Apuvälineiden standardit tutuiksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Apuvälineiden standardit tutuiksi 13.10.2015"

Transkriptio

1 Apuvälineiden standardit tutuiksi Apuvälineiden standardisointi Standardisointipäällikkö, Pertti Isoniemi, YTL

2 Yleinen Teollisuusliitto YTL Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsenliitto Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n jäsen ja toimialayhteisö

3 Standardeja kehdosta hautaan ajoneuvot ja logistiikka terveydenhuolto- ja laboratorioala urheilu ja vapaa-aika ympäristöhuolto rakennuslasi ruoanvalmistus- ja tarjoiluastiat

4 Standardisoinnin tarkoitus ja hyöty Standardisointi on yhteisten sääntöjen laatimista, jotta kuluttajien, yrittäjien ja viranomaisten toiminta helpottuisi Standardeilla Lisätään tuotteiden yhteensopivuutta ja turvallisuutta Suojellaan kuluttajaa ja ympäristöä Helpotetaan kotimaista ja kansainvälistä kauppaa

5 Standardisoinnin periaatteita Kaikille avointa Julkista Kaikki olennaiset osapuolet voivat osallistua Standardit ovat vapaaehtoisia Näillä periaatteilla laadittujen standardien noudattamista voivat viranomaiset edellyttää päätöksissään

6 Standardien eri lajeja Perusstandardit mittayksiköt, tunnukset Tuotestandardit vaatimukset: mitat, rakenne Palvelustandardit kuljetus, kauppa, hyvinvointi Menetelmästandardit Testausstandardit Turvallisuusstandardit Sanastostandardit

7 Standardisoinnin maailmankartta Maailmanlaajuinen taso IEC International Electrotechnical Commission ISO International Organization for Standardization ITU International Telecommunication Union Eurooppalainen taso CENELEC European Committee for Electrotechnical Standardization CEN European Committee for Standardization ETSI European Telecommunications Standards Institute Kansallinen taso SESKO Sähkö- ja elektroniikka-ala SFS Suomen Standardisoimisliitto SFS ry + toimialayhteisöt Viestintävirasto Teleala

8 Standardisoinnin maailmankartta Maailmanlaajuinen taso ISO International Organisation for Standardization Eurooppalainen taso CEN Comité Européen de Normalisation Kansallinen taso SFS Suomen Standardisoimisliitto SFS Toimialayhteisöt mm. YTL

9 Standardien tunnukset ISO-standardit ISO 337 ISO 6346 EN-standardit EN 283 EN EN ISO 6346 SFS-standardit SFS 4417 SFS-EN SFS-EN ISO

10 CEN - European Committee for Standardization organisaatio Vuosikokous (AG) - 33 jäsenjärjestöä Hallitus (CA) CACC EP Ulkosuhteet Tekninen valiokunta (BT) CACC FIN Talousasiat BT/TCMG Sektoritoiminta Tekniset komiteat (TC) Työryhmät (WG)

11 CEN - European Committee for Standardization Perustettu 1961 Jäsenmaita 33 Tekniset komiteat (TC) Alakomiteat (SC) 45 - Työryhmät (WG) 1521 Julkaisuja % standardeista = ISO-standardi Terveydenhuoltoala 77% = ISO-standardi Vireillä olevia työkohteita (12/2014)

12 Standardien laadinta CENissä Aloite (kansalliset jäsenet, eurooppalaiset organisaatiot, EU tai EFTA) Työkohteen hyväksyminen (kirjeäänestys, väh. 5 maan osallistuminen) Laadinta tapahtuu työryhmässä (WG) Lausuntovaihe (3 kk): lausuntokierros jäsenmaissa ja kansallisesti, mahdollisuus kommentoida (Äänestysvaihe: hyväksy/hylkää, ei kommentteja) Valmis EN: julkaiseminen ja vahvistaminen kansalliseksi (SFS-EN)

13 CEN 2,5 kk CEN 3,5 kk CEN 3 kk Ehdotuksesta standardiksi Virallinen työkohde (WI) Standardiehdotuksen valmistelu komiteassa 12 kk Lausuntokierros 3 kk Kommenttien läpikäynti komiteassa 8 kk Äänestys 2 kk Kansallinen käyttöönotto 6 kk kuluessa SFS-EN julkaistava pren valmis Kaikkiaan 34 kuukautta EN-standardi saatavissa virallisesti

14 CENin jäsenmaiden painotetut äänet Ranska, Saksa, Italia, Iso-Britannia, Turkki 29 Espanja, Puola 27 Romania 14 Alankomaat 13 Belgia, Kreikka, Portugali, Tsekki, Unkari 12 Bulgaria, Itävalta, Ruotsi, Sveitsi 10 Irlanti, Suomi, Tanska, Liettua, Slovakia, Norja, Kroatia 7 Luxemburg, Slovenia, Viro, Kypros, Latvia, Makedonia 4 Malta, Islanti 3 EFTA-maa ei-eu-maa

15 CENin tuotteet 1 (4) Eurooppalainen standardi (EN) Tekninen spesifikaatio (CEN/TS) Tekninen raportti (CEN/TR)

16 Eurooppalainen standardi (EN) 2 (4) Jäsenmaita velvoittava asiakirja Saatavana kolmella virallisella (CEN) kielellä Ei ole ristiriidassa minkään muun CENin tai CENELECin standardin kanssa

17 Standstill-velvoite 3 (4) Jäsenmaat eivät saa valmistella EN-standardin laadinnan aikana tai sen julkaisemisen jälkeen samasta aiheesta vastaavaa kansallista asiakirjaa Mikään kansallinen standardi ei saa olla ristiriidassa voimassaolevan EN-standardin kanssa

18 CENin jäsenmaat vahvistavat EN-standardit 4 (4) EN-standardille annetaan kansallisen standardin status julkaisemalla identtinen teksti tai voimaansaattamisilmoituksella. Ristiriitaiset kansalliset standardit on kumottava

19 Standardit ja lainsäädäntö New Approach uusi menettelytapa Lainsäädännön ja standardien suhde Standardit lainsäädännön jatkeena Yhdenmukaistetut standardit Kytkentä uuden menettelytavan direktiiveihin CE-merkintä Valmistajan vakuutus, että tuote on EU:n vaatimusten mukainen Standardien hyödyntäminen

20 Uusi menettelytapa, perusperiaatteet Direktiiveissä vain oleelliset terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset (terveydenhuoltoala, 3 kpl) Tekniset ratkaisut ns. yhdenmukaistetuissa standardeissa (terveydenhuoltoala, 297 kpl, joista 71% = ISO-standardi) Vapaaehtoisuus Standardinmukaisen tuotteen oletetaan täyttävän direktiivin olennaiset vaatimukset

21 Lainsäädännöstä Asetus (regulation) Sitova ja jäsenvaltioiden välittömästi sovellettava Direktiivi (directive) Velvoittaa jäsenvaltioita muuttamaan kansallista lainsäädäntöä määräajan kuluessa vastaamaan direktiivin asettamia vaatimuksia Kansallisilla viranomaisilla on kuitenkin oikeus päättää toteuttamiskeinoista

22 ISO International Standards Organisation Perustettu 1946 Päämaja: Geneve, Sveitsi Jäsenet ( ): kansalliset standardisoimisjärjestöt 165 Tekninen rakenne: tekniset komiteat (TC) 238 Työryhmiä (WG) 2592 Valmiita standardeja Työkohteita

23 ISO/IEC-standardien käsittelyvaiheet Aloite Ensimmäinen luonnos (WD) Komitealuonnos (CD) Komitean jäsenet kommentoivat Standardiehdotus (DIS) Äänestys ja kommentointi jäsenmaissa Kannatuksen oltava vähintään 66,7 % Vastustavia ääniä enintään 25 % Lopullinen ehdotus (FDIS) Jäsenet hyväksyvät (67 %) tai hylkäävät Vastustavia ääniä enintään 25 % Valmis ISO-standardi julkaistaan Tarkistus 5 vuoden välein

24 Kiitos tarkkaavaisuudesta! Standardisointi: Lisätietoja: puh Puh

Ohjelma Tilaisuuden avaus Susanna Vahtila, SFS Standardisointijärjestelmä; CEN, ISO ja SFS Antti Karppinen, SFS

Ohjelma Tilaisuuden avaus Susanna Vahtila, SFS Standardisointijärjestelmä; CEN, ISO ja SFS Antti Karppinen, SFS Ohjelma 13.00 Tilaisuuden avaus Susanna Vahtila, SFS 13.10 Standardisointijärjestelmä; CEN, ISO ja SFS Antti Karppinen, SFS 13.30 Miten vaikutetaan prosessit, kokoukset, kommentointi Juha Vartiainen, SFS

Lisätiedot

Standardisoinnin merkitys tulevaisuudessa

Standardisoinnin merkitys tulevaisuudessa Standardisoinnin merkitys tulevaisuudessa FINAS-päivä 26.1.2017 Katri Valli Suomen Standardisoimisliitto SFS SFS ja sen rooli standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa koordinoi kansallista standardisointia

Lisätiedot

Sähköalan standardisoinnin tausta ja perusperiaatteet. Tapani Nurmi SESKO ry

Sähköalan standardisoinnin tausta ja perusperiaatteet. Tapani Nurmi SESKO ry Sähköalan standardisoinnin tausta ja perusperiaatteet Tapani Nurmi SESKO ry Mikä on standardi? standardi on toistuvaan tapaukseen tarkoitettu yhdenmukainen ratkaisu esimerkkejä: paperikoot (A4, A5), sulakkeet

Lisätiedot

Opastusta sähköalan standardien hankintaan

Opastusta sähköalan standardien hankintaan Opastusta sähköalan standardien hankintaan Juha Vesa SESKO 5.6.2015 1 Standardointiorganisaatio Yleinen Sähkötekniikka Televiestintä Maailma ISO ITU Eurooppa CEN ETSI Suomi IEC = International Electrotechnical

Lisätiedot

Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki

Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Eurooppalainen standardisointi Eri julkaisuvaihtoehdot standardi vai jokin muu standardisointijulkaisu

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Standardisointi tutuksi opiskelijoille 18.9.2007 Kokemäenjokilaakson ammattiopisto Antti Karppinen, SFS

Standardisointi tutuksi opiskelijoille 18.9.2007 Kokemäenjokilaakson ammattiopisto Antti Karppinen, SFS STANDARDISOINTI JA TIETOLÄHTEET Standardisointi tutuksi opiskelijoille 18.9.2007 Kokemäenjokilaakson ammattiopisto Antti Karppinen, SFS 1 Esitys 19.8.2007 1. Mitä standardisointi on Miksi standardeja laaditaan

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere

Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere Mitä on standardisointi? > Standardisointi on yhteisten ohjeiden ja toimintatapojen laatimista helpottamaan

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2012 K(2012) 430 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 25.1.2012, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en) 6936/17 ADD 4 JAI 189 ASIM 22 CO EUR-PREP 14 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 2. maaliskuuta 2017 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi

SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi Julkistustilaisuus Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät, Lahti 1.10.2015 Markku Laitinen, Kansalliskirjasto Kirjastojen

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Eurooppalainen ohjausjakso: yhdennetyt maakohtaiset suositukset Hyväksyminen ja toimittaminen Eurooppa-neuvostolle

Eurooppalainen ohjausjakso: yhdennetyt maakohtaiset suositukset Hyväksyminen ja toimittaminen Eurooppa-neuvostolle Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. kesäkuuta 2017 (OR. en) 10200/17 CO EUR-PREP 29 POLGEN 92 AG 21 ECON 528 UEM 198 SOC 477 COMPET 492 ENV 604 EDUC 293 RECH 231 ENER 284 JAI 596 EMPL 366 ILMOITUS Lähettäjä:

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

Miten ja missä standardeja laaditaan. Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry

Miten ja missä standardeja laaditaan. Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry Miten ja missä standardeja laaditaan Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry Esityksen sisältö Suomen kansallinen järjestelmä ja METSTA Kuka standardit laatii?

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

Menettelyjen ja sääntöjen viitekehys standardien laadinnassa Eija Mäkinen, SFS

Menettelyjen ja sääntöjen viitekehys standardien laadinnassa Eija Mäkinen, SFS Menettelyjen ja sääntöjen viitekehys standardien laadinnassa 7.2.2014 Eija Mäkinen, SFS Vaikuttaminen standardisoinnissa Osallistuminen ja aktiivisuus Kommentointi ja äänestäminen (Suomen seurantaryhmä)

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Perustoimeentulotuen Kela-siirron kick off tilaisuus Kuntatalolla 20.5.2015 2 21.5.2015 Sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0132 (NLE) 10257/15 ACP 96 N 455 PTOM 13 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston päätös Euroopan kehitysrahaston

Lisätiedot

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Miten vaikutetaan menettelyt, säännöt, kokoukset, kommentointi Sari Sahlberg, SFS

Miten vaikutetaan menettelyt, säännöt, kokoukset, kommentointi Sari Sahlberg, SFS Miten vaikutetaan menettelyt, säännöt, kokoukset, kommentointi 1.6.2017 Sari Sahlberg, SFS Vaikuttaminen standardisoinnissa Monta tapaa osallistua ja vaikuttaa Kommentointi ja äänestäminen (suomalainen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2015 (OR. en) 12313/15 ADD 7 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 23. syyskuuta 2015 Vastaanottaja: JAI 685 ASIM 93 FRONT 196 RELEX 741 CADREFIN 58 ENFOPOL 261 PROCIV

Lisätiedot

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä.

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä. VUOSIRAPORTIN KYSYMYKSET 1 (5) SE LAITTEIDEN VUOSIRAPORTTI 2009 SE laitteiden vuosiraportointi kuuluu kaikille sähkö ja elektroniikkalaitetuottajille Suomessa toimiva yritys, joka: valmistaa ja myy sähkö

Lisätiedot

Miten vaikutetaan prosessit, kokoukset, kommentointi Juha Vartiainen, SFS

Miten vaikutetaan prosessit, kokoukset, kommentointi Juha Vartiainen, SFS Miten vaikutetaan prosessit, kokoukset, kommentointi 16.12.2011 Juha Vartiainen, SFS Tarkoituksena tehdä parempia standardeja yhteisvoimin. Vaikuttaminen standardisoinnissa Osallistuminen ja aktiivisuus

Lisätiedot

Standardisoinnin edut

Standardisoinnin edut Standardisoinnin edut Palvelinkeskusten resurssitehokkuus Juha Vartiainen Suomen standardisoimisliitto SFS ry 27.11.2012 standardisointi en standardization sv standardisering fr normalisation de normung

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Lufthansa Private Jet

Lufthansa Private Jet Lufthansa 2006 enemmän vaihtoehtoja 1 Lufthansalta yksityiskoneet tarpeen mukaan 2 Lufthansan räätälöidyt liikelennot; Mobility a la Carte 3 tarjoaa enemmän vaihtoehtoja on Lufthansa huipputuote, joka

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

Autolla ulkomaille. Voimassa 1.6.2015 alkaen

Autolla ulkomaille. Voimassa 1.6.2015 alkaen Autolla ulkomaille Voimassa 1.6.2015 alkaen Liikenteessä vahinko voi yllättää huolellisenkin matkalaisen Tästä oppaasta on apua, jos joudut ulkomailla liikenneonnettomuuteen. Opas sisältää toimintaohjeita

Lisätiedot

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

SFS & TAY. Standardisointi Suomessa

SFS & TAY. Standardisointi Suomessa SFS & TAY Standardisointi Suomessa Suomessa on hajautettu standardisointijärjestelmä. Standardisointitoimintaa ohjaa ja koordinoi Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. Läheisinä yhteistyökumppaneina toimivat

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät

Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät ( ) Keskihajonta Kansallinen keskiarvo Hongkong 571 (61) h Venäjä 568 (66) h Suomi 568 (64) h Singapore 567 (80) h Pohjois-Irlanti 558 (76) h Yhdysvallat

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0231(COD)

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0231(COD) Euroopan parlamentti 2014-2019 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 07.2.2017 2016/0231(COD) TARKISTUKSET 269-283 Mietintöluonnos Gerben-Jan Gerbrandy (PE592.423v02-00)

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Ajoneuvotekniikka. Tiedote 2/2007 katsastajille. ETA-valtiosta tuodun ajoneuvon rekisteröintitodistus. rekisteröintikatsastuksessa

Ajoneuvotekniikka. Tiedote 2/2007 katsastajille. ETA-valtiosta tuodun ajoneuvon rekisteröintitodistus. rekisteröintikatsastuksessa Ajoneuvotekniikka Tiedote 2/2007 katsastajille 24.1.2007 ETA-valtiosta tuodun ajoneuvon rekisteröintitodistuksen vaatiminen rekisteröintikatsastuksessa Muutos voimaan 1.2.2007 1.2.2007 alkaen tulee asiakkaan

Lisätiedot

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 16906/09 (Presse 361) (OR. en) LEHDISTÖTIEDOTE Neuvoston ylimääräinen istunto Yleiset asiat ja ulkosuhteet Geneve, 30. marraskuuta 2009 Puheenjohtaja Ewa BJÖRLING Ruotsin kauppaministeri

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

JOULUNAJAN MATINEA. Vastuunsa tunteva työorganisaatio 12.12.2006 klo 12 14.30, Tampere

JOULUNAJAN MATINEA. Vastuunsa tunteva työorganisaatio 12.12.2006 klo 12 14.30, Tampere JOULUNAJAN MATINEA Vastuunsa tunteva työorganisaatio 12.12.2006 klo 12 14.30, Tampere Yhteiskuntavastuun standardisointi Susanna Vahtila Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Mitä SFS tekee? Standardisoimisliitto

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. heinäkuuta 2011 (18.07) (OR. en) 12987/11 TRANS 216 SAATE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. heinäkuuta 2011 (18.07) (OR. en) 12987/11 TRANS 216 SAATE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. heinäkuuta 2011 (18.07) (OR. en) 12987/11 TRANS 216 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 14. heinäkuuta 2011 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Kom:n

Lisätiedot

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA!

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! Tilaisuuden tavoite Esitellä standardin ISO 14001 uudistamisen tausta tavoitteet aikataulu Esitellä uudistuksen tuomat keskeiset muutokset uusi rakenne

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto Johdanto Taustaa: Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa

Lisätiedot

Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Lakiperusta Kansallinen lainsäädäntö Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta (1573/1993)= soveltamisalalaki

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon!

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon! Tervetuloa taloon! Perehdytyksellä hyvä startti työuralle! ISS Perehdytyskäytäntöihin sisältyvät: Perehdytyskortin käyttöönotto Tervetuloa Taloon -perehdytys tai -verkkokurssi Tehtäväkohtainen perehdytys

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat HMV-sääntelyn tiekartta Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat Sisältö HMV-sääntely» Mitä ja miksi? HMV-sääntelyn punainen lanka Tiekartta 2013 2017» HMV-analyysit ja

Lisätiedot

ALV-yhteenvetoilmoitus

ALV-yhteenvetoilmoitus OHJE 1(5) ALV-yhteenvetoilmoitus n versiossa 7.20 ohjelmaan on lisätty ALV-yhteenvetoilmoitus ja sen korjausilmoitus. Tässä dokumentissa ohjeistamme toiminnon käyttöönottoa. Asetukset Tiedot ALV-yhteenvetoilmoitukseen

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Tulisijojen testaaminen

Tulisijojen testaaminen Tulisijojen testaaminen Tulisijojen testaaminen Voimassa olevat tulisijojen standardit ovat SFS-EN 13240 (kamiinat), SFS-EN 13229 (takkasydämet), SFS-EN 15250 (varaavat uunit), SFS-EN 15821 (saunan kiukaat),

Lisätiedot

Toimitus. Kuljetus Suomi:

Toimitus. Kuljetus Suomi: Toimitus Kuljetus Suomi: Toimitusmaksu alle 150,00 tilauksille on 9,95. Me tarjoamme ilmaisen toimituksen, jos tilauksen summa ylittää 150,00 (paitsi toimitus ulkomaille ja erityistapaukset ylimitoitettu

Lisätiedot

Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt

Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosaston järjestämä kuuleminen Alkuhuomautus: Sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto on laatinut tämän kyselyn

Lisätiedot