LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOPPURAPORTTI 31.3.2008"

Transkriptio

1 TEAM LIITTOPROJEKTI TYÖHYVINVOINTI, TYÖSUOJELU JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMINEN TYÖRYHMÄ LOPPURAPORTTI Työryhmän kokoonpano: Juha Pesola (pj.), Metallityöväen Liitto ry Irene Hämäläinen (varapj.), VAAL Pirkko Heikura, Puu- ja erityisalojen liitto ry Veijo Korhonen, Sähköalojen ammattiliitto ry Eero Maanoja, Sähköalojen ammattiliitto ry Kyösti Matikainen, Rautatieläisten Liitto ry Kari Mäkelä, Kemianliitto ry Juha Sutinen, henkilöstön edust., Metallityöväen Liitto ry Mari Kostamo, sihteeri, Metallityöväen Liitto ry Leena Koskinen, sihteeri, Metallityöväen Liitto ry Hallintojen edustajat: Pentti Iso-aho, Kemianliitto ry Raimo Kinisjärvi, Sähköalojen ammattiliitto ry Erkki Kuusikko, Metallityöväen Liitto ry Maarit Laitinen, Puu- ja erityisalojen liitto ry Hannu Mähönen, VAAL Teijo Paananen, Puu- ja erityisalojen liitto ry Arvo Pyykkö, Kemianliitto ry Kari Tervo, Rautatieläisten Liitto ry

2 - 1 - TIIVISTELMÄ Teollisuus on edelleen riskiala Suomessa. Tapaturmien ja ammattitautien lisäksi teollisuuden työympäristössä on edelleenkin lukuisa joukko fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Vaatimukset laadukkaasta työympäristöstä ovat kasvaneet. Puolet työpaikkojen luottamushenkilöistä hoitaa työympäristöasioita. Monissa selvityksissä on todettu, että hyvä työympäristö on palkan ohella erittäin merkityksellinen laatutekijä. Yhteenveto peruslinjauksista Uuden liiton työhyvinvoinnin, työsuojelun ja työelämän kehittämisen (myöhemmin tässä raportissa oheinen korvataan sanalla työympäristö) tarkoituksena on parantaa alan työpaikkojen työolosuhteita ja työ- ja ympäristöturvallisuutta sekä edistää jäsenten hyvinvointia ja elämänlaatua tukemalla, ohjaamalla ja kouluttamalla työpaikkojen työsuojeluaktiiveja ja luottamushenkilöitä vaikuttamalla yrityksiin, järjestöihin, valtiovaltaan ja Euroopan Unioniin sekä tiedotusvälineisiin osallistumalla säädösten ja normien valmisteluun kansallisella sekä kansainvälisellä tasolla yhteistyöllä ja sopimustoiminnalla työnantajaorganisaatioiden ja muiden sidosryhmien kanssa toteuttamalla erilaisia hankkeita ja kampanjoita Miten toiminta organisoidaan ja millä resursseilla Työympäristöasiat ovat osa liiton ydintehtäviä ja siten kiinteä osa uuden liiton edunvalvontaorganisaatiota. Työympäristötoiminta on tarkoituksenmukaista organisoida omaksi yksiköksi edunvalvonnan yhteyteen. Liiton tulee tarjota työympäristöön liittyviä uusia lisäpalveluita mm. työympäristöasioiden oma päivystyspuhelin, nopeat ajankohtaistiedotteet netissä yms. Tätä ja mahdollisimman joustavaa edunvalvontaa varten uudessa liitossa tulee olla riittävän suuri keskustoimistoon keskitetty työympäristöasioiden asiantuntijaryhmä. Keskustoimistossa tulee olla hyvä työsuojelu- ja työelämälainsäädännön sekä riskienhallinnan ja turvallisuusjohtamisen yleistuntemus sekä erityisosaamista mm. työhyvinvoinnista ja työyhteisöjen toiminnasta, kone- ja laiteturvallisuudesta, kemikaali- ja ympäristöturvallisuudesta, sähkö- ja energiaturvallisuudesta, työkyvyttömyysturvasta, tasa-arvosta sekä ammatillista osaamista terveydenhuollon ja sosiaaliturvan kysymysten hoitamista varten. Uudella liitolla tulee olla omaa asiantuntemusta ja kielitaitoa, jotta voidaan laajasti hyödyntää verkostoja. Uudella teollisuusliitolla tulee olla edustus kaikissa niissä kansallisissa elimissä, joissa alan työturvallisuutta ja sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä ja normitusta valmistellaan. Uuden liiton työympäristöasioita keskustoimistossa hoitaa 12 henkilöä. Keskustoimiston tehtävänä on jakaa resursseja joustavasti alueiden ja työpaikkojen edunvalvonnan tukemiseen. Aluepalvelukeskuksissa varmistetaan työsuojeluosaaminen muun edunvalvonnan yhteydessä ja sen tueksi nimetään työympäristöyksikköön oma vastuutoimitsija, joka voi tarpeen mukaan työskennellä alueella. Työympäristötoiminnan kehittämisen tueksi perustetaan työympäristön ja työelämän kehittämisen valiokunta.

3 - 2 - UUDEN LIITON PERUSLINJAUKSET Teollisuudessa on edelleen työympäristöhaittoja Tapaturmatilastojen mukaan vuonna 2005 sattui teollisuudessa työtapaturmaa. Työterveyslaitoksen työperäisten sairauksien rekisteriin kirjattiin pääasiassa teollisilta työpaikoilta 6774 ammattitautia. Työtapaturmien määrän lasku on pysähtynyt 2000-luvulla. Tapaturmien ja ammattitautien lisäksi teollisuuden työympäristössä on edelleenkin lukuisa joukko fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Teollisuus on edelleen riskiala Suomessa. Yhteenveto peruslinjauksista Uuden liiton työympäristötoiminnan tarkoituksena on parantaa alan työpaikkojen työolosuhteita ja työ- ja ympäristöturvallisuutta sekä edistää jäsenten hyvinvointia ja elämänlaatua. Tavoitteena tulee olla, että työsuojeluvaltuutettu on ennen kaikkea työpaikan kehittäjä tukemalla, ohjaamalla ja kouluttamalla työpaikkojen työsuojeluaktiiveja ja luottamushenkilöitä vaikuttamalla yrityksiin, järjestöihin, valtiovaltaan ja Euroopan Unioniin sekä tiedotusvälineisiin osallistumalla säädösten ja normien valmisteluun kansallisella sekä kansainvälisellä tasolla yhteistyöllä ja sopimustoiminnalla työnantajaorganisaatioiden ja muiden sidosryhmien kanssa toteuttamalla erilaisia hankkeita ja kampanjoita ASIANTUNTIJA-APU JA OSAAMISEN VARMISTAMINEN AVAINASEMASSA Työympäristöasiat ovat myös keskeisiä edunvalvonta-asioita ja osa uuden liiton ydintehtävistä. Pääosa liittojen työympäristön kehittämisen tehtävistä kohdistuu työpaikkaedunvalvonnan, lähinnä työsuojelutoiminnan organisoimiseen ja tukemiseen, kouluttamalla, tiedottamalla ja henkilökohtaisella neuvonnalla. Tämä tapahtuu kiinteässä yhteistyössä työpaikkojen, ammattiosastojen sekä liittojen järjestö- ja koulutustoiminnan kanssa. Koulutus, tiedotus ja neuvonta ovat liittojen työympäristötoiminnan keskeisiä kulmakiviä. Paras osaaminen tulee varmistaa laadukkaalla, kiinnostavalla ja mahdollisimman helposti tavoitettavalla toiminnalla Edellä mainittu osaamisen vahvistaminen edellyttää syvää ja laajaa asiantuntemusta ja osaamista liiton työympäristöasioita hoitavilta henkilöiltä. Liiton tulee tarjota työympäristöön liittyvän lisäpalvelun tuottamista työsuojeluvaltuutetuille, esim. oma päivystys, nopeat ajankohtaistiedotteet netissä yms. Tätä varten uudessa liitossa tulee olla riittävän suuri ja keskitetty työympäristöasioiden asiantuntijaryhmä. Kattavan palvelun tuottamiseksi myös aluepalvelukeskuksissa tulee olla riittävästi työympäristön asiantuntemusta, jota tuetaan keskustoimistosta.

4 - 3 - SOPIMUSTOIMINTA Taustaa Valtaosa työsuojelun normituksesta tapahtuu lakitasolla ja alempiasteisilla määräyksillä. Työehtosopimuksissa on osa työsuojeluasioita kirjattu SAK-TT yleissopimukseen ja sen alakohtaisiin sovelluksiin. Yleissopimukset pitävät pääosin sisällään mm. työsuojelun yhteistoiminnan, tehtävät, organisaation aseman sekä koulutuksen. Lisäksi eri alojen työehtosopimuksissa on kohtia, joissa on mm. sosiaalisia määräyksiä, määräyksiä kehittämistoiminnasta, työnantajan ja työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista, henkilösuojaimista, työ- ja suojavaatetuksesta, työterveyshuollosta ja työajoista. Keskitettyjen tulopoliittisten kokonaisratkaisujen yhteydessä on sovittu työympäristöön liittyvistä laki- yms. hankkeista. Muuttunut lainsäädäntö on edellyttänyt joidenkin asioiden kirjaamista myös työehtosopimuksiin, esim. työsuojelun valvontalain muutokset. Tämän johdosta sopimusmääräykset täsmentävät ja sitä kautta tehostavat työnantajan valvontavelvollisuutta. Eurooppa-tason ensimmäinen osapuolten välinen sopimus (kvartsipölyaltistuksen vähentäminen) koski työsuojeluasioita. Puolet työpaikkojen luottamushenkilöistä hoitaa työympäristöasioita Lähtökohtana sopimustoiminnalla on jäsenistön tarpeet. Parhaimpina asiantuntijoina on oma jäsenistö ja erityisesti työpaikkaorganisaatio. Puolet työpaikkojen luottamushenkilöistä työskentelee työsuojelutehtävissä Merkitys ja arvostus kasvavat Työympäristön kehittämistoiminnan merkitys ja arvostus on kasvanut kuluvalla vuosikymmenellä. Esimerkkinä näistä ovat nolla tapaturmaajattelun yleistyminen, työssä jaksamisen ja jatkamisen hankkeet, työympäristön laatujärjestelmät, työturvallisuuskortti sekä monet työmarkkinajärjestöjen yhteiset työturvallisuus- ja kehittämishankkeet. Ihmisten vaatimukset laadukkaasta työympäristöstä ovat kasvaneet. Monissa selvityksissä on todettu, että hyvä työympäristö on palkan ohella erittäin merkityksellinen laatutekijä. Selvitysmies Lauri Lyly on raportissaan listannut seikkoja siitä, mihin suuntaan tehtävien pitäisi tulevaisuudessa muuttua/kehittyä. Raportissa todetaan, että työmäärä tulee kasvamaan työpaikan sisäisessä kehittämistoiminnassa ja työolosuhdekysymyksissä. Neuvotteluihin osallistuminen ja neuvonta Neuvottelut on pääosin organisoitu sopimustoiminnan vastuualueen toimesta. Työympäristön asiantuntemusta itse neuvotteluryhmässä on vaihtelevasti. Asioiden merkityksen huomioonottaminen edellyttää näiden asioiden syvän asiantuntemuksen näkymistä myös itse neuvottelupöydässä. Työympäristötoiminta on tarkoituksenmukaista organisoida edunvalvonnan yhteyteen ja varsinaiseen neuvotteluprosessiin tulee osallistua myös työympäristön asiantuntijoita.

5 - 4 - Sopimustoiminnassa tulee panostaa erityisesti työsuojeluorganisaation toimintaedellytysten kehittämiseen. Yleissopimus tulee uudistaa vastaamaan teollisuusliittojen tarpeita. Sopimuksen tulee olla kaikille aloille yhteensopiva ja samalla kattaa myös ympäristöasiat. Neuvontaa tulkinnoista tulee parantaa ja erityisosaamista keskittää, sekä samalla ottaa huomioon työympäristön riittävä asiantuntemus. Työmarkkinajärjestöjen jatkuvan neuvottelun periaatteella tulee tähdätä uusiin työympäristöä parantaviin kehittämishankkeisiin. LAINSÄÄDÄNTÖÖN JA NORMEIHIN VAIKUTTAMINEN Yleistä Suomen työelämään ja työympäristöön vaikuttavat säädökset ja eritasoiset normit syntyvät tänä päivänä monilla tasoilla sekä erilaisia reittejä pitkin. Säädösvalmistelu myös kansainvälistyy. Lisäksi koneita, laitteita, kemikaaleja ja erilaisia hallintajärjestelmiä pyritään standardisoimaan maailmanlaajuisesti. Kansainvälistymisestä huolimatta Suomen lainsäädäntötyöllä voidaan vaikuttaa kansallisen työsuojelun tasoon. Maailmanlaajuiset normit Keskeisin työsuojeluasioita kansainvälisellä tasolla normittava yhteisö on YK:n alainen Kansainvälinen Työjärjestö ILO. Sillä on lähes 200 työelämää koskevaa sopimusta, joista merkittävä osa koskee työsuojelua. Myös YK:n puitteissa tehdään työtä, joka vaikuttaa työelämään ja työturvallisuuteen. Lisäksi OECD tuottaa paljon erilaisia jäsenmaita koskevia suosituksia. Maailmanlaajuisia standardisointiorganisaatioita on kolme: ISO, IEC ja ITU. Ne tuottavat valtavan määrän erilaisia standardeja, jotka vaikuttavat työturvallisuuteen. Euroopan Yhteisön normit Suomen nykyisen työturvallisuuslain ja sitä alempiasteisten säädösten perusta on kansallisessa säädöshistoriassa sekä yhä enemmän EYlainsäädännössä. Tänä päivänä merkittävä osa Suomen työsuojelulainsäädäntöön vaikuttavasta normituksesta tulee Euroopan Yhteisöstä. Eurooppalainen standardisointi Standardisoinnista on tullut osa eurooppalaista lainsäädäntörakennelmaa ns. uuden lähestymistavan (New Approach) myötä 1980-luvulta lähtien. Tällä tarkoitetaan sitä, että direktiiveillä annetaan koneita ja laitteita koskien vain oleelliset ja yleiset turvallisuusvaatimukset. Näitä täydennetään standardeilla, jotka määrittelevät ns. spesifikaatiot tarkemmin. Joissakin tapauksissa menettelyä käytetään myös työympäristöä säädeltäessä. Euroopassa toimii kolme standardisointiorganisaatiota: CEN, CENELEC ja ETSI. Kansallinen säädösvalmistelu Työolosuhteita ja niiden valvontaa koskevan normituksen osalta Suomella on vapaus tuottaa niin korkeatasoisia säädöksiä kuin poliittista tahtoa

6 - 5 - on. Lainsäädännön taso onkin ollut tähän asti Suomessa eurooppalaisittain keskimääräistä parempitasoista. Merkittävästi asiaan on varmasti vaikuttanut se, että työelämää koskeva normitus valmistellaan kolmikantaisesti. Tämä tapahtuu määräaikaisissa toimikunnissa ja työryhmissä tai pysyvissä neuvottelukunnissa. Työturvallisuuteen vaikuttavaa standardisointityötä tehdään myös kansallisella tasolla Suomen standardisoimisliitto SFS:n koordinoimana. Uudella teollisuusliitolla tulee olla edustus kaikissa niissä kansallisissa elimissä, joissa alan työturvallisuutta ja sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä ja normitusta valmistellaan Kansainväliseen työsuojeluun liittyvään normitukseen vaikuttamista tehostetaan lisäämällä resursseja ja tehostamalla yhteistyötä kansainvälisten ay-organisaatioiden kanssa, jota varten uudessa liitossa tulee olla myös kohtuullinen vieraiden kielten taito Standardisointiin varataan riittävät resurssit, jotta erityisesti Suomen kannalta merkityksellisiin hankkeisiin voidaan osallistua. Yhteistyötä EY-säädöksiin vaikuttamisen ja standardisoinnin alueella muiden Pohjoismaiden kanssa tehostetaan, koska esim. Ruotsin IF Metallilla on tähän monikertaiset resurssit. Sosiaalipolitiikka ja lakisääteisen työkyvyttömyys- ja sosiaaliturvan muutoksenhaku Sosiaalipolitiikan kenttä on laaja ja harjoitettavalla politiikalla on vaikutusta jokaisen elämään. Uusi liitto vaikuttaa harjoitettavaan sosiaalipolitiikkaan osallistumalla erilaisiin työryhmiin ja lakivalmisteluun ja tuomalla työntekijöiden erityisongelmia esiin. Sosiaalipoliittisia keinoja kehittämällä on turvattava työntekijäperheiden palkattomien jaksojen toimeentuloa, oli niihin syynä sitten työttömyys, perhevapaat, työkyvyttömyys tai eläke. Liitossa autetaan niin jäseniä kuin työpaikkojen luottamushenkilöitä työkyvyttömyys- ja sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä ja muutoksenhauissa: neuvotaan, tutkitaan valitusperusteita, tehdään yhdessä tai kirjoitetaan puolesta valtakirjalla. Näin turvataan jäsenten toimeentuloa erilaissa työkyvyttömyystilanteissa. Apua tarvitaan myös, koska jopa kolmanneksella työntekijöistä on arvioitu olevan jonkin asteinen luku- tai kirjoitushäiriö. Valitusten avulla vaikutetaan korvauskäytännön muodostumiseen erilaisten ammattitautien ja työtapaturmavammojen kohdalla. Myös yksittäisen työpaikan ja koko alan kannalta on tärkeää, että liitossa tiedetään millaisia terveyden uhkia esimerkiksi teollisuuden uudet, vasta käyttöönotetut kemikaalit tai työmenetelmät aiheuttavat. Liitossa tulee olla sosiaali- ja eläkepoliittista osaamista Liitossa tulee olla ammatillista osaamista terveydenhuollon ja sosiaaliturvan kysymysten hoitamista varten. Aluepalvelukeskuksiin koulutetaan ja perehdytetään henkilöitä hoitamaan mm. sosiaaliturvan muutoksenhakua.

7 - 6 - YHTEISTYÖ JA VERKOSTOISSA VAIKUTTAMINEN Työelämä ja siihen liittyvät ammattiyhdistystoiminnan kohdealueet ovat nykyisenlaisessa yhteiskunnassa pitkälle verkostoituneita ja toisiinsa kietoutuneita kokonaisuuksia. Näitä ovat myös työhyvinvointia, työsuojelua ja työelämän kaikinpuolista kehittämistä koskevat osa-alueet. Oma organisaatio Lähin ja tärkein yhteistyö-, toiminta- ja vaikuttamisen verkosto on liiton oma organisaatio. Ammattiyhdistys-, työmarkkina-, elinkeino- ja toimialajärjestöt Yhteistyössä muita palkansaajia edustavien järjestöjen kanssa voidaan saavuttaa laajaa vaikutusta yhdessä tarpeellisiksi koettuihin tavoitteisiin. Toimialajärjestöt suuntautuvat oman toimialansa kehittämiseen ilman työmarkkina- tai osapuoliriippuvuutta. Oman toimialansa kattavina edustajina niillä on yleensä vahva intressi myös työhyvinvoinnin ja työsuojelun kehittämiseen. Esimerkiksi standardointi ja sitä tekevät järjestöt. Työturvallisuuskeskus ja muut yhteisöt Keskeisen yhteistoimintaverkoston muodostavat Työturvallisuuskeskus ja sen yhteydessä toimivat työalatoimikunnat ja toimialaryhmät. Toiminta perustuu työmarkkinajärjestöjen sopimuksiin ja mukana ovat työntekijä-, toimihenkilö- ja työnantajajärjestöt. Toiminnan keskeisenä sisältönä on koulutus, tiedotus, erilaisten hankkeiden toteuttaminen ja työpaikkojen tukeminen työsuojelutoiminnassa. Muista yhteistyötahoista keskeisiä ovat työelämän eri osapuolten ylläpitämät opistot ja kurssikeskukset, Työterveyslaitos ja muut tutkimuslaitokset, yliopistot ja korkeakoulut. Viranomaiset ja vastaavat Työhyvinvoinnin edistämistä ja työsuojelua koskevan lainsäädännön ja muiden säädösten ja määräysten noudattamisen tehokas viranomaisvalvonta on työsuojelun perustavoitteen kannalta välttämätöntä. Yhteistyössä valvontaviranomaisten kanssa on mahdollista vaikuttaa valvonnan suuntaa ja voimakkuutta koskeviin suunnitelmiin. Yhteistyössä säädöksiä valmistelevissa elimissä voidaan vaikuttaa säädösten sisältöön tavoitteidenmukaisella tavalla. Kansainvälinen yhteistyö Ammattiliitot toimivat jo tällä hetkellä hyvin kansainvälistyneessä toimintaympäristössä ja kansainvälistyminen työelämän eri alueilla kiihtyy kaiken aikaa. Tällä hetkellä monet ja tulevaisuudessa lähes kaikki työhyvinvointiin ja työsuojeluun liittyvät säädökset, standardit, ohjeet ja suositukset sekä erilaiset kehittämishankkeet valmistellaan kansainvälisellä tasolla. Tehokas vaikuttaminen kotimaassa tulee edellyttämään voimakasta vaikuttamista kansainvälisellä tasolla. Kansainvälisten yhteistyömahdollisuuksien tehokas käyttäminen on keskeinen haaste ammattiyhdistystoiminnalle kokonaisuudessaan.

8 - 7 - Tavoitteidenmukaisten vaikutusten aikaansaamiseksi on osallistuttava vahvasti ja suunnitelmallisesti asianomaisiin verkostoihin ja muuhun niihin liittyvään yhteistyöhön. Uudessa liitossa on kiinnitettävä erityistä huomiota oman organisaation mahdollisimman tehokkaaseen ja joustavaan toimintaan. Samalla on huolehdittava, että riittävä jäsendemokratia toteutuu liiton toiminnan kaikilla tasoilla. Työnantajajärjestöjen ja työnantajatahoa edustavien elinkeinojärjestöjen kanssa on tarkoituksenmukaista asettaa yhteisiä työsuojelun ja elinkeinoelämän kehittämiseen liittyviä tavoitteita ja toimeenpanna tavoitteita toteuttavia hankkeita. Mitä osaamista tarvitaan liitossa ja mitkä asiat voidaan hoitaa yhdessä yhteistyöverkostojen kanssa? Uudella liitolla täytyy olla omaa asiantuntemusta jotta voidaan hyödyntää laajasti verkostoja. - työpaikkatoiminnan tukeminen ja kehittäminen - standardisointi (kansallinen ja kansainvälinen taso) - lainsäädännön ja sitä alemmanasteisten säädösten sekä ohjeiden valmistelu - erilaiset tutkimus- ja kehittämishankkeet - erilaisten hankkeiden ja kampanjoiden suunnittelu ja toteuttaminen - koulutus- ja tiedotusmateriaalien sisällön suunnittelu ja tuottaminen - koulutustoiminnan suunnittelu ja toteuttaminen - tiedottaminen ja tiedon hankinta - kansainvälinen vaikuttaminen Monia edellä lueteltuihin osa-alueisiin liittyviä tehtäviä voidaan valmistella ja toteuttaa yhteistyönä kansallisissa ja/tai kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa. Verkostoja ja niiden lyhenteet CEN = European Committee for Standardization CENELEC = European Committee for Electrotechnical Standardization GHS = Globally Harmonized System of Classification and Labelling of Chemicals =Kemikaalien luokituksen ja merkintöjen harmonisointia koskeva sopimus ETSI = European Telecommunications Standards Institute = Euroopan tietoliikenteen standardisointi-instituutti EU = Euroopan Unioni ETA = Euroopan talousalue EY = Euroopan Yhteisö IEC = International Electrotechnical Commission = Kansainvälinen sähkötekninen komissio ILO = International Labour Organisation = Kansainvälinen työjärjestö ISO = International Standards Organisation = Kansainvälinen standardisointiorganisaatio

9 - 8 - ITU KETSU MET OECD OHSAS POHTO REACH SESKO SFS STEK STNK SYKE TEM TENK TTN TUKES YK = International Telecommunication Union = Kansainvälinen viestintäliikenneliitto = Kemian työsuojeluneuvottelukunta = Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry = Organisation for Economic Co-operation and Develooment = Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö = Occupational health and safety management systems = Työterveyden ja turvallisuuden hallintajärjestelmä = Pohjois-Suomen teollisuusopisto = Registration, Evaluation and Authorisation of Chemicals = Kemikaalien rekisteröintiä, arviointia ja hyväksyntää koskeva asetus = Sähkö- ja elektroniikka-alan kansallinen standardointijärjestö = Suomen Standardisoimisliitto SFS ry = Sähköturvallisuuden edistämiskeskus ry = Sähköturvallisuuden neuvottelukunta = Suomen ympäristökeskus = Työ- ja elinkeinoministeriö = Turvallisuustekniikan neuvottelukunta = Työturvallisuussäännöksiä valmisteleva neuvottelukunta = Turvatekniikan keskus = Yhdistyneet Kansakunnat TYÖELÄMÄN KEHITTÄMINEN Työelämän kehittämisen tavoitteena on parantaa työyhteisöjen toimivuutta, tuloksellisuutta, johtamista, osaamista ja henkilöstön hyvinvointia. Liitossa tulee olla tietoa mm. siitä, miten työyhteisöjä johdetaan, miten yhteistyö toimii, miten osaamista ja palkitsemista kehitetään ja miten työelämän muutokseen voidaan jo ennakolta vaikuttaa. Työelämän kehittämiseen voidaan saada tukea monelta taholta, esimerkiksi erilaisilta ohjelmilta ja projekteilta. Välineitä työelämän kehittämiseen antavat myös suositukset ja sopimukset. Yhdenvertaisuus työelämässä Sukupuolten välisestä tasa-arvosta säädetään tasa-arvolaissa, mutta yhtä merkittävä laki työelämän kannalta on yhdenvertaisuuslaki. Myös työsopimuslaki kieltää syrjinnän ja yhteistoimintalaki takaa minimitason tasaarvoisen osallistumisen työpaikan asioihin. Yhteiskuntamme muuttuu yhä monikulttuurisemmaksi ja työpaikkatason on pysyttävä kehityksessä mukana. Näin ollen monimuotoisuuden ja kaikenlaisen tasa-arvon kunnioittamisesta on yrityksille tulevaisuudessa myös imagoetua. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen Tasapainoinen ja hyvinvoiva henkilöstö on yrityksen suurin voimavara ja paras tae tuottavuuden kehittymiseen. Työntekijän hyvinvointiin vaikuttaa työelämän lisäksi myös hänen elinpiirissään ja perhe-elämässään tapahtuvat asiat. Työlainsäädännössä säädetään perhevapaissa lähinnä lapsiperheitä koskettavista asioista ja vapaista. Ikääntyminen on huomioitu myös poissa-

10 olon pakottavasta perhesyistä. Työehtosopimuksissa on säädöksiä lähinnä vanhempainvapaista ja tilapäisestä hoitovapaasta palkallisen poissaolon perusteena. Myös omien vanhempien tai puolison hoitaminen tulisi saada samalla tavalla korvattavaksi Osaajien valtakunnallisen verkon rakentaminen on käynnistettävä uudessa liitossa Uuden liiton on tarjottava jäsenille ja edunvalvojille keinoja ja mahdollisuuksia vaikuttaa oman työn ja työympäristön kehittämiseen- Työpaikkojen kehittämistyötä tulee tarkastella myös alakohtaisesti huomioiden niiden sekä pienten- ja keskisuurten työpaikkojen erityisongelmat Tavoitteena tulee olla, että työsuojeluvaltuutettu on ennen kaikkea työpaikan kehittäjä Uuden liiton tulee panostaa sopimustoiminnassa ja lainsäädännön kehittämistyössä työntekijöiden mahdollisuuteen työ- ja perheelämän yhteensovittamisessa, esimerkiksi jäädä hoitamaan läheisiään kaikissa elämän vaiheissa. Tavoitteena tulee olla, että esim. työajat joustavat nimenomaan työntekijöiden elämäntilanteet huomioiden Uuden liiton työympäristötoiminnassa tulee olla resursseja tasaarvotoimitsijalle YMPÄRISTÖSUOJELU KESTÄVÄLLÄ POHJALLA Teollisuusliitoissa on yhtenäinen näkemys, että ympäristönsuojelulla ja työsuojelulla on vahva vuorovaikutus. Hyvä työhygienia vähentää ympäristökuormitusta sekä toisaalta ympäristön kannalta turvallisten prosessien ja kemikaalien käyttö vähentää työntekijöiden altistumista. Sertifioitujen ympäristöhallintajärjestelmien (ISO sarja) käyttö teollisuudessa lisääntyy. Laajassa mitassa ympäristönsuojelukysymykset liittyvät aina myös teollisuus- ja elinkeinopolitiikkaan. Ammattijärjestöt joutuvat kohtaamaan tilanteita ja muodostamaan kantansa hankkeisiin, joissa samanaikaisesti vaikutetaan elinkeinopolitiikkaan, työllisyyteen sekä työ- ja ympäristönsuojelun tasoon. Ammattijärjestöjen näkemyksillä ei vaikuteta vain nykyjäsenistön vaan myös tulevien jäsenten elinolosuhteisiin. Suurella teollisuuden ammattijärjestöllä tulee olla valmiutta vaikuttaa tasapainoisesti teollisuuden ympäristönsuojelukysymyksiin. Pääosin ympäristöasioiden hoito ja asiantuntijuuden hallinta on luontevinta hoitaa osana työelämän kehittämis- ja työsuojelutoimintaa varmistaen kuitenkin yhteistyön elinkeinopoliittisen edunvalvonnan kanssa. TYÖYMPÄRISTÖN JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISEN VALIOKUNTA Valiokunnan kokoonpanossa ensisijainen kriteeri on eri sektoreiden edustavuuden lisäksi työympäristö ja työelämän kehittämisen liittyvä asian-

11 tuntevuus. Valiokuntaan kuuluu työpaikoilta 19 varsinaista jäsentä varajäsenineen. Hallitus nimeää puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ja sektoreiden esityksestä valiokunnan jäsenet sekä vahvistaa toimenkuvan. Valiokunnan työskentelystä vastaa työympäristöyksikkö. Valiokuntaa muodostettaessa tulee välttää päällekkäisyyttä sektorijohtokuntien tehtävien kanssa. Valiokunnan tehtävänä on käsitellä yhteisiä työympäristöön ja työelämän kehittämiseen liittyviä kysymyksiä ja tuottaa työympäristöyksikön toimintaan liittyviä kehittämisehdotuksia sekä mm. sektorijohtokunnille työehtosopimustoiminnassa tarvittavaa aineistoa. työehtosopimusasiat (mm. työsuojelu, tasa-arvoasiat ym.) yhteistyö ja lainsäädäntöön vaikuttaminen tuottavuus-, ympäristö-, ja yritystalousasiat työhyvinvointi ja työssä jaksamisen työsuojeluorganisaation kehittäminen työelämän, työympäristön ja sosiaaliturvaan liittyvä kehitys palkkaperusteisen sosiaaliturvan vahvistaminen ja kehittäminen selvitykset ja tutkimukset liiton toimialoihin liittyvistä asioista pidemmän aikavälin työelämän, työsuojelun ja sosiaalialan tavoitteet esitykset työympäristöön ja sosiaaliturvaan liittyvästä koulutuksesta. MITEN TOIMINTA ORGANISOIDAAN JA MILLÄ RESURSSEILLA Työympäristöasiat ovat osa liiton ydintehtäviä ja siten kiinteä osa uuden liiton edunvalvontaorganisaatiota Lainsäädäntöön ja normeihin vaikuttaminen tulisi hoitaa keskusorganisaatiossa olevilla henkilöresursseilla. Keskustoimistossa tulee olla hyvä työsuojelu- ja työelämälainsäädännön sekä riskienhallinnan ja turvallisuusjohtamisen yleistuntemus sekä erityisosaamista mm. työhyvinvoinnista ja työyhteisöjen toiminnasta, kone- ja laiteturvallisuudesta, kemikaali- ja ympäristöturvallisuudesta, sähkö- ja energiaturvallisuudesta, työkyvyttömyysturvasta, tasa-arvosta sekä ammatillista osaamista terveydenhuollon ja sosiaaliturvan kysymysten hoitamista varten Uuden liiton työympäristöasioita hoitaa omassa yksikössä 12 henkilöä. Nykyisin edellä kuvatulla toimintalohkolla resurssit ovat kuudessa liitossa suuremmat. Synergia- ja muiden etujen takia henkilöstömäärän vähentyminen ei vaikuta edunvalvonnan tasoon. Aluepalvelukeskuksissa varmistetaan työsuojeluosaaminen muun edunvalvonnan yhteydessä. Kuhunkin aluepalvelukeskukseen tulee yhden toimitsijan toimenkuvaan liittää työympäristöasiat. Jokaisen aluepalvelukeskuksen tueksi nimetään työympäristöyksikköön oma vastuutoimitsija, joka voi tarpeen mukaan työskennellä alueella. Lisäksi keskustoimistosta on mahdollisuus tukea alueita ja jakaa joustavasti resursseja niille. Työympäristöasioiden hoitaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä liiton edunvalvontaorganisaation kanssa, sekä liiton laki-, koulutus-, tiedotus yms. resurssien hyödyntämistä.

12 Uuden liiton mahdollisuudet ja uhat + Tehokkaampi vaikuttaminen lainsäädäntöön ja normeihin kansallisella ja kansainvälisellä tasolla + Suuri yhteiskunnallinen vaikutusvalta ja vahvempi sopijaosapuoli + Palvelupisteitä tulee lähemmäksi työpaikkoja ja sitä kautta enemmän välittömiä kontakteja + Parempi erityispalvelujen tuottamisen mahdollisuus työsuojeluhenkilöille (esim. työympäristöasioiden oma päivystyspuhelin) + Laaja osaaminen saman katon alla ja koko organisaation hyödynnettävissä Henkilöstöresurssien rajallisuudesta johtuen alakohtaisen erityisosaamisen varmistaminen on haasteellista. Miten yksittäinen jäsen saa äänensä kuuluviin ja tulee huomioiduksi? KUVAUS NYKYTILASTA Osaaminen ja toimintaedellytykset olleet avainasemassa Pääosa liittojen työympäristötoiminnan tehtävistä kohdistuu työpaikkaedunvalvonnan, lähinnä työsuojeluorganisaation tukemiseen, kouluttamalla, tiedottamalla ja henkilökohtaisella neuvonnalla. Tämä tapahtuu useasti kiinteässä yhteistyössä työpaikkojen, ammattiosastojen sekä liittojen järjestö- ja koulutustoiminnan kanssa. Liittojen kaiken edunvalvonnan keskiössä on luottamus- ja työsuojeluhenkilöiden toimintaedellytysten ja oikeuksien jatkuva kehittäminen sopimustoiminnalla ja lainsäädäntöön vaikuttamalla. Koulutus, tiedotus ja neuvonta ovat liittojen työympäristötoiminnan keskeisiä kulmakiviä. Aktiivista työympäristötoimintaa on tuettu ja jäsenten asiantuntemusta on hyödynnetty erilaissa työryhmissä ja jaostoissa. Kehittämistoimintaa tuettu erilaisin hankkein Työhyvinvoinnin edellytysten luominen ja työelämän laadun kehittämisen saaminen jokapäiväiseksi toiminnaksi on ollut työpaikkatasolla haasteellista. Erot työpaikkojen välillä ovat suuret johtuen osaamisen tasosta ja asenteista. Työpaikkojen pirstoutumisen ja verkottumisen seurauksena on muodostunut yhä suurempi kynnys lisätä työsuojeluun ja kehittämistoimintaan suunnattuja panostuksia.

13 SAK:n selvityksen mukaan työsuojeluvaltuutetut käyttävät noin neljänneksen työsuojelutoimintaan käytetystä ajasta työpaikan kehittämiseen. Työpaikkatasoisen kehittämistoiminnan tueksi liitot ovat pyrkineen saamaan apua monelta taholta mm. erilaisten projektien ja kehittämisohjelmien kautta. Kehittämisohjelmia on yhä enenevässä määrin toteutettu yhteistyössä viranomaisten, tutkimuslaitosten ja työnantajajärjestöjen kanssa. Valtakunnallisesti laajin hanke on ollut teollisuuden yhteisille työpaikoille tuotettu työturvallisuuskortti. Vaikuttaminen sopimustoimintaan ja lainsäädäntöön Vaikuttaminen lainsäädännön ja alempiasteisten säädösten muotoutumiseen tapahtuu sitä varten nimetyissä toimikunnissa, työryhmissä sekä taustaryhmissä. Tavallisesti alempiasteisten työsuojelunormien valmistelu tapahtuu pysyvissä neuvottelukunnissa. Pääosa lainsäädännön valmistelusta on tapahtunut keskusjärjestöjen toimesta. Teollisuuden ammattijärjestöjen osuus näissä työryhmissä ja muissa valmisteluelimissä on kuitenkin ollut merkittävä erityisesti silloin, kun on tarvittu syvällistä alakohtaista osaamista. Sosiaaliturvaan vaikuttaminen ja erityisesti sen muutoksenhaku on organisoitu eri liitoissa osaksi tai kokonaan yleiseen edunvalvontaan, työsuojelutoimintaan tai lakipalveluun. Työehtosopimusneuvottelut on pääosin organisoitu sopimustoiminnan vastuualueen toimesta. Varsinaisessa neuvotteluprosessissa on työsuojelun asiantuntemusta hyödynnetty eri vaiheissa. Eri liittojen toiminnassa on vaikutettu niin, että yhteistyö työnantajapuolen kanssa järjestö- ja työpaikkatasolla kehittyisi ja laajenisi. Tähän toimintaan on resursoitu yhä enemmän voimavaroja. Työympäristönormien valmisteluun vaikuttaminen on tapahtunut kansallisen tason lisäksi myös kansainvälisiä verkostoja ja vaikuttamiskanavia hyödyntäen. Vaikuttaminen ja yhteistyö ovat tapahtuneet erityisesti pohjoismaisella ja EU-tasolla. Resurssit esimerkiksi standardien valmisteluun ovat kuitenkin kaikissa liitoissa olleet niukat.

14 Verkottuminen ja verkostoissa toiminen Läheisin yhteistyö-, toiminta- ja vaikuttamisen verkosto on oma organisaatio sekä yhteistyö muiden palkansaajajärjestöjen, erityisesti SAK:n kanssa. Vuorovaikutus ja yhteistyö työsuojeluhallinnon ja muiden viranomaistahojen kanssa on työympäristöasioissa aktiivista ja monipuolista. Vaikuttaminen kansainvälisissä verkostoissa ja elimissä on ollut tarkoituksenmukaista, mutta määrältään vaihtelevaa. Työturvallisuuskeskus on tarjonnut monipuolisen mahdollisuuden vaikuttaa teollisuuden ja sen eri toimialojen yhteistyöhön, kehittämistoimintaan, kouluttamiseen ja materiaalin tuottamiseen. Työterveyslaitos, työsuojelurahasto sekä muut tutkimus- ja koulutuslaitokset ovat myös merkittäviä yhteistyötahoja. Näiden tahojen yhteistyöllä on säästetty omia resursseja sekä saatu ulkopuolista asiantuntemusta, näkyvyyttä ja vaikuttamista. Resurssit Kaikissa mukana olevissa teollisuusliitoissa on varattu resursseja työympäristöasioiden edunvalvontaan. Resurssit eri liitoissa ovat: Metalli 7, Sähkö 1, Puu 1, RautatL 1, VAAL 1 ja Kemia 1 + varahenkilö. Yhteensä 12 henkilöä. Liittojen organisaatiossa myös muut toimitsijat hoitavat työympäristöasioita. Työsuojelu- ja työympäristöasiantuntijat hoitavat myös muita edunvalvontatehtäviä.

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN STANDARDEIHIN FORUM 2014 4.11. 2014

NÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN STANDARDEIHIN FORUM 2014 4.11. 2014 NÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN STANDARDEIHIN FORUM 2014 4.11. 2014 1 FORUM tapahtumat: Pitkä perinne, monipuolisia ja ajankohtaisia teemoja 2006 Standardeilla menestystä liiketoimintaan 2007 Hyödy standardeista

Lisätiedot

TuTa tutkimus- ja. -seminaarin avaus. Leo Suomaa

TuTa tutkimus- ja. -seminaarin avaus. Leo Suomaa TuTa tutkimus- ja kehitysohjelma 2007-20092009 -seminaarin avaus Leo Suomaa Tikkurila 1.10.2009 10 Tuottavuus ja työturvallisuus kehittyvät käsi kädessä (Laitinen & kumpp.) 2 2009 LSuo Palkansaajien kuolemaan

Lisätiedot

Tukea kehittämishankkeisiin - Työsuojelurahasto

Tukea kehittämishankkeisiin - Työsuojelurahasto Tukea kehittämishankkeisiin - Työsuojelurahasto Rauno Hanhela Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille Tampere 27.5.2015 Rauno Hanhela 25.5.2015 Työsuojelurahaston kehittämisavustus Työsuojelurahaston

Lisätiedot

Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere

Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere Mitä on standardisointi? > Standardisointi on yhteisten ohjeiden ja toimintatapojen laatimista helpottamaan

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 16.12.2009 1 (13)

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 16.12.2009 1 (13) KESKUSJÄRJESTÖ 16.12.2009 1 (13) EK - SAK -KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2010 Luottamusmiesten peruskurssi (5 päivää ja 3 päivää) 1. 25.01. 29.01. Yleinen 2. 01.02. 05.02. Kemianliitto

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 (12) SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 15.11.2010

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 (12) SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 15.11.2010 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 (12) EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2011 Luottamusmiesten peruskurssi (5 pv, 3 pv, 3+2 pv) 1. 24.01. 28.01. Auto- ja Kuljetusalan

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK ja kemianteollisuuden oppilaitosyhteistyöhanke

Työturvallisuuskeskus TTK ja kemianteollisuuden oppilaitosyhteistyöhanke Työturvallisuuskeskus TTK ja kemianteollisuuden oppilaitosyhteistyöhanke Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Prosessiteollisuuden kesäkoulutuspäivät Uusikaupunki 2.6.2015 Petri Pakkanen Taustatietoja

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 11.11.2013

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 11.11.2013 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2014 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 20.01. 22.01. Rakennusliitto 1. jakso (Tampere,

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin palvelut

Työhyvinvoinnin palvelut Työhyvinvoinnin palvelut Tilanne ja suunnitelmat nyt Toiminta vuonna 2010 40-vuotisjuhlavuosi, hieno tilaisuus Taloudellinen tulos oli hyvä Toiminnallisesti kiireinen ja laadullisesti hyvä vuosi Koulutus

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain valiokunta

Kansainvälisten asiain valiokunta Mietintö 1 (5) Kansainvälisten asiain valiokunta Rauhantyö, kansainvälinen solidaarisuus ja ay-oikeudet Esitykset 4.1.1 4.1.14 Liitto vaikuttaa asevarustelukehitykseen ja rauhantyöhön kansainvälisissä

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Työturvallisuuskeskus TTK Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin TTK tuottaa ja välittää Työyhteisöjen kehittämiseen tarvittavaa tietoa ja osaamista kouluttamalla tiedottamalla kehitys- ja tietopalveluilla

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskuksen Parempi työ kevätseminaari 8.4.2013, Helsinki. Verkosta voimaa- ammattiliittona TTK:n toiminnassa

Työturvallisuuskeskuksen Parempi työ kevätseminaari 8.4.2013, Helsinki. Verkosta voimaa- ammattiliittona TTK:n toiminnassa Työturvallisuuskeskuksen Parempi työ kevätseminaari 8.4.2013, Helsinki Verkosta voimaa- ammattiliittona TTK:n toiminnassa Työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Tarja Korkalainen p. 0500-504120 tarja.korkalainen@proliitto.fi

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA 1 YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA KAUPPAKAMARI Työskentelemme elinvoimaisen Suomen puolesta. Suomi ilman hyvinvoivia yrityksiä on Suomi ilman hyvinvointia. Keskuskauppakamari ja 19 alueellista kauppakamaria,

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Puheenvuoron lähtökohtana on työsuojeluviranomaisen tilannearvio ja painotukset 3.5.2013 1 Työsuojeluviranomaisen toiminnan lähtökohdat

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Työturvallisuuskeskus TTK Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Taustatietoja Perustettu 1.4.1970 Liikevaihto n. 5,9 miljoonaa euroa Päärahoitus 3,1 miljoonaa euroa tapaturmavakuutusmaksuista TSR:n kautta

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä?

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos HAKU HANKKEEN SEMINAARI Helsinki 26.5.2010 Ahtelan työelämäryhmän eväät Tausta

Lisätiedot

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Finanssialan Keskusliitto ja Vakuutusväen Liitto ovat sopineet vuoden 2012 palkalliset koulutukset. Oikeus osallistua koulutukseen määräytyy vakuutusalan

Lisätiedot

Sähköalan standardisoinnin tausta ja perusperiaatteet. Tapani Nurmi SESKO ry

Sähköalan standardisoinnin tausta ja perusperiaatteet. Tapani Nurmi SESKO ry Sähköalan standardisoinnin tausta ja perusperiaatteet Tapani Nurmi SESKO ry Mikä on standardi? standardi on toistuvaan tapaukseen tarkoitettu yhdenmukainen ratkaisu esimerkkejä: paperikoot (A4, A5), sulakkeet

Lisätiedot

Apuvälineiden standardit tutuiksi 13.10.2015

Apuvälineiden standardit tutuiksi 13.10.2015 Apuvälineiden standardit tutuiksi 13.10.2015 Apuvälineiden standardisointi Standardisointipäällikkö, Pertti Isoniemi, YTL 13.10.2015 1 Yleinen Teollisuusliitto YTL Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsenliitto

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

TTK Työhyvinvointipalvelut

TTK Työhyvinvointipalvelut TTK Työhyvinvointipalvelut Työelämäryhmän esitys Työhyvinvoinnin palvelukeskus TTK:een Työpaikkojen tarpeita varten luodaan Työturvallisuuskeskuksen yhteyteen työhyvinvoinnin palvelukeskus, joka tarjoaa

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Työntekijöiden oikeus turvalliseen työympäristöön ja sen kehittämiseen

Lisätiedot

Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki

Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Eurooppalainen standardisointi Eri julkaisuvaihtoehdot standardi vai jokin muu standardisointijulkaisu

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 20.11.2014

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 20.11.2014 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK - SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2015 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 26.01. 30.01. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

TEAM-liittoprojektin tutkimustyöryhmän loppuraportti Työryhmän jäsenet

TEAM-liittoprojektin tutkimustyöryhmän loppuraportti Työryhmän jäsenet Metalliliitto/Tutkimus/JA 27.3.2008 1 TEAM-liittoprojektin tutkimustyöryhmän loppuraportti Työryhmän jäsenet Jorma Antila, pj Kari Sairo, sihteeri Raimo Virtanen David Seligson Seppo Talli Timo Rautarinta

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Hyvät työolot tehdään yhdessä. Tavoitteita työsuojelutoiminnalle

Hyvät työolot tehdään yhdessä. Tavoitteita työsuojelutoiminnalle Hyvät työolot tehdään yhdessä Tavoitteita työsuojelutoiminnalle Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Edunvalvontaosasto Työympäristö- ja yhteistoimintasektori 3/2008 Anne Mironen, Raija Pääkkönen,

Lisätiedot

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007 Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu LAKI TYÖSUOJELUN VALVONNASTA JA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA (44/2006, 701/2006) Laissa säädetään menettelystä

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK

Työturvallisuuskeskus TTK Työturvallisuuskeskus TTK Taustatietoja Perustettu 1.4.1970 Liikevaihto n. 5,9 miljoonaa euroa TSR:n toiminta-avustus 3,1 miljoonaa euroa Toiminnan rahoitus pääosin tapaturmavakuutusmaksuilla Työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Edunvalvontajaoston perinteinen tehtävä on toimia ammattiosaston

Lisätiedot

Standardisointi tutuksi opiskelijoille 18.9.2007 Kokemäenjokilaakson ammattiopisto Antti Karppinen, SFS

Standardisointi tutuksi opiskelijoille 18.9.2007 Kokemäenjokilaakson ammattiopisto Antti Karppinen, SFS STANDARDISOINTI JA TIETOLÄHTEET Standardisointi tutuksi opiskelijoille 18.9.2007 Kokemäenjokilaakson ammattiopisto Antti Karppinen, SFS 1 Esitys 19.8.2007 1. Mitä standardisointi on Miksi standardeja laaditaan

Lisätiedot

Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa. Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman

Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa. Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman Standardit - mistä kaikki sai alkunsa? Napoleonin taistelu Waterloossa

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Edunvalvontajaoston perinteinen tehtävä on toimia ammattiosaston

Lisätiedot

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta TUKES ENTISTÄ LAAJEMPI TUOTEVALVONNAN KESKUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti toimintansa

Lisätiedot

TYÖMARKKINAOSAPUOLET

TYÖMARKKINAOSAPUOLET TYÖMARKKINAOSAPUOLET SAK Jäsenliitot STTK Jäsenliitot AKAVA Jäsenliitot TT PT Kunta Valtio Kirkko VALTIO MIKÄ ON SAK? ETU- JA PAINOSTUSJÄRJESTÖ YHTEISKUNNALLINEN UUDISTUSLIIKE Tavoitteena kehittää palkansaajien

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

METSTA Kansallisten standardisointikomiteoiden toimintasäännöt

METSTA Kansallisten standardisointikomiteoiden toimintasäännöt Hyväksytty 8.11.2012 Päivitetty 01.04.2014 METSTA Kansallisten standardisointikomiteoiden toimintasäännöt 1. Kansallinen standardisointikomitea [2.2.2(4); 1.6.2(1); 1.4.2(1, 3, 4); 2.3.2(1)] Kansallisen

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

ISO/DIS 45001 kommenttipuheenvuoro

ISO/DIS 45001 kommenttipuheenvuoro ISO/DIS 45001 kommenttipuheenvuoro Kari Mäkelä Aamukahvitilaisuus 15.12.2015 SFS 14.12.2015, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, EVO/Kari Mäkelä, www.teamliitto.fi 1 Kaukoviisaus, harkinta, etukäteen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Työelämän kehittämisstrategia Hallitusohjelman kirjaus kesäkuu 2011 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

PALVELUJEN STANDARDISOINTI UUSI TIE MENESTYKSEEN FORUM 2015 3.11. 2015

PALVELUJEN STANDARDISOINTI UUSI TIE MENESTYKSEEN FORUM 2015 3.11. 2015 PALVELUJEN STANDARDISOINTI UUSI TIE MENESTYKSEEN FORUM 2015 3.11. 2015 1 SFS:n rooli ja tehtävät SFS on standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa SFS on elinkeinoelämälle ja julkishallinnolle palveluja

Lisätiedot

Työelämäasioiden edunvalvonnasta

Työelämäasioiden edunvalvonnasta Työelämäasioiden edunvalvonnasta - työhyvinvointi ja konfliktit Työelämäasiamies Marjatta Pitkänen OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ ry 7.3.2008 TYHY edunvalvonta / mapi 1 Työelämäasioiden edunvalvonta >

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries 1 Menestyvien yritysten Suomi 2 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Yksityinen sosiaalipalveluala. Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2010 26.11.2009 YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA

Yksityinen sosiaalipalveluala. Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2010 26.11.2009 YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA 26.11.2009 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2010 YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA 1. LUOTTAMUSMIESKOULUTUS Peruskurssit, 2 kpl - Luottamusmieskurssi

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 JOHDANTO Työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat ovat valmistelleet yhteistyössä Karkkilan kaupungin yhteistoimintasopimuksen selkeyttääkseen yhteistoiminnan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

KAIKKIEN OSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN TASA-ARVO JOUSTAVUUS LUOTTAMUS TOIMEENTULOON RIITTÄVÄ PALKKA KOHTUULLISET TULOEROT

KAIKKIEN OSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN TASA-ARVO JOUSTAVUUS LUOTTAMUS TOIMEENTULOON RIITTÄVÄ PALKKA KOHTUULLISET TULOEROT KAIKKIEN OSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN TASA-ARVO JOUSTAVUUS LUOTTAMUS TOIMEENTULOON RIITTÄVÄ PALKKA KOHTUULLISET TULOEROT YHDENVERTAISUUS ENNAKKOLUULOTTOMUUS TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK 7 Liksaa ja laatua!

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Työhyvinvointi on monesta kiinni

Työhyvinvointi on monesta kiinni Life@Work -hankkeen seminaari: Huolehdi hyvästä henkisestä ja sosiaalisesta työympäristöstä työsuojelun tuella Työhyvinvointi on monesta kiinni Olavi Parvikko, ylitarkastaja, työpsykologi, STM, TSO Eurooppalaisten

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN 1(6) AMMATTIOSASTO 250 RY. 13.10.2014

VANAJAN METALLITYÖVÄEN 1(6) AMMATTIOSASTO 250 RY. 13.10.2014 VANAJAN METALLITYÖVÄEN 1(6) VANAJAN METALLITYÖVÄEN 2(6) TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 SISÄLLYS 1 AMMATTIOSASTO 250 2 EDUNVALVONTA 3 TYÖSUOJELU 4 SISÄISET JÄRJESTÖTEHTÄVÄT 5 NEUVOTTELUKUNTA 6 KONSERNIYHTEISTYÖ

Lisätiedot

Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014

Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014 Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014 2 Suomen MS liitto ry:n strategian toimeenpano ohjelma vuosille 2012 2014 Strategiakauden 2009 2014 tärkeimmät päämäärät: Vahvat jäsenyhdistykset

Lisätiedot

SOPIMUS HYVINVOINTIALAN LIITTO RY:N PERUSTAMISESTA

SOPIMUS HYVINVOINTIALAN LIITTO RY:N PERUSTAMISESTA SOPIMUS HYVINVOINTIALAN LIITTO RY:N PERUSTAMISESTA Sosiaalialan Työnantajat ry (myöhemmin Sosta) ja Terveyspalvelualan liitto ry (myöhemmin TPL) ovat selvittäneet liittojen toimintojen yhdistämistä ja

Lisätiedot

JOULUNAJAN MATINEA. Vastuunsa tunteva työorganisaatio 12.12.2006 klo 12 14.30, Tampere

JOULUNAJAN MATINEA. Vastuunsa tunteva työorganisaatio 12.12.2006 klo 12 14.30, Tampere JOULUNAJAN MATINEA Vastuunsa tunteva työorganisaatio 12.12.2006 klo 12 14.30, Tampere Yhteiskuntavastuun standardisointi Susanna Vahtila Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Mitä SFS tekee? Standardisoimisliitto

Lisätiedot

ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille

ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille Työturvallisuuden ja työterveyden osaamisalue Taso: 6 Opintopisteet: Taidot Tiedot 1 Tiedustelee työturvallisuutta

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Taustaa valvontahankkeen käynnistymiselle Kuntasektorilla on tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry 1(6) SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen

Lisätiedot

KANSALLINEN TYÖELÄMÄN ON? JUHA ANTILA / SAK

KANSALLINEN TYÖELÄMÄN ON? JUHA ANTILA / SAK KANSALLINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISSTRATEGIA. MITÄ SE ON? JUHA ANTILA / SAK MAAN HALLITUKSEN OHJELMA SANOO S. 65 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan työelämän kehittämisstrategian,

Lisätiedot

Esimerkki verkostoyhteistyöstä Työhyvinvointifoorumin valtakunnallisessa työpajassa 30.5.2012 Jaana Lerssi-Uskelin

Esimerkki verkostoyhteistyöstä Työhyvinvointifoorumin valtakunnallisessa työpajassa 30.5.2012 Jaana Lerssi-Uskelin Esimerkki verkostoyhteistyöstä Työhyvinvointifoorumin valtakunnallisessa työpajassa 30.5.2012 Jaana Lerssi-Uskelin Verkoston uudistuminen 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 TEM,

Lisätiedot