LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 TEAM LIITTOPROJEKTI TYÖHYVINVOINTI, TYÖSUOJELU JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMINEN TYÖRYHMÄ LOPPURAPORTTI Työryhmän kokoonpano: Juha Pesola (pj.), Metallityöväen Liitto ry Irene Hämäläinen (varapj.), VAAL Pirkko Heikura, Puu- ja erityisalojen liitto ry Veijo Korhonen, Sähköalojen ammattiliitto ry Eero Maanoja, Sähköalojen ammattiliitto ry Kyösti Matikainen, Rautatieläisten Liitto ry Kari Mäkelä, Kemianliitto ry Juha Sutinen, henkilöstön edust., Metallityöväen Liitto ry Mari Kostamo, sihteeri, Metallityöväen Liitto ry Leena Koskinen, sihteeri, Metallityöväen Liitto ry Hallintojen edustajat: Pentti Iso-aho, Kemianliitto ry Raimo Kinisjärvi, Sähköalojen ammattiliitto ry Erkki Kuusikko, Metallityöväen Liitto ry Maarit Laitinen, Puu- ja erityisalojen liitto ry Hannu Mähönen, VAAL Teijo Paananen, Puu- ja erityisalojen liitto ry Arvo Pyykkö, Kemianliitto ry Kari Tervo, Rautatieläisten Liitto ry

2 - 1 - TIIVISTELMÄ Teollisuus on edelleen riskiala Suomessa. Tapaturmien ja ammattitautien lisäksi teollisuuden työympäristössä on edelleenkin lukuisa joukko fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Vaatimukset laadukkaasta työympäristöstä ovat kasvaneet. Puolet työpaikkojen luottamushenkilöistä hoitaa työympäristöasioita. Monissa selvityksissä on todettu, että hyvä työympäristö on palkan ohella erittäin merkityksellinen laatutekijä. Yhteenveto peruslinjauksista Uuden liiton työhyvinvoinnin, työsuojelun ja työelämän kehittämisen (myöhemmin tässä raportissa oheinen korvataan sanalla työympäristö) tarkoituksena on parantaa alan työpaikkojen työolosuhteita ja työ- ja ympäristöturvallisuutta sekä edistää jäsenten hyvinvointia ja elämänlaatua tukemalla, ohjaamalla ja kouluttamalla työpaikkojen työsuojeluaktiiveja ja luottamushenkilöitä vaikuttamalla yrityksiin, järjestöihin, valtiovaltaan ja Euroopan Unioniin sekä tiedotusvälineisiin osallistumalla säädösten ja normien valmisteluun kansallisella sekä kansainvälisellä tasolla yhteistyöllä ja sopimustoiminnalla työnantajaorganisaatioiden ja muiden sidosryhmien kanssa toteuttamalla erilaisia hankkeita ja kampanjoita Miten toiminta organisoidaan ja millä resursseilla Työympäristöasiat ovat osa liiton ydintehtäviä ja siten kiinteä osa uuden liiton edunvalvontaorganisaatiota. Työympäristötoiminta on tarkoituksenmukaista organisoida omaksi yksiköksi edunvalvonnan yhteyteen. Liiton tulee tarjota työympäristöön liittyviä uusia lisäpalveluita mm. työympäristöasioiden oma päivystyspuhelin, nopeat ajankohtaistiedotteet netissä yms. Tätä ja mahdollisimman joustavaa edunvalvontaa varten uudessa liitossa tulee olla riittävän suuri keskustoimistoon keskitetty työympäristöasioiden asiantuntijaryhmä. Keskustoimistossa tulee olla hyvä työsuojelu- ja työelämälainsäädännön sekä riskienhallinnan ja turvallisuusjohtamisen yleistuntemus sekä erityisosaamista mm. työhyvinvoinnista ja työyhteisöjen toiminnasta, kone- ja laiteturvallisuudesta, kemikaali- ja ympäristöturvallisuudesta, sähkö- ja energiaturvallisuudesta, työkyvyttömyysturvasta, tasa-arvosta sekä ammatillista osaamista terveydenhuollon ja sosiaaliturvan kysymysten hoitamista varten. Uudella liitolla tulee olla omaa asiantuntemusta ja kielitaitoa, jotta voidaan laajasti hyödyntää verkostoja. Uudella teollisuusliitolla tulee olla edustus kaikissa niissä kansallisissa elimissä, joissa alan työturvallisuutta ja sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä ja normitusta valmistellaan. Uuden liiton työympäristöasioita keskustoimistossa hoitaa 12 henkilöä. Keskustoimiston tehtävänä on jakaa resursseja joustavasti alueiden ja työpaikkojen edunvalvonnan tukemiseen. Aluepalvelukeskuksissa varmistetaan työsuojeluosaaminen muun edunvalvonnan yhteydessä ja sen tueksi nimetään työympäristöyksikköön oma vastuutoimitsija, joka voi tarpeen mukaan työskennellä alueella. Työympäristötoiminnan kehittämisen tueksi perustetaan työympäristön ja työelämän kehittämisen valiokunta.

3 - 2 - UUDEN LIITON PERUSLINJAUKSET Teollisuudessa on edelleen työympäristöhaittoja Tapaturmatilastojen mukaan vuonna 2005 sattui teollisuudessa työtapaturmaa. Työterveyslaitoksen työperäisten sairauksien rekisteriin kirjattiin pääasiassa teollisilta työpaikoilta 6774 ammattitautia. Työtapaturmien määrän lasku on pysähtynyt 2000-luvulla. Tapaturmien ja ammattitautien lisäksi teollisuuden työympäristössä on edelleenkin lukuisa joukko fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Teollisuus on edelleen riskiala Suomessa. Yhteenveto peruslinjauksista Uuden liiton työympäristötoiminnan tarkoituksena on parantaa alan työpaikkojen työolosuhteita ja työ- ja ympäristöturvallisuutta sekä edistää jäsenten hyvinvointia ja elämänlaatua. Tavoitteena tulee olla, että työsuojeluvaltuutettu on ennen kaikkea työpaikan kehittäjä tukemalla, ohjaamalla ja kouluttamalla työpaikkojen työsuojeluaktiiveja ja luottamushenkilöitä vaikuttamalla yrityksiin, järjestöihin, valtiovaltaan ja Euroopan Unioniin sekä tiedotusvälineisiin osallistumalla säädösten ja normien valmisteluun kansallisella sekä kansainvälisellä tasolla yhteistyöllä ja sopimustoiminnalla työnantajaorganisaatioiden ja muiden sidosryhmien kanssa toteuttamalla erilaisia hankkeita ja kampanjoita ASIANTUNTIJA-APU JA OSAAMISEN VARMISTAMINEN AVAINASEMASSA Työympäristöasiat ovat myös keskeisiä edunvalvonta-asioita ja osa uuden liiton ydintehtävistä. Pääosa liittojen työympäristön kehittämisen tehtävistä kohdistuu työpaikkaedunvalvonnan, lähinnä työsuojelutoiminnan organisoimiseen ja tukemiseen, kouluttamalla, tiedottamalla ja henkilökohtaisella neuvonnalla. Tämä tapahtuu kiinteässä yhteistyössä työpaikkojen, ammattiosastojen sekä liittojen järjestö- ja koulutustoiminnan kanssa. Koulutus, tiedotus ja neuvonta ovat liittojen työympäristötoiminnan keskeisiä kulmakiviä. Paras osaaminen tulee varmistaa laadukkaalla, kiinnostavalla ja mahdollisimman helposti tavoitettavalla toiminnalla Edellä mainittu osaamisen vahvistaminen edellyttää syvää ja laajaa asiantuntemusta ja osaamista liiton työympäristöasioita hoitavilta henkilöiltä. Liiton tulee tarjota työympäristöön liittyvän lisäpalvelun tuottamista työsuojeluvaltuutetuille, esim. oma päivystys, nopeat ajankohtaistiedotteet netissä yms. Tätä varten uudessa liitossa tulee olla riittävän suuri ja keskitetty työympäristöasioiden asiantuntijaryhmä. Kattavan palvelun tuottamiseksi myös aluepalvelukeskuksissa tulee olla riittävästi työympäristön asiantuntemusta, jota tuetaan keskustoimistosta.

4 - 3 - SOPIMUSTOIMINTA Taustaa Valtaosa työsuojelun normituksesta tapahtuu lakitasolla ja alempiasteisilla määräyksillä. Työehtosopimuksissa on osa työsuojeluasioita kirjattu SAK-TT yleissopimukseen ja sen alakohtaisiin sovelluksiin. Yleissopimukset pitävät pääosin sisällään mm. työsuojelun yhteistoiminnan, tehtävät, organisaation aseman sekä koulutuksen. Lisäksi eri alojen työehtosopimuksissa on kohtia, joissa on mm. sosiaalisia määräyksiä, määräyksiä kehittämistoiminnasta, työnantajan ja työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista, henkilösuojaimista, työ- ja suojavaatetuksesta, työterveyshuollosta ja työajoista. Keskitettyjen tulopoliittisten kokonaisratkaisujen yhteydessä on sovittu työympäristöön liittyvistä laki- yms. hankkeista. Muuttunut lainsäädäntö on edellyttänyt joidenkin asioiden kirjaamista myös työehtosopimuksiin, esim. työsuojelun valvontalain muutokset. Tämän johdosta sopimusmääräykset täsmentävät ja sitä kautta tehostavat työnantajan valvontavelvollisuutta. Eurooppa-tason ensimmäinen osapuolten välinen sopimus (kvartsipölyaltistuksen vähentäminen) koski työsuojeluasioita. Puolet työpaikkojen luottamushenkilöistä hoitaa työympäristöasioita Lähtökohtana sopimustoiminnalla on jäsenistön tarpeet. Parhaimpina asiantuntijoina on oma jäsenistö ja erityisesti työpaikkaorganisaatio. Puolet työpaikkojen luottamushenkilöistä työskentelee työsuojelutehtävissä Merkitys ja arvostus kasvavat Työympäristön kehittämistoiminnan merkitys ja arvostus on kasvanut kuluvalla vuosikymmenellä. Esimerkkinä näistä ovat nolla tapaturmaajattelun yleistyminen, työssä jaksamisen ja jatkamisen hankkeet, työympäristön laatujärjestelmät, työturvallisuuskortti sekä monet työmarkkinajärjestöjen yhteiset työturvallisuus- ja kehittämishankkeet. Ihmisten vaatimukset laadukkaasta työympäristöstä ovat kasvaneet. Monissa selvityksissä on todettu, että hyvä työympäristö on palkan ohella erittäin merkityksellinen laatutekijä. Selvitysmies Lauri Lyly on raportissaan listannut seikkoja siitä, mihin suuntaan tehtävien pitäisi tulevaisuudessa muuttua/kehittyä. Raportissa todetaan, että työmäärä tulee kasvamaan työpaikan sisäisessä kehittämistoiminnassa ja työolosuhdekysymyksissä. Neuvotteluihin osallistuminen ja neuvonta Neuvottelut on pääosin organisoitu sopimustoiminnan vastuualueen toimesta. Työympäristön asiantuntemusta itse neuvotteluryhmässä on vaihtelevasti. Asioiden merkityksen huomioonottaminen edellyttää näiden asioiden syvän asiantuntemuksen näkymistä myös itse neuvottelupöydässä. Työympäristötoiminta on tarkoituksenmukaista organisoida edunvalvonnan yhteyteen ja varsinaiseen neuvotteluprosessiin tulee osallistua myös työympäristön asiantuntijoita.

5 - 4 - Sopimustoiminnassa tulee panostaa erityisesti työsuojeluorganisaation toimintaedellytysten kehittämiseen. Yleissopimus tulee uudistaa vastaamaan teollisuusliittojen tarpeita. Sopimuksen tulee olla kaikille aloille yhteensopiva ja samalla kattaa myös ympäristöasiat. Neuvontaa tulkinnoista tulee parantaa ja erityisosaamista keskittää, sekä samalla ottaa huomioon työympäristön riittävä asiantuntemus. Työmarkkinajärjestöjen jatkuvan neuvottelun periaatteella tulee tähdätä uusiin työympäristöä parantaviin kehittämishankkeisiin. LAINSÄÄDÄNTÖÖN JA NORMEIHIN VAIKUTTAMINEN Yleistä Suomen työelämään ja työympäristöön vaikuttavat säädökset ja eritasoiset normit syntyvät tänä päivänä monilla tasoilla sekä erilaisia reittejä pitkin. Säädösvalmistelu myös kansainvälistyy. Lisäksi koneita, laitteita, kemikaaleja ja erilaisia hallintajärjestelmiä pyritään standardisoimaan maailmanlaajuisesti. Kansainvälistymisestä huolimatta Suomen lainsäädäntötyöllä voidaan vaikuttaa kansallisen työsuojelun tasoon. Maailmanlaajuiset normit Keskeisin työsuojeluasioita kansainvälisellä tasolla normittava yhteisö on YK:n alainen Kansainvälinen Työjärjestö ILO. Sillä on lähes 200 työelämää koskevaa sopimusta, joista merkittävä osa koskee työsuojelua. Myös YK:n puitteissa tehdään työtä, joka vaikuttaa työelämään ja työturvallisuuteen. Lisäksi OECD tuottaa paljon erilaisia jäsenmaita koskevia suosituksia. Maailmanlaajuisia standardisointiorganisaatioita on kolme: ISO, IEC ja ITU. Ne tuottavat valtavan määrän erilaisia standardeja, jotka vaikuttavat työturvallisuuteen. Euroopan Yhteisön normit Suomen nykyisen työturvallisuuslain ja sitä alempiasteisten säädösten perusta on kansallisessa säädöshistoriassa sekä yhä enemmän EYlainsäädännössä. Tänä päivänä merkittävä osa Suomen työsuojelulainsäädäntöön vaikuttavasta normituksesta tulee Euroopan Yhteisöstä. Eurooppalainen standardisointi Standardisoinnista on tullut osa eurooppalaista lainsäädäntörakennelmaa ns. uuden lähestymistavan (New Approach) myötä 1980-luvulta lähtien. Tällä tarkoitetaan sitä, että direktiiveillä annetaan koneita ja laitteita koskien vain oleelliset ja yleiset turvallisuusvaatimukset. Näitä täydennetään standardeilla, jotka määrittelevät ns. spesifikaatiot tarkemmin. Joissakin tapauksissa menettelyä käytetään myös työympäristöä säädeltäessä. Euroopassa toimii kolme standardisointiorganisaatiota: CEN, CENELEC ja ETSI. Kansallinen säädösvalmistelu Työolosuhteita ja niiden valvontaa koskevan normituksen osalta Suomella on vapaus tuottaa niin korkeatasoisia säädöksiä kuin poliittista tahtoa

6 - 5 - on. Lainsäädännön taso onkin ollut tähän asti Suomessa eurooppalaisittain keskimääräistä parempitasoista. Merkittävästi asiaan on varmasti vaikuttanut se, että työelämää koskeva normitus valmistellaan kolmikantaisesti. Tämä tapahtuu määräaikaisissa toimikunnissa ja työryhmissä tai pysyvissä neuvottelukunnissa. Työturvallisuuteen vaikuttavaa standardisointityötä tehdään myös kansallisella tasolla Suomen standardisoimisliitto SFS:n koordinoimana. Uudella teollisuusliitolla tulee olla edustus kaikissa niissä kansallisissa elimissä, joissa alan työturvallisuutta ja sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä ja normitusta valmistellaan Kansainväliseen työsuojeluun liittyvään normitukseen vaikuttamista tehostetaan lisäämällä resursseja ja tehostamalla yhteistyötä kansainvälisten ay-organisaatioiden kanssa, jota varten uudessa liitossa tulee olla myös kohtuullinen vieraiden kielten taito Standardisointiin varataan riittävät resurssit, jotta erityisesti Suomen kannalta merkityksellisiin hankkeisiin voidaan osallistua. Yhteistyötä EY-säädöksiin vaikuttamisen ja standardisoinnin alueella muiden Pohjoismaiden kanssa tehostetaan, koska esim. Ruotsin IF Metallilla on tähän monikertaiset resurssit. Sosiaalipolitiikka ja lakisääteisen työkyvyttömyys- ja sosiaaliturvan muutoksenhaku Sosiaalipolitiikan kenttä on laaja ja harjoitettavalla politiikalla on vaikutusta jokaisen elämään. Uusi liitto vaikuttaa harjoitettavaan sosiaalipolitiikkaan osallistumalla erilaisiin työryhmiin ja lakivalmisteluun ja tuomalla työntekijöiden erityisongelmia esiin. Sosiaalipoliittisia keinoja kehittämällä on turvattava työntekijäperheiden palkattomien jaksojen toimeentuloa, oli niihin syynä sitten työttömyys, perhevapaat, työkyvyttömyys tai eläke. Liitossa autetaan niin jäseniä kuin työpaikkojen luottamushenkilöitä työkyvyttömyys- ja sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä ja muutoksenhauissa: neuvotaan, tutkitaan valitusperusteita, tehdään yhdessä tai kirjoitetaan puolesta valtakirjalla. Näin turvataan jäsenten toimeentuloa erilaissa työkyvyttömyystilanteissa. Apua tarvitaan myös, koska jopa kolmanneksella työntekijöistä on arvioitu olevan jonkin asteinen luku- tai kirjoitushäiriö. Valitusten avulla vaikutetaan korvauskäytännön muodostumiseen erilaisten ammattitautien ja työtapaturmavammojen kohdalla. Myös yksittäisen työpaikan ja koko alan kannalta on tärkeää, että liitossa tiedetään millaisia terveyden uhkia esimerkiksi teollisuuden uudet, vasta käyttöönotetut kemikaalit tai työmenetelmät aiheuttavat. Liitossa tulee olla sosiaali- ja eläkepoliittista osaamista Liitossa tulee olla ammatillista osaamista terveydenhuollon ja sosiaaliturvan kysymysten hoitamista varten. Aluepalvelukeskuksiin koulutetaan ja perehdytetään henkilöitä hoitamaan mm. sosiaaliturvan muutoksenhakua.

7 - 6 - YHTEISTYÖ JA VERKOSTOISSA VAIKUTTAMINEN Työelämä ja siihen liittyvät ammattiyhdistystoiminnan kohdealueet ovat nykyisenlaisessa yhteiskunnassa pitkälle verkostoituneita ja toisiinsa kietoutuneita kokonaisuuksia. Näitä ovat myös työhyvinvointia, työsuojelua ja työelämän kaikinpuolista kehittämistä koskevat osa-alueet. Oma organisaatio Lähin ja tärkein yhteistyö-, toiminta- ja vaikuttamisen verkosto on liiton oma organisaatio. Ammattiyhdistys-, työmarkkina-, elinkeino- ja toimialajärjestöt Yhteistyössä muita palkansaajia edustavien järjestöjen kanssa voidaan saavuttaa laajaa vaikutusta yhdessä tarpeellisiksi koettuihin tavoitteisiin. Toimialajärjestöt suuntautuvat oman toimialansa kehittämiseen ilman työmarkkina- tai osapuoliriippuvuutta. Oman toimialansa kattavina edustajina niillä on yleensä vahva intressi myös työhyvinvoinnin ja työsuojelun kehittämiseen. Esimerkiksi standardointi ja sitä tekevät järjestöt. Työturvallisuuskeskus ja muut yhteisöt Keskeisen yhteistoimintaverkoston muodostavat Työturvallisuuskeskus ja sen yhteydessä toimivat työalatoimikunnat ja toimialaryhmät. Toiminta perustuu työmarkkinajärjestöjen sopimuksiin ja mukana ovat työntekijä-, toimihenkilö- ja työnantajajärjestöt. Toiminnan keskeisenä sisältönä on koulutus, tiedotus, erilaisten hankkeiden toteuttaminen ja työpaikkojen tukeminen työsuojelutoiminnassa. Muista yhteistyötahoista keskeisiä ovat työelämän eri osapuolten ylläpitämät opistot ja kurssikeskukset, Työterveyslaitos ja muut tutkimuslaitokset, yliopistot ja korkeakoulut. Viranomaiset ja vastaavat Työhyvinvoinnin edistämistä ja työsuojelua koskevan lainsäädännön ja muiden säädösten ja määräysten noudattamisen tehokas viranomaisvalvonta on työsuojelun perustavoitteen kannalta välttämätöntä. Yhteistyössä valvontaviranomaisten kanssa on mahdollista vaikuttaa valvonnan suuntaa ja voimakkuutta koskeviin suunnitelmiin. Yhteistyössä säädöksiä valmistelevissa elimissä voidaan vaikuttaa säädösten sisältöön tavoitteidenmukaisella tavalla. Kansainvälinen yhteistyö Ammattiliitot toimivat jo tällä hetkellä hyvin kansainvälistyneessä toimintaympäristössä ja kansainvälistyminen työelämän eri alueilla kiihtyy kaiken aikaa. Tällä hetkellä monet ja tulevaisuudessa lähes kaikki työhyvinvointiin ja työsuojeluun liittyvät säädökset, standardit, ohjeet ja suositukset sekä erilaiset kehittämishankkeet valmistellaan kansainvälisellä tasolla. Tehokas vaikuttaminen kotimaassa tulee edellyttämään voimakasta vaikuttamista kansainvälisellä tasolla. Kansainvälisten yhteistyömahdollisuuksien tehokas käyttäminen on keskeinen haaste ammattiyhdistystoiminnalle kokonaisuudessaan.

8 - 7 - Tavoitteidenmukaisten vaikutusten aikaansaamiseksi on osallistuttava vahvasti ja suunnitelmallisesti asianomaisiin verkostoihin ja muuhun niihin liittyvään yhteistyöhön. Uudessa liitossa on kiinnitettävä erityistä huomiota oman organisaation mahdollisimman tehokkaaseen ja joustavaan toimintaan. Samalla on huolehdittava, että riittävä jäsendemokratia toteutuu liiton toiminnan kaikilla tasoilla. Työnantajajärjestöjen ja työnantajatahoa edustavien elinkeinojärjestöjen kanssa on tarkoituksenmukaista asettaa yhteisiä työsuojelun ja elinkeinoelämän kehittämiseen liittyviä tavoitteita ja toimeenpanna tavoitteita toteuttavia hankkeita. Mitä osaamista tarvitaan liitossa ja mitkä asiat voidaan hoitaa yhdessä yhteistyöverkostojen kanssa? Uudella liitolla täytyy olla omaa asiantuntemusta jotta voidaan hyödyntää laajasti verkostoja. - työpaikkatoiminnan tukeminen ja kehittäminen - standardisointi (kansallinen ja kansainvälinen taso) - lainsäädännön ja sitä alemmanasteisten säädösten sekä ohjeiden valmistelu - erilaiset tutkimus- ja kehittämishankkeet - erilaisten hankkeiden ja kampanjoiden suunnittelu ja toteuttaminen - koulutus- ja tiedotusmateriaalien sisällön suunnittelu ja tuottaminen - koulutustoiminnan suunnittelu ja toteuttaminen - tiedottaminen ja tiedon hankinta - kansainvälinen vaikuttaminen Monia edellä lueteltuihin osa-alueisiin liittyviä tehtäviä voidaan valmistella ja toteuttaa yhteistyönä kansallisissa ja/tai kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa. Verkostoja ja niiden lyhenteet CEN = European Committee for Standardization CENELEC = European Committee for Electrotechnical Standardization GHS = Globally Harmonized System of Classification and Labelling of Chemicals =Kemikaalien luokituksen ja merkintöjen harmonisointia koskeva sopimus ETSI = European Telecommunications Standards Institute = Euroopan tietoliikenteen standardisointi-instituutti EU = Euroopan Unioni ETA = Euroopan talousalue EY = Euroopan Yhteisö IEC = International Electrotechnical Commission = Kansainvälinen sähkötekninen komissio ILO = International Labour Organisation = Kansainvälinen työjärjestö ISO = International Standards Organisation = Kansainvälinen standardisointiorganisaatio

9 - 8 - ITU KETSU MET OECD OHSAS POHTO REACH SESKO SFS STEK STNK SYKE TEM TENK TTN TUKES YK = International Telecommunication Union = Kansainvälinen viestintäliikenneliitto = Kemian työsuojeluneuvottelukunta = Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry = Organisation for Economic Co-operation and Develooment = Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö = Occupational health and safety management systems = Työterveyden ja turvallisuuden hallintajärjestelmä = Pohjois-Suomen teollisuusopisto = Registration, Evaluation and Authorisation of Chemicals = Kemikaalien rekisteröintiä, arviointia ja hyväksyntää koskeva asetus = Sähkö- ja elektroniikka-alan kansallinen standardointijärjestö = Suomen Standardisoimisliitto SFS ry = Sähköturvallisuuden edistämiskeskus ry = Sähköturvallisuuden neuvottelukunta = Suomen ympäristökeskus = Työ- ja elinkeinoministeriö = Turvallisuustekniikan neuvottelukunta = Työturvallisuussäännöksiä valmisteleva neuvottelukunta = Turvatekniikan keskus = Yhdistyneet Kansakunnat TYÖELÄMÄN KEHITTÄMINEN Työelämän kehittämisen tavoitteena on parantaa työyhteisöjen toimivuutta, tuloksellisuutta, johtamista, osaamista ja henkilöstön hyvinvointia. Liitossa tulee olla tietoa mm. siitä, miten työyhteisöjä johdetaan, miten yhteistyö toimii, miten osaamista ja palkitsemista kehitetään ja miten työelämän muutokseen voidaan jo ennakolta vaikuttaa. Työelämän kehittämiseen voidaan saada tukea monelta taholta, esimerkiksi erilaisilta ohjelmilta ja projekteilta. Välineitä työelämän kehittämiseen antavat myös suositukset ja sopimukset. Yhdenvertaisuus työelämässä Sukupuolten välisestä tasa-arvosta säädetään tasa-arvolaissa, mutta yhtä merkittävä laki työelämän kannalta on yhdenvertaisuuslaki. Myös työsopimuslaki kieltää syrjinnän ja yhteistoimintalaki takaa minimitason tasaarvoisen osallistumisen työpaikan asioihin. Yhteiskuntamme muuttuu yhä monikulttuurisemmaksi ja työpaikkatason on pysyttävä kehityksessä mukana. Näin ollen monimuotoisuuden ja kaikenlaisen tasa-arvon kunnioittamisesta on yrityksille tulevaisuudessa myös imagoetua. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen Tasapainoinen ja hyvinvoiva henkilöstö on yrityksen suurin voimavara ja paras tae tuottavuuden kehittymiseen. Työntekijän hyvinvointiin vaikuttaa työelämän lisäksi myös hänen elinpiirissään ja perhe-elämässään tapahtuvat asiat. Työlainsäädännössä säädetään perhevapaissa lähinnä lapsiperheitä koskettavista asioista ja vapaista. Ikääntyminen on huomioitu myös poissa-

10 olon pakottavasta perhesyistä. Työehtosopimuksissa on säädöksiä lähinnä vanhempainvapaista ja tilapäisestä hoitovapaasta palkallisen poissaolon perusteena. Myös omien vanhempien tai puolison hoitaminen tulisi saada samalla tavalla korvattavaksi Osaajien valtakunnallisen verkon rakentaminen on käynnistettävä uudessa liitossa Uuden liiton on tarjottava jäsenille ja edunvalvojille keinoja ja mahdollisuuksia vaikuttaa oman työn ja työympäristön kehittämiseen- Työpaikkojen kehittämistyötä tulee tarkastella myös alakohtaisesti huomioiden niiden sekä pienten- ja keskisuurten työpaikkojen erityisongelmat Tavoitteena tulee olla, että työsuojeluvaltuutettu on ennen kaikkea työpaikan kehittäjä Uuden liiton tulee panostaa sopimustoiminnassa ja lainsäädännön kehittämistyössä työntekijöiden mahdollisuuteen työ- ja perheelämän yhteensovittamisessa, esimerkiksi jäädä hoitamaan läheisiään kaikissa elämän vaiheissa. Tavoitteena tulee olla, että esim. työajat joustavat nimenomaan työntekijöiden elämäntilanteet huomioiden Uuden liiton työympäristötoiminnassa tulee olla resursseja tasaarvotoimitsijalle YMPÄRISTÖSUOJELU KESTÄVÄLLÄ POHJALLA Teollisuusliitoissa on yhtenäinen näkemys, että ympäristönsuojelulla ja työsuojelulla on vahva vuorovaikutus. Hyvä työhygienia vähentää ympäristökuormitusta sekä toisaalta ympäristön kannalta turvallisten prosessien ja kemikaalien käyttö vähentää työntekijöiden altistumista. Sertifioitujen ympäristöhallintajärjestelmien (ISO sarja) käyttö teollisuudessa lisääntyy. Laajassa mitassa ympäristönsuojelukysymykset liittyvät aina myös teollisuus- ja elinkeinopolitiikkaan. Ammattijärjestöt joutuvat kohtaamaan tilanteita ja muodostamaan kantansa hankkeisiin, joissa samanaikaisesti vaikutetaan elinkeinopolitiikkaan, työllisyyteen sekä työ- ja ympäristönsuojelun tasoon. Ammattijärjestöjen näkemyksillä ei vaikuteta vain nykyjäsenistön vaan myös tulevien jäsenten elinolosuhteisiin. Suurella teollisuuden ammattijärjestöllä tulee olla valmiutta vaikuttaa tasapainoisesti teollisuuden ympäristönsuojelukysymyksiin. Pääosin ympäristöasioiden hoito ja asiantuntijuuden hallinta on luontevinta hoitaa osana työelämän kehittämis- ja työsuojelutoimintaa varmistaen kuitenkin yhteistyön elinkeinopoliittisen edunvalvonnan kanssa. TYÖYMPÄRISTÖN JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISEN VALIOKUNTA Valiokunnan kokoonpanossa ensisijainen kriteeri on eri sektoreiden edustavuuden lisäksi työympäristö ja työelämän kehittämisen liittyvä asian-

11 tuntevuus. Valiokuntaan kuuluu työpaikoilta 19 varsinaista jäsentä varajäsenineen. Hallitus nimeää puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ja sektoreiden esityksestä valiokunnan jäsenet sekä vahvistaa toimenkuvan. Valiokunnan työskentelystä vastaa työympäristöyksikkö. Valiokuntaa muodostettaessa tulee välttää päällekkäisyyttä sektorijohtokuntien tehtävien kanssa. Valiokunnan tehtävänä on käsitellä yhteisiä työympäristöön ja työelämän kehittämiseen liittyviä kysymyksiä ja tuottaa työympäristöyksikön toimintaan liittyviä kehittämisehdotuksia sekä mm. sektorijohtokunnille työehtosopimustoiminnassa tarvittavaa aineistoa. työehtosopimusasiat (mm. työsuojelu, tasa-arvoasiat ym.) yhteistyö ja lainsäädäntöön vaikuttaminen tuottavuus-, ympäristö-, ja yritystalousasiat työhyvinvointi ja työssä jaksamisen työsuojeluorganisaation kehittäminen työelämän, työympäristön ja sosiaaliturvaan liittyvä kehitys palkkaperusteisen sosiaaliturvan vahvistaminen ja kehittäminen selvitykset ja tutkimukset liiton toimialoihin liittyvistä asioista pidemmän aikavälin työelämän, työsuojelun ja sosiaalialan tavoitteet esitykset työympäristöön ja sosiaaliturvaan liittyvästä koulutuksesta. MITEN TOIMINTA ORGANISOIDAAN JA MILLÄ RESURSSEILLA Työympäristöasiat ovat osa liiton ydintehtäviä ja siten kiinteä osa uuden liiton edunvalvontaorganisaatiota Lainsäädäntöön ja normeihin vaikuttaminen tulisi hoitaa keskusorganisaatiossa olevilla henkilöresursseilla. Keskustoimistossa tulee olla hyvä työsuojelu- ja työelämälainsäädännön sekä riskienhallinnan ja turvallisuusjohtamisen yleistuntemus sekä erityisosaamista mm. työhyvinvoinnista ja työyhteisöjen toiminnasta, kone- ja laiteturvallisuudesta, kemikaali- ja ympäristöturvallisuudesta, sähkö- ja energiaturvallisuudesta, työkyvyttömyysturvasta, tasa-arvosta sekä ammatillista osaamista terveydenhuollon ja sosiaaliturvan kysymysten hoitamista varten Uuden liiton työympäristöasioita hoitaa omassa yksikössä 12 henkilöä. Nykyisin edellä kuvatulla toimintalohkolla resurssit ovat kuudessa liitossa suuremmat. Synergia- ja muiden etujen takia henkilöstömäärän vähentyminen ei vaikuta edunvalvonnan tasoon. Aluepalvelukeskuksissa varmistetaan työsuojeluosaaminen muun edunvalvonnan yhteydessä. Kuhunkin aluepalvelukeskukseen tulee yhden toimitsijan toimenkuvaan liittää työympäristöasiat. Jokaisen aluepalvelukeskuksen tueksi nimetään työympäristöyksikköön oma vastuutoimitsija, joka voi tarpeen mukaan työskennellä alueella. Lisäksi keskustoimistosta on mahdollisuus tukea alueita ja jakaa joustavasti resursseja niille. Työympäristöasioiden hoitaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä liiton edunvalvontaorganisaation kanssa, sekä liiton laki-, koulutus-, tiedotus yms. resurssien hyödyntämistä.

12 Uuden liiton mahdollisuudet ja uhat + Tehokkaampi vaikuttaminen lainsäädäntöön ja normeihin kansallisella ja kansainvälisellä tasolla + Suuri yhteiskunnallinen vaikutusvalta ja vahvempi sopijaosapuoli + Palvelupisteitä tulee lähemmäksi työpaikkoja ja sitä kautta enemmän välittömiä kontakteja + Parempi erityispalvelujen tuottamisen mahdollisuus työsuojeluhenkilöille (esim. työympäristöasioiden oma päivystyspuhelin) + Laaja osaaminen saman katon alla ja koko organisaation hyödynnettävissä Henkilöstöresurssien rajallisuudesta johtuen alakohtaisen erityisosaamisen varmistaminen on haasteellista. Miten yksittäinen jäsen saa äänensä kuuluviin ja tulee huomioiduksi? KUVAUS NYKYTILASTA Osaaminen ja toimintaedellytykset olleet avainasemassa Pääosa liittojen työympäristötoiminnan tehtävistä kohdistuu työpaikkaedunvalvonnan, lähinnä työsuojeluorganisaation tukemiseen, kouluttamalla, tiedottamalla ja henkilökohtaisella neuvonnalla. Tämä tapahtuu useasti kiinteässä yhteistyössä työpaikkojen, ammattiosastojen sekä liittojen järjestö- ja koulutustoiminnan kanssa. Liittojen kaiken edunvalvonnan keskiössä on luottamus- ja työsuojeluhenkilöiden toimintaedellytysten ja oikeuksien jatkuva kehittäminen sopimustoiminnalla ja lainsäädäntöön vaikuttamalla. Koulutus, tiedotus ja neuvonta ovat liittojen työympäristötoiminnan keskeisiä kulmakiviä. Aktiivista työympäristötoimintaa on tuettu ja jäsenten asiantuntemusta on hyödynnetty erilaissa työryhmissä ja jaostoissa. Kehittämistoimintaa tuettu erilaisin hankkein Työhyvinvoinnin edellytysten luominen ja työelämän laadun kehittämisen saaminen jokapäiväiseksi toiminnaksi on ollut työpaikkatasolla haasteellista. Erot työpaikkojen välillä ovat suuret johtuen osaamisen tasosta ja asenteista. Työpaikkojen pirstoutumisen ja verkottumisen seurauksena on muodostunut yhä suurempi kynnys lisätä työsuojeluun ja kehittämistoimintaan suunnattuja panostuksia.

13 SAK:n selvityksen mukaan työsuojeluvaltuutetut käyttävät noin neljänneksen työsuojelutoimintaan käytetystä ajasta työpaikan kehittämiseen. Työpaikkatasoisen kehittämistoiminnan tueksi liitot ovat pyrkineen saamaan apua monelta taholta mm. erilaisten projektien ja kehittämisohjelmien kautta. Kehittämisohjelmia on yhä enenevässä määrin toteutettu yhteistyössä viranomaisten, tutkimuslaitosten ja työnantajajärjestöjen kanssa. Valtakunnallisesti laajin hanke on ollut teollisuuden yhteisille työpaikoille tuotettu työturvallisuuskortti. Vaikuttaminen sopimustoimintaan ja lainsäädäntöön Vaikuttaminen lainsäädännön ja alempiasteisten säädösten muotoutumiseen tapahtuu sitä varten nimetyissä toimikunnissa, työryhmissä sekä taustaryhmissä. Tavallisesti alempiasteisten työsuojelunormien valmistelu tapahtuu pysyvissä neuvottelukunnissa. Pääosa lainsäädännön valmistelusta on tapahtunut keskusjärjestöjen toimesta. Teollisuuden ammattijärjestöjen osuus näissä työryhmissä ja muissa valmisteluelimissä on kuitenkin ollut merkittävä erityisesti silloin, kun on tarvittu syvällistä alakohtaista osaamista. Sosiaaliturvaan vaikuttaminen ja erityisesti sen muutoksenhaku on organisoitu eri liitoissa osaksi tai kokonaan yleiseen edunvalvontaan, työsuojelutoimintaan tai lakipalveluun. Työehtosopimusneuvottelut on pääosin organisoitu sopimustoiminnan vastuualueen toimesta. Varsinaisessa neuvotteluprosessissa on työsuojelun asiantuntemusta hyödynnetty eri vaiheissa. Eri liittojen toiminnassa on vaikutettu niin, että yhteistyö työnantajapuolen kanssa järjestö- ja työpaikkatasolla kehittyisi ja laajenisi. Tähän toimintaan on resursoitu yhä enemmän voimavaroja. Työympäristönormien valmisteluun vaikuttaminen on tapahtunut kansallisen tason lisäksi myös kansainvälisiä verkostoja ja vaikuttamiskanavia hyödyntäen. Vaikuttaminen ja yhteistyö ovat tapahtuneet erityisesti pohjoismaisella ja EU-tasolla. Resurssit esimerkiksi standardien valmisteluun ovat kuitenkin kaikissa liitoissa olleet niukat.

14 Verkottuminen ja verkostoissa toiminen Läheisin yhteistyö-, toiminta- ja vaikuttamisen verkosto on oma organisaatio sekä yhteistyö muiden palkansaajajärjestöjen, erityisesti SAK:n kanssa. Vuorovaikutus ja yhteistyö työsuojeluhallinnon ja muiden viranomaistahojen kanssa on työympäristöasioissa aktiivista ja monipuolista. Vaikuttaminen kansainvälisissä verkostoissa ja elimissä on ollut tarkoituksenmukaista, mutta määrältään vaihtelevaa. Työturvallisuuskeskus on tarjonnut monipuolisen mahdollisuuden vaikuttaa teollisuuden ja sen eri toimialojen yhteistyöhön, kehittämistoimintaan, kouluttamiseen ja materiaalin tuottamiseen. Työterveyslaitos, työsuojelurahasto sekä muut tutkimus- ja koulutuslaitokset ovat myös merkittäviä yhteistyötahoja. Näiden tahojen yhteistyöllä on säästetty omia resursseja sekä saatu ulkopuolista asiantuntemusta, näkyvyyttä ja vaikuttamista. Resurssit Kaikissa mukana olevissa teollisuusliitoissa on varattu resursseja työympäristöasioiden edunvalvontaan. Resurssit eri liitoissa ovat: Metalli 7, Sähkö 1, Puu 1, RautatL 1, VAAL 1 ja Kemia 1 + varahenkilö. Yhteensä 12 henkilöä. Liittojen organisaatiossa myös muut toimitsijat hoitavat työympäristöasioita. Työsuojelu- ja työympäristöasiantuntijat hoitavat myös muita edunvalvontatehtäviä.