä, joissa alan työturvallisuutta ja sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä ja normitusta valmistellaan Kansainväliseen työsuojeluun liittyvään normitukseen vaikuttamista tehostetaan lisäämällä resursseja ja tehostamalla yhteistyötä kansainvälisten ay-organisaatioiden kanssa, jota varten uudessa liitossa tulee olla myös kohtuullinen vieraiden kielten taito Standardisointiin varataan riittävät resurssit, jotta erityisesti Suomen kannalta merkityksellisiin hankkeisiin voidaan osallistua. Yhteistyötä EY-säädöksiin vaikuttamisen ja standardisoinnin alueella muiden Pohjoismaiden kanssa tehostetaan, koska esim. Ruotsin IF Metallilla on tähän monikertaiset resurssit. Sosiaalipolitiikka ja lakisääteisen työkyvyttömyys- ja sosiaaliturvan muutoksenhaku Sosiaalipolitiikan kenttä on laaja ja harjoitettavalla politiikalla on vaikutusta jokaisen elämään. Uusi liitto vaikuttaa harjoitettavaan sosiaalipolitiikkaan osallistumalla erilaisiin työryhmiin ja lakivalmisteluun ja tuomalla työntekijöiden erityisongelmia esiin. Sosiaalipoliittisia keinoja kehittämällä on turvattava työntekijäperheiden palkattomien jaksojen toimeentuloa, oli niihin syynä sitten työttömyys, perhevapaat, työkyvyttömyys tai eläke. Liitossa autetaan niin jäseniä kuin työpaikkojen luottamushenkilöitä työkyvyttömyys- ja sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä ja muutoksenhauissa: neuvotaan, tutkitaan valitusperusteita, tehdään yhdessä tai kirjoitetaan puolesta valtakirjalla. Näin turvataan jäsenten toimeentuloa erilaissa työkyvyttömyystilanteissa. Apua tarvitaan myös, koska jopa kolmanneksella työntekijöistä on arvioitu olevan jonkin asteinen luku- tai kirjoitushäiriö. Valitusten avulla vaikutetaan korvauskäytännön muodostumiseen erilaisten ammattitautien ja työtapaturmavammojen kohdalla. Myös yksittäisen työpaikan ja koko alan kannalta on tärkeää, että liitossa tiedetään millaisia terveyden uhkia esimerkiksi teollisuuden uudet, vasta käyttöönotetut kemikaalit tai työmenetelmät aiheuttavat. Liitossa tulee olla sosiaali- ja eläkepoliittista osaamista Liitossa tulee olla ammatillista osaamista terveydenhuollon ja sosiaaliturvan kysymysten hoitamista varten. Aluepalvelukeskuksiin koulutetaan ja perehdytetään henkilöitä hoitamaan mm. sosiaaliturvan muutoksenhakua.

7 - 6 - YHTEISTYÖ JA VERKOSTOISSA VAIKUTTAMINEN Työelämä ja siihen liittyvät ammattiyhdistystoiminnan kohdealueet ovat nykyisenlaisessa yhteiskunnassa pitkälle verkostoituneita ja toisiinsa kietoutuneita kokonaisuuksia. Näitä ovat myös työhyvinvointia, työsuojelua ja työelämän kaikinpuolista kehittämistä koskevat osa-alueet. Oma organisaatio Lähin ja tärkein yhteistyö-, toiminta- ja vaikuttamisen verkosto on liiton oma organisaatio. Ammattiyhdistys-, työmarkkina-, elinkeino- ja toimialajärjestöt Yhteistyössä muita palkansaajia edustavien järjestöjen kanssa voidaan saavuttaa laajaa vaikutusta yhdessä tarpeellisiksi koettuihin tavoitteisiin. Toimialajärjestöt suuntautuvat oman toimialansa kehittämiseen ilman työmarkkina- tai osapuoliriippuvuutta. Oman toimialansa kattavina edustajina niillä on yleensä vahva intressi myös työhyvinvoinnin ja työsuojelun kehittämiseen. Esimerkiksi standardointi ja sitä tekevät järjestöt. Työturvallisuuskeskus ja muut yhteisöt Keskeisen yhteistoimintaverkoston muodostavat Työturvallisuuskeskus ja sen yhteydessä toimivat työalatoimikunnat ja toimialaryhmät. Toiminta perustuu työmarkkinajärjestöjen sopimuksiin ja mukana ovat työntekijä-, toimihenkilö- ja työnantajajärjestöt. Toiminnan keskeisenä sisältönä on koulutus, tiedotus, erilaisten hankkeiden toteuttaminen ja työpaikkojen tukeminen työsuojelutoiminnassa. Muista yhteistyötahoista keskeisiä ovat työelämän eri osapuolten ylläpitämät opistot ja kurssikeskukset, Työterveyslaitos ja muut tutkimuslaitokset, yliopistot ja korkeakoulut. Viranomaiset ja vastaavat Työhyvinvoinnin edistämistä ja työsuojelua koskevan lainsäädännön ja muiden säädösten ja määräysten noudattamisen tehokas viranomaisvalvonta on työsuojelun perustavoitteen kannalta välttämätöntä. Yhteistyössä valvontaviranomaisten kanssa on mahdollista vaikuttaa valvonnan suuntaa ja voimakkuutta koskeviin suunnitelmiin. Yhteistyössä säädöksiä valmistelevissa elimissä voidaan vaikuttaa säädösten sisältöön tavoitteidenmukaisella tavalla. Kansainvälinen yhteistyö Ammattiliitot toimivat jo tällä hetkellä hyvin kansainvälistyneessä toimintaympäristössä ja kansainvälistyminen työelämän eri alueilla kiihtyy kaiken aikaa. Tällä hetkellä monet ja tulevaisuudessa lähes kaikki työhyvinvointiin ja työsuojeluun liittyvät säädökset, standardit, ohjeet ja suositukset sekä erilaiset kehittämishankkeet valmistellaan kansainvälisellä tasolla. Tehokas vaikuttaminen kotimaassa tulee edellyttämään voimakasta vaikuttamista kansainvälisellä tasolla. Kansainvälisten yhteistyömahdollisuuksien tehokas käyttäminen on keskeinen haaste ammattiyhdistystoiminnalle kokonaisuudessaan.

8 - 7 - Tavoitteidenmukaisten vaikutusten aikaansaamiseksi on osallistuttava vahvasti ja suunnitelmallisesti asianomaisiin verkostoihin ja muuhun niihin liittyvään yhteistyöhön. Uudessa liitossa on kiinnitettävä erityistä huomiota oman organisaation mahdollisimman tehokkaaseen ja joustavaan toimintaan. Samalla on huolehdittava, että riittävä jäsendemokratia toteutuu liiton toiminnan kaikilla tasoilla. Työnantajajärjestöjen ja työnantajatahoa edustavien elinkeinojärjestöjen kanssa on tarkoituksenmukaista asettaa yhteisiä työsuojelun ja elinkeinoelämän kehittämiseen liittyviä tavoitteita ja toimeenpanna tavoitteita toteuttavia hankkeita. Mitä osaamista tarvitaan liitossa ja mitkä asiat voidaan hoitaa yhdessä yhteistyöverkostojen kanssa? Uudella liitolla täytyy olla omaa asiantuntemusta jotta voidaan hyödyntää laajasti verkostoja. - työpaikkatoiminnan tukeminen ja kehittäminen - standardisointi (kansallinen ja kansainvälinen taso) - lainsäädännön ja sitä alemmanasteisten säädösten sekä ohjeiden valmistelu - erilaiset tutkimus- ja kehittämishankkeet - erilaisten hankkeiden ja kampanjoiden suunnittelu ja toteuttaminen - koulutus- ja tiedotusmateriaalien sisällön suunnittelu ja tuottaminen - koulutustoiminnan suunnittelu ja toteuttaminen - tiedottaminen ja tiedon hankinta - kansainvälinen vaikuttaminen Monia edellä lueteltuihin osa-alueisiin liittyviä tehtäviä voidaan valmistella ja toteuttaa yhteistyönä kansallisissa ja/tai kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa. Verkostoja ja niiden lyhenteet CEN = European Committee for Standardization CENELEC = European Committee for Electrotechnical Standardization GHS = Globally Harmonized System of Classification and Labelling of Chemicals =Kemikaalien luokituksen ja merkintöjen harmonisointia koskeva sopimus ETSI = European Telecommunications Standards Institute = Euroopan tietoliikenteen standardisointi-instituutti EU = Euroopan Unioni ETA = Euroopan talousalue EY = Euroopan Yhteisö IEC = International Electrotechnical Commission = Kansainvälinen sähkötekninen komissio ILO = International Labour Organisation = Kansainvälinen työjärjestö ISO = International Standards Organisation = Kansainvälinen standardisointiorganisaatio

9 - 8 - ITU KETSU MET OECD OHSAS POHTO REACH SESKO SFS STEK STNK SYKE TEM TENK TTN TUKES YK = International Telecommunication Union = Kansainvälinen viestintäliikenneliitto = Kemian työsuojeluneuvottelukunta = Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry = Organisation for Economic Co-operation and Develooment = Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö = Occupational health and safety management systems = Työterveyden ja turvallisuuden hallintajärjestelmä = Pohjois-Suomen teollisuusopisto = Registration, Evaluation and Authorisation of Chemicals = Kemikaalien rekisteröintiä, arviointia ja hyväksyntää koskeva asetus = Sähkö- ja elektroniikka-alan kansallinen standardointijärjestö = Suomen Standardisoimisliitto SFS ry = Sähköturvallisuuden edistämiskeskus ry = Sähköturvallisuuden neuvottelukunta = Suomen ympäristökeskus = Työ- ja elinkeinoministeriö = Turvallisuustekniikan neuvottelukunta = Työturvallisuussäännöksiä valmisteleva neuvottelukunta = Turvatekniikan keskus = Yhdistyneet Kansakunnat TYÖELÄMÄN KEHITTÄMINEN Työelämän kehittämisen tavoitteena on parantaa työyhteisöjen toimivuutta, tuloksellisuutta, johtamista, osaamista ja henkilöstön hyvinvointia. Liitossa tulee olla tietoa mm. siitä, miten työyhteisöjä johdetaan, miten yhteistyö toimii, miten osaamista ja palkitsemista kehitetään ja miten työelämän muutokseen voidaan jo ennakolta vaikuttaa. Työelämän kehittämiseen voidaan saada tukea monelta taholta, esimerkiksi erilaisilta ohjelmilta ja projekteilta. Välineitä työelämän kehittämiseen antavat myös suositukset ja sopimukset. Yhdenvertaisuus työelämässä Sukupuolten välisestä tasa-arvosta säädetään tasa-arvolaissa, mutta yhtä merkittävä laki työelämän kannalta on yhdenvertaisuuslaki. Myös työsopimuslaki kieltää syrjinnän ja yhteistoimintalaki takaa minimitason tasaarvoisen osallistumisen työpaikan asioihin. Yhteiskuntamme muuttuu yhä monikulttuurisemmaksi ja työpaikkatason on pysyttävä kehityksessä mukana. Näin ollen monimuotoisuuden ja kaikenlaisen tasa-arvon kunnioittamisesta on yrityksille tulevaisuudessa myös imagoetua. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen Tasapainoinen ja hyvinvoiva henkilöstö on yrityksen suurin voimavara ja paras tae tuottavuuden kehittymiseen. Työntekijän hyvinvointiin vaikuttaa työelämän lisäksi myös hänen elinpiirissään ja perhe-elämässään tapahtuvat asiat. Työlainsäädännössä säädetään perhevapaissa lähinnä lapsiperheitä koskettavista asioista ja vapaista. Ikääntyminen on huomioitu myös poissa-

10 olon pakottavasta perhesyistä. Työehtosopimuksissa on säädöksiä lähinnä vanhempainvapaista ja tilapäisestä hoitovapaasta palkallisen poissaolon perusteena. Myös omien vanhempien tai puolison hoitaminen tulisi saada samalla tavalla korvattavaksi Osaajien valtakunnallisen verkon rakentaminen on käynnistettävä uudessa liitossa Uuden liiton on tarjottava jäsenille ja edunvalvojille keinoja ja mahdollisuuksia vaikuttaa oman työn ja työympäristön kehittämiseen- Työpaikkojen kehittämistyötä tulee tarkastella myös alakohtaisesti huomioiden niiden sekä pienten- ja keskisuurten työpaikkojen erityisongelmat Tavoitteena tulee olla, että työsuojeluvaltuutettu on ennen kaikkea työpaikan kehittäjä Uuden liiton tulee panostaa sopimustoiminnassa ja lainsäädännön kehittämistyössä työntekijöiden mahdollisuuteen työ- ja perheelämän yhteensovittamisessa, esimerkiksi jäädä hoitamaan läheisiään kaikissa elämän vaiheissa. Tavoitteena tulee olla, että esim. työajat joustavat nimenomaan työntekijöiden elämäntilanteet huomioiden Uuden liiton työympäristötoiminnassa tulee olla resursseja tasaarvotoimitsijalle YMPÄRISTÖSUOJELU KESTÄVÄLLÄ POHJALLA Teollisuusliitoissa on yhtenäinen näkemys, että ympäristönsuojelulla ja työsuojelulla on vahva vuorovaikutus. Hyvä työhygienia vähentää ympäristökuormitusta sekä toisaalta ympäristön kannalta turvallisten prosessien ja kemikaalien käyttö vähentää työntekijöiden altistumista. Sertifioitujen ympäristöhallintajärjestelmien (ISO sarja) käyttö teollisuudessa lisääntyy. Laajassa mitassa ympäristönsuojelukysymykset liittyvät aina myös teollisuus- ja elinkeinopolitiikkaan. Ammattijärjestöt joutuvat kohtaamaan tilanteita ja muodostamaan kantansa hankkeisiin, joissa samanaikaisesti vaikutetaan elinkeinopolitiikkaan, työllisyyteen sekä työ- ja ympäristönsuojelun tasoon. Ammattijärjestöjen näkemyksillä ei vaikuteta vain nykyjäsenistön vaan myös tulevien jäsenten elinolosuhteisiin. Suurella teollisuuden ammattijärjestöllä tulee olla valmiutta vaikuttaa tasapainoisesti teollisuuden ympäristönsuojelukysymyksiin. Pääosin ympäristöasioiden hoito ja asiantuntijuuden hallinta on luontevinta hoitaa osana työelämän kehittämis- ja työsuojelutoimintaa varmistaen kuitenkin yhteistyön elinkeinopoliittisen edunvalvonnan kanssa. TYÖYMPÄRISTÖN JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISEN VALIOKUNTA Valiokunnan kokoonpanossa ensisijainen kriteeri on eri sektoreiden edustavuuden lisäksi työympäristö ja työelämän kehittämisen liittyvä asian-

11 tuntevuus. Valiokuntaan kuuluu työpaikoilta 19 varsinaista jäsentä varajäsenineen. Hallitus nimeää puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ja sektoreiden esityksestä valiokunnan jäsenet sekä vahvistaa toimenkuvan. Valiokunnan työskentelystä vastaa työympäristöyksikkö. Valiokuntaa muodostettaessa tulee välttää päällekkäisyyttä sektorijohtokuntien tehtävien kanssa. Valiokunnan tehtävänä on käsitellä yhteisiä työympäristöön ja työelämän kehittämiseen liittyviä kysymyksiä ja tuottaa työympäristöyksikön toimintaan liittyviä kehittämisehdotuksia sekä mm. sektorijohtokunnille työehtosopimustoiminnassa tarvittavaa aineistoa. työehtosopimusasiat (mm. työsuojelu, tasa-arvoasiat ym.) yhteistyö ja lainsäädäntöön vaikuttaminen tuottavuus-, ympäristö-, ja yritystalousasiat työhyvinvointi ja työssä jaksamisen työsuojeluorganisaation kehittäminen työelämän, työympäristön ja sosiaaliturvaan liittyvä kehitys palkkaperusteisen sosiaaliturvan vahvistaminen ja kehittäminen selvitykset ja tutkimukset liiton toimialoihin liittyvistä asioista pidemmän aikavälin työelämän, työsuojelun ja sosiaalialan tavoitteet esitykset työympäristöön ja sosiaaliturvaan liittyvästä koulutuksesta. MITEN TOIMINTA ORGANISOIDAAN JA MILLÄ RESURSSEILLA Työympäristöasiat ovat osa liiton ydintehtäviä ja siten kiinteä osa uuden liiton edunvalvontaorganisaatiota Lainsäädäntöön ja normeihin vaikuttaminen tulisi hoitaa keskusorganisaatiossa olevilla henkilöresursseilla. Keskustoimistossa tulee olla hyvä työsuojelu- ja työelämälainsäädännön sekä riskienhallinnan ja turvallisuusjohtamisen yleistuntemus sekä erityisosaamista mm. työhyvinvoinnista ja työyhteisöjen toiminnasta, kone- ja laiteturvallisuudesta, kemikaali- ja ympäristöturvallisuudesta, sähkö- ja energiaturvallisuudesta, työkyvyttömyysturvasta, tasa-arvosta sekä ammatillista osaamista terveydenhuollon ja sosiaaliturvan kysymysten hoitamista varten Uuden liiton työympäristöasioita hoitaa omassa yksikössä 12 henkilöä. Nykyisin edellä kuvatulla toimintalohkolla resurssit ovat kuudessa liitossa suuremmat. Synergia- ja muiden etujen takia henkilöstömäärän vähentyminen ei vaikuta edunvalvonnan tasoon. Aluepalvelukeskuksissa varmistetaan työsuojeluosaaminen muun edunvalvonnan yhteydessä. Kuhunkin aluepalvelukeskukseen tulee yhden toimitsijan toimenkuvaan liittää työympäristöasiat. Jokaisen aluepalvelukeskuksen tueksi nimetään työympäristöyksikköön oma vastuutoimitsija, joka voi tarpeen mukaan työskennellä alueella. Lisäksi keskustoimistosta on mahdollisuus tukea alueita ja jakaa joustavasti resursseja niille. Työympäristöasioiden hoitaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä liiton edunvalvontaorganisaation kanssa, sekä liiton laki-, koulutus-, tiedotus yms. resurssien hyödyntämistä.

12 Uuden liiton mahdollisuudet ja uhat + Tehokkaampi vaikuttaminen lainsäädäntöön ja normeihin kansallisella ja kansainvälisellä tasolla + Suuri yhteiskunnallinen vaikutusvalta ja vahvempi sopijaosapuoli + Palvelupisteitä tulee lähemmäksi työpaikkoja ja sitä kautta enemmän välittömiä kontakteja + Parempi erityispalvelujen tuottamisen mahdollisuus työsuojeluhenkilöille (esim. työympäristöasioiden oma päivystyspuhelin) + Laaja osaaminen saman katon alla ja koko organisaation hyödynnettävissä Henkilöstöresurssien rajallisuudesta johtuen alakohtaisen erityisosaamisen varmistaminen on haasteellista. Miten yksittäinen jäsen saa äänensä kuuluviin ja tulee huomioiduksi? KUVAUS NYKYTILASTA Osaaminen ja toimintaedellytykset olleet avainasemassa Pääosa liittojen työympäristötoiminnan tehtävistä kohdistuu työpaikkaedunvalvonnan, lähinnä työsuojeluorganisaation tukemiseen, kouluttamalla, tiedottamalla ja henkilökohtaisella neuvonnalla. Tämä tapahtuu useasti kiinteässä yhteistyössä työpaikkojen, ammattiosastojen sekä liittojen järjestö- ja koulutustoiminnan kanssa. Liittojen kaiken edunvalvonnan keskiössä on luottamus- ja työsuojeluhenkilöiden toimintaedellytysten ja oikeuksien jatkuva kehittäminen sopimustoiminnalla ja lainsäädäntöön vaikuttamalla. Koulutus, tiedotus ja neuvonta ovat liittojen työympäristötoiminnan keskeisiä kulmakiviä. Aktiivista työympäristötoimintaa on tuettu ja jäsenten asiantuntemusta on hyödynnetty erilaissa työryhmissä ja jaostoissa. Kehittämistoimintaa tuettu erilaisin hankkein Työhyvinvoinnin edellytysten luominen ja työelämän laadun kehittämisen saaminen jokapäiväiseksi toiminnaksi on ollut työpaikkatasolla haasteellista. Erot työpaikkojen välillä ovat suuret johtuen osaamisen tasosta ja asenteista. Työpaikkojen pirstoutumisen ja verkottumisen seurauksena on muodostunut yhä suurempi kynnys lisätä työsuojeluun ja kehittämistoimintaan suunnattuja panostuksia.

13 SAK:n selvityksen mukaan työsuojeluvaltuutetut käyttävät noin neljänneksen työsuojelutoimintaan käytetystä ajasta työpaikan kehittämiseen. Työpaikkatasoisen kehittämistoiminnan tueksi liitot ovat pyrkineen saamaan apua monelta taholta mm. erilaisten projektien ja kehittämisohjelmien kautta. Kehittämisohjelmia on yhä enenevässä määrin toteutettu yhteistyössä viranomaisten, tutkimuslaitosten ja työnantajajärjestöjen kanssa. Valtakunnallisesti laajin hanke on ollut teollisuuden yhteisille työpaikoille tuotettu työturvallisuuskortti. Vaikuttaminen sopimustoimintaan ja lainsäädäntöön Vaikuttaminen lainsäädännön ja alempiasteisten säädösten muotoutumiseen tapahtuu sitä varten nimetyissä toimikunnissa, työryhmissä sekä taustaryhmissä. Tavallisesti alempiasteisten työsuojelunormien valmistelu tapahtuu pysyvissä neuvottelukunnissa. Pääosa lainsäädännön valmistelusta on tapahtunut keskusjärjestöjen toimesta. Teollisuuden ammattijärjestöjen osuus näissä työryhmissä ja muissa valmisteluelimissä on kuitenkin ollut merkittävä erityisesti silloin, kun on tarvittu syvällistä alakohtaista osaamista. Sosiaaliturvaan vaikuttaminen ja erityisesti sen muutoksenhaku on organisoitu eri liitoissa osaksi tai kokonaan yleiseen edunvalvontaan, työsuojelutoimintaan tai lakipalveluun. Työehtosopimusneuvottelut on pääosin organisoitu sopimustoiminnan vastuualueen toimesta. Varsinaisessa neuvotteluprosessissa on työsuojelun asiantuntemusta hyödynnetty eri vaiheissa. Eri liittojen toiminnassa on vaikutettu niin, että yhteistyö työnantajapuolen kanssa järjestö- ja työpaikkatasolla kehittyisi ja laajenisi. Tähän toimintaan on resursoitu yhä enemmän voimavaroja. Työympäristönormien valmisteluun vaikuttaminen on tapahtunut kansallisen tason lisäksi myös kansainvälisiä verkostoja ja vaikuttamiskanavia hyödyntäen. Vaikuttaminen ja yhteistyö ovat tapahtuneet erityisesti pohjoismaisella ja EU-tasolla. Resurssit esimerkiksi standardien valmisteluun ovat kuitenkin kaikissa liitoissa olleet niukat.

14 Verkottuminen ja verkostoissa toiminen Läheisin yhteistyö-, toiminta- ja vaikuttamisen verkosto on oma organisaatio sekä yhteistyö muiden palkansaajajärjestöjen, erityisesti SAK:n kanssa. Vuorovaikutus ja yhteistyö työsuojeluhallinnon ja muiden viranomaistahojen kanssa on työympäristöasioissa aktiivista ja monipuolista. Vaikuttaminen kansainvälisissä verkostoissa ja elimissä on ollut tarkoituksenmukaista, mutta määrältään vaihtelevaa. Työturvallisuuskeskus on tarjonnut monipuolisen mahdollisuuden vaikuttaa teollisuuden ja sen eri toimialojen yhteistyöhön, kehittämistoimintaan, kouluttamiseen ja materiaalin tuottamiseen. Työterveyslaitos, työsuojelurahasto sekä muut tutkimus- ja koulutuslaitokset ovat myös merkittäviä yhteistyötahoja. Näiden tahojen yhteistyöllä on säästetty omia resursseja sekä saatu ulkopuolista asiantuntemusta, näkyvyyttä ja vaikuttamista. Resurssit Kaikissa mukana olevissa teollisuusliitoissa on varattu resursseja työympäristöasioiden edunvalvontaan. Resurssit eri liitoissa ovat: Metalli 7, Sähkö 1, Puu 1, RautatL 1, VAAL 1 ja Kemia 1 + varahenkilö. Yhteensä 12 henkilöä. Liittojen organisaatiossa myös muut toimitsijat hoitavat työympäristöasioita. Työsuojelu- ja työympäristöasiantuntijat hoitavat myös muita edunvalvontatehtäviä.

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Hitsauksen standardit

Hitsauksen standardit Hitsauksen standardit Juha Kauppila Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry. 17.3.2016/JKa 1 Hitsauksen Standardit» Mikä on standardi» Standardin laadinta» Eri tasot» Kansallinen taso» Miksi hitsaus standardisoitu»

Lisätiedot

Miten ja missä standardeja laaditaan. Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry

Miten ja missä standardeja laaditaan. Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry Miten ja missä standardeja laaditaan Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry Esityksen sisältö Suomen kansallinen järjestelmä ja METSTA Kuka standardit laatii?

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain valiokunta

Kansainvälisten asiain valiokunta Mietintö 1 (5) Kansainvälisten asiain valiokunta Rauhantyö, kansainvälinen solidaarisuus ja ay-oikeudet Esitykset 4.1.1 4.1.14 Liitto vaikuttaa asevarustelukehitykseen ja rauhantyöhön kansainvälisissä

Lisätiedot

AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2017 Sivu 1 (5) VIESTINNÄN KESKUSLIITTO. Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5

AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2017 Sivu 1 (5) VIESTINNÄN KESKUSLIITTO. Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5 AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2017 Sivu 1 (5) AY- JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN KOULUTUS 2017 Viestintäalan toimihenkilöt ja tekniset toimihenkilöt Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Helsingin yliopiston työsuojelun yhteistoimintasopimus

Helsingin yliopiston työsuojelun yhteistoimintasopimus Helsingin yliopiston työsuojelun yhteistoimintasopimus Yleistä Työsuojelun yhteistoiminnasta on säädetty työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain (131/73) (valvontalaki)

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2012 Carita Bardakci 23.11.2011 1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 1. JOHDANTO JA TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Uudistunut verkosto työpaikan toimijoille!

Uudistunut verkosto työpaikan toimijoille! Suomen Tyky-verkostosta Työpaikkojen työhyvinvointiverkostoksi Uudistunut verkosto työpaikan toimijoille! 29.11.2011 Jaana Lerssi-Uskelin, Ttm Kehittämispäällikkö Verkostot - Verkottuminen Mikä on verkosto?

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 JOHDANTO Työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat ovat valmistelleet yhteistyössä Karkkilan kaupungin yhteistoimintasopimuksen selkeyttääkseen yhteistoiminnan

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet

Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet FINAS-akkreditointipalvelu Espoo 2013 ISBN 978-952-6682-01-3 1(6) Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun arviointiperiaatteen

Lisätiedot

7 SAK:n edustajakokouksen sopimuspoliittiset päätökset 7.1 Sopimuspolitiikan tavoitetila vuosikymmenen jälkipuoliskolla Onnistuneen sopimuspolitiikan ansiosta, jossa on yhteen sovitettu talousja työmarkkinapolitiikka,

Lisätiedot

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä 18.9.2014 Kuntoutuksen toimialayhdistys Mika Pekkonen Hallituksen puheenjohtaja 1 Kuntoutuksen toimialayhdistys o Perustettu maaliskuussa 2011 o o o

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

Työlainsäädäntö pähkinänkuoressa. Tarja Kröger Hallitusneuvos

Työlainsäädäntö pähkinänkuoressa. Tarja Kröger Hallitusneuvos Työlainsäädäntö pähkinänkuoressa Tarja Kröger Hallitusneuvos Suomalaisten työmarkkinoiden rakenne Työmarkkinoilla työskentelee työsuhteisia työntekijöitä valtion virkamiehiä kuntien viranhaltijoita seurakuntien

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5 AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2016 Sivu 1 (5) AY- JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN KOULUTUS 2016 Viestintäalan toimihenkilöt ja tekniset toimihenkilöt Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus

Lisätiedot

Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa. Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman

Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa. Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman Standardit - mistä kaikki sai alkunsa? Napoleonin taistelu Waterloossa

Lisätiedot

TYÖMARKKINAOSAPUOLET

TYÖMARKKINAOSAPUOLET TYÖMARKKINAOSAPUOLET SAK Jäsenliitot STTK Jäsenliitot AKAVA Jäsenliitot TT PT Kunta Valtio Kirkko VALTIO MIKÄ ON SAK? ETU- JA PAINOSTUSJÄRJESTÖ YHTEISKUNNALLINEN UUDISTUSLIIKE Tavoitteena kehittää palkansaajien

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Standardisoinnin merkitys tulevaisuudessa

Standardisoinnin merkitys tulevaisuudessa Standardisoinnin merkitys tulevaisuudessa FINAS-päivä 26.1.2017 Katri Valli Suomen Standardisoimisliitto SFS SFS ja sen rooli standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa koordinoi kansallista standardisointia

Lisätiedot

SOPIMUS HYVINVOINTIALAN LIITTO RY:N PERUSTAMISESTA

SOPIMUS HYVINVOINTIALAN LIITTO RY:N PERUSTAMISESTA SOPIMUS HYVINVOINTIALAN LIITTO RY:N PERUSTAMISESTA Sosiaalialan Työnantajat ry (myöhemmin Sosta) ja Terveyspalvelualan liitto ry (myöhemmin TPL) ovat selvittäneet liittojen toimintojen yhdistämistä ja

Lisätiedot

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry 1(6) SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Tellervo Tarko, AMKE ry Mikä on AMKE? Mikä on järjestö Ihmisten yhteenliittymä, joka on organisoitunut

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

LAMPPU kumppanuushanke Pieksämäen Omaishoitajat ry Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

LAMPPU kumppanuushanke Pieksämäen Omaishoitajat ry Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry LAMPPU kumppanuushanke 2012-2015 Pieksämäen Omaishoitajat ry Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry TAUSTA JA TARVE Työssäkäyvät omaishoitajat antavat kaksinkertaisen panoksen yhteiskunnalle Läheisensä

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE Tampereen Insinöörit ry 3.11.2014 Kolmivuotissuunnitelma 2015-2017 TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE 2015-2017 1.TOIMINTA-AJATUS Tampereen Insinöörit ry on ammattikuntaa yhdistävä

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 2011 Työmarkkinakatsaus 12.8.2011 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Ajankohtaista Hallitusohjelma kunta-alan ja työmarkkinoiden kannalta: Talouspolitiikan ja työmarkkinoiden koordinointi

Lisätiedot

Tietojen standardoinnin merkitys tietojärjestelmien integroinnissa

Tietojen standardoinnin merkitys tietojärjestelmien integroinnissa Tietojen standardoinnin merkitys tietojärjestelmien integroinnissa Pirjo-Liisa Penttilä Kehityspäällikkö ELATI ELATI- seminaarit 24.9.2008 Elintarviketalouden laatutietojärjestelmä verkosto ELATI ELATI

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit Teollisuuden toimintaa ohjaavat

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta

Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta Tuottajavastuuiltapäivä 2016 Tampere-talo 3.11.2016 Teemu Virtanen Johtava tuottajavastuuvalvoja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 31.10.2016 Pakkaukset

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Vaikuttaminen. Suomen CP-liitto vaikuttajana

Vaikuttaminen. Suomen CP-liitto vaikuttajana Suomen CP-liitto vaikuttajana Suomen CP-liiton kevätneuvottelupäivät 24.3.2012 Hotelli Scandic City Tampere Palvelupäällikkö Ilona Toljamo Suomen CP-liitto/Ilona Toljamo 24.3.2012 1 on viestintää, jonka

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Esittelyssä MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN Hevosalan kehittämisohjelma

Esittelyssä MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN Hevosalan kehittämisohjelma Esittelyssä MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN Hevosalan kehittämisohjelma Julkaistu 12.10.2012 Hevosalan yhteistyöseminaarissa Ypäjällä Hevostalouden tulevaisuuden näkymiä ja kehittämiskohteita Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0278(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0278(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 2016/0278(COD) 5.12.2016 LAUSUNTOLUONNOS työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta oikeudellisten asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna,

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna, Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus Pekka Linna, 3.6.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Perustetaan yhteistyöryhmä tukemaan opintohallinnon ja tietohallinnon vastuualueita

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Turvallisuusjohtaminen. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35

Turvallisuusjohtaminen. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Tampere 2002 Esipuhe Turvallisuusriskien hallinnasta ja johtamisesta

Lisätiedot

Sisältö: Tehtävät, rooli, asema, perustiedot työehtosopimuksesta, palkkausjärjestelmästä, työpaikkatoiminnasta ja paikallisista sopimuksista

Sisältö: Tehtävät, rooli, asema, perustiedot työehtosopimuksesta, palkkausjärjestelmästä, työpaikkatoiminnasta ja paikallisista sopimuksista KOULUTUSOHJELMA 2017 1 (6) KOULUTUS VUONNA 2017 - Nousu-liiton koulutus perustuu pitkälti henkilöstöedustajille suunnattuihin koulutuksiin. Osa koulutuksista on työaikana suoritettavaa yhdessä työnantajaliiton

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET 1. YLEISTÄ Opetusalan työtä säätelevät

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen Kaivosvesiverkosto Sulfator Oy Kaivosvesiverkosto, tarve Kaivosvedet ovat laaja kokonaisuus, joiden hallintaan liittyvä osaaminen ja tieto on hajautunutta Kaivokset ja kaivosprojektit joutuvat etsimään

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA 1 SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA 1. YLEISTÄ Työnantaja ja pääsopijajärjestöt tekivät sopimuksen yhteistoiminnan ja työsuojelun yhteistoiminnan kehittämisestä, toteuttamistavoista

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

KH liite n:o 2/ VALT liite n:o 2/

KH liite n:o 2/ VALT liite n:o 2/ KH liite n:o 2/4.12.2012 VALT liite n:o 2/13.12.2012 Sivu 2 / 5 1 VALIOKUNNAT Pudasjärven kaupungin valiokunnat osallistuvat kaupungin päätöksien valmisteluun valtuustolle, kaupunginhallitukselle tai virkamiehille.

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

STUL:N NEUVONTAPALVELUT

STUL:N NEUVONTAPALVELUT STUL:N NEUVONTAPALVELUT KUN TARVITSET LUOTETTAVIA NEUVOJA, SÄHKÖ- JA TELE- URAKOITSIJALIITON ASIANTUNTIJAT OVAT PALVELUKSESSASI. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry PL 55 (Harakantie 18 B) 02601 ESPOO

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna,

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna, Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut Pekka Linna, 2.9.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Opintohallinnon ja tietohallinnon verkostot päättivät 3.6.2014 perustaa yhteistyöryhmän tukemaan

Lisätiedot