Suhdannekatsaus/Marraskuu 2014 OP. Harmaa on hyvä väri

Transkriptio

1 Suhdannekatsaus/Marraskuu 1 OP Harmaa on hyvä väri

2 Suhdannekatsaus Harmaa on hyvä väri Maailmantalous jatkoi alkusyksyllä verkkaisessa kasvussa. Luo amusindikaa orit olivat globaalilla tasolla lievässä laskussa, mu a lanne vaihteli mai ain paljon. Maailmankaupan kasvu jatkui vaisuna. Merki ävää piristymistä ei ole edelleenkään näkyvissä. Yhdysvalloissa luo amus talouteen on säilynyt vahvana ja odotukset noin kolmen prosen n kasvusta ensi vuonna jaetaan laajal. Lähiaikoina ei kuitenkaan ylletä aivan viime neljänneksien kasvuvauh in. ella talous kasvoi hieman kolmannella neljänneksellä toisen neljänneksen stagnaa- on jälkeen. Luo amusindikaa oreissa on ollut aivan viime aikoina pientä kohenemista. Euron heikentyminen ja öljyn halpeneminen tukevat talouden elpymistä noin prosen n vauh in ensi vuonna. Yhdysvalloissa keskuspankki aloi aa koron nostot vuonna 1, mu a ainoastaan talouskehityksen puoltaessa sitä. Keskuspankki ei anna rahapoli ikan kiristämisen uhata talouden elpymistä. Korkojen noustessa myös talous kehi yy myönteises. EKP aloi syksyllä kohdennetut pitkäaikaiset rahoitusoperaa ot ja kate ujen joukkolainojen ostot. Näillä pyritään kasva amaan EKP:n tase a noin. Toistaiseksi toimien vaikutus ei ole ollut toivotun kaltainen. en in aa o tulee pysymään alle prosen n myös ensi vuonna ja pitkäaikaiset in aa o-odotukset ovat alle tavoi een. EKP joutuu turvautumaan yhä uusiin toimiin tavoitteidensa saavu amiseksi. Suomen talous kasvoi ennakko etojen mukaan kolmannella neljänneksellä, edellisestä neljänneksestä, mu a polki paikallaan viime vuoteen nähden. Tuo amusindikaa oreissa pahin Ukrainan kriisin aiheu ama säikähdys on jäänyt taakse. Teollisuuden lauksista ja viennistä on saatu myönteisiä etoja. Elokuun suhdanne-ennusteen arviot Suomen talouskasvusta ovat edelleen kohdallaan. Odotamme, talouden kasvavan ensi vuonna,. Hitaan talouskasvun vuoksi sekä Suomen e ä maailmantalouden kehitys on al s useille riskeille, joista osa voi heikentää talous lanne a olennaises. Euroopassa ja Suomessa ei keskuspankkipoli ikkaa lukuun o ama a ole odote avissa merki ävää tukea suhdannenäkymille. Öljyn ja euron halpeneminen voivat kohentaa näkymiä odote ua enemmän. 1

3 Maailmantalous Verkkainen vauh jatkuu Maailmantalous kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä epäyhtenäises ja verkkaises. Maailmankaupalla ja teollisella tuotannolla mita una vauh hidastui. Ennakoivien indikaa orien mukaan verkkainen kasvu jatkuu lähiaikoina. Erot maiden välillä ovat selviä. Yhdysvalloissa luo amus on korkealla, mu a euromaissa odotukset ovat ainoastaan lieväs plussalla. Kehi yvien maiden kasvu jatkaa viimeaikaista vauh- a. Kiinassa kasvu on edelleen hieman hidastumassa. Venäjä on vajoamassa taantumaan. Osassa maita vauh piristyy lieväs. Raaka-aineiden hinnat säilyvät pehmeinä Öljyn ja muiden raaka-aineiden hinnat laskivat syksyn mi aan. Maailmantalouden kasvun säilyessä verkkaisena hinnat tuskin kääntyvät olennaiseen nousuun lähimmän vuoden aikana, vaikka korjausliikkeet ovat mahdollisia. Raaka-aineiden hintojen halpeneminen jakaa maat kahteen kas in. Euroopassa erityises öljyn hinnan lasku kohentaa ostovoimaa ja tukee talouskehitystä. Osassa kehi yviä maita hintojen lasku merkitsee merki ävää lovea vien tuloihin. Erityises Venäjän lanne hankaloituu. Rahoitusmarkkinoiden riskit kasvaneet Rahoitusmarkkinoiden vola litee kasvoi syksyllä voimakkaas, mu a hermoilu laantui verra ain nopeas. Mal llinen in aa o mahdollistaa kevyen rahapoli ikan jatkumisen tai hitaan paluun koh normaalimpaa lanne a. Hermoilu voi sil uusiutua useammankin kerran ensi vuoden aikana. Verkkainen kasvu ja kehi yneiden maiden yhä poikkeuksellinen lanne voivat aiheu aa ongelmia niin teollistuneissa kuin kehi yvissäkin maissa indeksi 3 3 Maailmankauppa muutos ed. vuoden vast. kuukaudesta Lähde: CPB * 3 kk:n liukuva keskiarvo Maailman ostopäälliköiden indeksi ja OECD:n ennakoiva indikaattori Maailman ostopäälliköiden indeksi (teollisuus) indeksi 1= Ennakoiva indikaattori Maailman raaka-ainehintoja Öljy Raaka-aineet pl energia (HWWI-indeksi) indeksi USD/barreli

4 Yhdysvallat Töyssyjä tasamaalla Yhdysvaltain talous on kasvanut parin edellisen neljänneksen aikana vakuu avas. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä BKT tosin supistui, joten alkuvuoden keskimääräinen kasvu jäi kahteen prosen in. Yhdysvaltain talouskasvu jatkuu hyvänä, mu a aivan kesän lukemiin ei lähiaikoina päästä. Ensi vuonna BKT kasvaa keskimäärin noin 3. Talouskasvu on varsin laajapohjaista. Vahva työllisyyskehitys ja kulu ajien luo amus tukevat kulutusta. Investoinnit hyötyvät yritysten vahvoista taseista, edullisista rahoituskustannuksista ja suotuisista odotuksista. muutos ed. neljänneksestä vuositasolla, Yksityinen kulutus Yksityinen kulutus ja BKT Yhdysvalloissa BKT Viennin näkymät ovat vaisummat verkkaisen maailmankaupan ja vahvistuvan dollarin vuoksi. Julkiset menot eivät kuitenkaan supistu ensi vuonna. Työllisyys vahvassa kasvussa, palkat eivät Talouskasvu on nojannut enemmän lisääntyvään työllisyyteen kuin tuo avuuden nousuun. Työ ömyysaste on laskenut jo alle viime vuosikymmenien keskiarvon ja lähenee ensi vuoden jälkipuoliskolla vii ä prosen a, jota alempi työ ömyysaste on ollut verra ain harvinaista korkeasuhdanteen herkkua Yhdysvaltain työttömyysaste Kausitasoitettu Palkkojen nousu ollut verkkaista, mu a hieman nopeutumaan päin. Öljyn ja muiden raaka-aineiden halpeneminen pitää kuitenkin vähäisetkin in aa opaineet kurissa. Yhdysvaltain korkoja Mal llinen in aa o helpo aa Fedin urakkaa Mal llinen in aa o helpo aa keskuspankin tehtävää luopua nollakorkopoli ikasta. Kovaa kiire ä ei ole, joten talouslukujen lapäistä pehmey ä tai markkinoiden mahdollista hermoilua voidaan pehmi ää lykkäämällä tarvi aessa poli ikan kiristämistä. Finanssipoli ikka ei hidasta ensi vuonna talouskasvua parin edellisen vuoden tavoin. Julkinen vaje pienenee hieman talouskasvun myötä ja velka suhteessa BKT:een vakautuu Fed Funds-korko Libor (1 kk) Valtion obligaatiot (1 v)

5 Hidasta talouskasvua en BKT oli kasvussa kolmannella neljänneksellä toisen neljänneksen stagnaa on jälkeen. Talous kasvoi, edellisestä neljänneksestä ja vuoden takaa,. Italiaa ja Kyprosta lukuun ama a euromaiden taloudet olivat kasvussa kolmannella neljänneksellä. Suhdanneindikaa orien perusteella talouskasvu jatkuu pitkäl samanlaisena vuoden viimeisellä neljänneksellä. Vaimea ko mainen ja ulkoinen kysyntä ovat pitäneet talouskasvun heikkona tänä vuonna. Elokuussa ennus- mme euroalueen BKT:n kasvavan,7 tänä vuonna. Tämä ennuste on edelleen kohdallaan. Talouskasvu vahvistuu hieman ensi vuonna BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä Espanja Saksa Ranska Näkymät ensi vuodelle ovat pitkäl samanlaiset kuin elokuussa arvioimme. Talouden ak vitee vilkastuu hieman tästä vuodesta ja BKT kasvaa,9. Euroopan keskuspankin elvy ävä rahapoli ikka ja öljyn halpeneminen tukevat ko maista kysyntää. Euron lisäheikentyminen parantaa viennin kilpailukykyä. Työmarkkinoilla pientä kohenemista Työllisyys oli pienessä kasvussa kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Vastaavas työ ömyys on vähentynyt astei ain. Tammi-syyskuussa työ ömyysaste oli keskimäärin 11,, kun se viime vuonna oli 1,. Kohenemisesta huolima a euromaiden väliset työ ömyyserot ovat pysyneet suurina. Saksassa työ ömyysaste oli syyskuussa, kun se oli Kreikassa,. Val oiden velkakriisi jäänyt taka-alalle Teollisuuden ostopäälliköiden indeksejä indeksi Saksa Espanja Ranska Työttömyysaste euroalueella Espanja en val oiden velkakriisi on tänä vuonna jäänyt taka-alalle Ukrainan kriisin johdosta. Toisaalta velkakriisin jääminen vähemmälle huomiolle on osi ain ihan aiheellista, sillä tällä hetkellä ainoastaan Kreikka ja Kypros tarvitsevat EU:n ja IMF:n rahoitustukea. En sissä rahoitustukimaissa Espanjassa, Irlannissa ja Portugalissa talouden sopeu amisohjelmat ovat tuo aneet tuloksia ja talouskasvu on vahvistunut. 1 1 Saksa Kausitasoitettu Lähde: Eurostat

6 Kreikalle uu a tukea nykyisen pää yessä Kreikan rahoitustuki pää yy vuoden 1 lopulla. EU-maat ovat valmistautuneet tukemaan Kreikkaa myös jatkossa. Kyproksen talouden sopeu amisohjelma ja rahoitusapu ulo uu vuoteen 1 as. In aa o pysyy vaisuna Pitkät korot Valtion obligaatiot (1v) Portugali en in aa o hidastui en sestään syksyn aikana. Tammi-lokakuussa in aa o oli keskimäärin,. Erityises viimeaikainen öljyn maailmanmarkkinahinnan halpeneminen on hidastanut in- aa ota. Myös ruoan vaimea hintakehitys on painanut in aa ota alaspäin Italia Espanja Saksa In aa o on tänä ja ensi vuonna hieman meidän elokuun arviotamme hitaampaa. Raaka-aineiden ja öljyn viimeaikainen hintakehitys indikoi matalaa in aa ota. en talousak vitee ei myöskään luo kustannuspaineita hintoihin. Euron heikkeneminen lisää tuon -in aa ota jonkin verran. Tämä yhdessä elvy ävän rahapoli ikan kanssa vähentää de aa ohuolia. 3 1 en inflaatio ja kontribuutiot Inflaatio EKP laski korot pohjalukemiin Euroopan keskuspankki laski vielä kerran keskuspankkikorkoja syyskuussa. Nyt EKP:n fokus paino uu epätavanomaiseen rahapoli ikkaan. Arvopaperiostoilla pyritään vilkastu amaan talouskasvua Suunnitelmien mukaises EKP toteu syyskuussa ensimmäisen kohdennetun pitempiaikaisen rahoitusoperaa on piristääkseen pankkien lainanantoa yksityiselle sektorille. Seuraava operaa o toteutetaan joulukuussa ja viimeinen kesällä 1. Lokakuussa EKP käynnis kate ujen velkakirjojen ostoohjelman. Keskuspankin omaisuusvakuudellisten arvopapereiden ostot aloitetaan loppuvuonna. Näillä toimenpiteillä, jotka lisäävät rahan määrää taloudessa, keskuspankki pyrkii elvy ämään talouskasvua, nopeu amaan in aa ota ja lisäämään -1 -,, 1, 1,,, -, Pohjainflaatio Ruoka, alkoholi ja tupakka Energia kk:n euribor Korkojen kehitys kk:n euribor EKP:n ohjauskorko EKP:n talletuskorko

7 pankkien lainanantoa reaalisektorille. Toimet kasva avat keskuspankin tase a merki äväs, mahdollises aina 3 mrd. euroon as, eli lisäys nykyhetkeen olisi 1 mrd. euroa. EKP:lla paineita laajentaa arvopaperiostojaan Mikäli arvopaperiostot ja kohdennetut rahoitusoperaa ot eivät rii äväs kasvata keskuspankin tase a ja keskipitkän aikavälin in aa onäkymät heikkenevät lisää, EKP on valmis käy ämään muitakin epätavanomaisia keinoja. EKP:n neuvosto on antanut virkakoneistolle tehtävän valmistella muita toimenpiteitä. Tällöin kyseeseen tulisivat laajennetut arvopaperiostot eli määrällinen elvy äminen, joka voisi alkaa ensi vuoden alkupuolella. BKT:sta Keskuspankkien taseita Japani 3 Yhdysvallat 1 Iso-Britannia Markkinakorot pysyvät alhaalla ja euro heikkenee EUR/USD 1,7 Euron arvo dollareissa Lyhyet markkinakorot pysyvät pitkään alhaalla, sillä EKP pitää ohjauskoron alhaalla seuraavat pari vuo a. Matala korkotaso ja likviditee n lisäys markkinoille ovat näkyneet euron valuu akurssissa. Euro on heikentynyt 1 suhteessa Yhdysvaltain dollariin tämän vuoden huipputasolta toukokuusta. Edellytykset euron heikkenemiselle ovat paikallaan myös jatkossa, sillä rahapoli ikan mitoitus erkanee euroalueen ja Yhdysvaltojen välillä. Täällä rahapoli ikka pysyy kevyenä ja Yhdysvalloissa kiristyy. 1, 1, 1, 1,3 1, 1, Euroopan pankkiunioni käynnistyi EKP johdolla tehdyt merki ävien pankkien taseiden läpivalaisut ja stressites t valmistuivat lokakuun loppuun mennessä. Näiden toimien pohjalta aloi marraskuussa yhteinen pankkivalvontamekanismi, joka on yksi osa Euroopan pankkiunionia Pankkien luotot yrityksille muutos ed. vuoden vast. kuukaudesta Lähde: Suomen Pankki

8 Talous elpyy hitaas Ennakko etojen mukaan Suomen BKT:n kasvoi, kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä edellisneljänneksestä. Kasvu oli peräisin viennistä, sen sijaan ko mainen kysyntä pysyi vaisuna. Koko vuoden osalta talouskasvu vähenee hieman. Ensi vuonna talous kasvaa elokuun ennusteen mukaises eli,. Viennin elpyminen tukee talouskasvua, vaikka vien markkinoiden vastoinkäymiset heikentävät ulkoista kysyntää. Ko mainen kysyntä kasvaa hieman, mu a säilyy edelleen vaa ma omana. Viennin määrä kasvussa Tavaraviennin arvo oli tammi-syyskuussa samalla tasolla kuin viime vuonna. Vien hintojen laskun johdosta tavaraviennin määrä kasvoi 1,7 tammielokuussa vuoden takaa. Palveluiden vien on viime kuukausina pienentynyt. Monien keskeisten toimialojen vien määrät ovat olleet kasvussa tänä vuonna. Poikkeuksena on koneiden ja lai eiden vien, joka on supistunut. Kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana viennin arvo EU-maihin kasvoi, mu a supistui 7 muualle maailmaan. Vien Venäjälle on vähentynyt yli kymmenyksen verran tänä vuonna. Viennissä osin merkkejä paremmasta Vaisut näkymät vien markkinoilla jarru avat Suomen viennin kasvua. en varsin hidas talouskasvu ja Venäjän BKT:n supistuminen ensi vuonna vaiku avat Suomen vien in. Toisaalta myös viennin kasvua tukevia merkkejä on nähtävissä. Teollisuuden saamat uudet laukset nousivat 9,7 tammisyyskuussa edellisvuodesta. Erityises teknologiateollisuuden uudet laukset kasvoivat selväs. Yksi äisten suurten lausten ansiosta alan lauskanta on parhaimmalla tasolla si en kevään 1. Euron heikkeneminen parantaa vien sektorin kilpailukykyä ja tukee viennin kasvua. Vaihtotaseen alijäämä on suurentunut tänä vuonna. Viennin kohenemisesta huolima a vaihtotaseen alijäämä pysyy tuntuvana myös ensi vuonna Tuotannon suhdannekuvaaja ja BKT muutos ed. vuoden vast. ajankohdasta BKT:n määrä Työpäiväkorjatut sarjat e 1e Lähteet: Tilastokeskus, OP indeksi = Tuotannon suhdannekuvaaja* * 3 kk:n liukuvasta keskiarvosta Kehittyneiden maiden ja Suomen tavaraviennin määrä Lähteet: CPB, Tulli indeksi 1=1 1 Metalliteollisuus * Trendisarja Kehittyneet maat Teollisuuden uudet tilaukset* toimialoittain Paperiteollisuus Kemianteollisuus Tehdasteollisuus 7

9 Yksityinen kulutus vetää heikos Kulu ajien luo amus pysyi tammi lokakuussa 1 edellisen vuoden vastaavan ajankohdan tasolla. Myös työllisten kulu ajien kokema omakohtainen työ ömyysuhka säilyi lokakuussa samalla tasolla kuin vuosi si en. Kulu ajien arviot Suomen yleisestä talouskehityksestä ovat kuitenkin kokonaisuutena synkkiä ja arviot omasta taloudesta varovaisia. Kulu ajien arkuus on näkynyt vähi äiskaupan supistumisena. Myös yksityiset palvelut ovat kärsineet. Kehitys juontuu pikemminkin heikosta talousnäkymästä ja epävarmasta tulevaisuudenuskosta kuin yksi äisten tekijöiden kuten Ukrainan kriisin erillisvaikutuksesta. Kulu ajien ostovoimaa ja kulutusmahdollisuuksia tukevat heikossa suhdanne lanteessa hidas in aa o ja hyvin matala korkotaso. Tästä huolima a kulutuskysyntä voimistuu ensi vuonna vain vähän. Syinä siihen ovat työ ömyyden kasvu ja eri äin mal llinen palkkakehitys, jotka yhdessä hidastavat palkkasumman kehitystä. Asuntomarkkinoilla hintakehitys hiipuu Asuntomarkkinoilla pitki ynyt taantuma näkyy aiempia vuosina pienempinä kaupankäyn määrinä ja pidempinä myyn aikoina, vaikka pientä piristymistä syys-lokakuussa näkyikin. Erityises kasvukeskusten pienten asuntojen kauppa käy, mu a suurten asuntojen ja omako talojen kauppa on ollut keskimääräistä heikompaa kaikkialla. Asuntomarkkinoiden hintakehitys on hidastunut suhdanteen mukana laaja-alaises. Kolmannella neljänneksellä asuntojen hinnat laskivat 1 edellisvuodesta siten, e ä pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat, ja muualla Suomessa 1,. Tuleva hintakehitys säilyy kuitenkin mal llisena ja kohtalaisen vakaana epävarman talouskehityksen oloissa. Nopeita tai rajuja muutoksia ei ole odote avissa. Uudisrakentaminen on jatkanut syksyn mi aan supistumistaan. Uudisrakentamisen nopeaa elpymistä ei ole näköpiirissä. saldoluku Kuluttajien luottamusindikaattori ja vähittäiskaupan määrä* Kuluttajien luottamusindikaattori Vähittäiskauppa * Muutos ed. v:n vast. ajankohdasta 3 kuukauden liukuvasta keskiarvosta Kerrostaloasuntojen nimellishinnat muutos ed. vuoden vastaavasta neljänneksestä Koko maa Pääkaupunkiseutu Muu Uudisrakentamisen volyymi-indeksi muutos ed. vuoden vast. kuukaudesta Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset Kaikki rakennukset - - -

10 Talouden epävarmuus jarru aa investointeja Investoinnit supistuvat tänä vuonna kolma a vuo a peräkkäin. Asuinrakentamisen ja muun rakentamisen vaisu ak vitee pitää investoinnit miinuksella. Myös kone- ja laiteinvestoinnit sekä tutkimus- ja kehi ämismenot vähenevät. mrd. 1 1 hinnoin 1 1 Investointien määrä neljänneksen liukuva summa Asunnot Koneet ja laitteet Talouteen lii yvä epävarmuus jarru aa rakentamista ja yritysten investoin hankkeita. Merkit investoin en kääntymisestä parempaan ovat vielä varsin vähäiset. Myönnetyt rakennusluvat ja aloitetut rakennukset ovat vähentyneet tänä vuonna. Myönteistä on, e ä asuinrakentamisen rakennusluvat ovat kasvaneet. Matala korkotaso ja rahoituksen saatavuus tukevat investointeja. Muu talonrakennus Maa- ja vesirakennus Elokuussa ennus mme, e ä investoin en supistuminen pää yy ensi vuonna. Tämä arvio on edelleen paikallaan. Viennin elpyminen ja hyvät rahoitusolosuhteet tukevat investointeja vuonna 1. In aa o vaimeata 3 Suomen kuluttajahinnat 1 kk:n muutos Pohjainflaatio* In aa o on hieman nopeutunut viime kuukausina. Lokakuussa in aa o oli 1,. Koko vuoden osalta in aa o on ollut vaimeata ja elokuussa tehty ennuste on varsin hyvin kohdallaan. Elintarvikkeiden sekä ravintola- ja hotellipalveluiden hintojen nousuvauhdin vaimeneminen ja liikenteen hintojen halpeneminen ovat hidastaneet in aa ota tänä vuonna. Lisäksi välilliset veronkorotukset ovat olleet edellisvuo a pienemmät. Asumisen, alkoholin ja tupakan sekä terveydenhoitopalveluiden kallistuminen pi vät yllä kulu ajahintojen nousua. ja hidastuu ensi vuonna lisää Ensi vuonna hintojen nousuvauh hidastuu hieman tästä vuodesta. Viimeaikainen öljyn hinnan lasku ja muiden raaka-aineiden vakaa kehitys tukevat mal llista in aa onäkymää. Osa öljyn hinnan laskusta näkyy myös kulu ajahinnoissa. Välilliset veronkorotukset jäävät ensi vuonna tätä vuo a pienemmiksi Inflaatio * Yhdenmukaistettu inflaatio pl. mm. energia, ruoka ja korot Kuluttajahintaindeksi hyödykeryhmittäin muutos ed. vuodesta Liikenne Asuminen ja energia Elintarvikkeet 9

11 Työmarkkinoiden lanne synkkenee vielä Työ ömyys on kasvanut syksyn mi aan. Kolmannella vuosineljänneksellä työ ömyysaste oli 7,. Työ ömiä oli keskimäärin 3 henkeä eli 1 henkeä enemmän kuin vuoden 13 vastaavana ajankohtana. Kausitasoite u työ ömyysaste on nyt jo,. Avoimet työpaikat ja työttömyysaste 1 kpl Työttömyysaste (kt) 9,, Työvoiman ulkopuolella oli ihmisiä kolmannella vuosineljänneksellä saman verran kuin vuo a aiemmin. Heistä piilotyö ömiä oli 11, mikä oli 1 enemmän kuin vuo a aiemmin. 3 3 Avoimet työpaikat (1 kk:n liukuva ka.), 7, 7,, Arvioimme työllisyys lanteen heikkenevän ja työ ömyyden kohoavan ennusteemme mukaises talven mi aan. Talouskasvun lievä koheneminen ensi vuonna ei kuitenkaan käännä työ ömyy ä laskuun , Val on vaje ennallaan Val on tulot ja menot kasvoivat tammi-syyskuussa samaa vauh a. Val ontalouden vajeen säilyminen viime vuoden tasolla tänä vuonna on linjassa elokuun suhdanne-ennusteemme kanssa. Koko julkisen sektorin alijäämä tosin suurenee hieman sosiaaliturvarahastojen ylijäämän pienetessä. Uuden linpidon mukaisten etojen julkaiseminen ei muu anut kuvaa julkisesta taloudesta ennakko etoihin nähden. Julkinen vaje säilyy tänä vuonna alle kolmen prosen n suhteessa kansantuo eeseen ja pienenee hieman ensi vuonna. Julkinen velka on kasvanut ennakoidus. Velka säilyy alle :n rajan tänä vuonna mu a nousee ensi vuonna 1, :iin. Tämä ei sil vielä riko varsinaista kriteeriä velasta tehtävien vähennysten vuoksi e mrd. Julkisyhteisöjen yli-/alijäämä ja velka BKT:sta EMU-kriteerin mukaan Lähteet: Tilastokeskus, OP Velka Yli-/alijäämä Valtion tulojäämä 1 kk:n liukuva summa Suomalaisen talouspoli ikan haasteena on samanaikaises kohentaa hintakilpailukykyä, pitää yllä ko markkinoiden kasvua ja edistää julkisen talouden kestävyy ä. Vies luo oluoki ajilta oli, e ä pelkästään aiemmin ilmoitetut toimet eivät vakuuta heitä. Tällä erää myös vanhojen toimien toimeenpano on pahas kesken. Ei ole todennäköistä, e ä talouspoli ikassa ede äisiin millään alueella merki äväs ennen vaaleja Lähde: Valtiokonttori

12 OPn ekonomis t julkaisevat suhdannekatsauksen kaksi kertaa vuodessa varsinaisten suhdanne-ennusteiden välissä. Katsauksessa kommentoidaan yleisluontoises talouden näkymiä ja esitetään suuntaa-antavia arvioita talouden tulevasta kehityksestä. Varsinaiset suhdanne-ennusteet julkaistaan tammi-helmikuussa ja elo-syyskuussa. OP Pääekonomisti Reijo Heiskanen puh. 1 3 Ekonomisti Timo Hirvonen puh. 1 1 Asiantuntijapäällikkö Maarit Lindström puh Tietopalveluasiantuntija Anneli Tikkanen puh. 1 3 etunimi.sukunimi@op.fi 11