Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksen nykytilanneselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksen nykytilanneselvitys"

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LÄNSI-UUDENMAAN JÄTELAUTAKUNTA Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksen nykytilanneselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6433-P22045

2 Selvitys 1 (24) Kojo Riitta [Pvm] FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

3 Selvitys 2 (24) Kojo Riitta Sisällysluettelo 1 Johdanto ja tavoitteet Käsitteet Sako- ja umpikaivoliete Vastuu sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksesta ja käsittelystä Keskeiset toimijat Kuljetusjärjestelmävaihtoehdot Tiedot tilanteesta Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toimialueella Kuljetusjärjestelmät Yrittäjät ja palvelujen saatavuus kunnissa Kiinteistöjen määrät Sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottopaikat Lietteiden määrät Vastaanottopaikkoihin tuodut sako- ja umpikaivolietteet Sako- ja umpikaivolietteiden omatoiminen käsittely Arvio sako- ja umpikaivolietteiden määristä Sako- ja umpikaivolietteiden määräarvion ja vastaanotetun lietemäärän vertailu Laskutusjärjestelmä ja maksujen suuruudet Tyhjennysvälit Tietojen keruu Kokonaisarvio kiinteistön haltijan järjestämälle kuljetukselle asetettujen vaatimusten täyttymisestä Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toimialueella Vaatimukset Palvelujen saatavuus ja ehtojen kohtuullisuus ja syrjimättömyys Palvelujen saatavuus Hintojen tasapuolisuus Kuntien, viranomaisten ja jätelaitosten toiminta Ympäristö Yritysten asema Yhteenveto Liitteet 1 Yhteenveto yrityksistä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 3 (24) Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksen nykytilanneselvitys 1 Johdanto ja tavoitteet 2 Käsitteet Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toimialueella (Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti) sako- ja umpikaivolietteen jätteenkuljetus on järjestetty sopimusperusteisena eli kiinteistön haltija sopii sako- tai umpikaivojen tyhjennyksistä suoraan kuljetusyrittäjän kanssa. Uusi jätelaki 646/2011 tuli voimaan Uuden jätelain mukaan asumisessa syntyvä sako- ja umpikaivoliete kuuluu edelleen kunnan vastuulle. Uuden jätelain mukaan kunnan, jossa vuoden 1993 jätelaissa tarkoitettu järjestetty jätteenkuljetus hoidetaan sopimusperusteisena, oli tarkasteltava jätteenkuljetuksen järjestämistä uuden lain 37 :n 1 momentissa säädettyjen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytysten perusteella ja tehtävä asiassa päätös viimeistään vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Länsi-Uudenmaan jätelautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan ja päätti teettää selvityksen sako- ja umpikaivolietteiden keräyksen ja käsittelyn nykytilasta. Tehtävänä on selvittää sako- ja umpikaivolietteiden kiinteistön haltijan järjestämän kuljetuksen nykytilaa ja toimivuutta seudulla. Lisäksi selvitystyössä tulee tarkastella jätelaissa kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetusjärjestelmälle asetettujen edellytysten (37 ) täyttymistä. Selvitystä tekemään valittiin FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Selvityksessä on noudatettu Suomen Kuntaliiton ohjeistusta koskien jätehuoltoviranomaisen päätöstä jätteenkuljetusjärjestelmästä (Kuntaliiton yleiskirje , 5/80/2013). Selvityksen lähtöaineistoksi tehtiin kysely Länsi-Uudenmaan kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen asiantuntijoille ja seudun jätevedenpuhdistamoille. Lisäksi tehtiin kysely sellaisille sako- ja umpikaivojen tyhjennyksiä tekeville yrityksille joiden tiedot saatiin työn alussa jätelautakunnalta. 2.1 Sako- ja umpikaivoliete Kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelyjärjestelmät koostuvat useista menetelmistä ja laitteista. Käsittelyä vaativia lietteitä poistetaan järjestelmän eri osista. Seuraavassa selvityksessä näistä järjestelmästä poistettavista lietteistä käytetään yhteisnimitystä sako- ja umpikaivolietteet. Sakokaivolietteet eroavat umpikaivolietteistä muodostumistavaltaan ja siten myös laadultaan seuraavasti: Sakokaivolietteet kertyvät saostussäiliöihin (saostuskaivo), joilla tarkoitetaan jäteveden yksi- tai useampiosaista, vesitiivistä mekaanista esikäsittelylaitetta, jonka läpi jätevesi virtaa ja jonka pääasiallisena tarkoituksena on pidättää jätevedestä erottuvat laskeutuvat kiintoaineet ja vettä kevyemmät aineosat. Jäteveden umpisäiliöllä (umpikaivo) tarkoitetaan vesitiivistä, talousjäteveden tai lietteen tilapäiseen varastoimiseen tarkoitettua säiliötä, josta ei ole jäteveden purkuputkea ympäristöön. Saostussäiliön tarkoitus on pidättää mahdollisimman hyvin kiintoainetta eli varmistaa, että jätevesi on mahdollisimman hyvin esikäsiteltyä ennen maapuhdistamoon tai pienpuhdistamoon menoa. Saostussäiliön sisältämä liete on koostumukseltaan,

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 4 (24) kiintoainepitoisuudeltaan sekä ravinteiden osalta huomattavasti hankalampaa käsitellä jätevedenpuhdistamolla kuin umpisäiliön sisältämän jätevesi. 2.2 Vastuu sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksesta ja käsittelystä Asumisessa syntyvänä jätteenä pidetään kaikkea asumisessa syntyvää jätettä, kuten vakinaisessa ja vapaa-ajan asunnossa sekä maatilan asuinrakennuksessa syntyvää jätettä jätteen lajista, laadusta ja määrästä riippumatta, sako- ja umpikaivoliete mukaan luettuna. Jätelain mukaan sako- ja umpikaivoliete on asumisessa syntyvää jätettä ja se kuuluu kunnan vastuulle. Vastuuta on selvennetty edellisessä jätelaissa (1072/1993) johtuen siitä, että asumisessa syntyvään jätteeseen rinnastettavan jätteen määrittelyssä oli ilmennyt ongelmia ja epäyhtenäisiä käytäntöjä. Tuolloin järjestettyä jätteenkuljetusta koskevaa jätelain (1072/1993) 10 :ää muutettiin siten, että mm. sako- ja umpikaivolietteet mainittiin erikseen kunnan vastuulle kuuluvana jätteenä. Kunnalla on velvollisuus järjestää asumisessa syntyvän jätteen jätehuolto. Kunta päättää sen vastuulle kuuluvan jätteen kuljetusjärjestelmästä ja vastaa jätteen käsittelyn järjestämisestä. 2.3 Keskeiset toimijat Sako- ja umpikaivolietteiden jätehuollon tehtävät jakaantuvat seuraaville toimijoille: Kunta, jossa edelleen o jätehuoltoviranomainen o ympäristönsuojeluviranomainen Kuljetuspalveluista vastaava yrittäjä Lietteen vastaanottaja Lietteen käsittelijä. Edellisten lisäksi kuljetusten järjestämisessä tärkeä rooli on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla. Kuntien jätehuollon ohjaamisen ja valvonnan lisäksi ne myös hyväksyvät ammattimaiset jätteen kuljettajat ja välittäjät jätehuoltorekisteriin. Kunnan jätehuoltoviranomainen huolehtii kunnan viranomaistehtävistä, kuten kunnan jätehuoltomääräyksistä, jätetaksasta ja jätehuoltojärjestelmästä päättämisestä. Jätehuoltoviranomainen päättää sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmästä ja jätteen vastaanottajasta. Jätehuoltoviranomainen myös ylläpitää rekisteriä, johon merkitään kuljetustiedot. Ympäristönsuojeluviranomainen valvoo, että jätelakia noudatetaan. Sako- ja umpikaivojen jätehuoltojärjestelmään liittymisen valvonta perustuu ympäristönsuojeluviranomaisten erilliseen tiedonsaantioikeuteen. Tehtäväjako jätehuolto- ja ympäristöviranomaisen välillä voidaan kiteyttää seuraavasti: ympäristönsuojeluviranomainen valvoo, että kiinteistöt noudattavat velvollisuutta liittyä järjestettyyn jätehuoltoon jätehuoltoviranomaisella on vastuu kuljetustietoja koskevan rekisterin pidosta. Kunta määrää sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottajan. Tällä hetkellä Länsi- Uudellamaalla vastaanottajia ja käsittelijöitä ovat vesilaitokset. Valmisteilla olevan

