FITS-julkaisuja 37/2004. Sähköisen sinetin käyttö Suomen satamien konttiliikenteessä. Loppuraportti

Transkriptio

1 FITS-julkaisuja 37/2004 Sähköisen sinetin käyttö Suomen satamien konttiliikenteessä Loppuraportti

2

3 FITS-julkaisuja 37/2004 Sähköisen sinetin käyttö Suomen satamien konttiliikenteessä Loppuraportti

4 ISBN FITS-julkaisuja Helsinki 2004

5 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Pekka Rautiainen (Oy EDI Management Finland Ltd) Julkaisun laji Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Sähköisen sinetin käyttö Suomen satamien konttiliikenteessä. Loppuraportti Tiivistelmä FITS e-seal -projektissa tutkittiin kansainvälisesti standardoitujen sähköisten sinettien hyödyntämistä Suomen satamien kautta kulkevassa konttiliikenteessä. RFID-tekniikkaan perustuvat sinetit tullaan aikanaan valmistamaan ISO TC104/SC4:ssä tekeillä olevaan standardin mukaisesti. Standardissa kuvataan sinetin kirjoittamisessa tai luennassa käytettävät tiedot ja radioprotokollat. Standardoinnissa on ollut viivästymiä. Sähköisten sinettien tärkeys on kuitenkin tiedostettu, ja ISO TC104 aikoo organisoida työn uudelleen vuoden 2004 aikana. Loppuraportin pääkohdat ovat syyskuun 2001 jälkeisten uusien kansainvälisten turvallisuusvaatimusten vaikutus sinetinhallintaprosessi prosessin liittymäkohdat kansalliseen telematiikka-arkkitehtuuriin (Tarkki) sähköiseen sinetöintiin vaikuttavien standardien ja suositusten tilanne luettelo potentiaalisista sähköisten sinettien valmistajista ja toimittajista. Tulokset ovat käyttökelpoisia tulevaisuuden piloteissa, kun sähköisiä sinettejä aikanaan on saatavilla kaupallisilla markkinoilla. Selvityksen tekemiseen on saatu Euroopan unionin liikenteen perusrakenteen kehittämiseen tarkoitettua TEN-T (Trans-European Networks-Transport) -rahoitusta. Avainsanat (asiasanat) Telematiikka, logistiikka, kontti, terminaali, satama, standardi, sähköinen sinetti, e-seal, turvallisuus Muut tiedot Sarjan nimi ja numero FITS-julkaisuja 37/2004 Kokonaissivumäärä 31 Kieli suomi Jakaja VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka ISSN Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö ISBN ISBN Luottamuksellisuus julkinen

6 The publisher DESCRIPTION Date of publication Authors (from body, name, chairman and secretary of the body) Pekka Rautiainen (Oy EDI Management Finland Ltd) Type of publication Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Name of the publication Use of electronic container seal in traffic through Finnish ports Abstract FITS e-seal project studied how to utilize internationally standardized electronic container seals in container traffic through Finnish ports. RFID based seals will be manufactured by standard which is under development in ISO TC104/SC4. Standard will describe data and radio protocols needed, when you are writing or reading seal information. There have been delays in standardization. Anyway, the importance of e-seals is recognized and ISO TC104 will reorganize the work in Key issues of the final report are the impacts of new international security requirements after September 2001 description of seal management process process interfaces with national freight telematics architecture (Tarkki) status of standards and recommendations concerning electronic sealing list of potential seal manufacturers and suppliers. The results are valid for future pilots when e-seals are available in the commercial markets. The e-seal-project has been granted European Community financial support in the field of Trans-European Networks - Transport. Keywords Telematics, logistics, container, terminal, port, standard, electronic seal, e-seal, security Miscellaneous Serial name and number FITS publications 37/2004 Pages, total 31 Distributed by VTT Building and Transport Lanquage Finnish ISSN Price ISBN ISBN Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

7 ESIPUHE FITS e-seal on Liikenne- ja viestintäministeriön tutkimus- ja kehitysohjelman hanke, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet seuraavat konttiliikenteen parissa toimivat yritykset: Finncontainers Oy Ltd, edustajana Sarianne Reinikkala Finnsteve Oy Ab, edustajana Mikko Malms TeamLines Oy (josta hankkeen aikana tuli Finnlines Oyj:n tytäryritys), edustajana Simon Rönnberg. FITS-ohjelman edustajana työryhmässä on ollut Taneli Antikainen (LVM, MKL). Hankkeen konsulttina on toiminut EP-Logistics Oy, edustajana Pekka Rautiainen asti ja Teuvo Rantala alkaen. Loppuraportin tarkastajina ovat olleet Taneli Antikainen (MKL) ja Olli Tuomisto (Tullihallitus). Selvityksen tekemiseen on saatu Euroopan unionin liikenteen perusrakenteen kehittämiseen tarkoitettua TEN-T (Trans-European Networks-Transport) -rahoitusta. Espoossa, huhtikuussa 2004 Teuvo Rantala

8

9 SISÄLTÖ ESIPUHE HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET MUUTOKSIA TURVALLISUUSAJATTELUSSA Container Security Initiative (CSI) Customs Trader Partnership (C-TPAT) Sinetöintikäytännön muutokset (ISO PAS 17712) IMO ISPS -turvamääräykset Irakin sodan vaikutukset sinettiteknologiaan SINETTI KONTTIKULJETUSKETJUSSA Lastikontin koskemattomuuden todentaminen Sinetinhallintaprosessi Kulkukaavio Sinetinhallintaprosessi käytännön tilanteissa Sinetinhallintaprosessin kohdistus Tarkki-arkkitehtuuriin Sinetin tarkastuksen automatisointiin liittyviä näkökohtia Sinetinhallintaprosessin roolit Roolien kohdistus Tarkki-arkkitehtuuriin Sinettitietojen välittäminen osapuolelta toiselle Sinettitietojen sisältö Sinettitietojen sisällyttäminen olemassaoleviin tietovirtoihin SÄHKÖISEN SINETIN STANDARDOINTI ISO TC104/SC4/WG2:n työ Sähköisen sinetin pilotteja TILANNE MARKKINOILLA

10

11 1 HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET FITS e-seal on Liikenne- ja viestintäministeriön tutkimus- ja kehitysohjelman hanke, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet seuraavat konttiliikenteen parissa toimivat yritykset: Finncontainers Oy Ltd, edustajana Sarianne Reinikkala Finnsteve Oy Ab, edustajana Mikko Malms TeamLines Oy (josta hankkeen aikana tuli Finnlines Oyj:n tytäryritys), edustajana Simon Rönnberg. FITS-ohjelman edustajana työryhmässä on ollut Taneli Antikainen (LVM, MKL). Hankkeen konsulttina on toiminut EP-Logistics Oy, edustajana Pekka Rautiainen asti ja Teuvo Rantala alkaen. Tavoitteena oli luoda valmiudet käyttää kehitteillä olevan ISO standardin mukaista etäluettavaa sähköistä sinettiä Suomen satamien kautta kulkevassa konttiliikenteessä. Toimintamallien kehittelyn jälkeen painopisteen tuli olla kaupallisesti saatavilla olevan tekniikan hankinnassa ja asentamisessa, niin että menetelmiä voitaisiin esitellä aidossa sinetinluentaympäristössä. Tekniikan haltuunoton jälkeen valmiudet tuli liittää osaksi sinetinluentaketjua, joka kattaisi koko kuljetuksen kontituspaikasta kontin purkavaan paikkaan. Tavoitteen toteuttamiseksi tuli hakeutua yhteistyöhön vastaavien kansainvälisten hankkeiden kanssa, niin että suomalaiset ratkaisut olisivat käyttökelpoisia kuljetusketjun päästä päähän. Projekti vaiheistettiin portaittaiseksi, niin että se voitaisiin pysäyttää ennen teknisiä investointeja, jos näyttäisi siltä, että sinettien standardointi ja standardisinettien markkinat eivät kehittyisi odotetulla tavalla FITS-ohjelman aikana. Kokouksessaan hankkeen osapuolet päättivät käyttää tätä optiota, kun standardointi polki paikallaan ja sinettimarkkinatkin olivat vielä jääneet syntymättä. Samassa yhteydessä todettiin, että sähköiset sinetit tulevat ennemmin tai myöhemmin. Puoliväliin mennessä kertyneet tiedot ja kokemukset muodostavat hyvän pohjan jatkotöille, kun aika on kypsä sinettien pilotoinnille käytännön toiminnassa. 9

12 2 MUUTOKSIA TURVALLISUUSAJATTELUSSA FITS e-seal -hankkeen valmistelut alkoivat keväällä Valmistelujen aikana tapahtui syyskuun 11. päivän terrori-isku, jonka vaikutukset merikonttikuljetusten toimintaympäristöön tiedostettiin vasta myöhemmin. Kun 1990-luvun jälkipuoliskolla ryhdyttiin keskustelemaan konttien sähköisistä sineteistä ja niiden standardoimisesta, hyödyissä painotettiin joustavampaa, sujuvampaa ja automaattisemmin hoidettavaa liikennettä, ilman että tavaraturvallisuus heikentyisi. WTC:n iskun jälkitunnelmissa turvallisuuden takaamisesta tuli kuitenkin kuljetusten sujuvuutta ja taloudellisuutta tärkeämpi kehittämisen kohde, mihin toimialan on ollut sopeuduttava. Valtioiden välillä päätettiin useista kansainvälisistä turvamääräyksistä, joiden alkuperäisenä tehtävänä oli suojella Yhdysvaltojen aluetta sen ulkopuolelta mahdollisesti tulevalta uhalta 2.1 Container Security Initiative (CSI) Meriliikenteen uhkakuviin ovat kuuluneet konttien sisällä salakuljetettavat terroristit tai joukkotuhoaseet. Niiden torjumiseksi syntyi Yhdysvaltojen ajama aloite CSI eli Container Security Initiative. Sen ydinkohtia ovat pysyvät turvallisuuskriteerit (security criteria) kontteihin liittyvien riskien tunnistamiseksi konttien tarkastus ennakkoon (pre-screening) ennen niiden saapumista amerikkalaiseen satamaan läpivalaisutekniikan hyödyntäminen älykkäiden ja turvallisten konttien (smart container) kehittäminen ja käyttö. CSI-aloitteeseen liittyy läheisesti niin sanottu 24 tunnin sääntö. Siinä edellytetään etukäteistietojen lähettämistä USA:n tullille vuorokautta ennen kontin lastaamista sikäläiseen satamaan menevään laivaan. Tarvittavien tietojen puuttuessa kontit on tarkastettava tai läpivalaistava, jos niille halutaan lastauslupa. Jokainen kontti on myös sinetöitävä, ja sinetin tunnus on pakollisena ilmoitettava tieto. Moni USA:n konttiliikenteestä riippuvainen eurooppalainen valtio teki vuosina kahdenvälisen CSI-sopimuksen amerikkalaisten kanssa, mikä aluksi herätti närää EU:n piirissä, koska sen arveltiin antavan ylimääräistä kilpailuetua 14:lle CSIkelpoiseksi nimetylle satamalle. Tilanne on kuitenkin rauhoittunut Yhdysvaltojen ja EU:n tulliviranomaisten päästyä marraskuussa 2003 sopimukseen yhteistyöstä, jolla CSI:n sisältämät velvoitteet ja hyödyt ulotetaan kattamaan samalla tavalla kaikki tulliunionin satamat. Sopimuksen on määrä astua voimaan vuoden 2004 alkukuukausina. 10

13 2.2 Customs Trader Partnership (C-TPAT) C-TPAT (Customs Trader Partnership Against Terrorism) on Yhdysvaltojen tullin hanke, jossa hallinto yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa pyrkii parantamaan valtakunnan rajojen turvatasoa. Kumppanuusyrityksille on tarjolla eräitä käytännön etuja kuten tullitarkastusten väheneminen rajanylitysviiveiden väheneminen oikeus nimettyyn yhdyshenkilöön tullissa oikeus tullin luottoasiakkuuteen C-TPAT-sertifiointi joka oikeuttaa muihin ohjelmiin. Vastavuoroisesti yritykset tekevät turva-arviointeja itsestään ja alihankkijoistaan sekä sitoutuvat turvaperiaatteisiin, jotka koskevat muun muassa turvallisia toimintatapoja fyysistä turvallisuutta henkilökuntaan liittyvää turvallisuutta koulutusta ja valmennusta kulunvalvontaa manifestiproseduureja kuljetusten turvallisuutta. C-TPAT:n turva-ajattelu heijastuu aivan toimitusketjun alkulähteille. Myös eurooppalaiseen tullilainsäädäntöön ovat tulossa käsitteet valtuutettu toimija ja valtuutettu kuljettaja. Valtuutettujen osapuolien riskiluokitus on lähtökohtaisesti alhaisempi kuin valtuuttamattomien, minkä vuoksi niiden kuljetuksetkin selviävät kevyemmillä tarkastuksilla. Alun perin amerikkalaisten turvanormien täyttämisestä syntyy siis kilpailuetua myös suomalaisille yrityksille ja toimitusketjuille. Konttiliikenteeseen sovellettuna tämä tarkoittaa, että Yhdysvaltoihin menevä kontti kulkee sujuvimmin, jos valtuutetun viejän vähäriskiseksi arvioitu tavara kontitetaan valtuutetussa kontituspisteessä, josta kuljetusyksikkö jatkaa valtuutetun maakuljettajan kuljettamana satamaan valtuutettuun konttiterminaaliin ja sieltä edelleen valtuutetussa merikuljetusketjussa eteen päin. Luotettavalla sinetöinnillä ja sinetinhallinnalla ketju takaa, että toimituksen aikana ei ole tapahtunut mitään, mikä antaisi aihetta riskiarvion muuttamiseen. 2.3 Sinetöintikäytännön muutokset (ISO PAS 17712) C-TPAT piti kontin sinetöintiä olennaisena osana suunniteltua turvallisuuskonseptia, joten se otti ohjelmaansa tietyt lujuuskriteerit täyttävän mekaanisen sinetin vähimmäisvaatimusten määrittelemisen. Koska asialla oli kiire, lähtökohtana käytettiin amerikkalaista sinettien lujuusstandardia ASTM F1157. Kansainvälinen standardointiorganisaa- 11

14 tio ISO julkaisi sen pohjalta tammikuussa 2003 ISO PAS (Publicly Available Specification). Status PAS eli julkisesti saatavilla oleva määritys on voimassa kolme vuotta kerrallaan, ja sillä on käytäntöä ohjaava vaikutus, ennen kuin asia on käynyt läpi standardointiprosessin kaikki vaiheet. Sinetinvalmistajilla oli heti tarjota vaadittavat lujuusominaisuudet täyttäviä. pulttisinettejä, minkä vuoksi niiden käyttö on nopeasti yleistynyt, vaikka ISO PAS sallii muunkin tyyppiset sinetit. Kuvassa 1 on esimerkkejä C-TPAT-vaatimukset täyttävistä pulttisineteistä. Pulttisinetti (One Seal) Pulttisinetti (Universeal) Kuva 1. Pulttisinettejä Oletettavasti pulttisinetit yleistyvät myös ensimmäisen sukupolven sähköisten sinettien mekaanisena pohjana, johon tarvittavat elektroniset komponentit istutetaan. 2.4 IMO ISPS -turvamääräykset YK:n kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO (International Maritime Organization) hyväksyi joulukuussa 2002 määräyksen, jonka tavoitteena on torjua mahdollista meriliikenteen terrorismia. IMO:n jäsenenä myös Suomi sitoutui tähän ns. ISPS-koodiin (International Ship and Port Facility Security Code). Sen mukaiset turvatoimet astuvat voimaan ulkomaanliikenteessä olevissa aluksissa ja satamissa. ISPS-määräykset rajoittuvat tarkastelemaan ns. satamarakennetta eli sataman ja aluksen välitöntä vuorovaikutusaluetta, jonka käyttäminen laivan turvallisuutta uhkaaviin toimiin tulee pystyä estämään. Määräyksissä ei oteta kantaa siihen, millä tavoin esimerkiksi kontin sisältö todetaan, mutta niissä edellytetään, että satamarakenteeseen ei oteta vastaan eikä siellä säilytetä tuntematonta lastia. ISPS:n vaatimukset täyttävä kontrolli toteutuu, kun saapuvasta kontista tarkastetaan kontittajan vahvistamat lasti- ja sinettitiedot. Lisäksi konttien varastointialueella on val- 12

15 vottava, että sisältöön ei kajota varastoinnin aikana. Viime kädessä tästä varmistutaan tarkistamalla, että kontissa on sama sinetti kuin siinä oli sen tullessa terminaaliin. Vastaavia turvatoimia joudutaan toteuttamaan myös EU-tasoisten aktiviteettien vuoksi. Niihin kuuluvat ISPS:ään liittyvä asetus, satamaturvallisuusdirektiivi, siihen pohjautuva kansallinen lainsäädäntö sekä mahdolliset maakuljetusmuotoja koskevat direktiiviehdotukset. 2.5 Irakin sodan vaikutukset sinettiteknologiaan Sähköisiä sinettejä oli kehitelty kaupallisiin konttikuljetuksiin, mutta ensimmäiset laajamittaiset sinettisovellukset tehtiin kuitenkin sotilaskäyttöön. Valmistautuessaan vuoden 2003 Irakin sotaan Yhdysvaltojen puolustusministeriö rahoitti myös RFIDteknologian kehityshankkeita. Niiden tuloksena syntyi kokonaisvaltainen järjestelmä, johon kuuluu sinettejä, kenttäkäyttöön tarkoitettuja kirjoitus- ja lukulaitteita sekä maailmanlaajuinen sinettien seurantaverkosto. Uuden järjestelmän tavoitteena oli tehostaa taistelukentälle lähetettävien huoltokonttien logistiikkaa, ja se on osa armeijan Dod TAV -konseptia (Department of Defence, Total Asset Visibility). Järjestelmän toimitti SAVI Technology. Järjestelmällä ohjattiin ja jäljitettiin tiettävästi noin konttikuljetusta. Käyttäjäverkoston kooksi on ilmoitettu 400 solmupisteettä 36 maassa. Siihen kuului sota-alueen lisäksi varikkoja, satamia, lentokenttiä ja rautatieterminaaleja, joiden kautta huoltokonttiliikennettä ohjattiin. Verkoston satamat olivat pääosin CSI-sopimuksen (Container Security Initiative) allekirjoittaneita satamia, joilla sittemmin on ollut keskeinen rooli myös merten turvallisia kauppakäytäviä kehittävässä Smart Secure Tradelanes -hankkeessa. 13

16 3 SINETTI KONTTIKULJETUSKETJUSSA 3.1 Lastikontin koskemattomuuden todentaminen Lastikontin sisällön koskemattomuus kuljetuksen aikana varmistetaan sinetöimällä kontin ovi yksilöllisesti tunnistettavalla mekaanisella sinetillä. Sinetin sulkee kuorman lastaaja ja aukaisee kuorman purkaja. Kuljetuksen varrella kuuluu tarkistaa alkuperäisen sinetin olemassaolo vähintään silloin, kun vastuu kontista siirtyy osapuolelta toiselle. Vastuukysymysten tiedostamattomuus tai operatiivisen toiminnan olosuhteet tosin saattavat johtaa puutteelliseen tarkastukseen. Kansainvälinen käytäntö toimialalla on ollut, että kontin kulloinenkin vastaanottaja tarkistaa sinetin ja vahvistaa tiedot koko ketjun organisaattorille. Se on tavallisimmin valtamerivarustamo, jonka kanssa tavaran ostaja tai myyjä on tehnyt sopimuksen kuljettamisesta ovelta ovelle lähtöpaikasta määräpaikkaan toiselle puolelle maapalloa. Seuraava kuva (2) havainnollistaa ketjua, jossa Suomeen saapuva kontti kuormataan Kauko-Idässä ja puretaan Vantaalla olevassa terminaalissa. Viejän varasto Tuojan varasto Santubong Keruukuljetus Kontin kuormaus Tavara Kontti Sinetti Jakelukuljetus Kontin purkaus Vantaa Maakuljetus Maakuljetus Kuching Konttiterminaali Konttiterminaali Helsinki Feederkuljetus Feederkuljetus Singapore Konttiterminaali Konttiterminaali Rotterdam Valtamerikuljetus Kuva 2. Konttikuljetusketju Esimerkissä kuljetuksen alussa asetettu sinetti tarkastetaan 8 10 kertaa, ennen kuin se murretaan kontin purkauspisteessä. Jos alkuperäinen sinetti puuttuu tai on murtunut tai jos se on vaihdettu toiseksi, kontista vastuullisen osapuolen kuuluu ryhtyä toimiin kuorman määrän tai kunnon toteamiseksi. Yleensä tällöin tehdään yhteistyötä tullivi- 14

17 ranomaisten kanssa, sillä sinetin murtamisen syynä on tavallisesti rikos, joka voi olla varkaus tai yritys salakuljettaa kontissa jotain lastiin kuulumatonta. Terminaalien kirjanpidossa olevien merkintöjen perusteella pystytään etsimään vastuullinen osapuoli myös jälkeen päin, jos esimerkiksi kontista havaitaan kadonneen tavaraa. 3.2 Sinetinhallintaprosessi Kulkukaavio Oheisessa kaaviossa (kuva 3) on kuvattu sinetinhallintaprosessin kulkua. Kontitus Sinetöinti Sinettitiedot Kontin luovutus seuraavalle osapuolelle Kontin kuljetus tai varastointi Sinetin tarkastus Sinetin alkuperäisyyden vertailu Sinetin poisto Kontin purkaus Kuva 3. Sinetinhallintaprosessi 15

18 Kuljetusketjun pituudesta riippuen kaaviossa käytetyt prosessikomponentit luovutus, tarkastus, vertailu, kuljetus tai varastointi kertautuvat, kun vastuu kontista vaihtuu osapuolelta toiselle. Sen sijaan prosessikomponentit sinetöinti ja sinetin poisto esiintyvät ainoastaan kerran. Samaten niiden käyttämät sinettitiedot (sinetin tunnus, kontin tunnus jne) säilyvät muuttumattomana Sinetinhallintaprosessi käytännön tilanteissa Sinettien hallinta on prosessina suoraviivainen, yksinkertainen ja periaatteessa myös turvallinen. Käytännön tilanteissa siihen kuitenkin syntyy turva-aukkoja, koska hallittava ketju on pitkä ja hallintaan osallistuu monta osapuolta. Seuraavia puutteellisuuksia ja korjaavia toimenpiteitä on tiedostettu keskusteluissa: Taulukko 1. Korjaavat toimenpiteet Todettu puutteellisuus Sinettiä ei aseteta konttiin kontituspaikassa vaan vasta myöhemmin kuljetuksen aikana esimerkiksi satamassa. Sinetin asettaja jää muulta ketjulta tuntemattomaksi. Jälkeen päin sinetöitäessä kontin sisältö jää tarkastamatta. Kontissa on useita ehjiä sinettejä. Tarkastuksessa ei tiedetä, mikä niistä on alkuperäinen. Tarkastustiedot raportoidaan eteen päin, mutta niiden vertailu alkuperäistietoihin jää tekemättä vastaanottajan puolella. Alkuperäinen sinetti on murrettu asiallisin perustein (esim. tullin tarkastuksessa), mutta uutta vastaavaa ei ole asetettu tai tieto asetetusta sinetistä ei ole välittynyt muualle ketjuun. Alkuperäinen sinetti on kunnossa, mutta se on asetettu konttiin tarkoituksellisesti väärin tai sen kiinnityskorvakkeita kontissa on peukaloitu. Osapuoli, jolle kontti luovutetaan (esim. aluksen perämies tai rautatieyhtiö), ei käytännössä kykene tarkastamaan sinettiä, mutta joutuu ottamaan kontin vastuulleen. Korjaavat toimenpiteet Toimintatavan muutos, johon myös uudet turva-aloitteet (CSI, C-TPAT, ISPS) pakottavat. Vrt. edellä. Edellä luetellut toimenpiteet vähentävät jälkeen päin sinetöimisen tarvetta. Tiedonkulun tehostaminen: alkuperäisen (=tarkastettavan) sinetin tietojen välittäminen kuljetustietojen mukana. Toimintatavan muutos. Automaattisen vertailun lisääminen tietojärjestelmiin. Myös sijaa uusille tracking-palveluille. Tiedonkulun tehostaminen. Toimintatavan muutos: Tullin asettama sinetti ei korvaa ns. varustamosinettiä, koska se saatetaan poistaa tullirajalla. Toimintatavan muutos: sinetin asettajaksi hyväksytään vain luotettu, viranomaisen takaama osapuoli (CSI ja C-TPAT ajavat tätä periaatetta). Sähköinen sinetti ratkaisee osittain. Terminaali joutuu toimimaan luotettavana osapuolena vastaanottajankin lukuun. Huomiota varastointi- ja lastausalueiden turvallisuuteen ja valvontaan. 16

19 3.2.3 Sinetinhallintaprosessin kohdistus Tarkki-arkkitehtuuriin FITS-ohjelmassa laaditussa kansallisessa tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuurissa (Tarkki) on määritelty toimitusketjun ylätason prosesseja ja niiden välistä tiedonvaihtoa kuljetusmuodoista riippumattomasti. Edellä kuvattu sinetinhallintaprosessilla on liittymiä seuraaviin Tarkissa määriteltyihin prosessikomponentteihin, joita se myös tarkentaa: Taulukko 2. Liittymät Tarkki-prosesseihin Sinetinhallintaprosessi Vastaavat prosessikomponentit Tarkki-arkkitehtuurissa Kontitus Terminaalikäsittely Sinetöinti Kontin luovutus seuraavalle osapuolelle Haltuunotto kuljetukseen Luovutus kuljetuksesta Haltuunotto (välikäsittely) Luovutus (välikäsittely) Sinetin tarkastus Sinetin alkuperäisyyden vertailu Kontin kuljetus tai varastointi Siirtyminen Varastointi (välikäsittely) Sinetin poisto Kontin purkaus Terminaalikäsittely Sinetin asettamiseen, tarkastamiseen ja poistamiseen liittyviä prosessikomponentteja ei löydy Tarkista, ei myöskään vastinetta niiden käyttämälle tietojoukolle Sinettitiedot. Arkkitehtuurin tarkentamista tältä osin korjataan tekeillä olevassa merikuljetusten kohdearkkitehtuurissa (MeriArkki), sillä sinettiproseduurin hallinta on olennainen osa intermodaalikuljetusten turvatoimien hallintaa. 3.3 Sinetin tarkastuksen automatisointiin liittyviä näkökohtia Ihminen kykenee tarkastamaan sinetin ja siinä olevan tunnistenumeron vain lähietäisyydeltä. Luentavaiheeseen sisältyy turvallisuusriskejä etenkin purettaessa kontteja laivasta nosturilla, kun jalkamiehet joutuvat liikkumaan raskaiden työkoneiden seassa. Lisäksi 17

20 ihmisen läsnäolo tässä kohdin hidastaa kontinkäsittelyprosessia, joka muilta osin yleensä on koneistettu tai jopa automatisoitu. Huonojen sää- tai valaistusolojen vallitessa myös inhimillisten havaintovirheiden mahdollisuus lisääntyy. Sinetin tarkastaja kontrolloi samanaikaisesti kolmea asiaa: sinetin olemassaoloa tai eheyttä, sinetin tunnusta, sitä että sinetti on asetettu oikeaan konttiin. Tunnus on kirjoitettu sinettiin selkokielisin kirjaimin ja numeroin; toisinaan se on myös viivakoodina. Viivakooditetun tunnuksen luenta lukulaitteella vähentää virheitä mutta ei poista manuaalitarkastukseen liittyviä työturvallisuusriskejä. Optista lukua ja konenäköä ei ole tarkastuksessa tiettävästi hyödynnetty. Menetelmän heikkoutena voidaan pitää sitä, että onnistunut tunnistaminen edellyttää sinetin olevan aina asennossa, jossa sen merkinnät ovat kameran nähtävissä. Tarjolla olevista teknologioista radioaaltojen käyttämiseen perustuva RFID sopii tarkoitukseen hyvin, koska se mahdollistaa etäluennan pitkänkin matkan päästä. Tarvittavat RFID-komponentit voidaan liittää sinetin osaksi niin, että niiden avulla saadaan tieto myös siitä, onko sinetti ehjä. Tekniikka mahdollistaa myös kontin tunnuksen tai muiden lisätietojen kirjoittamisen sinettiin. RFID on myös koeteltua tekniikkaa, joten sille ei ole odotettavissa lähivuosina vaihtoehtoja sinetin tarkastuksen automatisoinnissa. Haasteena on riittävä standardointi, joka mahdollistaisi ensimmäisen sukupolven sähköisten sinettien massamarkkinoiden syntymisen. RFID-sinettien luenta on helppo järjestää sataman tai terminaalin kulkuportilla asentamalla luentalaitteisto ajokaistojen yläpuolelle. Kuvassa 4 on esimerkki toteutetusta ratkaisusta (Savi Technologies). Kiinteä lukulaite (Savi Technologies) Kiinteä luentapiste (ECT) Kuva 4. Esimerkki luentaratkaisusta 18

21 Sen sijaan laivan lastauksessa tai purkauksessa luentajärjestelyt ovat monimutkaisempia. Käyttökelpoisin ratkaisu lienee, että luenta tapahtuu konttinosturin nostolaitteesta käsin. Tähän soveltuvia menetelmiä on käytössä eräissä eurooppalaisissa konttiterminaaleissa. Myös toisen sukupolven sähköisistä sineteistä on ollut merkkejä. Pidetään todennäköisenä, että tulevaisuudessa sinetti rakennetaan konttiin kiinteästi jo sen valmistusvaiheessa. Konseptista käytetään nimitystä smart secure container. Toukokuussa 2003 maailman suurin kontinvalmistaja CIMC ja sähköisten sinettien edelläkävijä SAVI Technologies ilmoittivat lyöttäytyneensä strategiseen kumppanuuteen älykontin kehittämiseksi. Sinetöintiominaisuuksien lisäksi kontissa olevat elektroniset moduulit pystyvät tarvittaessa esimerkiksi valvomaan lastitilan ilman hiilidioksidipitoisuutta, tunnistamaan kemiallisia tai biologisia aseita, paikantamaan kontin sijainnin ja jopa kommunikoimaan langattomasti Internetin kautta. 3.4 Sinetinhallintaprosessin roolit Sähköisen sinetin kaupallinen hyödyntäminen edellyttää yhteisöä, jossa on useita toimijoita erilaisissa rooleissa (kuva 5). Kuva 5. Sinetinhallintaprosessin roolit Seuraavat roolit ovat keskeisimpiä: Sinetin valmistaja on toimija, joka yhdistää etäluentaan tarvittavat sähköiset komponentit mekaaniseen sinettiin. Toistaiseksi valmistusmarkkinat ovat kehittyneet niin, että mekaanisten sinettien markkinoita hallitsevat valmistajat ovat lyöttäytyneet yhteen sähköisten RFID-komponenttien valmistajien kanssa. On kuitenkin mahdollista, että tulevaisuudessa sähköinen sinetti on konttiin ( smart container ) valmistamisvaiheessa 19

22 asennettava osa, mikä johtaisi konttitehtaan ja elektroniikkavalmistajan suoraan yhteistyöhön. Sinetin välittäjä toimittaa valmiit sinetit niiden käyttäjille. Suuret mekaanisten sinettien ostajat (kuten konttivarustamot) tekevät usein maailmanlaajuisen sopimuksen yhden sinetinvalmistajan kanssa, jolloin välittäjän tehtävänä on jaella sinettejä paikallisesti esimerkiksi kontin kuormaajille. Osa välittäjistä on riippumattomia edustajia, osa sinettivalmistajien omia osastoja tai tytäryrityksiä. Kontin kuormaaja on joko satamassa tai sisämaassa toimiva kontitusterminaali (CFS eli container freight station) tai esimerkiksi tehtaan varasto, jossa kontti täytetään sekä sen jälkeen suljetaan ja sinetöidään. Konttivarustamo vastaa vähintään kontin merikuljetuksesta mutta voi tarjota myös koko kuljetuksen lähettäjältä vastaanottajalle ovelta ovelle -periaatteella. Suomen merikonttikuljetuksille on luonteenomaista, että merikuljetus jakautuu lähimeriliikennettä (short sea) alihankintana hoitavan feedervarustamon ja valtameren ylittävää liikennettä (deep sea) päämiehenä hoitavan valtamerivarustamon kesken. Konttiterminaali ottaa vastaan ja luovuttaa eteen päin kontteja. Suomessa konttiterminaalit ovat yleensä satamissa, jolloin niiden palveluketju alkaa terminaalin portilta ja loppuu laivaan tai päin vastoin. Kontin purkaja on joko satamassa tai sisämaassa toimiva terminaali, joka tarkistettuaan sinetin tyhjentää kontin ja luovuttaa purkamansa tavarat eteen päin. Sinetin kierrättäjä huolehtii sinetissä olevien elektronisten komponenttien kuten paristojen asianmukaisesta hävittämisestä tai toimittamisesta uusiokäyttöön. Tullin rooliin kuuluu sinetöimättömien tai rikkonaisella sinetillä varustettujen konttien sisällön tarkastaminen sekä mahdollisen uudelleensinetöinnin asianmukaisuuden vahvistaminen. Tracking-palvelu on esimerkiksi webissä oleva yleinen tietojärjestelmäpalvelu, joka pystyy hallinnoimaan sinettiä koko sen elinkaaren ajan ja tarvittaessa hälyttämään oikeata tahoa, jos sinetti on murrettu tai jos sen alkuperäisyyden vertailussa ilmenee epäjohdonmukaisuuksia. 20

23 3.4.1 Roolien kohdistus Tarkki-arkkitehtuuriin Taulukko 3. Sinetinhallintaprosessin roolit Tarkki-arkkitehtuurissa Sinetinhallintaprosessi Rooli Tarkki-arkkitehtuurissa Sinetin valmistaja Sinetin välittäjä Kontin kuormaaja Konttivarustamo Konttiterminaali Kontin purkaja Välikäsittelyoperaattori Kuljetusoperaattori Välikäsittelyoperaattori Välikäsittelyoperaattori Sinetin kierrättäjä Tulli Tracking-palvelu Lupaviranomainen Toimitusketjun seurantaoperaattori 3.5 Sinettitietojen välittäminen osapuolelta toiselle Sinettitietojen sisältö Kuljetuksissa hyödynnetään sinettejä useassa tarkoituksessa, ja vaatimukset sinettien sisältämistä tiedoista vaihtelevat sovellusalueittain. Kansainvälisissä konttikuljetuksissa käytettävissä mekaanisissa sineteissä on kuitenkin perusvaatimuksena yksilöllinen sinetin tunnus, jonka uniikkisuuden sinetin valmistaja takaa. Sinetin sähköisessä versiossa on lisäksi etäluettava tieto siitä, onko sinetti ehjä, sekä vapaamuotoinen tekstitieto, joka sisältää sinetöidyn kontin tunnuksen. Teknisesti olisi helppoa tehdä sinetti, johon voisi laittaa myös tiedot kontin sisällöstä, mutta sähköisessä muodossa olevat sisältötiedot halutaan pitää erillään kontista turvallisuussyistä. Ne välitetään muille osapuolille kontin ilmoitustietojen mukana kuljetusdokumenteissa tai niitä vastaavissa tiedonsiirtosanomissa. Kuvassa 6 on havainnollistettu sinettitietoja sisältävien sanomien käyttöä tyypillisessä suomalaisessa konttiterminaalissa. 21

24 Terminaali-ilmoitus COPARN, COREOR omia Porttiraportti CODECO, omia Suomessa käytössä olevia tiedonsiirtosanomia Suuryksikköterminaali (Container terminal) Manifesti, konttimanifesti IFCSUM, COPRAR, omia Purkaus/lastausraportti, lastiplani BAPLIE, COARRI, IFCSUM, omia Portti Vienti- tai tuontiterminaali (Container Freight Station) IFTMAN, IFTMBF, DESADV, omia IFTMEX, IFTMDC, IFTMPC, omia Ahtaus Konttivarikko (Container depot) COPARN, omia CODECO, omia Pekka Rautiainen, EP-Logistics Oy Kuva 6. Sinettitiedot tiedonsiirtosanomissa Sinettitietojen sisällyttäminen olemassaoleviin tietovirtoihin Terminaali-ilmoituslomake Syksllä 2002 useat suomalaiset konttiterminaalit antoivat asiakkaalle ohjeen, jonka mukaan satamaan saapuvat vientikontit tuli sinetöidä pulttisinetillä ja sinetin numero tuli ilmoittaa etukäteen kontin terminaali-ilmoituksessa. Asiaan vaikuttivat kansainväliset turvamääräykset erityisesti Yhdysvaltoihin suuntautuvissa konttikuljetuksissa. Sinettitietojen kentät lisättiin käytössä olleisiin terminaali-ilmoituslomakkeisiin, josta ne olivat aiemmin puuttuneet. TERMIS Sinettitietoja puitiin myös FITS TERMIS -projektissa, jossa samoihin aikoihin kehitettiin uusia ratkaisuja vientikonttien tietojen sähköisen ilmoittamisen lisäämiseksi. Hankkeen lopputuloksiin kuuluvan PortNet-sovelluksen kautta on mahdollista ilmoittaa sineteistä tosin suppeammassa muodossa kuin tulevaisuudessa todennäköisesti on pakollista. 22

25 EDIFACT EDIFACT-kieliopin mukaisissa sanomissa sinettitiedot välitetään omassa ns. SELsegmentissä, jonka sisältö on kuvattu tietosisältöstandardissa ISO 7372 (sama kuin UN/CEFACT TDED) sinettitietoja sisältävän SEL-sanomasegmentin sisältö ja esitystapa määritellään seuraavasti: Taulukko 4. Sinettitiedot EDIFACT-sanomien SEL-segmentissä SEL SEAL NUMBER Function: To specify the seal number or a range of seal numbers SEAL IDENTIFIER C 1 an C215 SEAL ISSUER C Sealing party name code C an Code list identification code C an Code list responsible agency code C an Sealing party name C an SEAL CONDITION CODE C 1 an C208 IDENTITY NUMBER RANGE C Object identifier M an Object identifier C an..35 Lähde: UN/CEFACT Sinettisegmentti on mukana yli 20 kuljetuksiin liittyvässä EDIFACT-sanomassa, mutta sitä ei ole yleensä pidetty pakollisena. Toteutetuissa piloteissa on havaittu, että SEL-segmenttiä tulee täydentää muun muassa sinetin tyyppitiedoilla, jotta tietoryhmä olisi käyttökelpoinen prosesseissa, joissa on sekä sähköisiä että ei-sähköisiä sinettejä. Konttisanomia kehittävä SMDG ( on laatimassa päivitysehdotusta, jolla EDIFACT saatettaisiin vastaamaan havaittuja tarpeita. OASIS UBL ISO standardi on taustalla myös XML-kieleen perustuvien tiedonsiirtosanomien standardoinnissa. XML:n soveltamista edistävässä OASIS-ryhmittymässä ( on määritelty UBL (Universal Business Language) ja sen osana uudelleenkäytettävien komponenttien luettelo, joka niin sanottujen ydinkomponenttien (ebxml Core Component) kautta on sidottu vanhempiin EDIFACTmäärityksiin. Näin on saatu aikaan jatkuvuutta yli teknologiamuutosten. 23

26 Toistaiseksi UBL sisältää valmiiksi rakennettuja standardisanomia ainoastaan tilaus toimitus maksaminen-ketjua varten. Sinettitietojen välittämisessä tarvittavat komponentit on kuitenkin määritelty. Ne on hyvä ottaa huomioon uusia XML-käytäntöjä suunniteltaessa, koska OASIS-ryhmällä ja UBL:llä on merkittävä kansainvälinen tuki XML:n käytön yhdenmukaistajana. 24

27 4 SÄHKÖISEN SINETIN STANDARDOINTI 4.1 ISO TC104/SC4/WG2:n työ Kontin sinetin automaattisen luennan mahdollistavaa tekniikkaa on ollut olemassa pitkään, mutta maailmanlaajuisesti hyväksytyt sähköisten sinettien standardit ovat puuttuneet. Siksi myös edellytykset massamarkkinoiden syntymiselle ovat olleet huonot, vaikka tarvetta itse ratkaisuille onkin. Merikontteihin liittyviä tietoteknisiä standardeja laaditaan työryhmän ISO TC104/SC4/WG2:n alaisuudessa. Vuonna 1997 alkaneen työn tuloksena syntyi luonnos kontin sähköisen sinetin etäluennan standardiksi ISO DIS/18185 (Draft International Standard). Äänestyksessä joulukuussa 2002 käsittely kuitenkin pysähtyi ISO-portaikon tasolle (Enquiry stage, voting summary dispatched). Kielteisen äänestystuloksen syiksi on mainittu puutteellinen turvanäkökohtien huomioon ottaminen, käyttäjänäkemyksen puuttuminen, sinettien luennassa käytettävien taajuuksien valinta. Työ on palautettu jatkovalmisteluihin. Niitä varten joulukuussa 2003 määriteltiin joukko täydentäviä työkohteita, jotka ovat: Freight Containers Electronic Seals Application requirements Freight containers Electronic seals Environmental characteristics Freight containers Electronic seals Data protection Freight containers Electronic seals Sensor interface Freight containers Electronic seals Message sets for transfer between electronic seal reader and a host computer Freight containers Electronic seals Physical layer Alaprojektien muodollisesta valtuutuksesta päätetään Hampurissa. Tulosten läpimenon varmistamiseksi työryhmä etsii nyt mahdollisimman laajaa pohjaa työlleen sekä sinettien käyttäjäkunnasta että viranomaisten puolelta 4.2 Sähköisen sinetin pilotteja Standardointialoitteen tehneet suuret konttiterminaalit ja konttivarustamot ovat pilotoineet vuoden 2000 huhtikuusta lähtien sekä sähköistä sinettiä että sen lukumenetelmiä erityisesti Tyynen valtameren piirissä (Singapore, Hong Kong, Yokohama, Los Angeles). Tavoitteena oli alun alkaen toimintojen tehostaminen ja automatisointi, mutta New Yorkin syyskuun 11:nnen päivän tapahtumien jälkeen päähuomio kääntyi konttiliikenteen toimintakyvyn varmistamiseen kovienkin turvallisuusvaatimusten vallitessa. Tek- 25

28 nologiakokeiluista tuli siis turvallisuushankkeita, joita Yhdysvaltojen viranomaiset vahvasti tukivat. Smart and Secure Tradelanes SST eli Smart and Secure Tradelanes on ohjelma, jonka tavoitteena on luoda maailman merille muutama turvallinen kauppakäytävä. Hanke syntyi vuoden 2002 syksyllä suurten aiemmin samana vuonna perustetun amerkikkalaisen SSCT:n (Stratecic Council on Security Technology) aloitteesta. SSCT:n perustajia olivat Yhdysvaltojen puolustusvoimat, eräät teknologiatoimittajat (SAVI, Qualcomm) sekä suuret kansainväliset konttiterminaalioperaattorit (PSA, Hutchison, P & O Ports). SST on laajentunut 65 suuren osapuolen väliseksi yhteistoimintaelimeksi. Tavoitteena on edelleen toimitusketjun turvaaminen päästä päähän käyttäen uudenaikaisia tunnistusja tiedonvälitysmenetelmiä sekä teknologiaa, jota vasta kehitellään. Konseptiin kuuluvat esimerkiksi sähköiset sinetit, uutta anturitekniikkaa sisältävät kontit (smart and secure container) sekä tosiaikaiset, maailmanlaajuisen kattavuuden tarjoavat tracking-verkot. Teknisten innovaattoreiden lisäksi SST-ryhmä työskentelee kiinteästi WCO:n (Maailman tullijärjestö) ja IMO:n (YK:n Kansainvälinen merenkulkujärjestö) kanssa. TransCorridor Yhdysvaltojen liikenneministeriön alaisessa ITS-ohjelmassa (Intelligent Transport Systems) sähköisen sinetin käytäntöjä kokeiltiin Japanin, Yhdysvaltojen ja Kanadan välisissä intermodaalikuljetuksissa. Kokeissa käytettiin kertakäyttöisiä, noin 10 USD:n hintaisia passiivisinettejä. Niillä sinetöidyt, autojen varaosia sisältäneet merirahtikontit kuljetettiin meritse Naganosta Seattleen, josta ne maanteitse jatkoivat tullirajan yli Kanadaan. Sinettejä tarkastettiin sekä satamissa että maarajoilla. Sinettien tunnistaminen yhdistettiin muihin tunnistamispilotteihin. Oheinen kuva (7) havainnollistaa kokeilupisteiden sijoittamista Pohjois-Amerikan mantereelle. 26

