Pohjois-Suomen työsuojelupiirin ympäristö- ja toiminta-analyysi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Suomen työsuojelupiirin ympäristö- ja toiminta-analyysi"

Transkriptio

1 Pohjois-Suomen työsuojelupiirin ympäristö- ja toiminta-analyysi Pohjois-Suomen työsuojelupiiri

2 Sisällysluettelo 2 1. Toimintakenttä Työpaikat ja työvoima Työstä aiheutuvat terveydelliset haitat Työstä ja työoloista johtuvat haitalliset kuormitustekijät Työtapaturmat Toiminta Strategia Viranomaisaloitteinen valvonta Asiakasaloitteinen valvonta Valvonnan tunnuslukuja Organisaatio ja henkilöstö Organisaatio Henkilöstö Arvio onnistumisesta Yhteistyöverkosto Lähdeluettelo Kirjallisuus Sähköiset julkaisut ja tietokannat...24 Liitteet 1. Pohjois-Suomen työsuojelupiirin työsuojelulautakunta toimikaudeksi

3 3 1. Toimintakenttä Pohjois-Suomen työsuojelupiirin toiminta-alue on kooltaan suuri, yli 49 % Suomen maapintaalasta. Väkiluku Pohjois-Suomen alueella oli yli henkilöä eli 12,3 % koko maan väkiluvusta (Tilastokeskus 2008). Suuri maapinta-ala tuo mukanaan mm. pidentyneet raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetusmatkat ja -ajat. Lisäksi alueella on pitkät yhteiset rajat kolmen valtion: Venäjän, Norjan ja Ruotsin kanssa. Pohjois-Suomi jakaantuu seuraaviin maakuntiin: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja Kainuu. Valtioneuvoston keväällä 2005 käynnistämä Paras hanke vaikuttaa merkittävästi Pohjois- Suomen kunta- ja palvelurakenteeseen. Uudistamisen tarkemmat sisällöt tulevat näkymään tulevina vuosina. Oulun läänin alueella PARAS hanke on käynnistänyt yhteistyön valmistelemisen ja vuoden 2007 alussa Kuivaniemi ja Ii sulautuivat Iin kunnaksi, Ruukki ja Siikajoki Siikajoen kunnaksi, lisäksi Vuolijoki liittyi Kajaaniin. Ylikiiminki liittyy Oulun kaupunkiin vuonna 2009 ja myös Yli-Ii etsii yhteistyömallia Oulun kaupungin kanssa. Lapin alueella on selvitystöitä meneillään. Kainuun alueen yhdeksässä kunnassa on edelleen meneillään maakuntahallintokokeilu. Lapin alueella kunta- ja palvelurakenne uudistus kattaa suunnitelmia ainakin koulutuksen ja sairaanhoidon hallintomuutosten osalta. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008, Oulun lääninhallitus 2008) Valtionhallinnon uudistamishanke (ALKU-hanke) tuonee suuria muutoksia valtion aluehallinnon viranomaisiin niin aluejakojen kuin myös tehtävien ja organisaatioiden osalta. Muutoksen suunnittelu on käynnissä ja uudistukset toteutuvat kokonaisuudessaan vuoden 2010 alusta. Valtakunnallinen kihlakuntauudistus tuo omat vaikutuksensa myös Pohjois-Suomen alueelle. Vuoden 2009 alussa alueen 21 kihlakunnan poliisilaitoksesta muodostetaan 6-7 poliisilaitosta, joiden toimipisteverkosto muodostuu erikseen määrättyihin paikkoihin. Syyttäjänvirastoissa tapahtui muutos huhtikuun 2007 alusta, jolloin muodostettiin kaksi päävirastoa; Oulun ja Lapin syyttäjänvirastot. Ulosoton nykyiset 11 toimipaikkaa tulevat myös jatkossa muuttumaan. Suunnitelmissa on Oulun ja Lapin ulosottovirastot. Oikeuslaitoksen osalta Pohjois-Suomessa tulee olemaan kymmenen käräjäoikeutta ja Rovaniemen hovioikeus. Maailman metallimarkkinoilla vallitseva noususuhdanne johtaa Pohjois-Suomen alueen kaivannaisteollisuuden merkityksen kasvamiseen lähivuosina. Sotkamon Talvivaaran malmiot muodostavat Euroopan suurimman tunnetun sulfidisen nikkeliesiintymän ja käynnistyessään hanke työllistäisi noin 400 henkilöä. Lähitulevaisuuden osalta Lapin keskeiset uudet kaivoshankkeet Kittilän Suurikuusikon käynnistymisen jälkeen ovat Sodankylän Kevitsan, Kolarin Hannukaisen, Savukosken Soklin sekä Ranuan Suhangon kaivokset. Suurikuusikkoon rakennetaan Euroopan suurin kultakaivos. Noususuhde vaikuttaa myös olemassa olevien kaivosten tuotannon määrän kasvuun. Kaivostoiminnalla on huomattavasti työllistäviä kerrannaisvaikutuksia. Aluetaloudellisen riskin muodostaa edellä mainittujen vientialojen herkkyys maailmantalouden suhdannekehitykselle sekä raaka-aineiden hinnoille. Pohjois-Suomen suurteollisuus keskittyy pääasiassa Perämeren kaareen, Raahe-Oulu- Kemi- Tornio alueelle. Uuden teknologian yritystoimintaa on syntynyt erityisesti teollisuuden palveluliiketoimintaa. Metallien valmistuksessa on meneillään mittavia investointeja. Metsäteollisuuden tulevaisuutta synkistävät uudelleen järjestelyt, jotka aiheutuvat talousnäkymistä. Kuitenkin puutalo- ja puusepän teollisuuden tuotanto on kasvussa Pohjois-Suomessa.

4 ICT- alan merkitys Pohjois-Pohjanmaalla on suuri lähes kaikissa seutukunnissa. Ala elää tällä hetkellä murrosvaihetta; elektroniikkateollisuuden tuotannon osuus vähenee sen siirtyessä halvempiin maihin, mutta tuotekehitys näyttäisi olevan edelleen kasvussa. Ympäristöteknologialta sekä hyvinvointipuolelta yhdessä elektroniikan kanssa odotetaan uutta kasvua Oulun seudulla. Positiivista kehitys on ollut kaupan alalla. Kaupan alan mittavat laajennusinvestoinnit ovat painottuneet Oulun seutukuntaan, Kemi-Tornio alueelle ja Rovaniemelle. Tornion ja Haaparannan kaupunkikeskusten yhdistämiseen liittyy merkittäviä kaupan alan investointeja, joiden myötä seudulle kohdistuva ostosmatkailu on voimakkaassa kasvussa. Palvelusektorilla yksityiset hyvinvointipalvelut ovat vahvassa kasvussa. Auto- ja rengastestauksen merkitys Lapin alueella on edelleen tärkeää. Yritystoiminta keskittyy testausratojen tarjontaan sekä testaus- ja elämyspalvelujen tuottamiseen. Tulevaisuudessa matkailusta odotetaan Pohjois-Suomeen entistä vahvempaa elinkeinoa. Tämä koskee erityisesti Lappia, Koillismaata ja Kainuuta. Matkailun myönteiset vaikutukset heijastuvat laajasti palveluihin ja kauppaan. Matkailukeskusten investoinnit jatkuvat lähivuosina ja investointien arvon vuoteen 2010 mennessä on arvioitu olevan noin miljardi euroa. Matkailun työvoiman kasvun myötä on syntynyt paineita matkailukuntien asuinrakentamisen lisäämiseen. Rakennusalalla suhdannekehitys on tasaantumassa, mikä näkyy erityisesti asuntorakentamisessa. Teollisuuden toimitilarakentaminen on aktiivista. Rakentamisen suuret investoinnit kohdistuvat liikenteeseen. Alueen satamissa on liikenne kasvussa aiheuttaen laajennustarpeita. Barentsin talousalueen vahva kehitys Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä tuo kysyntää esimerkiksi lappilaiselle rakennus- ja suunnitteluosaamiselle. Lapin maakuntaohjelman tavoitteena on painaa muuttotase nollaan vuoteen 2010 mennessä. Tavoite on realistinen, sillä lähivuosina nykyisiä työpaikkoja vapautuu ikärakenteen johdosta ja samanaikaisesti yksityiselle sektorille syntyy nettomääräisesti uusia työpaikkoja useilla eri aloilla Työpaikat ja työvoima Pohjois-Suomen työsuojelupiirin alueen valvontakohteiden henkilö- ja lukumäärien jakaumat maakuntajaon mukaan ryhmitellen on esitetty taulukossa 1. Sen mukaan yli puolet sekä yrityksistä että niiden henkilöstöstä toimii Pohjois-Pohjanmaan alueella. Taulukko 1. Valvontakohteiden luku- ja henkilömäärä maakunnittain (VATI ). MAAKUNTA LUKUMÄÄRÄ HENKILÖMÄÄRÄ POHJOIS-POHJANMAA KAINUU LAPPI Yhteensä:

5 5 Valvontakohteiden henkilö- ja lukumäärä maakunnittain Henkilöstö Valvontakohteet POHJOIS- POHJANMAA KAINUU LAPPI Kuva 1. Pohjois-Suomen valvontakohteiden luku- ja henkilömäärä maakunnittain. Toimiala Lkm % Palkansaajia Taulukko 2. Pohjois-Suomen työsuojelupiirin valvontaan kuuluvien valvontakohteiden (v. 2008) ja palkansaajien (v. 2006) jakautuminen toimialoittain (Valvontatietojärjestelmä VATI , Tilastokeskus 2007). Palkansaajien lukumäärä pohjautuu Tilastokeskuksen työssäkäyntirekisteriin. Palkansaajien muutos A Maa-, riista- ja metsätalous 994 4, B Kalatalous 76 0, C Mineraalien kaivu 248 1, D Teollisuus , E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 265 1, F Rakentaminen , G Tukku- ja vähittäiskauppa; korjaaminen , H Majoitus- ja ravitsemistoiminta , I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne , J Rahoitustoiminta 381 1, K Kiinteistö-, vuokraus- ja tutk.palv , L Julkinen hallinto ja maanpuolustus 768 3, M Koulutus , N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut , O Muut yhteiskunn. ja henk.koht. palvelut , P Työnantajakotitaloudet 4 0,0 5 0 X Toimiala tuntematon 77 0, Yhteensä

6 Lukumäärä Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Yksit.palv. Julkinen hall. Muut/tuntem. Toimiala Kuva 2. Pohjois-Suomen työsuojelupiirin valvontaan kuuluvien valvontakohteiden jakautuminen (Valvontatietojärjestelmä VATI ). Taulukko 3. Valvontakohteiden kokojakauma henkilömäärän perusteella koko piirin alueella (Valvontatietojärjestelmä VATI ). Maakunta Henkilömäärän koko Yht. Pohjois-Pohjanmaa Lappi Kainuu Yhteensä Valvontakohteiden kokojakauma Valvontakohteiden lukumäärä Työntekijöitä Kuva 3. Valvontakohteiden kokojakauma henkilömäärän perusteella koko piirin alueella

7 (Valvontatietojärjestelmä VATI ). 7 Merkillepantavaa on alle 10 työntekijän pientyöpaikkojen erittäin suuri osuus (81 %), mikä seikka on huomioitava työsuojelupiirin toiminnan suunnittelussa. Vastaavasti työntekijöistä 78 % on yli kymmenen työntekijän työpaikoissa. TE -keskusten työllisyyskatsausten mukaan huhtikuussa 2007 työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta (%) oli Lapin alueella 13,4 % (v. 2005, 15,9 %), Pohjois-Pohjanmaan alueella 9,2 % (v. 2005, 10,5 % ) ja Kainuun alueella 14,7 % (v. 2005, 15,8 %) (Työvoima ja elinkeinokeskus 2007). Kunnittain ja seutukunnittain työttömyysluvut vaihtelevat. 1.2 Työstä aiheutuvat terveydelliset haitat Yleisesti ottaen työpaikkojen oma työsuojelutyö on vaihtelevaa eri työpaikoissa riippuen yrityksen johdon toiminnasta ja tiedon tasosta. Pienyritysten toimiminen suurten yritysten alihankkijoina sekä verkostoituminen mahdollistavat työsuojelutiedon tehokkaamman hallinnan. Toisaalta tilaajan vaatimukset ja verkoston "sisäinen paine" parantavat työoloja ja lisäävät jatkuvan kehittämisen haastetta. Pohjois-Suomen suuryritysten uusinvestoinnit ja peruskorjaukset ovat lisänneet erilaisten konepajojen ja asennusalan yritysten töitä. Työsuojelupiirin tarkastajat ovat voineet todeta, että työsuojelumääräysten noudattaminen näissä töissä on teollisuuden aktiivisen työsuojeluotteen myötä lisääntynyt joskin kone- ja laiteturvallisuudessa on jonkin verran puutteita. Samoin koneiden määräaikaistarkastuksia on laiminlyöty. Rakennustyömailla puutteelliset putoamissuojaukset ovat edelleen ongelmana etenkin pienien yritysten osalta. Muut laiminlyönnit ovat tyypillisesti tapaturmantorjuntaan liittyviä perusasioita kuten puutteet järjestyksen ja siisteyden ylläpidossa, henkilönsuojainten käytössä ja valaistuksen järjestämisessä. Kuljetusala on ihmistyövaltainen ala, työympäristöltään laaja-alainen ja vaihteleva. Pohjois- Suomen alueella on muutamia isoja työnantajia ja toisaalta paljon hyvin pieniä työnantajia. Vuonna 2007 (2006) Kansaneläkelaitos (Kela) korvasi Pohjois-Suomessa ( ) sairauspäivää. Kokonaisuutena työsuojelupiirin alueella korvattiin 13,4 % maan kokonaismäärästä 16,7 (15,9) miljoonasta päivästä. Vuonna 2007 (2006) valtakunnallinen keskiarvo korvatut päivät 100 vakuutettua kohden oli 543 (540). Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan korvattiin 627 (610) päivää/100 vakuutettua, Kainuun maakuntaan 675 (613) ja Lapin maakuntaan 651 (635) Työstä ja työoloista johtuvat haitalliset kuormitustekijät Alueellista tutkimusta työn haitallisista kuormitustekijöistä ei ole käytettävissä. Leimallista Pohjois-Suomelle on, että julkinen sektori on merkittävä työllistäjä piirin alueella erityisesti Lapissa ja Kainuussa. Työpaikkojen henkiseen hyvinvointiin vaikuttavat eri tyyppiset tekijät; muutos- ja supistamistarpeet julkisella sektorilla (mm. Paras-hanke, ALKU-hanke), kuntajaon muutospaineet sekä Kainuussa vastaavasti uuden hallintomallin käyttöönotto ja Kiinailmiö teollisissa työpaikoissa.

8 8 Pohjois-Suomen työsuojelupiirin alueella mielenterveyden häiriöiden sairauspäivien määrät ovat hieman valtakunnallista tasoa korkeammat. Kansaneläkelaitoksen vuonna 2007 maksamat sairaspäivärahat 100 vakuutettua kohden mielenterveyden häiriöiden osalta on Pohjois- Pohjanmaalla 156, Kainuussa 150 ja Lapissa 160 (valtakunnallinen keskiarvo 136). Haitallista kuormittumista voidaan todeta melkeinpä jokaisella toimialalla. Psykososiaalisen työympäristön vaaroja on työpaikoilla opittu jo tunnistamaan ja arvioimaan. Konkreettiset välineet kuormitustekijöihin ja olosuhteisiin vaikuttamiseen ovat työpaikoilla niinikään kehittymässä. Häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun käsittelyyn on luotu menettelytavat useilla työpaikoilla. Väkivallan uhka tunnistetaan työpaikoilla, mutta monesti puutteita on havaittavissa ennalta ehkäisevässä toiminnassa. Väkivallan hallinnan osalta kehittämistä on edelleen ns. väkivallan riskialoilla kuten kauppa-, kuljetus-, ravintola-, sosiaali- ja terveys sekä vartiointialalla. Työterveyslaitoksen työoloja koskeneessa selvityksessä on työolojen todettu kehittyneen pääasiassa myönteiseen suuntaan 2000-luvulla. Myönteistä kehitystä on tapahtunut mm. väkivallan uhan, kiireen ja stressin sekä henkisen väkivallan osalta. Työssä jaksamiseen ja työn henkiseen kuormittavuuteen liittyvät asiat ovat nousseet muiden työympäristöasioiden rinnalle. Työpaikoilla esiintyvän häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ilmoituksia tulee työsuojelupiiriin noin 300 tapausta vuosittain. Yhteydenottoja henkisen hyvinvoinnin ongelmista on tullut paitsi julkisen hallinnon työpaikoilta niin myös muilta toimialoilta. Työaikalainsäädännön valvontaa on vuodesta 1999 toteutettu valtakunnallisena hankkeena yhteisen mallin mukaisesti kaikissa työsuojelupiireissä. Työvuoroluetteloissa ja työajanseurannassa on todettu puutteita. Myönteistä kehitystä on ollut kuitenkin havaittavissa. Teollisuudessa ja julkisessa hallinnossa työaikakirjanpito on yleensä ollut kunnossa. Puutteita on todettu tietyillä toimialoilla kuten kuljetus, IT- ala, ravintola-ala ja kauppa. Ylitöiden enimmäismääriä ja lepoaikasäännöksiä rikotaan eniten kuljetusalalla sekä teollisuuden kunnossapito- ja alihankintatöissä. Taulukossa 4 on esitetty korvattujen sairauspäivärahapäivien lukumäärä (1 000 kpl) koko maassa, Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Suomen työsuojelupiirin maakunnissa vuosina mielenterveyden häiriöiden sairauspäivien osalta. Taulukko 4. Korvattujen mielenterveyden häiriöiden sairauspäivärahapäivien lukumäärä (1 000 kpl) ml. palkansaajat ja yrittäjät (Kela ). Taulukossa oleva %-osuus kuvastaa kyseisen sairauden osuutta kaikista korvatuista sairauspäivärahapäivistä kyseisellä alueella. Alue Mielenterveyden häiriöt Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Koko maa 3 803,6 25, ,0 25, ,7 24, ,9 24, ,9 25,1 P-Suomi 521,7 26,3 506,3 24,5 520,5 24,4 546,3 25,6 571,9 24,4 P-Pohjanmaa 302,7 27,3 289,1 24,9 299,8 24,8 328,9 22,7 338,6 24,9 Kainuu 57,5 21,1 59,7 21,4 59,6 20,3 59,6 15,6 67,7 22,1 Lappi 161,5 26,7 157,5 25,0 161,1 25,7 157,8 29,6 165,6 24,5

9 9 Taulukossa 5 on esitetty työkyvyttömyyseläkkeelle (toistaiseksi myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet) siirtyneiden lukumäärä koko maassa ja Pohjois-Suomen työsuojelupiirin alueella (P-Stsp) vuosina mielenterveyden häiriöiden sairauspäivien osalta. Taulukko 5. Työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyden häiriöiden perusteella siirtyneiden lukumäärä (toistaiseksi myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet) (Eläketurvakeskus ). Prosentti kuvastaa osuutta kaikista sairauksista. Alue Mielenterveyden häiriöt Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Koko maa , , , ,2 P-Stsp , , , ,3 Mielenterveyden häiriöistä johtuvia korvattuja sairaspäivärahoja ammateittain oli lukumääräisesti mitattuna eniten terveyden- ja sairaanhoitotyössä vuonna 2006 Pohjois-Suomen työsuojelupiirin alueella (taulukko 6). Toiseksi eniten korvattuja sairaspäivärahoja oli sosiaalialan työssä ja kolmanneksi eniten sihteeri- ja toimistotyössä. Näistä sosiaalialan sekä sihteeri- ja toimistotyön osalta kasvu kahtena viimeisenä vuotena on huomattavaa, kun taas terveyden- ja sairaanhoitotyön osalta suuntaus on ollut laskeva. Taulukko 6. Palkansaajien mielenterveydenhäiriöistä johtuvat sairauspäivärahat vuosina 2004, 2005 ja 2006 Pohjois-Suomen työsuojelupiirin alueella (Kela ). Ammatti Lkm Lkm Lkm Suhde luku 00 Tekniikan alaan kuuluva työ ,37 03 Opetusalaan kuuluva työ ,76 10 Terveyden- ja sairaanhoitotyö ,62 15 Sosiaalialan työ ,32 24 Sihteeri- ja toimistotyö ,40 34 Tavaroiden myyntityö ,25 62 Talonrakennustyö ym Konepaja- ja rak.metallityö ,61 76 Sähkötyö ,55 91 Majoitus- ja suurtal. työ ,61 94 Kiinteistönhoito- ja siivoustyö ,40 Pohjois-Suomen työsuojelupiirin alueella tuki- ja liikuntaelinten sairauspäivien määrät ovat valtakunnallista tasoa korkeammat. Kansaneläkelaitoksen vuonna 2007 maksamat sairaspäivärahat 100 vakuutettua kohden tuki- ja liikuntaelinten sairauksien osalta on Pohjois- Pohjanmaalla 212, Kainuussa 231 ja Lapissa 219 (valtakunnallinen keskiarvo 182).

10 10 Oulun seudulla on keskimääräistä enemmän ICT - alan suunnittelu- ja palvelutoimistoja, joissa tehdään näyttöpäätetyötä. Samoin tällä alueella on edelleen muuta maata enemmän elektroniikan kokoonpanoteollisuutta, joissa työ usein on toistotyötä. Näin ollen sekä näyttöpäätetyötä sekä toistotyötä tehdään maan keskiarvoa enemmän. Tämä tapahtuu kuitenkin hyvin suppealla alueella Oulun seudulla. Yleisesti voidaan kuitenkin todeta, että työpisteiden ergonomia ICT - alan työpaikoilla on suhteellisen uutta ja hyvätasoista. Muillakin toimialoilla on näyttöpäätetyön ergonomian taso koko ajan parantunut ja tässäkin asiassa on työterveyshuollon rooli ollut ensiarvoista. Käsin tehtävien nostojen ja siirtojen osalta Pohjois-Suomen työpaikat eivät sanottavasti poikkea maan yleisestä tasosta. Taulukossa 7 on esitetty korvattujen sairauspäivärahapäivien lukumäärä (1 000 kpl) koko maassa, Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Suomen työsuojelupiirin maakunnissa vuosina tuki- ja liikuntaelintensairauspäivien osalta. Taulukko 7. Korvattujen tuki- ja liikuntaelintensairauksien sairauspäivärahapäivien lukumäärä (1 000 kpl) ml. palkansaajat ja yrittäjät (Kela ). Taulukossa oleva %-osuus kuvastaa kyseisen sairauden osuutta kaikista korvatuista sairauspäivärahapäivistä kyseisellä alueella. Alue Tuki- ja liikuntaelintensairaudet Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Koko maa 4 632,6 30, ,2 32, ,8 32, ,5 31, ,2 33,6 P-Suomi 601,9 30,1 667,2 32,2 701,5 32,9 760,8 30,3 791,6 33,8 P-Pohjanmaa 308,6 27,8 375,5 32,4 395,8 32,7 439,9 30,3 459,3 33,8 Kainuu 92,1 33,7 88,2 31,6 91,1 31,0 91,9 37,6 104,7 34,3 Lappi 201,2 33,2 203,5 32,2 214,6 34,2 229,0 27,3 227,6 33,7 Taulukossa 8 on esitetty työkyvyttömyyseläkkeelle (toistaiseksi myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet) siirtyneiden lukumäärä koko maassa ja Pohjois-Suomen työsuojelupiirin alueella (P-Stsp) vuosina tuki- ja liikuntaelinsairauspäivien osalta. Taulukko 8. Työkyvyttömyyseläkkeelle tuki- ja liikuntaelintensairauksien perusteella siirtyneiden lukumäärä (toistaiseksi myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet) (Eläketurvakeskus ). Prosentti kuvastaa osuutta kaikista sairauksista. Alue Tuki- ja liikuntaelintensairaudet Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Koko maa , , , ,1 P-Stsp , , ,4 Tuki- ja liikuntaelintensairauksista johtuvia korvattuja sairaspäivärahoja ammateittain oli lukumääräisesti mitattuna eniten terveyden- ja sairaanhoitotyössä vuonna 2006 Pohjois-Suomen työsuojelupiirin alueella (taulukko 9). Toiseksi eniten korvattuja sairaspäivärahoja oli talonrakennustyössä ja kolmanneksi eniten konepaja- ja rakennusmetallityössä.

11 Taulukko 9. Palkansaajien tuki- ja liikuntaelintensairauksista johtuvat sairauspäivärahat vuosina 2004, 2005 ja 2006 Pohjois-Suomen työsuojelupiirin alueella (Kela ). Ammatti Lkm Lkm Lkm Suhde luku 00 Tekniikan alaan kuuluva työ ,00 03 Opetusalaan kuuluva työ ,70 10 Terveyden- ja sairaanhoitotyö ,40 15 Sosiaalialan työ ,35 24 Sihteeri- ja toimistotyö ,58 34 Tavaroiden myyntityö ,18 62 Talonrakennustyö ym ,27 75 Konepaja- ja rak.metallityö ,29 76 Sähkötyö ,29 91 Majoitus- ja suurtal. työ ,29 94 Kiinteistönhoito- ja siivoustyö , Työtapaturmat Tapaturmavakuutuslaitosten liiton aineiston mukaan Pohjois-Suomessa sattui (11 541) työtapaturmaa vuonna 2006 (suluissa vuoden 2005 luvut). Tapaturmia sattui Pohjois- Pohjanmaalla (7 007), Kainuussa (1 245) ja Lapissa (3 289) kappaletta. Vuonna 2005 voimaan tuli lakimuutos, jonka takia vahinkolukumäärät eivät ole suoraan vertailukelpoisia sitä aiempien vuosien kanssa. Kun vahingoittunut hakeutuu lainmuutoksen voimaantulon jälkeen työtapaturman vuoksi hoitoon julkisen sektorin hoitolaitokseen, häneltä peritään edelleenkin asiakasmaksu. Tämän lisäksi hoitolaitos laskuttaa varsinaisista hoitotoimenpiteistä vahingoittuneen vakuutuslaitosta. Muutos on vaikuttanut alle 4 päivän työkyvyttömyyden vahinkojen lukumäärään noin 7-8 %. Vakavien tapaturmien lukumäärä on noussut hieman viime vuosina. Vuonna 2006 sattui Pohjois-Suomen alueella vakavaa työtapaturmaa. Vakavat tapaturmat ovat olleet kasvussa etenkin kuntasektorilla. Merkittävimmät tapaturmavaaralliset toimialat olivat rakennusala, puutavaran, massan ja paperin sekä perusmetallien valmistus ja maaliikenne. Teollisuuden tapaturmissa on tapahtunut vähennystä koko Pohjois-Suomessa. Suurissa teollisuusyrityksissä on omaksuttu nollatapaturma-ajattelu, millä on ollut vaikutusta työtapaturmien vähenemiseen. Työturvallisuuskortti on otettu laajasti käyttöön suurteollisuudessa, mikä on myös osaltaan vaikuttanut turvallisuuskehitykseen. Työmarkkinajärjestöt ovat järjestäneet sekä rakennus- että metallialalla työturvallisuuskilpailuja, joissa työsuojelupiirien tarkastajat ovat toimineet työolojen arvioitsijoina käyttäen TR- ja Elmeri+ -arviointimittaria. Kilpailussa mukana olevissa yrityksissä yritysjohto on saanut luotettavaa palautetta työoloista ja tietoa siitä, miten yritys sijoittuu muihin yrityksiin verrattuna. Valtakunnallinen metalliteollisuuden kilpailu on ollut käynnissä useamman vuoden. Tulokset ovat olleet vakuuttavia. Osallistuvien yritysten kokonaisindeksi 75 % nousi mittauksissa 86 prosenttiin kuvaten parannusta työoloissa ja vähentäen pitkällä aikavälillä tapaturmia. Tarkoitus on, että ko. yritykset jatkavat arviointitoimintaa omin voimin ja työsuojelupiiri tekee jälkiarvioinnin v Elintarviketeollisuudessa päättyi v vastaava turvallisuuskilpailu.

12 12 Seuraaviin taulukoihin (10-13) on koottu työpaikoilla sattuneita työpaikkatapaturmia, joista vakuutusyhtiö on suorittanut korvauksen. Taulukoissa ovat mukana kaikki töistä poissaoloon johtaneet työpaikkatapaturmat. Taulukko 10. Työpaikkatapaturmien lukumäärän kehitys (Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 2008 / tilastoajo tapaturmapakista Aineisto päivitetty ). Sattumisvuosi Alue Koko maa P-Suomi P-Pohjanmaa Kainuu Lappi Huom. Sattumisvuodesta 2005 alkaen vahinkolukumäärät eivät ole suoraan vertailukelpoisia aiempien sattumisvuosien kanssa ns. sairaanhoidon täyskustannusvastuu-uudistuksen takia. Kokonaistasolla uudistus lisää yhteenlaskettuja vahinkolukumääriä sattumisvuonna 2005 noin 7-8 % verrattuna sattumisvuoteen Aineiston osissa (esimerkiksi yksittäisillä toimialoilla) vaikutus voi olla suurempi. Taulukko 11. Tapaturmien kannalta merkittävimpien toimialojen tapaturmamäärien kehitys Pohjois-Suomessa (Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 2008 / tilastoajo tapaturmapakista Aineisto päivitetty ). Toimiala Sattumisvuosi Rakentaminen (F) Teollisuus (D) Puutavaran ja puutuot. valm. (20) Massan, paperin jne. valm. (21) Perusmetallien valmistus (27) Metallituotteiden valmistus (28) Koneiden ja lait. valmistus 29) Kuljetus, varastointi ja tietoliik. (I) Maaliikenne; putkijohtokulj. (60) Kiinteistö-, vuokraus- palv. (K) Kuntasektori (Z)

13 Taulukko 12. Työpaikkatapaturmien lukumäärän kehitys isoimmilla paikkakunnilla (Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 2008 / tilastoajo tapaturmapakista Aineisto päivitetty ). Sattumiskunta Sattumisvuosi Oulu Kajaani Kemi Rovaniemi Tornio Taulukko 13. Vakavien työtapaturmien lukumäärän (työkyvyttömyysaika yli 30 pv) kehitys muutamilla tapaturmien kannalta merkittävillä toimialoilla Pohjois-Suomessa (Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 2008 / tilastoajo tapaturmapakista Aineisto päivitetty ). Toimiala Sattumisvuosi Kaikki Rakentaminen Teollisuus Kuljetus Julkinen hallinto Kuntasektori

14 14 2. Toiminta Työsuojeluhallinnon tehtävänä on valvoa työsuojelua koskevien säädösten noudattamista ja edistää turvallisuutta ja terveellisyyttä työssä sekä työpaikan omaa työsuojelutoimintaa. Valvontatoiminta jakaantuu aloitteen perusteella joko viranomais- tai asiakasaloitteiseen valvontaan. Viranomaisaloitteinen valvonta tarkoittaa sitä osaa valvonnasta, mitä piiri tekee ministeriön kanssa sovittuun tulossopimukseen perustuen. Asiakasaloitteinen valvonta perustuu asiakkailta tulleisiin aloitteisiin. 2.1 Strategia Piiri toteuttaa työsuojeluhallinnon vuonna 1998 vahvistettua strategiaa, jota arvioidaan kolmen vuoden välein. Viimeisin arvio on tehty vuonna Hallinnonalan työsuojelustrategian mukaiset painoalueet ovat: työ- ja toimintakyvyn ylläpito ja edistäminen; työtapaturmien ja ammattitautien ehkäisy; tuki- ja liikuntasairauksien ehkäisy; henkinen hyvinvointi työssä; työssä jaksaminen ja työn hallinta. Toiminta-ajatus Visio Pohjois-Suomen työsuojelupiiri toimii yhteiskunnan antamin valtuuksin siten, että työstä ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuvat vaarat ja haitat ovat asianmukaisesti hallinnassa. Pohjois-Suomen työsuojelupiiri suuntaa toimintansa tehokkaasti työturvallisuuden ja työterveyden ongelmiin aikaansaaden työolojen paranemista. Toiminta on laadukasta ja se pyrkii ennakoimaan työympäristön ja työelämän muutoksia. 2.2 Viranomaisaloitteinen valvonta Runkosopimuskaudella yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden lähtökohtana on varmistaa, että työpaikan turvallisuusriskit on arvioitu ja ne ovat työnantajan hallinnassa. Toinen keskeinen tekijä, johon valvonnassa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota on varmistaa, että työpaikoilla noudatetaan työlainsäädäntöä. Työturvallisuusriskien arvioinnin ja hallinnan keskeisinä kriteereinä ovat työn ja työolojen haitallinen kuormitus, työtapaturmat sekä kemikaaliriskit. Työn ja työolojen haitallisen kuormituksen osalta valvonnassa painotetaan asiakasväkivallan uhan hallintajärjestelmiä, häirinnän ja epäasiallisen kohtelun toimivien käytäntöjen olemassaoloa, käsin tehtävien nostojen ja siirtojen vaarojen tunnistamista ja hallintaa sekä toistotyötä. Työtapaturmien osalta valvontaa kohdistetaan turvallisuuden hallintamenetelmiin ja työolojen seurantamenettelyyn. Kemikaaliriskien osalta valvonnan kohteena olevilla työpaikoilla varmistetaan kemikaaliriskien hallinta ja hoidetaan REACH -asetuksen täytäntöönpanoon liittyvät asiat.

15 Työelämän yleisten pelisääntöjen noudattamiseen liittyvän valvonnan osalta painotetaan harmaan talouden torjuntaa, työaika- ja työsopimuslainsäädännön valvontaa sekä tuotevalvontaa. Harmaan talouden torjunnassa huomioidaan ulkomaalainen työvoima ja tilaajavastuu-lain valvonta. Työaika- ja työsopimuslainsäädännön valvontaan sisältyy ajo- ja lepoaikojen valvonta, määräaikaiset työsuhteet ja työaikalainsäädäntö. Tuotevalvonnassa varmistetaan koneiden, laitteiden, henkilösuojainten ja kemikaalien säädöstenmukaisuus. Työpaikkavalvonnan pääasiallinen muoto on työsuojelutarkastus. Työsuojelun valvontalain mukaan tarkastajan on annettava kirjallinen kehotus poistaa tai korjata vähäistä suurempi säännösten vastainen olotila. Tarkastuskertomuksissa asetettujen kehotusten ja toimintaohjeiden toteuttamista seurataan. Hallinnossa kehitettyjä työolomittareita kuten esim TR-mittari, Elmeri+ ja Halmeri käytetään nykyään laajasti eri toimialoilla, mikä on laajentanut työolotietokannan käyttöä. Koneiden, suojainten ja kemikaalien markkinavalvontaan työsuojelupiiri osallistuu valvomalla uusia tuotteita tavanomaisten työsuojelutarkastusten yhteydessä sekä osallistumalla työsuojeluhallinnon yhteisiin valtakunnallisiin tuotevalvontahankkeisiin Asiakasaloitteinen valvonta Asiakasaloitteinen toiminta koostuu etupäässä pyynnöstä tehtävistä tarkastuksista, työsuhdeja työolosuhdeneuvonnasta sekä työtapaturmien tutkinnasta. Viime vuosina merkittäväksi osa-alueeksi ovat nousseet työpaikoilta tulleet kyselyt koskien häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua. Työsuhdeasioiksi katsotaan yleensä työsopimuslain ja sitä kautta yleissitovien työehtosopimusten, työaikalain ja vuosilomalain valvontaan liittyvät kysymykset. Valvonta kohdistuu työnantajan velvoitteisiin, kuten esimerkiksi velvollisuuteen pitää työaikakirjanpitoa ja siitä ilmenevään työaikalain noudattamiseen, työsuhteen ehtojen laillisuuden arviointiin tai työsuhteen päättyessä näkemyksen kertomiseen irtisanomissuojan tulkinnasta. Lisäksi työsuojelupiiri voi velvoittaa työnantajaa toimittamaan esimerkiksi palkkalaskelman tai työtodistuksen työntekijälle. Työsuhteen osapuolten varsinainen edunvalvonta ei kuulu työsuojelupiireille. Asiakasaloitteisen toiminnan osuus on pudonnut tällä runkosopimuskaudella kolmanneksesta noin viidennekseen resursseista. 2.4 Valvonnan tunnuslukuja Työsuojelupiirin toiminta on painottumassa yhä enemmän viranomaisaloitteiseen valvontaan. Tarkastusten lukumäärän nostamiseen on viime vuosina panostettu (taulukko 14). Vakavaksi luokiteltuja työtapaturmia tutkitaan vuosittain n Toiminnan suuntaaminen näkyy myös vähentyneenä osallistumisena asiakasaloitteiseen koulutukseen. Tiedotteiden lukumäärän vähentymisen taustalla on yhtenä tekijänä muuttunut käytäntö tunnuslukujen laskennassa. Tiedottamisessa noudatetaan vuosittain päivitettävää viestintäsuunnitelmaa.

16 Taulukko 14. Muutamia keskeisiä valvonnan tunnuslukuja Pohjois-Suomen työsuojelupiirissä vuosina Tarkastusten lukumäärä Vahvistetut käyttökiellot Velvoittavat päätökset Ilmoitukset syyttäjälle Lausunnot syyttäjälle Palvelukysynnän määrä Tutkitut työtapaturmat Myönnetyt asbestivaltuutukset Poikkeusluvat Tiedotteiden lukumäärä Asiakasaloitteinen koulutus Piirin järjestämät koulutustilaisuudet Sidosryhmätilaisuudet Kuulemiset Kehotukset Toimintaohjeet Myöhästyneet pöytäkirjat/tarkastuskertomukset Organisaatio ja henkilöstö 3.1 Organisaatio Työsuojelupiiri on organisoitunut neljään toimialapohjaiseen valvontayksikköön; julkinen hallinto sekä terveys- ja sosiaalipalvelut, yksityiset palvelualat, rakentaminen ja teollisuus sekä yhteen hallinto- ja tukiyksikköön (kuva 4). Yksikköjen vetäjät ja piiripäällikkö muodostavat johtoryhmän, jonka sihteerinä toimii Hanna-Kaisa Rajala. POHJOIS - SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRI Piiripäällikkö Pentti Pekkala Viranomaisaloitteinen valvonta Työsuojelulautakunta 16 Julkinen hallinto, Sosiaali - ja terveysala Ylitarkastaja Pekka Ketola Yksityinen palveluala Apulaispiiripäällikkö Päivi Suorsa Teollisuus Apulaispiiripäällikkö Päivi Suorsa Rakentaminen Ylitarkastaja Pekka Ketola Muu asiakas - aloitteinen kysyntä Oulu, Apulaispiiripäällikkö Päivi Suorsa Lappi, Ylitarkastaja Pekka Ketola Asiakasaloitteinen Työhyvinvointi Apulaispiiripäällikkö Päivi Suorsa Työsuhdeasiat Lakimies Ritva Leppikangas Kuva 4. Pohjois-Suomen työsuojelupiirin organisaatio. Tapaturmantutkinta Ylitarkastaja Piiripäällikkö Kari Pentti Karjalainen Pekkala Toimistopalvelut Lakimies Ritva Leppikangas

17 17 Asiakasaloitteinen valvonta tapahtuu erillään viranomaisaloitteisesta valvonnasta. Asiakasaloitteinen valvonta jaetaan tyypeittäin seuraavasti: työsuhdeasiat, työtapaturmien ja ammattitautien tutkinta, työhyvinvointiasiat ja työolosuhdeasiat. Työolosuhdeasioihin vastaavat kaikki tarkastajat oman asiantuntemuksen mukaisesti. Muihin asiakasaloitteisiin on nimetty henkilöt, jotka vastaavat palvelukysyntään. Pohjois-Suomen työsuojelupiirin työsuojelutoimisto sijaitsee Oulussa ja työsuojelutoimiston lisäksi piirillä on neljä toimipistettä. Toimipisteet sijaitsevat tällä hetkellä kuvan 5 mukaisissa kunnissa. Vuoden 2008 alusta lakkautettiin viisi toimipistettä. Kemi Rovaniemi Kajaani Ylivieska Kuva 5. Pohjois-Suomen työsuojelupiirin toimipisteet. 3.2 Henkilöstö Pohjois-Suomen työsuojelupiirin palveluksessa on 47 henkilöä, joista 3 on perhevapailla ja 2 henkilöä on muilla pitempiaikaisilla virkavapailla (tilanne ). Henkilöstöstä 25 on miehiä (54 %) ja 21 naisia (46 %) (taul. 15). Piirin henkilökunnan keskiikä on 50,6 vuotta (vuonna ,2 vuotta). Miesten keski-ikä on 54,5 v. ja naisten 46,0 v. (Työsuojelupiirin palvelukeskus 2008) Työpaikkavalvontaa suorittaa 31 kokoaikaista. Työsuhdeneuvontaa tekee yksi kokoaikainen tarkastaja. Kemin toimipisteeseen on sijoitettu kolme Uudenmaan työsuojelupiirin tarkastajaa, jotka valvovat tilaajanvastuulakia. Työsuojelupiirin varsinainen toiminta on jaettu hallinto- ja tukitoimiin, johon kuuluvat johto, toimistopalvelut ja muut tukipalvelut sekä varsinaiseen tarkastustoimintaan. Henkilöstö jakautuu eri tehtäviin seuraavasti: lkm Johto 4 henkilöä Tarkastajat 35 henkilöä Tuki ja hallinto 5 Lakimiehet 2

18 Taulukko 15. Pohjois-Suomen työsuojelupiirin henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma (Työsuojelupiirin palvelukeskus 2008 / tilanne ). Ikä Miehet Naiset Yhteensä vuotta Lkm % Lkm % Lkm % Yht Keski-ikä, v. 54,5 46,0 50,6 Taulukko 16. Pohjois-Suomen työsuojelupiirin henkilöstön koulutusaste (Työsuojelupiirin palvelukeskus 2008 / tilanne ). Koulutusaste Lkm % Perusaste 3 6,5 Keskiaste 6 13,0 Alin korkea-aste 15 32,6 Alempi korkeakouluaste 12 26,1 Ylempi korkeakouluaste 9 19,6 Tutkijakoulutusaste 1 2,2 Tutkinnon suorittaneet 43 93,5 Yht Koulutusasteissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen vuoteen.

19 19 Taulukko 17. Pohjois-Suomen työsuojelupiirin henkilöstön koulutusala (Työsuojelupiirin palvelukeskus 2008 / tilanne ). Koulutusala Lkm % Yleissivistävä 0 0,0 Kasvatustieteellinen 1 2,3 Humanistinen ja taideala 0 0,0 Kaupal. ja yhteiskuntatieteellinen 12 27,9 Luonnontieteellinen 0 0,0 Tekniikka 27 62,9 Maa- ja metsätalousala 1 2,3 Terveys- ja sosiaaliala 1 2,3 Palvelualojen 1 2,3 Yht Viime vuosina on teknisen koulutuksen saaneen henkilöstön määrä Pohjois-Suomen työsuojelupiirissä vähentynyt. Vastaavasti koulutusalojen monipuolistumista on tapahtunut; kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen alan koulutuksen omaavan henkilökunnan määrä on lisääntynyt. Suunnittelujaksolla vuoden iän saavuttaa 9 henkilöä. Uuden eläkelain voimaan tulon myötä varautuminen eläkkeelle jäämisiin on vaikeutunut. Pyrkimyksenä on eläkkeelle jäännin parempi ennustettavuus tehtävien uudelleen järjestelemiseksi. Henkilökunnan ikärakenne on sellainen, että perhevapaita on ollut ja mahdollisesti niitä käytetään tulevina vuosina. Piirissä hankittua työkokemusta arvostetaan työmarkkinoilla ja henkilökunnalle on tarjoutunut työtilaisuuksia muualta. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi rekrytoinnin aikatauluttaminen on tärkeää. Rekrytointia on syytä tehdä etupainotteisesti piirin toiminnan tehokkuuden turvaamiseksi. Vuonna 2008 rekrytointia on vähentänyt epätietoisuus aluehallintouudistuksen mukanaan tuomista muutoksista. Viime runkosopimuskaudella piiriin on rekrytoitu 12 henkilöä, joista tarkastajia on yhdeksän. Tällä toimenpiteellä saatiin henkilöstön koulutustasoa korkeammaksi ja monipuolisemmaksi. Työsuojelupiiri on panostanut uusien työntekijöiden perehdyttämiseen ja kouluttamiseen. Työsuojelupiiri on käynnistänyt koko henkilökunnan työhyvinvoinnin kehittämistoiminnan. Käytännössä tämä on merkinnyt jokaisen kanssa tehtyjä henkilökohtaisia kehityskeskusteluja, itsearvioinnin tekemistä ja henkilöstöbarometrin analysointia. Yhdessä Vaasan työsuojelupiirin kanssa on hankittu ASLAK-kuntoutus. Esimiehet ovat osallistuneet esimiesvalmennukseen ja JET-koulutukseen. Työterveyshuollon kanssa yhteistyössä on käsitelty työhyvinvointiasioita neuvottelupäivien yhteydessä.

20 3.3 Arvio onnistumisesta 20 Organisaatio Pohjois-Suomen työsuojelupiirin toiminnan käynnistyessä vuoden 2004 alussa toimintatapoja muutettiin. Uuden toimintaa ohjaavan runkosopimusmallin käyttöönotto edellytti myös muutosta toiminnassa ja työnjaossa. Tällöin siirryttiin pois vastuutarkastajajärjestelmästä ja viranomaisaloitteista valvontaa varten perustettiin toimialakohtaiset ryhmät sekä asiakasaloitteinen valvonta organisoitiin uudelleen. Tällöin tehtyä muutosta on säännöllisesti arvioitu. Arviointien perusteella on toimintaa tarvittaessa hiottu. Organisoitumista ei ole kuitenkaan ollut tarvetta suuremmin muuttaa vaan muutokset ovat olleet luodun organisaation toiminnan hiomista. Toiminnan kehykset on määritelty nyt tarkemmin, mikä edesauttaa toiminnan tuloksellisuuteen ja varmistaa yhdenmukaisen toiminnan ja keskittymisen vaikuttavuuden kannalta oleellisiin kysymyksiin. Nyt voimassa olevalla organisaatiolla on mahdollisuudet saavuttaa asetetut tavoitteet. Piirin toiminnan aikana on toimistopalveluista vähennetty 3,5 henkilövuotta. Piirin käytettävissä oleva kokonaisresurssin määrä on riittävä, mutta tarkastustehtäviin tarvitaan lisää tarkastajia. Viranomaisaloitteisen valvonnan toteutuminen Viranomaisaloitteiseen valvontaan resursseista Pohjois-Suomen piireissä on käytetty viime vuosina yli 60 % (vuosi %). Toiminnan hiominen ja uuden toimintatavan omaksuminen aiheuttivat tarkastusmäärien vähentymisen. Tarkastusten määrät putosivat Pohjois-Suomen työsuojelupiirin toiminnan alkaessa verrattuna Oulun ja Lapin työsuojelupiirien yhteenlaskettuun tarkastusmäärään. Myös uusien tarkastajien perehdyttäminen ja opastaminen sekä lukuisat virkavapaudet ovat vaikuttaneet tarkastusten määriin. Tarkastusmäärien nostamiseen piirissä on kiinnitetty jo huomiota, mikä on tuottanut tulosta. Uuden tarkastuskertomusmallin käyttöön oton myötä myös kertomusten laatuun on panostettu. Tarkastuskertomusten toimittamisen tavoiteajoissa on päästy hyvään tulokseen. Tarkastuskertomusten toimitusaikojen ylitys (yli neljä viikkoa) oli vuonna ,9 % kaikista toimitetuista tarkastuskertomuksista ja vuonna 2007 alle 1 %. Viime runkosopimuskaudella vuosisopimuksissa valvonnalle asetetut tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Tarkasteltaessa laajemmin painoaloja voidaan havaita valvontakohteiden lukumäärän toteutuneen hyvin henkisen hyvinvoinnin painoalueella. Työtapaturmien torjunnan osalta on myös päästy tavoitteeseen. Toimivat käytännöt näyttävät olevan korkeimmat toistotyön kohdalla valituilla toimialoilla. Tarkastusten perusteella voidaan olettaa, että noin 60 % tarkastetuista kohteista on toimivat hallintajärjestelmät. Toimialoittaiset erot ovat suuret. Runkosopimuskaudella on viranomaisaloitteisen tarkastuksen kohteena ollut valvontakohdetta, joissa työskentelee noin työntekijää. Yli viiden työntekijän työpaikoista on valvonnan kohteena ollut 40 % (3 200 kohdetta), joissa työskentelee työntekijää. Kaikista valvontakohteista valvonnan kohteena on ollut 17 %. (VATI )

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Sisäilma - terveellinen ja turvallinen toimintaympäristö POHTO / 1.3.2016 / tarkastaja Jorma Ukkola Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Puheenvuoron lähtökohtana on työsuojeluviranomaisen tilannearvio ja painotukset 3.5.2013 1 Työsuojeluviranomaisen toiminnan lähtökohdat

Lisätiedot

Työsuojelun vastuualueilta (AVI) kerättävä valvontatieto TTK 17.8.2010. Apulaispiiripäällikkö Kirsi Häkkinen

Työsuojelun vastuualueilta (AVI) kerättävä valvontatieto TTK 17.8.2010. Apulaispiiripäällikkö Kirsi Häkkinen Työsuojelun vastuualueilta (AVI) kerättävä valvontatieto TTK 17.8.2010 Apulaispiiripäällikkö Kirsi Häkkinen 1 Työsuojelun vastuualue 18.8.2010 2 Entisistä kahdeksasta työsuojelupiiristä on muodostettu

Lisätiedot

Työterveyshuolto työsuojeluvalvonnan näkökulmasta Päivi Suorsa

Työterveyshuolto työsuojeluvalvonnan näkökulmasta Päivi Suorsa Työterveyshuolto työsuojeluvalvonnan näkökulmasta 7.2.2013 Päivi Suorsa Ydinviestit 2012-2015 Pidempiä työuria työsuojelulla Reilut pelisäännöt työelämään Asiantuntijuutta lainmukaisten työolojen turvaamiseksi

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Etelä Suomen aluehallintovirasto Toiminta- ja tulosohjaus

Etelä Suomen aluehallintovirasto Toiminta- ja tulosohjaus Strateginen ohjaus Toiminnallinen ohjaus Strategisen ohjauksen n tehtävät yhteistyö STM OKM OM TEM VM MMM SM YM Työsuojelun vastuualue Etelä Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Toiminta-

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016 Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016 Edunsaajien lukumäärät ja maksetut aikuiskoulutustuet vuosina 2001 2016 Edunsaajien lukumäärät, kpl Maksetut aikuiskoulutustuet, MEUR 26 000 24 000 22 000

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015

Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015 Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015 Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Auli Tukiainen 8.6.2012 1 Runkosuunnitelma 2012 2015 ja vuosittainen

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan?

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Menesty-hankkeen Orientaatiopäivä Ke 29.8.2012 Kaukametsän auditorio, Kajaani Markku

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Hankkeen tavoitteet Keskeisenä tavoitteena on kunta-alan työpaikkojen turvallisuusjohtamisen

Lisätiedot

Tiedosta turvaa - työsuojeluviranomaisen näkökulma. Ylitarkastaja Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Tiedosta turvaa - työsuojeluviranomaisen näkökulma. Ylitarkastaja Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Tiedosta turvaa - työsuojeluviranomaisen näkökulma Ylitarkastaja Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto [Tekijän nimi ja osasto] 3.5.2017 1 Työsuojeluvalvonnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Taustaa valvontahankkeen käynnistymiselle Kuntasektorilla on tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

Miten työturvallisuuslain turvallisuusjohtaminen näkyy viranomaisvalvonnassa

Miten työturvallisuuslain turvallisuusjohtaminen näkyy viranomaisvalvonnassa Miten työturvallisuuslain turvallisuusjohtaminen näkyy viranomaisvalvonnassa Ratuke-seminaari 30.10.2012 Jokaiselta työpaikalta löytyvä vaikutusketju ja sen sääntely Turvallisuuden johtaminen = työpaikan

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta Tarkastaja Irina Suominen TYÖSUOJELUN VASTUUALUE Johtaja Päivi Suorsa Rikos- ja päätösasiat Viranomaisaloitteinen valvonta Toimintayksikkö 1 Toimintayksikkö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö 16.1.2014

Sosiaali- ja terveysministeriö 16.1.2014 Dnro 360/54/2009 Sosiaali- ja terveysministeriö 16.1.2014 Tarkastuskertomus 230/2011 Työsuojeluvalvonta JÄLKISEURANTARAPORTTI Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan viitekohdassa mainitusta

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10. TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.2006 LIITTEET Palkansaajien määrä toimialoittain ja vuosittain

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007 Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu LAKI TYÖSUOJELUN VALVONNASTA JA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA (44/2006, 701/2006) Laissa säädetään menettelystä

Lisätiedot

Kunta-alan työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2004 Tilasto ja vahinkokuvausaineiston hyödyntäminen

Kunta-alan työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2004 Tilasto ja vahinkokuvausaineiston hyödyntäminen 1 Tilasto ja vahinkokuvausaineiston hyödyntäminen Kohti nollaa työtapaturmaa kunta-alalla teemaseminaari 6.3.2008 Noora Hintikka Tampereen Noora teknillinen Hintikka yliopisto 1.9.2009 2 Tutkimushanke

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Me-säätiö Me-säätiö tavoite. 2050 Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Strategiamme kärjet. 1. Koulutus kukaan ei syrjäydy peruskoulussa. 2. Uudenlainen työ nuorille 20 000 työkokemusta

Lisätiedot

TuTa tutkimus- ja. -seminaarin avaus. Leo Suomaa

TuTa tutkimus- ja. -seminaarin avaus. Leo Suomaa TuTa tutkimus- ja kehitysohjelma 2007-20092009 -seminaarin avaus Leo Suomaa Tikkurila 1.10.2009 10 Tuottavuus ja työturvallisuus kehittyvät käsi kädessä (Laitinen & kumpp.) 2 2009 LSuo Palkansaajien kuolemaan

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 Julkaisuvapaa 26.4.2013 Aloittaneiden yritysten ja starttirahalla aloittaneiden määrä laskusuuntainen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2010 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Hankkeen käynnistyminen 2012 Tavoitteena turvallisuuden hallinnan ja turvallisuusjohtamisen

Lisätiedot

Viidennes yrityssektorin liikevaihdosta Helsingistä

Viidennes yrityssektorin liikevaihdosta Helsingistä HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 36 Viidennes yrityssektorin liikevaihdosta Helsingistä Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-386-2 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA Juha

Lisätiedot

Yritystoiminta Helsingissä 2004

Yritystoiminta Helsingissä 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 9 Yritystoiminta Helsingissä 2004 Helsingin kaupungin tietokeskus/ Kari Palomäki Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-644-6 Painettuna ISSN

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2008 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 6 Tietoja ansioista ja työttömyydestä... 8 Vähittäiskaupan yritykset henkilöstön

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRI TARKASTUSKERTOMUS 1 (5) Nro: 09/3025. Osallistujat Rehtori Ensio Vatanen

ITÄ-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRI TARKASTUSKERTOMUS 1 (5) Nro: 09/3025. Osallistujat Rehtori Ensio Vatanen ITÄ-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRI TARKASTUSKERTOMUS 1 (5) Päivämäärä 13.5.2009 TYÖSUOJELUTARKASTUS Tarkastuspäivä ja aika 6.5.2009 klo 11.30 13.45 Työnantaja Postiosoite Työpaikka Postiosoite Tarkastuksen aihe

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Rakentamisen työsuojeluvalvonta tulevaisuudessa

Rakentamisen työsuojeluvalvonta tulevaisuudessa Rakentamisen työsuojeluvalvonta tulevaisuudessa Raimo Antila 5.11.2015 Sisältö Yhteiset tavoitteet Työsuojeluhallinnon toiminnasta Rakennusalan valvonnan vaikuttavuudesta Rakennusalan valvonnasta 2014-2015

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Tampere

Toimintaympäristö. TTL Tampere Toimintaympäristö TTL Tampere Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Tampereen aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Kanta-Hämeeen, Päijät- Hämeen, Pirkanmaan, Etelä- Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan

Lisätiedot

Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille. Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7.5.

Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille. Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7.5. Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7..27 Taustaa Tutkimustieto perhevapaiden käytöstä ja kustannuksista yrityksille

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Turku

Toimintaympäristö. TTL Turku Toimintaympäristö TTL Turku Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Turun aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan maakunnat Alue on kooltaan 25 696 km², mikä on

Lisätiedot

LAPLAND Above Ordinary

LAPLAND Above Ordinary LAPLAND Above Ordinary Lapin palaute Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotukseen ammatillisen peruskoulutuksen koulutustarjontaan ja kokonaisopiskelijamääriä koskevaan suunnitelmaan vuosille 2013-2016.

Lisätiedot

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS Työturvallisuuskeskus TILASTOAINEISTO Tiedot pohjautuvat Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) tilastoaineistoihin. Aineisto sisältää 10.7.2013 päivitetyn

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2006 Sisällysluettelo PAMin jäsenet... 3 Sopimusalajakauma 31.12.2006...3 Jäsenten ikäjakauma 31.12.2007...4 Palkansaajien määriä ja %-osuus työvoimasta... 4 Palkansaajien määriä

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen KOULUTUSRAHASTO 2012 Saana Siekkinen 1 lyhyesti Omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä ja joka on ollut työelämässä

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2016 KT Kuntatyönantajat 8000 7000 6000 Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2015 7 380 5000 4000 3000 2000 2 743 3

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Perehdyttämisen uudet haasteet - Parempi työ

Perehdyttämisen uudet haasteet - Parempi työ Perehdyttämisen uudet haasteet - Parempi työ Ylitarkastaja Lasse Ketola YHTEINEN TYÖPAIKKA, ALIURAKOINTI JA KETJUTUS Ylitarkastaja Lasse Ketola 15.4.2015 Työsuojelun vastuualueet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot