FITS-julkaisuja 37/2004. Sähköisen sinetin käyttö Suomen satamien konttiliikenteessä. Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FITS-julkaisuja 37/2004. Sähköisen sinetin käyttö Suomen satamien konttiliikenteessä. Loppuraportti"

Transkriptio

1 FITS-julkaisuja 37/2004 Sähköisen sinetin käyttö Suomen satamien konttiliikenteessä Loppuraportti

2

3 FITS-julkaisuja 37/2004 Sähköisen sinetin käyttö Suomen satamien konttiliikenteessä Loppuraportti

4 ISBN FITS-julkaisuja Helsinki 2003

5 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Pekka Rautiainen (Oy EDI Management Finland Ltd) Julkaisun laji Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Sähköisen sinetin käyttö Suomen satamien konttiliikenteessä. Loppuraportti Tiivistelmä FITS e-seal -projektissa tutkittiin kansainvälisesti standardoitujen sähköisten sinettien hyödyntämistä Suomen satamien kautta kulkevassa konttiliikenteessä. RFID-tekniikkaan perustuvat sinetit tullaan aikanaan valmistamaan ISO TC104/SC4:ssä tekeillä olevaan standardin mukaisesti. Standardissa kuvataan sinetin kirjoittamisessa tai luennassa käytettävät tiedot ja radioprotokollat. Standardoinnissa on ollut viivästymiä. Sähköisten sinettien tärkeys on kuitenkin tiedostettu, ja ISO TC104 aikoo organisoida työn uudelleen vuoden 2004 aikana. Loppuraportin pääkohdat ovat: syyskuun 2001 jälkeisten uusien kansainvälisten turvallisuusvaatimusten vaikutus, sinetinhallintaprosessi, prosessin liittymäkohdat kansalliseen telematiikka-arkkitehtuuriin (Tarkki), sähköiseen sinetöintiin vaikuttavien standardien ja suositusten tilanne, luettelo potentiaalisista sähköisten sinettien valmistajista ja toimittajista. Tulokset ovat käyttökelpoisia tulevaisuuden piloteissa, kun sähköisiä sinettejä aikanaan on saatavilla kaupallisilla markkinoilla. Selvityksen tekemiseen on saatu Euroopan unionin liikenteen perusrakenteen kehittämiseen tarkoitettua TEN-T (Trans-European Networks-Transport) -rahoitusta. Avainsanat (asiasanat) Telematiikka, logistiikka, kontti, terminaali, satama, standardi, sähköinen sinetti, e-seal, turvallisuus Muut tiedot Sarjan nimi ja numero FITS-julkaisuja 37/2004 Kokonaissivumäärä 31 Kieli suomi Jakaja VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka ISSN Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö ISBN ISBN Luottamuksellisuus julkinen

6 The publisher DESCRIPTION Date of publication Authors (from body, name, chairman and secretary of the body) Pekka Rautiainen (Oy EDI Management Finland Ltd) Type of publication Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Name of the publication Use of electronic container seal in traffic through Finnish ports Abstract FITS e-seal project studied how to utilize internationally standardized electronic container seals in container traffic through Finnish ports. RFID based seals will be manufactured by standard which is under development in ISO TC104/SC4. Standard will describe data and radio protocols needed, when you are writing or reading seal information. There have been delays in standardization. Anyway, the importance of e-seals is recognized and ISO TC104 will reorganize the work in Key issues of the final report are: the impacts of new international security requirements after September 2001, description of seal management process, process interfaces with national freight telematics architecture (Tarkki), status of standards and recommendations concerning electronic sealing, list of potential seal manufacturers and suppliers. The results are valid for future pilots when e-seals are available in the commercial markets. The e-seal-project has been granted European Community financial support in the field of Trans-European Networks - Transport. Keywords Telematics, logistics, container, terminal, port, standard, electronic seal, e-seal, security Miscellaneous Serial name and number FITS publications 37/2004 Pages, total 31 Distributed by VTT Building and Transport Lanquage Finnish ISSN Price ISBN ISBN Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

7 ESIPUHE FITS e-seal on Liikenne- ja viestintäministeriön tutkimus- ja kehitysohjelman hanke, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet seuraavat konttiliikenteen parissa toimivat yritykset: Finncontainers Oy Ltd, edustajana Sarianne Reinikkala, Finnsteve Oy Ab, edustajana Mikko Malms, TeamLines Oy (josta hankkeen aikana tuli Finnlines Oyj:n tytäryritys), edustajana Simon Rönnberg. FITS-ohjelman edustajana työryhmässä on ollut Taneli Antikainen (LVM, MKL). Hankkeen konsulttina on toiminut EP-Logistics Oy, edustajana Pekka Rautiainen asti ja Teuvo Rantala alkaen. Selvityksen tekemiseen on saatu Euroopan unionin liikenteen perusrakenteen kehittämiseen tarkoitettua TEN-T (Trans-European Networks-Transport) -rahoitusta. Espoossa, huhtikuussa 2004 Teuvo Rantala

8

9 SISÄLTÖ ESIPUHE HANKKEEN KUVAUS JA TOTEUTUS Lähtökohdat ja tavoitteet MUUTOKSIA TURVALLISUUSAJATTELUSSA Container Security Initiative (CSI) Customs Trader Partnership (C-TPAT) Sinetöintikäytännön muutokset (ISO PAS 17712) IMO ISPS -turvamääräykset Irakin sodan vaikutukset sinettiteknologiaan SINETTI KONTTIKULJETUSKETJUSSA Lastikontin koskemattomuuden todentaminen Sinetinhallintaprosessi Kulkukaavio Sinetinhallintaprosessi käytännön tilanteissa Sinetinhallintaprosessin kohdistus Tarkki-arkkitehtuuriin Sinetin tarkastuksen automatisointiin liittyviä näkökohtia Sinetinhallintaprosessin roolit Roolien kohdistus Tarkki-arkkitehtuuriin Sinettitietojen välittäminen osapuolelta toiselle Sinettitietojen sisältö Sinettitietojen sisällyttäminen olemassaoleviin tietovirtoihin SÄHKÖISEN SINETIN STANDARDOINTI ISO TC104/SC4/WG2:n työ Sähköisen sinetin pilotteja TILANNE MARKKINOILLA Sinetit

10

11 1 HANKKEEN KUVAUS JA TOTEUTUS 1.1 Lähtökohdat ja tavoitteet FITS e-seal on Liikenne- ja viestintäministeriön tutkimus- ja kehitysohjelman hanke, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet seuraavat konttiliikenteen parissa toimivat yritykset: Finncontainers Oy Ltd, edustajana Sarianne Reinikkala, Finnsteve Oy Ab, edustajana Mikko Malms, TeamLines Oy (josta hankkeen aikana tuli Finnlines Oyj:n tytäryritys), edustajana Simon Rönnberg. FITS-ohjelman edustajana työryhmässä on ollut Taneli Antikainen (LVM, MKL). Hankkeen konsulttina on toiminut EP-Logistics Oy, edustajana Pekka Rautiainen asti ja Teuvo Rantala alkaen. Tavoitteena oli luoda valmiudet käyttää kehitteillä olevan ISO standardin mukaista etäluettavaa sähköistä sinettiä Suomen satamien kautta kulkevassa konttiliikenteessä. Toimintamallien kehittelyn jälkeen painopisteen tuli olla kaupallisesti saatavilla olevan tekniikan hankinnassa ja asentamisessa, niin että menetelmiä voitaisiin esitellä aidossa sinetinluentaympäristössä. Tekniikan haltuunoton jälkeen valmiudet tuli liittää osaksi sinetinluentaketjua, joka kattaisi koko kuljetuksen kontituspaikasta kontin purkavaan paikkaan. Tavoitteen toteuttamiseksi tuli hakeutua yhteistyöhön vastaavien kansainvälisten hankkeiden kanssa, niin että suomalaiset ratkaisut olisivat käyttökelpoisia kuljetusketjun päästä päähän. Projekti vaiheistettiin portaittaiseksi, niin että se voitaisiin pysäyttää ennen teknisiä investointeja, jos näyttäisi siltä, että sinettien standardointi ja standardisinettien markkinat eivät kehittyisi odotetulla tavalla FITS-ohjelman aikana. Kokouksessaan hankkeen osapuolet päättivät käyttää tätä optiota, kun standardointi polki paikallaan ja sinettimarkkinatkin olivat vielä jääneet syntymättä. Samassa yhteydessä todettiin, että sähköiset sinetit tulevat ennemmin tai myöhemmin. Puoliväliin mennessä kertyneet tiedot ja kokemukset muodostavat hyvän pohjan jatkotöille, kun aika on kypsä sinettien pilotoinnille käytännön toiminnassa. 9

12 2 MUUTOKSIA TURVALLISUUSAJATTELUSSA FITS e-seal -hankkeen valmistelut alkoivat keväällä Valmistelujen aikana tapahtui syyskuun 11. päivän terrori-isku, jonka vaikutukset merikonttikuljetusten toimintaympäristöön tiedostettiin vasta myöhemmin. Kun 1990-luvun jälkipuoliskolla ryhdyttiin keskustelemaan konttien sähköisistä sineteistä ja niiden standardoimisesta, hyödyissä painotettiin joustavampaa, sujuvampaa ja automaattisemmin hoidettavaa liikennettä, ilman että tavaraturvallisuus heikentyisi. WTC:n iskun jälkitunnelmissa turvallisuuden takaamisesta tuli kuitenkin kuljetusten sujuvuutta ja taloudellisuutta tärkeämpi kehittämisen kohde, mihin toimialan on ollut sopeuduttava. Valtioiden välillä päätettiin useista kansainvälisistä turvamääräyksistä, joiden alkuperäisenä tehtävänä oli suojella Yhdysvaltojen aluetta sen ulkopuolelta mahdollisesti tulevalta uhalta 2.1 Container Security Initiative (CSI) Meriliikenteen uhkakuviin ovat kuuluneet konttien sisällä salakuljetettavat terroristit tai joukkotuhoaseet. Niiden torjumiseksi syntyi Yhdysvaltojen ajama aloite CSI eli Container Security Initiative. Sen ydinkohtia ovat pysyvät turvallisuuskriteerit (security criteria) kontteihin liittyvien riskien tunnistamiseksi, konttien tarkastus ennakkoon (pre-screening) ennen niiden saapumista amerikkalaiseen satamaan, läpivalaisutekniikan hyödyntäminen, älykkäiden ja turvallisten konttien (smart container) kehittäminen ja käyttö. CSI-aloitteeseen liittyy läheisesti niin sanottu 24 tunnin sääntö. Siinä edellytetään etukäteistietojen lähettämistä USA:n tullille vuorokautta ennen kontin lastaamista sikäläiseen satamaan menevään laivaan. Tarvittavien tietojen puuttuessa kontit on tarkastettava tai läpivalaistava, jos niille halutaan lastauslupa. Jokainen kontti on myös sinetöitävä, ja sinetin tunnus on pakollisena ilmoitettava tieto. Moni USA:n konttiliikenteestä riippuvainen eurooppalainen valtio teki vuosina kahdenvälisen CSI-sopimuksen amerikkalaisten kanssa, mikä aluksi herätti närää EU:n piirissä, koska sen arveltiin antavan ylimääräistä kilpailuetua 14:lle CSIkelpoiseksi nimetylle satamalle. Tilanne on kuitenkin rauhoittunut Yhdysvaltojen ja EU:n tulliviranomaisten päästyä marraskuussa 2003 sopimukseen yhteistyöstä, jolla CSI:n sisältämät velvoitteet ja hyödyt ulotetaan kattamaan samalla tavalla kaikki tulliunionin satamat. Sopimuksen on määrä astua voimaan vuoden 2004 alkukuukausina. 10

13 2.2 Customs Trader Partnership (C-TPAT) C-TPAT (Customs-Trader Partnership Against Terrorism) on Yhdysvaltojen tullin hanke, jossa hallinto yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa pyrkii parantamaan valtakunnan rajojen turvatasoa. Kumppanuusyrityksille on tarjolla eräitä käytännön etuja kuten tullitarkastusten väheneminen, rajanylitysviiveiden väheneminen, oikeus nimettyyn yhdyshenkilöön tullissa, oikeus tullin luottoasiakkuuteen, C-TPAT-sertifiointi joka oikeuttaa muihin ohjelmiin. Vastavuoroisesti yritykset tekevät turva-arviointeja itsestään ja alihankkijoistaan sekä sitoutuvat turvaperiaatteisiin, jotka koskevat muun muassa turvallisia toimintatapoja, fyysistä turvallisuutta, henkilökuntaan liittyvää turvallisuutta, koulutusta ja valmennusta, kulunvalvontaa, manifestiproseduureja, kuljetusten turvallisuutta. C-TPAT:n turva-ajattelu heijastuu aivan toimitusketjun alkulähteille. Myös eurooppalaiseen tullilainsäädäntöön ovat tulossa käsitteet valtuutettu toimija ja valtuutettu kuljettaja. Valtuutettujen osapuolien riskiluokitus on lähtökohtaisesti alhaisempi kuin valtuuttamattomien, minkä vuoksi niiden kuljetuksetkin selviävät kevyemmillä tarkastuksilla. Alun perin amerikkalaisten turvanormien täyttämisestä syntyy siis kilpailuetua myös suomalaisille yrityksille ja toimitusketjuille. Konttiliikenteeseen sovellettuna tämä tarkoittaa, että Yhdysvaltoihin menevä kontti kulkee sujuvimmin, jos valtuutetun viejän vähäriskiseksi arvioitu tavara kontitetaan valtuutetussa kontituspisteessä, josta kuljetusyksikkö jatkaa valtuutetun maakuljettajan kuljettamana satamaan valtuutettuun konttiterminaaliin ja sieltä edelleen valtuutetussa merikuljetusketjussa eteen päin. Luotettavalla sinetöinnillä ja sinetinhallinnalla ketju takaa, että toimituksen aikana ei ole tapahtunut mitään, mikä antaisi aihetta riskiarvion muuttamiseen. 2.3 Sinetöintikäytännön muutokset (ISO PAS 17712) C-TPAT piti kontin sinetöintiä olennaisena osana suunniteltua turvallisuuskonseptia, joten se otti ohjelmaansa tietyt lujuuskriteerit täyttävän mekaanisen sinetin vähimmäisvaatimusten määrittelemisen. Koska asialla oli kiire, lähtökohtana käytettiin amerikkalaista sinettien lujuusstandardia ASTM F1157. Kansainvälinen standardointiorganisaa- 11

14 tio ISO julkaisi sen pohjalta tammikuussa 2003 ISO PAS (Publicly Available Specification). Status PAS eli julkisesti saatavilla oleva määritys on voimassa kolme vuotta kerrallaan, ja sillä on käytäntöä ohjaava vaikutus, ennen kuin asia on käynyt läpi standardointiprosessin kaikki vaiheet. Sinetinvalmistajilla oli heti tarjota vaadittavat lujuusominaisuudet täyttäviä. pulttisinettejä, minkä vuoksi niiden käyttö on nopeasti yleistynyt, vaikka ISO PAS sallii muunkin tyyppiset sinetit. Oheisissa kuvissa on esimerkkejä C-TPAT-vaatimukset täyttävistä pulttisineteistä. Pulttisinetti (One Seal) Pulttisinetti (Universeal) Oletettavasti pulttisinetit yleistyvät myös ensimmäisen sukupolven sähköisten sinettien mekaanisena pohjana, johon tarvittavat elektroniset komponentit istutetaan. 2.4 IMO ISPS -turvamääräykset YK:n kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO (International Maritime Organization) hyväksyi joulukuussa 2002 määräyksen, jonka tavoitteena on torjua mahdollista meriliikenteen terrorismia. IMO:n jäsenenä myös Suomi sitoutui tähän ns. ISPS-koodiin (International Ship and Port Facility Security Code). Sen mukaiset turvatoimet astuvat voimaan ulkomaanliikenteessä olevissa aluksissa ja satamissa. ISPS-määräykset rajoittuvat tarkastelemaan ns. satamarakennetta eli sataman ja aluksen välitöntä vuorovaikutusaluetta, jonka käyttäminen laivan turvallisuutta uhkaaviin toimiin tulee pystyä estämään. Määräyksissä ei oteta kantaa siihen, millä tavoin esimerkiksi kontin sisältö todetaan, mutta niissä edellytetään, että satamarakenteeseen ei oteta vastaan eikä siellä säilytetä tuntematonta lastia. ISPS:n vaatimukset täyttävä kontrolli toteutuu, kun saapuvasta kontista tarkastetaan kontittajan vahvistamat lasti- ja sinettitiedot. Lisäksi konttien varastointialueella on valvottava, että sisältöön ei kajota varastoinnin aikana. Viime kädessä tästä varmistutaan tarkistamalla, että kontissa on sama sinetti kuin siinä oli sen tullessa terminaaliin. 12

15 Vastaavia turvatoimia joudutaan toteuttamaan myös EU-tasoisten aktiviteettien vuoksi. Niihin kuuluvat ISPS:ään liittyvä asetus, satamaturvallisuusdirektiivi, siihen pohjautuva kansallinen lainsäädäntö sekä mahdolliset maakuljetusmuotoja koskevat direktiiviehdotukset. 2.5 Irakin sodan vaikutukset sinettiteknologiaan Sähköisiä sinettejä oli kehitelty kaupallisiin konttikuljetuksiin, mutta ensimmäiset laajamittaiset sinettisovellukset tehtiin kuitenkin sotilaskäyttöön. Valmistautuessaan vuoden 2003 Irakin sotaan Yhdysvaltojen puolustusministeriö rahoitti myös RFIDteknologian kehityshankkeita. Niiden tuloksena syntyi kokonaisvaltainen järjestelmä, johon kuuluu sinettejä, kenttäkäyttöön tarkoitettuja kirjoitus- ja lukulaitteita sekä maailmanlaajuinen sinettien seurantaverkosto. Uuden järjestelmän tavoitteena oli tehostaa taistelukentälle lähetettävien huoltokonttien logistiikkaa, ja se on osa armeijan Dod TAV -konseptia (Department of Defence, Total Asset Visibility). Järjestelmän toimitti SAVI Technology. Järjestelmällä ohjattiin ja jäljitettiin tiettävästi noin konttikuljetusta. Käyttäjäverkoston kooksi on ilmoitettu 400 solmupisteettä 36 maassa. Siihen kuului sota-alueen lisäksi varikkoja, satamia, lentokenttiä ja rautatieterminaaleja, joiden kautta huoltokonttiliikennettä ohjattiin. Verkoston satamat olivat pääosin CSI-sopimuksen (Container Security Initiative) allekirjoittaneita satamia, joilla sittemmin on ollut keskeinen rooli myös merten turvallisia kauppakäytäviä kehittävässä Smart Secure Tradelanes -hankkeessa. 13

16 3 SINETTI KONTTIKULJETUSKETJUSSA 3.1 Lastikontin koskemattomuuden todentaminen Lastikontin sisällön koskemattomuus kuljetuksen aikana varmistetaan sinetöimällä kontin ovi yksilöllisesti tunnistettavalla mekaanisella sinetillä. Sinetin sulkee kuorman lastaaja ja aukaisee kuorman purkaja. Kuljetuksen varrella kuuluu tarkistaa alkuperäisen sinetin olemassaolo vähintään silloin, kun vastuu kontista siirtyy osapuolelta toiselle. Vastuukysymysten tiedostamattomuus tai operatiivisen toiminnan olosuhteet tosin saattavat johtaa puutteelliseen tarkastukseen. Kansainvälinen käytäntö toimialalla on ollut, että kontin kulloinenkin vastaanottaja tarkistaa sinetin ja vahvistaa tiedot koko ketjun organisaattorille. Se on tavallisimmin valtamerivarustamo, jonka kanssa tavaran ostaja tai myyjä on tehnyt sopimuksen kuljettamisesta ovelta ovelle lähtöpaikasta määräpaikkaan toiselle puolelle maapalloa. Seuraava kuvio havainnollistaa ketjua, jossa Suomeen saapuva kontti kuormataan Kauko-Idässä ja puretaan Vantaalla olevassa terminaalissa. Viejän varasto Tuojan varasto Santubong Keruukuljetus Kontin kuormaus Tavara Kontti Sinetti Jakelukuljetus Kontin purkaus Vantaa Maakuljetus Maakuljetus Kuching Konttiterminaali Konttiterminaali Helsinki Feederkuljetus Feederkuljetus Singapore Konttiterminaali Konttiterminaali Rotterdam Valtamerikuljetus Esimerkissä kuljetuksen alussa asetettu sinetti tarkastetaan 8 10 kertaa, ennen kuin se murretaan kontin purkauspisteessä. Jos alkuperäinen sinetti puuttuu tai on murtunut tai jos se on vaihdettu toiseksi, kontista vastuullisen osapuolen kuuluu ryhtyä toimiin kuorman määrän tai kunnon toteamiseksi. Yleensä tällöin tehdään yhteistyötä tulliviranomaisten kanssa, sillä sinetin murtamisen syynä on tavallisesti rikos, joka voi olla 14

17 varkaus tai yritys salakuljettaa kontissa jotain lastiin kuulumatonta. Terminaalien kirjanpidossa olevien merkintöjen perusteella pystytään etsimään vastuullinen osapuoli myös jälkeen päin, jos esimerkiksi kontista havaitaan kadonneen tavaraa. 3.2 Sinetinhallintaprosessi Kulkukaavio Oheisessa kaaviossa on kuvattu sinetinhallintaprosessin kulkua. Kontitus Sinetöinti Sinettitiedot Kontin luovutus seuraavalle osapuolelle Kontin kuljetus tai varastointi Sinetin tarkastus Sinetin alkuperäisyyden vertailu Sinetin poisto Kontin purkaus Kuljetusketjun pituudesta riippuen kaaviossa käytetyt prosessikomponentit luovutus, tarkastus, vertailu, kuljetus tai varastointi kertautuvat, kun vastuu kontista vaih- 15

18 tuu osapuolelta toiselle. Sen sijaan prosessikomponentit sinetöinti ja sinetin poisto esiintyvät ainoastaan kerran. Samaten niiden käyttämät sinettitiedot (sinetin tunnus, kontin tunnus jne) säilyvät muuttumattomana Sinetinhallintaprosessi käytännön tilanteissa Sinettien hallinta on prosessina suoraviivainen, yksinkertainen ja periaatteessa myös turvallinen. Käytännön tilanteissa siihen kuitenkin syntyy turva-aukkoja, koska hallittava ketju on pitkä ja hallintaan osallistuu monta osapuolta. Seuraavia puutteellisuuksia ja korjaavia toimenpiteitä on tiedostettu keskusteluissa: Todettu puutteellisuus Sinettiä ei aseteta konttiin kontituspaikassa vaan vasta myöhemmin kuljetuksen aikana esimerkiksi satamassa. Sinetin asettaja jää muulta ketjulta tuntemattomaksi. Jälkeen päin sinetöitäessä kontin sisältö jää tarkastamatta. Kontissa on useita ehjiä sinettejä. Tarkastuksessa ei tiedetä, mikä niistä on alkuperäinen. Tarkastustiedot raportoidaan eteen päin, mutta niiden vertailu alkuperäistietoihin jää tekemättä vastaanottajan puolella. Alkuperäinen sinetti on murrettu asiallisin perustein (esim. tullin tarkastuksessa), mutta uutta vastaavaa ei ole asetettu tai tieto asetetusta sinetistä ei ole välittynyt muualle ketjuun. Alkuperäinen sinetti on kunnossa, mutta se on asetettu konttiin tarkoituksellisesti väärin tai sen kiinnityskorvakkeita kontissa on peukaloitu. Osapuoli, jolle kontti luovutetaan (esim. aluksen perämies tai rautatieyhtiö), ei käytännössä kykene tarkastamaan sinettiä, mutta joutuu ottamaan kontin vastuulleen. Korjaavat toimenpiteet Toimintatavan muutos, johon myös uudet turva-aloitteet (CSI, C-TPAT, ISPS) pakottavat. Vrt. edellä. Edellä luetellut toimenpiteet vähentävät jälkeen päin sinetöimisen tarvetta. Tiedonkulun tehostaminen: alkuperäisen (=tarkastettavan) sinetin tietojen välittäminen kuljetustietojen mukana. Toimintatavan muutos. Automaattisen vertailun lisääminen tietojärjestelmiin. Myös sijaa uusille tracking-palveluille. Tiedonkulun tehostaminen. Toimintatavan muutos: Tullin asettama sinetti ei korvaa ns. varustamosinettiä, koska se saatetaan poistaa tullirajalla. Toimintatavan muutos: sinetin asettajaksi hyväksytään vain luotettu, viranomaisen takaama osapuoli (CSI ja C-TPAT ajavat tätä periaatetta). Sähköinen sinetti ratkaisee osittain. Terminaali joutuu toimimaan luotettavana osapuolena vastaanottajankin lukuun. Huomiota varastointi- ja lastausalueiden turvallisuuteen ja valvontaan. 16

19 3.2.3 Sinetinhallintaprosessin kohdistus Tarkki-arkkitehtuuriin FITS-ohjelmassa laaditussa kansallisessa tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuurissa (Tarkki) on määritelty toimitusketjun ylätason prosesseja ja niiden välistä tiedonvaihtoa kuljetusmuodoista riippumattomasti. Edellä kuvattu sinetinhallintaprosessilla on liittymiä seuraaviin Tarkissa määriteltyihin prosessikomponentteihin, joita se myös tarkentaa: Sinetinhallintaprosessi Vastaavat prosessikomponentit Tarkki-arkkitehtuurissa Kontitus Terminaalikäsittely Sinetöinti Kontin luovutus seuraavalle osapuolelle Haltuunotto kuljetukseen Luovutus kuljetuksesta Haltuunotto (välikäsittely) Luovutus (välikäsittely) Sinetin tarkastus Sinetin alkuperäisyyden vertailu Kontin kuljetus tai varastointi Siirtyminen Varastointi (välikäsittely) Sinetin poisto Kontin purkaus Terminaalikäsittely Sinetin asettamiseen, tarkastamiseen ja poistamiseen liittyviä prosessikomponentteja ei löydy Tarkista, ei myöskään vastinetta niiden käyttämälle tietojoukolle Sinettitiedot. Arkkitehtuurin tarkentamista tältä osin korjataan tekeillä olevassa merikuljetusten kohdearkkitehtuurissa (MeriArkki), sillä sinettiproseduurin hallinta on olennainen osa intermodaalikuljetusten turvatoimien hallintaa. 3.3 Sinetin tarkastuksen automatisointiin liittyviä näkökohtia Ihminen kykenee tarkastamaan sinetin ja siinä olevan tunnistenumeron vain lähietäisyydeltä. Luentavaiheeseen sisältyy turvallisuusriskejä etenkin purettaessa kontteja laivasta nosturilla, kun jalkamiehet joutuvat liikkumaan raskaiden työkoneiden seassa. Lisäksi ihmisen läsnäolo tässä kohdin hidastaa kontinkäsittelyprosessia, joka muilta osin yleen- 17

20 sä on koneistettu tai jopa automatisoitu. Huonojen sää- tai valaistusolojen vallitessa myös inhimillisten havaintovirheiden mahdollisuus lisääntyy. Sinetin tarkastaja kontrolloi samanaikaisesti kolmea asiaa: sinetin olemassaoloa tai eheyttä, sinetin tunnusta, sitä että sinetti on asetettu oikeaan konttiin. Tunnus on kirjoitettu sinettiin selkokielisin kirjaimin ja numeroin; toisinaan se on myös viivakoodina. Viivakooditetun tunnuksen luenta lukulaitteella vähentää virheitä mutta ei poista manuaalitarkastukseen liittyviä työturvallisuusriskejä. Optista lukua ja konenäköä ei ole tarkastuksessa tiettävästi hyödynnetty. Menetelmän heikkoutena voidaan pitää sitä, että onnistunut tunnistaminen edellyttää sinetin olevan aina asennossa, jossa sen merkinnät ovat kameran nähtävissä. Tarjolla olevista teknologioista radioaaltojen käyttämiseen perustuva RFID sopii tarkoitukseen hyvin, koska se mahdollistaa etäluennan pitkänkin matkan päästä. Tarvittavat RFID-komponentit voidaan liittää sinetin osaksi niin, että niiden avulla saadaan tieto myös siitä, onko sinetti ehjä. Tekniikka mahdollistaa myös kontin tunnuksen tai muiden lisätietojen kirjoittamisen sinettiin. RFID on myös koeteltua tekniikkaa, joten sille ei ole odotettavissa lähivuosina vaihtoehtoja sinetin tarkastuksen automatisoinnissa. Haasteena on riittävä standardointi, joka mahdollistaisi ensimmäisen sukupolven sähköisten sinettien massamarkkinoiden syntymisen. RFID-sinettien luenta on helppo järjestää sataman tai terminaalin kulkuportilla asentamalla luentalaitteisto ajokaistojen yläpuolelle. Seuraavassa kuvassa on esimerkki toteutetusta ratkaisusta (Savi Technologies). Kiinteä lukulaite (Savi Technologies) Kiinteä luentapiste (ECT) 18

21 Sen sijaan laivan lastauksessa tai purkauksessa luentajärjestelyt ovat monimutkaisempia. Käyttökelpoisin ratkaisu lienee, että luenta tapahtuu konttinosturin nostolaitteesta käsin. Tähän soveltuvia menetelmiä on käytössä eräissä eurooppalaisissa konttiterminaaleissa. Myös toisen sukupolven sähköisistä sineteistä on ollut merkkejä. Pidetään todennäköisenä, että tulevaisuudessa sinetti rakennetaan konttiin kiinteästi jo sen valmistusvaiheessa. Konseptista käytetään nimitystä smart secure container. Toukokuussa 2003 maailman suurin kontinvalmistaja CIMC ja sähköisten sinettien edelläkävijä SAVI Technologies ilmoittivat lyöttäytyneensä strategiseen kumppanuuteen älykontin kehittämiseksi. Sinetöintiominaisuuksien lisäksi kontissa olevat elektroniset moduulit pystyvät tarvittaessa esimerkiksi valvomaan lastitilan ilman hiilidioksidipitoisuutta, tunnistamaan kemiallisia tai biologisia aseita, paikantamaan kontin sijainnin ja jopa kommunikoimaan langattomasti Internetin kautta. 3.4 Sinetinhallintaprosessin roolit Sähköisen sinetin kaupallinen hyödyntäminen edellyttää yhteisöä, jossa on useita toimijoita erilaisissa rooleissa. Seuraavat roolit ovat keskeisimpiä: Sinetin valmistaja on toimija, joka yhdistää etäluentaan tarvittavat sähköiset komponentit mekaaniseen sinettiin. Toistaiseksi valmistusmarkkinat ovat kehittyneet niin, että mekaanisten sinettien markkinoita hallitsevat valmistajat ovat lyöttäytyneet yhteen sähköisten RFID-komponenttien valmistajien kanssa. On kuitenkin mahdollista, että tulevaisuudessa sähköinen sinetti on konttiin ( smart container ) valmistamisvaiheessa 19

22 asennettava osa, mikä johtaisi konttitehtaan ja elektroniikkavalmistajan suoraan yhteistyöhön. Sinetin välittäjä toimittaa valmiit sinetit niiden käyttäjille. Suuret mekaanisten sinettien ostajat (kuten konttivarustamot) tekevät usein maailmanlaajuisen sopimuksen yhden sinetinvalmistajan kanssa, jolloin välittäjän tehtävänä on jaella sinettejä paikallisesti esimerkiksi kontin kuormaajille. Osa välittäjistä on riippumattomia edustajia, osa sinettivalmistajien omia osastoja tai tytäryrityksiä. Kontin kuormaaja on joko satamassa tai sisämaassa toimiva kontitusterminaali (CFS eli container freight station) tai esimerkiksi tehtaan varasto, jossa kontti täytetään sekä sen jälkeen suljetaan ja sinetöidään. Konttivarustamo vastaa vähintään kontin merikuljetuksesta mutta voi tarjota myös koko kuljetuksen lähettäjältä vastaanottajalle ovelta ovelle -periaatteella. Suomen merikonttikuljetuksille on luonteenomaista, että merikuljetus jakautuu lähimeriliikennettä (short sea) alihankintana hoitavan feedervarustamon ja valtameren ylittävää liikennettä (deep sea) päämiehenä hoitavan valtamerivarustamon kesken. Konttiterminaali ottaa vastaan ja luovuttaa eteen päin kontteja. Suomessa konttiterminaalit ovat yleensä satamissa, jolloin niiden palveluketju alkaa terminaalin portilta ja loppuu laivaan tai päin vastoin. Kontin purkaja on joko satamassa tai sisämaassa toimiva terminaali, joka tarkistettuaan sinetin tyhjentää kontin ja luovuttaa purkamansa tavarat eteen päin. Sinetin kierrättäjä huolehtii sinetissä olevien elektronisten komponenttien kuten paristojen asianmukaisesta hävittämisestä tai toimittamisesta uusiokäyttöön. Tullin rooliin kuuluu sinetöimättömien tai rikkonaisella sinetillä varustettujen konttien sisällön tarkastaminen sekä mahdollisen uudelleensinetöinnin asianmukaisuuden vahvistaminen. Tracking-palvelu on esimerkiksi webissä oleva yleinen tietojärjestelmäpalvelu, joka pystyy hallinnoimaan sinettiä koko sen elinkaaren ajan ja tarvittaessa hälyttämään oikeata tahoa, jos sinetti on murrettu tai jos sen alkuperäisyyden vertailussa ilmenee epäjohdonmukaisuuksia. 20

23 3.4.1 Roolien kohdistus Tarkki-arkkitehtuuriin Sinetinhallintaprosessi Rooli Tarkki-arkkitehtuurissa Sinetin valmistaja Sinetin välittäjä Kontin kuormaaja Konttivarustamo Konttiterminaali Kontin purkaja Välikäsittelyoperaattori Kuljetusoperaattori Välikäsittelyoperaattori Välikäsittelyoperaattori Sinetin kierrättäjä Tulli Tracking-palvelu Lupaviranomainen Toimitusketjun seurantaoperaattori 3.5 Sinettitietojen välittäminen osapuolelta toiselle Sinettitietojen sisältö Kuljetuksissa hyödynnetään sinettejä useassa tarkoituksessa, ja vaatimukset sinettien sisältämistä tiedoista vaihtelevat sovellusalueittain. Kansainvälisissä konttikuljetuksissa käytettävissä mekaanisissa sineteissä on kuitenkin perusvaatimuksena yksilöllinen sinetin tunnus, jonka uniikkisuuden sinetin valmistaja takaa. Sinetin sähköisessä versiossa on lisäksi etäluettava tieto siitä, onko sinetti ehjä, sekä vapaamuotoinen tekstitieto, joka sisältää sinetöidyn kontin tunnuksen. Teknisesti olisi helppoa tehdä sinetti, johon voisi laittaa myös tiedot kontin sisällöstä, mutta sähköisessä muodossa olevat sisältötiedot halutaan pitää erillään kontista turvallisuussyistä. Ne välitetään muille osapuolille kontin ilmoitustietojen mukana kuljetusdokumenteissa tai niitä vastaavissa tiedonsiirtosanomissa. Seuraavassa kuvassa on havainnollistettu sinettitietoja sisältävien sanomien käyttöä tyypillisessä suomalaisessa konttiterminaalissa: 21

24 Terminaali-ilmoitus COPARN, COREOR omia Porttiraportti CODECO, omia Suomessa käytössä olevia tiedonsiirtosanomia Suuryksikköterminaali (Container terminal) Manifesti, konttimanifesti IFCSUM, COPRAR, omia Purkaus/lastausraportti, lastiplani BAPLIE, COARRI, IFCSUM, omia Portti Vienti- tai tuontiterminaali (Container Freight Station) IFTMAN, IFTMBF, DESADV, omia IFTMEX, IFTMDC, IFTMPC, omia Ahtaus Konttivarikko (Container depot) COPARN, omia CODECO, omia Pekka Rautiainen, EP-Logistics Oy Sinettitietojen sisällyttäminen olemassaoleviin tietovirtoihin Terminaali-ilmoituslomake Syksllä 2002 useat suomalaiset konttiterminaalit antoivat asiakkaalle ohjeen, jonka mukaan satamaan saapuvat vientikontit tuli sinetöidä pulttisinetillä ja sinetin numero tuli ilmoittaa etukäteen kontin terminaali-ilmoituksessa. Asiaan vaikuttivat kansainväliset turvamääräykset erityisesti Yhdysvaltoihin suuntautuvissa konttikuljetuksissa. Sinettitietojen kentät lisättiin käytössä olleisiin terminaali-ilmoituslomakkeisiin, josta ne olivat aiemmin puuttuneet. TERMIS Sinettitietoja puitiin myös FITS TERMIS projektissa, jossa samoihin aikoihin kehitettiin uusia ratkaisuja vientikonttien tietojen sähköisen ilmoittamisen lisäämiseksi. Hankkeen lopputuloksiin kuuluvan PortNet-sovelluksen kautta on mahdollista ilmoittaa sineteistä tosin suppeammassa muodossa kuin tulevaisuudessa todennäköisesti on pakollista. 22

FITS-julkaisuja 37/2004. Sähköisen sinetin käyttö Suomen satamien konttiliikenteessä. Loppuraportti

FITS-julkaisuja 37/2004. Sähköisen sinetin käyttö Suomen satamien konttiliikenteessä. Loppuraportti FITS-julkaisuja 37/2004 Sähköisen sinetin käyttö Suomen satamien konttiliikenteessä Loppuraportti FITS-julkaisuja 37/2004 Sähköisen sinetin käyttö Suomen satamien konttiliikenteessä Loppuraportti ISBN

Lisätiedot

Sähköinen sinetti konttiliikenteessä

Sähköinen sinetti konttiliikenteessä Sähköinen sinetti konttiliikenteessä Pekka Rautiainen SysOpen Oyj Logistiikan konsultointipalvelut FITS-syystapaaminen, Helsinki 14.11.2001 1 Esityksen rakenne Sinetöinti overseas-konttiliikenteessä Sähköinen

Lisätiedot

Kuorma-alustat yhteistyöllä hallintaan

Kuorma-alustat yhteistyöllä hallintaan Kuorma-alustat yhteistyöllä hallintaan Kuljetusalustojen hallinta- ja jäljitettävyysprojekti Esiselvitys- ja määrittelyvaihe Hannu Pelkonen Oy EDI Management Finland Ltd Projektin lähtökohdat Konkreettisena

Lisätiedot

Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk

Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk FITS Hankealue 1: Palveluiden edellytykset Hankeryhmän kokous 24.1.2002 SysOpen Oyj ja Insinööritoimisto Logisma Oy 1 Hankeryhmän kokous

Lisätiedot

Sähköisen toimitusketjun tuomat edut Liikenne- ja viestintäministeriö 26.03.2013. Ilkka Tirkkonen Regional CIO

Sähköisen toimitusketjun tuomat edut Liikenne- ja viestintäministeriö 26.03.2013. Ilkka Tirkkonen Regional CIO Sähköisen toimitusketjun tuomat edut Liikenne- ja viestintäministeriö 26.03.2013 Ilkka Tirkkonen Regional CIO Sähköinen toimitusketju Myyjä luovutus Tilaus Vahvistus Toimitus Kysely Vastaus Ostaja luovutus

Lisätiedot

INTMOD case: Sähköinen tilaus toimitusprosessi ja etätunnistaminen. ebusiness Forum, Tallinna 26.-27.5.2010 Antti Permala, VTT

INTMOD case: Sähköinen tilaus toimitusprosessi ja etätunnistaminen. ebusiness Forum, Tallinna 26.-27.5.2010 Antti Permala, VTT INTMOD case: Sähköinen tilaus toimitusprosessi ja etätunnistaminen ebusiness Forum, Tallinna 26.-27.5.2010 Antti Permala, VTT 2 Toimitusketjun hallinta Läpinäkyvyys; Tiedon on oltava samanaikaisesti kaikkien

Lisätiedot

Sähköisen liiketoimintaprosessin kehittäminen. Heikki Laaksamo, TIEKE, 26.3.2013

Sähköisen liiketoimintaprosessin kehittäminen. Heikki Laaksamo, TIEKE, 26.3.2013 Sähköisen liiketoimintaprosessin kehittäminen Heikki Laaksamo, TIEKE, 26.3.2013 SÄTKY Sähköisten toimintamallien käytön lisääminen logistiikassa Hankkeessa on luotu työkaluja, jotka mahdollistavat suomalaisen

Lisätiedot

FITS TERMIS TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI 31.3.2003 PEKKA RAUTIAINEN EP-LOGISTICS OY

FITS TERMIS TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI 31.3.2003 PEKKA RAUTIAINEN EP-LOGISTICS OY FITS TERMIS Työryhmän väliraportti PRa 31.3.2003 1 (38) FITS TERMIS TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI 31.3.2003 PEKKA RAUTIAINEN EP-LOGISTICS OY TERMIS_väliraportti.doc 2 (38) SISÄLLYSLUETTELO TAUSTAKSI...4 1. SUURYKSIKKÖLIIKENNE

Lisätiedot

AEO-Toimijapäivä. Toimitusketjujen uhkien analysointi ja riskienhallinta yhteistyössä sopimuskumppanien kanssa 12.3.2013.

AEO-Toimijapäivä. Toimitusketjujen uhkien analysointi ja riskienhallinta yhteistyössä sopimuskumppanien kanssa 12.3.2013. AEO-Toimijapäivä Toimitusketjujen uhkien analysointi ja riskienhallinta yhteistyössä sopimuskumppanien kanssa 12.3.2013 Sami Hyytiäinen Johdanto Turvallisuus ja vaarattomuus toimitusketjussa Kuljetusketjun

Lisätiedot

Kuljetustilaukset sähköisesti

Kuljetustilaukset sähköisesti Kuljetustilaukset sähköisesti Miksi sähköinen kuljetustilaus? Virheet vähenevät Täydelliset tiedot koko kuljetusketjun ajan -> ei virheitä kuljetussuunnittelussa Oikea määrä kuljetuskapasiteettia oikeaan

Lisätiedot

Paikalla: Sami Luoma pj. Tiehallinto Timo Karhumäki siht. Tiehallinto Lassi Hilska Iisaakki Kosonen Jani Granqvist

Paikalla: Sami Luoma pj. Tiehallinto Timo Karhumäki siht. Tiehallinto Lassi Hilska Iisaakki Kosonen Jani Granqvist Kokousmuistio TKI 4.9.2002 sivu 1 FITS Hanke 3 "Liikenteen ja kuljetusten seuranta" Hankeryhmän kokous 4.9.2002 klo 9-11.00 Paikka: Tiehallinto, Uudenmaan tiepiirin liikennekeskuksen neuvotteluhuone Paikalla:

Lisätiedot

FITS-OHJELMA ON PUOLIMATKASSA MITÄ ON SAATU AIKAAN?

FITS-OHJELMA ON PUOLIMATKASSA MITÄ ON SAATU AIKAAN? FITS-OHJELMA ON PUOLIMATKASSA MITÄ ON SAATU AIKAAN? Risto Kulmala, VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, risto.kulmala@vtt.fi Matti Roine, Liikenne- ja viestintäministeriö, matti.roine@mintc.fi Ohjelman

Lisätiedot

SÄHKÖISET RAHTIKIRJAT - VISMA AUTOTRANSPORT

SÄHKÖISET RAHTIKIRJAT - VISMA AUTOTRANSPORT Visma Nova SÄHKÖISET RAHTIKIRJAT - VISMA AUTOTRANSPORT Page 1 Lähtökohdat Logistiikka-alan toimijoiden tavoitteena sähköinen toimintatapa vuoteen 2013 mennessä (Logistiikkayritysten liitto ry): Pyrkimyksenä

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

FINNSTEVEN SATAMATOIMINNOT VUOSAARESSA

FINNSTEVEN SATAMATOIMINNOT VUOSAARESSA FINNSTEVEN SATAMATOIMINNOT VUOSAARESSA GATEHOUSE Osoite Finnsteve Oy Ab Komentosilta 1, 00980 Helsinki PL 225, 00181 Helsinki Puhelin 010 56560, fax 09 685 7253 Finnsteven asiakaspalvelu on Gatehousen

Lisätiedot

SSCC - SERIAL SHIPPING CONTAINER CODE

SSCC - SERIAL SHIPPING CONTAINER CODE SSCC - SERIAL SHIPPING CONTAINER CODE käyttö toimitusketjussa Tiedonsiirron merkitys korostuu kilpailun globalisoituessa ja yritysten verkottuessa. Yritykset eivät hae kilpailuetua pelkästään yksittäisinä

Lisätiedot

Puoli vuotta VUOSAAREEN - OPERAATTORIN PALVELUT. LOGISTICS 2008 17.4.2008 Tapio Orne

Puoli vuotta VUOSAAREEN - OPERAATTORIN PALVELUT. LOGISTICS 2008 17.4.2008 Tapio Orne Puoli vuotta VUOSAAREEN - OPERAATTORIN PALVELUT LOGISTICS 2008 17.4.2008 Tapio Orne PELIKENTTÄMME ON PUOLEN VUODEN KULUTTUA VUOSAARI TARJOAMME ASIAKKAILLEMME VUOSAARESSA SAMAT PALVELUT KUIN NYKYISISSÄ

Lisätiedot

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien tilanteen kartoitus OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien

Lisätiedot

Paikalla: Sami Luoma pj. Tiehallinto Timo Karhumäki siht. Tiehallinto. Jani Granqvist Iisakki Kosonen. Poissa: Sirkka Holmberg VR-Cargo Oy

Paikalla: Sami Luoma pj. Tiehallinto Timo Karhumäki siht. Tiehallinto. Jani Granqvist Iisakki Kosonen. Poissa: Sirkka Holmberg VR-Cargo Oy Kokousmuistio TKI 3.4.2003 sivu 1 FITS Hanke 3 "Liikenteen ja kuljetusten seuranta" Hankeryhmän kokous 3.4.2003 klo 9-11.00 Paikka: Tiehallinto, Uudenmaan tiepiirin liikennekeskuksen neuvotteluhuone Paikalla:

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma Uusia yrityshankkeita tutkimusta unohtamatta Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö EGLO-vuosiseminaari 25.5.2005 1 EGLO Enhancing Global

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö 1 EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan

Lisätiedot

Paikalla: Sami Luoma pj. Tiehallinto Timo Karhumäki siht. Tiehallinto. Satu Innamaa Iisaakki Kosonen Jani Granqvist

Paikalla: Sami Luoma pj. Tiehallinto Timo Karhumäki siht. Tiehallinto. Satu Innamaa Iisaakki Kosonen Jani Granqvist Kokousmuistio TKI 9.4.2002 sivu 1 FITS Hanke 3 "Liikenteen ja kuljetusten seuranta" Hankeryhmän kokous 9.4.2002 klo 9-11.00 Paikka: Tiehallinto, Uudenmaan tiepiirin liikennekeskuksen neuvotteluhuone Paikalla:

Lisätiedot

Rakennustuotteiden -merkintä

Rakennustuotteiden -merkintä Rakennustuotteiden -merkintä Eurooppalainen käytäntö rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamiseen Rakennustuotteiden CE-merkintä perustuu rakennustuotedirektiiviin Euroopan komission rakennustuotedirektiivin

Lisätiedot

Ajankohtaisfoorumi, Tallinnan asiakaspäivät 10.-11.5.2012 Joonas Korhonen LOGISTIIKKA-ALAN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT SUOMESSA. Page 1

Ajankohtaisfoorumi, Tallinnan asiakaspäivät 10.-11.5.2012 Joonas Korhonen LOGISTIIKKA-ALAN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT SUOMESSA. Page 1 Ajankohtaisfoorumi, Tallinnan asiakaspäivät 10.-11.5.2012 Joonas Korhonen LOGISTIIKKA-ALAN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT SUOMESSA Page 1 Logistiikka-alan tulevaisuuden näkymät Suomessa Tavoitteena sähköinen toimintatapa

Lisätiedot

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk 29.6.2001 Tausta ja tavoitteet! Henkilöliikenteen kansallista järjestelmäarkkitehtuuria tarvitaan ohjaamaan liikennetelematiikan

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Incoterms 2000. Finnish. www.if.fi

Incoterms 2000. Finnish. www.if.fi Incoterms 2000 Finnish www.if.fi KANSAINVÄLISEN KAUPPAKAMARIN TOIMITUSLAUSEKKEET MIKÄ ON? Toimituslauseke on kirjain- tai sanayhdistelmä, jolla sovitaan eräistä kauppasopimuksen ehdoista. MITÄ TOIMITUS-

Lisätiedot

Liikennepolitiikan suunnan tarkistaminen Antti Rainio ja Risto Kulmala

Liikennepolitiikan suunnan tarkistaminen Antti Rainio ja Risto Kulmala Uusi arjen tietoyhteiskunta Liikennepolitiikan suunnan tarkistaminen Antti Rainio ja Risto Kulmala Kriittisiä kehitystekijöitä Kuinka teknologian mahdollisuudet hyödynnetään? Miten kuljetusten tehokkuutta

Lisätiedot

Kansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen

Kansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen Kansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen Älyliikennettä maalle, merelle ja solmupisteisiin 26.3.2013 LVM, Helsinki Riitta Pöntynen SPC Finland Eurooppalainen liikenneverkko TEN-T

Lisätiedot

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin

Lisätiedot

INCOTERMS 2010 Työkaluja ulkomaankauppaan

INCOTERMS 2010 Työkaluja ulkomaankauppaan INCOTERMS 2010 Työkaluja ulkomaankauppaan In Nutshell All rights reserved by ICC Finland & Asko Räty Vuodesta 1936 vuoden 2010 Incotermsiin Incoterms 1936 Maailmankaupan kasvu Incoterms 1953 Tulliyhteisöt

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.4-0-201505291153 Pekka Muhonen 8/12/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes

Lisätiedot

IBAN JA BIC MAKSUJENVÄLITYKSESSÄ

IBAN JA BIC MAKSUJENVÄLITYKSESSÄ IBAN JA BIC MAKSUJENVÄLITYKSESSÄ 5.7.2015 1 IBAN JA BIC maksujenvälityksessä Sisällysluettelo 1 IBAN... 2 1.1 Rakenne... 2 1.2 Validointi... 2 1.3 Käyttö... 3 1.3.1 IBAN saapuvissa maksuissa... 3 1.3.2

Lisätiedot

Sähköinen tilaaminen kasvussa miten tästä eteenpäin Jouni Sopula, Logistics 13, 9.4.2013

Sähköinen tilaaminen kasvussa miten tästä eteenpäin Jouni Sopula, Logistics 13, 9.4.2013 Sähköinen tilaaminen kasvussa miten tästä eteenpäin Jouni Sopula, Logistics 13, 9.4.2013 LL/Yleisesittely Logistiikkayritysten Liitto on EK:n jäsen, perustettu v. 1951 nimellä Tavaralinjat ry Jäsenyritykset

Lisätiedot

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista?

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Risto Kulmala VTT Risto Kulmala 16.10.2003 Esityksen sisältö > Ratkaistavat ongelmat > Mitä telematiikalla voidaan tehdä? >

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006 Liikenteen ja logistiikan innovaatiohanke EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 Työn tavoite Työn päätavoitteena on liikennetelematiikan kansainvälisen huippuosaamisen

Lisätiedot

LIIKENNETELEMATIIKAN PERUSRAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN

LIIKENNETELEMATIIKAN PERUSRAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN LIIKENNETELEMATIIKAN PERUSRAKENTEIDEN Erikoistutkija Risto Kulmala VTT Yhdyskuntatekniikka, PL 1902, 02044 VTT puh (09) 456 4990, fax (09) 464 850, Risto.Kulmala@vtt.fi JOHDANTO Liikennetelematiikka, eli

Lisätiedot

Suomi Venäjä liikenne

Suomi Venäjä liikenne Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla

Lisätiedot

IMDG- muutokset 2013

IMDG- muutokset 2013 IMDG- muutokset 2013 ADR-SEMINAARI 14.2.2013 Kuljetuskuution auditorio Erityisasiantuntija Jyrki Vähätalo Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Kansainvälinen merenkulkujärjestö (International Maritime

Lisätiedot

OULA TelemArk - arkkitehtuuri

OULA TelemArk - arkkitehtuuri OULA TelemArk - arkkitehtuuri Fax +358 (0)8 551 3870 www.buscom.fi Date: 9.12.2004 Page: 1 Versiohistoria Versio Pvm Tekijä Muutoksen kuvaus 0.01 02.03.2004 Pvu Ensimmäinen versio. 0.02 11.03.2004 Pvu

Lisätiedot

KAKSIKÄYTTÖTUOTTEIDEN VIENTIVALVONTA

KAKSIKÄYTTÖTUOTTEIDEN VIENTIVALVONTA KAKSIKÄYTTÖTUOTTEIDEN VIENTIVALVONTA Heikki Karri ja Melissa Säilä Ulkoasiainministeriö, vientivalvontayksikkö (TUO-30) globaaleilla markkinoilla, 5.3.2013 KAKSIKÄYTTÖTUOTTEIDEN VIENTIVALVONTA PÄHKINÄNKUORESSA

Lisätiedot

Incoterms 2010 Lyhyesti. Asko Räty

Incoterms 2010 Lyhyesti. Asko Räty Incoterms 2010 Lyhyesti Asko Räty Incoterms 1936 Maailmankaupan kasvu Incoterms 1953 Tulliyhteisöt konttiliikenteen alku Incoterms 1967 Roro-alukset Vapaakauppa-alueet terminaaliliikenne Incoterms 1976

Lisätiedot

Logistiikkapalvelujen digitalisaatio kuljetusyrittäjän näkökulmasta

Logistiikkapalvelujen digitalisaatio kuljetusyrittäjän näkökulmasta Logistiikkapalvelujen digitalisaatio kuljetusyrittäjän näkökulmasta TransSmart-seminaari Finlandia-talo 11.11.2015 Sakari Backlund Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry 1) Logistiikkapalvelujen 2) digitalisaatio

Lisätiedot

Pilotti: [Nimi] Alustava pilottisuunnitelma / Pilotin toteutussuunnitelma

Pilotti: [Nimi] Alustava pilottisuunnitelma / Pilotin toteutussuunnitelma 1 (11) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: [Nimi] Alustava pilottisuunnitelma / Pilotin toteutussuunnitelma Ehdotusvaiheessa tehdään alustava pilottisuunnitelma. Yksityiskohtainen

Lisätiedot

LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo 17.11.2004. EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen

LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo 17.11.2004. EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen Ohjelmapäällikkö Ismo Mäkinen 1 EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen

Lisätiedot

Toimilohkojen turvallisuus tulevaisuudessa

Toimilohkojen turvallisuus tulevaisuudessa Toimilohkojen turvallisuus tulevaisuudessa Turvallisuusseminaari ASAF 30.10-1.11.2006 Mika Strömman Teknillinen korkeakoulu 1 Sisältö Luotettavuuden lisääminen hyvillä tavoilla Toimilohkokirjastot Turvatoimilohkot

Lisätiedot

Suorakulmaiset keraamiset särmiöt yhdeksi kuutioksi

Suorakulmaiset keraamiset särmiöt yhdeksi kuutioksi POHDIN projekti Suorakulmaiset keraamiset särmiöt yhdeksi kuutioksi Teollisuushallissa kasataan keraamisia samankokoisia ja samanmuotoisia suorakulmaisia särmiöitä pakkausta ja kuljetusta varten täysiksi

Lisätiedot

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla Tervetuloa mukaan Sisällysluettelo yleistä... 3 MY KNX... 3 Kirjaudu KNX organisaation kotisivulle... 4 Partnerluettelo... 5

Lisätiedot

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

ISO 28 000 Toimitusketjun turvallisuuden johtamisjärjestelmä

ISO 28 000 Toimitusketjun turvallisuuden johtamisjärjestelmä ISO 28 000 Toimitusketjun turvallisuuden johtamisjärjestelmä Heikki Hernesmaa Wärtsilä Corporation FORUM 2012 Miksi toimitusketjun turvallisuus on huomioitava? Access control Agitation, riots Theft Corruption

Lisätiedot

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät Jari Gröhn Liikenne 2010-luvulla Ilmastotyö on iso urakka Suomen talouden rakenne muuttuu Tuottavuusvaatimukset puristavat Julkinen talous on tiukkaa Innovaatiot

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012 Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma

Lisätiedot

ENEMMÄN VAI FIKSUMMIN? - ÄLÄ TAPA UUSIA BISNESMAHDOLLISUUKSIA TEHOTTOMALLA TYÖLLÄ! Anssi Tikka, Business Unit Manager

ENEMMÄN VAI FIKSUMMIN? - ÄLÄ TAPA UUSIA BISNESMAHDOLLISUUKSIA TEHOTTOMALLA TYÖLLÄ! Anssi Tikka, Business Unit Manager ENEMMÄN VAI FIKSUMMIN? - ÄLÄ TAPA UUSIA BISNESMAHDOLLISUUKSIA TEHOTTOMALLA TYÖLLÄ! Anssi Tikka, Business Unit Manager Näin saat palvelun laadun, nopeuden ja kannattavuuden kohtaamaan varastoissa ja logistiikkakeskuksissa.

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

papinet -sanomastandardit

papinet -sanomastandardit papinet -sanomastandardit Tapio Räsänen Puutavaralogistiikan kehittämishaasteita 14.6.2007 1 papinet on An international paper and forest products industry e-business initiative. A set of standard electronic

Lisätiedot

Terveydenhuollon tietotekniikka. Seminaari 5.9.2012

Terveydenhuollon tietotekniikka. Seminaari 5.9.2012 Terveydenhuollon tietotekniikka Seminaari 5.9.2012 Seminaarin ohjelma 13.00-13.30 Terveydenhuollon ohjelmistojen kansalliset laatuvaatimukset Teemupekka Virtanen, STM 13.30-14.00 Lääkinnällisten laitteiden

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Finnsteve Vuosaaren satamassa. Vuosaaren satama. Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio!

Finnsteve Vuosaaren satamassa. Vuosaaren satama. Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio! Finnsteve Vuosaaren satamassa Vuosaaren satama Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio! 1 Suomen ulkomaankaupan keskus Säännöllisen linjaliikenteen suuryksikköjen satamapalveluihin erikoistunut

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

AEO. Authorised Economic Operator. Vastavuoroisen tunnustaminen tilannekatsaus. AEO-toimijapäivä 3.9.2014 1

AEO. Authorised Economic Operator. Vastavuoroisen tunnustaminen tilannekatsaus. AEO-toimijapäivä 3.9.2014 1 T AEO Authorised Economic Operator Vastavuoroisen tunnustaminen tilannekatsaus AEO-toimijapäivä 1 1) AEO-ohjelmien vertailu teoriassa TUNNUSTAMISEN VAIHEET - hakemus-, arviointiprosessi, kriteerit ja edut

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi VIKING Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen

Lisätiedot

Parempaan jäljitettävyyteen GS1 standardeilla Projektiesittely: GS1 GLS. Mikko Luokkamäki 10.4.2014

Parempaan jäljitettävyyteen GS1 standardeilla Projektiesittely: GS1 GLS. Mikko Luokkamäki 10.4.2014 Parempaan jäljitettävyyteen GS1 standardeilla Projektiesittely: GS1 GLS Mikko Luokkamäki 10.4.2014 Sisältö 1. GS1 organisaatio ja GS1 Finland 2. GS1 standardijärjestelmä 3. GS1 standardit lisäämässä jäljitettävyyttä

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI. Pertti Woitsch 6.10.2015

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI. Pertti Woitsch 6.10.2015 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI Pertti Woitsch 6.10.2015 1 Pertti Woitsch Security and Defense Industry Executive Senior Advisor, Geowise Oy Chairman, Surma Ltd. Director (non-exec), Temet Oy

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Jari Ikonen 16.10.2012 Ubicom sulautettu tietotekniikka Ubicom - Sulautettu tietotekniikka -ohjelma Alkoi vuonna 2007

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet

Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet FITS-koordinaattori Risto Kulmala VTT Yhdyskuntatekniikka 15.3.2001 Liikennetelematiikka ja FITS KÄYTTÄJÄT

Lisätiedot

Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008

Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008 Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008 Työryhmäraportti 3/2008 1 (6) Julkaisija Tekijät Työryhmä Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin KUVAILULEHTI Asiakirjan päivämäärä 30.4.2008 Asiakirjan laji Työryhmäraportti

Lisätiedot

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009 TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29 Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 Perustiedot ja kohderyhmä KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät

Lisätiedot

SFS-käsikirja 670-1. Johdanto. 1. Yleistä standardoinnista

SFS-käsikirja 670-1. Johdanto. 1. Yleistä standardoinnista SFS-käsikirja 670-1 Johdanto 1. Yleistä standardoinnista 2. Standardien rooli Tämän SFS-käsikirjan standardien alkuperäistekstit on valmisteltu Eurooppalaisissa CENELEC -järjestön standardointikomiteassa

Lisätiedot

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Järjestyssääntöjä sovelletaan Jyväskylän ammattiopistossa (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998/35 ), johon kuuluvana pidetään opetuksen käytössä olevia

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi

SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi Julkistustilaisuus Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät, Lahti 1.10.2015 Markku Laitinen, Kansalliskirjasto Kirjastojen

Lisätiedot

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta TUKES ENTISTÄ LAAJEMPI TUOTEVALVONNAN KESKUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti toimintansa

Lisätiedot

Suomi English Русский

Suomi English Русский Suomi English Русский Nurmiselle kuljetettavan tuotteen koko tai määränpään kaukaisuus eivät ole ongelma. Kaikki logistiikka-alan palvelut yhdeltä tiskiltä Nurminen Logistics tarjoaa asiakkailleen kaikki

Lisätiedot

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia LOGHU3 Kokemuksia ja suosituksia 31.3.2011 Pekka Rautiainen ja Irmeli Rinta-Keturi, Talent Partners Oy LOGHU3 on Huoltovarmuuskeskuksen, puolustusvoimien ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteishanke,

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.7.2015 COM(2015) 362 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tavaroiden ja matkustajien merikuljetuksia koskevista tilastoista annetun direktiivin 2009/42/EY

Lisätiedot

Älykkään liikenteen ratkaisut osana logistiikkaa ITS DAY Älyliikenne arjessa -seminaari m/s Silja Serenadella 21.-22.9.09. Antti Permala, VTT

Älykkään liikenteen ratkaisut osana logistiikkaa ITS DAY Älyliikenne arjessa -seminaari m/s Silja Serenadella 21.-22.9.09. Antti Permala, VTT Älykkään liikenteen ratkaisut osana logistiikkaa ITS DAY Älyliikenne arjessa -seminaari m/s Silja Serenadella 21.-22.9.09 Antti Permala, VTT Sisältö Älykkyyden käsite liikenteessä ja logistiikassa Toimitusketjun

Lisätiedot

RATKAISUJA CITYLOGISTIIKAN ONGELMIIN EUROOPPALAISIA KOKEMUKSIA

RATKAISUJA CITYLOGISTIIKAN ONGELMIIN EUROOPPALAISIA KOKEMUKSIA Prof. Jarkko Rantala RATKAISUJA CITYLOGISTIIKAN ONGELMIIN EUROOPPALAISIA KOKEMUKSIA 24.3.2014, Citylogistiikkaseminaari, Helsinki Tuemme ja edistämme kestävän ja älykkään liikennejärjestelmän kehittämistä

Lisätiedot

EU:hun saapuvan tavaran AREX-ilmoitusten varamenettelyohje

EU:hun saapuvan tavaran AREX-ilmoitusten varamenettelyohje AREX asiakasohje 7 Varamenettelyohje saapuva liikenne www.tulli.fi 27.3.2013 EU:hun saapuvan tavaran AREX-ilmoitusten varamenettelyohje 1 Soveltamisala Tätä ohjetta sovelletaan EU:hun saapuvasta tavarasta

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, annettu [ ],

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, annettu [ ], FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2010 KOM(2010)310 lopullinen 2010/0169 (NLE) Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, annettu [ ], Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission sääntöjen nro 1, 3, 4, 6,

Lisätiedot

Helsinki Metropolitan Area Council

Helsinki Metropolitan Area Council Helsinki Metropolitan Area Council Current events at YTV The future of YTV and HKL On the initiative of 4 city mayors the Helsinki region negotiation consortiums coordinating group have presented that:

Lisätiedot

Yhteisön sisäisessä kaupassa käytössä olevien hankkijan ilmoitusten tekstit suomeksi ja englanniksi

Yhteisön sisäisessä kaupassa käytössä olevien hankkijan ilmoitusten tekstit suomeksi ja englanniksi 1 (8) Yhteisön sisäisessä kaupassa käytössä olevien hankkijan ilmoitusten tekstit suomeksi ja englanniksi 1) LÄHETYSKOHTAINEN HANKKIJAN ILMOITUS ALKUPERÄTUOTTEILLE (suomenkielinen malli) Hankkijan ilmoitus,

Lisätiedot

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA MIEHETTAVARATALONASIAKKAINA AnttilaOy:nvalikoimankehittäminen HeliHeikkinen Opinnäytetyö Huhtikuu2011 Vaatetusalankoulutusohjelma Kulttuuriala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Julkaisunlaji Opinnäytetyö Päivämäärä

Lisätiedot

Paikoillenne, valmiit, lähetetty!

Paikoillenne, valmiit, lähetetty! Paikoillenne, valmiit, lähetetty! Toimitusketjun hallinta Logistiikka ei ole pelkästään tavaran siirtämistä ja säilyttämistä, vaan se on keskeinen osa laadukasta palvelua ja tehokasta toimitusketjua Logistiikkayritysten

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla?

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? 1 Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? Rita Piirainen Tiejohtaja Uudenmaan tiepiiri 2 Helsingin seudun liikenteen hallinnan kehittäminen PKS:n liikenneneuvottelukunta

Lisätiedot

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ?

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? HUOLTOVARMUUSKESKUS 10 VUOTISJUHLASEMINAARI 26.02.2003 1 LOGISTIIKAN HÄIRIÖHERKKYYS? illuusio ihmiset yhteiskunta yritykset - johtaminen globalisaatio

Lisätiedot

1 (4) 28.11.08. Maksujärjestelmät. Sisällysluettelo

1 (4) 28.11.08. Maksujärjestelmät. Sisällysluettelo Finvoice. Palvelukuvaus 28..2008 (4) 28..08 Sisällysluettelo Finanssialan keskusliiton suosituksen mukaisen Fincoice-sanoman yleisperiaatteet... Taustaa... 2 Mikä on Finvoice... Kuluttajan e-lasku... 2

Lisätiedot

Connecting Europe Facility:

Connecting Europe Facility: Connecting Europe Facility: Kaupunkisolmukohdat TEN-T-rahoituksessa Arto Tevajärvi, Liikennevirasto 26.5.2016 Osiot TEN-T verkko ja Urban node - kaupunkisolmukohdat Kaupunkisolmukohtien strateginen kehittäminen

Lisätiedot

Tehokkuutta kuljetustoimintoihin. Heikki Laaksamo, TIEKE, 23.5.2012

Tehokkuutta kuljetustoimintoihin. Heikki Laaksamo, TIEKE, 23.5.2012 Tehokkuutta kuljetustoimintoihin Heikki Laaksamo, TIEKE, 23.5.2012 SÄTKY Sähköisten toimintamallien käytön lisääminen logistiikassa Hankkeessa on luotu työkaluja, jotka mahdollistavat suomalaisen logistiikan

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot