FITS TERMIS TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI PEKKA RAUTIAINEN EP-LOGISTICS OY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FITS TERMIS TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI 31.3.2003 PEKKA RAUTIAINEN EP-LOGISTICS OY"

Transkriptio

1 FITS TERMIS Työryhmän väliraportti PRa (38) FITS TERMIS TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI PEKKA RAUTIAINEN EP-LOGISTICS OY TERMIS_väliraportti.doc

2 2 (38) SISÄLLYSLUETTELO TAUSTAKSI SUURYKSIKKÖLIIKENNE JA SEN TIEDONVÄLITYS Käsitteet suuryksikkö ja suuryksikköliikenne Tiedonvälityksen osapuolet satamasta katsottuna Palvelut ja toiminnot satamassa Suuryksikköliikenneterminaalin perusmalli Ilmoitustietojen sähköinen toimittaminen satamaan Terminaali-ilmoitus Porttiraportti Manifesti Lastaus- ja purkausraportti Lastiplani Muut ilmoitustiedot ONGELMIEN LUETTELOINTI, PRIORISOINTI JA RATKAISU KANSAINVÄLISIÄ KEHITYSSUUNTIA Container Security Initiative IMO:n merenkulun turvallisuutta koskevat määräykset Kansainvälisten merikuljetusten tietopalvelut Suomi Eurooppa Maailma Käytettävissä olevat standardit EDIFACT XML-pohjaiset ratkaisut TERMIS-TIETOSISÄLTÖSUOSITUKSET Terminaalin ilmoitustietojen välittäminen viennissä Terminaali-ilmoituksen tietosisältö REEFER-YKSIKÖIDEN KYTKENTÄTIETOJEN VÄLITTÄMINEN Kytkentätilauksen tietosisältö Kytkentätilauksen yhdistäminen terminaali-ilmoitukseen TERMIS-VIENTI-ILMOITUS TERMIS-SYÖTTÖLOMAKE...37

3 3 (38) KUVALUETTELO Kuva 1: TERMIS-sidosryhmäkaavio...6 Kuva 2: Suuryksikköterminaalin perusmalli...10 Kuva 3: Terminaalien käyttämiä tiedonsiirtosanomia...11 Kuva 4: Maritime Security...23 Kuva 5: Lastausluvan välittyminen jälleenlaivaussatamaan...32 Kuva 6: Reefer-yksiköiden kytkentätilaus...34

4 4 (38) TAUSTAKSI FITS TERMIS -hankkeessa muodostettiin verkosto suomalaisten satamien suuryksikköterminaalien, niiden asiakkaiden ja tullin välisen sähköisen tiedonvaihdon.lisäämiseksi ja kehittämiseksi Verkoston avulla tuli määritellää ja toteuttaa seuraavat hankkeen tavoitteet: yhtenäiset toimintatavat kaikissa suomalaisissa konttisatamissa terminaalitietojen välittämisessä, yhtenäinen terminaali-ilmoituksen tietosisältö ja XML-sanoman kuvaus, terminaali-ilmoitustietojen syöttämiseen ja lähettämiseen suunniteltu off line ohjelmisto (optio), suositus tekniseksi tiedonsiirtotavaksi, sopimusmenettelyt terminaali-ilmoitusten sähköiseen välittämiseen, toimintaprosessien ja sanomakuvausten yhteinen hakemistopalvelu. Hankkeella oli myös seuraavia tulliin liittyviä erityistavoitteita: ilmoitusten painopisteen asettaminen vientiin tuontia ja uudelleenlaivauksiakaan unohtamatta, Hampurin liikenteessä ZAPP-järjestelmän hyödyntäminen, ratkaisut, jotka mahdollistaisivat tullin tarkistusmenettelyn ilman kytkeytymistä konttiterminaalioperaattoreiden tietojärjestelmiin. Tullihallitus ilmoitti julkaisevansa TERMIS-hankkeen päätteeksi määräyksen terminaali-ilmoituksen sisällöstä ja ilmoittamiseen liittyvistä menettelytavoista. Hankkeen kuluessa tuli julki kansainväliseen merenkulkuun ja konttiliikenteeseen vaikuttavia määräyksiä, joiden lähtökohtana oli Yhdysvaltojen kansallinen tarve suojautua mahdolliselta meren kautta uhkaavalta terrorismilta. TERMIS-ratkaisut pyrittiin sovittamaan niin, että ne palvelisivat myös uusia turvallisuustavoitteita. Tämän raportin teettämiseen ja TERMIS-ryhmän työhön ovat osallistuneet Finnsteve Oy (Finnlines Oyj) Haminan Satama Oy Helsingin satama Liikenne- ja Viestintäministeriö Steveco Oy Transfennica Oy Tullihallitus Turun satama

5 5 (38) Lisäksi on haastateltu useita yritysosapuolia. Hankkeessa optiona ollut TERMIS-syöttölomake päätettiin toteuttaa Portnetpalvelun kylkeen, missä yhteydessä rahoittavan työryhmän kokoonpano muuttuu alkuperäisestä. Osa jäsenistä vetäytyy pois rahoittajan roolista, ja mukaan ovat ilmoittautuneet seuraavat uudet osapuolet: Hacklin Oy Hangö Stevedoring Oy Herman Andersson Oy Kotkan Satama Oy Rauma Stevedoring Oy Syöttölomakkeen toteuttaa AtBusiness Oy. TERMIS-syöttölomakehankkeen järjestäytymiskokous on Syöttölomakkeen valmistuttua koko TERMIS-hankkeesta laaditaan yhteenvetoraportti FITSohjelmaan. Myös tämän käsillä olevan raportin tekniset kuvaukset päivitetään. Helsingissä Pekka Rautiainen EP-Logistics Oy

6 6 (38) 1. SUURYKSIKKÖLIIKENNE JA SEN TIEDONVÄLITYS 1.1. Käsitteet suuryksikkö ja suuryksikköliikenne Käsitteellä suuryksikkö tarkoitetaan tavarankuljetukseen käytettävää lastiyksikköä, esimerkiksi konttia, vaihtolavaa tai perävaunua, johon tavara on kuormattu kuljetuksen ajaksi. Käsitteellä suuryksikköterminaali tarkoitetaan puolestaan terminaalia, jonka toiminta ja rakenteet on suunniteltu palvelemaan ensisijaisesti suuryksikköliikenteen tarpeita Tiedonvälityksen osapuolet satamasta katsottuna Suuryksikköterminaalien ilmoitustietojen välittämiseen osallistuu useita osapuolia eri rooleissa. Tiedonvälitys on kahdensuuntaista; se koostuu toimeksiannoista sekä niitä vastaavasta takaisinraportoinnista. Satamassa ilmoitustiedot välittyvät terminaalista muille satamassa toimiville osapuolille. Tiedoilla on myös vaihtoehtoisia, päällekkäisiä reittejä. Keskeisimpiä rooleja ja toimintoja on havainnollistettu oheisessa kaaviossa. Kuva 1: TERMIS-sidosryhmäkaavio TERMIS Tavaranhaltija tai asiamies Suuryksikköterminaali Ilmoitustietojen välittäminen Kuljetusliike Tulli Feedervarustamo Vastaanotto / Luovutus Portin valvonta Ahtaus Satamaviranomainen Valtamerivarustamo Vaarallisten aineiden valvonta Reeferin kytkentä ja valvonta Yksiköinti / purkaus Nosturitoiminta Tavaramaksulaskutus Erikoisvarastointi Pekka Rautiainen, EP-Logistics Oy

7 7 (38) Yksi osapuoli voi toimia yhdessä tai useammassa roolissa. TERMIS-tarkastelun kannalta tärkeimmät roolit ovat: Tavaranhaltija tai asiamies Tavaranhaltijalla tarkoitetaan viejää tai tuojaa, jonka tavaraa suuryksikössä kuljetetaan. Hänellä voi olla oma vienti- tai tuontiosasto, joka pitää yhteyttä kuljetuksen osapuoliin ja laatii lisäksi tarvittavat asiakirjat. Tavaranhaltija voi ostaa nämä palvelut myös alihankintana esimerkiksi varustamoilta, huolintaliikkeiltä tai ns. 3PLyrityksiltä (Third Party Logistics). Kuljetusliike Kuljetusliikkeellä tarkoitetaan tässä yritystä, joka kuljettaa suuryksikön satamaan tai pois satamasta maanteitse tai rautateitse. Kuljetusliike voi käyttää alihankkijanaan myös yksittäistä autoilijaa. Perävaunuliikenteessä on lisäksi yleistä, että sama osapuoli on sekä asiamiehen että kuljetusliikkeen roolissa. Feeder-varustamo Feeder-varustamo eli paikallisvarustamo kuljettaa suuryksiköt meritse suomalaisesta satamasta eurooppalaiseen vastasatamaan tai päin vastoin. Yksiköt joko jatkavat matkaansa maitse Eurooppaan tai ne jälleenlaivataan toimitettavaksi johonkin valtameren takaiseen satamaan. Feeder-liikennettä kutsutaan myös syöttöliikenteeksi tai short sea liikenteeksi. Käsitteillä kaupallinen feeder ja common feeder tarkoitetaan feeder-varustamoa, joka on riippumaton yksittäisestä valtamerivarustamosta. Asian vastakohta on valtamerivarustamon itse harjoittama feeder-liikenne. Valtamerivarustamo Valtamerivarustamo harjoittaa suurten, eri puolella maailmaa sijaitsevien keskussatamien (HUB) välisiä suuryksikkökuljetuksia. Tästä käytetään myös nimitystä deep sea liikenne. Konttiliikenteessä on yleistä, että valtamerivarustamo myy kuljetuksen ovelta ovelle ja ostaa tarvitsemansa palvelut (maakuljetus, feeder-kuljetus) alihankintana ketjun muilta osapuolilta. Toisaalta suuri varustamo voi toimia useassa roolissa valtamerivarustamona, feeder-varustamona, asiamiehenä, kuljetusliikkeenä ja jopa suuryksikköterminaalina. Valtamerivarustamo tarkoittaa tässä myös linja-agenttia, joka edustaa yhtä tai useampaa valtamerivarustamoa. Suuryksikköterminaali Suuryksikköterminaalilla tarkoitetaan tässä ensisijaisesti satamaterminaalia, jonka käsittelemästä lastista merkittävä määrä kulkee konteissa, perävaunuissa, rekoissa

8 8 (38) tai muissa vastaavissa uudelleenlaivattavissa kuljetusyksiköissä. Suuryksikköterminaalille on tyypillistä, että valmiiksi kuormatut yksiköt otetaan vastaan ja luovutetaan kokonaisina muualla purettavaksi. Tulli Vanhastaan tulli on huolehtinut tullien ja verojen kantamisesta. Lisäksi tulli on valvonut tavaraturvallisuutta, mikä rooli on vahvistumassa. Viime vuosina tullille on tullut yhä enemmän myös erilaisia neuvontapalveluja. Satamaviranomainen Satamaviranomaisen tai satamanpitäjän vastuulla on sataman infrastruktuurin hoito ja kehittäminen sekä järjestyksen valvonta. Infrastruktuuria ovat esimerkiksi kenttäja laiturialueet, usein myös nosturit. Yleiset satamat (vrt. teollisuussatamat) ovat Suomessa enimmäkseen kuntien omistuksessa joko satamalaitoksina, kunnallisina liikelaitoksina tai kuntaenemmistöisinä osakeyhtiöinä. Satamanpitäjät ovat perinteisesti tarjonneet erilaisia satamapalveluja. Lastinkäsittelyssä ne toimivat nykyään lähinnä nosturi- ja erikoisvarastointipalvelujen (vaarallisten aineiden varastot, reefer-varastot) alihankkijoina. EU:n uuden satamapalveludirektiivin ennakoidaan muuttavan myös satamaviranomaisen mahdollisuuksia toimia palvelujen tuottajana Palvelut ja toiminnot satamassa Sidosryhmäkaaviossa luetellut toiminnot tarkoittavat lyhyesti seuraavaa: Portin valvonta Portin valvonta on tässä koko satama-alueen tai siellä olevan pienemmän alueen vartiointia ja kulunvalvontaa, jota toteutetaan kulkuportilla ja jonka kohteena on sen kautta kulkeva liikenne. Valvonta on yleensä satamanpitäjän vastuulla, mutta käytännössä se voidaan ulkoistaa vartiointiliikkeelle (esim. Hamina, Kotka, Helsinki). Yleensä vartiointiliike hyödyntää tällöin myös sataman toimijoiden operatiivisia tietojärjestelmiä tavalla tai toisella. Vastaanotto / luovutus Vastaanotto terminaaliin tai luovutus sieltä sisältää fyysisten toimenpiteiden lisäksi vastuun vaihtamiseen tarvittavat asiointi- ja asiakirjarutiinit. Tulliasioiden (terminaaliluovutus eli terminaalipilkutus) lisäksi niissä saatetaan hoitaa toimeksiantoja myös varustamoiden lukuun (varustamoluovutus eli varustamopilkutus).

9 9 (38) Suuryksikköliikenteessä käytettävät termit gate in / gate out ovat vastaanotto- ja luovutustoimintaan liittyviä fyysisiä tapahtumia. Ahtaus Ahtauksella tarkoitetaan laivan purkamista tai lastaamista. Yleensä ahtaus on eräs terminaalin tarjoamista palveluista. Suomessa käytetty termi satamaoperaattori tarkoittaa ahtausta ja terminaalitoimintaa harjoittavaa yritystä. Vastaavia kansainvälisiä nimityksiä ovat ahtausoperaattori (stevedoring operator) ja terminaalioperaattori (terminal operator). Puhekielessä tunnetaan myös termi stuuvari. Nosturitoiminta Nosturitoiminnan harjoittaja työskentelee yleensä alihankintasuhteessa ahtaukseen nähden. Aiemmin vain satamalaitokset saattoivat omistaa ja ajaa nostureita. Nykyään satamanosturit voivat olla myös terminaalin (esim. Helsinki, Hamina) tai yksityisen nosturiurakoitsijan (esim. Kemi) omistuksessa ja ajossa. Vaarallisten aineiden valvonta Satamanpitäjän viranomaisvelvollisuuksia on valvoa, että vaarallisia aineita käsitellään ja varastoidaan alueella satamajärjestyksen ja muiden määräysten mukaisesti. Aineiden kuljettaminen vaatii myös erilaisia lupa- ja ilmoitusmenettelyjä. Vaarallisten aineiden synonyyminä usein pidetty termi IMO on lyhenne nimestä International Maritime Organization, joka on kansainvälisen merenkulun asioita ajavan yhteisö ja joka pitää yllä myös vaarallisten aineiden luokitusjärjestelmää eli IMO-luokittelua. Sitä hyödynnetään erityisesti konttikuljetuksissa. Maantieliikenteessä puolestaan käytetään usein UN-ADR-luokittelua. Reeferin kytkentä ja valvonta Reefer-yksiköllä tarkoitetaan lämpöeristettyä lastinkuljetusyksikköä, jossa on lisäksi jäähdytys- tai lämmityskoneisto. Reeferiä käytetään, jos tavaraa on kuljetettava erityisessä lämpötilassa. Satamassa ja laivassa reefer kytketään sähköverkkoon, mutta se pystyy toimimaan myös oman polttomoottorinsa avulla. Erikoisvarastointi Erikoisvarastoinnilla tarkoitetaan tässä lähinnä kylmänherkkien tavaroiden tilapäistä varastointia. Kokonaisia suuryksikköjä säilytetään sisä- ja lämminvarastoissa etenkin pakkasaikoina. Yksiköinti / purkaus Yksiköinti eli stuffaus on suuryksikön kuormausta, esimerkiksi kontitusta, jota usein tehdään satamassa. Sen vastakohta on suuryksikön purkaus eli strippaus.

10 10 (38) Tavaramaksulaskutus Suomessa satamanpitäjä on perinteisesti veloittanut ns. tavaramaksua sataman kautta kulkevasta tavarasta. Sillä on tarkoitus kattaa infrastruktuurin ylläpitokustannuksia. Ennen Suomen EU-jäsenyyttä tavaramaksut laskutettiin tullin toimittaman tullausaineiston perusteella. Jäsenyyden alettua valtaosa liikenteestä alkoi kulkea tullaamatta, minkä vuoksi tavaramaksutietoja on ollut kerättävä muista lähteistä Suuryksikköliikenneterminaalin perusmalli Suomessa on vähän puhtaita suuryksikkösatamia tai terminaaleja. Yleensä niiden yhteydessä on matkustajaliikennettä tai kappaletavaraterminaaleja ja tyhjien suuryksiköiden säilyttämiseen keskittyviä palveluja (esim. konttivarikko eli container depot). Seuraavassa on havainnollistettu tyypillistä suomalaista terminaalia, joka käsittelee sekä suuryksikköjä että kappaletavaraa: Kuva 2: Suuryksikköterminaalin perusmalli Suuryksikköterminaalin perusmalli Lähtevä Gate out Luovutus Purkaus laivasta Vastaanotto Saapuva Lastiyksikköjä Suuryksikköterminaali Lastiyksikköjä Saapuva Vastaanotto Gate in To strip Luovutus Lastiyksikköjä Vastaanotto From stuff Luovutus Lastaus laivaan Lähtevä Luovutus Portti Kappaletavaraa Vienti- tai tuontiterminaali Container Freight Station Ahtaus Vastaanotto Handling out Tyhjiä yksikköjä Handling in From strip Handling in Tyhjiä yksikköjä Handling out To stuff Konttivarikko (Container depot) Purkaus laivasta Handling in Tyhjiä yksikköjä Handling out Lastaus laivaan Pekka Rautiainen, EP-Logistics Oy 1.5. Ilmoitustietojen sähköinen toimittaminen satamaan Satamassa käytetään toisinaan termejä maapuoli ja laivapuoli osoittamaan, onko kysymys maakuljetuksiin vai merikuljetuksiin liittyvistä toimenpiteistä. Suuryksikköliikenteessä tärkein terminaaliin saapuva ilmoitusasiakirja maapuolella on terminaali-ilmoitus ja laivapuolella lastimanifesti. Tärkeimmät terminaalista toimeksiantajalle lähtevät toteumarapor-

11 11 (38) tit ovat maapuolella porttiraportti, laivapuolella purkaus- ja lastausraportti sekä lastiplani. Tapauskohtaisesti kummankin puolen dokumentteja täydennetään muilla tiedoilla tai asiakirjoilla. Seuraavassa kaaviossa on arvioitu, miten sähköistä tiedonsiirtoa nykyisin hyödynnetään tärkeimpien ilmoitus- ja raportointitietojen toimittamisessa. Kaaviossa saapuvat tiedot on merkitty vihreällä pohjalla, lähtevät keltaisella. Kuva 3: Terminaalien käyttämiä tiedonsiirtosanomia Suomessa käytössä olevia tiedonsiirtosanomia Terminaali-ilmoitus COPARN, COREOR omia Porttiraportti CODECO, omia Manifesti, konttimanifesti IFCSUM, COPRAR, omia Purkaus/lastausraportti, lastiplani BAPLIE, COARRI, IFCSUM, omia Suuryksikköterminaali (Container terminal) Portti Vienti- tai tuontiterminaali (Container Freight Station) IFTMAN, IFTMBF, DESADV, omia IFTMEX, IFTMDC, IFTMPC, omia Ahtaus Konttivarikko (Container depot) COPARN, omia CODECO, omia Pekka Rautiainen, EP-Logistics Oy Terminaali-ilmoitus Terminaali-ilmoituslomake Alun alkaen suuryksiköiden ilmoitustiedot toimitettiin satamaan terminaaliilmoituslomakkeella. Asiamies tai ajoneuvon kuljettaja toi sen terminaalin asioimispisteeseen, jossa se käsin tallennettiin tietojärjestelmään, jos sellainen oli. Nykyään lomake välitetään yleensä telefaksilla. Finnsteve, Steveco ja Tullihallitus ovat yhdessä laatineet suosituksen terminaaliilmoituslomakkeeksi, joka täyttää myös tullin tietovaatimukset erityisesti viennissä. Tämä asiakirjamalli on käytössä Haminan, Kotkan, Helsingin ja Turun liikenteessä.

12 12 (38) Muissa satamissa lomakekäytäntö vaihtelee. Tosin useimmissa on myös vähemmän terminaali-ilmoitusta vaativaa läpikulkevaa porttiliikennettä. TERMIS-hankkeen lähtökohtia oli Suomessa käytettävän terminaaliilmoituslomakkeen yhdenmukaistaminen. Haastatteluissa tavoitetta on yleisesti kannatettu: Terminaalit eivät saavuta kilpailuetua erilaistamalla asiapaperikäytäntöjään, mutta kirjavuus tekee kyllä asiat vaikeammaksi asiakkaille. On helpompi toimia, kun samassa tilanteessa voidaan menetellä samalla tavalla satamasta ja osapuolesta riippumatta. Yhden kansallisen lomakeformaatin käyttö helpottaa myös tietosovellusten ylläpitoa. Terminaali-ilmoitukset tiedonsiirtona Terminaali-ilmoitusten välittämiseen on olemassa kansainvälisten sovellusohjeiden mukaisia EDIFACT-sanomia: saapuvien ja tyhjien yksiköiden liikenteessä CO- PARN, lähteviä luovutettaessa COREOR. Niitä ei kuitenkaan käytetä Suomessa juuri lainkaan. Suuryksikköterminaaleissa kyllä tiedetään standardisanomien olemassaolo, mutta järjestelmissä on yleensä huonot valmiudet ottaa niitä vastaan. Osalta terminaaleista puuttuvat myös terminaali-ilmoitusten käsittelyyn soveltuvat järjestelmät. Lisäksi Suomessa omaksutut tietosisältökäytännöt poikkeavat siitä, mihin maailmalla on varauduttu ja mitä sieltä olisi valmiina saatavissa. Suurimmat erot liittyvät laskutustietojen välittämiseen. Esimerkiksi tapamme kerätä terminaali-ilmoituksessa maksutietoja on paikallinen, eikä sitä niin muodoin ole otettu huomioon harmonisoiduissa ilmoitussanomissa. Suomen ohuet tavaravirrat eivät taas houkuttele maailmanlaajuisesti toimivia yrityksiä tekemään vain täkäläisiä tarpeita täyttäviä erillisratkaisuja. Haastateltujen kokemukset ovat osoittaneet, että jokainen terminaalin ja asiakkaan välinen tiedonsiirtoratkaisu on yksilöllinen silloinkin, kun kumpikin osapuoli käyttäisi standardisanomia. Soveltaminen vaatii siis aina räätälöintiä - ja kun näin on, kynnys kahdenvälisten käytäntöjen hyödyntämiseen on matala. Käytössä olevasta tiedonsiirrosta suurin osa onkin räätälöityä. Ratkaisut perustuvat yleensä isomman osapuolen ehdoilla määriteltyihin tietosisältöihin ja -rakenteisiin, joita voi olla vaikea monistaa muiden osapuolten välille. Joissakin tapauksissa räätälöimällä on saavutettu nopeampi ja yksinkertaisempi järjestelmien välinen tiedonvaihto, kuin olisi mahdollista saavuttaa raskaina pidetyillä EDIFACT-sanomilla. Esimerkiksi varustamon buukkaus- tai tracking-sovelluksen ja terminaalin porttisovelluksen välille voidaan luoda tosiaikainen vuorovaikutus yksinkertaisten, muutaman tietokentän kokoisten transaktioiden avulla. Suuntauksen voi ennustaa yleistyvän, kun vakioidut XML-pohjaiset ratkaisut tulevat nykyistä laajempaan käyttöön.

13 13 (38) Porttiraportti Porttiraportti Terminaali vahvistaa suuryksikön saapumisen tai lähtemisen maapuolella lähettämällä porttiraportin yhdelle tai useammalle terminaali-ilmoituksessa esiintyvälle osapuolelle. Tietoa hyödynnetään esimerkiksi tracking- tai container control järjestelmissä. Porttiraportin ytimenä on tieto tapahtumapaikasta ja ajankohdasta sekä yksiköstä ja siihen asetetuista sineteistä. Lisäksi siinä voi olla esimerkiksi huomautuksia porttitarkastuksessa havaituista vaurioista; terminaalin vahvistamia vauriotietoja saatetaan myöhemmin tarvita todisteeksi reklamaatiokäsittelyssä. Vanhastaan porttiraportit on jaeltu paperilla, mutta nykyään ne toimitetaan enimmäkseen tietokonefakseina. Toimitustiheys voi olla kerran vuorokaudessa päivän päätteeksi, jolloin puhutaan ns. päiväntapahtumaraportista. Porttiraportti tiedonsiirtona Yhä useampi vastaanottaja haluaa porttiraportin tiedot vuorokausifrekvenssiä tiheämmin. Tällöin toimitustavaksi valikoituu sähköinen tiedonsiirto. Kansainvälisesti käytetään CODECO -sanomaa (Gate In/Out Report) suuryksikköjen porttiraporttien välittämiseen. Todennäköisin vastaanottaja on valtamerivarustamon buukkaus- tai tracking-järjestelmä. Suomessa CODECO-sanomaa pystyvät toimittamaan suurimmat terminaalit, mutta pienemmissäkin on vireillä pilotteja sen käyttämiseksi ainakin tyhjien konttien liikenteessä. Suomessa suurin osa sähköisistä porttiraporteista lähetetään kahden kesken sovitussa muodossa. Tällöin terminaalissa liikennöivän varustamon buukkaus- tai laivausasiakirjasovellus sanelee sanoman sisällön. Käytäntöön ei ole mitään erityistä selitystä korkeintaan se, että räätälöity porttiraporttisanoma on ollut helppo ottaa käyttöön. Parin vuoden ajan Suomessa on hyödynnetty myös XML-pohjaisia raportteja, jotka voidaan toimittaa EDI-teitse tai sähköpostitse. Sovelluksen puuttuessa vastaanottaja voi lukea sanoman selaimen ja tyylitiedoston (XSL) avulla. Toistaiseksi XMLraportteja ei ole standardoitu, eikä varsinkaan maailmanlaajuista standardia ole pariin vuoteen odotettavissakaan. Haastatteluissa on kuitenkin toivottu, että siirtymäkauden ajaksi voitaisiin sopia edes yksinkertaisesta kansallisesta porttiraportin XML-suosituksesta, joka perustuisi kansainvälisiin best practices käytäntöihin niin paljon kuin mahdollista Manifesti Kaupallinen manifesti ja tullimanifesti

14 14 (38) Manifestin käyttöä selviteltiin seikkaperäisesti vuonna 1999 LVM:n TETRAohjelman Manifestiprojektissa, jossa määriteltiin manifesti aluksen lastiluetteloksi, joka kattaa tavaraerät aluksen yhden lähtö- ja tulosataman välillä. Kaupallisessa käytössä selvitään vähemmillä tiedoilla kuin käytettäessä manifestia tullille lähetettävänä ilmoitusasiakirjana. Feeder-varustamolla on ongelma saada manifestiin suuryksikköjen sisällöstä niin tarkat osapuoli- ja tavaratiedot kuin tulli tarvitsisi riskianalyysin tekemiseen. Esimerkiksi kolmansien maiden konttiliikenteessä nämä tiedot ovat valtamerivarustamon hallussa, eivätkä ne kuulu mitenkään automaattisesti feederille kerrottaviin tietoihin. Ilmeisesti feeder-manifestin täydennykseksi olisikin kerättävä tietoa myös valtamerivarustamoilta, jotta viranomaisten vaatimukset täyttyisivät. Tuonnissa terminaali saa laivan purkamiseen tarvitsemansa ennakkotiedot manifestista. Tavaraa luovutettaessa tarvitaan muitakin asiakirjoja. Manifesti toimii myös satamien tavaramaksulaskutuksen vertailutietona, vaikka suoraan sen pohjalta ei välttämättä pystytä varsinaisia laskuja kirjoittamaan. Siihen soveltuvat tarkemmat tiedot kulkevat terminaali-ilmoituksissa - esimerkiksi laskun maksaja ja hänen viitteensä, käytettävä tavaraluokitus, tarkka paino jos tariffi on painoperusteinen. Manifesti tiedonsiirtona Haastattelujen perusteella voidaan väittää, että manifestin saaminen sähköisessä muodossa on tärkein yhteinen tarve tullille, satamille ja suuryksikköterminaaleille. Manifestit eivät siirry sähköisesti, vaikka kuitenkin esimerkiksi jokaisella haastatellulla suuryksikköliikenteen varustamolla oli tarjota manifesti jossain sähköisessä muodossa. Tilannetta parantaisi, jos terminaalien ja satamien järjestelmät sekä mahdollisesti myös PortNet sopeutettaisiin ottamaan vastaan manifesteja alkuun siinä muodossa, kuin ne nykyään ovat sähköisesti saatavilla. Yhden suosituksen mukaisen manifestin käyttööntulo olisi ihannetilanne, mutta sitä ehkä jouduttaisiin odottamaan vuosikausia. EDIFACT-muotoisista kaupallisista manifesteista Suomessa on käytössä konossementtilähtöinen IFCSUM sekä kuljetusyksikkölähtöinen COPRAR. Lisäksi eräät varustamot käyttävät omia formaattejaan. Kaupallista manifestia yksityiskohtaisempi on tullille lähetettävä lastiluettelo CUSCAR, jonka lähettämiseen ja vastaanottamiseen Suomessa on toistaiseksi huonommat valmiudet Lastaus- ja purkausraportti Purkauksen ja lastauksen vahvistus

15 15 (38) Lastausraportti toimii viennissä vahvistuksena siitä, mitä laivaan on todellisuudessa lastattu. Asiasta käytetään myös nimitystä laivausvahvistus ja satamavahvistus. Manifestin ja muiden laivausasiakirjojen tulisi täsmätä lastausraportin kanssa. Vastaavasti purkausraportilla vahvistetaan toteutunut purkaus. Sillä myös korjataan mahdolliset saapuvan laivan manifestissa tai alusilmoituksessa olevat virheet (yleensä puuttuva ja ylipurettu lasti tai tyhjien konttien luettelo). Purkausraporttiin kirjataan lisäksi tiedot lastiyksikköjen sineteistä ja huomautuksia purkauksessa havaituista lastivahingoista. Purkaus- ja lastausraporttien toimitustavat vaihtelevat paperitulosteista lukuisiin erilaisiin sähköisiin raportteihin. Lastaus- ja purkausraportit tiedonsiirtona Lastausraportti lienee ensimmäinen tietovirta, jota terminaalit ovat ryhtyneet toimittamaan asiakkailleen sähköisesti. Käytössä on useita sanomaversioita erityisesti metsäteollisuusviennin tarpeisiin; yhteistä niille on tilaus- ja tavaralähtöisyys, minkä vuoksi sanomat pohjautuvat yleensä EDIFACT IFTM-suosituksiin. Vastaanottajana on usein sekä viejä että varustamo. Paremmin suuryksikköliikenteen tarpeisiin soveltuva COARRI on suunniteltu ahtauksen aikaiseen tosiaikaiseen raportointiin, joskin sitä useimmiten hyödynnetään jälkikäteen tapahtuvassa eräraportoinnissa. Suomessa sanoma on suppeassa käytössä; samaan tarkoitukseen on useita varustamokohtaisia ratkaisuja. COARRI:n merkitys saattaa täälläkin kasvaa, jos samasta feederin lastauksesta ryhdytään raportoimaan myös valtamerivarustamojen järjestelmiin, jotka jo nykyään ottavat vastaan tässä muodossa tietoja esimerkiksi jälleenlaivausterminaaleilta. Syynä tällaiseen muutokseen voisi olla operatiivinen tarve tai pakko parantaa palvelutasoa Lastiplani Lastiplani ja ship planning Lastiplanilla tarkoitetaan laivan ruumasta tehtyä piirrosta, johon on merkitty lastin kulloinenkin sijainti aluksessa. Planilla on merkitystä erityisesti silloin, kun laiva kulkee reitillään usean sataman kautta. Sen avulla optimoidaan sekä ruuman käyttöä, aluksen vakautta että ahtausta kussakin satamassa. Toisin kuin manifesti lastiplani sisältää aina tiedon kaikesta laivassa olevasta lastista. Niillä on sama kattavuus ainoastaan kahden sataman välisessä liikenteessä (esimerkiksi Helsinki Lubeck - Helsinki), jossa koko lasti on kaiken aikaa menossa vain yhteen vastasatamaan. Esimerkiksi kolmioliikenteessä pelkällä manifestilla ei pysty ilmoittamaan ruuman tilannetta kaikille tietoa tarvitseville osapuolille. Sillä ei voi myöskään raportoida matkan aikana lastin sijoittelussa tehtyjä muutoksia.

16 16 (38) Konttiliikenteessä lastiplanin laatimiseen osallistuvat terminaalien suunnittelutoiminnot (terminal ship planning) sekä niiden yläpuolella varustamon keskitetty suunnitteluyksikkö (central ship planning). Kun terminaali on purkanut ja lastannut laivan, se päivittää lastiplanin, joka sen jälkeen toimitetaan seuraavaan terminaaliin purkauksen suunnittelun pohjaksi. Varustamo puolestaan ilmoittaa sinne, miten tyhjenevä tila käytetään ja miten alus seuraavaksi lastataan. Yleensä tämän rinnalla laivan perämies erikseen päivittää vastaavat tiedot aluksen omiin vakaudenlaskentajärjestelmiin. Lastiplani tiedonsiirtona Kansainvälisessä konttiliikenteessä lastiplanin siirtämiseen käytetään EDIFACT BAPLIE sanomaa, joka kiertää terminaalista terminaaliin aluksen etenemisjärjestyksessä. Sitä täydentää MOVINS, jolla varustamo välittää terminaalille ohjeita ahtausta ja ruuman uudelleenjärjestelyä varten. Suomessa BAPLIE-valmiudet on parilla konttiterminaalilla, joilla on käytössään myös ahtauksen suunnitteluun tarvittavat ship planning ohjelmistot. MOVINS ei ole täällä käytössä, ja muutenkin se on harvinainen feederliikenteessä. Suuryksiköiden sijaintitietoja toimitetaan myös räätälöityjen sanomien osana niin kontti- kuin perävaunuliikenteessä. Lisäksi eräissä terminaaleissa on feedervarustamon toimittama plaanausohjelmisto, joka hallitsee myös tarvittavan tiedonsiirron Muut ilmoitustiedot Kytkentätiedot Reefer-yksiköiden (lämpö- tai jäähdytysyksikkö) kytkemiseen tarvittavat tiedot kulkevat kahta kautta. Yleensä varustamo ilmoittaa viennin buukkauksessa tai tuonnin manifestissa, jos yksikkö satamassa kytketään sähköihin. Varsinaista kytkentätoimeksiantoa odotetaan kuitenkin viejän tai tuojan asiamieheltä tai valtamerivarustamolta. Kytkentätoimeksiannot välitetään yleensä telefaksilla terminaalin laatimaa lomaketta käyttäen. Erilaiset asettelut ja tietovaatimukset saattavat aiheuttaa vähäistä ylimääräistä vaivaa, mutta päähuolena on varmistua siitä, että kytkentäpyynnöt menevät perille ja että yksiköt kytketään niiden mukaisesti. Kytkentätietojen välittämistä kuvataan tarkemmin jäljempänä raportin luvussa 5. Vaarallisten aineiden tiedot Suomen satamissa on totuttu vaarallisten aineiden kuljetuslupien ja ilmoitusten käsittelyyn, eivätkä satamien asiakkaatkaan koe asiaa ongelmaksi. Haastatteluissa IMO-tietojen siirtämistä sähköisesti pidettiin hyvänä asiana, mutta toteuttamista ei

17 17 (38) kuitenkaan niin kiireellisenä asiana kuin esimerkiksi manifestin, terminaaliilmoituksen tai tavaramaksulaskutuksen tietojen siirtämistä.

18 18 (38) 2. ONGELMIEN LUETTELOINTI, PRIORISOINTI JA RATKAISU Kartoitusvaiheessa haastateltiin useaa suuryksikköliikenteen osapuolta, jotka on lueteltu. liitteessä 1. Oheisessa taulukossa on lueteltu tiivistettyinä väittämina haastatteluissa esiin tulleita näkökantoja. Tavoitteena oli löytää niistä tärkeimmät, ja kehittää niille TERMIStavoitetilassa ratkaisu. Aihepiiri IMO-tiedot IMO-tiedot Ongelma Pieni ongelma on, että maantie- ja merikuljetuksissa noudatetaan eri käytäntöä lupamenettelyssä - esim. eräiden IMO-9 -luokkaan kuuluvien aineiden kohdalla. Vaarallisten aineiden ajantasaiset sijaintitiedot eivät päivity ketjussa eteenpäin. Kytkentätiedot Jos ketjussa on mukana huolitsija, se tekee viennissä myös kytkentäilmoituksen. Tuonnissa teemme sen itse voidaksemme agenttina varmistua, että kontti todella kytketään. Samasta kontista voi tulla huolitsijankin kytkentäilmoitus, mutta päällekkäisyys on pienempi paha kuin että ilmoitusta ei olisi lainkaan. Kytkentätiedot Olisi tarpeen saada kuittaus siitä, että kytkentäilmoitus on otettu vastaan terminaalissa. Kytkentätiedot Kytkentätiedot Satamasta riippuen kytkentäpaikat ovat joko terminaalin tai sataman hallinnassa, ja sataman sisälläkin voi olla molempia vaihtoehtoja. Erilaisista työnjaoista huolimatta kytkentätietojen ilmoittaminen ja raportointi voisivat toimia samalla tavalla joka paikassa. Varustamo vastaa suuryksikön kytkennästä laivassa. Miten se voisi varmistua siitä, että esimerkiksi kontti kytketään terminaalissa jo ennen laivausta? Manifesti ja konossementti Manifesti ja konossementti Feeder- ja valtamerikonossementtien lisäksi käytössä on yrityksen oma konossementti (Waybill), jonka varaan kansainväliset toimitusjärjestelmät on rakennettu. Se lienee nopeimmin sähköistettävissä. Jos saisi B/L-ohjeen elektronisesti "tilauslomakemuodossa", vähennettäisiin päällekkäistä työtä konossementtia laadittaessa. Manifesti ja konossementti Manifesti ja konossementti Saapuvien laivojen konttitiedot kulkevat EDI:nä, mutta tiedot tyhjistä konteista on ongelma. Sähköiselle tuontimanifestille olisi tarvetta kaikissa terminaaleissa.

19 19 (38) Raportointi Raportointi Raportointi Raportointi Raportointi Raportointi Tavaramaksut Tavaramaksut Tavaramaksut Tavaramaksut Tavaramaksut Tavaramaksut Tavaramaksut Tavaramaksut Tavaramaksut Tavaramaksut Agenttina raportoimme konttitapahtumat päämiehillemme monta kertaa päivässä, joten tarvitsemme ajantasaista sähköistä raportointia sekä terminaalin ja konttidepot'n portilta että siitä, kun kontti on lastattu laivaan. Paikallisvarustamo ei ole kiinnostunut sähköisestä porttiraportista, koska saapuneet kontit näkyvät konttiterminaalien asiakaspäätteilläkin. Paikallisvarustamo on kiinnostunut sähköisestä porttiraportista. Porttiraportointiin tarkoitetun EDI-sanoman (CODECO) sovittaminen tietojärjestelmiimme oli meille liian työlästä. Yllätyimme myönteisesti, miten vaivattomasti nykyisen XMLporttiraportin käyttöönotto onnistui. Toivomme tulevaisuudessa saavamme saman raportin kaikista käyttämistämme terminaaleista ja varikoista. Stuuvaustieto voisi mennä laivalle lastauksen edistyessä. Nyt försti lyö tiedot käsin. Viennin lastausraportin saamme EDI:nä Kotkasta. Helsingistä emme sitä tavallaan tarvitse, kun olemme itse paikalla. Tyhjien konttien lista kyllä tarvittaisiin. Asiakkaalle olisi eduksi, jos samaan konttiin kohdistuva laskutus tulisi pakettina yhdellä laskulla. Jos tariffi olisi yksinkertainen (box rate), operoiva varustamo pystyisi laskuttamaan esim. palkkiota vastaan. Jos tavaramaksulaskutukseen tarvittavat tiedot tulevat muiden tietojen sivutuotteina, yksiköiden terminaali-ilmoituksiin perustuva tiedonkeruu palvelee box rate tyyppistä hinnoittelua. Linja-agentit pitävät ongelmana, jos tavaramaksut siirtyisivät box rate tariffin kautta heidän maksettavakseen ja edelleen laskutettavakseen. Miten erotetaan toisistaan konttien shiftaukset ja transshipmentit? Pitääkö erottaa? Portnetin kautta saadaan tulostettua manifesti tavaramaksulaskutuksen pohjaksi. Maksajatietoja ei sieltä saada, joten ne joudutaan keräämään erikseen käsin terminaali-ilmoituksista, mikä vie aikaa ja on kallista. Satama saa suurimman hyödyn tavaramaksulaskutuksen tietojen sähköistämisestä. Hyöty kytkentä- ja IMO-tietojen sähköistämisestä on vähäisempi. Satamista löytyisi halukkuutta ruveta lähettämään tavaramaksulaskuja sähköisesti mutta vastaanottajista on pulaa. Tavaramaksulaskutus perustuu tuontimanifestin tietoihin, joissa kuljetusyksikön paino on usein arviopaino. Lähetettyjä tavaramaksulaskuja joudutaan oikaisemaan jälkikäteen terminaaliilmoituksista saatavien tarkkojen painotietojen mukaisiksi. Vaikeuksia laskuttaa tilaustietojen perusteella, kun ei tiedetä kuinka kontitetaan.

20 20 (38) Terminaali-ilmoitus Eikö samalla terminaali-ilmoituksella voisi ilmoittaa koko erän (usean kontin) tiedot? Terminaali-ilmoitus Terminaali-ilmoitus Terminaali-ilmoitus Terminaali-ilmoitus Jos terminaali-ilmoituksessa voisi antaa ajoneuvon ja kuljetusliikkeen tiedot viennissäkin, ilmoitusta voisi hyödyntää myös sataman kulunvalvonnassa. Jos terminaali-ilmoitus voitaisiin helposti lähettää omasta järjestelmästämme kaikkiin käyttämiimme satamiin, säästäisimme kun meidän ei tarvitsisi naputella sitä erikseen kuljetusliikkeen ekstranetin kautta. Miksi terminaali-ilmoituksen kopion pitäisi mennä varustamolle? On mukava saada kuittaus siitä, että terminaali-ilmoitus on otettu vastaan terminaalissa. Terminaali-ilmoitus Paikallisvarustamon viite voisi olla tulevaisuudessa pakollinen tieto. Terminaali-ilmoitus Terminaali-ilmoitus Terminaali-ilmoitukseen voisi lisätä tiedon konttiin laitetun sinetin numerosta, jotta sinetin oikeellisuus olisi mahdollisuus tarkistaa myös esimerkiksi portilla. Terminaali-ilmoitukseen voisi lisätä tiedon valtamerivarustamosta, jonka viite lomakkeella jo ilmoitetaan. Terminaali-ilmoitus Terminaali-ilmoituksen tiedoista osa voisi mennä sähköisesti tiedoksi satamille tavaramaksulaskutusta varten. Terminaali-ilmoitus Terminaali-ilmoitus Terminaali-ilmoitusten painotiedot eivät välttämättä vastaa todellisuutta, jos kuorma punnittaisiin. Eri asiakirjojen painotietojen on kuitenkin täsmättävä keskenään. Traileriliikenteen ilmoitusmenettely ei poikkea vastaavan konttiliikenteen ilmoitusmenettelystä - paitsi että terminaali-ilmoitus tms. on yksinkertaisempi, kun selvitään vähemmillä tiedoilla. Terminaali-ilmoitus Tietojärjestelmät Tietojärjestelmät Tietojärjestelmät Tulli Vastuu tietojen oikeellisuudesta tulee olla terminaali-ilmoituksen allekirjoittajalla. Ketjun osapuolista pienet kuljetusliikkeet ovat kehittäneet nihkeästi tietojärjestelmiään ja tiedonsiirtovalmiuksiaan. Vähintään ajojärjestelijällä tulisi olla rooli suuryksikköliikenteen sähköisessä tiedonovaihdossa. Agenttina käytämme joko omia järjestelmiämme tai päämiehen järjestelmää. Riippuu päämiehestä. Tiedonsiirron ongelmana on monta erilaista sanomamallia ja monta eri tavalla toimivaa päämiestä, joiden valmiudetkin ovat erilaisia. EDI-ratkaisu ei saisi olla kovin kallis. Helsingin ja Tallinnan välisissä lautoissa kulkevat yksiköt tulevat käytännössä satamaan vain puoli tuntia ennen laivaan lastaamista, joten myös niiden tiedot tulevat viime hetkellä.

21 21 (38) Tulli Tulli Tulli Tulli Tulli Tulli Tulli Tulli Yhdenmukaistaminen Yhdenmukaistaminen Yhdenmukaistaminen Yhdenmukaistaminen Yhdenmukaistaminen Yhdenmukaistaminen Yhdenmukaistaminen Yhdenmukaistaminen Miten terminaalin järjestelmässä suojattaisiin katselulta tullin etukäteen lähettämä/merkitsemä tämä kontti tarkastetaan tieto? Tullaus on kansallista, ja siihen tarvittavista järjestelmistä päätetään paikallisesti. Toimitusketjuissa hyödynnetään kansainvälistä järjestelmää X. Tulli ei ota nyt uusia EDI-tullausasiakkaita. Siten emme pääse lähettämään myöskään EDI-luovutuspyyntöjä. Tulli haluaisi lastattavan yksikön tiedot etukäteen, niin että sillä olisi 2 tuntia aikaa tarkastaa. Viennissä asiakkaan ongelma voi olla, että hän ei tiedä, mitä tullistatus tarkoittaa. Viennissä yksikön tullistatustieto saadaan vähimmällä vaivalla terminaalin kirjanpidosta asiakaspäätteen kautta. Tiedot voisi kyllä välittää sähköisen porttiraportinkin avulla, mutta silloin tiedonsiirtoratkaisun täytyisi olla paljon nykyisiä EDIporttiraportteja yksinkertaisempi. Tulli kytkeytyy nykyään paikallisten terminaalien järjestelmiin suuryksikköliikennettä valvoessaan. Tavoitteena olisi kuitenkin ratkaisu, että sama valvonta voitaisiin tehdä omassa järjestelmässä, joka voisi olla esimerkiksi PortNet. Statustiedon välittäminen Hampurin tullille. Suomessa ei ole kahta samalla tavalla toimivaa satamaa. Asiakkaalle tulee ylimääräistä vaivaa, kun samaa asiaa koskeva ilmoituskäytäntö on erilainen eri satamissa. Automaattisissa tunnistusjärjestelmissä olisi avuksi, jos rekisterinumeron lisäksi ilmoitettaisiin myös tunnistettavan rekisterikilven kansallisuus. Feeder-varustamojen kannalta on hyvä, jos eurooppalaisessa vastasatamassa voi sanoa, että jokin käytäntö on Suomessa sama riippumatta vientisatamasta. Feeder-varustamolle olisi hyvä, jos Suomen liikenteessä voisi hyödyntää tulliin päin samoja menettelyjä kuin muiden EUmaiden (esim. Ruotsi) syöttöliikenteessä. Kilpailu voisi vääristyä, jos tulli vaatisi samasta asiasta erilaiset menettelyt eri vientisatamissa. Pitäisi sopia siitä, miten editoituna kontin tunnus sekä trailerin tai rekan rekisterinumero ilmoitetaan. Trailerien tunnistetiedon pitäisi olla sama jokaisessa terminaalissa. Nyt suurin osa tunnistetaan rekisterikilvestä, mutta osa rungossa olevasta tunnisteesta.

22 22 (38) Keskeisimmiksi kehityskohteiksi valikoituivat terminaalin ilmoitustietojen käytön tarkistaminen sekä yhdemukaistaminen terminaali-ilmoituslomakkeen avulla, niin että lopputuloksena olisi suositus, suosituksen saaminen valtakunnalliseksi, kulunvalvonnan ja lämpökonttien kytkentätilausten edellyttämien tietojen lisääminen ilmoitustietoihin, määrittelyjen saattaminen sille tasolle, että hankkeessa optiona ollut älykäs syöttölomake voitaisiin helposti toteuttaa. 3. KANSAINVÄLISIÄ KEHITYSSUUNTIA TERMIS-hankkeen peruslähtökohtia oli, että kansallisesta totetutustavasta huolimatta työn aikana tiedostettaisiin kansainväliset suuntaukset, joilla voisi olettaa olevan merkitystä paikallisille ratkaisuillemme. Tulliasioissa tämä totetutuu luontaisesti sekä EU-jäsenyyden että WCO:n (Maailman tulliunioni) kautta. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat standardit, yleisesti hyväksytyt käytännöt ja toimialan sisäiset uudelleenjärjestelyt. Myös terrorisminvastaiset toimet heijastuvat suuryksikköliikenteeseen, mitä ei kyetty ennakoimaan syksyllä 2001 projektia suunniteltaessa Container Security Initiative Yhdysvaltoihin tehdyn terroristihyökkäyksen johdosta turvajärjestelyt ovat kiristyneet sekä Pohjois-Amerikan mantereen sisäisissä että sinne muualta suuntautuvissa kuljetuksissa. Lentoliikenteen lisäksi myös meriliikenteen ja satamien valvontaa on tiukennettu. Amerikkalaisten tavoitteena on kansallisen turvallisuuden lujittaminen hallinnollisin ja lainsäädännöllisin keinoin, muuttamalla toimintakäytäntöjä sekä hyödyntämällä laajasti turva- ja hälytystekniikkaa. Säädökset ja vaatimukset vaikuttavat Suomestakin Yhdysvaltoihin menevään ulkomaankauppaan lähinnä jälleenlaivaussatamien kautta kulkeviin konttitoimituksiin. Suomen viennissä uudelleenlaivausten osuus on olennaisesti suurempi kuin suorien konttilaivausten, joihin konttiturvallisuusaloite ensisijaisesti pureutuu. Keskeinen toimeenpaneva viranomainen meriliikenteessä on tulli (US Customs Service), jonka alaisuudessa on kaksi toisiinsa liittyvää turvallisuushanketta: C-TPAT (Customs Trade Partnership Against Terrorism) ja CSI (Container Security Initiative). Niiden sukulaishankkeita on myös liikenneministeriön ja rannikkovartioston vastuulla, kuten seuraava kuva osoittaa.

23 23 (38) Kuva 4: Maritime Security C-TPAT:n näkökulma on proseduurien turvatason parantamisessa; siihen kuuluvat muun muassa vaatimukset tarkemmista lastitiedoista ja lastinkäsittelyn valvonnasta. CSI puolestaan pyrkii kehittämään teknisiä ratkaisuja, joilla lastikontit pystyttäisiin suojaamaan ja tarkastamaan. Taustalla on pelko ihmisten tai joukkotuhoaseiden salakuljettamisesta Yhdysvaltojen alueelle konteissa. CSI:n kulmakiviä ovat pysyvät turvallisuuskriteerit (security criteria) kontteihin liittyvien riskien tunnistamiseksi, konttien tarkastus ennakkoon (pre-screening) ennen niiden saapumista amerikkalaiseen satamaan, läpivalaisutekniikan hyödyntäminen, älykkäiden ja turvallisten konttien (smart container) kehittäminen ja käyttö.

24 24 (38) Turvatakseen konttiliikenteensä useat eurooppalaiset jälleenlaivaussatamat ovat tehneet Yhdysvaltojen tullin kanssa erillissopimuksia siitä, miten turvakysymykset hoidettaisiin. Menettely on aiheuttanut närää muualla EU:ssa, jossa yhteinen kanta on vielä tekeillä. Suomessa ei ole toistaiseksi asiaa koskevia ohjeita tai määräyksiä. Suoraan laivattavia kontteja on alle tuhat vuodessa, mutta jälleenlaivaussatamista saattaa tulla ylimääräisiä vaatimuksia. Yhdysvaltojen menevään konttiliikenteeseen osallistuvien yritysten olisi hyvä varautua tilanteeseen kehittämällä kontituspisteidensä turvallisuutta, konttien sinetöintirutiineja sekä valmiuksiaan toimittaa aiempaa yksityiskohtaisempia tavaratietoja. Yhdysvaltojen tulli tiedotti konttien ilmoittamista koskevasta määräyksestä, joka astui voimaan Siinä edellytetään, että Yhdysvaltojen alueelle menevään alukseen lastattavien konttien tavaratiedot on ilmoitettava sikäläiselle tullille vähintään 24 tuntia ennen laivan lastausta. Tarkoitukseen voidaan käyttää esimerkiksi virallisen Cargo Declaration lomakkeen (Customs Form 1302) mukaista sähköistä ilmoitusta, joka sisältää noin 15 tietoa. Liitteessä 2 on esimerkki lomakkeesta. Niin sanotun 24 tunnin ilmoituksen tarkkuus vastaa tavaraluettelon tarkkuusvaatimuksia. Ajoittain terminaali-ilmoituksissakin käytetty tavarakuvaus kappaletavaraa tai said to contain ei ole riittävä. TERMIS-hankkeessa ei kuitenkaan ryhdytty määrittelemään yksityiskohtaisempia tavaratietoja suuryksikön terminaali-ilmoituksen osaksi, koska niiden oletetaan kulkevan suoraan viejän, kuormaavan kappaletavaraterminaalin ja valtamerivarustamon välillä. Mahdollisen puutteellisen tai virheellisen 24 tunnin ilmoituksen aiheuttamat pakotteet otettiin käyttöön vuoden 2003 helmikuun alussa. Tuolloin kahdeksantoista maailman kahdestakymmenestä suurimmasta megasatamasta oli ryhtynyt soveltamaan CSI:n määräyksiä, ja käytäntö oli laajenemassa pienempiin vastasatamiin esimerkiksi Göteborgiin. Lisätietoa CSI:stä ja soveltamistilanteesta on Yhdysvaltojen tullin web-sivuilla (http://www.customs.gov/xp/cgov/newsroom/highlights/csi/) IMO:n merenkulun turvallisuutta koskevat määräykset Kansainvälisen merenkulkuorganisaation (IMO) meriturvallisuuskomitea (MSC) hyväksyi joulukuussa 2002 yleissopimuksen, jonka tavoitteena on tehostaa terrorismia ehkäiseviä turvajärjestelyjä merikuljetuksissa. Myös Suomi on sitoutunut täyttämään sopimuksen sisältämät turvamääräykset. Ne koskevat alkaen kaikkia kansainvälisen meriliikenteen tavara- ja matkustajasatamia ja -aluksia.

25 25 (38) Sopimuksen mukaan satamilla ja laivayhtiöillä on oltava suunnitelma ja valmius kolmelle erilaiselle turvallisuustasolle, jotka ovat normaali-, uhka- ja kriisitaso. Perusvaatimuksena on satamien aitaaminen ja asiattoman liikkumisen ehkäiseminen alueella. IMO:n määräysten suomentaminen ja turvasääntöjen tulkinta on vielä kesken, joten esimerkiksi TERMIS-suosituksissa ei voida vastata niihin kuin yleisellä tasolla. On kuitenkin ilmeistä, että terminaali-ilmoitustietojen hyödyntämiselle kulunvalvonnassa tulee nykyistä enemmän käyttöä satamissa, joissa liikennettä valvotaan tietojärjestelmien avulla. Samaten hankkeen jatkoksi suunnitellun TERMIS-syöttölomakepalvelun avulla pystytään muodollisesti osoittamaan osapuolten valmiudet uhka- ja kriisitason järjestelyihin suuryksikköliikenteessä, ellei valmiuksia ole toteutettu jo muulla tavoin Kansainvälisten merikuljetusten tietopalvelut Internet-tekniikkaa hyödyntävät tietopalvelut ja niitä ylläpitävät yhteisöt ovat lisääntyneet merikuljetuksissakin. Suuriin satamiin on syntynyt sataman omaa kilpailukykyä parantavia tiedonvälitysyhteisöjä (Port Communities), joissa paikallisten toimijoiden järjestelmät vaihtavat tietoa keskenään. Niiden vastakohtia ovat usean pienemmän sataman muodostamat yhteisöt (Portnet Communities), jotka keskittyvät lähinnä viranomaistiedon välittämiseen. Teknisenä toteutustapana voi olla sanomanvälitys (EDI) tai web-portaali tai niiden yhdistelmä. Yksittäisillä kuljetusalan yrityksillä on ollut omia vuorovaikutteisia asiakaspalvelujärjestelmiä jo pitkään. Viime vuosina palvelut ovat alkaneet verkottua keskenään, samalla kun alalle on syntynyt kaksi uutta toimijaryhmää. Suuret konttivarustamot ovat muodostaneet maailmanlaajuisia alliansseja, jotka operatiivisen yhteistyön lisäksi ovat ryhtyneet kehittämään asiakkaan suuntaan yhteneväisiä tietopalveluja. Samaan aikaan isot terminaalioperaattorit ovat laajentamassa toimintaansa uusiin satamiin, mitä kautta myös niiden tietopalvelut ovat maapalloistumassa. Nähtävästi merenkulun ja satamien lukuisat erilliset ekstranet-järjestelmät ovat vähitellen verkottumassa muutamaksi suureksi tietopalveluallianssiksi samalla tavoin kuin on jo tapahtunut lentoliikenteessä. Ensimmäisiä esimerkkejä tästä suuntauksesta oli Hampurin satamayhteisön DAKOSY-palvelut ja suurten konttivarustamoiden INTTRA-palvelut yhdistävä hanke, joka alkoi kesällä Sen tavoitteena on, että konttikuljetusta tilaava asiakas pystyy tilaamaan yhden liittymän kautta kaikki tarvitsemansa buukkaus- ja tracking-palvelut siitä riippumatta, mitä INTTRA-varustamoa hän käyttää.

26 26 (38) Suomi Yhden sataman kilpailukykyä tehostavat Port Community tyyppiset tietopalvelut puuttuvat Suomesta kokonaan. Useimmassa satamassa volyymi on ollut liian pieni ja toimijaverkosto liian suppea tai hajanainen, jotta yhteisöllinen palvelu olisi voinut kilpailla yksittäisen vahvan terminaalioperaattorin tarjoamien tietopalvelujen kansssa. Viime vuosikymmenellä satamanpitäjät, sataman operaattorit ja myös asiakkaat ryhtyivät yhä enemmän esiintymään yhdessä kotisataman markkinoimiseksi. Tietoteknisen infrastruktuurin varaan rakennettuja yhteisöjä on syntynyt vastikään myös satamissa, joissa on toteutettu alue- ja kulunvalvontahankkeita. Näistä seuraava askel voisi olla verkoston laajentaminen tietopalvelujenkin suuntaan. Vastakkaista, kilpailusta neutraalia ajattelua on edustanut valtakunnalliseen käyttöön suunniteltu Portnet, joka on kehittynyt viranomaistiedon väyläksi. Tässä roolissa se jatkaa vastakin ehkä nykyistä korostuneemmin erityisesti valtion järjestelmänä, jonka pääasiallisia omistajia olisivat tulli- ja merenkulkuviranomaiset. FITS-ohjelmaassa laaditussa tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuurissa (LogTelArk ja TARKKI) suositellaankin, että Portnetistä muodostuisi tulevaisuudessa yhtenäinen rajapinta viranomaisten ja yritysten operatiivisten järjestelmien välille merenkulkuun liittyvissä asioissa Eurooppa Euroopan pääsatamissa on ollut tarjolla pitkään Port Community palveluja, joista Suomen merikuljetuksien kannalta merkittävimmät yhteisöt ovat Hampuri: DAKOSY ja sen liittymät tullin ZAPP-järjestelmään. Yhteensä noin 700 yritysosapuolta. Rotterdam: PCR-RIL (Port Community Rotterdam). Rotterdamin sataman, tullin ja operaattoreiden muodostama yhteisö, jonka tärkeimpiä kehityshankkeita ovat Carco Card sekä EDI-LAND. Antwerpen: SEAGHA. Antwerpenin satamassa toimiva monipuolinen palvelu. Felixstowe: FCPS (Felixstowe Cargo Processing System). Felixstowen ja lähisatamien palvelu, joka on myös yksi Englannin 5 virallisesta tulliselvitysportaalista. Luetellut yhteisöt ovat keskeisiä vaikuttajia erilaisissa tiedonsiirron standardointielimissä. Lisäksi ne toimivat tärkeissä jälleenlaivaussatamissa, joten Suomen kansallisissakin hankkeissa on hyvä tehdä yhteistyötä niiden kanssa.

27 27 (38) Maailma Lukuisista kansainvälisistä tai Euroopan ulkopuolisista tietopalveluista seuraavilla voidaan olettaa olevan vaikutusta myös Suomessa, joten niiden kehitystä on hyvä pitää silmällä. Bolero.net on maailmankaupan asiakirjojen välitykseen ja niiden aitouden vahvistamiseen perustettu tietopalvelu, jonka merkittävin vaikutusalue on ollut Yhdysvaltojen ja Aasian välinen kauppa. Taustalla on muun muassa SWIFT, pankkeja, autoteollisuutta, raaka-ainelaivausten kuljettajia jne. Toimijoita on myös Euroopassa. Konttivarustamoiden tietopalveluallianssit INTTRA on suurimpien konttivarustamoiden muodostama tietopalveluyhteisö, joka arvioi hallitsevansa 50% maailman konttivirroista ja palvelevansa runsasta 2800 satamaa. Jäsenvarustamoita ovat muun muassa Maersk Sealand, P&O Nedlloyd, Hapag Lloyd, MSC ja NYK Line. Lisäksi yhteisöön kuuluu logistiikkaoperaattoreita kuten esimerkiksi Danzas, Schenker, Exel Logistics, Panalpina ja Kuhn & Nagel. Satamista lähin yhteistyökumppani on Hampuri, jonka DAKOSY-palvelun kanssa INTTRA:lla on allianssisopimus. Yhteisöllä kerrotaan olevan teknisiä ongelmia, ja osa siihen kuuluvista varustamoista on ruvennut kehittämään sen rinnalla myös omia tietopalvelujaan. GT Nexus on lähinnä Kauko-Idän suurten konttivarustamoiden perustama yhteisö, joka tarjoaa sekä tiedonvälityspalveluja että erilaisia optimoitityökaluja. Ryhmä ilmoittaa hallitsevansa noin 45% maailman konttivirroista. Varustamojäseniä ovat muun muassa APL, Hanjin, Hyundai, K Line, MOL,Yang Ming sekä NYK Line, joka on myös INTTRA:n jäsen. CargoSmart on edellisiä pienempi varustamoyhteisö, johon kuuluvat OOCL, COSCO Container Lines ja malesialainen MISC. Palvelua markkinoidaan noin 3000 säännöllisen käyttäjän palveluna. Laskentatavasta riippumatta CargoSmart, GT Nexus ja INTTRA yhteensä muodostavat palvelukokonaisuuden, joka pystyy tavoittamaan yli 90% maailman merikonttiliikenteestä. Palvelujen kilpailuasemaa on parantanut se, että ne ovat pystyneet nopeasti sovittautumaan Yhdysvaltojen CSI-aloitteeseen, Monikansallisten terminaalioperaattorien tietopalvelut Suuret aasialaiset terminaalioperaattorit ovat laajentaneet toimintaansa Euroopankin satamiin ostamalla täkäläisiä toimijoita. Kotikonnuillaan niillä on vahvat palvelu-

EU:hun saapuvan tavaran AREX-ilmoitusten varamenettelyohje

EU:hun saapuvan tavaran AREX-ilmoitusten varamenettelyohje AREX asiakasohje 7 Varamenettelyohje saapuva liikenne www.tulli.fi 27.3.2013 EU:hun saapuvan tavaran AREX-ilmoitusten varamenettelyohje 1 Soveltamisala Tätä ohjetta sovelletaan EU:hun saapuvasta tavarasta

Lisätiedot

Sähköinen sinetti konttiliikenteessä

Sähköinen sinetti konttiliikenteessä Sähköinen sinetti konttiliikenteessä Pekka Rautiainen SysOpen Oyj Logistiikan konsultointipalvelut FITS-syystapaaminen, Helsinki 14.11.2001 1 Esityksen rakenne Sinetöinti overseas-konttiliikenteessä Sähköinen

Lisätiedot

FINNSTEVEN SATAMATOIMINNOT VUOSAARESSA

FINNSTEVEN SATAMATOIMINNOT VUOSAARESSA FINNSTEVEN SATAMATOIMINNOT VUOSAARESSA GATEHOUSE Osoite Finnsteve Oy Ab Komentosilta 1, 00980 Helsinki PL 225, 00181 Helsinki Puhelin 010 56560, fax 09 685 7253 Finnsteven asiakaspalvelu on Gatehousen

Lisätiedot

Finnsteve Vuosaaren satamassa. Vuosaaren satama. Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio!

Finnsteve Vuosaaren satamassa. Vuosaaren satama. Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio! Finnsteve Vuosaaren satamassa Vuosaaren satama Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio! 1 Suomen ulkomaankaupan keskus Säännöllisen linjaliikenteen suuryksikköjen satamapalveluihin erikoistunut

Lisätiedot

Puoli vuotta VUOSAAREEN - OPERAATTORIN PALVELUT. LOGISTICS 2008 17.4.2008 Tapio Orne

Puoli vuotta VUOSAAREEN - OPERAATTORIN PALVELUT. LOGISTICS 2008 17.4.2008 Tapio Orne Puoli vuotta VUOSAAREEN - OPERAATTORIN PALVELUT LOGISTICS 2008 17.4.2008 Tapio Orne PELIKENTTÄMME ON PUOLEN VUODEN KULUTTUA VUOSAARI TARJOAMME ASIAKKAILLEMME VUOSAARESSA SAMAT PALVELUT KUIN NYKYISISSÄ

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

SÄHKÖISET RAHTIKIRJAT - VISMA AUTOTRANSPORT

SÄHKÖISET RAHTIKIRJAT - VISMA AUTOTRANSPORT Visma Nova SÄHKÖISET RAHTIKIRJAT - VISMA AUTOTRANSPORT Page 1 Lähtökohdat Logistiikka-alan toimijoiden tavoitteena sähköinen toimintatapa vuoteen 2013 mennessä (Logistiikkayritysten liitto ry): Pyrkimyksenä

Lisätiedot

AEO. Authorised Economic Operator. Vastavuoroisen tunnustaminen tilannekatsaus. AEO-toimijapäivä 3.9.2014 1

AEO. Authorised Economic Operator. Vastavuoroisen tunnustaminen tilannekatsaus. AEO-toimijapäivä 3.9.2014 1 T AEO Authorised Economic Operator Vastavuoroisen tunnustaminen tilannekatsaus AEO-toimijapäivä 1 1) AEO-ohjelmien vertailu teoriassa TUNNUSTAMISEN VAIHEET - hakemus-, arviointiprosessi, kriteerit ja edut

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE ewaybill web-palvelu

KÄYTTÖOHJE ewaybill web-palvelu KÄYTTÖOHJE ewaybill web-palvelu SISÄLLYSLUETTELO 1 EWAYBILL WEB PALVELU... 3 1.1 KÄYTTÖTARKOITUS... 3 1.2 KÄYTÖN EDELLYTYKSET... 3 1.2.1 Laitteistovaatimukset... 3 1.2.2 Muut vaatimukset:... 3 1.3 TIEDONKULKU

Lisätiedot

Tullin määräys Suomen satamiin saapuvia ja Suomen satamista lähteviä aluksia koskevasta ilmoitusmenettelystä

Tullin määräys Suomen satamiin saapuvia ja Suomen satamista lähteviä aluksia koskevasta ilmoitusmenettelystä 1 Tulli Määräys Dnro Antopäivä 49/2015 29.5.2015 Säädösperusta Alusliikennepalvelulaki (623/2005) 20 a (225/2012), 22 a (225/2012), 22 b (225/2012), 22 c (791/2013) ja 22 g (791/2013) Väylämaksulaki (1122/2005)

Lisätiedot

Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit

Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit Lähtökohtana tarve rakentaa: Menettely, jossa etuuskäsittelyssä tarvittavat lääkärinlausunnot saadaan suoraan terveydenhuollosta

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Suorakulmaiset keraamiset särmiöt yhdeksi kuutioksi

Suorakulmaiset keraamiset särmiöt yhdeksi kuutioksi POHDIN projekti Suorakulmaiset keraamiset särmiöt yhdeksi kuutioksi Teollisuushallissa kasataan keraamisia samankokoisia ja samanmuotoisia suorakulmaisia särmiöitä pakkausta ja kuljetusta varten täysiksi

Lisätiedot

Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko?

Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko? Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko? TkL Hannu Asumalahti Toimitusjohtaja Rauman Satama Oy hannu.asumalahti@portofrauma.com www.portofrauma.com Esityksen rakenne Konttien alkutaival

Lisätiedot

Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös

Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Tilinhoitajille Selvitysosapuolille Liikkeeseenlaskijan asiamiehille Sääntöviite: 1.5.9, 5)

Lisätiedot

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen 1 Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Tutkimusotos: suuret huolinta- ja kuljetusyritykset

Lisätiedot

Vakiolaivausehdot Standard Shipping Terms

Vakiolaivausehdot Standard Shipping Terms Vakiolaivausehdot Standard Shipping Terms 2008 SISÄLLYSLUETTELO CONTENT Esipuhe.... 2 Johdanto... 4 Vakiolaivausehdot 2008... 11 Porttiehto, lastaus / purkaus... 12 Perävaunuehto, lastaus / purkaus...

Lisätiedot

Satamien operatiivisen toiminnan tehostaminen konttikäsittelyssä

Satamien operatiivisen toiminnan tehostaminen konttikäsittelyssä Satamien operatiivisen toiminnan tehostaminen konttikäsittelyssä TransGof Final Seminar Kotka Maritime Research Centre, Mussalo Island, Kotka November 29. 2007 Petri Niiranen & Jorma Rytkönen Esityksen

Lisätiedot

FITS-julkaisuja 37/2004. Sähköisen sinetin käyttö Suomen satamien konttiliikenteessä. Loppuraportti

FITS-julkaisuja 37/2004. Sähköisen sinetin käyttö Suomen satamien konttiliikenteessä. Loppuraportti FITS-julkaisuja 37/2004 Sähköisen sinetin käyttö Suomen satamien konttiliikenteessä Loppuraportti FITS-julkaisuja 37/2004 Sähköisen sinetin käyttö Suomen satamien konttiliikenteessä Loppuraportti ISBN

Lisätiedot

LAPPU -projekti (Kollin yleinen osoitelappu) Yhteenvetoa haastatteluista ja hankkeen eteneminen

LAPPU -projekti (Kollin yleinen osoitelappu) Yhteenvetoa haastatteluista ja hankkeen eteneminen LAPPU -projekti (Kollin yleinen osoitelappu) Yhteenvetoa haastatteluista ja hankkeen eteneminen 24.10.2003 Anu Kalliala TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 1 Suoritetut haastattelut Haastatteluja

Lisätiedot

VA-järjestelmän käyttöohje https://imdg.portofhelsinki.fi

VA-järjestelmän käyttöohje https://imdg.portofhelsinki.fi VA-järjestelmän käyttöohje https://imdg.portofhelsinki.fi VA-järjestelmän käyttöohje Käyttäjän kirjauduttua Va-järjestelmään palvelun etusivulla näkyy oman yrityksen ilmoitukset 14 vuorokauden ajalta.

Lisätiedot

Mobiilisatama-hankkeen väliseminaari, Kotka 3.2.2011. Selvitys Suomeen soveltuvasta informaatiokeskuksesta. Pekka Rautiainen Talent Partners Oy

Mobiilisatama-hankkeen väliseminaari, Kotka 3.2.2011. Selvitys Suomeen soveltuvasta informaatiokeskuksesta. Pekka Rautiainen Talent Partners Oy Mobiilisatama-hankkeen väliseminaari, Kotka 3.2.2011 Selvitys Suomeen soveltuvasta informaatiokeskuksesta Pekka Rautiainen Talent Partners Oy 1 Selvityksen toimeksianto Millainen satamasidonnainen informaatiojärjestelmä

Lisätiedot

Sähköisen toimitusketjun tuomat edut Liikenne- ja viestintäministeriö 26.03.2013. Ilkka Tirkkonen Regional CIO

Sähköisen toimitusketjun tuomat edut Liikenne- ja viestintäministeriö 26.03.2013. Ilkka Tirkkonen Regional CIO Sähköisen toimitusketjun tuomat edut Liikenne- ja viestintäministeriö 26.03.2013 Ilkka Tirkkonen Regional CIO Sähköinen toimitusketju Myyjä luovutus Tilaus Vahvistus Toimitus Kysely Vastaus Ostaja luovutus

Lisätiedot

Kuluttajaverkkolaskutus ja esilläpitopalvelu Suomessa

Kuluttajaverkkolaskutus ja esilläpitopalvelu Suomessa Kuluttajaverkkolaskutus ja esilläpitopalvelu Suomessa Palvelun kuvaus sivu 1/7 Tiedon asiakirjat: tekijänoikeudet Tämän asiakirjan sisältöä tai mitään sen osaa ei saa jäljentää yrityksenne ulkopuolella

Lisätiedot

Käyttöohje webrekkaselvitys-tietojärjestelmä

Käyttöohje webrekkaselvitys-tietojärjestelmä Käyttöohje webrekkaselvitys-tietojärjestelmä Kirjautumissivu: rekkaselvitys.helsinginsatama.fi Rekkaselvityksen webkäyttöliittymällä rekisteröityneet asiakkaat tekevät ilmoituksia itse verkossa suoraan

Lisätiedot

Sähköisen liiketoimintaprosessin kehittäminen. Heikki Laaksamo, TIEKE, 26.3.2013

Sähköisen liiketoimintaprosessin kehittäminen. Heikki Laaksamo, TIEKE, 26.3.2013 Sähköisen liiketoimintaprosessin kehittäminen Heikki Laaksamo, TIEKE, 26.3.2013 SÄTKY Sähköisten toimintamallien käytön lisääminen logistiikassa Hankkeessa on luotu työkaluja, jotka mahdollistavat suomalaisen

Lisätiedot

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus

Lisätiedot

Suomi English Русский

Suomi English Русский Suomi English Русский Nurmiselle kuljetettavan tuotteen koko tai määränpään kaukaisuus eivät ole ongelma. Kaikki logistiikka-alan palvelut yhdeltä tiskiltä Nurminen Logistics tarjoaa asiakkailleen kaikki

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Tutkimus verkkolaskutuksesta, automaatiosta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa. Ajankohta helmikuu 2010

Tutkimus verkkolaskutuksesta, automaatiosta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa. Ajankohta helmikuu 2010 Tutkimus verkkolaskutuksesta, automaatiosta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa Ajankohta helmikuu 2010 Seurantakysely verkkolaskutuksesta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa 41 Yli

Lisätiedot

Sanomakuvausten järjestelmäkohtaiset tiedostot

Sanomakuvausten järjestelmäkohtaiset tiedostot Sanomakuvausten järjestelmäkohtaiset tiedostot Tullihallitus Päivitys 17.9.2012 Tullihallitus Sanomakuvausten järjestelmäkohtaiset tiedostot 1/8 Sanomakuvausten järjestelmäkohtaiset tiedostot Järjestelmäkohtaiset

Lisätiedot

Russian railways..today..in the future

Russian railways..today..in the future Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit

Lisätiedot

Ajankohtaisfoorumi, Tallinnan asiakaspäivät 10.-11.5.2012 Joonas Korhonen LOGISTIIKKA-ALAN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT SUOMESSA. Page 1

Ajankohtaisfoorumi, Tallinnan asiakaspäivät 10.-11.5.2012 Joonas Korhonen LOGISTIIKKA-ALAN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT SUOMESSA. Page 1 Ajankohtaisfoorumi, Tallinnan asiakaspäivät 10.-11.5.2012 Joonas Korhonen LOGISTIIKKA-ALAN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT SUOMESSA Page 1 Logistiikka-alan tulevaisuuden näkymät Suomessa Tavoitteena sähköinen toimintatapa

Lisätiedot

Sonyn suomenkielisen Web-portaalin käyttöohjeet

Sonyn suomenkielisen Web-portaalin käyttöohjeet Sonyn suomenkielisen Web-portaalin käyttöohjeet Sonyn Web-portaalin käyttöohjeet Seuraavilla sivuilla esiteltävien käyttöohjeiden yhteenveto: Sisäänkirjautuminen Uuden tai vaihtosalasanan hankkiminen.

Lisätiedot

Kuorma-alustat yhteistyöllä hallintaan

Kuorma-alustat yhteistyöllä hallintaan Kuorma-alustat yhteistyöllä hallintaan Kuljetusalustojen hallinta- ja jäljitettävyysprojekti Esiselvitys- ja määrittelyvaihe Hannu Pelkonen Oy EDI Management Finland Ltd Projektin lähtökohdat Konkreettisena

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

SSCC - SERIAL SHIPPING CONTAINER CODE

SSCC - SERIAL SHIPPING CONTAINER CODE SSCC - SERIAL SHIPPING CONTAINER CODE käyttö toimitusketjussa Tiedonsiirron merkitys korostuu kilpailun globalisoituessa ja yritysten verkottuessa. Yritykset eivät hae kilpailuetua pelkästään yksittäisinä

Lisätiedot

Ajankohtaista Tullista. 23.5.2012 Päivi Maunuksela-Malinen, Tulli Sanoma-asioinnin tuki/eteläinen tullipiiri

Ajankohtaista Tullista. 23.5.2012 Päivi Maunuksela-Malinen, Tulli Sanoma-asioinnin tuki/eteläinen tullipiiri Ajankohtaista Tullista 23.5.2012 Päivi Maunuksela-Malinen, Tulli Sanoma-asioinnin tuki/eteläinen tullipiiri Tulli-ilmoitusten määrät 2011 Ilmoituslaji Kappalemäärä Sähköisten osuus % (suluissa 2010) Ilmoituskanavan

Lisätiedot

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA LMQ -ohjelmisto Kenelle miten miksi? LogMaster Oy 2007-2009 LMQ miksi? 1. KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN Johtamisen välineet tapahtumien kirjaaminen

Lisätiedot

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan?

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka - tutkimuskeskus 161008 0/20 Mihin merenkulkuosaamista

Lisätiedot

Suomen Turvallisuusneuvonantajat. Laatu ja turvallisuus auditointi

Suomen Turvallisuusneuvonantajat. Laatu ja turvallisuus auditointi Suomen Turvallisuusneuvonantajat Laatu ja turvallisuus auditointi Yritys: Tarkastelun kohde: Auditoija: Päiväys: 1.1 Vastuuhenkilöt 1.1.1 Onko kemikaalien maakuljetuksille nimetty turvallisuusneuvonantaja?

Lisätiedot

Laskujen muuntaminen tapahtuu, kuten osapuolet ovat keskenään sopineet.

Laskujen muuntaminen tapahtuu, kuten osapuolet ovat keskenään sopineet. SUOSITUS Sivu 1/6 SUOSITUS VERKKOLASKUJEN VÄLITYSPALVELUN LAATUTASOSTA Laskujen välitys Verkkolaskuoperaattorit ja muut operaattoreina toimivat yritykset noudattavat yhteisiä alla mainittuja palvelun laatutason

Lisätiedot

Täyttöohje vienti-ilmoituslomaketta varten

Täyttöohje vienti-ilmoituslomaketta varten Täyttöohje Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Valvontaosasto Kasvinterveysyksikkö Mustialankatu 3, 00790 Helsinki Puh. 029 530 0400, Faksi 029 530 4350 www.evira.fi etunimi.sukunimi@evira.fi 2 (5) VIENTI-ILMOITUS

Lisätiedot

intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa

intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa KombiSuomi Konttiliikenne ja sen tulevaisuus intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa tutkija Tommi Mäkelä 2 Viitekehys ja lähtökohdat Yleisen Teollisuusliiton toimeksiannosta osana KombiSuomi-hanketta

Lisätiedot

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia LOGHU3 Kokemuksia ja suosituksia 31.3.2011 Pekka Rautiainen ja Irmeli Rinta-Keturi, Talent Partners Oy LOGHU3 on Huoltovarmuuskeskuksen, puolustusvoimien ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteishanke,

Lisätiedot

Alustoimituksesta annettava vienti-ilmoitus

Alustoimituksesta annettava vienti-ilmoitus Viennin asiakasohje 33 www.tulli.fi versio 1.1, 27.2.2014 korvaa version 1.0 14.12.2010 Alustoimituksesta annettava vienti-ilmoitus Asiakasohjeen 33 versio 1.0 on kokonaisuudessaan päivitetty. 1 Alustoimituksesta

Lisätiedot

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa 12.8.2004 06:01 Logistiikan yhteiset tietojärjestelmät ovat kehittyneet, mutta alalla kärsitään edelleen standardien kirjavuudesta. Logistiset tarpeet eri yrityksissä

Lisätiedot

Milloin kannattaa käyttää XML:ää CASE: VR - e-cargo

Milloin kannattaa käyttää XML:ää CASE: VR - e-cargo Milloin kannattaa käyttää XML:ää CASE: VR - e-cargo ebusiness Forum Kouvola, 3.10.2002 25.9.2002, Ina Mickelsson, EDI Management sivu 1 E-Cargo Esityksen sisältö: hankkeen taustat ja tavoitteet hankkeen

Lisätiedot

Kansainvälisten jätesiirtojen valvonta. Jätehuoltopäivät 2012

Kansainvälisten jätesiirtojen valvonta. Jätehuoltopäivät 2012 Kansainvälisten jätesiirtojen valvonta Jätehuoltopäivät 2012 Jätteiden siirtoja maasta toiseen valvotaan, koska jätteet saattavat sisältää aineita, jotka ovat haitallisia ihmisten terveydelle ja ympäristölle

Lisätiedot

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla lukien toistaiseksi 1 (6) Luottolaitoksille Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen, on kuullut kulttuuriesineitä käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa,

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen, on kuullut kulttuuriesineitä käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa, Avis juridique important 31993R0752 Komission asetus (ETY) N:o 752/93, annettu 30 päivänä maaliskuuta 1993, kulttuuriesineiden viennistä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3911/92 soveltamista koskevista

Lisätiedot

Incoterms 2000. Finnish. www.if.fi

Incoterms 2000. Finnish. www.if.fi Incoterms 2000 Finnish www.if.fi KANSAINVÄLISEN KAUPPAKAMARIN TOIMITUSLAUSEKKEET MIKÄ ON? Toimituslauseke on kirjain- tai sanayhdistelmä, jolla sovitaan eräistä kauppasopimuksen ehdoista. MITÄ TOIMITUS-

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ FITS-ohjelman hankkeille.

Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ FITS-ohjelman hankkeille. Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ FITS-ohjelman hankkeille Ohjeet ja ohjelma Luonnos 16.5.2002 Sisällys 1 LÄHTÖKOHDAT...4 2 ETUKÄTEISVALMISTELU...5

Lisätiedot

Nurminen Logistics kasvaa Venäjällä

Nurminen Logistics kasvaa Venäjällä Nurminen Logistics kasvaa Venäjällä Sijoitus - Invest 14.11.2012 Topi Saarenhovi, toimitusjohtaja 14.11.2012 1 Nurminen Logistics lyhyesti Korkealaatuisten logistiikkapalveluiden tarjoaja. Logistiikka-alan

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti

Lisätiedot

FinnLink liikenne Naantali Kapellskär Naantali RAHTIOPAS 2013

FinnLink liikenne Naantali Kapellskär Naantali RAHTIOPAS 2013 1 FinnLink liikenne Naantali Kapellskär Naantali RAHTIOPAS 2013 2013/01 2 RAHTIOPAS HYVÄ RAHTIASIAKKAAMME! Finnlines on johtavia ro-ro- ja matkustajaliikenteen operaattoreita Itä- ja Pohjanmerellä. Finnlines

Lisätiedot

4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa

4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa 4. Roolimallipalvelu 4.1 Tiedot palvelusta Palvelun nimi: Palvelun versio 01.01.00 Toteuttaa palvelun yksilöllistä palvelua (kts. M14.4.42) Roolimallipalvelu (Model role service) MYJ:lle, jotka toteuttavat

Lisätiedot

SAFGOF-seminaari. Tavaravirtojen kasvusta ja häiriötekijöistä aiheutuvat haasteet satamien intermodaalijärjestelmälle.

SAFGOF-seminaari. Tavaravirtojen kasvusta ja häiriötekijöistä aiheutuvat haasteet satamien intermodaalijärjestelmälle. SAFGOF-seminaari Tavaravirtojen kasvusta ja häiriötekijöistä aiheutuvat haasteet satamien intermodaalijärjestelmälle., Kotkan höyrypanimo Jorma Rytkönen, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Esityksen sisältö

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

Julkinen sanomarajapinta. 4.9. ja 11.9.2009

Julkinen sanomarajapinta. 4.9. ja 11.9.2009 4.9. ja 11.9.2009 1 Asiakkaiden nykyiset sanomaliikenneyhteydet Tulliin Nykytilassa sanomaliikenneyhteydet Tullin asiakkaiden tietojärjestelmistä Tullin sovelluksiin välillä hoidetaan operaattoreiden kautta,

Lisätiedot

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk 29.6.2001 Tausta ja tavoitteet! Henkilöliikenteen kansallista järjestelmäarkkitehtuuria tarvitaan ohjaamaan liikennetelematiikan

Lisätiedot

Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk

Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk FITS Hankealue 1: Palveluiden edellytykset Hankeryhmän kokous 24.1.2002 SysOpen Oyj ja Insinööritoimisto Logisma Oy 1 Hankeryhmän kokous

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry TIEKE katsaus johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry 20130911 TIEKE hanke Sähkönjakeluyhtiöiden ja palveluntuottajayhtiöiden tietojärjestelmien yhteensopivuus Energiateollisuus ry hankkeen

Lisätiedot

FITS-julkaisuja 37/2004. Sähköisen sinetin käyttö Suomen satamien konttiliikenteessä. Loppuraportti

FITS-julkaisuja 37/2004. Sähköisen sinetin käyttö Suomen satamien konttiliikenteessä. Loppuraportti FITS-julkaisuja 37/2004 Sähköisen sinetin käyttö Suomen satamien konttiliikenteessä Loppuraportti FITS-julkaisuja 37/2004 Sähköisen sinetin käyttö Suomen satamien konttiliikenteessä Loppuraportti ISBN

Lisätiedot

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ?

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? HUOLTOVARMUUSKESKUS 10 VUOTISJUHLASEMINAARI 26.02.2003 1 LOGISTIIKAN HÄIRIÖHERKKYYS? illuusio ihmiset yhteiskunta yritykset - johtaminen globalisaatio

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Verkkokaupan arvonlisäverotus. Mika Jokinen Veroasiantuntija

Verkkokaupan arvonlisäverotus. Mika Jokinen Veroasiantuntija Verkkokaupan arvonlisäverotus Mika Jokinen Veroasiantuntija Verkkokauppa Kotimaankauppaa vai ulkomaankauppaa? Tavara vai palvelu? Asiakas verovelvollinen vai ei-verovelvollinen? 2 Ulkomaankaupan käsitteitä...

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Suomi Venäjä liikenne

Suomi Venäjä liikenne Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET L 146/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/879, annettu 2 päivänä kesäkuuta 2016, yksityiskohtaisten järjestelyjen vahvistamisesta

Lisätiedot

Yleiset toimitusehdot Asiantuntijapalvelut

Yleiset toimitusehdot Asiantuntijapalvelut Asiantuntijapalvelut SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 2 1.1 Soveltaminen... 2 1.2 Työmenetelmät... 2 2 TOIMITTAJAN VELVOLLISUUDET... 2 2.1 Yleistä... 2 2.2 Tiedottaminen palvelun edistymisestä... 2 3 TILAAJAN

Lisätiedot

verkkolasku.fi 2.1.2011

verkkolasku.fi 2.1.2011 palveluna Notebeat Entrepreneur -ohjelmalla hoidat kaikki yrityksesi myynti- ja ostolaskut sähköisesti selainkäyttöliittymässä, sekä siirrät ne kätevästi tilitoimistoon. Säästät heti käyttöönotosta alkaen

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi?

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi? Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014 Miksi? Taloudellinen tilanne synkkä Osaaminen on Suomen vahvuus, sitä on hyödynnettävä kaikin tavoin

Lisätiedot

KILPAILUTTAMO PALVELU

KILPAILUTTAMO PALVELU YLEISET KÄYTTÖEHDOT LAATIMALLA, ESIKATSELEMALLA, SELAAMALLA, LÄHETTÄMÄLLÄ, VASTAANOTTAMALLA TAI LUKEMALLA TARJOUSPYYNNÖN KILPAILUTTAMO:N WWW-SIVUILTA (MYÖHEMMIN PALVELU) SEN LAATIJA (MYÖHEMMIN ASIAKAS)

Lisätiedot

Palkkahallinnon visio

Palkkahallinnon visio Palkkahallinnon visio Missä olemme nyt? 5/31/2011 1 Palkkaraportointi aiheuttaa merkittäviä hallinnollisia kustannuksia Suomessa Palkkahallinto tuottaa: - Palkkalaskelmat työntekijöille - Tiedot vakuutusyhtiöille

Lisätiedot

Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin informaatiopalvelut

Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin informaatiopalvelut Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin informaatiopalvelut Ari Jaatinen, Suunnittelukymppi Oy Jyrki Rautkivi, Mopasol Oy Lasse Salonen, Sysopen Oyj Ohjelma-alue 6. Älykäs liikenteenohjaus FITS raportti 23/2003

Lisätiedot

Radioaktiivisten aineiden kuljetus

Radioaktiivisten aineiden kuljetus Radioaktiivisten aineiden kuljetus Santtu Hellstén STUK Teollisuuden 11. säteilyturvallisuuspäivät Helsinki 7.-8.10.2015 Aiheita STUKin uusi opas turvajärjestelyistä http://www.julkari.fi/handle/10024/126376

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

Viennin tulli-ilmoitus Internetissä Esittely

Viennin tulli-ilmoitus Internetissä Esittely Viennin tulli-ilmoitus Internetissä Esittely 10.8.2009 10.8.2009 1 Viennin netti-ilmoittaminen 1. Kaikkien käyttäjien sivut ja toiminnot Tunnistamattomana käyttäjänä ilmoituksen tekijä saa ilmoituskohtaisen

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

DB Schenker ja Kiitolinja Yritysesittely ja palvelut. Rauli Werdermann Tullikoulu 23.4.2013

DB Schenker ja Kiitolinja Yritysesittely ja palvelut. Rauli Werdermann Tullikoulu 23.4.2013 DB Schenker ja Kiitolinja Yritysesittely ja palvelut Rauli Werdermann Tullikoulu 23.4.2013 Tätä me olemme Deutsche Bahn DB Schenker DB Schenker Suomessa Suomen tunnuslukuja Kiitolinja Tätä me olemme Deutsche

Lisätiedot

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012 Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa Ajankohta helmikuu 2012 Taustatiedot Yli 1000 500-999 50-499 10-49 Alle 10 Neljäs kysely helmikuussa 2012 Toteutettiin

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatieja ilmakuljetuksissa

Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatieja ilmakuljetuksissa Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatieja ilmakuljetuksissa Ilmakuljetus dia 2 Kuormanvarmistus ilmakuljetuksissa Yleistä Kuljetusjärjestelmä tarvitsee ilmakuljetuspalveluja pitkillä kuljetusetäisyyksillä

Lisätiedot

22.1.2013. truck Check In. truck Check Net. ewaybill ja ajat suoraan terminaaliin

22.1.2013. truck Check In. truck Check Net. ewaybill ja ajat suoraan terminaaliin ja ajat suoraan terminaaliin 1 Konseptit Mussalon Merituulessa ja Vuosaaren Porttitalossa sijaitsevat kioskisovellukset, joilla rekkakuskit voivat itse tehdä konttikeikat autoilleen ennen sisäänajoa satama-alueen

Lisätiedot

TEEMAHANKKEEN SEURANTALOMAKKEET (Yleisohje)

TEEMAHANKKEEN SEURANTALOMAKKEET (Yleisohje) Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö Päijät-Hämeen liitto Päivitetty: 30.3.2009 (korvaa ohjeen 30.12.2008) TEEMAHANKKEEN SEURANTALOMAKKEET (Yleisohje) Teemahankkeen seurantatiedot (indikaattoritiedot) tallennetaan

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi - yleisesittely CTIF seminaari Lentoasemien pelastustoiminta Jari Nurmi Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Visio Vastuullinen liikenne 27.11.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto

Lisätiedot

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Esimerkki 1.0 19.05.2004 Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Tavoite Arkkitehtuuri kuvaa, kuinka Yleisradio saa

Lisätiedot

Lobistech-seminaari Case: HMT 11.4.2007

Lobistech-seminaari Case: HMT 11.4.2007 Lobistech-seminaari Case: HMT 11.4.2007 Tommi Sievers tommi.sievers@hmt.fi 044 381 0052 Sami Santalahti sami@nitro.fi 040 844 1751 www.nitro.fi 1 Aluksi Esityksen sisältö: 1. Yritysesittelyt 2. Tavoitetila

Lisätiedot

CABAS. Release Notes 5.4. Uusi kuvien ja dokumenttien käsittely

CABAS. Release Notes 5.4. Uusi kuvien ja dokumenttien käsittely Release Notes 5.4 CABAS Uusi kuvien ja dokumenttien käsittely Olemme päivittäneet ja nykyaikaistaneet CABASin kuvien ja dokumenttien käsittelyn. Nyt kuvia voi vetää hiiren osoittimella ja pudottaa ne kuvaluetteloon.

Lisätiedot

Rajapintojen hallinta ADRlogistiikkaketjussa. ADR-seminaari 14.2.2013

Rajapintojen hallinta ADRlogistiikkaketjussa. ADR-seminaari 14.2.2013 Rajapintojen hallinta ADRlogistiikkaketjussa ADR-seminaari 14.2.2013 UN IMDG ADR IATA-DGR RID Rajapinnat eri kuljetusmuodoissa Vaaran paikka vai kohtauspaikka Kuljetustilauksesta toimitukseen Lähettäjä

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

PoD=kirja tarpeeseen -palvelu

PoD=kirja tarpeeseen -palvelu PoD=kirja tarpeeseen -palvelu Mikä on PoD=kirja tarpeeseen palvelu? Kirjavälityksen ja Hansaprintin uusi ja kätevä palvelu kirjan tuottamiseen tarvepohjaisesti. Palvelu kattaa tilaus-, painamis-, toimitus-

Lisätiedot