TALVIVAARA SOTKAMO OY BIOLOGINEN TARKKAILU MAA-ALUEILLA. Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Osa V Biologinen tarkkailu maa-alueilla

Transkriptio

1 BIOLOGINEN TARKKAILU MAA-ALUEILLA 16X TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Osa V Biologinen tarkkailu maa-alueilla

2

3 Biologinen tarkkailu maa-alueilla 1 Sisältö 1 JOHDANTO LIITO-ORAVA Tarkkailumenetelmät Tulokset LEPAKOT Tarkkailumenetelmät Tulokset KEKOMUURAHAISTEN JA KANGASROUSKUN RASKASMETALLIPITOISUUDET Tarkkailumenetelmät Tulokset Yhteenveto VIITTEET... 7 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Maa-alueiden biologisten tarkkailukohteiden sijainti Liito-oravatarkkailun perustulokset Bioindikaattorinäytteiden analyysitulokset Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos Pöyry Finland Oy Tiina Sauvola, FM biologi Annemari Kari, LuK biologi Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A Oulu puh Copyright Pöyry Finland Oy

4 2 1 JOHDANTO Talvivaaran kaivoksen biologiseen tarkkailuun maa-alueilla v kuuluivat liito-oravien (Pteromys volans) ja lepakoiden esiintymien tarkkailu sekä kekomuurahaisten (Formica -suku) ja kangasrouskujen (Lactarius rufus) raskasmetallipitoisuuksien bioindikaattoriseuranta. Tässä raportissa esitetään maa-alueiden biologisen tarkkailun toteuttaminen v sekä tarkkailutulokset. 2 LIITO-ORAVA 2.1 Tarkkailumenetelmät 2.2 Tulokset Liito-oravan esiintymistä tarkkailualueella seurattiin liitteessä 1 merkityillä lajin aiemmin havaituilla asutuilla ydinalueilla sekä lajin kannalta potentiaalisilla elinalueilla. Vuonna 2013 tarkkailussa eivät tarkkailuohjelman mukaisesti olleet mukana linjan Hakonen-Kuusilampi (Rahvaanmäki) pohjoispuoleisilla alueilla sijaitsevat alueet. Myöskään vuosien tarkkailujen yhteydessä hävinneiksi havaittuja elinympäristöjä (liite 2) ei inventoitu enää vuonna Vuoden 2013 tarkkailuun liittyvät maastotutkimukset suoritettiin Maastotutkimusten yhteydessä kiinnitettiin huomiota paitsi lajin esiintymiseen yksittäisillä metsäkuvioilla myös puustoyhteyksissä sekä puulajisuhteissa mahdollisesti tapahtuneisiin muutoksiin. Liito-oravan esiintymistä tarkkailukohteissa selvitettiin ns. papanakartoitusmenetelmän avulla, minkä perusteella voidaan varmistaa lajin esiintyminen tai puuttuminen metsäkuviolla. Liito-oravatarkkailun kuviokohtaiset perustulokset vuoden 2013 osalta on esitetty liitteessä 2. Ennen varsinaista tarkkailua tehdyissä esiselvityksissä liitooravatarkkailun kohteena oli 22 metsäkuviota, joista tarkkailun alkaessa v ennallaan oli 15 kuviota. Hävinneitä kuvioita oli tuolloin 4 kappaletta. Vuonna kuviota oli säilynyt ennallaan, 5 kuviota oli heikentynyt ja yksi kohde tulkittiin hävinneeksi. Vuonna 2010 kahdella kuviolla liito-oravan elinympäristö oli edellisvuoteen verrattuna selvästi heikentynyt. Muiden kuvioiden osalta muutoksia ei ollut tapahtunut. Vuonna 2013 hävinneitä elinympäristöjä tutkituista metsäkuvioista oli 6 kappaletta. Heikentyneeksi tulkittiin yksi kuvio. Tarkkailun alussa kohteina olleista 22 metsäkuviosta on vuosien tulosten perusteella ennallaan siis enää 9 kohdetta. Hävinneitä kohteita on hieman yli puolet alkuperäisistä metsäkuvioista (12 kuviota). Vuonna 2013 merkkejä liitooravan esiintymisestä havaittiin kuudella metsäkuviolla. Rasvamäen alueella liitooravan on havaittu elävän vuonna 2010, mutta vuonna 2013 merkkejä lajista ei enää havaittu. Mäkijärven koillisrannasta ja Kuusimäenkuljusta liitooravahavaintoja ei ole tehty viimeisinä kartoituskertoina (vuosina 2010 ja 2013). Vuonna 2013 havaitut elinympäristöjen heikentymiset liittyvät suurikokoisten kuusien vähenemiseen sekä lisääntyneeseen ihmisperäiseen häirintään (melu, pöly). Vuoden 2013 tarkkailun yhteydessä ei havaittu uusia liito-oravien asuttamia metsäkuvioita. Copyright Pöyry Finland Oy

5 Taulukko 1 Liito-oravan elinympäristöjen tila vuosina Tila Parantunut Ennallaan Heikentynyt Hävinnyt Yhteensä tutkittuja Jatkossa liito-oravatarkkailussa hävinneiksi tulkitut metsäkuviot eivät ole enää mukana tarkkailtavissa kohteissa. 3 LEPAKOT 3.1 Tarkkailumenetelmät Talvivaaran alueen lepakkokantojen tilaa seurataan tarkkailussa lepakoiden potentiaalisilla esiintymis- ja lisääntymisalueilla. Vuonna 2013 lepakkotarkkailussa oli mukana kaksi havaintoaluetta, Hakonen (BAT4) ja Rahvaanmäki (BAT5) (liite 1) Lepakoiden esiintymistä havaintoalueilla kartoitettiin tehtyjen maastoinventointien aikana. Lepakoiden esiintymistä selvitettiin äänenmadaltimen eli ns. lepakkodetektorin (malli Petterson D240x) avulla kävellen hitaasti kartoitettavalla alueella. Tarkkailu ajoitettiin lepakoiden aktiivisimpiin lentotunteihin auringon laskun (klo 20-22) aikoihin. Sää tarkkailuajankohtana oli hyvä eli sateeton ja tyyni sekä melko lämmin (yli +10 C). 3.2 Tulokset Tarkkailun yhteydessä tehtiin näkö- ja äänihavaintoja siippalajin (Myotis mystacinus/brandti) esiintymisestä Rahvaanmäen havaintoalueella (BAT5) vanhan rakennuksen pihapiiristä. Yksilö saalisti vanhan rakennuksen läheisyydessä. Myös alueen biotooppirakenne on säilynyt pääosin entisenlaisena, joten edellytykset lepakoiden esiintymiseen alueella ovat edelleen olemassa elinympäristöjen osalta. Tarkkailun yhteydessä ei tavoitettu Rahvaanmäen ympäristössä lepakoiden lentoaikoihin säännöllisesti liikkuvia ihmisiä mahdollisten lepakkohavaintojen selvittämistä varten. Rahvaanmäen havaintoalueella on tehty ääni- ja näköhavaintoja pohjanlepakon (Eptesicus nilssoni) esiintymisestä vuosien 2008 ja 2009 tarkkailujen yhteydessä. Kartoituksen yhteydessä tehtiin näkö- ja äänihavainto siippalajin (Myotis mystacinus/brandti) esiintymisestä myös Hakosen havaintoalueella (BAT4). Yksilö kierteli omakotitalojen pihassa hetken, mutta katosi paikalta. Myöhemmin alueelta ei kuultu lepakoita. Hakosen alueen asukkaat kertoivat pihapiirissä liikkuvan lepakoita. Vuonna 2008 on kartoitettu myös Mustamäessä sijaitseva havaintoalue BAT6. Alue on muuttunut biotooppirakenteeltaan täysin kaivoksen toimintaan liittyvien maanrakennus- ym. töiden seurauksena eikä sitä voida pitää lepakoiden esiintymisen kannalta potentiaalisena alueena. Copyright Pöyry Finland Oy

6 4 KEKOMUURAHAISTEN JA KANGASROUSKUN RASKASMETALLIPITOISUUDET Tarkkailumenetelmät Kangasrouskun ja kekomuurahaisten raskasmetallipitoisuuksia seurattiin v koealalla, jotka pyrittiin pitämään samoina kuin vuonna 2010, jolloin näytteet edellisen kerran on otettu. Näytteitä on kerätty myös v Koealojen sijainti on esitetty liitteessä 1. Tarkkailuohjelman mukaisesti koealojen tarkempi sijainti määritettiin näytteenoton yhteydessä ja alojen sijainti merkittiin GPS-laitteella (taulukko 2). Kekomuurahaisnäytteet sekä kangasrouskunäytteet kerättiin Näytteistä määritettiin kadmiumin (Cd), koboltin (Co), kuparin (Cu), nikkelin (Ni), sinkin (Zn) ja uraanin (U) pitoisuudet. Määritykset suoritti Suomen ympäristöpalvelu Oy. Vuoden 2013 analyysien perustulokset on esitetty liitteessä 3. Taulukko 2 Näytepiste Bioindikaattoritarkkailun näytealojen koordinaatit. Kekomuurahaisnäytteet Koordinaatit Kangasrouskunäytteet BIO / sama BIO / / BIO / / BIO / / BIO / / BIO / / BIO / / BIO / , / / BIO / , / / BIO / , / / Tulokset Analyysitulokset (mg/kg kuivapainoa) vuosilta 2008, 2010 ja 2013 on esitetty kekomuurahaisnäytteistä taulukossa 3 ja kangasrouskunäytteistä taulukossa 5. Keskiarvoja ei laskettu niiden raskasmetallien osalta, joissa yhdellä tai useammalla alueella pitoisuus jäi alle määritysrajan. Vuosien 2008 ja 2010 kekomuurahaisten ja kangasrouskujen raskasmetallipitoisuudet on tässä raportissa muunnettu tuorepainosta (mg/kg) kuivapainoksi (mg/kg), jolloin edellisten vuosien arvot ovat vertailtavissa tämän vuoden analyysitulosten kanssa. Aiemmista vuosista poiketen vuonna 2013 kekomuurahaisten ja kangasrouskujen raskasmetallianalyysiin otettiin mukaan myös uraanin pitoisuus. Bioindikaattorinäytteiden kontrollialueena on alue BIO10, joka sijaitsee kaivospiirin rajojen ulkopuolella. Vuonna 2013 kekomuurahaisnäytteissä pitoisuudet olivat pienimpiä koboltin osalta (maksimi 0,64 mg/kg, keskipitoisuus 0,23 mg/kg). Vastaavasti sinkkiä esiintyi näytepisteiden muurahaisissa selvästi eniten ( mg/kg, keskipitoisuus 707 mg/kg). Nikkeliä tavattiin muurahaisissa keskimäärin 2,55 mg/kg, pitoisuuden vaihteluvälin ollessa 0,81 7,3 mg/kg. Kadmiumin pitoisuudet olivat keskimäärin 4,45 mg/kg ja kuparin 17,6 mg/kg. Kaikkien analysoitujen raskasmetallien keskipitoisuudet ovat vuosien varrella kohonneet, mutta osalla koealoista korkeampia Copyright Pöyry Finland Oy

7 pitoisuuksia on todettu aiempina vuosina (Taulukko 3). Vuonna 2013 useiden metallien pitoisuudet nousivat koealoilla BIO4, BIO6, BIO8 ja myös vertailualueella BIO10. Alueella BIO5 havaittiin suurimmat raskasmetallipitoisuudet, lukuun ottamatta kadmiumia (alueella BIO5 kadmiumpitoisuus 5,7 mg/kg, vuoden 2013 maksimipitoisuus 6,8 mg/kg alueella BIO3). Pienimmät raskasmetallipitoisuudet jakautuivat tasaisemmin alueiden kesken. Useimmilla alueilla kekomuurahaisten uraanipitoisuus oli alle määritysrajan (<0,02 mg/kg), maksimipitoisuuden ollessa 0,06 mg/kg. 5 Taulukko 3 Bioindikaattoritarkkailun kekomuurahaisten analyysitulokset v. 2008, 2010 ja Pitoisuudet mg/kg kuivapainoa. Vuonna 2013 analyysissä mukana myös uraani (U). näytepisteet Cd Co Cu Ni BIO1 3,14 6,38 4,50 <0,11 0,14 0,14 11,79 12,77 20,0 0,32 1,77 1, <0,02 BIO2 2,03 3,50 2,70 <0,1 0,13 0,15 12,00 15,19 15,0 0,37 0,68 1, <0,02 BIO3 3,61 7,23 6,80 <0,08 <0,12 0,09 11,11 16,47 16,0 0,28 1,41 1, <0,02 BIO4 3,50 2,93 5,20 0,14 0,16 0,37 12,14 13,82 18,0 0,54 1,22 5, ,04 BIO5 5,00 5,10 5,70 <0,09 0,63 0,64 9,38 19,61 20,0 0,25 8,63 7, ,06 BIO6 3,16 3,88 4,20 <0,10 0,27 0,35 13,87 18,22 18,0 0,45 2,48 4, ,04 BIO7 3,67 4,86 3,80 <0,11 0,24 0,15 16,30 21,46 16,0 0,70 1,86 1, <0,02 BIO8 2,67 3,98 4,60 0,15 <0,12 0,20 10,00 15,54 19,0 0,12 0,52 1, <0,02 BIO9 2,32 3,23 3,10 <0,11 <0,10 0,13 14,29 17,69 17,0 0,29 0,61 1, <0,02 BIO10 2,46 2,10 3,90 <0,11 <0,10 0,10 13,93 13,29 17,0 0,25 0,49 0, <0,02 keskiarvo 3,16 4,32 4, ,23 12,48 16,40 17,6 0,36 1,97 2,55 541,3 563,1 707,0 - minimi 2,03 2,10 2,70 <0,08 <0,10 0,09 9,38 12,77 15,0 0,12 0,49 0,81 424,2 419,6 620,0 <0,02 maksimi 5,00 7,23 6,80 0,15 0,63 0,64 16,30 21,46 20,0 0,70 8,63 7,30 642,9 714,3 800,0 0,06 Zn U Kekomuurahaisten metallipitoisuuksia on 2000-luvulla tutkittu mm. Harjavallan ja Sodankylän Kevitsan sekä Suhangon kaivoshankkeen alueilla (Eeva ym. 2004, Lapin Vesitutkimus Oy 2011, Pöyry Finland 2013). Taulukossa 4 on esitetty kekomuurahaisista mitattuja raskasmetallien keskipitoisuuksien keskiarvoja Suhangon, Kevitsan, Harjavallan ja Talvivaaran ympäristöstä. Talvivaaran vuoden 2013 velvoitetarkkailun yhteydessä määritetyistä kekomuurahaisten raskasmetallipitoisuuksista kadmiumin, kuparin ja nikkelin keskipitoisuudet olivat matalampia kuin Harjavallan kuparisulaton tutkimuksissa, ainoastaan sinkin keskipitoisuus oli v suurempi Talvivaaran alueella (vuonna 2008 sinkin keskipitoisuus oli 541 mg/kg, vuonna mg/kg ja vuonna mg/kg). Kaikkien analysoitujen raskasmetallien keskipitoisuudet ovat suurempia Talvivaarassa kuin Kevitsan tai Suhangon alueilla. Kevitsan alueella kaivostoimintaa on ollut vähemmän aikaa kuin Talvivaaran alueella ja Suhangon alueella kaivostoimintaa ei ole. Taulukko 4 Muurahaisnäytteistä mitattujen raskasmetallienpitoisuuksien keskiarvoja (mg/kg kuivapainoa) Suhangon, Kevitsan, Harjavallan ja Talvivaaran ympäristöistä. Suhanko Kevitsa Harjavalta (<2km sulatosta) Talvivaara v Cd 3,87 2,00 10,1 4,45 Co 0,13 <1 0,23 Cu 16,60 13,87 42,9 17,6 Ni 0,95 1,60 8,77 2,55 Zn Copyright Pöyry Finland Oy

8 Myös kangasrouskuissa vuonna 2013 havaitut pitoisuudet olivat analysoitujen alkuaineiden osalta pienimmät koboltilla (maksimi 0,95 mg/kg, keskipitoisuus 0,28 mg/kg) ja suurimmat sinkillä ollen keskimäärin 80,9 mg/kg (vaihteluväli mg/kg). Kadmiumin pitoisuus sieninäytteissä oli keskimäärin 0,83 mg/kg ja kuparin vastaavasti 20,4 mg/kg. Nikkeliä sieninäytteissä oli keskimäärin 2,38 mg/kg. Kaikkien analysoitujen raskasmetallien keskipitoisuudet kangasrouskuissa ovat vuosien varrella kohonneet lukuun ottamatta nikkeliä, mutta osalla koealoista korkeampia pitoisuuksia on todettu aiempina vuosina (Taulukko 5). Esimerkiksi nikkelin pitoisuus oli vuonna 2013 korkeampi kuin aiempina vuosina koealoilla BIO2, BIO3 sekä BIO10 8, ja sinkin pitoisuus nousi selvimmin koealoilla BIO1, BIO6 ja BIO9. Nikkelin pitoisuus vuonna 2010 on alueella BIO5 ollut huomattavan suuri verrattuna muihin alueisiin (14,46 mg/kg) nostaen keskipitoisuutta (3,56 mg/kg) kyseisenä vuonna. Vuonna 2013 nikkelin suurin havaittu pitoisuus oli 5,8 mg/kg (BIO5). Uraanin pitoisuus kaikilla alueilla oli alle määritysrajan (<0,01 mg/kg). Suurimpia kangasrouskujen raskasmetallipitoisuuksia havaittiin alueilla BIO1 (Zn), BIO5 (Co, Ni) ja BIO6 (Cd, Cu). Pienimmät pitoisuudet havaittiin alueilla BIO1 (Cd, Co) ja BIO10 (Cu, Ni, Zn). Taulukko 5 Bioindikaattoritarkkailun kangasrouskujen analyysitulokset v. 2008, 2010 ja Pitoisuudet mg/kg kuivapainoa. Vuonna 2013 analyysissä mukana myös uraani (U). 6 näytepisteet Cd Co Cu Ni BIO1 1,35 0,99 0,22 <0,11 0,12 0,11 15,73 13,58 27,00 0,45 1,60 1,50 61,80 64,20 150,00 <0,01 BIO2 0,82 1,39 1,10 0,11 0,25 0,20 14,77 17,72 19,00 0,57 1,27 2,00 68,18 78,48 72,00 <0,01 BIO3 1,09 0,81 0,67 0,15 0,09 0,22 19,70 14,41 17,00 0,91 1,89 2,30 78,79 60,36 65,00 <0,01 BIO4 0,20 0,41 1,20 <0,11 0,27 0,31 12,50 22,97 18,00 0,80 4,32 2,90 81,82 82,43 69,00 <0,01 BIO5 1,00 0,72 1,00 0,22 1,08 0,95 17,98 20,48 22,00 1,35 14,46 5,80 76,40 86,75 80,00 <0,01 BIO6 0,31 1,12 1,90 <0,12 0,22 0,29 10,96 15,73 33,00 0,48 3,48 2,50 55,42 66,29 89,00 <0,01 BIO7 0,55 0,22 0,23 0,10 0,22 0,22 14,43 19,10 20,00 0,62 2,92 2,50 82,47 71,91 86,00 <0,01 BIO8 0,21 0,32 0,76 <0,13 0,21 0,16 9,22 15,79 15,00 0,39 2,95 1,90 58,44 68,42 68,00 <0,01 BIO9 0,43 0,32 0,36 <0,13 <0,16 0,19 16,25 10,95 19,00 0,50 1,75 1,30 66,25 57,14 70,00 <0,01 BIO10 0,62 1,06 0,88 0,11 0,12 0,17 12,64 17,65 14,00 0,46 0,94 1,10 65,52 64,71 60,00 <0,01 keskiarvo 0,66 0,74 0, ,28 14,42 16,84 20,40 0,65 3,56 2,38 69,51 70,07 80,90 - minimi 0,20 0,22 0,22 <0,11 <0,16 0,11 9,22 10,95 14,00 0,39 0,94 1,10 55,42 57,14 60,00 <0,01 maksimi 1,35 1,39 1,90 0,22 1,08 0,95 19,70 22,97 33,00 1,35 14,46 5,80 82,47 86,75 150,00 <0,01 Zn U Rouskujen alkuainepitoisuuksia on tutkittu mm. Helsingissä ja Etelä-Suomessa alueilta, joilta ihmiset keräävät sieniä ruuaksi sekä Pohjois-Suomessa Kevitsan kaivoshankkeeseen liittyen (Järvinen 1999, Pelkonen ym ja 2008, Lapin Vesitutkimus Oy 2010). Taulukossa 6 on esitetty rouskuista mitattuja raskasmetallien keskipitoisuuksien keskiarvoja Helsingin, Etelä-Suomen, Kevitsan ja Talvivaaran ympäristöstä. Talvivaaran vuoden 2013 velvoitetarkkailun yhteydessä määritetyistä rouskujen raskasmetallipitoisuuksista korkeampia pitoisuuksia verrattuna muihin alueisiin havaittiin kadmiumin, koboltin ja nikkelin keskipitoisuuksissa. Kuparin ja etenkin sinkin keskipitoisuudet Talvivaaran alueella olivat Helsingin ja Etelä-Suomen pitoisuuksia pienempiä. Kevitsan ja Talvivaaran alueella kuparin ja sinkin pitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa, Talvivaarassa kuparia oli hieman enemmän, mutta sinkkiä vähemmän kuin Kevitsan alueella. Copyright Pöyry Finland Oy

9 Taulukko 6 Rouskuista mitattujen raskasmetallienpitoisuuksien keskiarvoja (mg/kg kuivapainoa) Etelä-Suomen, Kevitsan ja Talvivaaran ympäristöistä. Etelä-Suomi Helsinki Kevitsa Talvivaara Cd 0,50 0,49 0,83 Co 0,05 0,10 <0,01 0,28 Cu 23,10 24,00 17,10 20,4 Ni 1,60 <0,08 2,38 Zn , Yhteenveto 5 VIITTEET Kekomuurahaisten osalta kaikkien analysoitujen raskasmetallien keskipitoisuudet ovat vuosien varrella kohonneet. Useiden metallien pitoisuudet nousivat vuonna 2013 koealoilla BIO4, BIO6, BIO8 ja myös vertailualueella BIO10. Alueella BIO5 havaittiin suurimmat raskasmetallipitoisuudet, lukuun ottamatta kadmiumia, jonka maksimipitoisuus havaittiin alueella BIO3. Pienimmät raskasmetallipitoisuudet jakautuivat tasaisemmin alueiden kesken (BIO2, BIO3, BIO9, BIO10). Kekomuurahaisten uraanipitoisuus oli alle määritysrajan (<0,02 mg/kg) useimmilla alueilla, pitoisuus ylitti määritysrajan alueilla BIO4, BIO5 ja BIO6. Myös kangasrouskujen osalta lähes kaikkien analysoitujen raskasmetallien keskipitoisuudet ovat vuosien varrella kohonneet. Ainoastaan nikkelin pitoisuus on ollut vuonna 2010 alueella BIO5 huomattavan suuri verrattuna muihin alueisiin nostaen keskipitoisuutta kyseisenä vuonna suuremmaksi kuin vuoden 2013 keskipitoisuus. Uraanin pitoisuus kaikilla alueilla oli alle määritysrajan (<0,01 mg/kg). Suurimpia kangasrouskujen raskasmetallipitoisuuksia havaittiin vuonna 2013 alueilla BIO1 (Zn), BIO5 (Co, Ni) ja BIO6 (Cd, Cu). Pienimmät pitoisuudet havaittiin alueilla BIO1 (Cd, Co) ja BIO10 (Cu, NI, Zn). Eeva, T., Sorvari, J. & Koivunen, V. 2004: Effects of heavy metal pollution on red wood ant (Formica s. str.) populations. Environmental Pollution 132, Järvinen, A. 1999: Helsingin keskuspuiston sienten vierasaineet vuonna Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 2/2003. Helsinki. Lapin Vesitutkimus Oy 2010: Kevitsan alueen sammalten ja sienten alkuainepitoisuudet vuonna Kevitsa Mining Oy. Lapin Vesitutkimus Oy 2011: Selvitys kekomuurahaisten raskasmetallipitoisuuksista Kevitsan kaivoshankealueella vuonna Kevitsa Mining Oy. Pelkonen, R., Alfthan, G. & Järvinen, O. 2006: Cadmium, lead, arsenic and nickel in wild edible mushrooms. The Finnish Environment Institute 17/2006. Helsinki Pelkonen, R., Alfthan, G. & Järvinen, O. 2008: Element concentrations in wild edible mushrooms in Finland. The Finnish Environment Institute 25/2008. Helsinki Pöyry Environment Oy 2009: Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Osa IVe: Biologinen tarkkailu maa-alueilla. Talvivaara Projekti Oy. Pöyry Finland Oy 2013: Bioindikaattoritutkimus Suhangon alueella Gold Fields Arctic Platinum Copyright Pöyry Finland Oy

10

11 Liite 2. Liito-oravatarkkailun perustulokset Liito-oravatarkkailun perustulokset v Kuvio Sijainti Huomiot Muutos Puusto ennallaan, sekametsä. Laji Hakomäki 1 esiintyy alueella. Ennallaan Viteikkon tien varsi, Raajamäki 2A: Lajin ydinalue, puusto ennallaan. Laji esiintyy alueella. 2B: Lajin ydinalue. Kuusihaapasekapuustoa. Joitakin haapoja kaadettu kuvion reunoilta, mutta on edelleen lajille soveltuva elinympäristö. Ennallaan 2 Laji esiintyy alueella. Kuusikkoinen metsäkuvio, joka Rasvamäki ennallaan. Rajoittuu etelässä Puusto ennallaan, mutta ei merkkejä maaläjitysalueisiin. Laji esiintyi kuviolla lajin esiintymisestä kuviolla , 2009 ja Puusto hakattu, ei enää potentiaalinen Haukimäentien länsipuoli 4 elinalue. Hävinnyt v Lajin ydinalue. Puustoltaan ehjä kuvio. Taattola, Hakosen itäpuoli 5 Laji esiintyy alueella. Ennallaan Hakonen, Kotalahti Hakkuut käynnissä, vain pieni kuvio potentiaalista puustoa jäljellä. Ei merkkejä lajin esiintymisestä. Laji esiintyi Hävinnyt v kuviolla 2008, 2009 ja Mäkijärven koillisranta Martikka Savonmäki Timosenmäki Sorkoaho Kuusimäenkulju Mäkituvan tien länsipuoli Mäkitupa Riista-aho Munninmäki Vuohimäki Lantonmäki Väisäsensuo V hävinnyt kuvio, ei mukana tarkkailussa v V heikentynyt kuvio V hävinnyt kuvio Lajin aiempi ydinalue, ehjä kuvio. Laji esiintyi kuviolla 2008, 2009 ja Lajin aiempi ydinalue, alueella tehty pieniä hakkuita. Laji esiintyi kuviolla 2008, 2009 ja Lajin ydinalue. Metsäkuviota hakattu sen itäosasta n. 50 % alkuperäisestä. Laji kuitenkin esiintyy edelleen jäljellä olevalla kuviolla. Koko kuvio hakattu, ei enää lajille soveltuva elinalue. Lajin ydinalue, puusto ennallaan. Laji esiintyy alueella. Potentiaalinen ydinalue, puusto ennallaan. Ei merkkejä lajin esiintymisestä. Lajin ydinalue. Kuvio hakattu kokonaisuudessan. Puusto hakattu. Laji esiintyi kuviolla Puustoa hakattu, ei enää potentiaalinen elinalue. Ei merkkejä lajin esiintymisestä v A: Uusi lajin ydinalue Osittain hakattu kuusikko, jäljellä kuitenkin yhtenäinen puusto. Laji esiintyy kuviolla. 16B: Potentiaalinen ydinalue, puusto ennallaan. Ei merkkejä lajin esiintymisestä. 17A: Lajin aiempi ydinalue. Kuvio supistunut voimakkaasti, lajin liikkuminen alueella mahdotonta. Laji esiintyi kuviolla 2008, 2009 ja B: Lajin aiempi ydinalue. Puusto hakattu. Osittain uuden tielinjan alla, muuttunut täysin. Jäljellä pieniä yksittäisiä kuusiryhmiä. Ei enää lajin kannalta potentiaalista elinaluetta. Kuvio täysin muuttunut. Ei enää lajin kannalta potentiaalista elinaluetta. Ennallaan, mutta ei merkkejä lajin esiintymisestä kuviolla. Heikentynyt pienien hakkuiden takia, ei merkkejä lajin esiintymisestä kuviolla. Ennallaan Hävinnyt v Ennallaan Ennallaan Hävinnyt v Hävinnyt v Ei inventoitu, koska alue ei ole enää potentiaalinen elinympäristö. Hävinnyt. Kuviot kokonaisuudessaan hävinneet hakkuiden seurauksena v Hävinnyt v Hävinnyt v Hävinnyt v. 2008

12 TESTAUSSELOSTE Sammonkatu 8, Oulu p f Pvm Työ nro As.nro Pöyry Finland Oy PL 20 (Tutkijantie 2) Oulu Merkki Näyte saapui Näytteiden lkm. 10 Tutk. aloitettu KOPIO Tutkimusperuste Tutkimuspyyntö Yhteenveto tutkituista näytteistä näyte nro tunnus/merkki näytetyyppi näytteenottopvm näytteenottaja 001 BIO BIO BIO BIO BIO BIO BIO BIO BIO BIO10.. Sivu 1

13 Ympäristöanalyysi As.nro Työ nro Pvm Suomen Ympäristöpalvelu Oy 001 BIO1 Kadmium, Cd mg / kg kuiva-ainetta 4,5 Koboltti, Co mg / kg kuiva-ainetta 0,14 Kupari, Cu mg / kg kuiva-ainetta 20 Nikkeli, Ni mg / kg kuiva-ainetta 1,7 Sinkki, Zn mg / kg kuiva-ainetta BIO2 Kadmium, Cd mg / kg kuiva-ainetta 2,7 Koboltti, Co mg / kg kuiva-ainetta 0,15 Kupari, Cu mg / kg kuiva-ainetta 15 Nikkeli, Ni mg / kg kuiva-ainetta 1,3 Sinkki, Zn mg / kg kuiva-ainetta BIO3 Kadmium, Cd mg / kg kuiva-ainetta 6,8 Koboltti, Co mg / kg kuiva-ainetta 0,09 Kupari, Cu mg / kg kuiva-ainetta 16 Nikkeli, Ni mg / kg kuiva-ainetta 1,4 Sinkki, Zn mg / kg kuiva-ainetta BIO4 Kadmium, Cd mg / kg kuiva-ainetta 5,2 Koboltti, Co mg / kg kuiva-ainetta 0,37 Kupari, Cu mg / kg kuiva-ainetta 18 Nikkeli, Ni mg / kg kuiva-ainetta 5,1 Sinkki, Zn mg / kg kuiva-ainetta BIO5 Kadmium, Cd mg / kg kuiva-ainetta 5,7 Koboltti, Co mg / kg kuiva-ainetta 0,64 Sivu 2

14 Ympäristöanalyysi As.nro Työ nro Pvm Suomen Ympäristöpalvelu Oy Kupari, Cu mg / kg kuiva-ainetta 20 Nikkeli, Ni mg / kg kuiva-ainetta 7,3 Sinkki, Zn mg / kg kuiva-ainetta BIO6 Kadmium, Cd mg / kg kuiva-ainetta 4,2 Koboltti, Co mg / kg kuiva-ainetta 0,35 Kupari, Cu mg / kg kuiva-ainetta 18 Nikkeli, Ni mg / kg kuiva-ainetta 4,2 Sinkki, Zn mg / kg kuiva-ainetta BIO7 Kadmium, Cd mg / kg kuiva-ainetta 3,8 Koboltti, Co mg / kg kuiva-ainetta 0,15 Kupari, Cu mg / kg kuiva-ainetta 16 Nikkeli, Ni mg / kg kuiva-ainetta 1,2 Sinkki, Zn mg / kg kuiva-ainetta BIO8 Kadmium, Cd mg / kg kuiva-ainetta 4,6 Koboltti, Co mg / kg kuiva-ainetta 0,20 Kupari, Cu mg / kg kuiva-ainetta 19 Nikkeli, Ni mg / kg kuiva-ainetta 1,4 Sinkki, Zn mg / kg kuiva-ainetta BIO9 Kadmium, Cd mg / kg kuiva-ainetta 3,1 Koboltti, Co mg / kg kuiva-ainetta 0,13 Kupari, Cu mg / kg kuiva-ainetta 17 Nikkeli, Ni mg / kg kuiva-ainetta 1,1 Sinkki, Zn mg / kg kuiva-ainetta 620 Sivu 3

15 Ympäristöanalyysi As.nro Työ nro Pvm Suomen Ympäristöpalvelu Oy 010 BIO10 Kadmium, Cd mg / kg kuiva-ainetta 3,9 Koboltti, Co mg / kg kuiva-ainetta 0,10 Kupari, Cu mg / kg kuiva-ainetta 17 Nikkeli, Ni mg / kg kuiva-ainetta 0,81 Sinkki, Zn mg / kg kuiva-ainetta 680 Suomen Ympäristöpalvelu Oy Tomi Nevanperä, Kemisti FM Sivu 4

16 Ympäristöanalyysi As.nro Työ nro Pvm Suomen Ympäristöpalvelu Oy Selite Tulokset pätevät ainoastaan tässä selosteessa mainituille näytteille. Tämän selosteen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa on pyydettävä lupa Suomen Ympäristöpalvelu Oy:ltä. Lisätieto Mikroaaltouuniavusteinen märkäpoltto (EPA 3051, HNO3) ICP-MS Sivu 5

17 TESTAUSSELOSTE Ahma ympäristö Oy Sammonkatu 8, Oulu p f Pvm Työ nro As.nro Pöyry Finland Oy PL 20 (Tutkijantie 2) Oulu Merkki Lisätilaus (uraani) Näyte saapui Näytteiden lkm. 10 Tutk. aloitettu KOPIO Tutkimusperuste Tutkimuspyyntö Yhteenveto tutkituista näytteistä näyte nro tunnus/merkki näytetyyppi näytteenottopvm näytteenottaja 001 BIO BIO BIO BIO BIO BIO BIO BIO BIO BIO10.. Sivu 1

18 Ympäristöanalyysi As.nro Työ nro Pvm Suomen Ympäristöpalvelu 001 BIO1 Uraani, U mg / kg kuiva-ainetta <0, BIO2 Uraani, U mg / kg kuiva-ainetta <0, BIO3 Uraani, U mg / kg kuiva-ainetta <0, BIO4 Uraani, U mg / kg kuiva-ainetta 0, BIO5 Uraani, U mg / kg kuiva-ainetta 0, BIO6 Uraani, U mg / kg kuiva-ainetta 0, BIO7 Uraani, U mg / kg kuiva-ainetta <0, BIO8 Uraani, U mg / kg kuiva-ainetta <0,02 Sivu 2

19 Ympäristöanalyysi As.nro Työ nro Pvm Suomen Ympäristöpalvelu 009 BIO9 Uraani, U mg / kg kuiva-ainetta <0, BIO10 Uraani, U mg / kg kuiva-ainetta <0,02 Ahma ympäristö oy / Suomen Ympäristöpalvelu Tomi Nevanperä, Kemisti FM Sivu 3

20 Ympäristöanalyysi As.nro Työ nro Pvm Suomen Ympäristöpalvelu Selite Tulokset pätevät ainoastaan tässä selosteessa mainituille näytteille. Tämän selosteen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa on pyydettävä lupa Suomen Ympäristöpalvelulta. Lisätieto Mikroaaltouuniavusteinen märkäpoltto (EPA 3051, HNO3) ICP-MS Sivu 4

21 TESTAUSSELOSTE Ahma ympäristö Oy Sammonkatu 8, Oulu p f Pvm Työ nro As.nro Pöyry Finland Oy PL 20 (Tutkijantie 2) Oulu Merkki Tiina Sauvola Näyte saapui Näytteiden lkm. 10 Tutk. aloitettu KOPIO Tutkimusperuste Tutkimuspyyntö Yhteenveto tutkituista näytteistä näyte nro tunnus/merkki näytetyyppi näytteenottopvm näytteenottaja 001 Talvivaara Bio1 Sieni Talvivaara Bio2 Sieni Talvivaara Bio3 Sieni Talvivaara Bio4 Sieni Talvivaara Bio5 Sieni Talvivaara Bio6 Sieni Talvivaara Bio7 Sieni Talvivaara Bio8 Sieni Talvivaara Bio9 Sieni TalvivaaraBio10 Sieni.. Sivu 1

22 Ympäristöanalyysi As.nro Työ nro Pvm Suomen Ympäristöpalvelu 001 Talvivaara Bio1 Sieni Kadmium, Cd mg / kg kuiva-ainetta 0,22 Koboltti, Co mg / kg kuiva-ainetta 0,11 Kupari, Cu mg / kg kuiva-ainetta 27 Nikkeli, Ni mg / kg kuiva-ainetta 1,5 Sinkki, Zn mg / kg kuiva-ainetta 150 Uraani, U mg / kg kuiva-ainetta <0, Talvivaara Bio2 Sieni Kadmium, Cd mg / kg kuiva-ainetta 1,1 Koboltti, Co mg / kg kuiva-ainetta 0,20 Kupari, Cu mg / kg kuiva-ainetta 19 Nikkeli, Ni mg / kg kuiva-ainetta 2,0 Sinkki, Zn mg / kg kuiva-ainetta 72 Uraani, U mg / kg kuiva-ainetta <0, Talvivaara Bio3 Sieni Kadmium, Cd mg / kg kuiva-ainetta 0,67 Koboltti, Co mg / kg kuiva-ainetta 0,22 Kupari, Cu mg / kg kuiva-ainetta 17 Nikkeli, Ni mg / kg kuiva-ainetta 2,3 Sinkki, Zn mg / kg kuiva-ainetta 65 Uraani, U mg / kg kuiva-ainetta <0, Talvivaara Bio4 Sieni Kadmium, Cd mg / kg kuiva-ainetta 1,2 Koboltti, Co mg / kg kuiva-ainetta 0,31 Kupari, Cu mg / kg kuiva-ainetta 18 Nikkeli, Ni mg / kg kuiva-ainetta 2,9 Sinkki, Zn mg / kg kuiva-ainetta 69 Uraani, U mg / kg kuiva-ainetta <0,01 Sivu 2

23 Ympäristöanalyysi As.nro Työ nro Pvm Suomen Ympäristöpalvelu 005 Talvivaara Bio5 Sieni Kadmium, Cd mg / kg kuiva-ainetta 1,0 Koboltti, Co mg / kg kuiva-ainetta 0,95 Kupari, Cu mg / kg kuiva-ainetta 22 Nikkeli, Ni mg / kg kuiva-ainetta 5,8 Sinkki, Zn mg / kg kuiva-ainetta 80 Uraani, U mg / kg kuiva-ainetta <0, Talvivaara Bio6 Sieni Kadmium, Cd mg / kg kuiva-ainetta 1,9 Koboltti, Co mg / kg kuiva-ainetta 0,29 Kupari, Cu mg / kg kuiva-ainetta 33 Nikkeli, Ni mg / kg kuiva-ainetta 2,5 Sinkki, Zn mg / kg kuiva-ainetta 89 Uraani, U mg / kg kuiva-ainetta <0, Talvivaara Bio7 Sieni Kadmium, Cd mg / kg kuiva-ainetta 0,23 Koboltti, Co mg / kg kuiva-ainetta 0,22 Kupari, Cu mg / kg kuiva-ainetta 20 Nikkeli, Ni mg / kg kuiva-ainetta 2,5 Sinkki, Zn mg / kg kuiva-ainetta 86 Uraani, U mg / kg kuiva-ainetta <0, Talvivaara Bio8 Sieni Kadmium, Cd mg / kg kuiva-ainetta 0,76 Koboltti, Co mg / kg kuiva-ainetta 0,16 Kupari, Cu mg / kg kuiva-ainetta 15 Nikkeli, Ni mg / kg kuiva-ainetta 1,9 Sinkki, Zn mg / kg kuiva-ainetta 68 Uraani, U mg / kg kuiva-ainetta <0,01 Sivu 3

24 Ympäristöanalyysi As.nro Työ nro Pvm Suomen Ympäristöpalvelu 009 Talvivaara Bio9 Sieni Kadmium, Cd mg / kg kuiva-ainetta 0,36 Koboltti, Co mg / kg kuiva-ainetta 0,19 Kupari, Cu mg / kg kuiva-ainetta 19 Nikkeli, Ni mg / kg kuiva-ainetta 1,3 Sinkki, Zn mg / kg kuiva-ainetta 70 Uraani, U mg / kg kuiva-ainetta <0, TalvivaaraBio10 Sieni Kadmium, Cd mg / kg kuiva-ainetta 0,88 Koboltti, Co mg / kg kuiva-ainetta 0,17 Kupari, Cu mg / kg kuiva-ainetta 14 Nikkeli, Ni mg / kg kuiva-ainetta 1,1 Sinkki, Zn mg / kg kuiva-ainetta 60 Uraani, U mg / kg kuiva-ainetta <0,01 Ahma ympäristö oy / Suomen Ympäristöpalvelu Tomi Nevanperä, Kemisti FM Sivu 4

25 Ympäristöanalyysi As.nro Työ nro Pvm Suomen Ympäristöpalvelu TUTKIMUSMENETELMÄT Mittaussuure Menetelmä Määritysraja Yksikkö Mittausepävarmuus Kadmium, Cd Koboltti, Co Kupari, Cu Nikkeli, Ni Sinkki, Zn Uraani, U EPA3051(HNO3), SFS-EN ICP-MS EPA3051(HNO3), SFS-EN ICP-MS EPA3051(HNO3), SFS-EN ICP-MS EPA3051(HNO3), SFS-EN ICP-MS EPA3051(HNO3), SFS-EN ICP-MS EPA3051(HNO3), SFS-EN ICP-MS 0.02 mg / kg 0.03 mg / kg 0.1 mg / kg 0.05 mg / kg 0.5 mg / kg 0.01 mg / kg Huom! Mittausepävarm. = Laajennettu mittausepävarmuus (U=2u). Epävarmuusarvioissa pitoisuusalueet ovat sulkeissa määritysrajasarakkeessa ilmoitetussa pitoisuusyksikössä. Tarkemmat menetelmäkuvaukset saa pyydettäessä laboratoriolta. Selite Tulokset pätevät ainoastaan tässä selosteessa mainituille näytteille. Tämän selosteen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa on pyydettävä lupa Suomen Ympäristöpalvelulta. Lisätieto Mikroaaltouuniavusteinen märkäpoltto (EPA 3051, HNO3) ICP-MS Sivu 5