Pohjois-Suomen työsuojelupiirin ympäristö- ja toiminta-analyysi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Suomen työsuojelupiirin ympäristö- ja toiminta-analyysi"

Transkriptio

1 Pohjois-Suomen työsuojelupiirin ympäristö- ja toiminta-analyysi Pohjois-Suomen työsuojelupiiri

2 Sisällysluettelo 2 1. Toimintakenttä Työpaikat ja työvoima Työstä aiheutuvat terveydelliset haitat Työstä ja työoloista johtuvat haitalliset kuormitustekijät Työtapaturmat Toiminta Strategia Viranomaisaloitteinen valvonta Asiakasaloitteinen valvonta Valvonnan tunnuslukuja Organisaatio ja henkilöstö Organisaatio Henkilöstö Arvio onnistumisesta Yhteistyöverkosto Lähdeluettelo Kirjallisuus Sähköiset julkaisut ja tietokannat...24 Liitteet 1. Pohjois-Suomen työsuojelupiirin työsuojelulautakunta toimikaudeksi

3 3 1. Toimintakenttä Pohjois-Suomen työsuojelupiirin toiminta-alue on kooltaan suuri, yli 49 % Suomen maapintaalasta. Väkiluku Pohjois-Suomen alueella oli yli henkilöä eli 12,3 % koko maan väkiluvusta (Tilastokeskus 2008). Suuri maapinta-ala tuo mukanaan mm. pidentyneet raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetusmatkat ja -ajat. Lisäksi alueella on pitkät yhteiset rajat kolmen valtion: Venäjän, Norjan ja Ruotsin kanssa. Pohjois-Suomi jakaantuu seuraaviin maakuntiin: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja Kainuu. Valtioneuvoston keväällä 2005 käynnistämä Paras hanke vaikuttaa merkittävästi Pohjois- Suomen kunta- ja palvelurakenteeseen. Uudistamisen tarkemmat sisällöt tulevat näkymään tulevina vuosina. Oulun läänin alueella PARAS hanke on käynnistänyt yhteistyön valmistelemisen ja vuoden 2007 alussa Kuivaniemi ja Ii sulautuivat Iin kunnaksi, Ruukki ja Siikajoki Siikajoen kunnaksi, lisäksi Vuolijoki liittyi Kajaaniin. Ylikiiminki liittyy Oulun kaupunkiin vuonna 2009 ja myös Yli-Ii etsii yhteistyömallia Oulun kaupungin kanssa. Lapin alueella on selvitystöitä meneillään. Kainuun alueen yhdeksässä kunnassa on edelleen meneillään maakuntahallintokokeilu. Lapin alueella kunta- ja palvelurakenne uudistus kattaa suunnitelmia ainakin koulutuksen ja sairaanhoidon hallintomuutosten osalta. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008, Oulun lääninhallitus 2008) Valtionhallinnon uudistamishanke (ALKU-hanke) tuonee suuria muutoksia valtion aluehallinnon viranomaisiin niin aluejakojen kuin myös tehtävien ja organisaatioiden osalta. Muutoksen suunnittelu on käynnissä ja uudistukset toteutuvat kokonaisuudessaan vuoden 2010 alusta. Valtakunnallinen kihlakuntauudistus tuo omat vaikutuksensa myös Pohjois-Suomen alueelle. Vuoden 2009 alussa alueen 21 kihlakunnan poliisilaitoksesta muodostetaan 6-7 poliisilaitosta, joiden toimipisteverkosto muodostuu erikseen määrättyihin paikkoihin. Syyttäjänvirastoissa tapahtui muutos huhtikuun 2007 alusta, jolloin muodostettiin kaksi päävirastoa; Oulun ja Lapin syyttäjänvirastot. Ulosoton nykyiset 11 toimipaikkaa tulevat myös jatkossa muuttumaan. Suunnitelmissa on Oulun ja Lapin ulosottovirastot. Oikeuslaitoksen osalta Pohjois-Suomessa tulee olemaan kymmenen käräjäoikeutta ja Rovaniemen hovioikeus. Maailman metallimarkkinoilla vallitseva noususuhdanne johtaa Pohjois-Suomen alueen kaivannaisteollisuuden merkityksen kasvamiseen lähivuosina. Sotkamon Talvivaaran malmiot muodostavat Euroopan suurimman tunnetun sulfidisen nikkeliesiintymän ja käynnistyessään hanke työllistäisi noin 400 henkilöä. Lähitulevaisuuden osalta Lapin keskeiset uudet kaivoshankkeet Kittilän Suurikuusikon käynnistymisen jälkeen ovat Sodankylän Kevitsan, Kolarin Hannukaisen, Savukosken Soklin sekä Ranuan Suhangon kaivokset. Suurikuusikkoon rakennetaan Euroopan suurin kultakaivos. Noususuhde vaikuttaa myös olemassa olevien kaivosten tuotannon määrän kasvuun. Kaivostoiminnalla on huomattavasti työllistäviä kerrannaisvaikutuksia. Aluetaloudellisen riskin muodostaa edellä mainittujen vientialojen herkkyys maailmantalouden suhdannekehitykselle sekä raaka-aineiden hinnoille. Pohjois-Suomen suurteollisuus keskittyy pääasiassa Perämeren kaareen, Raahe-Oulu- Kemi- Tornio alueelle. Uuden teknologian yritystoimintaa on syntynyt erityisesti teollisuuden palveluliiketoimintaa. Metallien valmistuksessa on meneillään mittavia investointeja. Metsäteollisuuden tulevaisuutta synkistävät uudelleen järjestelyt, jotka aiheutuvat talousnäkymistä. Kuitenkin puutalo- ja puusepän teollisuuden tuotanto on kasvussa Pohjois-Suomessa.

4 ICT- alan merkitys Pohjois-Pohjanmaalla on suuri lähes kaikissa seutukunnissa. Ala elää tällä hetkellä murrosvaihetta; elektroniikkateollisuuden tuotannon osuus vähenee sen siirtyessä halvempiin maihin, mutta tuotekehitys näyttäisi olevan edelleen kasvussa. Ympäristöteknologialta sekä hyvinvointipuolelta yhdessä elektroniikan kanssa odotetaan uutta kasvua Oulun seudulla. Positiivista kehitys on ollut kaupan alalla. Kaupan alan mittavat laajennusinvestoinnit ovat painottuneet Oulun seutukuntaan, Kemi-Tornio alueelle ja Rovaniemelle. Tornion ja Haaparannan kaupunkikeskusten yhdistämiseen liittyy merkittäviä kaupan alan investointeja, joiden myötä seudulle kohdistuva ostosmatkailu on voimakkaassa kasvussa. Palvelusektorilla yksityiset hyvinvointipalvelut ovat vahvassa kasvussa. Auto- ja rengastestauksen merkitys Lapin alueella on edelleen tärkeää. Yritystoiminta keskittyy testausratojen tarjontaan sekä testaus- ja elämyspalvelujen tuottamiseen. Tulevaisuudessa matkailusta odotetaan Pohjois-Suomeen entistä vahvempaa elinkeinoa. Tämä koskee erityisesti Lappia, Koillismaata ja Kainuuta. Matkailun myönteiset vaikutukset heijastuvat laajasti palveluihin ja kauppaan. Matkailukeskusten investoinnit jatkuvat lähivuosina ja investointien arvon vuoteen 2010 mennessä on arvioitu olevan noin miljardi euroa. Matkailun työvoiman kasvun myötä on syntynyt paineita matkailukuntien asuinrakentamisen lisäämiseen. Rakennusalalla suhdannekehitys on tasaantumassa, mikä näkyy erityisesti asuntorakentamisessa. Teollisuuden toimitilarakentaminen on aktiivista. Rakentamisen suuret investoinnit kohdistuvat liikenteeseen. Alueen satamissa on liikenne kasvussa aiheuttaen laajennustarpeita. Barentsin talousalueen vahva kehitys Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä tuo kysyntää esimerkiksi lappilaiselle rakennus- ja suunnitteluosaamiselle. Lapin maakuntaohjelman tavoitteena on painaa muuttotase nollaan vuoteen 2010 mennessä. Tavoite on realistinen, sillä lähivuosina nykyisiä työpaikkoja vapautuu ikärakenteen johdosta ja samanaikaisesti yksityiselle sektorille syntyy nettomääräisesti uusia työpaikkoja useilla eri aloilla Työpaikat ja työvoima Pohjois-Suomen työsuojelupiirin alueen valvontakohteiden henkilö- ja lukumäärien jakaumat maakuntajaon mukaan ryhmitellen on esitetty taulukossa 1. Sen mukaan yli puolet sekä yrityksistä että niiden henkilöstöstä toimii Pohjois-Pohjanmaan alueella. Taulukko 1. Valvontakohteiden luku- ja henkilömäärä maakunnittain (VATI ). MAAKUNTA LUKUMÄÄRÄ HENKILÖMÄÄRÄ POHJOIS-POHJANMAA KAINUU LAPPI Yhteensä:

5 5 Valvontakohteiden henkilö- ja lukumäärä maakunnittain Henkilöstö Valvontakohteet POHJOIS- POHJANMAA KAINUU LAPPI Kuva 1. Pohjois-Suomen valvontakohteiden luku- ja henkilömäärä maakunnittain. Toimiala Lkm % Palkansaajia Taulukko 2. Pohjois-Suomen työsuojelupiirin valvontaan kuuluvien valvontakohteiden (v. 2008) ja palkansaajien (v. 2006) jakautuminen toimialoittain (Valvontatietojärjestelmä VATI , Tilastokeskus 2007). Palkansaajien lukumäärä pohjautuu Tilastokeskuksen työssäkäyntirekisteriin. Palkansaajien muutos A Maa-, riista- ja metsätalous 994 4, B Kalatalous 76 0, C Mineraalien kaivu 248 1, D Teollisuus , E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 265 1, F Rakentaminen , G Tukku- ja vähittäiskauppa; korjaaminen , H Majoitus- ja ravitsemistoiminta , I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne , J Rahoitustoiminta 381 1, K Kiinteistö-, vuokraus- ja tutk.palv , L Julkinen hallinto ja maanpuolustus 768 3, M Koulutus , N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut , O Muut yhteiskunn. ja henk.koht. palvelut , P Työnantajakotitaloudet 4 0,0 5 0 X Toimiala tuntematon 77 0, Yhteensä

6 Lukumäärä Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Yksit.palv. Julkinen hall. Muut/tuntem. Toimiala Kuva 2. Pohjois-Suomen työsuojelupiirin valvontaan kuuluvien valvontakohteiden jakautuminen (Valvontatietojärjestelmä VATI ). Taulukko 3. Valvontakohteiden kokojakauma henkilömäärän perusteella koko piirin alueella (Valvontatietojärjestelmä VATI ). Maakunta Henkilömäärän koko Yht. Pohjois-Pohjanmaa Lappi Kainuu Yhteensä Valvontakohteiden kokojakauma Valvontakohteiden lukumäärä Työntekijöitä Kuva 3. Valvontakohteiden kokojakauma henkilömäärän perusteella koko piirin alueella

7 (Valvontatietojärjestelmä VATI ). 7 Merkillepantavaa on alle 10 työntekijän pientyöpaikkojen erittäin suuri osuus (81 %), mikä seikka on huomioitava työsuojelupiirin toiminnan suunnittelussa. Vastaavasti työntekijöistä 78 % on yli kymmenen työntekijän työpaikoissa. TE -keskusten työllisyyskatsausten mukaan huhtikuussa 2007 työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta (%) oli Lapin alueella 13,4 % (v. 2005, 15,9 %), Pohjois-Pohjanmaan alueella 9,2 % (v. 2005, 10,5 % ) ja Kainuun alueella 14,7 % (v. 2005, 15,8 %) (Työvoima ja elinkeinokeskus 2007). Kunnittain ja seutukunnittain työttömyysluvut vaihtelevat. 1.2 Työstä aiheutuvat terveydelliset haitat Yleisesti ottaen työpaikkojen oma työsuojelutyö on vaihtelevaa eri työpaikoissa riippuen yrityksen johdon toiminnasta ja tiedon tasosta. Pienyritysten toimiminen suurten yritysten alihankkijoina sekä verkostoituminen mahdollistavat työsuojelutiedon tehokkaamman hallinnan. Toisaalta tilaajan vaatimukset ja verkoston "sisäinen paine" parantavat työoloja ja lisäävät jatkuvan kehittämisen haastetta. Pohjois-Suomen suuryritysten uusinvestoinnit ja peruskorjaukset ovat lisänneet erilaisten konepajojen ja asennusalan yritysten töitä. Työsuojelupiirin tarkastajat ovat voineet todeta, että työsuojelumääräysten noudattaminen näissä töissä on teollisuuden aktiivisen työsuojeluotteen myötä lisääntynyt joskin kone- ja laiteturvallisuudessa on jonkin verran puutteita. Samoin koneiden määräaikaistarkastuksia on laiminlyöty. Rakennustyömailla puutteelliset putoamissuojaukset ovat edelleen ongelmana etenkin pienien yritysten osalta. Muut laiminlyönnit ovat tyypillisesti tapaturmantorjuntaan liittyviä perusasioita kuten puutteet järjestyksen ja siisteyden ylläpidossa, henkilönsuojainten käytössä ja valaistuksen järjestämisessä. Kuljetusala on ihmistyövaltainen ala, työympäristöltään laaja-alainen ja vaihteleva. Pohjois- Suomen alueella on muutamia isoja työnantajia ja toisaalta paljon hyvin pieniä työnantajia. Vuonna 2007 (2006) Kansaneläkelaitos (Kela) korvasi Pohjois-Suomessa ( ) sairauspäivää. Kokonaisuutena työsuojelupiirin alueella korvattiin 13,4 % maan kokonaismäärästä 16,7 (15,9) miljoonasta päivästä. Vuonna 2007 (2006) valtakunnallinen keskiarvo korvatut päivät 100 vakuutettua kohden oli 543 (540). Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan korvattiin 627 (610) päivää/100 vakuutettua, Kainuun maakuntaan 675 (613) ja Lapin maakuntaan 651 (635) Työstä ja työoloista johtuvat haitalliset kuormitustekijät Alueellista tutkimusta työn haitallisista kuormitustekijöistä ei ole käytettävissä. Leimallista Pohjois-Suomelle on, että julkinen sektori on merkittävä työllistäjä piirin alueella erityisesti Lapissa ja Kainuussa. Työpaikkojen henkiseen hyvinvointiin vaikuttavat eri tyyppiset tekijät; muutos- ja supistamistarpeet julkisella sektorilla (mm. Paras-hanke, ALKU-hanke), kuntajaon muutospaineet sekä Kainuussa vastaavasti uuden hallintomallin käyttöönotto ja Kiinailmiö teollisissa työpaikoissa.

8 8 Pohjois-Suomen työsuojelupiirin alueella mielenterveyden häiriöiden sairauspäivien määrät ovat hieman valtakunnallista tasoa korkeammat. Kansaneläkelaitoksen vuonna 2007 maksamat sairaspäivärahat 100 vakuutettua kohden mielenterveyden häiriöiden osalta on Pohjois- Pohjanmaalla 156, Kainuussa 150 ja Lapissa 160 (valtakunnallinen keskiarvo 136). Haitallista kuormittumista voidaan todeta melkeinpä jokaisella toimialalla. Psykososiaalisen työympäristön vaaroja on työpaikoilla opittu jo tunnistamaan ja arvioimaan. Konkreettiset välineet kuormitustekijöihin ja olosuhteisiin vaikuttamiseen ovat työpaikoilla niinikään kehittymässä. Häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun käsittelyyn on luotu menettelytavat useilla työpaikoilla. Väkivallan uhka tunnistetaan työpaikoilla, mutta monesti puutteita on havaittavissa ennalta ehkäisevässä toiminnassa. Väkivallan hallinnan osalta kehittämistä on edelleen ns. väkivallan riskialoilla kuten kauppa-, kuljetus-, ravintola-, sosiaali- ja terveys sekä vartiointialalla. Työterveyslaitoksen työoloja koskeneessa selvityksessä on työolojen todettu kehittyneen pääasiassa myönteiseen suuntaan 2000-luvulla. Myönteistä kehitystä on tapahtunut mm. väkivallan uhan, kiireen ja stressin sekä henkisen väkivallan osalta. Työssä jaksamiseen ja työn henkiseen kuormittavuuteen liittyvät asiat ovat nousseet muiden työympäristöasioiden rinnalle. Työpaikoilla esiintyvän häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ilmoituksia tulee työsuojelupiiriin noin 300 tapausta vuosittain. Yhteydenottoja henkisen hyvinvoinnin ongelmista on tullut paitsi julkisen hallinnon työpaikoilta niin myös muilta toimialoilta. Työaikalainsäädännön valvontaa on vuodesta 1999 toteutettu valtakunnallisena hankkeena yhteisen mallin mukaisesti kaikissa työsuojelupiireissä. Työvuoroluetteloissa ja työajanseurannassa on todettu puutteita. Myönteistä kehitystä on ollut kuitenkin havaittavissa. Teollisuudessa ja julkisessa hallinnossa työaikakirjanpito on yleensä ollut kunnossa. Puutteita on todettu tietyillä toimialoilla kuten kuljetus, IT- ala, ravintola-ala ja kauppa. Ylitöiden enimmäismääriä ja lepoaikasäännöksiä rikotaan eniten kuljetusalalla sekä teollisuuden kunnossapito- ja alihankintatöissä. Taulukossa 4 on esitetty korvattujen sairauspäivärahapäivien lukumäärä (1 000 kpl) koko maassa, Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Suomen työsuojelupiirin maakunnissa vuosina mielenterveyden häiriöiden sairauspäivien osalta. Taulukko 4. Korvattujen mielenterveyden häiriöiden sairauspäivärahapäivien lukumäärä (1 000 kpl) ml. palkansaajat ja yrittäjät (Kela ). Taulukossa oleva %-osuus kuvastaa kyseisen sairauden osuutta kaikista korvatuista sairauspäivärahapäivistä kyseisellä alueella. Alue Mielenterveyden häiriöt Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Koko maa 3 803,6 25, ,0 25, ,7 24, ,9 24, ,9 25,1 P-Suomi 521,7 26,3 506,3 24,5 520,5 24,4 546,3 25,6 571,9 24,4 P-Pohjanmaa 302,7 27,3 289,1 24,9 299,8 24,8 328,9 22,7 338,6 24,9 Kainuu 57,5 21,1 59,7 21,4 59,6 20,3 59,6 15,6 67,7 22,1 Lappi 161,5 26,7 157,5 25,0 161,1 25,7 157,8 29,6 165,6 24,5

9 9 Taulukossa 5 on esitetty työkyvyttömyyseläkkeelle (toistaiseksi myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet) siirtyneiden lukumäärä koko maassa ja Pohjois-Suomen työsuojelupiirin alueella (P-Stsp) vuosina mielenterveyden häiriöiden sairauspäivien osalta. Taulukko 5. Työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyden häiriöiden perusteella siirtyneiden lukumäärä (toistaiseksi myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet) (Eläketurvakeskus ). Prosentti kuvastaa osuutta kaikista sairauksista. Alue Mielenterveyden häiriöt Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Koko maa , , , ,2 P-Stsp , , , ,3 Mielenterveyden häiriöistä johtuvia korvattuja sairaspäivärahoja ammateittain oli lukumääräisesti mitattuna eniten terveyden- ja sairaanhoitotyössä vuonna 2006 Pohjois-Suomen työsuojelupiirin alueella (taulukko 6). Toiseksi eniten korvattuja sairaspäivärahoja oli sosiaalialan työssä ja kolmanneksi eniten sihteeri- ja toimistotyössä. Näistä sosiaalialan sekä sihteeri- ja toimistotyön osalta kasvu kahtena viimeisenä vuotena on huomattavaa, kun taas terveyden- ja sairaanhoitotyön osalta suuntaus on ollut laskeva. Taulukko 6. Palkansaajien mielenterveydenhäiriöistä johtuvat sairauspäivärahat vuosina 2004, 2005 ja 2006 Pohjois-Suomen työsuojelupiirin alueella (Kela ). Ammatti Lkm Lkm Lkm Suhde luku 00 Tekniikan alaan kuuluva työ ,37 03 Opetusalaan kuuluva työ ,76 10 Terveyden- ja sairaanhoitotyö ,62 15 Sosiaalialan työ ,32 24 Sihteeri- ja toimistotyö ,40 34 Tavaroiden myyntityö ,25 62 Talonrakennustyö ym Konepaja- ja rak.metallityö ,61 76 Sähkötyö ,55 91 Majoitus- ja suurtal. työ ,61 94 Kiinteistönhoito- ja siivoustyö ,40 Pohjois-Suomen työsuojelupiirin alueella tuki- ja liikuntaelinten sairauspäivien määrät ovat valtakunnallista tasoa korkeammat. Kansaneläkelaitoksen vuonna 2007 maksamat sairaspäivärahat 100 vakuutettua kohden tuki- ja liikuntaelinten sairauksien osalta on Pohjois- Pohjanmaalla 212, Kainuussa 231 ja Lapissa 219 (valtakunnallinen keskiarvo 182).

10 10 Oulun seudulla on keskimääräistä enemmän ICT - alan suunnittelu- ja palvelutoimistoja, joissa tehdään näyttöpäätetyötä. Samoin tällä alueella on edelleen muuta maata enemmän elektroniikan kokoonpanoteollisuutta, joissa työ usein on toistotyötä. Näin ollen sekä näyttöpäätetyötä sekä toistotyötä tehdään maan keskiarvoa enemmän. Tämä tapahtuu kuitenkin hyvin suppealla alueella Oulun seudulla. Yleisesti voidaan kuitenkin todeta, että työpisteiden ergonomia ICT - alan työpaikoilla on suhteellisen uutta ja hyvätasoista. Muillakin toimialoilla on näyttöpäätetyön ergonomian taso koko ajan parantunut ja tässäkin asiassa on työterveyshuollon rooli ollut ensiarvoista. Käsin tehtävien nostojen ja siirtojen osalta Pohjois-Suomen työpaikat eivät sanottavasti poikkea maan yleisestä tasosta. Taulukossa 7 on esitetty korvattujen sairauspäivärahapäivien lukumäärä (1 000 kpl) koko maassa, Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Suomen työsuojelupiirin maakunnissa vuosina tuki- ja liikuntaelintensairauspäivien osalta. Taulukko 7. Korvattujen tuki- ja liikuntaelintensairauksien sairauspäivärahapäivien lukumäärä (1 000 kpl) ml. palkansaajat ja yrittäjät (Kela ). Taulukossa oleva %-osuus kuvastaa kyseisen sairauden osuutta kaikista korvatuista sairauspäivärahapäivistä kyseisellä alueella. Alue Tuki- ja liikuntaelintensairaudet Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Koko maa 4 632,6 30, ,2 32, ,8 32, ,5 31, ,2 33,6 P-Suomi 601,9 30,1 667,2 32,2 701,5 32,9 760,8 30,3 791,6 33,8 P-Pohjanmaa 308,6 27,8 375,5 32,4 395,8 32,7 439,9 30,3 459,3 33,8 Kainuu 92,1 33,7 88,2 31,6 91,1 31,0 91,9 37,6 104,7 34,3 Lappi 201,2 33,2 203,5 32,2 214,6 34,2 229,0 27,3 227,6 33,7 Taulukossa 8 on esitetty työkyvyttömyyseläkkeelle (toistaiseksi myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet) siirtyneiden lukumäärä koko maassa ja Pohjois-Suomen työsuojelupiirin alueella (P-Stsp) vuosina tuki- ja liikuntaelinsairauspäivien osalta. Taulukko 8. Työkyvyttömyyseläkkeelle tuki- ja liikuntaelintensairauksien perusteella siirtyneiden lukumäärä (toistaiseksi myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet) (Eläketurvakeskus ). Prosentti kuvastaa osuutta kaikista sairauksista. Alue Tuki- ja liikuntaelintensairaudet Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Koko maa , , , ,1 P-Stsp , , ,4 Tuki- ja liikuntaelintensairauksista johtuvia korvattuja sairaspäivärahoja ammateittain oli lukumääräisesti mitattuna eniten terveyden- ja sairaanhoitotyössä vuonna 2006 Pohjois-Suomen työsuojelupiirin alueella (taulukko 9). Toiseksi eniten korvattuja sairaspäivärahoja oli talonrakennustyössä ja kolmanneksi eniten konepaja- ja rakennusmetallityössä.

11 Taulukko 9. Palkansaajien tuki- ja liikuntaelintensairauksista johtuvat sairauspäivärahat vuosina 2004, 2005 ja 2006 Pohjois-Suomen työsuojelupiirin alueella (Kela ). Ammatti Lkm Lkm Lkm Suhde luku 00 Tekniikan alaan kuuluva työ ,00 03 Opetusalaan kuuluva työ ,70 10 Terveyden- ja sairaanhoitotyö ,40 15 Sosiaalialan työ ,35 24 Sihteeri- ja toimistotyö ,58 34 Tavaroiden myyntityö ,18 62 Talonrakennustyö ym ,27 75 Konepaja- ja rak.metallityö ,29 76 Sähkötyö ,29 91 Majoitus- ja suurtal. työ ,29 94 Kiinteistönhoito- ja siivoustyö , Työtapaturmat Tapaturmavakuutuslaitosten liiton aineiston mukaan Pohjois-Suomessa sattui (11 541) työtapaturmaa vuonna 2006 (suluissa vuoden 2005 luvut). Tapaturmia sattui Pohjois- Pohjanmaalla (7 007), Kainuussa (1 245) ja Lapissa (3 289) kappaletta. Vuonna 2005 voimaan tuli lakimuutos, jonka takia vahinkolukumäärät eivät ole suoraan vertailukelpoisia sitä aiempien vuosien kanssa. Kun vahingoittunut hakeutuu lainmuutoksen voimaantulon jälkeen työtapaturman vuoksi hoitoon julkisen sektorin hoitolaitokseen, häneltä peritään edelleenkin asiakasmaksu. Tämän lisäksi hoitolaitos laskuttaa varsinaisista hoitotoimenpiteistä vahingoittuneen vakuutuslaitosta. Muutos on vaikuttanut alle 4 päivän työkyvyttömyyden vahinkojen lukumäärään noin 7-8 %. Vakavien tapaturmien lukumäärä on noussut hieman viime vuosina. Vuonna 2006 sattui Pohjois-Suomen alueella vakavaa työtapaturmaa. Vakavat tapaturmat ovat olleet kasvussa etenkin kuntasektorilla. Merkittävimmät tapaturmavaaralliset toimialat olivat rakennusala, puutavaran, massan ja paperin sekä perusmetallien valmistus ja maaliikenne. Teollisuuden tapaturmissa on tapahtunut vähennystä koko Pohjois-Suomessa. Suurissa teollisuusyrityksissä on omaksuttu nollatapaturma-ajattelu, millä on ollut vaikutusta työtapaturmien vähenemiseen. Työturvallisuuskortti on otettu laajasti käyttöön suurteollisuudessa, mikä on myös osaltaan vaikuttanut turvallisuuskehitykseen. Työmarkkinajärjestöt ovat järjestäneet sekä rakennus- että metallialalla työturvallisuuskilpailuja, joissa työsuojelupiirien tarkastajat ovat toimineet työolojen arvioitsijoina käyttäen TR- ja Elmeri+ -arviointimittaria. Kilpailussa mukana olevissa yrityksissä yritysjohto on saanut luotettavaa palautetta työoloista ja tietoa siitä, miten yritys sijoittuu muihin yrityksiin verrattuna. Valtakunnallinen metalliteollisuuden kilpailu on ollut käynnissä useamman vuoden. Tulokset ovat olleet vakuuttavia. Osallistuvien yritysten kokonaisindeksi 75 % nousi mittauksissa 86 prosenttiin kuvaten parannusta työoloissa ja vähentäen pitkällä aikavälillä tapaturmia. Tarkoitus on, että ko. yritykset jatkavat arviointitoimintaa omin voimin ja työsuojelupiiri tekee jälkiarvioinnin v Elintarviketeollisuudessa päättyi v vastaava turvallisuuskilpailu.

12 12 Seuraaviin taulukoihin (10-13) on koottu työpaikoilla sattuneita työpaikkatapaturmia, joista vakuutusyhtiö on suorittanut korvauksen. Taulukoissa ovat mukana kaikki töistä poissaoloon johtaneet työpaikkatapaturmat. Taulukko 10. Työpaikkatapaturmien lukumäärän kehitys (Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 2008 / tilastoajo tapaturmapakista Aineisto päivitetty ). Sattumisvuosi Alue Koko maa P-Suomi P-Pohjanmaa Kainuu Lappi Huom. Sattumisvuodesta 2005 alkaen vahinkolukumäärät eivät ole suoraan vertailukelpoisia aiempien sattumisvuosien kanssa ns. sairaanhoidon täyskustannusvastuu-uudistuksen takia. Kokonaistasolla uudistus lisää yhteenlaskettuja vahinkolukumääriä sattumisvuonna 2005 noin 7-8 % verrattuna sattumisvuoteen Aineiston osissa (esimerkiksi yksittäisillä toimialoilla) vaikutus voi olla suurempi. Taulukko 11. Tapaturmien kannalta merkittävimpien toimialojen tapaturmamäärien kehitys Pohjois-Suomessa (Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 2008 / tilastoajo tapaturmapakista Aineisto päivitetty ). Toimiala Sattumisvuosi Rakentaminen (F) Teollisuus (D) Puutavaran ja puutuot. valm. (20) Massan, paperin jne. valm. (21) Perusmetallien valmistus (27) Metallituotteiden valmistus (28) Koneiden ja lait. valmistus 29) Kuljetus, varastointi ja tietoliik. (I) Maaliikenne; putkijohtokulj. (60) Kiinteistö-, vuokraus- palv. (K) Kuntasektori (Z)

13 Taulukko 12. Työpaikkatapaturmien lukumäärän kehitys isoimmilla paikkakunnilla (Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 2008 / tilastoajo tapaturmapakista Aineisto päivitetty ). Sattumiskunta Sattumisvuosi Oulu Kajaani Kemi Rovaniemi Tornio Taulukko 13. Vakavien työtapaturmien lukumäärän (työkyvyttömyysaika yli 30 pv) kehitys muutamilla tapaturmien kannalta merkittävillä toimialoilla Pohjois-Suomessa (Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 2008 / tilastoajo tapaturmapakista Aineisto päivitetty ). Toimiala Sattumisvuosi Kaikki Rakentaminen Teollisuus Kuljetus Julkinen hallinto Kuntasektori

14 14 2. Toiminta Työsuojeluhallinnon tehtävänä on valvoa työsuojelua koskevien säädösten noudattamista ja edistää turvallisuutta ja terveellisyyttä työssä sekä työpaikan omaa työsuojelutoimintaa. Valvontatoiminta jakaantuu aloitteen perusteella joko viranomais- tai asiakasaloitteiseen valvontaan. Viranomaisaloitteinen valvonta tarkoittaa sitä osaa valvonnasta, mitä piiri tekee ministeriön kanssa sovittuun tulossopimukseen perustuen. Asiakasaloitteinen valvonta perustuu asiakkailta tulleisiin aloitteisiin. 2.1 Strategia Piiri toteuttaa työsuojeluhallinnon vuonna 1998 vahvistettua strategiaa, jota arvioidaan kolmen vuoden välein. Viimeisin arvio on tehty vuonna Hallinnonalan työsuojelustrategian mukaiset painoalueet ovat: työ- ja toimintakyvyn ylläpito ja edistäminen; työtapaturmien ja ammattitautien ehkäisy; tuki- ja liikuntasairauksien ehkäisy; henkinen hyvinvointi työssä; työssä jaksaminen ja työn hallinta. Toiminta-ajatus Visio Pohjois-Suomen työsuojelupiiri toimii yhteiskunnan antamin valtuuksin siten, että työstä ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuvat vaarat ja haitat ovat asianmukaisesti hallinnassa. Pohjois-Suomen työsuojelupiiri suuntaa toimintansa tehokkaasti työturvallisuuden ja työterveyden ongelmiin aikaansaaden työolojen paranemista. Toiminta on laadukasta ja se pyrkii ennakoimaan työympäristön ja työelämän muutoksia. 2.2 Viranomaisaloitteinen valvonta Runkosopimuskaudella yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden lähtökohtana on varmistaa, että työpaikan turvallisuusriskit on arvioitu ja ne ovat työnantajan hallinnassa. Toinen keskeinen tekijä, johon valvonnassa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota on varmistaa, että työpaikoilla noudatetaan työlainsäädäntöä. Työturvallisuusriskien arvioinnin ja hallinnan keskeisinä kriteereinä ovat työn ja työolojen haitallinen kuormitus, työtapaturmat sekä kemikaaliriskit. Työn ja työolojen haitallisen kuormituksen osalta valvonnassa painotetaan asiakasväkivallan uhan hallintajärjestelmiä, häirinnän ja epäasiallisen kohtelun toimivien käytäntöjen olemassaoloa, käsin tehtävien nostojen ja siirtojen vaarojen tunnistamista ja hallintaa sekä toistotyötä. Työtapaturmien osalta valvontaa kohdistetaan turvallisuuden hallintamenetelmiin ja työolojen seurantamenettelyyn. Kemikaaliriskien osalta valvonnan kohteena olevilla työpaikoilla varmistetaan kemikaaliriskien hallinta ja hoidetaan REACH -asetuksen täytäntöönpanoon liittyvät asiat.

15 Työelämän yleisten pelisääntöjen noudattamiseen liittyvän valvonnan osalta painotetaan harmaan talouden torjuntaa, työaika- ja työsopimuslainsäädännön valvontaa sekä tuotevalvontaa. Harmaan talouden torjunnassa huomioidaan ulkomaalainen työvoima ja tilaajavastuu-lain valvonta. Työaika- ja työsopimuslainsäädännön valvontaan sisältyy ajo- ja lepoaikojen valvonta, määräaikaiset työsuhteet ja työaikalainsäädäntö. Tuotevalvonnassa varmistetaan koneiden, laitteiden, henkilösuojainten ja kemikaalien säädöstenmukaisuus. Työpaikkavalvonnan pääasiallinen muoto on työsuojelutarkastus. Työsuojelun valvontalain mukaan tarkastajan on annettava kirjallinen kehotus poistaa tai korjata vähäistä suurempi säännösten vastainen olotila. Tarkastuskertomuksissa asetettujen kehotusten ja toimintaohjeiden toteuttamista seurataan. Hallinnossa kehitettyjä työolomittareita kuten esim TR-mittari, Elmeri+ ja Halmeri käytetään nykyään laajasti eri toimialoilla, mikä on laajentanut työolotietokannan käyttöä. Koneiden, suojainten ja kemikaalien markkinavalvontaan työsuojelupiiri osallistuu valvomalla uusia tuotteita tavanomaisten työsuojelutarkastusten yhteydessä sekä osallistumalla työsuojeluhallinnon yhteisiin valtakunnallisiin tuotevalvontahankkeisiin Asiakasaloitteinen valvonta Asiakasaloitteinen toiminta koostuu etupäässä pyynnöstä tehtävistä tarkastuksista, työsuhdeja työolosuhdeneuvonnasta sekä työtapaturmien tutkinnasta. Viime vuosina merkittäväksi osa-alueeksi ovat nousseet työpaikoilta tulleet kyselyt koskien häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua. Työsuhdeasioiksi katsotaan yleensä työsopimuslain ja sitä kautta yleissitovien työehtosopimusten, työaikalain ja vuosilomalain valvontaan liittyvät kysymykset. Valvonta kohdistuu työnantajan velvoitteisiin, kuten esimerkiksi velvollisuuteen pitää työaikakirjanpitoa ja siitä ilmenevään työaikalain noudattamiseen, työsuhteen ehtojen laillisuuden arviointiin tai työsuhteen päättyessä näkemyksen kertomiseen irtisanomissuojan tulkinnasta. Lisäksi työsuojelupiiri voi velvoittaa työnantajaa toimittamaan esimerkiksi palkkalaskelman tai työtodistuksen työntekijälle. Työsuhteen osapuolten varsinainen edunvalvonta ei kuulu työsuojelupiireille. Asiakasaloitteisen toiminnan osuus on pudonnut tällä runkosopimuskaudella kolmanneksesta noin viidennekseen resursseista. 2.4 Valvonnan tunnuslukuja Työsuojelupiirin toiminta on painottumassa yhä enemmän viranomaisaloitteiseen valvontaan. Tarkastusten lukumäärän nostamiseen on viime vuosina panostettu (taulukko 14). Vakavaksi luokiteltuja työtapaturmia tutkitaan vuosittain n Toiminnan suuntaaminen näkyy myös vähentyneenä osallistumisena asiakasaloitteiseen koulutukseen. Tiedotteiden lukumäärän vähentymisen taustalla on yhtenä tekijänä muuttunut käytäntö tunnuslukujen laskennassa. Tiedottamisessa noudatetaan vuosittain päivitettävää viestintäsuunnitelmaa.

16 Taulukko 14. Muutamia keskeisiä valvonnan tunnuslukuja Pohjois-Suomen työsuojelupiirissä vuosina Tarkastusten lukumäärä Vahvistetut käyttökiellot Velvoittavat päätökset Ilmoitukset syyttäjälle Lausunnot syyttäjälle Palvelukysynnän määrä Tutkitut työtapaturmat Myönnetyt asbestivaltuutukset Poikkeusluvat Tiedotteiden lukumäärä Asiakasaloitteinen koulutus Piirin järjestämät koulutustilaisuudet Sidosryhmätilaisuudet Kuulemiset Kehotukset Toimintaohjeet Myöhästyneet pöytäkirjat/tarkastuskertomukset Organisaatio ja henkilöstö 3.1 Organisaatio Työsuojelupiiri on organisoitunut neljään toimialapohjaiseen valvontayksikköön; julkinen hallinto sekä terveys- ja sosiaalipalvelut, yksityiset palvelualat, rakentaminen ja teollisuus sekä yhteen hallinto- ja tukiyksikköön (kuva 4). Yksikköjen vetäjät ja piiripäällikkö muodostavat johtoryhmän, jonka sihteerinä toimii Hanna-Kaisa Rajala. POHJOIS - SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRI Piiripäällikkö Pentti Pekkala Viranomaisaloitteinen valvonta Työsuojelulautakunta 16 Julkinen hallinto, Sosiaali - ja terveysala Ylitarkastaja Pekka Ketola Yksityinen palveluala Apulaispiiripäällikkö Päivi Suorsa Teollisuus Apulaispiiripäällikkö Päivi Suorsa Rakentaminen Ylitarkastaja Pekka Ketola Muu asiakas - aloitteinen kysyntä Oulu, Apulaispiiripäällikkö Päivi Suorsa Lappi, Ylitarkastaja Pekka Ketola Asiakasaloitteinen Työhyvinvointi Apulaispiiripäällikkö Päivi Suorsa Työsuhdeasiat Lakimies Ritva Leppikangas Kuva 4. Pohjois-Suomen työsuojelupiirin organisaatio. Tapaturmantutkinta Ylitarkastaja Piiripäällikkö Kari Pentti Karjalainen Pekkala Toimistopalvelut Lakimies Ritva Leppikangas

17 17 Asiakasaloitteinen valvonta tapahtuu erillään viranomaisaloitteisesta valvonnasta. Asiakasaloitteinen valvonta jaetaan tyypeittäin seuraavasti: työsuhdeasiat, työtapaturmien ja ammattitautien tutkinta, työhyvinvointiasiat ja työolosuhdeasiat. Työolosuhdeasioihin vastaavat kaikki tarkastajat oman asiantuntemuksen mukaisesti. Muihin asiakasaloitteisiin on nimetty henkilöt, jotka vastaavat palvelukysyntään. Pohjois-Suomen työsuojelupiirin työsuojelutoimisto sijaitsee Oulussa ja työsuojelutoimiston lisäksi piirillä on neljä toimipistettä. Toimipisteet sijaitsevat tällä hetkellä kuvan 5 mukaisissa kunnissa. Vuoden 2008 alusta lakkautettiin viisi toimipistettä. Kemi Rovaniemi Kajaani Ylivieska Kuva 5. Pohjois-Suomen työsuojelupiirin toimipisteet. 3.2 Henkilöstö Pohjois-Suomen työsuojelupiirin palveluksessa on 47 henkilöä, joista 3 on perhevapailla ja 2 henkilöä on muilla pitempiaikaisilla virkavapailla (tilanne ). Henkilöstöstä 25 on miehiä (54 %) ja 21 naisia (46 %) (taul. 15). Piirin henkilökunnan keskiikä on 50,6 vuotta (vuonna ,2 vuotta). Miesten keski-ikä on 54,5 v. ja naisten 46,0 v. (Työsuojelupiirin palvelukeskus 2008) Työpaikkavalvontaa suorittaa 31 kokoaikaista. Työsuhdeneuvontaa tekee yksi kokoaikainen tarkastaja. Kemin toimipisteeseen on sijoitettu kolme Uudenmaan työsuojelupiirin tarkastajaa, jotka valvovat tilaajanvastuulakia. Työsuojelupiirin varsinainen toiminta on jaettu hallinto- ja tukitoimiin, johon kuuluvat johto, toimistopalvelut ja muut tukipalvelut sekä varsinaiseen tarkastustoimintaan. Henkilöstö jakautuu eri tehtäviin seuraavasti: lkm Johto 4 henkilöä Tarkastajat 35 henkilöä Tuki ja hallinto 5 Lakimiehet 2

18 Taulukko 15. Pohjois-Suomen työsuojelupiirin henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma (Työsuojelupiirin palvelukeskus 2008 / tilanne ). Ikä Miehet Naiset Yhteensä vuotta Lkm % Lkm % Lkm % Yht Keski-ikä, v. 54,5 46,0 50,6 Taulukko 16. Pohjois-Suomen työsuojelupiirin henkilöstön koulutusaste (Työsuojelupiirin palvelukeskus 2008 / tilanne ). Koulutusaste Lkm % Perusaste 3 6,5 Keskiaste 6 13,0 Alin korkea-aste 15 32,6 Alempi korkeakouluaste 12 26,1 Ylempi korkeakouluaste 9 19,6 Tutkijakoulutusaste 1 2,2 Tutkinnon suorittaneet 43 93,5 Yht Koulutusasteissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen vuoteen.

19 19 Taulukko 17. Pohjois-Suomen työsuojelupiirin henkilöstön koulutusala (Työsuojelupiirin palvelukeskus 2008 / tilanne ). Koulutusala Lkm % Yleissivistävä 0 0,0 Kasvatustieteellinen 1 2,3 Humanistinen ja taideala 0 0,0 Kaupal. ja yhteiskuntatieteellinen 12 27,9 Luonnontieteellinen 0 0,0 Tekniikka 27 62,9 Maa- ja metsätalousala 1 2,3 Terveys- ja sosiaaliala 1 2,3 Palvelualojen 1 2,3 Yht Viime vuosina on teknisen koulutuksen saaneen henkilöstön määrä Pohjois-Suomen työsuojelupiirissä vähentynyt. Vastaavasti koulutusalojen monipuolistumista on tapahtunut; kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen alan koulutuksen omaavan henkilökunnan määrä on lisääntynyt. Suunnittelujaksolla vuoden iän saavuttaa 9 henkilöä. Uuden eläkelain voimaan tulon myötä varautuminen eläkkeelle jäämisiin on vaikeutunut. Pyrkimyksenä on eläkkeelle jäännin parempi ennustettavuus tehtävien uudelleen järjestelemiseksi. Henkilökunnan ikärakenne on sellainen, että perhevapaita on ollut ja mahdollisesti niitä käytetään tulevina vuosina. Piirissä hankittua työkokemusta arvostetaan työmarkkinoilla ja henkilökunnalle on tarjoutunut työtilaisuuksia muualta. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi rekrytoinnin aikatauluttaminen on tärkeää. Rekrytointia on syytä tehdä etupainotteisesti piirin toiminnan tehokkuuden turvaamiseksi. Vuonna 2008 rekrytointia on vähentänyt epätietoisuus aluehallintouudistuksen mukanaan tuomista muutoksista. Viime runkosopimuskaudella piiriin on rekrytoitu 12 henkilöä, joista tarkastajia on yhdeksän. Tällä toimenpiteellä saatiin henkilöstön koulutustasoa korkeammaksi ja monipuolisemmaksi. Työsuojelupiiri on panostanut uusien työntekijöiden perehdyttämiseen ja kouluttamiseen. Työsuojelupiiri on käynnistänyt koko henkilökunnan työhyvinvoinnin kehittämistoiminnan. Käytännössä tämä on merkinnyt jokaisen kanssa tehtyjä henkilökohtaisia kehityskeskusteluja, itsearvioinnin tekemistä ja henkilöstöbarometrin analysointia. Yhdessä Vaasan työsuojelupiirin kanssa on hankittu ASLAK-kuntoutus. Esimiehet ovat osallistuneet esimiesvalmennukseen ja JET-koulutukseen. Työterveyshuollon kanssa yhteistyössä on käsitelty työhyvinvointiasioita neuvottelupäivien yhteydessä.

20 3.3 Arvio onnistumisesta 20 Organisaatio Pohjois-Suomen työsuojelupiirin toiminnan käynnistyessä vuoden 2004 alussa toimintatapoja muutettiin. Uuden toimintaa ohjaavan runkosopimusmallin käyttöönotto edellytti myös muutosta toiminnassa ja työnjaossa. Tällöin siirryttiin pois vastuutarkastajajärjestelmästä ja viranomaisaloitteista valvontaa varten perustettiin toimialakohtaiset ryhmät sekä asiakasaloitteinen valvonta organisoitiin uudelleen. Tällöin tehtyä muutosta on säännöllisesti arvioitu. Arviointien perusteella on toimintaa tarvittaessa hiottu. Organisoitumista ei ole kuitenkaan ollut tarvetta suuremmin muuttaa vaan muutokset ovat olleet luodun organisaation toiminnan hiomista. Toiminnan kehykset on määritelty nyt tarkemmin, mikä edesauttaa toiminnan tuloksellisuuteen ja varmistaa yhdenmukaisen toiminnan ja keskittymisen vaikuttavuuden kannalta oleellisiin kysymyksiin. Nyt voimassa olevalla organisaatiolla on mahdollisuudet saavuttaa asetetut tavoitteet. Piirin toiminnan aikana on toimistopalveluista vähennetty 3,5 henkilövuotta. Piirin käytettävissä oleva kokonaisresurssin määrä on riittävä, mutta tarkastustehtäviin tarvitaan lisää tarkastajia. Viranomaisaloitteisen valvonnan toteutuminen Viranomaisaloitteiseen valvontaan resursseista Pohjois-Suomen piireissä on käytetty viime vuosina yli 60 % (vuosi %). Toiminnan hiominen ja uuden toimintatavan omaksuminen aiheuttivat tarkastusmäärien vähentymisen. Tarkastusten määrät putosivat Pohjois-Suomen työsuojelupiirin toiminnan alkaessa verrattuna Oulun ja Lapin työsuojelupiirien yhteenlaskettuun tarkastusmäärään. Myös uusien tarkastajien perehdyttäminen ja opastaminen sekä lukuisat virkavapaudet ovat vaikuttaneet tarkastusten määriin. Tarkastusmäärien nostamiseen piirissä on kiinnitetty jo huomiota, mikä on tuottanut tulosta. Uuden tarkastuskertomusmallin käyttöön oton myötä myös kertomusten laatuun on panostettu. Tarkastuskertomusten toimittamisen tavoiteajoissa on päästy hyvään tulokseen. Tarkastuskertomusten toimitusaikojen ylitys (yli neljä viikkoa) oli vuonna ,9 % kaikista toimitetuista tarkastuskertomuksista ja vuonna 2007 alle 1 %. Viime runkosopimuskaudella vuosisopimuksissa valvonnalle asetetut tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Tarkasteltaessa laajemmin painoaloja voidaan havaita valvontakohteiden lukumäärän toteutuneen hyvin henkisen hyvinvoinnin painoalueella. Työtapaturmien torjunnan osalta on myös päästy tavoitteeseen. Toimivat käytännöt näyttävät olevan korkeimmat toistotyön kohdalla valituilla toimialoilla. Tarkastusten perusteella voidaan olettaa, että noin 60 % tarkastetuista kohteista on toimivat hallintajärjestelmät. Toimialoittaiset erot ovat suuret. Runkosopimuskaudella on viranomaisaloitteisen tarkastuksen kohteena ollut valvontakohdetta, joissa työskentelee noin työntekijää. Yli viiden työntekijän työpaikoista on valvonnan kohteena ollut 40 % (3 200 kohdetta), joissa työskentelee työntekijää. Kaikista valvontakohteista valvonnan kohteena on ollut 17 %. (VATI )

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Sisäilma - terveellinen ja turvallinen toimintaympäristö POHTO / 1.3.2016 / tarkastaja Jorma Ukkola Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Työterveyshuolto työsuojeluvalvonnan näkökulmasta Päivi Suorsa

Työterveyshuolto työsuojeluvalvonnan näkökulmasta Päivi Suorsa Työterveyshuolto työsuojeluvalvonnan näkökulmasta 7.2.2013 Päivi Suorsa Ydinviestit 2012-2015 Pidempiä työuria työsuojelulla Reilut pelisäännöt työelämään Asiantuntijuutta lainmukaisten työolojen turvaamiseksi

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan?

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Menesty-hankkeen Orientaatiopäivä Ke 29.8.2012 Kaukametsän auditorio, Kajaani Markku

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Hankkeen käynnistyminen 2012 Tavoitteena turvallisuuden hallinnan ja turvallisuusjohtamisen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta Tarkastaja Irina Suominen TYÖSUOJELUN VASTUUALUE Johtaja Päivi Suorsa Rikos- ja päätösasiat Viranomaisaloitteinen valvonta Toimintayksikkö 1 Toimintayksikkö

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10. TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.2006 LIITTEET Palkansaajien määrä toimialoittain ja vuosittain

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Yritystoiminta Helsingissä 2004

Yritystoiminta Helsingissä 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 9 Yritystoiminta Helsingissä 2004 Helsingin kaupungin tietokeskus/ Kari Palomäki Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-644-6 Painettuna ISSN

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Loppuseminaari 12.4.2016 1 Hankkeen valvonnan tavoitteet Keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2016 KT Kuntatyönantajat 8000 7000 6000 Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2015 7 380 5000 4000 3000 2000 2 743 3

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Tammikuu 2008 Työttömyys Rovaniemellä laskee edelleen vuositasolla Tammikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Rovaniemen työvoimatoimiston alueella (Rovaniemi

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT Liiketalouden kehittämispäivät 13.-14.4.2011 Mervi Angerma-Niittylä KAUPPA LUO VARALLISUUTTA YHTEISKUNTAAN Bruttokansantuoteosuudet 2009 1,6 2,7 3,0 3,6 19,7 15,6 9,0 9,9

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 28.9.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2012

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2012 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 20.11.2012 klo 9.00 Työttömyys lisääntynyt myös Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Työsuojelun vastuualue. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Työsuojelun vastuualue. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Strateginen ohjaus, tavoitteet ja resurssit Toiminnallinen ohjaus Strategisen ohjauksen yhteistyö STM OKM OM TEM VM MMM SM YM Ylijohtaja Työsuojelu

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi lähes 13 prosentilla Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä yrityksiä aloitti 0,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin 28.6.2016 Aloitamme klo 9.00 Kysymykset viestitoiminnon kautta Webinaari tallennetaan AIKATAULU JA OHJELMA Linjat aukeavat klo 8.45

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2007 www.tek.fi DIA-kunnan työllisyyskatsaus I-2007: Työttömyyden lasku voimistunut huomattavasti, Etelä-Suomi ja Häme työllisyyden

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2013

Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2013 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 23.7.2013 klo 9.00 Työttömyys lisääntyi Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9:00 Työnhakijat Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Keski-Suomessa

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto 23.3.2016 TILAAJAVASTUUVALVONTA 2015 TYÖSUOJELUN

Lisätiedot