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 5 (24) Rosk n Roll Oy Ab:n Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n fuusion yhteydessä syntyvästä uudesta organisaatiosta tulee sako- ja umpikaivolietteen vastaanottaja ja se päättää jätteen käsittelijästä. 2.4 Kuljetusjärjestelmävaihtoehdot Kunnan järjestämässä kuljetuksessa kunta voisi hoitaa kuljetukset itse omalla kalustollaan. Käytännössä kuitenkin kunnat ovat antaneet kuljetukset yksityisen yrittäjän tehtäväksi. Yrityksen tehtävät riippuvat kuljetuspalvelun järjestämistavasta. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus vastaa edellisen jätelain mukaista sopimusperusteista jätteenkuljetusta. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa sopimukset tehdään asiakkaan ja kuljetusyrityksen välillä. Asiakas tilaa tyhjennyksen haluamaltaan jätehuoltorekisteriin hyväksytyltä urakoitsijalta. Sakoja umpikaivolietteiden kuljetuksissa sopimusperusteinen malli on ollut Suomessa yleisesti käytössä. 3 Tiedot tilanteesta Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toimialueella 3.1 Kuljetusjärjestelmät Kaikissa Länsi-Uudenmaan kunnissa on sako- ja umpikaivolietteiden osalta käytössä kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Ennen jätelautakuntaa kuljetusjärjestelmästä päättivät taulukossa 1 esitetyt viranomaiset. Päätösten ajankohdasta tai siitä, onko tehty erillinen päätös koskien sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusta ei saatu. Tietojen saantia vaikeutti se, että päätöksiä on tehty ennen kuntien yhdistymisiä. Taulukko 1. Kuljetusjärjestelmästä ennen jätelautakuntaa päättänyt lautakunta Kunta Kuljetusjärjestelmästä päättänyt viranomainen Hanko Inkoo Karkkila Lohja Raasepori Siuntio Vihti Tekninen ja pelastuslautakunta Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Lohjalla Kaupungin valtuusto, Sammatti, Karjalohja ja Nummi-Pusula omat päätökset Päätökset tehty erikseen Karjaalla, Pohjan kunnassa ja Tammisaaressa Kunnanvaltuusto Kaavoitus- ja tekninen lautakunta 3.2 Yrittäjät ja palvelujen saatavuus kunnissa Jätelautakunta selvitti keväällä 2013 ELY-keskukselta seudulla toimivien sako- ja umpikaivolietettä kuljettavien yritysten jätehuoltorekisteriin hyväksymistilannetta. Jätelautakunnan saamien tietojen perusteella osalla yrittäjistä ei ole päätöstä hyväksymisestä jätehuoltorekisteriin. Nyt laadittua selvitystä varten tehtiin syksyllä 2013 kysely sellaisille sako- ja umpikaivojen tyhjennyksiä tekeville yrityksille, joiden tiedot saatiin työn alussa jätelautakunnalta. Tällaisia yrityksiä oli 21 kappaletta. Kyselyyn vastasi 12 yritystä, joista yksi oli vasta aloittanut toimintansa ja yksi oli lopettanut pari vuotta sitten. Sellaisiin yrityksiin, joilta ei löytynyt sähköpostiosoitetta, otettiin yhteyttä puhelimitse. Nämä olivat pääasiassa pieniä yrityksiä.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 6 (24) Useimmilla kyselyyn vastanneilla yrittäjillä on myös muita palveluja. Vain kolme kymmenestä ilmoitti, että sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennys muodostaa 100 % liikevaihdosta. Autoja yrityksillä on Osa yrittäjistä tarjoaa kiinteistöille tyhjennyspalvelujen lisäksi myös erilaisia sako- ja umpikaivojen huoltopalveluja, esimerkiksi pesu- ja huoltopalveluja. Alueella toimivien sako- ja umpikaivolietteitä kuljettavien yritysten luettelo täydentyi selvityksen aikana jätevedenpuhdistamoilta ja hajajätevesiprojektilta saaduilla tiedoilla. Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toimialueella on toiminut viime vuosina 33 sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusta harjoittavaa yritystä. Yritysten tiedoissa on epävarmuustekijöitä, esimerkiksi aina ei ole selvää onko kyseessä yrityksen nimi tai vain kuljettajan nimi. Yhteenveto kuntien alueella sako- ja umpikaivolietteitä kuljettavien yritysten lukumäärästä on esitetty taulukossa 2. Liitteessä 1 on esitetty yrittäjäkohtaiset tiedot. Taulukko 2. Kunnan alueella toimivien sako- ja umpikaivolietteitä kuljettavien yritysten määrät Kunta Sako- ja umpikaivolietteitä kuljettavien yritysten lukumäärä Hanko 10 Inkoo 10 Karkkila 6 Lohja 15 Raasepori 7 Siuntio 8 Vihti Kiinteistöjen määrät Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toimialueen kunnissa ei ole systemaattisesti koottua ja ylläpidettyä rekisteriä viemäriverkoston ulkopuolella olevista kiinteistöistä. Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 1 on tehnyt kiinteistöjen määrästä eri lähteisiin perustuvan arvion. Hajajätevesihankkeen kokoamat tiedot Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan alueella viemäriverkoston ulkopuolella olevien kiinteistöjen määristä on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen lukumäärä Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan alueella (arvio) Kunta Kiinteistöjä viemäriverkoston ulkopuolella 1) Hanko 900 Inkoo Karkkila Lohja Raasepori Siuntio Vihti Yhteensä ) Lähde: Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke LINKKI 2012, haja-asutuksen jätevedet, Tilannekatsaus Hajajätevesihanke on Länsi-Uudenmaan kuntien yhteistyöhanke, jota koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY). Hanke on ollut käynnissä vuodesta 2004 (www.hajavesi.fi).

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 7 (24) Hajajätevesihankkeessa koottujen tietojen mukaan Länsi-Uudellamaalla on käytössä laaja skaala jätevesijärjestelmätyyppejä (Kuva 1) Kuva 1 Käytössä olevat yleisimmät jätevesijärjestelmät ja niiden yleisyys vähäistä suuremman jätevesimäärän kiinteistöillä (sekä kiinteä, ympärivuotinen, että vapaa-ajan asutus) (n=761). Muihin järjestelmiin, joita esiintyi alle 2 % kohteista, kuuluu mm. maasuodattamo harmaille jätevesille ja kaikille jätevesille, harmaavesisuodatin, maahanimeyttämö harmaille vesille, umpisäiliö käymäläjätevesille yhdistettynä muihin harmaan veden käsittelyjärjestelmiin, jne. Lähde: Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke LINKKI 2012, haja-asutuksen jätevedet, Tilannekatsaus Sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottopaikat Yhteenveto sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottopaikkojen lukumääristä on esitetty oheisessa taulukossa 4. Taulukko 4. Sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottopaikat Länsi-Uudellamaalla Kunta Sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottopaikkojen lukumäärä Hanko Inkoo Karkkila Lohja Raasepori Siuntio Vihti Yksi, Suursuon jätevedenpuhdistampo Yksi, Steppörnen/Arokotka Yksi, jätevedenpuhdistamo Kaksi jätevedenpuhdistamoa, avautumassa 2 uutta vastaanottoasemaa Karjalohjalla ja Sammatissa. Karjalohjan ja Saukkolan puhdistamot ajettiin alas kesä-heinäkuussa 2013 Kaksi, Skpsholmenin ja Karjaa-Pohja jätevedenpuhdistamot Ei vastanottoa, ajetaan Espoon Suomenojalle Yksi Vastaanottopaikkoihin kertyvissä määrissä on ollut voimakkaita vaihteluja. Vuonna 2012 suurin kuukausittainen kertymä on ollut vastaanottopaikasta riippuen %

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 8 (24) 3.5 Lietteiden määrät suurempi kuin keskimääräinen kertymä. Kunnittaiset tiedot vastaanotetun lietteen määrästä on esitetty liitteessä 1. Jätevedenpuhdistamoilta kysyttiin näkemyksiä kiinteistön haltijan järjestämän kuljetuksen eduista ja haitoista. Puhdistamon toimintaan liittyen yhdessä vastauksessa todettiin, että jos kunta järjestää kuljetukset niin sakokaivot tyhjennetään sääntöjen mukaisesti 6 kk välein, jolloin se on jätepuhdistamolle helpompi puhdistaa. Nyt, kun vastuu on kiinteistöhaltijalla niin puhdistamolle voi tulla jopa 2 vuotta vanhaa lietettä, jolloin prosessin tulokset heikentyy merkittävästi. Mikäli puhdistamo on pieni ja sellaisia kiinteistöjä, jotka eivät ole liittyneet viemäriin on paljon, olisi tärkeää että sakokaivojen kuljetukset hoidettaisiin järjestellysti. Toisaalta kunnan järjestämän kuljetuksen aiheuttamaa byrokratiaa pelättiin. Saatujen tietojen mukaan kaikki sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottopaikat eivät ole kuorman tyhjennyksen kannalta tehokkaita Vastaanottopaikkoihin tuodut sako- ja umpikaivolietteet Vastaanottopaikoissa vastaanotettujen lietteiden määrät on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan alueella vuonna 2012 vastaanotetun sako- ja umpikaivolietteen määrät Kunta Vastaanotetun lietteen määrä m 3 /a Hanko Inkoo Karkkila Lohja Raasepori Siuntio Espoon Suomenojalle*) Vihti Yhteensä *) HSY:n Suomenojalla sako- ja umpikaivolietteet on vuonna 2012 rekisteröity tuovan yrityksen mukaan, Siuntion osuutta ei siten pystytä erittelemään Sako- ja umpikaivolietteiden omatoiminen käsittely Puhdistamolietteen käyttö maataloudessa oppaassa ( ) on todettu, että haja-asutusalueilla maatilalla asumisesta tai tilalla tapahtuvasta muusta toiminnasta peräisin olevaa sako- ja umpikaivolietettä sekä kuivakäymäläjätettä on maatilan tai maatilojen yhteiskäytössä mahdollista levittää omille pelloille mikäli lieteteseos on käsitelty ennen peltoon levittämistä niin, ettei siitä aiheudu terveys-, ympäristö- eikä hajuhaittoja. Tämän lisäksi maatila voi pienimuotoisesti käsitellä muutaman naapurin, kesäasukkaan ja/tai mummonmökin sakokaivolietteet ja kuivakäymäläjätteet tilan tai tilojen omaan käyttöön. Tämä hyödyntäminen ei edellytä ympäristönsuojelulain nojalla ympäristölupaa (MMM lannoitevalmisteasetus 12/12, 11a, momentti 3). Viljelijän tulee varmistaa kunnan jätehuoltoviranomaiselta ehdot, joilla se voi käsitellä lietettä itse. Sako- ja umpikaivoliete on jätelain mukaista asumisessa syntyvää jätettä, joka on kuljettava järjestetyssä jätteenkuljetuksessa kunnan järjestämään jätteenkäsittelyyn. Länsi-Uudellamaalla sako- ja umpikaivolietteitä koskevia määräyksiä on annettu jätehuoltomääräyksissä ja ympäristönsuojelumääräyksissä.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 9 (24) Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan hyväksymät jätehuoltomääräykset ovat voimassa Hangossa, Inkoossa, Karkkilassa, Lohjan Nummen ja Pusulan kaupungin osissa, Raaseporissa, Siuntiossa ja Vihdissä. Kanta Lohjan kaupungin alueella on voimassa Lohjan kaupungin ympäristölautakunnan hyväksymät jätehuoltomääräykset. Lohjan Karjalohjan kaupunginosassa on voimassa Karjalohjan kunnanvaltuuston hyväksymät jätehuoltomääräykset. Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan vuoden 2007 jätehuoltomääräyksissä edellytetään, että septitankkijätteet, sako- ja umpikaivojätteet sekä muut erikseen kerättävät käymäläjätteet on toimitettava tähän tarkoitukseen myönnetyn ympäristöluvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Kanta Lohjan ja Lohjan Karjalohjan kaupunginosan jätehuoltomääräyksissä on määrättyy, että septitankkijätteet, sako- ja umpikaivojätteet sekä muut erikseen kerättävät käymäläjätteet on toimitettava kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai kaupungin osoittamiin purkupaikkoihin. Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan on tarkoitus antaa koko jätelautakunnan aluetta koskevia uudet jätehuoltomääräykset, kun Suomen Kuntaliiton uusi malli jätehuoltomääräyksiksi valmistuu. Lohjan alueella on tällä hetkellä voimassa kolmet erilliset ympäristönsuojelumääräykset Entisten Lohjan, Nummi-Pusulan ja Karjalohjan alueilla on voimassa silloisten kuntien hyväksymät ympäristönsuojelumääräykset, jotka poikkeavat jonkin verran toisistaan. Entisen Lohjan alueella ympäristönsuojelumääräykset ovat tulleet voimaan 2004, Karjalohjan alueella 2003 ja Nummi-Pusulan alueella Entisen Sammatin alueella ei ole voimassa olevia ympäristönsuojelumääräyksiä. Ympäristönsuojelumääräysten yhtenäistäminen on parhaillaan valmistelussa. Vihdin ympäristönsuojelumääräykset on päivitetty vuonna Karkkilan ympäristönsuojelumääräyksiä valmistellaan parhaillaan. Hangossa, Inkoossa, Raaseporissa ja Siuntiossa ei ole annettu ympäristönsuojelumääräyksiä. Em. ympäristönsuojelumääräyksissä edellytetään, että lietteet tulee toimittaa jätevedenpuhdistamolle tai muuhun asianmukaiseen viranomaisen hyväksymään käsittelypaikkaan. Hangon, Inkoon, Lohjan, Raaseporin, Siuntion ja Vihdin ympäristöviranomaisilta saadun tiedon kunnissa ei ole myönnetty ympäristölupia sako- ja umpikaivolietteiden pellolle levittämiseen Arvio sako- ja umpikaivolietteiden määristä Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toimialueen kiinteistöillä muodostuvasta sako- ja umpikaivolietteen määrästä ei ole käytettävissä tutkittua tietoa. Arvio sako- ja umpikaivolietteiden kokonaismäärästä voi olla ainoastaan suuntaa-antava, sillä Tiedossa ei ole asukkaiden lukumäärää kiinteistöä kohden Kiinteistöjen käyttöaste ei ole tiedossa, esimerkiksi Hajajätevesihankkeen läpikäymistä kohteista vähäisiä jätevesimääriä tuottavia kiinteistöjä on noin 24 % sako- ja umpikaivollisista kiinteistöistä Hajajätevesihankkeessa koottujen tietojen mukaan Länsi-Uudellamaalla on käytössä laaja skaala jätevesijärjestelmätyyppejä (edellä kuva 1) Sako- ja umpikaivolietteen määrää arvioitaessa on oletettu, että haja-asutusalueen kiinteistöjä on kappaletta, josta

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 10 (24) o o lomakiinteistöt sijaitsevat haja-asutusalueella lomakiinteistöjä on eli noin 67 % haja-asutusalueen kiinteistöistä (Tilastokeskus) o vakinaisia kiinteistöjä on noin vakinaisesti asutulla kiinteistöllä on keskimäärin 2,2 asukasta (asukkaita ja asuntokuntia ) vapaa-ajankiinteistöllä on myös 2,2 asukasta noin kolmasosan ajastaan kiinteistöjen jätevesijärjestelmät jakaantuvat Hajajätevesihankkeessa tarkasteltujen kiinteistöjen suhteissa (kuva 1) sakokaivokiinteistöjä 42 % kiinteistöistä (otettu huomioon umpikaivoon liitetyt saostuskaivot), sakokaivolietettä muodostuu 1 m 3 /as/a umpisäiliö kaikille jätevesille 8 % kiinteistöistä, jätevettä muodostuu noin 110 litraa vuorokaudessa asukasta kohden, eli noin 40 m 3 /as/a umpisäiliö yhdistettynä harmaiden vesien maaperäkäsittelyyn (mustat vedet) ja 30 % kiinteistöistä, umpikaivolietettä muodostuu noin 40 l/as/d eli noin 15 m 3 /as/a laitepuhdistamojen (5 %) lietemäärä on oletettu pieneksi, eikä sitä ole otettu huomioon. Em. perusteilla arvioituna sako- ja umpikaivolietteitä muodostuu Länsi-Uudellamaalla noin m 3 vuodessa eli noin 9,7 m 3 /kiinteistö/a Sako- ja umpikaivolietteiden määräarvion ja vastaanotetun lietemäärän vertailu Sako- ja umpikaivolietteiden määrien vertailusta on jätetty pois Siuntion arvioidut lietemäärät johtuen siitä, ettei vastaanottopaikkoihin toimitetuista Siuntion sako- ja umpikaivolietteiden määristä ole käytettävissä tietoa. Vastaanotettujen lietteiden kokonaismäärä on noin m 3 /a, eli noin 3,4 m 3 /kiinteistö/a. Ilman Siuntion lietemääriä laskennallinen kertymä on noin m 3 /a eli keskimäärin noin 9,5 m 3 /kiinteistö/a. Länsi-Uudenmaan sako- ja umpikaivolietteen vastaanottopaikkoihin tuotu lietemäärä on huomattavasti alhaisempi kuin laskennallinen määrä. Arvioinnin epävarmuustekijät ovat suuret johtuen siitä, ettei sako- ja umpikaivollisista kiinteistöistä ole käytettävissä riittävän tarkkoja tietoja. Muita syitä vastaanotetun lietteen pieneen määrään laskennalliseen määrään verrattuna voivat olla seuraavat: lietettä jätetään keräämättä lietettä viedään Länsi-Uudenmaan alueen ulkopuolelle liete päätyy Länsi-Uudellamaalla vääriin paikkoihin. Lietteen mahdollista kulkeutumista epäasianmukaiseen käsittelyyn selvitettiin kysymällä ympäristöviranomaisilta heille tulleista valituksista. Jonkin verran epäilyjä omatoimisesta tyhjentämisestä pelloille on ollut, mutta epäilyjen todentaminen on vaikeaa. Joskus on tullut naapurivalituksia, joiden yhteydessä on todettu, että jätevesikaivo on ollut tyhjentämättä vuosia.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 11 (24) Hajajätevesihankkeessa vuonna 2012 läpikäydyistä kohteista löytyi neljä ns. laitonta tapausta. Laittomalla tapauksella tarkoitetaan kohdetta, jossa edes vesilain luvulta asti voimassa ollut vaatimustaso (vaatimus saostuskaivosta) ei täyty, vaikka jätevesiä syntyisi vähäistä suurempi määrä ja käytössä on vesikäymälä. Toinen laittomaksi tekevä tilanne on se, että jätevesiä johdettaisiin suoraan vesistöön ilman asianmukaista ympäristölupaa. Seuraavassa lyhyesti laittomien tapausten kuvaukset: Ympärivuotisesti asuttu kiinteistö, jossa kaikki jätevedet johdetaan yhden imeytyskaivon kautta maahan, imeytys oli lisäksi tukkeutunut. Vapaa-ajan asunto, jossa käytössä ainoastaan yksiosainen imeytyskaivo kaikille jätevesille. Vapaa-ajan asunto, jossa ei ole käytössä jätevesijärjestelmää lainkaan, vaan kaikki jätevedet päästetään metsärinteeseen. Vapaa-ajan asunto, jossa kaikki jätevedet johdetaan saostuskaivojen kautta purkuputkesta suoraan vesistöön. 3.6 Laskutusjärjestelmä ja maksujen suuruudet Kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa asiakkaalta sako- ja umpikaivolietteen jätehuollosta perittävä maksu koostuu: käsittelymaksuosuudesta ja kuljetusmaksuosuudesta. Lietteiden käsittelyhinnan määrää vastaanottava vesilaitos. Vuonna 2013 voimassa olevat käsittelyhinnat on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Sako- ja umpikaivolietteiden käsittelyhinnat 2013, alv 0 % Kunta Käsittelymaksu, /m3 Sakokaivolietteet Umpikaivolietteet Hanko 4,5 Inkoo 6,95 Karkkila 3,5 Lohja 8,35 3,35 Raasepori 2,81 2,81 Siuntio Ei omaa vastaanottoa Vihti 7,04 3,52 Kuljetuksen hintaan vaikuttavat etäisyys kiinteistölle, etäisyys vastaanottavalle laitokselle ja mahdolliset kiinteistön olosuhteiden asettamat erityisvaatimukset. Kuljetuksen toteuttajalle muodostuu lisäksi kustannuksia asiakaspalvelusta, kuljetusjärjestelystä ja laskutuksesta. Koska Länsi-Uudellamaalla sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennykset ja kuljetukset tehdään kotitalouden ja kuljetusyrittäjien keskinäisiin sopimuksiin perustuen, käytettävissä ei siten ole kattavaa tietoa hinnoista tai laskuissa käytetyistä erittelyistä. Länsi-Uudellamaalla on käytössä monen tasoisia laskutusjärjestelmiä. Pienissä yrityksissä on yleistä, että lasku jätetään suoraan kiinteistölle.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 12 (24) 3.7 Tyhjennysvälit 3.8 Tietojen keruu Jätevesien käsittelyjärjestelmien käytöstä ja huollosta, mm. tyhjennysväleistä, on annettu määräyksiä hajajätevesiasetuksessa (Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 209/11, 7 ja liitteen 2 käyttöja huolto-ohje). Myös Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toimialueen jätehuoltomääräyksissä ja ympäristönsuojelumääräyksissä (kappale 3.5.2) on annettu määryksiä sako- ja umpikaivojen tyhjennysväleistä. Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan vuoden 2007 jätehuoltomääräyksissä on edellytetty, että sako- ja umpikaivojen vähimmäistyhjennystiheydet (vakituisten asuntojen saostuskaivojen lietetila 6 kuukautta, vapaa-ajanasuntojen saostuskaivojen lietetila 12 kuukautta ja harmaiden vesien saostuskaivojen lietetila 12 kuukautta). Kiinteistöjen jätevesijärjestelmän umpisäiliöt tulee tyhjentää aina tarvittaessa. Kanta Lohjan ja Lohjan Karjalohjan kaupunginosan jätehuoltomääräyksissä on määritelty kaivojen tyhjennysväli (umpikaivot ja saostuskaivojen lietetilat on tyhjennettävä tarpeen vaatiessa tai vähintään kerran vuodessa kunnan osoittamaan paikkaan). Yrityksiltä saadun tiedon mukaan sako- ja umpikaivojen tyhjennys tehdään useimmissa tapauksissa kertatilauksena, joskin pitkäaikaiset asiakassuhteet tuntuivat olevan yleisiä myös kertatilauksissa. Suuntaa-antavan tiedon saamiseksi kuljetusyrittäjiltä kysyttiin, minkälaisia tyhjennysvälejä heidän asiakkaansa noudattavat. Vastauksista ilmeni järjestelmien moninaisuus ja siitä johtuva tyhjennysvälien suuri vaihtelevuus. Hajajätevesihankkeen neuvontakäyntien yhteydessä on myös kysytty tyhjennystiheyksistä. Vaikuttaa siltä, että etenkin sakokaivojen osalta tyhjennystiheyden määrää pikemminkin kaivojen varastokapasiteetin täyttyminen kuin se, miten hyvin kaivon puhdistuskapasiteetti toimii. Hankkeen arvion mukaan noin 72 % selvityksen piiriin kuuluneista kiinteistöistä tyhjennyttää sako- tai umpikaivonsa kerran tai useammin vuodessa. Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan vuoden 2007 jätehuoltomääräyksissä, samoin kuin Kanta Lohjan ja Lohjan Karjalohjan kaupunginosan jätehuoltomääräyksissä (kappale 3.5.2) on edellytetty, että jätteen haltijan ja jätteen kuljettajan on pidettävä kirjaa umpisäiliöiden ja saostuskaivojen sekä öljyn- ja rasvanerotuskaivojen tyhjentämisajoista ja -paikoista, jonne kaivoista kerätyt jätteet on toimitettu. Kirjanpito ja tositteet on tarvittaessa esitettävä jätelakia valvovalle ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kirjanpito on säilytettävä viisi vuotta. Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toimialueen kunnilla ei ole ollut systemaattisesti kerättyä rekisteriä kiinteistöistä, joilla on sako- tai umpikaivolietekaivo. Jätevedenpuhdistamoilla on erilaisia järjestelmiä kuljetusyrittäjien käyntien yhteydessä kerättävästä tiedosta. Yleistä on, että yrittäjillä on tunniste, jonka he esittävät käynnin yhteydessä. Yhdessä kunnassa mainittiin, että yrittäjät jättävät käynnin yhteydessä lapun, jossa on ilmoitettu mitä ja mistä on tuotu. Lohjalla on alettu laatia sopimuksia kuljetusyrittäjien kanssa. Jätelaissa (646/2011) kunnan jätehuoltoviranomaiselle on säädetty velvollisuus, jonka mukaan sen tulee ylläpitää rekisteriä (seuraavassa kuljetusrekisteri), johon merkitään seuraavat jätteen kuljettajan vuosittain (tai neljännesvuosittain) jätehuoltoviranomaiselle antamat tiedot (39 2 momentti):

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 13 (24) Tiedot kiinteistöistä, joilta jätettä on noudettu, sekä Tiedot jäteastioiden tyhjennyskerroista kiinteistöittäin ja jätelajeittain. Kunnan jätehuoltoviranomainen voi pyytää toimittamaan tiedot neljännesvuosittain, jos tämä on toiminnan seuraamiseksi tarpeellista. Kuljettajan on lisäksi vuosittain annettava jätelajeittain tiivistelmä kiinteistöiltä kerätyn jätteen määrästä ja toimituspaikoista. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ilmoitettavista tiedoista. Jätelautakunta pyysi keväällä 2013 kuljetusyrittäjiltä em. tietoja sako- ja umpikaivolietteen kuljetusten osalta. Yrityksiltä kysytyt tiedot olivat: Kiinteistön haltijan nimi ja yhteystiedot sekä kiinteistön osoite; Kaivon tyyppi ja koko; Kaivon tyhjennyspäivämäärät taikka tyhjennyskertojen lukumäärä ja tyhjennysväli; Kokonaislietemäärä, jota yritys kuljettaa vuosittain Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan alueen kiinteistöiltä Lietteen vastaanottajat sekä niille vuosittain toimitetun lietteen määrä. Tietojen saanti osoittautui vaikeaksi: osa yrittäjistä ei toimittanut tietoja lainkaan, osa toimitti tiedot puutteellisina. Toimitettujen tietojen käyttökelpoisuudessa oli toivomisen varaa. Tietojen toimittamisesta jopa kieltäydyttiin.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 14 (24) 4 Kokonaisarvio kiinteistön haltijan järjestämälle kuljetukselle asetettujen vaatimusten täyttymisestä Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toimialueella 4.1 Vaatimukset Kunnan järjestämä jätteenkuljetus on jätelain 36 :n perusteella pääsääntö. Kunta voi edelleenkin päättää laissa säädetyin edellytyksin kiinteistönhaltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta, mikäli seuraavat edellytykset täyttyvät. Tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle Päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Seuraavassa tarkastelussa lähtökohtana on ollut, että kuljetusjärjestelmästä riippumatta jätelaissa (646/2011) kunnan jätehuoltoviranomaiselle säädetty velvollisuus kuljetusrekisterin ylläpidosta on täytetty. Tähän asti tietojen saanti on osoittautunut vaikeaksi kappaleessa 3.8 esitetysti. Mikäli kattavaa ja hyvin toimivaa kuljetusrekisteriä ei saada käyttöön, edellä esitettyjen edellytysten täyttymistä ei ole mahdollista todentaa. 4.2 Palvelujen saatavuus ja ehtojen kohtuullisuus ja syrjimättömyys Palvelujen saatavuus Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toimialueella toimii useita sako- ja umpikaivojen tyhjennyksiä hoitavia yrityksiä, joten palvelujen saatavuudessa ei arvioida olevan ongelmia kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksissa. Länsi-Uudellamaalla on sako- ja umpikaivolietehuollon kannalta vaikeasti hoidettavia alueita, esimerkiksi saaristoa. Siitä, saavatko nämä alueet palvelua, ei ole käytettävissä tietoja. Haastatteluissa ilmeni, että laskujen maksaminen ei aina tapahdu edellytetyllä tavalla. Siitä ei kuitenkaan ole tietoa, miten hyvin tieto hankalasti maksavista asiakkaista siirtyy muille yrittäjille ja vaikeuttaako se palvelun saantia. Koska Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toimialueen kunnilla ei ole ollut kattavaa seurantajärjestelmää, täyttä varmuutta tasapuolisesta palvelujen saatavuudesta nykytilanteessa ei voida saada. Palvelujen tarjonnan saatavuuden seurannan voidaan arvioida tehostuvan kuljetusrekisterin kehittämisen tuloksena. Sako- ja umpikaivojen tyhjennysolosuhteet poikkeavat käytännössä paljon kiinteistöltä toiselle, joten tyhjennyksen järjestely edellyttää monesti asiakaskohtaista palvelujen räätälöintiä. Kaivojen sijainti voi olla hankala eikä kuljettaja aina voi mennä paikalle sopimatta asiasta kiinteistön kanssa, varsinkaan talvella. Eri yhteyksissä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen palvelutason etuna keskitettyyn järjestelmään verrattuna on esitetty seuraavia tekijöitä: parempi mahdollisuus asiakaslähtöisten kuljetuspalvelujen tuottamiseen

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 15 (24) palvelun tarjoajan valintamahdollisuus ja mahdollisuus vaihtaa palveluntarjoajaa, mikäli palvelu on ollut puutteellista mahdollisuus tilata kokonaispalvelu (sako- ja umpikaivojen huoltopalveluja, esimerkiksi pesu- ja huoltopalveluja) yhdeltä yrittäjältä paremmat mahdollisuudet varautua poikkeustilanteisiin, sillä palvelua on tilattavissa läpi vuorokauden. Kunnan järjestämässä kuljetuksessa kiinteistöiltä edellytetään enemmän suunnitelmallisuutta kuin kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Kunnan kanssa sopimusta tehdessään kiinteistöjen tulee tehdä arvio siitä, minkälaisia tyhjennysvälejä tarvitaan. Mikään ei kuitenkaan estä muuttamasta tyhjennysväliä, mikäli tarvetta ilmenee. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa tulee luonnollisesti olla myös mahdollisuus lisätyhjennysten tilaamiseen. Voidaan olettaa, että kun tyhjennysväli on vakiintunut kokemuksen mukaan sopivaksi, säännöllisesti ja automaattisesti saatava palvelu on kiinteistön etu, sillä ennakoivalla tyhjennyksellä edistetään järjestelmän toimivuutta. Esimerkiksi saostussäiliöön perustuvan jätevesijärjestelmän tärkeä huoltotoimenpide on tyhjentää ylijäämäliete säännöllisesti laitevalmistajan ohjeiden mukaan. Riittävän usein tehty tyhjennys varmistaa mm. saostussäiliön jälkeen sijaitsevan maasuodattamon pitkäikäisyyden, koska kiintoaine ei pääse tällöin tukkimaan maasuodattamoa. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa palveluntarjoajaa ei voi vaihtaa, mutta valitukset ovat osa laadunvalvontaa: mikäli palvelusta tulee valituksia, niitä tarkastellaan myös koko järjestelmän kehittämiskysymyksinä. Yksityisen kuljetusyrittäjän tarjoama jätteenkuljetuspalvelu kuuluu kuluttajansuojalain piiriin, kun taas kunnan järjestämä jätteenkuljetus jää lain soveltamisalan ulkopuolelle siinäkin tapauksessa, että kunta olisi valinnut yksityisen yrityksen hoitamaan kuljetuspalvelua. Jätelakiin (646/2011) on nyt kuitenkin sisällytetty ( 86) kuluttajansuojalainsäädännön mukaiset periaatteet asiakkaan oikeuksista niissä tilanteissa, joissa jätehuollon palvelu ei vastaa sitä, mitä siltä säädösten perusteella edellytetään. Pykälää sovelletaan paitsi jätehuollon palveluista perittäviin yksityisoikeudellisiin maksuihin myös julkisoikeudellisiin kunnan jätemaksuihin, vaikka kunnan järjestämä jätehuolto ei kuulukaan kuluttajansuojalainsäädännön soveltamisalaan. Poikkeustilanteisiin varautumista koskevia ehtoja voidaan sisällyttää myös keskistetyn järjestelmän sopimuksiin Hintojen tasapuolisuus Jätelakiehdotuksessa (HE 2010) on todettu hintojen tasapuolisuudesta, kohtuullisuudesta ja läpinäkyvyydestä seuraavaa: Tasapuolisuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei eri asiakkaita, asiakasryhmiä tai eri alueita aseteta hinnoittelussa perusteettomasti toisistaan poikkeavaan asemaan. Kohtuullisuus saattaa tulla arvioitavaksi myös kilpailunrajoituslain vastaisena menettelynä silloin, jos jollakin alueella on vain yksi jätteenkuljetuspalveluja tarjoava yritys, jolla on mahdollisuus käyttää määräävää markkina-asemaansa hinnoittelussaan hyväkseen.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 16 (24) Kuljetuspalvelujen hinnoittelun läpinäkyvyyttä on pyritty turvaamaan vaatimuksella kiinteistön haltijalle toimitettavassa laskussa eriteltävistä tiedoista (maksettava määrä, eräpäivä, maksuosoite, maksun peruste, tieto viivästysseuraamuksista, ohjeet muistutuksen tekemistä varten sekä laskuttajan yhteystiedot kiinteistön haltijan yhteydenottoa varten). Länsi-Uudellamaalla sako- ja umpikaivolietteiden käsittelyhinnat vaihtelevat kunnittain, mikä aiheuttaa jo lähtökohtaisesti epätasa-arvoa eri kuntien asukkaiden välillä. Keskitetyssä järjestelmässä jätteen vastaanottajia on vain yksi, mikä mahdollistaa niin päätettäessä käsittelymaksujen tasaamisen. Hinnoittelun läpinäkyvyyden kannalta selkeä epäkohta nykytilanteessa on, ettei kiinteistön ja lietteen vastaanottajan välillä ole suoraa yhteyttä. Kiinteistö ei siten pysty valvomaan käsittelymaksujensa oikeellisuutta. Myös kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa on mahdollista, että jätteen vastaanottaja laskuttaa suoraan asiakasta. Esimerkiksi Savo-Pielisen jätelautakunnan alueen jätelaitos, Jätekukko, hoitaa lietteen käsittelyn laskutuksen asiakkailta jätelautakunnan hyväksymän taksan mukaisesti. Jätekukko tilittää lietteiden käsittelyhinnan kunnille tai kuntien vesilaitoksille. Menettely edellyttää, että kuljetusrekisteri on saatu toimimaan hyvin. Kunta ei tällöinkään kuitenkaan pysty valvomaan kuljetushintojen tasapuolisuutta eikä todentamaan hinnoittelun läpinäkyvyyttä, sillä kattavan tiedon kokoaminen hinnoitteluperiaatteista vaatisi yksityisten kahdenkeskisten sopimusten ja laskujen tarkastelua. Kunnan järjestämän kiinteän jätteenkuljetuksen osalta on esiintynyt moitteita siitä, että edulliselta näyttävän kuljetuksen lisäksi peritään erilaisia lisämaksuja. Lisämaksut ja niiden selkeä erottelu hinnastossa ja laskussa ovat osa hintojen läpinäkyvyyttä. Järjestelmien välisiä eroja tasannee jätelain vaatimus maksun perusteiden vähimmäisvaatimuksista kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa (85 ). Kunnan mahdollisuudet seurata kiinteistön järjestämän jätteenkuljetuksen hintatasoa ovat kuitenkin edelleen huonot. Hintatietoa voidaan olettaa saatavan kyselyillä. Ne kattavat kuitenkin yleensä vain osan kiinteistöistä. Myös keinot hintatasoon puuttumiseen ovat vähäiset. Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusrekisterin kunnollinen toteuttaminen lisää jätehuollon kustannuksia kuljetusjärjestelmästä riippumatta. Jätehuoltoviranomaiselle aiheutuu sako- ja umpikaivojätteen käsittelypaikkojen järjestämisestä, kuljetusrekisterin ylläpidosta ja yleisestä neuvonnasta kustannuksia, jotka sen tulee pystyä kattamaan jätemaksuilla. Jätemaksut pitää pystyä kohdentamaan sako- ja umpikaivolietettä tuottaville kiinteistöille. Kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa maksujen kohdentamisen ratkaisuna voi olla esimerkiksi edellä mainitun Savon-Pielisen järjestelmän kaltainen käsittelymaksun laskutusjärjestelmä. Siinä lietteiden käsittelymaksun lisäksi taksan mukaiseen hintaan sisältyy osuus, jolla katetaan laskutuksen ja rekisterinpidon kustannukset. 4.3 Kuntien, viranomaisten ja jätelaitosten toiminta Jätelain edellyttämä uusi kuljetusrekisteri parantaa mahdollisuuksia järjestettyyn jätteenkuljetuksen liittymisen valvontaan ja vastaavasti palvelujen saatavuuden valvontaan myös kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 17 (24) Ajantasaisen asiakasrekisterin ylläpito vaatii kuljetusyrittäjiltä saatavien tietojen lisäksi myös paljon muita tietoja, kuten tietoa kiinteistön omistajavaihdoksista, viemäriin liittymisistä ja varustelutason muutoksista. Kunnan järjestämässä sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksessa kuljetusrekisterin ylläpito tapahtuu systemaattisesti jo kuljetusten järjestämisen käytännön tarpeista lähtien. Järjestelmään liittymisen ja jätehuoltomääräysten noudattamisen seuranta toteutuu jo tyhjennysten toteutumisen ja laskutuksen seurannassa. Ongelmana kyseeseen tulee siten lähinnä vain laskun maksun maksamatta jättäminen. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätehuoltoviranomainen joutuu luomaan erillisen järjestelmän kuljetusyrittäjien toimittamien tietojen siirtämiseksi kuljetusrekisteriin. Mikäli todetaan, ettei tietyllä kiinteistöllä tehdä tyhjennyksiä riittävän usein, jätehuoltoviranomaisen tulee lähettää kiinteistölle huomautus asiasta. Mikäli tyhjennystä ei edelleenkään tehdä, jatkotoimenpiteet tulee antaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäväksi. Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusrekisterin kunnollinen toteuttaminen lisää itsessään jätehuollon kustannuksia kuljetusjärjestelmästä riippumatta, kuten edellä kappaleessa 4.3 on todettu. Jätehuoltoviranomaisen tulee pystyä kattamaan sako- ja umpikaivolietteen kustannukset jätemaksuilla ja jätemaksut pitää pystyä kohdentamaan sako- ja umpikaivolietettä tuottaville kiinteistöille. Kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa näiden maksujen laskutusta varten tulee luoda oma yrittäjien laskutusta täydentävä järjestelmä. Kunnan on kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa varmistettava palvelujen saatavuus. Mikäli todetaan, että jokin alue tai kiinteistö ei syystä tai toisesta (esimerkiksi hankalat olosuhteet tai maksuvaikeudet) saa palvelua, kunnan keinot palvelujen tuottamiseen ovat rajoitetut. Jätehuoltojärjestelmän toimivuuden kannalta kunnan järjestämä kuljetus tukee näiltä osin jätehuollon yleistä toimivuutta kiinteistön haltijan järjestämään jätteenkuljetukseen perustuvaa järjestelmää paremmin. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa asiakkaan etuna on pitää jätehuoltoviranomainen ajan tasolla tiedoistaan, mm. kiinteistön myynnistä ja puhdistusjärjestelmän muutoksista. Kuljetusrekisteriin tarvittavien tietojen päivityksen voidaan siten arvioida muuttuvan luotettavammaksi ja helpommin toteutettavaksi kuin kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Kunnan tulee järjestää sen vastuulle kuuluvan jätteen vastaanotto ja käsittely. Länsi- Uudellamaalla voimassa olevissa jätehuoltomääräyksissä ja ympäristönsuojelumääräyksissä vastaanottopaikka on määritelty eri tavoin seuraavasti: ympäristöluvan omaava vastaanottopaikka, kaupungin jäteveden puhdistamo tai kaupungin omistamiin purkupaikkoihin tai jätevedenpuhdistamo tai muu asianmukainen viranomaisen hyväksymä käsittelypaikka. Kuntien järjestämiin vastaanottopaikkoihin vastaanotetun lietemäärän ja laskennallisen lietemäärän perusteella arvioituna kunnissa on joko jätetty lietettä keräämättä, käsitelty sitä paikallisesti, toimitettu sitä seudun ulkopuolelle käsiteltäväksi. Lietettä on myös voinut päätyä vääriin paikkoihin. Molemmissa kuljetusjärjestelmissä kuljetusrekisterin avulla pystytään tekemään tässä selvityksessä tehtyä tarkempi arvio lietteen teoreettisesta kertymästä ja arvioida näin luotettavammin asianmukaiseen käsittelyyn ohjautuvan lietteen osuutta.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 18 (24) 4.4 Ympäristö Osalla Länsi-Uudellamaalla tällä hetkellä toimivista kuljetusyrityksistä ei ole jätehuoltorekisteriin hyväksymispäätöstä. Nykyisessä järjestelmässä ainakin osa vesilaitoksista on siirtymässä kuljetusyrityksen kanssa tehtäviin sopimuksiin, mikä parantaa kuljetusten valvonnan mahdollisuuksia. Valmisteilla olevan Rosk n Roll Oy Ab:n Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n fuusion yhteydessä syntyvästä uudesta organisaatiosta tulee sako- ja umpikaivolietteen vastaanottaja, minkä voidaan olettaa tehostavan sopimusmenettelyä edelleen. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuljetuksia valitaan hoitamaan vain sellaisia yrityksiä, joilla on jätehuoltorekisteriin hyväksymispäätös. Molemmissa järjestelmissä voidaan siten olettaa tapahtuvan parannusta kuljetusyritysten jätehuoltorekisteriin hyväksymistilanteeseen. Vesihuoltolaitosten voidaan arvioida hyötyvän kunnan järjestämästä jätteenkuljetuksesta, sillä sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennysten säännöllistyessä vastaanottopisteisiin tulevien lietteiden määrät tasoittuvat ja vastaanoton mitoittaminen helpottuu. Riittävän usein tapahtuva sako- ja umpikaivojen tyhjennys parantaa myös lietteen käsiteltävyyttä. Yksittäinen kuljetusyrittäjä ei pysty vaikuttamaan puhdistamolle tulevan lietteen määrän tasaisuuteen tai lietteen tuoreuteen. Siitä, miten paljon käsittelyhintojen erot ohjaavat nykyisin lietteitä eri vastaanottopaikkoihin ei ole käytettävissä tietoja. Kuljetusmatkan voidaan kuitenkin olettaa olevan ratkaisevampi tekijä. Vesilaitoksen kannalta tarkasteltuna toiminta yksinkertaistuu, kun jätehuoltoviranomainen siirtää sako- ja umpikaivolietteiden vastaanoton jätelaitoksen tehtäväksi. Kuljetusurakoitsijat ovat tällöin sopimussuhteessa jätelaitokseen, joten vesilaitoksella on vain yksi sopimuskumppani. Eri yhteyksissä on ilmennyt, että yritysten näkemyksen mukaan poikkeustilanteisiin varautumismahdollisuudet ovat kunnan jätevesihuollon kannalta paremmat kiinteistön järjestämässä sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksessa kuin kunnan järjestämässä. Asuinkiinteistöllä käytettävää kalustoa tarvitaan myös useisiin muihin tehtäviin, kuten viemärivauriotilanteissa. Keskitetyn kilpailutuksen pelätään johtavan siihen, että yritykset pienentävät resurssinsa minimiin, jolloin kalustoa ei enää riitä ylimääräisten tehtävien hoitamiseen. Tyhjennysten systemaattinen valvonta tulee järjestää kuljetusrekisterin avulla myös kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Hyvin toimivan kuljetusrekisterin avulla voidaan varmistaa, että kaikki seudulla muodostuva liete myös ohjautuu asiamukaiseen käsittelyyn. Kuten edellä kappaleessa 4.3 on todettu, kuljetusrekisterin hyödyntäminen tyhjennysten seurannassa on yksinkertaisempaa kuin kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa. Mahdollisiin kaivojen tyhjentämättä jättämisiin voidaan tällöin puuttua nopeammin ja ehkäistä näin huonosti hoidetuista kaivoista johtuvat ympäristöhaitat. Lietteiden kuljetusten keskittyminen tiettyihin kuukausiin ja ikääntynyt liete voivat vaikuttaa heikentävästi jätevedenpuhdistamon toimintaan. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen mukaan tuoma määrien tasaantuminen ja lietekaivojen vuosittainen tyhjentäminen parantavat lietteiden käsittelyedellytyksiä ja vähentävät siten ympäristökuormitusta. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa tyhjennykset voidaan reitittää selvästi laajemman asiakasjoukon perusteella kuin kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa. Kuljetusreittien voidaan siten arvioida muodostuvan kiinteistön haltijan järjestämää kuljetusta tehokkaammiksi ja siten vähäpäästöisemmiksi.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 19 (24) 4.5 Yritysten asema Kuljetusten tehokkuutta eikä siten myöskään kustannustehokkuutta ei voida kuitenkaan olettaa pystyttävän parantamaan yhtä paljon kuin kiinteän jätteen kuljetuksessa. Kiinteän jätteen kertyminen kiinteistöissä on suhteellisen tasaista ja jätteen keräys toistuu säännöllisesti ja suhteellisen lyhyin väliajoin. Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksissa tyhjennyksiä tehdään lukumääräisesti vähän kiinteistöä kohden vuodessa. Loka-auton kapasiteetti riittää vain melko pienelle määrälle kiinteistöjä kerrallaan. Kiinteistöllä tapahtuva työ vie enemmän aikaa kuin kiinteän jätteen keräysastioiden tyhjennys. Haja-asutusalueella tapahtuvat siirtymäajot ovat myös keskimäärin pidemmät kuin kiinteän jätteen kuljetuksissa, joissa toiminta tapahtuu suurelta osin taajamassa. Kunnan järjestämässä kuljetuksessa on myös paremmat mahdollisuudet edellyttää vähäpäästöisen kuljetuskaluston käyttöä kuin yksittäisen kiinteistön kilpailuttamassa kuljetuksessa. Kuljetusrekisterin kehittyessä palvelujen tarvitsijat kartoitetaan tarkoin ja tyhjennysten toteutumista valvotaan entistä tehokkaammin, minkä voidaan arvioida lisäävän palvelujen kysyntää, eli liiketoiminnan volyymi kasvaa. Pienten paikallisten yritysten toimintaedellytysten takaaminen on ollut sekä kuntien että yritysten huolen kohteena. Nykyisestä kireästä taloustilanteesta johtuen, ei ole varmaa, että pienet yritykset pärjäävät kilpailussa kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessakaan. Mm. niiden markkinointiedellytykset ovat huonommat kuin suurten yritysten. Kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa kuljetusrekisteriin vaadittavien tietojen kirjaaminen on kuljetusyrityksen vastuulla, mikä voi olla pienille yrittäjille ylivoimaista. Nykyisin Länsi-Uudenmaan sako- ja umpikaivojen tyhjentäjillä on käytössä monen tasoisia laskutusjärjestelmiä. Pienissä yrityksissä on yleistä, että lasku jätetään suoraan kiinteistölle eikä tarkkojen asiakastietojen kokoaminen siten ole ollut välttämätöntä yrittäjien toiminnalle. Pienten yritysten menestymistä kunnan järjestämän kuljetuksen tarjouskilpailussa voi vaikeuttaa monimutkainen kilpailutus. Kunnilta edellytetään yhä suurempaa tarkkuutta kilpailutuksessa, mikä johtaa yhä monimutkaisempiin ja vaativampiin tarjouskilpailuihin. Tiukat kalustovaatimukset voivat pudottaa pieniä yrityksiä pois tarjouskilpailusta, jolloin myös soveltuvaa kalustoa voi poistua markkinoilta, esimerkiksi traktorivetoinen kalusto. Kunnan järjestämässä kuljetuksessa jätehuoltoviranomainen voi järjestää raportointia helpottavan välineistön. Pienten yritysten kilpailuedellytyksiä voidaan parantaa mm. pitämällä urakka-alueiden koko riittävän pienenä, urakkasopimusten riittävän pitkällä kestolla ja hajauttamalla kilpailutukset ajallisesti. Vaikeasti saavutettavien kohteiden palvelun takaamiseksi voidaan edellyttää traktorivetoista kalustoa. Internetissä julkaistujen kokousmateriaalien ja lehtiartikkelien (kohdistuivat yleensä kuljetusjärjestelmään yleisesti, eivät erityisesti sako- ja umpikaivolietteiden kuljetukseen) perusteella yrittäjät kokevat, että kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kilpailutuksen hävinnyt yrittäjä menettää edellytyksensä yritystoimintaan, sillä yritykselle ei ole mahdollista odottaa 3-5 vuotta seuraavaa kilpailutusta jäteautot toimettomina. Nyt korostettiin myös työntekijöiden työsuhteiden pätkätyöksi muuttumisen riskiä ja siitä seurauksena olevaa alan osaamisen kehittämisen edellytysten heikkenemistä.

Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen. Tausta-aineisto

Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen. Tausta-aineisto Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen Tausta-aineisto 2 SISÄLTÖ MÄÄRITELMÄT... 3 1 TAUSTATIEDOT... 4 2 KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS... 5 3 KIINTEISTÖN HALTIJAN

Lisätiedot

Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmä: selvitys ja kuuleminen

Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmä: selvitys ja kuuleminen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 8 Asianro 6499/14.06.00/2013 Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmä: selvitys ja kuuleminen Yleistä jätteiden kuljetusjärjestelmistä Kuljetusjärjestelmän

Lisätiedot

Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa 1.1.2016 alkaen

Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa 1.1.2016 alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Kokouskutsu 3/2015 1 (1) 6 Asianro 6855/02.05.00.00/2015 Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa 1.1.2016 alkaen Lietteiden käsittelytaksan perusteet Palvelupäällikkö

Lisätiedot

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012 Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta Leena Eränkö 13.9.2012 23 Kunnan jätehuoltoviranomainen Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä

Lisätiedot

KIINTEISTÖITTÄINEN JÄTTEENKULJETUS. Kunnan järjestämän kilpailutetun ja kiinteistön haltijan järjestämän. 19.3 30.4.2012_mr

KIINTEISTÖITTÄINEN JÄTTEENKULJETUS. Kunnan järjestämän kilpailutetun ja kiinteistön haltijan järjestämän. 19.3 30.4.2012_mr KIINTEISTÖITTÄINEN JÄTTEENKULJETUS Kunnan järjestämän kilpailutetun ja kiinteistön haltijan järjestämän (sopimusperusteisen) jätteenkuljetuksen erot Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus (sopimusperusteinen)

Lisätiedot

Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta

Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Jätehuoltoon liittyminen Jokaisella kiinteistöllä on velvollisuus liittyä jätehuoltojärjestelmään, ei poikkeuksia.

Lisätiedot

JÄTEVESILIETTEEN KALKSTABILOINTIOHJE. Pohjanmaan jätelautakunta

JÄTEVESILIETTEEN KALKSTABILOINTIOHJE. Pohjanmaan jätelautakunta JÄTEVESILIETTEEN KALKSTABILOINTIOHJE Pohjanmaan jätelautakunta Elokuu 2015 1. Johdanto Tämä kalkkistabilointiohje perustuu ProAgrian julkaisuun Sakokaivolietteen kalkkistabilointiohje, jätelakiin sekä

Lisätiedot

Lakeuden Etappi Oy. Lakitausta

Lakeuden Etappi Oy. Lakitausta Lakeuden Etappi Oy Hajajätevesiyhteistyöryhmä 15.10.2008 Karjaa Asumisessa syntyneiden lietteiden hoitaminen malli Etappi 15.10.2008 Janne Väänänen Lakitausta Asetus talousvesien käsittelystä tullut voimaan

Lisätiedot

Lietteiden kuljetusjärjestelmäpäätös alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella. Anu Toppila Tampereen seudun alueellinen jätehuoltojaosto 6.9.

Lietteiden kuljetusjärjestelmäpäätös alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella. Anu Toppila Tampereen seudun alueellinen jätehuoltojaosto 6.9. Lietteiden kuljetusjärjestelmäpäätös alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella Tampereen seudun alueellinen jätehuoltojaosto Tampereen seudun alueellinen jätehuoltojaosto 17 Pirkanmaan kunnan yhteislautakunta

Lisätiedot

LAUSUNTO SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEEN KULJETUSJÄRJESTELMÄSTÄ

LAUSUNTO SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEEN KULJETUSJÄRJESTELMÄSTÄ 1 (5) Rauman kaupunki, Tekninen virasto Jätehuoltoasiamies Marika Räikkönen PL 104, 26101 Rauma kirjaamo.tevi@rauma.fi Lausuntopyyntö 9.6.2015 Teknisen lautakunnan päätös 26.5.2015 LAUSUNTO SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEEN

Lisätiedot

Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013

Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013 Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013 Hattula, Hausjärvi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Järvenpää, Kerava, Loppi, Mäntsälä, Riihimäki, Tuusula ja Valkeakoski jätehuoltokoordinaattori Heli Virtanen

Lisätiedot

Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon

Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Jätelain ja asetusten toimeenpano kunnissa YHDEKSÄN POIMINTAA JÄTELAISTA HYVÄN JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISEKSI Uusi jätelaki astuu voimaan 1.5.2012. Kuntien

Lisätiedot

Lietteiden kuljetusjärjestelmää koskevan päätöksen valmistelu

Lietteiden kuljetusjärjestelmää koskevan päätöksen valmistelu Lausuntopyyntö Sivu 1/2 10.7.2015 Dnro 88/14.06/2013 Kunta Jakeluosoite Postinumero ja postitoimipaikka Lietteiden kuljetusjärjestelmää koskevan päätöksen valmistelu Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmää

Lisätiedot

LIETTEIDEN KERÄYS KEMIÖNSAARESSA

LIETTEIDEN KERÄYS KEMIÖNSAARESSA LIETTEIDEN KERÄYS KEMIÖNSAARESSA Tehtävänä puhtaampi ympäristö LIETEKULJETUKSET HOITUVAT ROUSKIKSEN KANSSA Kemiönsaaressa sako- ja umpikaivolietteiden kuljetus hoidetaan kunnan järjestämänä aivan kuten

Lisätiedot

TOIMIALUEEN LIETTEENKÄSITTELYSUUNNITELMA

TOIMIALUEEN LIETTEENKÄSITTELYSUUNNITELMA TOIMIALUEEN LIETTEENKÄSITTELYSUUNNITELMA Työryhmän jäsenet: Håkan Sundqvist, Pohjanmaan jätelautakunta, puheenjohtaja Aulis Junkala, Pohjanmaan jätelautakunta, varapuheenjohtaja Johan Hassel, Pohjanmaan

Lisätiedot

JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA. Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013

JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA. Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013 JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013 Isojoen, Karijoen, Kaskisten, Kauhajoen, Kristiinankaupungin, Kurikan (Jurvan osalta), Närpiön ja Teuvan yhteinen jätelautakunta on

Lisätiedot

Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen

Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen Kehittämisinsinööri Tuulia Innala Keskkonnafoorum Tallinna 26.3.2014 Kuntaliiton laatima jätehuoltomääräysten malli julkaistu Jätehuoltomääräysten laatiminen - Opas

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa

Lisätiedot

JÄTEHUOLTO MUUTTUU POLVIJÄRVELLÄ 1.1.2012 ALKAEN

JÄTEHUOLTO MUUTTUU POLVIJÄRVELLÄ 1.1.2012 ALKAEN Jätehuollon järjestäminen 1.1.2012 alkaen Jätehuolto siirtyy 1.1.2012 alkaen kokonaisuudessaan Joensuun Seudun jätehuolto Oy:n vastattavaksi. Jäteyhtiö on kilpailuttanut jätteenkuljetuksen kaikkien osakaskuntien

Lisätiedot

Kuntien rooli uudessa jätelaissa. Leena Eränkö Syyskuu 2011

Kuntien rooli uudessa jätelaissa. Leena Eränkö Syyskuu 2011 Kuntien rooli uudessa jätelaissa Leena Eränkö Syyskuu 2011 Uusi jätelaki tulee voimaan 2012 Tulee voimaan 1.5.2012 Siirtymäkausia joissain asioissa Mm. pakkausjätteen aluekeräys 2014 Kuljetusjärjestelmäpäätökset

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Aika ja paikka: 6.11.2014 klo 16.50-17.40, Munkkaanmäki 51, Lohja

Aika ja paikka: 6.11.2014 klo 16.50-17.40, Munkkaanmäki 51, Lohja Aika ja paikka: 6.11.2014 klo 16.50-17.40, Munkkaanmäki 51, Lohja Päätöksentekijät Varsinaiset jäsenet Varajäsenet x Seija Kannelsuo pj. Raasepori Petri Kajander Raasepori Eva Roos vpj. Vihti x Ingrid

Lisätiedot

SUUNNITELMA JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄN YHDENMUKAISTAMISEKSI LOHJAN KAUPUNGISSA

SUUNNITELMA JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄN YHDENMUKAISTAMISEKSI LOHJAN KAUPUNGISSA SUUNNITELMA JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄN YHDENMUKAISTAMISEKSI LOHJAN KAUPUNGISSA LÄHTÖKOHTA Sammatin kunta liittyi Lohjan kaupunkiin 1.1.2009. Sammatin kaupunginosassa on kunnan järjestämä jätteenkuljetus

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus

Lisätiedot

Sopimuksen osapuoliksi voi liittyä myös muita kuntia, jotka ovat ensin hyväksyneet tämän sopimuksen sekä liittyneet Rosk n Roll Oy Ab:n osakkaiksi.

Sopimuksen osapuoliksi voi liittyä myös muita kuntia, jotka ovat ensin hyväksyneet tämän sopimuksen sekä liittyneet Rosk n Roll Oy Ab:n osakkaiksi. SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTELAUTAKUNNASTA LUONNOS 19.5.2015 1. Sopimuksen tarkoitus Allekirjoittaneet kunnat sopivat tällä sopimuksella siitä, että Raaseporin kaupungin lautakunta, jota nimitetään Uudenmaan

Lisätiedot

Kiinteistöjen jätevesien käsittelyssä syntyvien lietteiden kuljetusjärjestelmän valinta

Kiinteistöjen jätevesien käsittelyssä syntyvien lietteiden kuljetusjärjestelmän valinta Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2013 1 (1) 17 Asianro 6499/14.06.00/2013 Kiinteistöjen jätevesien käsittelyssä syntyvien lietteiden kuljetusjärjestelmän valinta Palvelupäällikkö Saija Pöntinen

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

KIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet

Lisätiedot

Jätehuoltojaosto päätti määrätä kiinteistön haltijan järjestämän sako- ja umpikaivolietteen jätteenkuljetuksen päättymään 31.12.

Jätehuoltojaosto päätti määrätä kiinteistön haltijan järjestämän sako- ja umpikaivolietteen jätteenkuljetuksen päättymään 31.12. 1 (5) Ruoveden kunta Ruovedentie 30 34600 RUOVESI Puh (03) 486 111 kirjaamo@ruovesi.fi HAKEMUS Alueellinen jätehuoltojaosto Tampereen kaupunki Kirjaamo, PL 487 33101 TAMPERE kirjaamo@tampere.fi jatehuoltojaosto@tampere.fi

Lisätiedot

Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA

Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA Jätelautakunnan pyynnöstä alla on koottuna hintatietoja. Hintavertailuja Itä-Suomen alueella Hintatiedot

Lisätiedot

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. NAANTALIN KAUPUNKI SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009 HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LOHJALLA Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (Haja-asutuksen jätevesiasetus 542/2003)

Lisätiedot

Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen

Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 24 Asianro 7006/02.05.00/2014 Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen

Lisätiedot

Diaarinumero (Viranomainen täyttää) VAPAUTUSHAKEMUS VESIJOHTOON JÄTEVESIVIEMÄRIIN SADEVESIVIEMÄRIIN LIITTYMISESTÄ OHJEITA: Täyttäkää kaikki kohdat huolellisesti. Jokaisesta vesipisteitä tai viemärin sisältävästä

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

1. jätteen kuljetuspalveluja tulee olla tarjolla kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin

1. jätteen kuljetuspalveluja tulee olla tarjolla kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin Liite 1 Kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetusjärjestelmän tarkastelu kunnan vastuulla olevan jätteen (pois lukien sako- ja umpikaivolietteet sekä erilliskerättävä biojäte) osalta Jätelain (646/2011)

Lisätiedot

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,

Lisätiedot

Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako. Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö

Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako. Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kunnalle säädetty yhdyskuntajätehuollon tehtäviä Ei ole uutta - jo 1970-luvulta asti samat tehtävät! KUNTA jätelaissa

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI RAPORTTI SELVITYSTYÖ SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEIDEN JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄN NYKYTILASTA JÄTEHUOLTOJAOSTON TOIMIALUEELLA

TAMPEREEN KAUPUNKI RAPORTTI SELVITYSTYÖ SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEIDEN JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄN NYKYTILASTA JÄTEHUOLTOJAOSTON TOIMIALUEELLA RAPORTTI 16X147849 28.2.2013 TAMPEREEN KAUPUNKI SELVITYSTYÖ SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEIDEN JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄN NYKYTILASTA JÄTEHUOLTOJAOSTON TOIMIALUEELLA Sivu 2 (19) Kaikki oikeudet pidätetään.

Lisätiedot

Asumisessa syntyvän sako- ja umpikaivolietteen kuljetuksen järjestäminen

Asumisessa syntyvän sako- ja umpikaivolietteen kuljetuksen järjestäminen Asumisessa syntyvän sako- ja umpikaivolietteen kuljetuksen järjestäminen Jatej 24.4.2013 Jätehuoltoinsinööri Anu Toppila: Alueellinen jätehuoltojaosto on 26.9.2012 20 päättänyt aloittaa selvitystyön sako-

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Tela 17.4.2012 Valmistelija: Kuntatekniikka, rakennuspäällikkö Risto Lehtonen, puh. 234 4384 Jätelain mukaan jätehuollosta

Lisätiedot

JÄTETAKSA 1.1.2016 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA. Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi, Uurainen

JÄTETAKSA 1.1.2016 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA. Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi, Uurainen JÄTETAKSA 1.1.2016 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi, Uurainen Hyväksytty jätelautakunnassa 8.12.2015 56 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ JÄTETAKSASTA JA JÄTEMAKSUISTA...

Lisätiedot

Puh, 0400 975 211 Sähköposti: esa.sirvio@manttavilppula.fi

Puh, 0400 975 211 Sähköposti: esa.sirvio@manttavilppula.fi 1 HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUS 2.11.2015 Raatihuoneenkatu 1 13100 Hämeenlinna ASIA: VALITUS TAMPEREEN KAUPUNGIN YHDYSKUNTALAUTAKUNNAN JÄTEHUOLTOJAOSTON PÄÄTÖKSESTÄ KOSKIEN SAKO- JA UM- PIKAIVOLIETTEENKULJETUSTA

Lisätiedot

KOLMENKIERTO RAPORTTI SELVITYSTYÖ SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEIDEN JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄN NYKYTILASTA JÄTELAUTAKUNNAN TOIMIALUEELLA

KOLMENKIERTO RAPORTTI SELVITYSTYÖ SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEIDEN JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄN NYKYTILASTA JÄTELAUTAKUNNAN TOIMIALUEELLA RAPORTTI 16X190755 10.3.2014 KOLMENKIERTO SELVITYSTYÖ SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEIDEN JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄN NYKYTILASTA JÄTELAUTAKUNNAN TOIMIALUEELLA Sivu 2 (16) Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3 / 2015

VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3 / 2015 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3 / 2015 Tekninen jaosto 26.3.2015 AIKA Torstai 26.3.2015 klo 18.00-20.20 PAIKKA Teknisen toimiston kokoushuone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko 14 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN

Lisätiedot

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Vesihuoltolaki 9.2.2001/119 - Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 1.4.2004 mennessä määritellään mm., mille alueilla viemäriverkosto

Lisätiedot

Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013

Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013 Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013 1. Lautakunnan toinen toimintavuosi Jätelautakunta toimii Joensuun kaupungin sekä Ilomantsin, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien yhteisenä

Lisätiedot

Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista. Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö

Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista. Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kuntien jätehuoltoyksinoikeus jatkuu YHDYSKUNTAJÄTEHUOLTO = julkinen välttämättömyyspalvelu

Lisätiedot

Kymen jätelautakunnan alueen kunnan- ja kaupunginhallitukset sekä tekniset lautakunnat ja ympäristölautakunnat

Kymen jätelautakunnan alueen kunnan- ja kaupunginhallitukset sekä tekniset lautakunnat ja ympäristölautakunnat 1 (8) Kymen Jätelautakunta Kouvolan kaupunki Valtakatu 33, PL 32, 45701 KUUSANKOSKI kirjaamo@kouvola.fi tekninenjaymparisto@kouvola.fi Kymen jätelautakunnan alueen kunnan- ja kaupunginhallitukset sekä

Lisätiedot

Kuljetusjärjestelmäselvitys Vaasan seudun jätelautakunnan alueella

Kuljetusjärjestelmäselvitys Vaasan seudun jätelautakunnan alueella SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA VAASAN SEUDUN JÄTELAUTAUKUNTA Kuljetusjärjestelmäselvitys Vaasan seudun jätelautakunnan alueella Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.11.2015 11002-P27055 Raportti 1 (23)

Lisätiedot

Iiro Riponiemi SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEIDEN JA KULJETUSJÄRJESTELMÄN NYKYTI- LASELVITYS

Iiro Riponiemi SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEIDEN JA KULJETUSJÄRJESTELMÄN NYKYTI- LASELVITYS Iiro Riponiemi SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEIDEN JA KULJETUSJÄRJESTELMÄN NYKYTI- LASELVITYS Tekniikan yksikkö 2015 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologia TIIVISTELMÄ Tekijä Iiro Riponiemi Opinnäytetyön

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011)

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Huom. Kiinteistöllä säilytettävä TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Yhteenveto jätevesijärjestelmän suunnitelmasta Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Sivu 1 / 9 Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Hyväksynyt Ylä-Savon jätehuoltolautakunta xx.xx.2016 Iisalmi Kiuruvesi Keitele Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Vieremä Sivu 2 / 9 1 Yleistä jätetaksasta Ylä-Savon Jätehuolto

Lisätiedot

JÄTEVESINEUVONTA. - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012

JÄTEVESINEUVONTA. - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012 JÄTEVESINEUVONTA - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden edistäminen Jäsenet:

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet Sisällys WehoPuts 5-10... 3 WehoPuts-tarvikkeet... 3 WehoPuts 15-95... 4 WehoSeptic-maapuhdistamot...5-6 WehoSeptic-mökkituotteet... 6 WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet... 7 Hanakat-toimipaikat... 8 WehoPuts

Lisätiedot

jätteenkuljetusjärjestelmä

jätteenkuljetusjärjestelmä Uusi jätelaki / jätteenkuljetusjärjestelmä j j j Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestettävä joko perusmallilla, kunnan järjestämä jätteenkuljetus eli kunnan kilpailuttama tai Kunta voi päättää,

Lisätiedot

Jätetaksa 2015. Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu ja Tyrnävä

Jätetaksa 2015. Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu ja Tyrnävä Jätetaksa 2015 Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu ja Tyrnävä 1 Yleistä 1 Soveltamisalue ja -ala Oulun yhdyskuntalautakunnan määräämää jätetaksaa sovelletaan Hailuodon, Kempeleen, Limingan,

Lisätiedot

Valituksenalainen päätös Turun hallinto-oikeus 31.7.2014 numero 14/0215/1

Valituksenalainen päätös Turun hallinto-oikeus 31.7.2014 numero 14/0215/1 Kaupunginhallitus 364 25.08.2014 Kaupunginhallitus 34 02.02.2015 Vastaselitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle jätteenkuljetusjärjestelmää koskevassa asiassa 145/14.06.00.02/2013 Kaupunginhallitus 25.08.2014

Lisätiedot

Uusi opas jätehuoltomääräysten laatimiseen mikä on muuttunut?

Uusi opas jätehuoltomääräysten laatimiseen mikä on muuttunut? Uusi opas jätehuoltomääräysten laatimiseen mikä on muuttunut? Kehittämisinsinööri Tuulia Innala & Projekti-insinööri Henna Luukkonen Kuntamarkkinat 10.9.2014 Kunnan tehtävät jätehuollossa Kunta (omistajana,

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTELAUTAKUNNASTA

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTELAUTAKUNNASTA Luonnos 11.11.2011 SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTELAUTAKUNNASTA Tämä sopimus pohjautuu Hangon, Tammisaaren ja Karjaan kaupunkien sekä Pohjan, Inkoon, Siuntion, Sammatin, Nummi-Pusulan ja Vihdin kuntien sopimukseen

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Mäntsälän kunta Tekninen lautakunta hyväksynyt 30.11.2011 187 Voimaantulo 1.1.2012 1 I YLEISTÄ 1 Mäntsälän kunnan jätehuolto on järjestetty jätelain ja

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2016 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen

Lisätiedot

Jäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista:

Jäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista: 2282 1. JÄTEVEDEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄT Liite I Jäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista: 1) saostussäiliö (saostuskaivo), jolla tarkoitetaan jäteveden yksi- tai

Lisätiedot

00 YMPÅRISTÖYRITYSTEN LIITT O Lausunto 29/2013 1 (7)

00 YMPÅRISTÖYRITYSTEN LIITT O Lausunto 29/2013 1 (7) 00 YMPÅRISTÖYRITYSTEN LIITT O Lausunto 29/2013 1 (7) 24.4.2013 Kymen Jätelautakunta Kouvolan kaupunki kirjaamo@kouvola.fi tekninenjaymparisto@kouvola.fi Kymen Jätelautakunnan alueen kunnan - ja kaupunginhallitukset

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Kokouspäivä 23.11.2010

PÖYTÄKIRJA Kokouspäivä 23.11.2010 Aika ja paikka: 23.11.2010 klo 17.31-18.20 Munkkaanmäki 51, Lohja PÖYTÄKIRJA Läsnä: Ronny Avellan pj., jäsen Merja Laaksonen, jäsen Eino Hellstén, jäsen Sakari Kaskenpalo, varajäsen Raasepori Siuntio Karkkila

Lisätiedot

Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä sopijakunnat):

Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä sopijakunnat): Luonnos 16.03.2012 Yhteistoimintasopimus jätehuoltoviranomaisena toimimisesta 1. Sopimuksen osapuolet Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä

Lisätiedot

Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat ratkaisulinjat 1.1.2014 alkaen

Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat ratkaisulinjat 1.1.2014 alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2013 1 (1) 20 Asianro 7649/14.06.00/2013 Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat ratkaisulinjat 1.1.2014 alkaen Yleistä viranhaltijapäätöksistä Palvelupäällikkö

Lisätiedot

1. Arvio jätelain 37 :n edellytysten täyttymisestä alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella

1. Arvio jätelain 37 :n edellytysten täyttymisestä alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella 1 LIITE 2 ALUEELLISEN JÄTEHUOLTOJAOSTON ARVIO JÄTELAIN 37.1 :N EDELLYTYSTEN TÄYTTYMISESTÄ KIINTEISTÖN HALTIJAN JÄRJESTÄMÄSSÄ SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEEN KULJETUSJÄRJESTELMÄSSÄ 1. Arvio jätelain 37 :n edellytysten

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Kokouspäivä 28.4.2010

PÖYTÄKIRJA Kokouspäivä 28.4.2010 Aika ja paikka: 28.4.2010 klo 17.30-18.30 Munkkaanmäki 51, Lohja (auditorio 1. krs.) Läsnä: Jarmo Kuosa vpj., jäsen Seppo Immonen, jäsen Merja Laaksonen, jäsen Eino Hellstén, jäsen Sakari Kaskenpalo, varajäsen

Lisätiedot

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Keravan kaupunki

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Keravan kaupunki JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Keravan kaupunki Kiertokapulan alueen kuntien jätelautakunta Kolmenkierto hyväksynyt 17.12.2014 Voimaantulo 1.1.2015 I YLEISTÄ 1 Keravan kaupungin jätehuolto

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY. - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY. - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Lainsäädännölliset vaatimukset... 1 3. Poikkeushakemuksen vireillepano

Lisätiedot

18 Lausunto 21/2013 1 (6) Jämsän jätehuolto liikelaitoksen alueen kunnan- ja kaupunginhallitukset

18 Lausunto 21/2013 1 (6) Jämsän jätehuolto liikelaitoksen alueen kunnan- ja kaupunginhallitukset 18 Lausunto 21/2013 1 (6) 19.3.2013 Jämsän jätehuolto liikelaitoksen johtokunta jatehuolto@jamsa.fi Jämsän jätehuolto liikelaitoksen alueen kunnan- ja kaupunginhallitukset Lausunnon antaminen jätteenkuljetusjärjestelmästä

Lisätiedot

KIINTEISTÖN HALTIJAN JÄRJESTÄMÄN KULJETUSJÄRJESTELMÄN TARKASTELU SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEIDEN OSALTA JÄTELAIN (646/2011) NOJALLA

KIINTEISTÖN HALTIJAN JÄRJESTÄMÄN KULJETUSJÄRJESTELMÄN TARKASTELU SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEIDEN OSALTA JÄTELAIN (646/2011) NOJALLA 11.3.2014 KIINTEISTÖN HALTIJAN JÄRJESTÄMÄN KULJETUSJÄRJESTELMÄN TARKASTELU SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEIDEN OSALTA JÄTELAIN (646/2011) NOJALLA Hattula, Hausjärvi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Järvenpää,

Lisätiedot

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2.

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2. Hajajätevesiasetus Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011 Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 1 Hajajätevesiasetuksen soveltamisala Sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolella Soveltamisala

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON PERUSMAKSUTAKSA KEMIÖNSAARESSA, PAIMIOSSA, SALOSSA JA SAUVOSSA 1.1.2013 ALKAEN

JÄTEHUOLLON PERUSMAKSUTAKSA KEMIÖNSAARESSA, PAIMIOSSA, SALOSSA JA SAUVOSSA 1.1.2013 ALKAEN PERUSMAKSUTAKSA, luonnos Sivu 1/2 Nähtävillä 10.9. 23.9.2012 ja 1.10.-8.10.2012 (maksuliite lisätty) JÄTEHUOLLON PERUSMAKSUTAKSA KEMIÖNSAARESSA, PAIMIOSSA, SALOSSA JA SAUVOSSA 1.1.2013 ALKAEN 1 LÄHTÖKOHTIA

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2013

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2013 Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2013 Karolina Örnmark Minttu Peuraniemi Sisältö 1. Johdanto... 4 2. Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla... 4 3. Vaatimusten

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla

Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla LINKKI-hankkeen tulokset 2014 Karolina Örnmark ja Virve Ståhl Jätevesiseminaari 23.3.2015 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun

Lisätiedot

Toiminnan suunnittelu ja talousarvion 2016 valmistelutilanne

Toiminnan suunnittelu ja talousarvion 2016 valmistelutilanne Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2015 1 (1) 12 Asianro 6086/02.02.00/2015 Toiminnan suunnittelu ja talousarvion 2016 valmistelutilanne Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset jätehuollon viranomaispalvelut

Lisätiedot

Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014

Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014 Sivu 1 / 5 TIEDOTE KOUVOLAN JA IITIN ISÄNNÖITSIJÖILLE 20.11.2013 Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014 myös entiset Kuusankoski ja Anjalankoski yhtenäisen jätteenkuljetuksen ja

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ SEKÄ VASTAUS NIIHIN

TIIVISTELMÄ LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ SEKÄ VASTAUS NIIHIN TIIVISTELMÄ LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ SEKÄ VASTAUS NIIHIN Lausunnot 1) Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy, joka edustaa myös Suomen Kuitukierrätys Oy:tä, Suomen Keräyslasiyhdistys ry:tä, Mepak-Kierrätys

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Kokouspäivä 1.2.2012

PÖYTÄKIRJA Kokouspäivä 1.2.2012 Aika ja paikka: 1.2.2012 klo 17.00 18.30 Munkkaanmäki 51, Lohja PÖYTÄKIRJA Paikalla x Ronny Avellan pj. Patrik Öhman Raasepori Jarmo Kuosa vpj. x Monica Paavilainen klo 17.20 18.30 Vihti Seppo Immonen

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Kokouspäivä 12.6.2013

PÖYTÄKIRJA Kokouspäivä 12.6.2013 Aika ja paikka: 12.6.2013 klo 14:10 15:25, Ystadinkatu 3, Tammisaari (Raasepori) Päätöksentekijät Jäsenet Varajäsenet x Seija Kannseluo-Mäntynen pj. Raasepori Petri Kajander Raasepori x Eva Roos vpj. Vihti

Lisätiedot

Jätehuoltolautakunnan lausunnoksi on valmisteltu seuraavaa:

Jätehuoltolautakunnan lausunnoksi on valmisteltu seuraavaa: Jätehuoltolautakunta 6 26.02.2015 Lausunto jätehuoltomääräyksiä koskevasta valituksesta 1479/14.06.00.02/2014 Jätehuoltolautakunta 26.02.2015 6 Valmistelija: Jätehuoltoasiamies, Satu Ojala, satu.ojala@salo.fi,

Lisätiedot

LIITE 2 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY

LIITE 2 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY LIITE 2 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Lainsäädännölliset vaatimukset... 1 3. Poikkeushakemuksen

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNNAN JÄTETAKSA 1.1.2011 ALKAEN

KEMIÖNSAAREN KUNNAN JÄTETAKSA 1.1.2011 ALKAEN KEMIÖNSAAREN KUNNAN JÄTETAKSA Sivu 1/7 KEMIÖNSAAREN KUNNAN JÄTETAKSA 1.1.2011 ALKAEN 1 LÄHTÖKOHTIA Tässä taksassa päätetään jätelain mukaan kunnan järjestämisvastuulla olevien asuin- ja muiden kiinteistöjen

Lisätiedot

Jätelain 17.6.2011/646 149 4 momentin mukainen jätteenkuljetusjärjestelmän tarkastelu Nurmijärven kunnan alueella

Jätelain 17.6.2011/646 149 4 momentin mukainen jätteenkuljetusjärjestelmän tarkastelu Nurmijärven kunnan alueella Jätelain 17.6.2011/646 149 4 momentin mukainen jätteenkuljetusjärjestelmän tarkastelu Nurmijärven kunnan alueella www.nurmijarvi.fi Sisältö Jätelain 17.6.2011/646 149 4 momentin mukainen jätteenkuljetusjärjestelmän

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA

JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA 1/4 JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA 1. Johdanto Jätehuollon palvelutasolla määritellään millaisia jätehuoltopalveluja alueen asukkaille ja yrityksille tarjotaan Vestia Oy:n alueella. Vestia

Lisätiedot

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa 6.6.2008 Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa Haja-asutusalueen jätevesienkäsittelyä ohjaavat ympäristönsuojelulaki (86/2000), valtioneuvostonasetus talousjätevesien

Lisätiedot

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman

Lisätiedot

Jokitie 15 09430 Saukkola Puh 040 846 0864 29.3.2007 1/6 s-posti: kim@ronnberg.cc

Jokitie 15 09430 Saukkola Puh 040 846 0864 29.3.2007 1/6 s-posti: kim@ronnberg.cc Puh 040 846 0864 29.3.2007 1/6 Vaasan hallinto-oikeudelle Vastaselitys asiaan diaarinumero 00049 / 07 / 5110 Viittaamme ympäristölupahakemuksesta ja -päätöksestä numero YS 1409, 5.10.2006, Dnro UUS-2003-Y-594-121

Lisätiedot

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 www.luvy.fi Aatteellinen yhdistys aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Kaupungintalo, 5. krs, kokoushuone 1

Kaupungintalo, 5. krs, kokoushuone 1 KOTKAN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU Nro 8/2015 Tekninen lautakunta KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA 20.10.2015 klo 17:00 Kaupungintalo, 5. krs, kokoushuone 1 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Läsnäolijat... 1 65 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot