Pohjois-Suomen työsuojelupiirin ympäristö- ja toiminta-analyysi

Transkriptio

1 Pohjois-Suomen työsuojelupiirin ympäristö- ja toiminta-analyysi Pohjois-Suomen työsuojelupiiri

2 Sisällysluettelo 2 1. Toimintakenttä Työpaikat ja työvoima Työstä aiheutuvat terveydelliset haitat Työstä ja työoloista johtuvat haitalliset kuormitustekijät Työtapaturmat Toiminta Strategia Viranomaisaloitteinen valvonta Asiakasaloitteinen valvonta Valvonnan tunnuslukuja Organisaatio ja henkilöstö Organisaatio Henkilöstö Arvio onnistumisesta Yhteistyöverkosto Lähdeluettelo Kirjallisuus Sähköiset julkaisut ja tietokannat...24 Liitteet 1. Pohjois-Suomen työsuojelupiirin työsuojelulautakunta toimikaudeksi

3 3 1. Toimintakenttä Pohjois-Suomen työsuojelupiirin toiminta-alue on kooltaan suuri, yli 49 % Suomen maapintaalasta. Väkiluku Pohjois-Suomen alueella oli yli henkilöä eli 12,3 % koko maan väkiluvusta (Tilastokeskus 2008). Suuri maapinta-ala tuo mukanaan mm. pidentyneet raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetusmatkat ja -ajat. Lisäksi alueella on pitkät yhteiset rajat kolmen valtion: Venäjän, Norjan ja Ruotsin kanssa. Pohjois-Suomi jakaantuu seuraaviin maakuntiin: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja Kainuu. Valtioneuvoston keväällä 2005 käynnistämä Paras hanke vaikuttaa merkittävästi Pohjois- Suomen kunta- ja palvelurakenteeseen. Uudistamisen tarkemmat sisällöt tulevat näkymään tulevina vuosina. Oulun läänin alueella PARAS hanke on käynnistänyt yhteistyön valmistelemisen ja vuoden 2007 alussa Kuivaniemi ja Ii sulautuivat Iin kunnaksi, Ruukki ja Siikajoki Siikajoen kunnaksi, lisäksi Vuolijoki liittyi Kajaaniin. Ylikiiminki liittyy Oulun kaupunkiin vuonna 2009 ja myös Yli-Ii etsii yhteistyömallia Oulun kaupungin kanssa. Lapin alueella on selvitystöitä meneillään. Kainuun alueen yhdeksässä kunnassa on edelleen meneillään maakuntahallintokokeilu. Lapin alueella kunta- ja palvelurakenne uudistus kattaa suunnitelmia ainakin koulutuksen ja sairaanhoidon hallintomuutosten osalta. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008, Oulun lääninhallitus 2008) Valtionhallinnon uudistamishanke (ALKU-hanke) tuonee suuria muutoksia valtion aluehallinnon viranomaisiin niin aluejakojen kuin myös tehtävien ja organisaatioiden osalta. Muutoksen suunnittelu on käynnissä ja uudistukset toteutuvat kokonaisuudessaan vuoden 2010 alusta. Valtakunnallinen kihlakuntauudistus tuo omat vaikutuksensa myös Pohjois-Suomen alueelle. Vuoden 2009 alussa alueen 21 kihlakunnan poliisilaitoksesta muodostetaan 6-7 poliisilaitosta, joiden toimipisteverkosto muodostuu erikseen määrättyihin paikkoihin. Syyttäjänvirastoissa tapahtui muutos huhtikuun 2007 alusta, jolloin muodostettiin kaksi päävirastoa; Oulun ja Lapin syyttäjänvirastot. Ulosoton nykyiset 11 toimipaikkaa tulevat myös jatkossa muuttumaan. Suunnitelmissa on Oulun ja Lapin ulosottovirastot. Oikeuslaitoksen osalta Pohjois-Suomessa tulee olemaan kymmenen käräjäoikeutta ja Rovaniemen hovioikeus. Maailman metallimarkkinoilla vallitseva noususuhdanne johtaa Pohjois-Suomen alueen kaivannaisteollisuuden merkityksen kasvamiseen lähivuosina. Sotkamon Talvivaaran malmiot muodostavat Euroopan suurimman tunnetun sulfidisen nikkeliesiintymän ja käynnistyessään hanke työllistäisi noin 400 henkilöä. Lähitulevaisuuden osalta Lapin keskeiset uudet kaivoshankkeet Kittilän Suurikuusikon käynnistymisen jälkeen ovat Sodankylän Kevitsan, Kolarin Hannukaisen, Savukosken Soklin sekä Ranuan Suhangon kaivokset. Suurikuusikkoon rakennetaan Euroopan suurin kultakaivos. Noususuhde vaikuttaa myös olemassa olevien kaivosten tuotannon määrän kasvuun. Kaivostoiminnalla on huomattavasti työllistäviä kerrannaisvaikutuksia. Aluetaloudellisen riskin muodostaa edellä mainittujen vientialojen herkkyys maailmantalouden suhdannekehitykselle sekä raaka-aineiden hinnoille. Pohjois-Suomen suurteollisuus keskittyy pääasiassa Perämeren kaareen, Raahe-Oulu- Kemi- Tornio alueelle. Uuden teknologian yritystoimintaa on syntynyt erityisesti teollisuuden palveluliiketoimintaa. Metallien valmistuksessa on meneillään mittavia investointeja. Metsäteollisuuden tulevaisuutta synkistävät uudelleen järjestelyt, jotka aiheutuvat talousnäkymistä. Kuitenkin puutalo- ja puusepän teollisuuden tuotanto on kasvussa Pohjois-Suomessa.

4 ICT- alan merkitys Pohjois-Pohjanmaalla on suuri lähes kaikissa seutukunnissa. Ala elää tällä hetkellä murrosvaihetta; elektroniikkateollisuuden tuotannon osuus vähenee sen siirtyessä halvempiin maihin, mutta tuotekehitys näyttäisi olevan edelleen kasvussa. Ympäristöteknologialta sekä hyvinvointipuolelta yhdessä elektroniikan kanssa odotetaan uutta kasvua Oulun seudulla. Positiivista kehitys on ollut kaupan alalla. Kaupan alan mittavat laajennusinvestoinnit ovat painottuneet Oulun seutukuntaan, Kemi-Tornio alueelle ja Rovaniemelle. Tornion ja Haaparannan kaupunkikeskusten yhdistämiseen liittyy merkittäviä kaupan alan investointeja, joiden myötä seudulle kohdistuva ostosmatkailu on voimakkaassa kasvussa. Palvelusektorilla yksityiset hyvinvointipalvelut ovat vahvassa kasvussa. Auto- ja rengastestauksen merkitys Lapin alueella on edelleen tärkeää. Yritystoiminta keskittyy testausratojen tarjontaan sekä testaus- ja elämyspalvelujen tuottamiseen. Tulevaisuudessa matkailusta odotetaan Pohjois-Suomeen entistä vahvempaa elinkeinoa. Tämä koskee erityisesti Lappia, Koillismaata ja Kainuuta. Matkailun myönteiset vaikutukset heijastuvat laajasti palveluihin ja kauppaan. Matkailukeskusten investoinnit jatkuvat lähivuosina ja investointien arvon vuoteen 2010 mennessä on arvioitu olevan noin miljardi euroa. Matkailun työvoiman kasvun myötä on syntynyt paineita matkailukuntien asuinrakentamisen lisäämiseen. Rakennusalalla suhdannekehitys on tasaantumassa, mikä näkyy erityisesti asuntorakentamisessa. Teollisuuden toimitilarakentaminen on aktiivista. Rakentamisen suuret investoinnit kohdistuvat liikenteeseen. Alueen satamissa on liikenne kasvussa aiheuttaen laajennustarpeita. Barentsin talousalueen vahva kehitys Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä tuo kysyntää esimerkiksi lappilaiselle rakennus- ja suunnitteluosaamiselle. Lapin maakuntaohjelman tavoitteena on painaa muuttotase nollaan vuoteen 2010 mennessä. Tavoite on realistinen, sillä lähivuosina nykyisiä työpaikkoja vapautuu ikärakenteen johdosta ja samanaikaisesti yksityiselle sektorille syntyy nettomääräisesti uusia työpaikkoja useilla eri aloilla Työpaikat ja työvoima Pohjois-Suomen työsuojelupiirin alueen valvontakohteiden henkilö- ja lukumäärien jakaumat maakuntajaon mukaan ryhmitellen on esitetty taulukossa 1. Sen mukaan yli puolet sekä yrityksistä että niiden henkilöstöstä toimii Pohjois-Pohjanmaan alueella. Taulukko 1. Valvontakohteiden luku- ja henkilömäärä maakunnittain (VATI ). MAAKUNTA LUKUMÄÄRÄ HENKILÖMÄÄRÄ POHJOIS-POHJANMAA KAINUU LAPPI Yhteensä:

5 5 Valvontakohteiden henkilö- ja lukumäärä maakunnittain Henkilöstö Valvontakohteet POHJOIS- POHJANMAA KAINUU LAPPI Kuva 1. Pohjois-Suomen valvontakohteiden luku- ja henkilömäärä maakunnittain. Toimiala Lkm % Palkansaajia Taulukko 2. Pohjois-Suomen työsuojelupiirin valvontaan kuuluvien valvontakohteiden (v. 2008) ja palkansaajien (v. 2006) jakautuminen toimialoittain (Valvontatietojärjestelmä VATI , Tilastokeskus 2007). Palkansaajien lukumäärä pohjautuu Tilastokeskuksen työssäkäyntirekisteriin. Palkansaajien muutos A Maa-, riista- ja metsätalous 994 4, B Kalatalous 76 0, C Mineraalien kaivu 248 1, D Teollisuus , E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 265 1, F Rakentaminen , G Tukku- ja vähittäiskauppa; korjaaminen , H Majoitus- ja ravitsemistoiminta , I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne , J Rahoitustoiminta 381 1, K Kiinteistö-, vuokraus- ja tutk.palv , L Julkinen hallinto ja maanpuolustus 768 3, M Koulutus , N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut , O Muut yhteiskunn. ja henk.koht. palvelut , P Työnantajakotitaloudet 4 0,0 5 0 X Toimiala tuntematon 77 0, Yhteensä

6 Lukumäärä Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Yksit.palv. Julkinen hall. Muut/tuntem. Toimiala Kuva 2. Pohjois-Suomen työsuojelupiirin valvontaan kuuluvien valvontakohteiden jakautuminen (Valvontatietojärjestelmä VATI ). Taulukko 3. Valvontakohteiden kokojakauma henkilömäärän perusteella koko piirin alueella (Valvontatietojärjestelmä VATI ). Maakunta Henkilömäärän koko Yht. Pohjois-Pohjanmaa Lappi Kainuu Yhteensä Valvontakohteiden kokojakauma Valvontakohteiden lukumäärä Työntekijöitä Kuva 3. Valvontakohteiden kokojakauma henkilömäärän perusteella koko piirin alueella

7 (Valvontatietojärjestelmä VATI ). 7 Merkillepantavaa on alle 10 työntekijän pientyöpaikkojen erittäin suuri osuus (81 %), mikä seikka on huomioitava työsuojelupiirin toiminnan suunnittelussa. Vastaavasti työntekijöistä 78 % on yli kymmenen työntekijän työpaikoissa. TE -keskusten työllisyyskatsausten mukaan huhtikuussa 2007 työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta (%) oli Lapin alueella 13,4 % (v. 2005, 15,9 %), Pohjois-Pohjanmaan alueella 9,2 % (v. 2005, 10,5 % ) ja Kainuun alueella 14,7 % (v. 2005, 15,8 %) (Työvoima ja elinkeinokeskus 2007). Kunnittain ja seutukunnittain työttömyysluvut vaihtelevat. 1.2 Työstä aiheutuvat terveydelliset haitat Yleisesti ottaen työpaikkojen oma työsuojelutyö on vaihtelevaa eri työpaikoissa riippuen yrityksen johdon toiminnasta ja tiedon tasosta. Pienyritysten toimiminen suurten yritysten alihankkijoina sekä verkostoituminen mahdollistavat työsuojelutiedon tehokkaamman hallinnan. Toisaalta tilaajan vaatimukset ja verkoston "sisäinen paine" parantavat työoloja ja lisäävät jatkuvan kehittämisen haastetta. Pohjois-Suomen suuryritysten uusinvestoinnit ja peruskorjaukset ovat lisänneet erilaisten konepajojen ja asennusalan yritysten töitä. Työsuojelupiirin tarkastajat ovat voineet todeta, että työsuojelumääräysten noudattaminen näissä töissä on teollisuuden aktiivisen työsuojeluotteen myötä lisääntynyt joskin kone- ja laiteturvallisuudessa on jonkin verran puutteita. Samoin koneiden määräaikaistarkastuksia on laiminlyöty. Rakennustyömailla puutteelliset putoamissuojaukset ovat edelleen ongelmana etenkin pienien yritysten osalta. Muut laiminlyönnit ovat tyypillisesti tapaturmantorjuntaan liittyviä perusasioita kuten puutteet järjestyksen ja siisteyden ylläpidossa, henkilönsuojainten käytössä ja valaistuksen järjestämisessä. Kuljetusala on ihmistyövaltainen ala, työympäristöltään laaja-alainen ja vaihteleva. Pohjois- Suomen alueella on muutamia isoja työnantajia ja toisaalta paljon hyvin pieniä työnantajia. Vuonna 2007 (2006) Kansaneläkelaitos (Kela) korvasi Pohjois-Suomessa ( ) sairauspäivää. Kokonaisuutena työsuojelupiirin alueella korvattiin 13,4 % maan kokonaismäärästä 16,7 (15,9) miljoonasta päivästä. Vuonna 2007 (2006) valtakunnallinen keskiarvo korvatut päivät 100 vakuutettua kohden oli 543 (540). Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan korvattiin 627 (610) päivää/100 vakuutettua, Kainuun maakuntaan 675 (613) ja Lapin maakuntaan 651 (635) Työstä ja työoloista johtuvat haitalliset kuormitustekijät Alueellista tutkimusta työn haitallisista kuormitustekijöistä ei ole käytettävissä. Leimallista Pohjois-Suomelle on, että julkinen sektori on merkittävä työllistäjä piirin alueella erityisesti Lapissa ja Kainuussa. Työpaikkojen henkiseen hyvinvointiin vaikuttavat eri tyyppiset tekijät; muutos- ja supistamistarpeet julkisella sektorilla (mm. Paras-hanke, ALKU-hanke), kuntajaon muutospaineet sekä Kainuussa vastaavasti uuden hallintomallin käyttöönotto ja Kiinailmiö teollisissa työpaikoissa.

8 8 Pohjois-Suomen työsuojelupiirin alueella mielenterveyden häiriöiden sairauspäivien määrät ovat hieman valtakunnallista tasoa korkeammat. Kansaneläkelaitoksen vuonna 2007 maksamat sairaspäivärahat 100 vakuutettua kohden mielenterveyden häiriöiden osalta on Pohjois- Pohjanmaalla 156, Kainuussa 150 ja Lapissa 160 (valtakunnallinen keskiarvo 136). Haitallista kuormittumista voidaan todeta melkeinpä jokaisella toimialalla. Psykososiaalisen työympäristön vaaroja on työpaikoilla opittu jo tunnistamaan ja arvioimaan. Konkreettiset välineet kuormitustekijöihin ja olosuhteisiin vaikuttamiseen ovat työpaikoilla niinikään kehittymässä. Häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun käsittelyyn on luotu menettelytavat useilla työpaikoilla. Väkivallan uhka tunnistetaan työpaikoilla, mutta monesti puutteita on havaittavissa ennalta ehkäisevässä toiminnassa. Väkivallan hallinnan osalta kehittämistä on edelleen ns. väkivallan riskialoilla kuten kauppa-, kuljetus-, ravintola-, sosiaali- ja terveys sekä vartiointialalla. Työterveyslaitoksen työoloja koskeneessa selvityksessä on työolojen todettu kehittyneen pääasiassa myönteiseen suuntaan 2000-luvulla. Myönteistä kehitystä on tapahtunut mm. väkivallan uhan, kiireen ja stressin sekä henkisen väkivallan osalta. Työssä jaksamiseen ja työn henkiseen kuormittavuuteen liittyvät asiat ovat nousseet muiden työympäristöasioiden rinnalle. Työpaikoilla esiintyvän häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ilmoituksia tulee työsuojelupiiriin noin 300 tapausta vuosittain. Yhteydenottoja henkisen hyvinvoinnin ongelmista on tullut paitsi julkisen hallinnon työpaikoilta niin myös muilta toimialoilta. Työaikalainsäädännön valvontaa on vuodesta 1999 toteutettu valtakunnallisena hankkeena yhteisen mallin mukaisesti kaikissa työsuojelupiireissä. Työvuoroluetteloissa ja työajanseurannassa on todettu puutteita. Myönteistä kehitystä on ollut kuitenkin havaittavissa. Teollisuudessa ja julkisessa hallinnossa työaikakirjanpito on yleensä ollut kunnossa. Puutteita on todettu tietyillä toimialoilla kuten kuljetus, IT- ala, ravintola-ala ja kauppa. Ylitöiden enimmäismääriä ja lepoaikasäännöksiä rikotaan eniten kuljetusalalla sekä teollisuuden kunnossapito- ja alihankintatöissä. Taulukossa 4 on esitetty korvattujen sairauspäivärahapäivien lukumäärä (1 000 kpl) koko maassa, Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Suomen työsuojelupiirin maakunnissa vuosina mielenterveyden häiriöiden sairauspäivien osalta. Taulukko 4. Korvattujen mielenterveyden häiriöiden sairauspäivärahapäivien lukumäärä (1 000 kpl) ml. palkansaajat ja yrittäjät (Kela ). Taulukossa oleva %-osuus kuvastaa kyseisen sairauden osuutta kaikista korvatuista sairauspäivärahapäivistä kyseisellä alueella. Alue Mielenterveyden häiriöt Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Koko maa 3 803,6 25, ,0 25, ,7 24, ,9 24, ,9 25,1 P-Suomi 521,7 26,3 506,3 24,5 520,5 24,4 546,3 25,6 571,9 24,4 P-Pohjanmaa 302,7 27,3 289,1 24,9 299,8 24,8 328,9 22,7 338,6 24,9 Kainuu 57,5 21,1 59,7 21,4 59,6 20,3 59,6 15,6 67,7 22,1 Lappi 161,5 26,7 157,5 25,0 161,1 25,7 157,8 29,6 165,6 24,5

9 9 Taulukossa 5 on esitetty työkyvyttömyyseläkkeelle (toistaiseksi myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet) siirtyneiden lukumäärä koko maassa ja Pohjois-Suomen työsuojelupiirin alueella (P-Stsp) vuosina mielenterveyden häiriöiden sairauspäivien osalta. Taulukko 5. Työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyden häiriöiden perusteella siirtyneiden lukumäärä (toistaiseksi myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet) (Eläketurvakeskus ). Prosentti kuvastaa osuutta kaikista sairauksista. Alue Mielenterveyden häiriöt Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Koko maa , , , ,2 P-Stsp , , , ,3 Mielenterveyden häiriöistä johtuvia korvattuja sairaspäivärahoja ammateittain oli lukumääräisesti mitattuna eniten terveyden- ja sairaanhoitotyössä vuonna 2006 Pohjois-Suomen työsuojelupiirin alueella (taulukko 6). Toiseksi eniten korvattuja sairaspäivärahoja oli sosiaalialan työssä ja kolmanneksi eniten sihteeri- ja toimistotyössä. Näistä sosiaalialan sekä sihteeri- ja toimistotyön osalta kasvu kahtena viimeisenä vuotena on huomattavaa, kun taas terveyden- ja sairaanhoitotyön osalta suuntaus on ollut laskeva. Taulukko 6. Palkansaajien mielenterveydenhäiriöistä johtuvat sairauspäivärahat vuosina 2004, 2005 ja 2006 Pohjois-Suomen työsuojelupiirin alueella (Kela ). Ammatti Lkm Lkm Lkm Suhde luku 00 Tekniikan alaan kuuluva työ ,37 03 Opetusalaan kuuluva työ ,76 10 Terveyden- ja sairaanhoitotyö ,62 15 Sosiaalialan työ ,32 24 Sihteeri- ja toimistotyö ,40 34 Tavaroiden myyntityö ,25 62 Talonrakennustyö ym Konepaja- ja rak.metallityö ,61 76 Sähkötyö ,55 91 Majoitus- ja suurtal. työ ,61 94 Kiinteistönhoito- ja siivoustyö ,40 Pohjois-Suomen työsuojelupiirin alueella tuki- ja liikuntaelinten sairauspäivien määrät ovat valtakunnallista tasoa korkeammat. Kansaneläkelaitoksen vuonna 2007 maksamat sairaspäivärahat 100 vakuutettua kohden tuki- ja liikuntaelinten sairauksien osalta on Pohjois- Pohjanmaalla 212, Kainuussa 231 ja Lapissa 219 (valtakunnallinen keskiarvo 182).

10 10 Oulun seudulla on keskimääräistä enemmän ICT - alan suunnittelu- ja palvelutoimistoja, joissa tehdään näyttöpäätetyötä. Samoin tällä alueella on edelleen muuta maata enemmän elektroniikan kokoonpanoteollisuutta, joissa työ usein on toistotyötä. Näin ollen sekä näyttöpäätetyötä sekä toistotyötä tehdään maan keskiarvoa enemmän. Tämä tapahtuu kuitenkin hyvin suppealla alueella Oulun seudulla. Yleisesti voidaan kuitenkin todeta, että työpisteiden ergonomia ICT - alan työpaikoilla on suhteellisen uutta ja hyvätasoista. Muillakin toimialoilla on näyttöpäätetyön ergonomian taso koko ajan parantunut ja tässäkin asiassa on työterveyshuollon rooli ollut ensiarvoista. Käsin tehtävien nostojen ja siirtojen osalta Pohjois-Suomen työpaikat eivät sanottavasti poikkea maan yleisestä tasosta. Taulukossa 7 on esitetty korvattujen sairauspäivärahapäivien lukumäärä (1 000 kpl) koko maassa, Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Suomen työsuojelupiirin maakunnissa vuosina tuki- ja liikuntaelintensairauspäivien osalta. Taulukko 7. Korvattujen tuki- ja liikuntaelintensairauksien sairauspäivärahapäivien lukumäärä (1 000 kpl) ml. palkansaajat ja yrittäjät (Kela ). Taulukossa oleva %-osuus kuvastaa kyseisen sairauden osuutta kaikista korvatuista sairauspäivärahapäivistä kyseisellä alueella. Alue Tuki- ja liikuntaelintensairaudet Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Koko maa 4 632,6 30, ,2 32, ,8 32, ,5 31, ,2 33,6 P-Suomi 601,9 30,1 667,2 32,2 701,5 32,9 760,8 30,3 791,6 33,8 P-Pohjanmaa 308,6 27,8 375,5 32,4 395,8 32,7 439,9 30,3 459,3 33,8 Kainuu 92,1 33,7 88,2 31,6 91,1 31,0 91,9 37,6 104,7 34,3 Lappi 201,2 33,2 203,5 32,2 214,6 34,2 229,0 27,3 227,6 33,7 Taulukossa 8 on esitetty työkyvyttömyyseläkkeelle (toistaiseksi myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet) siirtyneiden lukumäärä koko maassa ja Pohjois-Suomen työsuojelupiirin alueella (P-Stsp) vuosina tuki- ja liikuntaelinsairauspäivien osalta. Taulukko 8. Työkyvyttömyyseläkkeelle tuki- ja liikuntaelintensairauksien perusteella siirtyneiden lukumäärä (toistaiseksi myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet) (Eläketurvakeskus ). Prosentti kuvastaa osuutta kaikista sairauksista. Alue Tuki- ja liikuntaelintensairaudet Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Koko maa , , , ,1 P-Stsp , , ,4 Tuki- ja liikuntaelintensairauksista johtuvia korvattuja sairaspäivärahoja ammateittain oli lukumääräisesti mitattuna eniten terveyden- ja sairaanhoitotyössä vuonna 2006 Pohjois-Suomen työsuojelupiirin alueella (taulukko 9). Toiseksi eniten korvattuja sairaspäivärahoja oli talonrakennustyössä ja kolmanneksi eniten konepaja- ja rakennusmetallityössä.

11 Taulukko 9. Palkansaajien tuki- ja liikuntaelintensairauksista johtuvat sairauspäivärahat vuosina 2004, 2005 ja 2006 Pohjois-Suomen työsuojelupiirin alueella (Kela ). Ammatti Lkm Lkm Lkm Suhde luku 00 Tekniikan alaan kuuluva työ ,00 03 Opetusalaan kuuluva työ ,70 10 Terveyden- ja sairaanhoitotyö ,40 15 Sosiaalialan työ ,35 24 Sihteeri- ja toimistotyö ,58 34 Tavaroiden myyntityö ,18 62 Talonrakennustyö ym ,27 75 Konepaja- ja rak.metallityö ,29 76 Sähkötyö ,29 91 Majoitus- ja suurtal. työ ,29 94 Kiinteistönhoito- ja siivoustyö , Työtapaturmat Tapaturmavakuutuslaitosten liiton aineiston mukaan Pohjois-Suomessa sattui (11 541) työtapaturmaa vuonna 2006 (suluissa vuoden 2005 luvut). Tapaturmia sattui Pohjois- Pohjanmaalla (7 007), Kainuussa (1 245) ja Lapissa (3 289) kappaletta. Vuonna 2005 voimaan tuli lakimuutos, jonka takia vahinkolukumäärät eivät ole suoraan vertailukelpoisia sitä aiempien vuosien kanssa. Kun vahingoittunut hakeutuu lainmuutoksen voimaantulon jälkeen työtapaturman vuoksi hoitoon julkisen sektorin hoitolaitokseen, häneltä peritään edelleenkin asiakasmaksu. Tämän lisäksi hoitolaitos laskuttaa varsinaisista hoitotoimenpiteistä vahingoittuneen vakuutuslaitosta. Muutos on vaikuttanut alle 4 päivän työkyvyttömyyden vahinkojen lukumäärään noin 7-8 %. Vakavien tapaturmien lukumäärä on noussut hieman viime vuosina. Vuonna 2006 sattui Pohjois-Suomen alueella vakavaa työtapaturmaa. Vakavat tapaturmat ovat olleet kasvussa etenkin kuntasektorilla. Merkittävimmät tapaturmavaaralliset toimialat olivat rakennusala, puutavaran, massan ja paperin sekä perusmetallien valmistus ja maaliikenne. Teollisuuden tapaturmissa on tapahtunut vähennystä koko Pohjois-Suomessa. Suurissa teollisuusyrityksissä on omaksuttu nollatapaturma-ajattelu, millä on ollut vaikutusta työtapaturmien vähenemiseen. Työturvallisuuskortti on otettu laajasti käyttöön suurteollisuudessa, mikä on myös osaltaan vaikuttanut turvallisuuskehitykseen. Työmarkkinajärjestöt ovat järjestäneet sekä rakennus- että metallialalla työturvallisuuskilpailuja, joissa työsuojelupiirien tarkastajat ovat toimineet työolojen arvioitsijoina käyttäen TR- ja Elmeri+ -arviointimittaria. Kilpailussa mukana olevissa yrityksissä yritysjohto on saanut luotettavaa palautetta työoloista ja tietoa siitä, miten yritys sijoittuu muihin yrityksiin verrattuna. Valtakunnallinen metalliteollisuuden kilpailu on ollut käynnissä useamman vuoden. Tulokset ovat olleet vakuuttavia. Osallistuvien yritysten kokonaisindeksi 75 % nousi mittauksissa 86 prosenttiin kuvaten parannusta työoloissa ja vähentäen pitkällä aikavälillä tapaturmia. Tarkoitus on, että ko. yritykset jatkavat arviointitoimintaa omin voimin ja työsuojelupiiri tekee jälkiarvioinnin v Elintarviketeollisuudessa päättyi v vastaava turvallisuuskilpailu.

12 12 Seuraaviin taulukoihin (10-13) on koottu työpaikoilla sattuneita työpaikkatapaturmia, joista vakuutusyhtiö on suorittanut korvauksen. Taulukoissa ovat mukana kaikki töistä poissaoloon johtaneet työpaikkatapaturmat. Taulukko 10. Työpaikkatapaturmien lukumäärän kehitys (Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 2008 / tilastoajo tapaturmapakista Aineisto päivitetty ). Sattumisvuosi Alue Koko maa P-Suomi P-Pohjanmaa Kainuu Lappi Huom. Sattumisvuodesta 2005 alkaen vahinkolukumäärät eivät ole suoraan vertailukelpoisia aiempien sattumisvuosien kanssa ns. sairaanhoidon täyskustannusvastuu-uudistuksen takia. Kokonaistasolla uudistus lisää yhteenlaskettuja vahinkolukumääriä sattumisvuonna 2005 noin 7-8 % verrattuna sattumisvuoteen Aineiston osissa (esimerkiksi yksittäisillä toimialoilla) vaikutus voi olla suurempi. Taulukko 11. Tapaturmien kannalta merkittävimpien toimialojen tapaturmamäärien kehitys Pohjois-Suomessa (Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 2008 / tilastoajo tapaturmapakista Aineisto päivitetty ). Toimiala Sattumisvuosi Rakentaminen (F) Teollisuus (D) Puutavaran ja puutuot. valm. (20) Massan, paperin jne. valm. (21) Perusmetallien valmistus (27) Metallituotteiden valmistus (28) Koneiden ja lait. valmistus 29) Kuljetus, varastointi ja tietoliik. (I) Maaliikenne; putkijohtokulj. (60) Kiinteistö-, vuokraus- palv. (K) Kuntasektori (Z)

13 Taulukko 12. Työpaikkatapaturmien lukumäärän kehitys isoimmilla paikkakunnilla (Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 2008 / tilastoajo tapaturmapakista Aineisto päivitetty ). Sattumiskunta Sattumisvuosi Oulu Kajaani Kemi Rovaniemi Tornio Taulukko 13. Vakavien työtapaturmien lukumäärän (työkyvyttömyysaika yli 30 pv) kehitys muutamilla tapaturmien kannalta merkittävillä toimialoilla Pohjois-Suomessa (Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 2008 / tilastoajo tapaturmapakista Aineisto päivitetty ). Toimiala Sattumisvuosi Kaikki Rakentaminen Teollisuus Kuljetus Julkinen hallinto Kuntasektori

14 14 2. Toiminta Työsuojeluhallinnon tehtävänä on valvoa työsuojelua koskevien säädösten noudattamista ja edistää turvallisuutta ja terveellisyyttä työssä sekä työpaikan omaa työsuojelutoimintaa. Valvontatoiminta jakaantuu aloitteen perusteella joko viranomais- tai asiakasaloitteiseen valvontaan. Viranomaisaloitteinen valvonta tarkoittaa sitä osaa valvonnasta, mitä piiri tekee ministeriön kanssa sovittuun tulossopimukseen perustuen. Asiakasaloitteinen valvonta perustuu asiakkailta tulleisiin aloitteisiin. 2.1 Strategia Piiri toteuttaa työsuojeluhallinnon vuonna 1998 vahvistettua strategiaa, jota arvioidaan kolmen vuoden välein. Viimeisin arvio on tehty vuonna Hallinnonalan työsuojelustrategian mukaiset painoalueet ovat: työ- ja toimintakyvyn ylläpito ja edistäminen; työtapaturmien ja ammattitautien ehkäisy; tuki- ja liikuntasairauksien ehkäisy; henkinen hyvinvointi työssä; työssä jaksaminen ja työn hallinta. Toiminta-ajatus Visio Pohjois-Suomen työsuojelupiiri toimii yhteiskunnan antamin valtuuksin siten, että työstä ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuvat vaarat ja haitat ovat asianmukaisesti hallinnassa. Pohjois-Suomen työsuojelupiiri suuntaa toimintansa tehokkaasti työturvallisuuden ja työterveyden ongelmiin aikaansaaden työolojen paranemista. Toiminta on laadukasta ja se pyrkii ennakoimaan työympäristön ja työelämän muutoksia. 2.2 Viranomaisaloitteinen valvonta Runkosopimuskaudella yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden lähtökohtana on varmistaa, että työpaikan turvallisuusriskit on arvioitu ja ne ovat työnantajan hallinnassa. Toinen keskeinen tekijä, johon valvonnassa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota on varmistaa, että työpaikoilla noudatetaan työlainsäädäntöä. Työturvallisuusriskien arvioinnin ja hallinnan keskeisinä kriteereinä ovat työn ja työolojen haitallinen kuormitus, työtapaturmat sekä kemikaaliriskit. Työn ja työolojen haitallisen kuormituksen osalta valvonnassa painotetaan asiakasväkivallan uhan hallintajärjestelmiä, häirinnän ja epäasiallisen kohtelun toimivien käytäntöjen olemassaoloa, käsin tehtävien nostojen ja siirtojen vaarojen tunnistamista ja hallintaa sekä toistotyötä. Työtapaturmien osalta valvontaa kohdistetaan turvallisuuden hallintamenetelmiin ja työolojen seurantamenettelyyn. Kemikaaliriskien osalta valvonnan kohteena olevilla työpaikoilla varmistetaan kemikaaliriskien hallinta ja hoidetaan REACH -asetuksen täytäntöönpanoon liittyvät asiat.

15 Työelämän yleisten pelisääntöjen noudattamiseen liittyvän valvonnan osalta painotetaan harmaan talouden torjuntaa, työaika- ja työsopimuslainsäädännön valvontaa sekä tuotevalvontaa. Harmaan talouden torjunnassa huomioidaan ulkomaalainen työvoima ja tilaajavastuu-lain valvonta. Työaika- ja työsopimuslainsäädännön valvontaan sisältyy ajo- ja lepoaikojen valvonta, määräaikaiset työsuhteet ja työaikalainsäädäntö. Tuotevalvonnassa varmistetaan koneiden, laitteiden, henkilösuojainten ja kemikaalien säädöstenmukaisuus. Työpaikkavalvonnan pääasiallinen muoto on työsuojelutarkastus. Työsuojelun valvontalain mukaan tarkastajan on annettava kirjallinen kehotus poistaa tai korjata vähäistä suurempi säännösten vastainen olotila. Tarkastuskertomuksissa asetettujen kehotusten ja toimintaohjeiden toteuttamista seurataan. Hallinnossa kehitettyjä työolomittareita kuten esim TR-mittari, Elmeri+ ja Halmeri käytetään nykyään laajasti eri toimialoilla, mikä on laajentanut työolotietokannan käyttöä. Koneiden, suojainten ja kemikaalien markkinavalvontaan työsuojelupiiri osallistuu valvomalla uusia tuotteita tavanomaisten työsuojelutarkastusten yhteydessä sekä osallistumalla työsuojeluhallinnon yhteisiin valtakunnallisiin tuotevalvontahankkeisiin Asiakasaloitteinen valvonta Asiakasaloitteinen toiminta koostuu etupäässä pyynnöstä tehtävistä tarkastuksista, työsuhdeja työolosuhdeneuvonnasta sekä työtapaturmien tutkinnasta. Viime vuosina merkittäväksi osa-alueeksi ovat nousseet työpaikoilta tulleet kyselyt koskien häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua. Työsuhdeasioiksi katsotaan yleensä työsopimuslain ja sitä kautta yleissitovien työehtosopimusten, työaikalain ja vuosilomalain valvontaan liittyvät kysymykset. Valvonta kohdistuu työnantajan velvoitteisiin, kuten esimerkiksi velvollisuuteen pitää työaikakirjanpitoa ja siitä ilmenevään työaikalain noudattamiseen, työsuhteen ehtojen laillisuuden arviointiin tai työsuhteen päättyessä näkemyksen kertomiseen irtisanomissuojan tulkinnasta. Lisäksi työsuojelupiiri voi velvoittaa työnantajaa toimittamaan esimerkiksi palkkalaskelman tai työtodistuksen työntekijälle. Työsuhteen osapuolten varsinainen edunvalvonta ei kuulu työsuojelupiireille. Asiakasaloitteisen toiminnan osuus on pudonnut tällä runkosopimuskaudella kolmanneksesta noin viidennekseen resursseista. 2.4 Valvonnan tunnuslukuja Työsuojelupiirin toiminta on painottumassa yhä enemmän viranomaisaloitteiseen valvontaan. Tarkastusten lukumäärän nostamiseen on viime vuosina panostettu (taulukko 14). Vakavaksi luokiteltuja työtapaturmia tutkitaan vuosittain n Toiminnan suuntaaminen näkyy myös vähentyneenä osallistumisena asiakasaloitteiseen koulutukseen. Tiedotteiden lukumäärän vähentymisen taustalla on yhtenä tekijänä muuttunut käytäntö tunnuslukujen laskennassa. Tiedottamisessa noudatetaan vuosittain päivitettävää viestintäsuunnitelmaa.

16 Taulukko 14. Muutamia keskeisiä valvonnan tunnuslukuja Pohjois-Suomen työsuojelupiirissä vuosina Tarkastusten lukumäärä Vahvistetut käyttökiellot Velvoittavat päätökset Ilmoitukset syyttäjälle Lausunnot syyttäjälle Palvelukysynnän määrä Tutkitut työtapaturmat Myönnetyt asbestivaltuutukset Poikkeusluvat Tiedotteiden lukumäärä Asiakasaloitteinen koulutus Piirin järjestämät koulutustilaisuudet Sidosryhmätilaisuudet Kuulemiset Kehotukset Toimintaohjeet Myöhästyneet pöytäkirjat/tarkastuskertomukset Organisaatio ja henkilöstö 3.1 Organisaatio Työsuojelupiiri on organisoitunut neljään toimialapohjaiseen valvontayksikköön; julkinen hallinto sekä terveys- ja sosiaalipalvelut, yksityiset palvelualat, rakentaminen ja teollisuus sekä yhteen hallinto- ja tukiyksikköön (kuva 4). Yksikköjen vetäjät ja piiripäällikkö muodostavat johtoryhmän, jonka sihteerinä toimii Hanna-Kaisa Rajala. POHJOIS - SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRI Piiripäällikkö Pentti Pekkala Viranomaisaloitteinen valvonta Työsuojelulautakunta 16 Julkinen hallinto, Sosiaali - ja terveysala Ylitarkastaja Pekka Ketola Yksityinen palveluala Apulaispiiripäällikkö Päivi Suorsa Teollisuus Apulaispiiripäällikkö Päivi Suorsa Rakentaminen Ylitarkastaja Pekka Ketola Muu asiakas - aloitteinen kysyntä Oulu, Apulaispiiripäällikkö Päivi Suorsa Lappi, Ylitarkastaja Pekka Ketola Asiakasaloitteinen Työhyvinvointi Apulaispiiripäällikkö Päivi Suorsa Työsuhdeasiat Lakimies Ritva Leppikangas Kuva 4. Pohjois-Suomen työsuojelupiirin organisaatio. Tapaturmantutkinta Ylitarkastaja Piiripäällikkö Kari Pentti Karjalainen Pekkala Toimistopalvelut Lakimies Ritva Leppikangas

17 17 Asiakasaloitteinen valvonta tapahtuu erillään viranomaisaloitteisesta valvonnasta. Asiakasaloitteinen valvonta jaetaan tyypeittäin seuraavasti: työsuhdeasiat, työtapaturmien ja ammattitautien tutkinta, työhyvinvointiasiat ja työolosuhdeasiat. Työolosuhdeasioihin vastaavat kaikki tarkastajat oman asiantuntemuksen mukaisesti. Muihin asiakasaloitteisiin on nimetty henkilöt, jotka vastaavat palvelukysyntään. Pohjois-Suomen työsuojelupiirin työsuojelutoimisto sijaitsee Oulussa ja työsuojelutoimiston lisäksi piirillä on neljä toimipistettä. Toimipisteet sijaitsevat tällä hetkellä kuvan 5 mukaisissa kunnissa. Vuoden 2008 alusta lakkautettiin viisi toimipistettä. Kemi Rovaniemi Kajaani Ylivieska Kuva 5. Pohjois-Suomen työsuojelupiirin toimipisteet. 3.2 Henkilöstö Pohjois-Suomen työsuojelupiirin palveluksessa on 47 henkilöä, joista 3 on perhevapailla ja 2 henkilöä on muilla pitempiaikaisilla virkavapailla (tilanne ). Henkilöstöstä 25 on miehiä (54 %) ja 21 naisia (46 %) (taul. 15). Piirin henkilökunnan keskiikä on 50,6 vuotta (vuonna ,2 vuotta). Miesten keski-ikä on 54,5 v. ja naisten 46,0 v. (Työsuojelupiirin palvelukeskus 2008) Työpaikkavalvontaa suorittaa 31 kokoaikaista. Työsuhdeneuvontaa tekee yksi kokoaikainen tarkastaja. Kemin toimipisteeseen on sijoitettu kolme Uudenmaan työsuojelupiirin tarkastajaa, jotka valvovat tilaajanvastuulakia. Työsuojelupiirin varsinainen toiminta on jaettu hallinto- ja tukitoimiin, johon kuuluvat johto, toimistopalvelut ja muut tukipalvelut sekä varsinaiseen tarkastustoimintaan. Henkilöstö jakautuu eri tehtäviin seuraavasti: lkm Johto 4 henkilöä Tarkastajat 35 henkilöä Tuki ja hallinto 5 Lakimiehet 2

18 Taulukko 15. Pohjois-Suomen työsuojelupiirin henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma (Työsuojelupiirin palvelukeskus 2008 / tilanne ). Ikä Miehet Naiset Yhteensä vuotta Lkm % Lkm % Lkm % Yht Keski-ikä, v. 54,5 46,0 50,6 Taulukko 16. Pohjois-Suomen työsuojelupiirin henkilöstön koulutusaste (Työsuojelupiirin palvelukeskus 2008 / tilanne ). Koulutusaste Lkm % Perusaste 3 6,5 Keskiaste 6 13,0 Alin korkea-aste 15 32,6 Alempi korkeakouluaste 12 26,1 Ylempi korkeakouluaste 9 19,6 Tutkijakoulutusaste 1 2,2 Tutkinnon suorittaneet 43 93,5 Yht Koulutusasteissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen vuoteen.

19 19 Taulukko 17. Pohjois-Suomen työsuojelupiirin henkilöstön koulutusala (Työsuojelupiirin palvelukeskus 2008 / tilanne ). Koulutusala Lkm % Yleissivistävä 0 0,0 Kasvatustieteellinen 1 2,3 Humanistinen ja taideala 0 0,0 Kaupal. ja yhteiskuntatieteellinen 12 27,9 Luonnontieteellinen 0 0,0 Tekniikka 27 62,9 Maa- ja metsätalousala 1 2,3 Terveys- ja sosiaaliala 1 2,3 Palvelualojen 1 2,3 Yht Viime vuosina on teknisen koulutuksen saaneen henkilöstön määrä Pohjois-Suomen työsuojelupiirissä vähentynyt. Vastaavasti koulutusalojen monipuolistumista on tapahtunut; kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen alan koulutuksen omaavan henkilökunnan määrä on lisääntynyt. Suunnittelujaksolla vuoden iän saavuttaa 9 henkilöä. Uuden eläkelain voimaan tulon myötä varautuminen eläkkeelle jäämisiin on vaikeutunut. Pyrkimyksenä on eläkkeelle jäännin parempi ennustettavuus tehtävien uudelleen järjestelemiseksi. Henkilökunnan ikärakenne on sellainen, että perhevapaita on ollut ja mahdollisesti niitä käytetään tulevina vuosina. Piirissä hankittua työkokemusta arvostetaan työmarkkinoilla ja henkilökunnalle on tarjoutunut työtilaisuuksia muualta. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi rekrytoinnin aikatauluttaminen on tärkeää. Rekrytointia on syytä tehdä etupainotteisesti piirin toiminnan tehokkuuden turvaamiseksi. Vuonna 2008 rekrytointia on vähentänyt epätietoisuus aluehallintouudistuksen mukanaan tuomista muutoksista. Viime runkosopimuskaudella piiriin on rekrytoitu 12 henkilöä, joista tarkastajia on yhdeksän. Tällä toimenpiteellä saatiin henkilöstön koulutustasoa korkeammaksi ja monipuolisemmaksi. Työsuojelupiiri on panostanut uusien työntekijöiden perehdyttämiseen ja kouluttamiseen. Työsuojelupiiri on käynnistänyt koko henkilökunnan työhyvinvoinnin kehittämistoiminnan. Käytännössä tämä on merkinnyt jokaisen kanssa tehtyjä henkilökohtaisia kehityskeskusteluja, itsearvioinnin tekemistä ja henkilöstöbarometrin analysointia. Yhdessä Vaasan työsuojelupiirin kanssa on hankittu ASLAK-kuntoutus. Esimiehet ovat osallistuneet esimiesvalmennukseen ja JET-koulutukseen. Työterveyshuollon kanssa yhteistyössä on käsitelty työhyvinvointiasioita neuvottelupäivien yhteydessä.

20 3.3 Arvio onnistumisesta 20 Organisaatio Pohjois-Suomen työsuojelupiirin toiminnan käynnistyessä vuoden 2004 alussa toimintatapoja muutettiin. Uuden toimintaa ohjaavan runkosopimusmallin käyttöönotto edellytti myös muutosta toiminnassa ja työnjaossa. Tällöin siirryttiin pois vastuutarkastajajärjestelmästä ja viranomaisaloitteista valvontaa varten perustettiin toimialakohtaiset ryhmät sekä asiakasaloitteinen valvonta organisoitiin uudelleen. Tällöin tehtyä muutosta on säännöllisesti arvioitu. Arviointien perusteella on toimintaa tarvittaessa hiottu. Organisoitumista ei ole kuitenkaan ollut tarvetta suuremmin muuttaa vaan muutokset ovat olleet luodun organisaation toiminnan hiomista. Toiminnan kehykset on määritelty nyt tarkemmin, mikä edesauttaa toiminnan tuloksellisuuteen ja varmistaa yhdenmukaisen toiminnan ja keskittymisen vaikuttavuuden kannalta oleellisiin kysymyksiin. Nyt voimassa olevalla organisaatiolla on mahdollisuudet saavuttaa asetetut tavoitteet. Piirin toiminnan aikana on toimistopalveluista vähennetty 3,5 henkilövuotta. Piirin käytettävissä oleva kokonaisresurssin määrä on riittävä, mutta tarkastustehtäviin tarvitaan lisää tarkastajia. Viranomaisaloitteisen valvonnan toteutuminen Viranomaisaloitteiseen valvontaan resursseista Pohjois-Suomen piireissä on käytetty viime vuosina yli 60 % (vuosi %). Toiminnan hiominen ja uuden toimintatavan omaksuminen aiheuttivat tarkastusmäärien vähentymisen. Tarkastusten määrät putosivat Pohjois-Suomen työsuojelupiirin toiminnan alkaessa verrattuna Oulun ja Lapin työsuojelupiirien yhteenlaskettuun tarkastusmäärään. Myös uusien tarkastajien perehdyttäminen ja opastaminen sekä lukuisat virkavapaudet ovat vaikuttaneet tarkastusten määriin. Tarkastusmäärien nostamiseen piirissä on kiinnitetty jo huomiota, mikä on tuottanut tulosta. Uuden tarkastuskertomusmallin käyttöön oton myötä myös kertomusten laatuun on panostettu. Tarkastuskertomusten toimittamisen tavoiteajoissa on päästy hyvään tulokseen. Tarkastuskertomusten toimitusaikojen ylitys (yli neljä viikkoa) oli vuonna ,9 % kaikista toimitetuista tarkastuskertomuksista ja vuonna 2007 alle 1 %. Viime runkosopimuskaudella vuosisopimuksissa valvonnalle asetetut tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Tarkasteltaessa laajemmin painoaloja voidaan havaita valvontakohteiden lukumäärän toteutuneen hyvin henkisen hyvinvoinnin painoalueella. Työtapaturmien torjunnan osalta on myös päästy tavoitteeseen. Toimivat käytännöt näyttävät olevan korkeimmat toistotyön kohdalla valituilla toimialoilla. Tarkastusten perusteella voidaan olettaa, että noin 60 % tarkastetuista kohteista on toimivat hallintajärjestelmät. Toimialoittaiset erot ovat suuret. Runkosopimuskaudella on viranomaisaloitteisen tarkastuksen kohteena ollut valvontakohdetta, joissa työskentelee noin työntekijää. Yli viiden työntekijän työpaikoista on valvonnan kohteena ollut 40 % (3 200 kohdetta), joissa työskentelee työntekijää. Kaikista valvontakohteista valvonnan kohteena on ollut 17 %. (VATI )