29 Kuva 7: TransCorridor Lähde: TransCorridor ( Kesällä 2002 päättyneen projektin johtopäätöksissä todettiin sähköisten sinettien helpottavan tulliruuhkia ja suositeltiin kokeilujen jatkamista erityisesti Yhdysvaltojen ja Meksikon rajalla. 27

30 5 TILANNE MARKKINOILLA Kertakäyttöisten sähköisten sinettien markkinoiden koko on konttikuljetusten nykymäärän perusteella laskettuna suuruusluokkaa miljoonaa sinettiä vuodessa. Ensimmäisen vaiheen markkinajohtajat löytyvät mitä todennäköisimmin seuraavasta 10 sinetintoimittajan listasta, johon on koottu merkittävimmät mekaanisten sinettien toimittajat sekä eniten esillä olleet sähköisten sinettien valmistajat: Alien Technology, USA CET Technologies, Singapore E.J. Brooks, USA toimii yhdessä E-Logicityn kanssa E-Logicity, Singapore Mega Fortris, Malesia OneSeal, Tanska käyttää Savi Technologyn tekniikkaa Savi Technology, USA TransCore, USA TydenBrammall, USA roolina sinettien välittäminen Universeal, Ranska Toistaiseksi sähköisiä sinettejä on valmistettu pienissä erissä erikoistarkoituksiin, joten niille ei ole muodostunut kaupallista markkinahintaa. Alkuvuodesta 2002 tehdyissä 28

31 amerikkalaisissa markkinaselvityksissä on suuntaa antavia esimerkkejä sinettien hintakuvasta (toimituserä 5000 kpl): halvat passiiviset sinetit (< 2 USD) MegaFortis, TransCore keskihintaiset passiiviset sinetit (< 20 USD) Alien Technology halvat aktiiviset sinetit (< 10 USD) OneSeal keskihintaiset aktiiviset sinetit (< 60 USD) E-Logicity, Savi Technology Listatuista sineteistä Alien Technologyn ja Savi Technologyn ratkaisut olivat uudelleenkäytettäviä. 29

32

33 FITS-julkaisuja Sarjassa aiemmin ilmestyneet raportit 1/2002. Ajoneuvoissa käytettävien tieto- ja viestintäjärjestelmien sääntely turvallisuuden kannalta. 69 s. ISBN X 2/2002 IP-järjestelmän kehittäminen osaksi 55 s. ISBN /2002 Liikennetelematiikkahankkeiden arviointiohjeet. 85 s. ISBN /2002 Guidelines for the evaluation of ITS projects. 87 p. ISBN /2002 Liikenteen automaattinen kameravalvonta. Esiselvitys. 61 s. ISBN /2002 Tiedottaminen ruuhkatilanteiden hallinnassa. 143 s. ISBN /2002 Reaaliaikaisen matkustajainformaatiojärjestelmän (ELMI) vaikutusten ja yhteiskuntataloudellisen kannattavuuden arviointi. 111 s. ISBN /2002 Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta. 36 s. ISBN /2002 Automaattivalvonnan tekniset ratkaisut. Selvitys soveltamismahdollisuuksista Suomessa. 59 s. ISBN /2002 Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri. Esiselvitys. 77 s. ISBN /2002 AirportNet. Toiminnallinen määrittely. 33 s. ISBN /2002 Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin maksupalvelut. 69 s. ISBN /2003 Liikennetelemaattisten tuotteiden ja palvelujen pelisäännöt. 77 s. ISBN X 14/2003 Digitaalisen radio- ja televisioverkon hyödyntäminen henkilöliikenteen telematiikassa. Esiselvitys. 43 s. ISBN /2003 PortNetin vaikuttavuuden arviointi. 81 s. ISBN /2003 ITS Finland esiselvitys. 49 s. ISBN /2003 DARC-palvelu liikennetelematiikassa. Esiselvitys. 65 s. ISBN /2003 Joukkoliikenteen häiriönhallinnan kehittäminen. 37 s. ISBN /2003 Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus. Käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet. 111 s. ISBN /2003 Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri. Loppuraportti. 123 s. ISBN /2003 Tieliikennetiedotus. Esiselvitys. 81 s. ISBN /2003 Joukkoliikenteen internet-reittineuvontapalvelun vaikutusten ja kannattavuuden arviointi. 95 s. ISBN /2003 Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin informaatiopalvelut. 59 s. ISBN /2003 Liikenteen tietopalvelujen käyttäjäkeskeinen tuotekehitys. 61 s. ISBN /2003 Freight transport telematics architecture. Final Report. 123 p. ISBN X 26/2003 Joukkoliikenteen hoito, informaatio ja käyttö Kampin työmaan aikana. 107 s. ISBN /2003 Standardoitu kolliosoitelappu. ISBN /2003 Henkilöliikenteen tietovarastot. 37 s. ISBN

34 29/2003 Esiselvitys IPv6:n sovelluksista liikenteessä ja logistiikassa. 39 s. ISBN /2004 DigiTraffic - Liikenteen mallinnus- ja paikannusjärjestelmä. Esiselvitys. 109 s. ISBN /2004 Sumea alueohjaus. ISBN /2004 Älykkään nopeudensäätelyn kehitys Suomessa. Yhteenvetoraportti. 43 s. ISBN /2004 EN standardin sovellusohje. Ohjeita liikennöijälaitteiden väliseen väyläpohjaiseen tiedonsiirtoon joukkoliikennevälineissä. 13 s. ISBN /2004 Merenkulun telematiikka-arkkitehtuurin ydinprosessit. ISBN /2004 Eräiden joukko- ja tieliikenteen telematiikkasovellusten kannattavuus Suomen oloissa. 115 s. ISBN /2004 Digiroadin hyödyntäminen liikennetelematiikan palveluissa. Esiselvitys. 54 s. ISBN /2004 Sähköisen sinetin käyttö Suomen satamien konttiliikenteessä. Loppuraportti. 31 s. ISBN

35

36 Lisätietoja Ohjelman internetsivut Ministeriön internetsivut Mainostoimisto Sinervo&Co. Ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Liikenneneuvos Matti Roine liikenne- ja viestintäministeriö PL 31, VALTIONEUVOSTO puhelin (09) telekopio (09) sähköposti Ohjelman koordinaattori Tutkimusprofessori Risto Kulmala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka PL 1800, VTT puhelin (09) telekopio (09) sähköposti tai FITS LIIKENNETELEMATIIKAN RAKENTEIDEN JA PALVELUIDEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOHJELMA