Maailmantalous kitkuttelee nousu-uralla

Transkriptio

1 Suhdannekatsaus/Kesäkuu OP-Pohjola-ryhmä Maailmantalous kitkuttelee nousu-uralla

2 Suhdannekatsaus 9.. Maailmantalous kitku elee nousu-uralla Maailmantalouden kasvu jäi vaisuksi ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Sääolot painoivat BKT:n miinukselle Yhdysvalloissa. Myös euroalueella ja Kiinassa jää in odotuksista. Britannia ja Japani kasvoivat vahvas. Toisesta vuosineljänneksestä on tulossa ensimmäistä parempi. Maailmantalouden kokonaiskuva ei olekaan muu unut olennaises. Mal llinen vanhoihin teollisuusmaihin pohjautuva elpyminen jatkuu. Odotamme edelleen maailmantalouden kasvavan tänä vuonna, viime vuoden, :n jälkeen. Ensi vuonna kasvu hieman kiihtyy. on noin prosen n kasvuvauhdissa, joka on ensi vuonna piristymässä ainoastaan hieman. Saksa on selkeä veturi, jota säestää muun muassa Espanjan talouden elpyminen. Ranskan ja erityises Italian elpyminen on vaisua. Vähäisten globaalien hintapaineiden ja vaisun ko markkinakehityksen vuoksi euroalueen in aa- o jäi alkuvuonna vajaaseen prosen in. In aa onäkymät ovat mal lliset, mu a eivät olennaises matalammat kuin aiemmin on ennakoitu. Hintojen nousu säilyy ensi vuonnakin alla EKP:n tavoi een. EKP julkis kesäkuun kokouksessaan joukon toimia, joista olennaisimpia ovat nega ivinen talletuskorko, kohdennetut rahoitusoperaa ot sekä SMP-ohjelman sterilisoinnin lopetus. Ensi reak ot ovat markkinoilla olleet lieviä, mu a olisi yllätys, jos euro ei vähitellen heikkenisi. EKP ei enää laske korkoa tämän jälkeen. Osa toimista alkaa vasta syksyllä, joten vie ensi talveen ennen kuin uusia epätavanomaisia toimia voidaan harkita. Koska nykyiset toimet ovat mi avia ja poikkeavia, niin talouden kehi yessä odotetus EKP on saa anut pitkäl tyhjentää pajatsonsa. EKP haluaa kuitenkin kehi ää ABS-markkinoita. Jos tässä työssä edetään rii äväs, niin ABSlainojen ostot ovat mahdollisia. Suomen talous supistui edelleen talvella. Kokonaisuutena talvikuukaudet olivat pe ymys viime vuoden kesällä tulleiden lupaavampien lasto etojen jälkeen. Lisäksi Venäjän talouden heikko kehitys painaa näkymiä jatkossa. Arvioimme, e ä heikosta alusta huolima a Suomen talous punnertaa pieneen kasvuun kuluvan vuoden aikana. Tätä tukevat paitsi vien markkinoiden kehitys myös edot teollisuuden lauksista. In aa o on hidastunut selväs ja saa aa ali aa jopa aiemman arviomme. De aa on uhka Suomessa on pieni. Heikon kasvun seurauksena työ ömyys on edelleen heikentynyt ja val ontalouden vaje kasvanut. Molempien osalta selvempää käänne ä parempaan voidaan odo aa vasta ensi vuonna.

3 Maailmantalous Talous elpyy verkkaises Maailmantaloudessa ele in alkuvuonna ris riitaisissa tunnelmissa mu a pohjimmiltaan myönteinen vire säilyi. Viime vuoden lopulla useimmat talousindikaa orit yllä vät myönteises. Kuluvan vuoden alkukuukausina sen sijaan koe in pieniä pe ymyksiä ja maailmantalouden kasvu hidastui lapäises. Tämä ei ole kuitenkaan lannistanut enemmäl talousodotuksia. Osakekurssitkin ovat jatkaneet nousua ajoi aisesta heilunnan lisääntymisestä huolima a. Myönteinen vire on säilynyt, koska vuoden alun kasvun kangertelua seli ää muun muassa poikkeukselliset sääolot Yhdysvalloissa, jossa talouskasvu jäi selväs aiemmista odotuksista. Isommassa kuvassa elpyminen Atlan n länsipuolella jatkuu sil kohtuullisen hyvää vauh a ja tasapainoises. Myös euroalueella jää in hieman odotuksista. Euroopassa sää koe eli maita varsin eri tavoin. Hollan- kärsi voimakkaas, mu a Saksa hyötyi. Kokonaisuutena euromaat jatkoivat hitaassa kasvussa, joka piristyy loppuvuoden aikana ainoastaan hieman. Suurimmat riskit maailmantalouden kehitykseen kohdistuvat kehi yviltä markkinoilta. Ukrainan lanne on heilu anut markkinoita ja tunnelmia ajoi ain. Markkinoiden tulkinta on sil, e ä kriisi on alueellinen eikä heijastu laajemmin maailmantalouteen. Kiinan ja muidenkin kehi yvien markkinoiden aiempaan kehitykseen nähden vaisu kasvu on puhu anut enemmän. Lähiaikoina niin Kiinassa kuin kehi yvillä markkinoilla talouskasvu jatkuu sil vakaana jokseenkin viimeaikaista vauh a. Maailmantalouden elpyminen onkin perinteisten moo orien ja erityises Yhdysvaltain vedon varassa enemmän kuin pitkään aikaan. Elpymisen paino uminen vanhoihin teollisuusmaihin kehi yvien markkinoiden sijaan on pitänyt raaka-aineiden hinnan nousun vähäisenä. Globaalit in aa opaineet ovatkin vähissä. Tämä heijastuu niin Yhdysvaltoihin kuin euroalueellekin indeksi = Maailman taloudellinen tilanne -muutos edellisestä vuodesta 9 e e Lähteet: IMF, OECD, OP-Pohjola Teollisuustuotanto Koko maailma Kehittyneet maat Raaka-ainehinnat ja kuluttajahinnat muutos ed. vuoden vast. kuukaudesta Kuluttajahinnat OECD Raaka-ainehinnat HWWI-kokonaisindeksi 7 9 Maailman BKT:n määrä OECD:n ennakoiva indikaattori - - -

4 Yhdysvallat Vakaat näkymät Yhdysvaltain talouskasvu notkah vuoden alussa pahas. Luo amus talouden näkymiin ei sil ole horjunut, sillä kyse oli ennen kaikkea kehnojen sääolojen seurauksista. Talouden indikaa orit ovat jo alkaneet kohentua. Keväällä ja kesällä talous onkin hyvässä vauhdissa. Kokonaisuutena talous on hyvinkin ennakoidussa, -, :n vauhdissa. Talouskasvu on varsin laaja-alaista, mu a ei millään osa-alueella erityisen vahvaa. Kulutuksen kasvu on osin perustunut säästämisen vähenemiseen, mikä on luonnollista tässä suhdannevaiheessa. Jatkossa tulokehityksen on sil tue ava kulutuspäätöksiä. Yritysten edellytykset investoin en tekemiseen ovat hyvät, mu a lisäkapasitee n tarve a on vielä mal- llises. Pienen alkupyrähdyksen jälkeen asuntomarkkinat elpyvät rauhallista vauh a. Julkisen kysynnän supistuminen hidastaa talouskasvua. Julkisen talouden säästöt hidastavat kasvua tänä ja ensi vuonna ainoastaan vähän. Aiempien säästöjen seurauksena julkisen velkasuhteen kasvu on ensi vuonna pysähtymässä. Työ ömyys on alentunut varsin tasaista vauh a ja on jo valunut liki :n tasolle. Vuosi si en Yhdysvaltain keskuspankki, Fed, linjasi, e ä korkoa aletaan nostaa työ ömyyden laskiessa alle, :n, jos in aa o uhkaa kiihtyä BKT ja ostopäällikköindeksi Yhdysvalloissa Ostopäälliköt (ISM) BKT muutos ed. nelj. vuositasolla 7 9 Yhdysvaltain työttömyysaste Kausitasoitettu indeksi In aa osta ei tällä erää ole huolta. Globaalit hintapaineet ovat vähäisiä, eikä talouskasvu ole vielä ollut rii ävää kiihdy ämään hintojen nousua ko markkinoilla. Mal llinen in aa o mahdollistaakin keskuspankin hitaan peräytymisen voimakkaas elvy ävästä poli ikasta. 7 Yhdysvaltain korkoja Libor ( kk) Valtion obligaatiot ( v) Fed on jatkanut joukkolainojen osto-ohjelman supistamista ja tällä vauhdilla osto-ohjelma pää yy loppuvuoden aikana. Vuonna on edessä korkojen vähi äinen nosto. Fed ei halua vaarantaa talouden kasvua, joten se tulee etenemään verkkaises. Vanhojen merkkien pitäessä paikkansa lähivuosina on edessä useiden prosen yksikköjen koron nousu, jos kohta markkinat eivät tätä tällä erää hinnoi ele. Fed Funds-korko 7 9

5 Talous kasvussa en BKT kasvoi, edellisneljänneksestä tämän vuoden tammi maaliskuussa. Vuoden takaa kasvua kertyi,9. Ko mainen kysyntä ja vien tukivat talousalueen kasvua. Euromaiden talouskehitys oli kaksijakoista alkuvuonna. Saksassa ja Espanjassa taloudet jatkoivat kasvu-uralla, kuten myös useissa pienemmissä euromaissa. Sen sijaan Ranskassa ja Italiassa talouden ak vitee oli vaisumpaa. Työmarkkinoiden lanne on vakiintumassa. Työ ömyysaste pysyi tammi huh kuussa paikallaan, :ssa. Maiden väliset erot ovat edelleen suuria. Posi ivista on, e ä kriisimaiden työllisyys lanne on hieman kohentunut ja työ ömyysasteet ovat tai uneet lievään laskuun. Vaikka talouskehitys jäi alkuvuonna hieman odotuksista, se on pääosin ollut ennustetun mukaista. Kevään aikana tulleet suhdanneindikaa orit vii aavat talouskasvun jatkumiseen lähineljänneksien aikana. Kasvu jatkuu samanlaisena kuin vuoden alussa. Ko maisen kysynnän vilkastuminen nopeu aa euroalueen talouskasvua ensi vuonna. Kriisimaat palaamassa rahoitusmarkkinoille en velkakriisin hoito eteni rauhallises alkuvuonna. Kriisimaiden val onlainojen korot olivat laskusuunnassa, eikä rahoitusmarkkinoilla esiintynyt epävarmuu a. Val onlainojen korot ovatkin laskeneet useiden maiden kohdalla alle kriisiä edeltäneen tason. Espanjan pankeille myönne y rahoitusapu pää yi viime vuoden lopulla. Maan pankkisektorin la on astei ain kohentunut. Irlannin val on rahoitustuki pää yi myös vuoden lopulla. Irlannin val o palasi täysimääräises markkinaehtoiseen rahoitukseen tämän vuoden alkupuolella ensi kerran si en vuoden syyskuun. Troikan myöntämä tukipake Portugalille pää yy kesäkuussa. Portugalin val o ilmoi toukokuussa, e ä se pärjää omillaan eikä tarvitse valmi BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä Ranska Saksa Espanja indeksi Teollisuuden ostopäälliköiden indeksejä Espanja Kausitasoitettu Työttömyysaste euroalueella Saksa Ranska Espanja Suomi Saksa 7 9 Lähde: Eurostat

6 usluo oa EU:lta. Alkuvuonna Portugalin val o haki pidempiaikaista rahoitusta markkinoilta ensi kerran si en huh kuun. Rahoitustukea saavissa Kreikassa ja Kyproksessa BKT:t supistuivat kuluvan vuoden tammimaaliskuussa. Toki näissäkin maissa talouden supistumisvauh hidastui. Kreikan nykyisen tukipake n pää yessä tämän vuoden lopulla edessä ovat neuvo elut uudesta tuesta, sillä edistymisestä huolima a maan julkisen sektorin velka on edelleen liian korkea. Kyproksen rahoitustuki ulo uu vuoteen as. In aa o yllä ävän vaisua en in aa o oli odote ua hitaampaa alkuvuonna. In aa o oli keskimäärin, tammi toukokuussa. Energian hintojen halpeneminen ja teollisuustuo eiden hintojen nousuvauhdin hidastuminen ovat hillinneet in aa ota. In aa on odote ua selvempi hidastuminen ja sen jatkuminen vaimeana arvioitua pidempään on johtanut Euroopan keskuspankin tekemään toimenpiteitä. Kreikassa, Kyproksella, Portugalissa ja Slovakiassa in aa o on ollut nega ivista alkuvuonna. Vaimeasta in aa osta huolima a koko euroalueen osalta ei voida puhua de aa osta eli hintojen yleisestä laskusta. Vähi äin vilkastuva talousak vitee ja EKP:n toimenpidepake pitävät yllä in aa- ota tänä ja ensi vuonna. EKP:lta laaja rahapolii nen pake Euroopan keskuspankki esi eli laajan ja monipuolisen rahapolii sen pake n kesäkuussa. Pake sisälsi keskuspankkikorkojen laskuja ja likviditee ä lisääviä toimia. EKP laski ohjauskoron, :iin ja talletuskoron nega iviseksi -, :iin. en pankeille tarjotaan kohdenne uja pitkäaikaisia rahoitusoperaa oita, joilla tuetaan lainanantoa yrityksille. Nämä operaa ot lisäävät likviditee ä mrd. eurolla. Lisäksi EKP keskey ää kriisimaiden val onlainapaperien osto-ohjelman sterilisoinnin. Tämä lisää likviditee ä markkinoille mrd. euron verran, mikä vastaa osto-ohjelman nykykokoa. -yksikköä Valtioiden markkinakorot ( v) Korkoero Saksaan Itävalta Suomi Hollanti Ranska Irlanti Espanja Italia indeksi = en inflaatio ja kontribuutiot Inflaatio Pohjainflaatio Ruoka, alkoholi ja tupakka Energia 9 Viennin arvo kk:n liukuva keskiarvo Espanja Italia Irlanti Portugali

7 Lisäksi EKP tutkii, miten se voisi ostaa omaisuusvakuudellisia arvopapereita suoraan markkinoilta. Näy ää siltä, e ä EKP:n päämääränä on saada ABS-markkina toimimaan kunnolla, jo a se pystyisi toteu amaan epätavanomaista rahapoli ikkaansa sen kau a. Keskuspankin päätöksiin vaiku vat in aa on jääminen pidemmäksi aikaa selväs alle keskuspankin in aa otavoi een, talouden hidas elpyminen, lainakannan vaimea kehitys ja euron vahvuus. EKP pyrkii toimillaan vilkastu amaan euroalueen talouskasvua, nostamaan in aa ota ja piristämään pankkien lainanantoa yrityssektorille. Pääjohtaja Draghi sanoi, e ä EKP on edelleen valmis uusiin toimiin ja rahapoli ikka pysyy pitkään elvy ävänä. Kesäkuun toimien ensivaikutukset voivat kuitenkin jäädä varsin rajallisiksi. Rahoitusmarkkinoilla on jo pidemmän aikaan odote u, e ä EKP ryhtyisi toimenpiteisiin. Tästä näkökulmasta katso una kesäkuun toimet on jo hinnoiteltu sisään rahoitusmarkkinoilla ja siksi niiden välitön vaikutus onkin pieni. Vuoden loppupuolella näemme miten EKP:n toimet lisäävät pankkien lainanantoa yrityksille. Pääjohtaja Draghi sanoi, e ä EKP:n kesäkuun päätösten vaikutukset näkyvät neljänneksen kulu ua. Keskuspankin toimet pitävät markkinakorot edelleen hyvin alhaalla. Arvioimme, e ä euribor-korot laskevat hieman nykytasoilta ja euron kurssi heikkenee kuluvan vuoden aikana. Rahapolii sten toimien lisäksi EKP tarkastaa parhaillaan euroalueen pankkien taseita. Arvioin muodostuu pankkien riskien ja saamisten laadun arvioinnista sekä stressites stä. Arvioin valmistuu marraskuuhun mennessä, jolloin pankkivalvonta aloi aa toimintansa EKP:n yhteydessä. - - mrd.,,,,,,,,, EKP:n ohjauskorko 7 9 Lähde: Suomen Pankki Pankkien luotot yrityksille muutos ed. vuoden vast. kuukaudesta Suomi 7 9 Lähde: Suomen Pankki EKP:n rahapoliittiset likviditeettiä tukevat operaatiot 9 Pitempiaikaiset operaatiot Perusrahoitusoperaatiot Rahapoliittisista syistä hallussa pidettävät arvopaperit EKP:n ohjauskorko ja ja kuukauden euriborit kk euribor kk euribor

8 Keskuspankkien epätavanomaiset toimet vertailussa Useiden maiden keskuspankit ovat käy äneet laajan joukon erilaisia tavanomaisia ja epätavanomaisia toimia talouksien elvy ämiseksi ja markkinoiden vakau amiseksi ja niiden toiminnan kohentamiseksi. Toimet voidaan normaalin korkopoli ikan ohella jakaa karkeas kolmeen eri lohkoon. Ensimmäinen on keskuspankin normaalin roolin hoitaminen pankkien lyhytaikaisen likviditee n turvaajana. Toinen koskee pankkien ja sijoi ajien epätavanomaista rahoi amista. Kolmas on määrällistä elvy ämistä, jossa muun muassa ostetaan val on lainoja. Erityises Yhdysvalloissa on useita kaikkiin näihin ryhmiin kuuluvia ohjelmia. EKP aloi ensimmäiset normaalista poikkeavat lyhyen ajan likviditee ä turvaavat toimet. Nämä ovat olleet arkipäivää kriisin aikana keskuspankeissa, mu a niiden rooli oli suurimmillaan kriisin alkuvaiheessa varsinaisessa nanssikriisissä. EKP:n poli ikassa toisella kategorialla on ollut selväs suurempi rooli kuin Yhdysvalloissa tai Britanniassa. Pankeille suunnatut pitkäaikaiset rahoitusoperaa ot heijastuivat niin lyhyisiin kuin pitkiin korkoihin sekä heikensivät euroa. EKP:n uudet pankeille suunna avat rahoitusoperaa ot muistu ava Britannian Funding for Lending-ohjelmaa, jolla ei Britanniassa kuitenkaan ole ollut kovin suurta merkitystä. Kaikkein suurimman huomion ovat saaneet eri maiden määrällisen elvy ämisen ohjelmat. Sekä Yhdysvalloissa, Britanniassa e ä Japanissa keskuspankki on ostanut runsaas val on lainoja lisätäkseen rahan määrää taloudessa. EKP ilmoi lope avansa Kreikan kriisin jälkeen käynnistetyn SMP-ohjelman sterilisoinnin. SMPohjelmassa EKP os markkinoilta val onlainoja. Sterilisoinnin lope amisen jälkeen SMP-ohjelma vastaa vaikutuksiltaan muiden maiden määrällistä elvytystä. Ohjelman suuruus on tällä erää miljardia euroa. Myös pitkäaikaisten rahoitusoperaa oiden vaikutus on rahan määrään ollut samankaltainen kuin eri maiden määrällisten elvytysohjelmien. Tällä erää pankeilla on jäljellä miljardin edestä - operaa oista tullu a rahoitusta. Uusi ohjelma kompensoi osi ain tämän ohjelman pää ymisen talvella. EKP:lla on mahdollisuus niin sanotun OMT-ohjelman pui eissa alkaa ostaa val onlainoja, mu a tämä voidaan toteu aa vain ukkojen ehtojen pui eissa ja vaa i tukihakemusta ongelmiin joutuvalta maalta. Kokonaisuutena EKP on toteu anut samoja toimia kuin muissakin suurissa maissa. Toimenpiteiden laajuu a voidaan mitata perusrahan määrällä suhteessa kansantuo eeseen. Tällä tavoin arvioituna EKP:n uudet toimet vastaavat laajuudeltaan suunnilleen Fedin QE-ohjelmaa, jota nyt ollaan lope amassa. Kokonaisuutena sekä Yhdysvaltain e ä Japanin ja Britannian määrällinen elvytys on ollut kriisin aikana moninkertaista EKP:hen nähden. Uudet toimet eivät muuta tätä kuvaa. Tosin on huoma ava e ä LTRO-operaa oiden aikana euroalueen määrällinen elvytys kasvoi lapäises voimakkaas, mikä myös heikensi euroa selväs. Pitkiin korkoihin operaa oilla ei ole ollut näkyvää vaikutusta. 7

9 Suomi Talous elpyy hitaas Suomen BKT:n kasvu supistui, kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä edellisneljänneksestä. Viennin ja investoin en heikkous joh vat talouskasvun vähenemiseen. Myönteistä oli yksityisen kulutuksen kasvu. Venäjän talouskasvun hidastuminen Ukrainan kriisin johdosta vaimentaa Suomen BKT:n kasvua tänä vuonna. OP-Pohjolan ekonomis t alensivat maaliskuun tarkistuksessaan tämän vuoden BKT:n kasvuennusteen, :iin. Alkuvuoden lastoannin perusteella riskit kuluvan vuoden kasvuennusteelle ovat hieman alaspäin. Alasuuntaisista riskeistä huolima a talous elpyy astei ain viennin tukemana tänä vuonna. Viennin vedon vahvistuminen ja ko maisen kysynnän toipuminen nopeu avat talouskasvua ensi vuonna. Viennissä osin merkkejä paremmasta Tuotannon suhdannekuvaaja ja BKT muutos ed. vuoden vast. ajankohdasta BKT:n määrä Työpäiväkorjatut sarjat 7 9 e e Lähteet: Tilastokeskus, OP-Pohjola-ryhmä indeksi = Tuotannon suhdannekuvaaja* * kk:n liukuvasta keskiarvosta Uudet tilaukset ja vienti Kausitasoitetut sarjat Vien pieneni,9 vuoden ensimmäisellä neljänneksellä edellisestä neljänneksestä. Sekä tavara- ä palveluvien supistuivat. Huh kuussa viennin arvo väheni. Päätoimialoista kasvussa olivat alkuvuonna metsäteollisuuden ja sähkö- ja elektroniikkateollisuuden vien. Muilla keskeisillä toimialoilla vien supistui. Alkuvuonna Suomen vien EU-maihin oli kasvussa, mu a oli laskussa muualle maailmaan. 9 Tavaravienti Teollisuuden uudet tilaukset Vienti määrä, uudet tilaukset arvo Lähteet: Tilastokeskus, Tulli Vien näkymät ovat kirkastuneet aavistuksen verran. Teollisuuden saamat uudet laukset kasvoivat, vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vuoden takaa. Uusien lausten kasvu oli peräisin teknologiateollisuudesta. Vien sektorin lauskanta on varsin hyvällä tasolla. Hieman vaisusta alkuvuodesta huolima a vien markkinat tukevat Suomen vien ä tänä ja ensi vuonna. Tuon kehi yi samalla tavalla kuin vien alkuvuonna. Vaihtotase oli alijäämäinen tammi maaliskuussa. Sekä kauppa- e ä palvelutase olivat ylijäämäisiä, mu a muut erät painoivat vaihtotaseen alijäämäiseksi. Koko vuoden osalta vaihtotaseen odotetaan olevan ylijäämäinen. mrd Suomen kauppa- ja vaihtotase kk:n liukuva summa Vaihtotase Kauppatase 7 9 Lähde: Suomen Pankki

10 Suomi Varovaisuus näkyy yksityisessä kulutuksessa Kulu ajien luo amus on ollut keväällä pitkän aikavälin keskimääräistä tasoa alhaisempi. Sitä on heilautellut Suomen talouden ja työllisyyskehityksen epävarmat näkymät. Odotukset oman talouden kehityksestä ovat varovaiset, mu a säästämismahdollisuuksia pidetään kohtuullisina. Kulu ajien varautumiskäy äytyminen on näkynyt vähi äiskaupan vaimeutena ja säästämisasteen nousuna. Yksityinen kulutus piristyi hieman tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Ko talouksien kulutuskysyntää rajoi avat ansiotulojen hidas kasvu, verotuksen kiristyminen ja työ ömyyden kasvu sekä etuuksien niukentuva kehitys. Kulutusmahdollisuuksia puoltavat puolestaan matala in aa o ja alhainen korkotaso, joka tukee velallisten asemaa vielä hyvän aikaa. Vuonna ko talouksien kulutushalukkuus vahvistuu, kun vien vetoinen elpyminen voimistuu kansainvälisen talouden toipumisen myötä. Asuntomarkkinat odo avalla kannalla saldoluku Kuluttajien luottamusindikaattori ja vähittäiskaupan määrä* 7 9 Lähde: Tilastokeskus Kuluttajien luottamusindikaattori Vähittäiskauppa * Muutos ed. v:n vast. ajankohdasta kuukauden liukuvasta keskiarvosta Kerrostaloasuntojen nimellishinnat muutos ed. vuoden vastaavasta neljänneksestä Koko maa Ko talouksien luotono o- ja asunnonostoaikeet ovat olleet varovaisia tänä vuonna. Asuntolainakannan kasvu on hidastunut jo :iin, kun uusia asuntolainoja nostetaan aiempaa harvemmin ja vanhoja asuntolainoja maksetaan pois. - - Muu Suomi Pääkaupunkiseutu 7 9 Lähde: Tilastokeskus Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä osakeasuntojen hinnat laskivat koko maassa,7 edellisestä neljänneksestä. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat, ja muualla Suomessa,. Vuoden vastaavaan ajankohtaan verra una hinnat pysyivät ennallaan koko maassa. Huh kuussa hintojen lasku jatkui. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi muutos ed. vuoden vast. kuukaudesta Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset Asuntokauppa on alkuvuodesta osoi anut pientä viriämistä. Uudistuotannon osalta vaisua kysyntä lanne a ovat parantaneet kuitenkin asuntorahastot, jotka ovat ostaneet vapaarahoi eisia asuntoja vuokratakseen ne edelleen. Kokonaisuutena uudisrakentaminen laskee tänä vuonna, mu a kääntyy pieneen kasvuun ensi vuonna Lähde: Tilastokeskus Kaikki rakennukset 9

11 Suomi Investoinneissa pohja käsillä Ensimmäisellä neljänneksellä investoin en lasku jatkui. Rakennusinvestoinnit kokonaisuudessaan pienenivät. Asuinrakentaminen väheni, mu a muussa rakentamisessa oli nähtävissä vakautumista kuten myös kone- ja laiteinvestoinneissa. Vaikka investoinnit vähenevät tänä vuonna kolma a vuo a peräkkäin, niin myönteistä kehitystä on myös tapahtunut. Teollisuuden suunnitelmat vii aavat investoin en kasvuun etyillä toimialoilla, kuten energia-alalla ja teknologiateollisuudessa. Rakennusluvat indikoivat, e ä rakennusinvestoin en pohja nähdään tänä vuonna. Tammi maaliskuussa rakennusluvat lisääntyivät, mu a aloitukset olivat vielä hieman miinuksella. Investoinnit kasvavat ensi vuonna. Viennin kasvun vahvistuminen ja talousak vitee n piristyminen nostavat investoinnit kasvuun. mrd. hinnoin 7 9 Lähde: Tilastokeskus Investointien määrä neljänneksen liukuva summa Muu talonrakennus Asunnot Suomen kuluttajahinnat kk:n muutos Koneet ja laitteet Maa- ja vesirakennus Pohjainflaatio* In aa o vaimeata In aa o on pysynyt hitaana alkuvuonna. Tammi huh kuussa in aa o oli keskimäärin,. Elintarvikkeiden, liikenteen ja ravintolapalveluiden hintojen halpeneminen ovat eniten vaiku aneet in aa on hidastumiseen. Myös viimevuo sta pienemmät välilliset veronkorotukset ovat hidastaneet in aa ota tänä vuonna. - - * Yhdenmukaistettu inflaatio pl. mm. energia, ruoka ja korot Inflaatio 7 9 Lähde: Tilastokeskus In aa o jatkuu vaimeana tänä vuonna. Samat tekijät kuin alkuvuonna vaiku avat hintojen kehitykseen myös loppuvuonna. Talousak vitee pysyy vaimeana eikä maailmantalouden kasvu suuremmin nosta raaka-aineiden hintoja. Matalat palkankorotukset jarru avat myös in aa ota. Ensi vuonna in aa o säilyy nopeutumista huolima a mal llisena. Hallituksen kehysriihipäätökset nostavat hieman hintoja. Välilliset veronkorotukset ja hallinnollisten maksujen korotukset nopeu avat in aa ota,, prosen yksikköä Kuluttajahintaindeksi hyödykeryhmittäin muutos edellisestä vuodesta Liikenne 7 9 Lähde: Tilastokeskus Elintarvikkeet Asuminen ja energia

12 Suomi Työllisyyden heikkeneminen jatkuu Työllisyys heikkeni vuonna ja sama kehitys on jatkunut joskin hidastuen ensimmäisellä vuosineljänneksellä, jolloin työ ömyysaste saavu 9. Työ ömiä oli tällöin keskimäärin henkeä. Avoimet työpaikat ja työttömyysaste kpl Työttömyysaste (kt) 9,, Työ ömyyden kasvuun ovat vaiku aneet sekä suhdanneluontoiset e ä rakenteelliset tekijät. Kuluvana vuonna työllisten määrän odotetaan vielä hieman supistuvan. Työllisyyskehitys on vaisua myös ensi vuonna, sillä elpymisen ei odoteta olevan kovin työllistävää. Rakennemuutosten vuoksi työmarkkinoilla ilmenee myös työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelmia. 7 9 Avoimet työpaikat ( kk:n liukuva ka.), 7, 7,,, Työvoiman ulkopuolella oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä henkeä, mikä oli 7 henkeä enemmän kuin vuo a aiemmin. Työvoiman ulkopuolella olevista oli piilotyö ömiä 7, mikä oli enemmän kuin vuo a aiemmin. mrd. 9 Valtionvelka Val on taloudessa ei pelivaraa Val ontalouden vaje kasvoi hieman tammihuh kuussa edellisestä vuodesta, koska menot lisääntyivät. Julkisen talouden tasapaino kohenee hieman loppuvuoden aikana, kun talous alkaa piristyä. Enemmäl tasapaino parantuu vasta vuonna, kun kehysriihessä päätetyt, miljardin sopeutustoimet toteutetaan. 7 9 Lähde: Valtiokonttori Niin sanotuissa minihallitusneuvo eluissa voi tulla lieviä muutoksia kehysriihen linjauksiin. Todennäköises kyse on kuitenkin ainoastaan pienestä lisäelvytyksestä, joka toteutetaan omaisuuden myynnistä saaduista tuloista. Tämän ei pitäisi vaiku aa arvioon velkasuhteen kääntymisestä laskuun muutaman vuoden kulu ua. mrd. - Valtion tulojäämä kk:n liukuva summa Kesällä toteute ava lastouudistus laskee velkasuhteen tasoa ennakkoarvion mukaan, -yksikköä. Tämä mahdollistaa sen, e ä Suomen julkisen velan suhde säilyy alle :n lähivuosina. Pe ymyksiin talouskasvussa ei kuitenkaan ole laisinkaan varaa Lähde: Valtiokonttori

13 OP-Pohjola-ryhmän ekonomis t julkaisevat Suhdannekatsauksen kaksi kertaa vuodessa varsinaisten suhdanne-ennusteiden välissä. Katsauksessa kommentoidaan yleisluontoises talouden näkymiä ja esitetään suuntaa-antavia arvioita talouden tulevasta kehityksestä. Varsinaiset suhdanne-ennusteet julkaistaan tammi-helmikuussa ja elo-syyskuussa. OP-Pohjola Pääekonomisti Reijo Heiskanen puh. Ekonomisti Timo Hirvonen puh. Asiantuntijapäällikkö Maarit Lindström puh. 9 Tietopalveluasiantuntija Anneli Tikkanen puh. etunimi.sukunimi@op.fi