Ulkoasiainministeriö MINVA UM

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriö MINVA UM POL-30 Kelhu Johanna(UM) Viite Asia Ulkoasiainneuvosto kauppaministerien kokoonpanossa ; tavoitemuistiot Ulkoasiainneuvosto kokoontuu kauppaministerien kokoonpanossa Brysselissä Asialistalla ovat WTO/Dohan kierros (DDA), Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus (TTIP), neuvoston päätelmät komission Kaikkien kauppa tiedonannosta, EU-Mercosur - vapaakauppasopimusneuvottelut ja EU:n ajankohtaiset vapaakauppaneuvotteluhankkeet Aasiassa. WTO/Dohan kierros (DDA) Ulkoasiainneuvosto keskustelee WTO:n 10. ministerikokouksen valmisteluista ja odotettavista tuloksista sekä Dohan kierroksen (DDA) jatkosta 10. ministerikokouksen jälkeen. Suomi tukee WTO:n monenvälisiä Dohan kierroksen neuvotteluja ja kierroksen saattamista mahdollisimman pikaiseen päätökseen. Suomen tavoitteena on saavuttaa Nairobin ministerikokouksessa tasapainoinen neuvottelutulos, jossa vähiten kehittyneet maat on otettu huomioon. Maatalouden vientikilpailun osalta Suomen tavoitteena on ratkaisu, jossa ovat mukana maatalouden vientikilpailun kaikki osa-alueet. Suomi pitää tärkeänä, että WTO:hon voidaan tuoda uusia DDA-neuvottelujen ulkopuolisia aiheita, joissa voidaan aloittaa neuvottelut jollakin aikavälillä joko monenvälisesti tai useanvälisesti. WTO-neuvotteluissa tulee keskittyä teemoihin, joista sopiminen juuri monenkeskisesti on perustelluinta, kuten tukiaiset ja tullien ulkopuoliset kaupanesteet. Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus (TTIP) Keskustellaan EU:n ja Yhdysvaltojen välisten kauppa- ja investointikumppanuusneuvottelujen (TTIP) tilanteesta ja jatkotyöstä. Suomi tukee neuvotteluja EU:n ja Yhdysvaltojen välisestä kunnianhimoisesta ja kattavasta vapaakauppasopimuksesta. Suomi antaa tukensa komission pyrkimykselle saattaa neuvottelut päätökseen vuonna Sopimuksen sisältö on kuitenkin aikataulua tärkeämpi. Suomen tavoitteena on, että sopimus vähentää tarpeettomasta sääntelystä aiheutuvia kaupan esteitä Yhdysvalloissa, avaa julkisten hankintojen markkinoita kilpailulle nykyistä laajemmin sekä vapauttaa tavaroiden ja palveluiden kauppaa, merisektori mukaan lukien. Suomi tukee toimia, joilla helpotetaan eurooppalaisten pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa Yhdysvaltain markkinoilla. Suomi katsoo, että sopimuksella tulee edistää kansainvälisten ympäristö- ja työelämän oikeuksia koskevien sopimusten ja standardien noudattamista ja toimeenpanoa. Suomi pitää tärkeänä, että sopimus ei estä kehittämästä tai turvaamasta korkeaa terveyden, turvallisuuden, kuluttajien, työntekijöiden ja ympäristön suojelun tasoa EU:ssa ja Suomessa. On tärkeää, että osapuolilla on edelleen oikeus säätää omia lakeja ja määräyksiä. Keskeistä on myös, että sopimuksessa ei tehdä sitoumuksia julkisista palveluista. Suomi korostaa avoimuuden merkitystä neuvottelujen onnistumisen kannalta niin kansalaisyhteiskunnan ja sidosryhmien kuin EU:n jäsenvaltioiden suuntaan.

2 Neuvoston päätelmät komission Kaikkien kauppa -tiedonannosta 2(18) Ulkoasiainneuvosto hyväksyy päätelmät, jotka jäsenmaiden tavoitteena on laatia komission antamasta Kaikkien kauppa tiedonannosta. Suomi on tyytyväinen komission tiedonantoon jossa se selostaa kauppapolitiikan ajankohtaisia kysymyksiä ja kuvaa kauppapolitiikkaan ja sen linjauksiin vaikuttavia olosuhteita. Suomi tavoittelee tasapainoista päätelmätekstiä, joka hyväksytään tiedonantoa koskeviksi neuvoston päätelmiksi. Monenkeskiset neuvottelut ovat Suomelle edelleen ensisijaisia. Näiden lisäksi Suomi panostaa alueellisiin, kahdenvälisiin ja useammanvälisiin neuvotteluihin. Pidämme tärkeänä sitä, että komissio huomioi uudet ja nousevat teemat, kuten digitaalisuus ja sähköinen kauppa, palvelut ja PK-sektorin merkityksen, mutta ottaa mukaan samalla uusia aiheita kuten hyvä hallinto, transparenssi, ympäristö, työelämän normit, terveyden- ja kuluttajan suoja sekä kehityskysymykset. EU-Mercosur -vapaakauppasopimusneuvottelut Keskustellaan EU-Mercosur vapaakauppasopimusneuvotteluissa etenemisestä. Suomi toivoo, että EU saa aikaan yhteisen näkemyksen etenemisestä EU - Mercosur -neuvotteluissa. Suomen tavoitteena on, että sopimuksella parannetaan yritysten markkinoillepääsyä tavara- ja palvelukauppaa vapauttamalla ja julkisia hankintoja kilpailulle avaamalla. Tavoitteena ovat lisäksi riittävät ja tehokkaat henkisen omaisuuden suojaa koskevat määräykset. Suomen tavoitteena on, että neuvotteluissa päästään etenemään mahdollisimman pian ja markkinoillepääsytarjouksia vaihdettaisiin, kun edellytykset ovat tähän olemassa. EU:n ajankohtaiset vapaakauppaneuvotteluhankkeet Aasiassa Ulkoasiainneuvosto saa tilannekatsauksen EU:n ajankohtaisiin vapaakauppaneuvotteluhankkeisiin Aasiassa. Suomi tavoittelee kattavaa ja kunnianhimoista EU-Japani vapaakauppasopimusta, joka parantaisi markkinoillepääsymahdollisuuksia ja purkaisi kaupanesteitä. Suomen pyrkimyksenä on, että TPP-neuvotteluiden jälkeen EU-Japani vapaakauppaneuvotteluissa päästään etenemään kohti korkeatasoista sopimusta, ottaen kuitenkin huomioon, että sisältö on aikataulua tärkeämpää. Suomi tukee EU:n vapaakauppaneuvotteluiden etenemistä Kaakkois-Aasian maiden (ASEAN) kanssa kunnianhimoiselta ja kattavalta pohjalta.

3 Asialista: 3(18) - WTO/Dohan kierros (DDA) s. 4 - Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus (TTIP) s. 7 - Neuvoston päätelmät komission Kaikkien kauppa tiedonannosta s EU-Mercosur vapaakauppasopimusneuvottelut s EU:n ajankohtaiset vapaakauppaneuvotteluhankkeet Aasiassa s. 16

4 4(18) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO TUO-10 Lukkarila Johanna Asia WTO/DDA Kokous/tapaaminen EU/Ulkoasiainneuvosto (kauppa) ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET 2. SUOMEN TAVOITE Ministerit keskustelevat WTO:n 10. ministerikokouksen valmisteluista ja odotettavista tuloksista sekä Dohan kierroksen (DDA) jatkosta 10. ministerikokouksen jälkeen. Suomi tukee WTO:n monenvälisiä Dohan kierroksen neuvotteluja ja kierroksen saattamista mahdollisimman pikaiseen päätökseen. Suomen tavoitteena on saavuttaa Nairobin ministerikokouksessa tasapainoinen neuvottelutulos, jossa vähiten kehittyneet maat on otettu huomioon. Maatalouden vientikilpailun osalta Suomen tavoitteena on ratkaisu, jossa ovat mukana maatalouden vientikilpailun kaikki osa-alueet. Suomi pitää tärkeänä, että WTO:hon voidaan tuoda uusia DDA-neuvottelujen ulkopuolisia aiheita, joissa voidaan aloittaa neuvottelut jollakin aikavälillä joko monenvälisesti tai useanvälisesti. WTO-neuvotteluissa tulee keskittyä teemoihin, joista sopiminen juuri monenkeskisesti on perustelluinta, kuten tukiaiset ja tullien ulkopuoliset kaupanesteet. 3. NEUVOTTELUTILANNE 4. TAUSTA Valmistautuminen Nairobissa pidettävään WTO:n 10. ministerikokoukseen on käynnissä. Valmistelut etenevät kahdella raiteella. Yhtäältä valmistellaan ministerikokouksessa annettavaa julkilausumaa ja toisaalta eri WTO:n neuvottelualueilla tehtävistä päätöksistä muodostuvaa Nairobin pakettia. Jäsenmaiden näkemykset ovat hyvin vastakkaisia sekä julkilausuman että Nairobin paketin sisällön suhteen. Neuvotteluista ennen Nairobin ministerikokousta on odotettavissa vaikeita. WTO:n 10. ministerikokous pidetään Nairobissa Keniassa Joka toinen vuosi pidettävä ministerikokous asettaa raamit seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Alkusyksyn WTO:ssa käytyjen neuvotteluiden pohjalta on selvää, että WTO:n edelleen meneillään olevaa vuonna 2001 aloitettua Dohan kauppaneuvottelukierrosta (DDA, Doha Development Agenda), jolla tavoitellaan laajamittaista teollisuustuotteiden ja maataloustuotteiden markkinoillepääsyn lisäämistä ja maatalouden kotimaisen tuen pienentämistä, ei tulla saamaan päätökseen Nairobissa. Tämän vuoksi Nairobin tavoitteena on paketti, jossa sovittaisiin osasta Dohan kierroksen aiheista.

5 5(18) DDA-neuvotteluja ohjaa "single undertaking-periaate", mikä käytännössä merkitsee, ettei mistään ole päätetty ennen kuin kaikesta on päätetty. Periaatteeseen tehtiin poikkeus muutama vuosi sitten, mikä mahdollisti muun muassa sopimuksen kaupan menettelyjen helpottamisesta (Trade Facilitation Agreement, TFA) ja muutamista muista DDAaiheista WTO:n Balin ministerikokouksessa vuonna Poikkeusta tultaneen soveltamaan myös Nairobin ministerikokouksessa, jotta DDA-tulokset ovat mahdollisia. DDA:n kolme pääneuvottelualuetta ovat 1) teollisuustuotteiden markkinoillepääsy (Non- Agricultural Market Access, NAMA) eli tullien alentaminen ja muiden kuin tullin tyyppisten kaupanesteiden vähentäminen teollisuustuotteilta, 2) maatalouskaupan markkinoillepääsy ja maataloudelle myönnettävien kauppaa vääristävien tukien vähentäminen sekä 3) palvelukaupan vapauttaminen. EU ja Suomi olisi pitänyt parempana DDA-kierroksen edellä mainitut pääneuvottelualueet sisältävää kokonaisratkaisua, mutta voi hyväksyä Nairobin osapaketin. Tärkeää on, että paketissa on LDC-maiden kauppaa helpottavia päätöksiä. Toisekseen Suomelle on tärkeää, että monenkeskistä kauppa-agendaa voidaan Nairobin jälkeen täydentää DDA:n ulkopuolisilla aiheilla. Tähän mennessä käytyjen neuvottelujen perusteella Nairobin paketti olisi kolmiosainen ja koostuisi maatalouden vientikilpailusta, LDC-aiheista (Least Developed Countries, vähiten kehittyneet maat) sekä läpinäkyvyydestä sääntöaiheissa ja palveluiden kotimaisessa säätelyssä. Maatalouden vientikilpailun neljä välinettä ovat vientituet, vientiluotot edullisin ehdoin, elintarvikeapu ja valtionkauppayritykset. Vientikilpailun osalta EU:lle ja Suomelle on tärkeää, että ratkaisu on tasapainoinen ja kattaa kaikki vientikilpailun välineet. Mahdollisia LDC-aiheita ovat tulli- ja kiintiövapaa markkinoillepääsy (DFQF, Duty Free Quota Free), etuusalkuperäsäännöt, puuvilla sekä palveluiden poikkeuslupa LDC-maille. Vientikilpailun ja LDC-aiheiden lisäksi pakettiin neuvotellaan sääntökokonaisuuden ja palveluiden kotimaisen sääntelyn transparenssiaiheita. Sääntökokonaisuudesta Nairobin paketin mahdollisia aiheita ovat horisontaalisia valtiontukia ja kalastustukia sekä polkumyyntiä ja alueellisia vapaakauppasopimuksia koskevat transparenssipilarit. Neuvottelut näiden osa-alueiden osalta ovat vielä hyvin kesken ja tulosten saaminen Nairobiin on epävarmaa. Ministerikokouksen julkilausuman luonnostelua käydään WTO:n pääjohtaja Azevedon johdolla. Tavoitteena on julkilausuma, jonka ensimmäinen osa korostaa WTO:n ja monenkeskisen kauppajärjestelmän saavutuksia ja merkitystä, toinen Nairobin ministerikokouksen tuloksia ja kolmas Nairobin jälkeistä aikaa erityisesti DDA:n osalta. EU:n ja Suomen tavoitteena on, että monenkeskistä kauppa-agendaa voidaan Nairobin jälkeen täydentää DDA:n ulkopuolisilla aiheilla. Toisekseen Suomi pitää tärkeänä, että WTO-neuvotteluissa keskitytään teemoihin, joista sopiminen juuri monenkeskisesti on perustelluinta, kuten tukiaisiin ja sääntöihin. Dohan kierroksen jatkaminen Nairobin ministerikokokouksen jälkeen vanhojen neuvotteluasetelmien pohjalta on hyvin epävarmaa. Neuvotteluasetelmiin pitäisi pystyä tekemään neuvotteluratkaisut mahdollistavia muutoksia. Nairobin ministerikokoukseen mennessä tavoitellaan ratkaisuja myös useissa rinnakkaisprosesseissa. Tällaisia ovat sähköisen kaupankäynnin tullimoratorio, TRIPSsopimuksen (sopimus teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista) tilannekanteiden moratorion jatko sekä vähiten kehittyneitä maita koskeva siirtymäaika

6 6(18) lääkepatenttien osalta. Näistä toistaiseksi vain viimeinen on saatu ratkaistua, kun TRIPSneuvostossa päästiin kompromissiin LDC-maita koskevasta siirtymäajasta ja poikkeusluvasta lääkepatenttien suojan, hakemusten käsittelyn ja markkinointia koskevien yksinoikeuksien osalta vuoteen 2033 saakka. Ministerikokoukseen mennessä tavoitellaan yhtä lailla ratkaisuja myös informaatioteknologiasopimuksessa (ITA) ja useankeskisissä ympäristötuotteita koskevissa neuvotteluissa (Environmental Goods Agreement, EGA). Neuvottelut ITAtuotekatteen laajentamisesta on tavoitteena saada valmiiksi Nairobiin mennessä. EGAneuvotteluissa toivotaan Nairobissa julistusta neuvotteluiden loppuun viemisestä. Nairobissa juhlitaan myös uusien WTO-jäsenten liittymisiä. Liberian WTO-liittyminen on WTO:n yleisneuvoston päätöstä vaille valmis ja Kazakstan on Nairobissa jo täysivaltainen jäsen. Myös Afganistanin liittyminen saataneen päätökseen Nairobissa.

7 Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 7(18) TUO-10 Nojonen Mary-Anne Asia Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus (TTIP) Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto (kauppa) ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Ministerit keskustelevat EU:n ja Yhdysvaltojen välisten kauppa- ja investointikumppanuusneuvottelujen (TTIP, Transatlantic Trade and Investment Partnership) tilanteesta ja jatkotyöstä. 2. SUOMEN TAVOITE Suomi tukee neuvotteluja EU:n ja Yhdysvaltojen välisestä kunnianhimoisesta ja kattavasta vapaakauppasopimuksesta. Suomi antaa tukensa komission pyrkimykselle saattaa neuvottelut päätökseen vuonna Sopimuksen sisältö on kuitenkin aikataulua tärkeämpi. Suomen tavoitteena on, että sopimus vähentää tarpeettomasta sääntelystä aiheutuvia kaupan esteitä Yhdysvalloissa, avaa julkisten hankintojen markkinoita kilpailulle nykyistä laajemmin sekä vapauttaa tavaroiden ja palveluiden kauppaa, merisektori mukaan lukien. Suomi tukee toimia, joilla helpotetaan eurooppalaisten pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa Yhdysvaltain markkinoilla. Suomi katsoo, että sopimuksella tulee edistää kansainvälisten ympäristö- ja työelämän oikeuksia koskevien sopimusten ja standardien noudattamista ja toimeenpanoa. Suomi pitää tärkeänä, että sopimus ei estä kehittämästä tai turvaamasta korkeaa terveyden, turvallisuuden, kuluttajien, työntekijöiden ja ympäristön suojelun tasoa EU:ssa ja Suomessa. On tärkeää, että osapuolilla on edelleen oikeus säätää omia lakeja ja määräyksiä. Keskeistä on myös, että sopimuksessa ei tehdä sitoumuksia julkisista palveluista. Suomi korostaa avoimuuden merkitystä neuvottelujen onnistumisen kannalta niin kansalaisyhteiskunnan ja sidosryhmien kuin EU:n jäsenvaltioiden suuntaan. 3. NEUVOTTELUTILANNE EU:n tavoitteena on saada vapaakauppaneuvottelut Yhdysvaltojen kanssa päätökseen presidentti Obaman kaudella eli vuonna Nyt, kun Tyynenmeren kumppanuussopimus (TPP, Trans-Pacific Partnership) on saatu aikaan, TTIP-neuvottelujen odotetaan vauhdittuvan. Yhdennellätoista neuvottelukierroksella käsiteltävänä olivat kaikki aiheet investointisuojaa lukuun ottamatta. Kauppakomissaari Malmström tapaa Yhdysvaltain kauppaedustaja Fromanin seuraavan kerran joulukuussa 2015 ja keskustelee jatkotyöstä. Eri aiheita käsitellään neuvottelukierrosten

8 8(18) välisenä aikana. Seuraavaa kierrosta on kaavailtu helmikuulle. Sen tarkkaa ajankohtaa ei ole kuitenkaan vielä vahvistettu. Suomen tavoitteet TTIP-neuvotteluihin on määritelty eduskunnassa ja annettujen E-jatkokirjeiden pohjalta (E 43/2013 vp.). 4. TAUSTA Neuvotteluja Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisestä vapaakauppasopimuksesta on käyty yli kaksi vuotta, heinäkuusta 2013 lähtien. Komission arvion mukaan neuvottelut ovat edenneet puoliväliin. Sopimus tähtää kunnianhimoiseen, laaja-alaiseen ja vastavuoroiseen kaupan vapauttamiseen. Se sisältää kolme pääneuvottelualuetta: markkinoillepääsyn, sääntelykysymykset ja globaalit säännöt. Markkinoillepääsyyn sisältyvät tavara- ja palvelukauppaan sekä julkisiin hankintoihin liittyvät kysymykset. Sääntelykysymykset kattavat puolestaan sääntely-yhteistyön, kaupan tekniset esteet, terveys- ja kasvinsuojelutoimet sekä sektorikohtaiset sääntelyaiheet. Globaalit säännöt sisältävät muut sopimuksen määräykset mm. investointisuojasta, kestävästä kehityksestä, teollis- ja tekijänoikeuksista sekä energiasta ja raaka-aineista. Sopimuksen erityisenä painopisteenä on pienten ja keskisuurten yritysten markkinoillepääsyn parantaminen Sopimuksesta tehdään niin sanottu elävä sopimus, eli työtä jatketaan vielä yhteisesti sovittujen suuntaviivojen mukaisesti sopimusneuvottelujen päättämisen jälkeen. Jatkotyö koskisi erityisesti aikaa vieviä sääntelykysymyksiä. Molemmat osapuolet ovat sitoutuneita neuvotteluihin ja tavoitteeseen kunnianhimoisesta sopimuksesta, mikä vahvistettiin kauppakomissaari Malmströmin ja Yhdysvaltain kauppaedustaja Fromanin välisessä tapaamisessa syyskuussa EU pyrkii Yhdysvaltojen kanssa yhteiseen näkemykseen siitä, mitä sopimukseen voitaisiin sisällyttää. On mahdollista, että neuvottelut voitaisiin päättää presidentti Obaman kaudella eli vuonna Neuvotteluissa on kuitenkin vielä paljon tehtävää. Niin EU:lle kuin Yhdysvalloillekin sopimuksen sisältö on keskeinen, ei sen aikataulu. Päätös Yhdysvaltain presidentin kauppaneuvotteluvaltuuden (TPA, Trade Promotion Authority) uusimisesta saatiin aikaan kongressissa kesäkuussa Päätös oli tärkeä sekä TTIP:n että Tyynenmeren kumppanuusneuvottelujen (TPP, Trans-Pacific Partnership) kannalta. TPP-neuvottelut saatettiin päätökseen tiukan loppuväännön jälkeen EU odottaa TPP-neuvotteluprosessin päättämisen vauhdittavan TTIP-neuvotteluja. Euroopan parlamentti hyväksyi heinäkuussa 2015 laajan keskustelun jälkeen päätöslauselman, jossa parlamentti antaa suosituksiaan TTIP-neuvotteluihin. Keskustelua herätti erityisesti investointiriitojenratkaisu (ISDS, investor-to-state dispute settlement). Parlamentti antoi tukensa neuvotteluille investointiriitojenratkaisun sisällyttämiselle, mutta edellytti, että järjestelmää tulee uudistaa. Sopimukselle tarvitaan aikanaan parlamentin hyväksyntä, minkä vuoksi komissio tulee ottamaan parlamentin näkemykset huomioon neuvotteluiden kuluessa. Neuvottelut etenevät eri aiheissa eri tahtiin. Tällä hetkellä on olemassa yksitoista konsolidoitua, molempien osapuolten neuvotteluesityksistä koottua tekstiä. Nämä koskevat tavarakauppaa, televiestintää, julkisia hankintoja, sääntely-yhteistyötä, kaupan teknisiä esteitä (TBT, Technical Barriers to Trade), terveys- ja kasvinsuojelutoimia (SPS, Sanitary and Phytosanitary Measures), pieniä ja keskisuuria yrityksiä, kilpailupolitiikkaa, valtionyhtiöitä, tullimenettelyjä ja kaupan helpottamista, sekä valtioiden välistä riitojenratkaisua. Konsolidoituja tekstejä valmistellaan parhaillaan palveluiden kaupasta ja alkuperäsäännöistä. Lokakuun neuvottelukierroksella käsiteltiin kattavasti kaikkia aiheita, paitsi ei investointisuojaa eikä investointiriitojenratkaisua. Erityisesti markkinoillepääsyssä saavutettiin edistystä. Neuvotteluja tulleista käytiin uudistettujen tullitarjousten pohjalta. Molempien osapuolten tarjoukset ovat komission

9 9(18) mukaan samalla tasolla kattaen 97 prosenttia tavarakaupasta. Tämän ulkopuolelle jääviä tullinimikkeitä käsiteltäisiin neuvottelujen loppuvaiheessa. Palveluissa jatkettiin keskustelua uusimmista tarjouksista rakentavassa hengessä. Osapuolet ovat todenneet neuvottelujen kuluessa useampaan otteeseen, ettei sopimuksessa tehdä sitoumuksia julkisissa palveluissa. Julkisten hankintojen osalta kierroksella käydyt yksityiskohtaiset keskustelut luovat pohjaa tarjousten vaihdolle. Valmisteluja jatketaan joulukuussa. Osapuolten kesken on sovittu, että tarjoukset julkisissa hankinnoissa vaihdettaisiin helmikuussa Neuvottelukierroksella käsiteltiin kaikkia sääntelykysymyksiä, ja saavutettiin teknistä edistystä, etenkin sektorikohtaisesti. Keskusteltavina olivat sääntelyn yhtenevyys ja sääntely-yhteistyö, kaupan tekniset esteet, terveys- ja kasvinsuojelutoimet sekä kaikki sektorit kattaen lääkkeet, lääkinnälliset laitteet, kosmetiikan, tekstiilit, autot, informaatio- ja viestintäteknologian, koneet ja laitteet, kemian ja torjunta-aineet. Osapuolten sääntelyviranomaiset osallistuivat neuvotteluihin. Jatkossa pyrkimyksenä on määritellä tavoitteet kullakin sektorilla. Neuvotteluja pyrittiin vauhdittamaan myös sääntöaiheissa. EU antoi kierroksella ehdotuksensa kestävän kehityksen luvuksi kattaen työelämän oikeudet ja ympäristön, ja sitä tullaan myöhemmin täydentämään toimeenpanoa koskevilla määräyksillä. Yhdysvallat ei ole vielä antanut omaa neuvotteluehdotustaan. Osapuolten kesken ei ole vielä saavutettu yhteisymmärrystä siitä, tulisiko sopimukseen energiaa ja raaka-aineita koskeva erillinen luku, mitä EU tavoittelee. Neuvottelukierroksella käsiteltiin myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevaa lukua, tullimenettelyjä ja kaupan helpottamista, teollis- ja tekijänoikeuksia, kilpailukysymyksiä sekä sopimuksen yleistä riitojenratkaisua. EU:n neuvotteluesitys investointituomioistuimesta jaettiin Yhdysvalloille 12. marraskuuta. Neuvottelut investointisuojasta käynnistetään näillä näkymin tammi-helmikuussa Komissiolle ja kauppakomissaari Malmströmille neuvottelujen läpinäkyvyys ja avoin tiedon jakaminen ovat keskeisiä tavoitteita. Tietoa TTIP-neuvotteluista on jaettu aiempaa enemmän, mm. EU:n neuvotteluesitykset on julkistettu tammikuusta 2015 lähtien. EU:n neuvottelumandaatti on ollut julkinen lähtien. Komissio julkistaa kunkin neuvottelukierroksen jälkeen yhteenvedon kierroksen annista. Suomi pitää avointa tiedon jakamista neuvottelujen kaikissa vaiheissa erittäin tärkeänä ja kannattaa avoimuutta kohentavia toimia. Yhdysvaltojen neuvotteluesityksiä ei jaeta jäsenmaille eikä Euroopan parlamentin jäsenille. Konsolidoidut yhteistekstit, jotka koostuvat EU:n ja Yhdysvaltojen neuvotteluesityksistä, ovat nähtävissä lukuhuoneessa Brysselissä ja Yhdysvaltojen suurlähetystöissä EU-pääkaupungeissa. Lukuhuoneiden avaamista jäsenvaltioiden vastuuministeriöihin valmistellaan parhaillaan. Jäsenvaltiot pitävät lukuhuonetta vain väliaikaisena järjestelynä. Jäsenvaltiot, Suomi mukaan lukien, katsovat, että sopimukseen tulee sisältymään myös jaettuun ja jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia kysymyksiä ja että kyseessä on sekasopimus, jonka osapuolina myös jäsenvaltiot tulisivat olemaan. Suomi pitää tärkeänä, että sopimuksella vähennetään päällekkäisiä ja raskaita testaus- ja sertifiointivaatimuksia sekä tarpeettomasta sääntelystä aiheutuvia esteitä Yhdysvalloissa. Lisäksi sopimuksella tulee parantaa EU:n ja Yhdysvaltojen välistä viranomaisyhteistyötä. Suomi tavoittelee sopimuksella eurooppalaisten yritysten markkinoillepääsyn parantamista tavara- ja palvelukauppaa vapauttamalla sekä avaamalla nykyistä laajemmin Yhdysvaltain julkisia hankintoja kilpailulle. Suomi tukee toimia, jotka helpottavat pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa Yhdysvaltain markkinoilla. Suomi tavoittelee sopimukseen määräyksiä, joilla edistetään tosiasiallisesti kansainvälisten ympäristöja työelämän oikeuksia koskevien sopimusten ja standardien noudattamista ja toimeenpanoa, yritysten yhteiskuntavastuu mukaan lukien. Suomi pitää tärkeänä markkinoillepääsyn helpottamista esimerkiksi merisektorilla, jossa on runsaasti mahdollisuuksia. Yhdysvallat säätelee omaa merisektoriaan 1920-luvulta peräisin olevalla lainsäädännöllä, ns. Jones Actilla (Merchant Marine Act). Lainsäädäntö rajaa Yhdysvaltojen satamien

10 10(18) välisen liikenteen aluksille, jotka on valmistettu Yhdysvalloissa, ovat yhdysvaltalaisessa omistuksessa ja joita operoi yhdysvaltalainen miehistö. Myös alusten huollolle ja korjaukselle on asetettu kotimaisuusvaatimuksia. Suomi katsoo, että sopimus ei saa estää korkeatasoisen terveyden, turvallisuuden, kuluttajien, työntekijöiden ja ympäristönsuojelun turvaamista ja kehittämistä EU:ssa ja Suomessa. Valtioiden oikeus syrjimättömään sääntelyyn tulee edelleen taata. Julkiset palvelut on suljettu sopimuksen ulkopuolelle, joten Suomi voi itse edelleen päättää lakisääteisten julkisten palvelujen järjestämistavasta.

11 Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 11(18) TUO-10 Seppänen Erkki Asia Neuvoston päätelmät komission Kaikkien kauppa -tiedonannosta Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto (kauppa) ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET 2. SUOMEN TAVOITE Kauppaministerikokoonpanon ulkoasiainneuvosto hyväksyy päätelmät, jotka jäsenmaiden tavoitteena on laatia komission antamasta Kaikkien kauppa - tiedonannosta. Suomi on tyytyväinen komission tiedonantoon jossa se selostaa kauppapolitiikan ajankohtaisia kysymyksiä ja kuvaa kauppapolitiikkaan ja sen linjauksiin vaikuttavia olosuhteita. Suomi tavoittelee tasapainoista päätelmätekstiä, joka hyväksytään tiedonantoa koskeviksi neuvoston päätelmiksi. Monenkeskiset neuvottelut ovat Suomelle edelleen ensisijaisia. Näiden lisäksi Suomi panostaa alueellisiin, kahdenvälisiin ja useammanvälisiin neuvotteluihin. Pidämme tärkeänä sitä, että komissio huomioi uudet ja nousevat teemat, kuten digitaalisuus ja sähköinen kauppa, palvelut ja PK-sektorin merkityksen, mutta ottaa mukaan samalla uusia aiheita kuten hyvä hallinto, transparenssi, ympäristö, työelämän normit, terveyden- ja kuluttajan suoja sekä kehityskysymykset. 3. NEUVOTTELUTILANNE Komissio antoi EU-jäsenmaille tiedonannon Kaikkien kauppa. Vastuullisempaa kauppaja investointipolitiikkaa. Kauppapoliittinen komitea Brysselissä on keskustellut tiedonannosta, minkä pohjalta jäsenmaat laativat koskevat päätelmät. Päätelmät on tarkoitus hyväksyä kauppaministerikokoonpanon ulkoasiainneuvostossa ilman varsinaista keskustelua TAUSTA Komissio antoi EU-jäsenmaille tiedonannon Kaikkien kauppa. Vastuullisempaa kauppaja investointipolitiikkaa. Tiedonannossa se huomioi mm. epävirallisessa ministerineuvostossa sekä kauppapoliittisen komitean kokouksissa Brysselissä käydyt aiemmat keskustelut, joissa EU-jäsenmaat ovat tukeneet uuden tiedonannon laatimista. Kauppapoliittinen komitea on tiedonannon antamisen jälkeen keskustellut siitä Brysselissä, ja näiden keskustelujen pohjalta jäsenmaat laativat neuvoston päätelmät. Tekstiluonnoksen suurimmasta osasta on saavutettu yksimielisyys, mutta muutamasta avoimesta kysymyksestä jatketaan keskustelua viikolla 47. Päätelmät on tarkoitus hyväksyä kokoontuvassa kauppaministerikokoonpanon

12 12(18) ulkoasiainneuvostossa. Suomen kannalta päätelmäluonnos on tasapainoinen ja ottaa jäsenmaiden näkemykset huomioon.. Päätelmissä komission tiedonanto todetaan tervetulleeksi, ja siinä olevat komission näkemykset ja suositukset pannaan merkille EU:n kauppa- ja investointiagendan pohjana. Monenkeskinen Maailman kauppajärjestö WTO:hon (World Trade Organization) pohjaava kauppajärjestelmä nostetaan keskeiselle sijalle, ja edistyminen WTO:n piirissä eri aiheissa katsotaan tärkeäksi. Myös useammankeskiset neuvotteluprosessit huomioidaan. Luonnoksessa todetaan mahdollisuus selvittää mahdollisia uusia monen- tai useammanvälisiä neuvotteluaiheita. Päätelmäluonnoksessa tuetaan Euroopan unionin kahdenvälisten vapaakauppaneuvotteluprosessien loppuunsaattamista, ja komission toivotaan edistävän näitä prosesseja. Myös edistyminen ns. taloudellisen kumppanuuden sopimusten ja EU:n eteläisen ja itäisen naapuruston maiden kanssa on tärkeää. Uusia neuvotteluja pidetään mahdollisina tapauskohtaisen harkinnan myötä. EU:n sopimusten halutaan osaltaan tukevan monenvälistä kauppajärjestelmää. Kaupan halutaan hyödyttävän kaikkia tahoja, ja eri politiikoilla voidaan tukea sopeutumista globaaliin talouteen. Lisäksi luonnoksessa todetaan, ettei EU:n sopimuksilla alenneta EU:ssa olevan sääntelyn tasoa, sekä muistutetaan maiden säätelyoikeudesta. EU:n on hyödynnettävä maailman talouden kasvun keskuksia mm. uusien työpaikkojen luomiseksi. Luonnoksessa todetaan, että kauppasopimusten tulee tarjota mahdollisuuksia EU:n kaikille alueille. Eurooppalaisten yritysten integraatiota globaaleihin arvoketjuihin on tarve tukea ja kehittää. Myös elinkeinoelämän pienen ja keskisuuren sektorin merkitys on tärkeä, ja sitä tulee tukea. Päätelmäluonnoksen mukaan EU tarvitsee kunnianhimoisen digitaalisen kaupan ohjelman. Myös uudenlaisiin kaupanesteisiin tulee puuttua ja globaalin toimintaympäristön tulee olla tasapuolinen. Toisaalta EU:n tietoaineiston suojaa ja yksityisyyttä koskevista säännöistä tulee pitää kiinni. Palveluiden merkitys kasvaa, ja sekä tavaroiden että palvelujen markkinoillepääsyä on parannettava. Palvelukaupan erilaisia edellytyksiä halutaan helpottaa. Julkisten palvelujen osalta luonnoksessa todetaan, ettei esimerkiksi niiden yksityistämistä vaadita tai estetä mm. niistä säätelemistä. Luonnoksessa katsotaan investoinnit välttämättömiksi Euroopan taloudelle ja menestykselle, ja niiden osalta tarvitaan sekä investointien edistämistä, suojaa että tasapuolista toimintaympäristöä. Komission ajatukset investointisuojan uudistamisesta pannaan luonnoksessa merkille. Päätelmäluonnoksen mukaan avoimesta kaupasta tulee hyötyä vastavuoroisesti, huomioiden myös eri maiden kehitystaso. Avoin kaupankäynti riippuu, ja hyötyy, reilusta ja häiriöttömästä toimintaympäristöstä, minkä vuoksi erilaisia protektionistisia toimia on tärkeä vastustaa. Komissiota kannustetaan jatkamaan markkinoiden avaamista, kv. yhteistyön edistämistä ja kaupanesteisiin puuttumista. Lisäksi tuetaan olemassa olevien EU:n sopimusten toimeenpanon parantamista. Luonnoksessa katsotaan, että kauppapolitiikan parempi toimeenpano vaatii eri tahojen yhteistyötä, minkä ohella esimerkiksi EU-maiden keskinäinen syrjimättömyys ja sisämarkkinoiden yhtenäisyys tulee varmistaa. Vastuullinen kauppapolitiikka tarvitsee läpinäkyvyyttä ja yhteydenpitoa kansalaisten kanssa. Myös mm. EU:n instituutioiden keskinäinen tasapaino ja asiakirjojen käsittelyyn liittyvät säädökset tulee huomioida. Jotta EU voi kunnolla osallistua vahvojen kv. kaupan sääntöjen muokkaamiseen, tarvitaan relevantit muut politiikka-alat huomioonottava kauppapoliittinen agenda. Luonnoksessa ilmaistaan sitoutuminen eurooppalaisten arvojen ja standardien turvaamiseen, ml. mm. kestävä kehitys, hyvä hallintotapa,

13 13(18) vapaa ja reilu kauppa, ympäristö, työelämä ja ihmisoikeudet, terveyden- ja kuluttajan suoja sekä kehityskysymykset. EU:n tulee olla korruptionvastaisessa työn etulinjassa ja luonnoksessa toivotaankin komissiolta näkemyksiä aiheen käsittelemiseksi. Yritysvastuuta ja hyviä käytäntöjä on tarpeellista vahvistaa, ja EU:n tulee tukea kumppanimaita, erityisesti vähiten kehittyneitä maita, jotta nämä voivat hyötyä kestävästä kasvusta.

14 14(18) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO TUO-10 Kent Wilska Asia Mercosur Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Eteneminen EU-Mercosur -vapaakauppasopimusneuvotteluissa 2. SUOMEN TAVOITE Suomi toivoo, että EU saa aikaan yhteisen näkemyksen etenemisestä EU - Mercosur -neuvotteluissa. Suomen tavoitteena on, että sopimuksella parannetaan yritysten markkinoillepääsyä tavara- ja palvelukauppaa vapauttamalla ja julkisia hankintoja kilpailulle avaamalla. Tavoitteena ovat lisäksi riittävät ja tehokkaat henkisen omaisuuden suojaa koskevat määräykset. Suomen tavoitteena on, että neuvotteluissa päästään etenemään mahdollisimman pian ja markkinoillepääsytarjouksia vaihdettaisiin, kun edellytykset ovat tähän olemassa. 3. NEUVOTTELUTILANNE Osapuolet vahvistivat kesäkuun 2015 EU-Mercosur ministerikokouksessa pyrkivänsä tarjousten vaihtoon kuluvan vuoden viimeisellä neljänneksellä, jos siihen vaadittavat valmiudet täyttyvät. Osapuolten pääneuvottelijat tapasivat ja keskustelivat edellytyksistä edetä neuvotteluissa. Osapuolet arvioivat nyt täyttyvätkö tarjousten vaihdon edellytykset. 4. TAUSTA Euroopan unioni ja Mercosur (Argentiina, Brasilia, Paraguay, Uruguay ja Venezuela) ovat käyneet assosiaatiosopimusneuvotteluita vuodesta EU ja Mercosur päättivät toukokuussa 2010 jatkaa syksystä 2004 asti pysähdyksissä olleita vapaakauppaneuvotteluita. Laajempi assosiaatiosopimus pitäisi sisällään myös vapaakauppasopimuksen. Neuvottelut keskeytyivät vuoden 2004 syksyllä, kun osapuolten esittämät markkinoillepääsytarjoukset olivat liian kaukana toisistaan. Neuvottelujen uudelleen käynnistymisen jälkeen vapaakauppasopimuksesta on käyty yhdeksän neuvottelukierrosta. Neuvotteluiden nopean uuden alun jälkeen neuvottelutahti kuitenkin pian hidastui ja viimeisin täysi neuvottelukierros käytiin maaliskuussa 2012.

15 15(18) Tämän jälkeen neuvottelut ovat olleet jälleen pysähdyksissä. Tuolloin katsottiin, ettei keskusteluja neuvotteluteksteistä kannattaisi jatkaa pidemmälle ennen markkinoillepääsytarjousten vaihtoa. Neuvotteluaiheita ovat tavarakauppa, alkuperäsäännöt, palvelujen kauppa, julkiset hankinnat, henkisen omaisuuden suoja, terveys- ja kasvinsuojelumääräykset, kaupan tekniset esteet, tullimenettelyt ja kaupan helpottaminen, kilpailusäännöt, suojatoimet, kestävä kehitys sekä sopimuksen riitojen ratkaisumekanismi. Yksikään aihekohtainen neuvotteluryhmä ei ole saanut vielä työtään valmiiksi ja teknistä työtä on yhä paljon edessä. Neuvotteluryhmät ovat edenneet eri tahtiin ja osassa aiheita ollaan vielä hyvin alkuvaiheissa. EU:n tavoitteena oli edetä markkinoillepääsytarjousten vaihtoon jo vuonna Viivästykset johtuivat tuolloin Mercosurin sisäisestä koordinaatiosta. Mercosur ilmoitti jo heinäkuun 2014 huippukokouksessaan olevansa valmis tarjousten vaihtoon heti, kun myös EU olisi valmis. Komissio ei ole kuitenkaan ollut vakuuttunut Mercosurin tulevan tarjouksen tasosta eikä tarjouksia ole vieläkään vaihdettu. Osapuolet vahvistivat kesäkuun 2015 EU-Mercosur ministerikokouksessa pyrkivänsä tarjousten vaihtoon kuluvan vuoden viimeisellä neljänneksellä, jos siihen vaadittavat valmiudet täyttyvät. Osapuolilla on ollut yhteisymmärrys siitä, että tarjouksia vaihdettaessa on parannettava syksyn 2004 tasoa. Komissio on halunnut välttää tilannetta, jossa tarjoukset olisivat liian kaukana toisistaan ja neuvottelut jälleen kerran katkeaisivat. Osapuolten pääneuvottelijat tapasivat ja keskustelivat edellytyksistä edetä tarjoustenvaihtoon loppuvuoden kuluessa. Osapuolet arvioivat seuraavaksi tilannetta kokouksessa vaihdettujen näkemysten pohjalta. Mercosur on yksi maailman suurimmista talousalueista ja merkittävä kasvava markkinaalue. EU on Mercosurin suurin kauppakumppani ja samalla suurin investoija alueella. Koska Mercosur-alueen maissa on vielä paljon kaupan esteitä, toisi kattava vapaakauppasopimus merkittäviä etuja eurooppalaiselle teollisuudelle ja palveluyrityksille. Mercosur-maiden sovelletut tullit ovat vielä varsin korkealla tasolla. Sovellettujen tullien keskitaso on noin 13 prosenttia (sidottujen tullien keskiarvo on yli 30 prosenttia), mutta esimerkiksi kuljetusvälineissä tullit ovat jopa 35 prosenttia. Lisäksi alueella on vielä suhteellisen paljon muita kaupan esteitä. Mercosur tavoittelee erityisesti maataloustuotteiden markkinoillepääsyn parantamista. Tullin tilastojen mukaan Suomen vienti Mercosuriin (Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay) oli noin 603 miljoonaa euroa vuonna 2014, noin 1,1 prosenttia Suomen kokonaisviennistä. Vastaavasti Suomen tuonti alueelta oli noin 673 miljoonaa euroa, mikä vastasi noin 1,2 prosenttia Suomen kokonaistuonnista vuonna 2014.

16 Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 16(18) TUO-20 Poikonen Elina Asia Aasia Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto kauppaministerikokoonpanossa ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Tilannekatsaus EU:n ajankohtaisiin vapaakauppaneuvotteluhankkeisiin Aasiassa. 2. SUOMEN TAVOITE Suomi tavoittelee kattavaa ja kunnianhimoista EU-Japani vapaakauppasopimusta, joka parantaisi markkinoillepääsymahdollisuuksia ja purkaisi kaupanesteitä. Suomen pyrkimyksenä on, että TPP-neuvotteluiden jälkeen EU-Japani vapaakauppaneuvotteluissa päästään etenemään kohti korkeatasoista sopimusta, ottaen kuitenkin huomioon, että sisältö on aikataulua tärkeämpää. Suomi tukee EU:n vapaakauppaneuvotteluiden etenemistä Kaakkois-Aasian maiden (ASEAN) kanssa kunnianhimoiselta ja kattavalta pohjalta. 3. NEUVOTTELUTILANNE Komissio antaa tilannekatsauksen EU:n Aasiaa koskevien vapaakauppaneuvotteluihin. Yhdysvaltojen johdolla neuvotellut Tyynenmeren kumppanuutta koskevat neuvottelut on saatu päätökseen lokakuussa. Tämä ratkaisu luo jatkossa tilaisuuden edetä EU:n ja Japanin välisissä vapaakauppaneuvotteluissa. Neuvottelut ovat EU:lle ja samalla Suomelle tärkeät. EU on vastikään saanut päätökseen vapaakauppaneuvottelunsa Vietnamin kanssa. Neuvottelutulos tulee olemaan osa EU:n kauppasopimusten verkostoa Kaakkois-Aasian maiden kanssa, joita EU on neuvotellut vuodesta 2009 lähtien kahdenväliseltä pohjalta. Näistä viimeisimpänä EU on myös juuri päättänyt käynnistää vapaakauppaneuvottelut Filippiinien kanssa, joka tulee olemaan viides Kaakkois-Aasian maa, jonka kanssa EU vapaakauppaneuvottelut aloittaa. 4. TAUSTA Japanin kanssa huhtikuussa 2013 käynnistetyt vapaakauppasopimusneuvottelut lukeutuvat EU:n strategisiin prioriteetteihin. Vapaakauppasopimus Japanin kanssa auttaisi avaamaan Japanin vaikeiksi miellettyjä, mutta hyvin potentiaalisia markkinoita myös suomalaisille yrityksille. Neuvottelut ovat kokonaisuutena edenneet jonkin verran hitaammin kuin odotettiin, eikä tavoiteaikataulussa, tämän vuoden lopussa, tulla pysymään. Taustalla ovat vaikuttaneet mm. keskeneräiset neuvottelut Tyynenmeren kumppanuudesta (TPP), joissa Japani on osapuolena. Neuvotteluissaan Japanin kanssa EU kiinnittää erityistä huomiota tullienulkopuolisiin kaupanesteisiin (NTB), joskin eurooppalaiset yritykset kohtaavat myös korkeita tulleja tietyillä sektoreilla, erityisesti maataloustuotteissa. Neuvotteluista odotetaan vaikeita myös julkisten hankintojen osalta. Suomi tavoittelee kattavaa ja korkeatasoista sopimusta, ja toivoo, että TPP-neuvotteluiden jälkeen EU-Japani

17 17(18) vapaakauppaneuvotteluissa päästään etenemään kohti korkeatasoista sopimusta. Sopimuksen sisältö, ei kalenteritavoitteet, ratkaisevat kuitenkin etenemisvauhdin. ASEAN-maiden osalta neuvotteluita on vuodesta 2009 lähtien käyty alueellisen sopimuksen sijaan kahdenvälisiä sopimuksia tavoitellen. Neuvottelut on tähän mennessä aloitettu viiden ASEANjäsenvaltion kanssa. Niistä neuvottelut Singaporen kanssa on saatu päätökseen, mutta sopimus ei ole vielä astunut voimaan. Neuvottelut Vietnamin kanssa ovat parhaillaan tulossa päätökseen syksyn 2015 kuluessa. Kyseessä on kunnianhimoisin sopimus, jonka EU on toistaiseksi neuvottelut kehitysmaan kanssa. Suomi toivoo sopimuksen tulevan voimaan mahdollisimman pian, jotta yritykset pääsisivät hyödyntämään sopimuksen määräyksiä. Filippiinien osalta neuvottelut on juuri päätetty aloittaa, sitä koskeva kartoitusselvitys saatiin päätökseen kuluvan syksyn alussa. Suomi suhtautuu positiivisesti neuvotteluiden aloittamiseen kunnianhimoiselta ja kattavalta pohjalta. Neuvottelut on käynnistetty Malesian ja Thaimaan kanssa, mutta aktiivisia neuvotteluita ei ole viime aikoina käyty. Indonesian kanssa käynnissä ovat vapaakauppaneuvotteluita pohjustava kartoitus. Myanmarin kanssa on käynnistetty neuvottelut investoinneista. Vuonna 2007 aloitetut EU:n ja Intian väliset vapaakauppasopimusneuvottelut ovat eläneet hiljaiseloa Intian kevään 2014 parlamenttivaalien ja EU:n parlamenttivaalien sekä komission vaihtumisen jälkeen. Neuvotteluissa ovat jäljellä enää vaikeimmat, poliittisen tason päätöksiä vaativat kysymykset (palvelukauppa ja autojen ja autonosien sekä alkoholijuomien tullinalennukset). Komissio toivoo, että neuvotteluja saadaan jatkettua jo saavutetun edistyksen pohjalta Intian uuden hallituksen kanssa. Suomen kannalta neuvottelut Intian kanssa ovat yksi tärkeimmistä käynnissä olevista neuvotteluista, sopimuksen myötä on saavutettavissa konkreettisia hyötyjä suomalaisille yrityksille, mikäli Intia tekee tarvittavat myönnytykset neuvotteluissa. EU ja Kiina käynnistivät marraskuun 2013 huippukokouksen päätöksen jälkeen tammikuussa 2014 neuvottelut kahdenvälisestä investointisopimuksesta. Neuvotteluissa ollaan vielä alkuvaiheessa. Komission tuoreessa kauppapoliittisessa tiedonannossa mainitaan myös mahdollisuus siihen, että jossakin vaiheessa tarkasteltaisiin investointineuvottelujen mahdollista käynnistämistä Taiwanin ja Hongkongin kanssa. EU:n ja Etelä-Korean välistä vapaakauppasopimusta on sovellettu väliaikaisesti heinäkuusta 2011 lähtien. Sopimus astuu voimaan Viimeiset kansalliset ratifiointimenettelyt saatiin EUjäsenvaltioissa valmiiksi syyskuussa Vapaakauppasopimus Etelä-Korean kanssa on ensimmäinen EU:n uudenaikaisista vapaakauppasopimuksista. Keskustelu sopimuksen uudistamisesta/päivittämisestä on vähitellen käynnistymässä. Moni niistä maista, joiden kanssa EU neuvottelee vapaakaupasta, on myös mukana Tyynenmeren kumppanuudessa (TPP), kuten Japani, Malesia, Vietnam ja Singapore. Aasian ja Kaakkois-Aasian kesken on myös alueellisia vapaakauppaneuvotteluita käynnissä, kuten RCEP-neuvottelut, joissa ovat mukana ASEAN-maiden lisäksi ne kuusi Aasia-Tyynenmeren valtiota, joiden kanssa ASEAN:illa on vapaakauppasopimus, eli Australia, Kiina, Intia, Japani, Etelä-Korea ja Uusi-Seelanti.

18 18(18) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi kauppapolitiikka, TTIP, UAN Ulkoasiainneuvosto, vapaakauppasopimusneuvottelut, WTO ministerikokous, Aasia, Dohan kierros UM EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PE, PLM, SM, STM, TEM, TPK, TULLI, VM, VNK, YM