Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksen nykytilanneselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksen nykytilanneselvitys"

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LÄNSI-UUDENMAAN JÄTELAUTAKUNTA Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksen nykytilanneselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6433-P22045

2 Selvitys 1 (24) Kojo Riitta [Pvm] FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

3 Selvitys 2 (24) Kojo Riitta Sisällysluettelo 1 Johdanto ja tavoitteet Käsitteet Sako- ja umpikaivoliete Vastuu sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksesta ja käsittelystä Keskeiset toimijat Kuljetusjärjestelmävaihtoehdot Tiedot tilanteesta Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toimialueella Kuljetusjärjestelmät Yrittäjät ja palvelujen saatavuus kunnissa Kiinteistöjen määrät Sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottopaikat Lietteiden määrät Vastaanottopaikkoihin tuodut sako- ja umpikaivolietteet Sako- ja umpikaivolietteiden omatoiminen käsittely Arvio sako- ja umpikaivolietteiden määristä Sako- ja umpikaivolietteiden määräarvion ja vastaanotetun lietemäärän vertailu Laskutusjärjestelmä ja maksujen suuruudet Tyhjennysvälit Tietojen keruu Kokonaisarvio kiinteistön haltijan järjestämälle kuljetukselle asetettujen vaatimusten täyttymisestä Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toimialueella Vaatimukset Palvelujen saatavuus ja ehtojen kohtuullisuus ja syrjimättömyys Palvelujen saatavuus Hintojen tasapuolisuus Kuntien, viranomaisten ja jätelaitosten toiminta Ympäristö Yritysten asema Yhteenveto Liitteet 1 Yhteenveto yrityksistä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 3 (24) Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksen nykytilanneselvitys 1 Johdanto ja tavoitteet 2 Käsitteet Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toimialueella (Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti) sako- ja umpikaivolietteen jätteenkuljetus on järjestetty sopimusperusteisena eli kiinteistön haltija sopii sako- tai umpikaivojen tyhjennyksistä suoraan kuljetusyrittäjän kanssa. Uusi jätelaki 646/2011 tuli voimaan Uuden jätelain mukaan asumisessa syntyvä sako- ja umpikaivoliete kuuluu edelleen kunnan vastuulle. Uuden jätelain mukaan kunnan, jossa vuoden 1993 jätelaissa tarkoitettu järjestetty jätteenkuljetus hoidetaan sopimusperusteisena, oli tarkasteltava jätteenkuljetuksen järjestämistä uuden lain 37 :n 1 momentissa säädettyjen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytysten perusteella ja tehtävä asiassa päätös viimeistään vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Länsi-Uudenmaan jätelautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan ja päätti teettää selvityksen sako- ja umpikaivolietteiden keräyksen ja käsittelyn nykytilasta. Tehtävänä on selvittää sako- ja umpikaivolietteiden kiinteistön haltijan järjestämän kuljetuksen nykytilaa ja toimivuutta seudulla. Lisäksi selvitystyössä tulee tarkastella jätelaissa kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetusjärjestelmälle asetettujen edellytysten (37 ) täyttymistä. Selvitystä tekemään valittiin FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Selvityksessä on noudatettu Suomen Kuntaliiton ohjeistusta koskien jätehuoltoviranomaisen päätöstä jätteenkuljetusjärjestelmästä (Kuntaliiton yleiskirje , 5/80/2013). Selvityksen lähtöaineistoksi tehtiin kysely Länsi-Uudenmaan kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen asiantuntijoille ja seudun jätevedenpuhdistamoille. Lisäksi tehtiin kysely sellaisille sako- ja umpikaivojen tyhjennyksiä tekeville yrityksille joiden tiedot saatiin työn alussa jätelautakunnalta. 2.1 Sako- ja umpikaivoliete Kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelyjärjestelmät koostuvat useista menetelmistä ja laitteista. Käsittelyä vaativia lietteitä poistetaan järjestelmän eri osista. Seuraavassa selvityksessä näistä järjestelmästä poistettavista lietteistä käytetään yhteisnimitystä sako- ja umpikaivolietteet. Sakokaivolietteet eroavat umpikaivolietteistä muodostumistavaltaan ja siten myös laadultaan seuraavasti: Sakokaivolietteet kertyvät saostussäiliöihin (saostuskaivo), joilla tarkoitetaan jäteveden yksi- tai useampiosaista, vesitiivistä mekaanista esikäsittelylaitetta, jonka läpi jätevesi virtaa ja jonka pääasiallisena tarkoituksena on pidättää jätevedestä erottuvat laskeutuvat kiintoaineet ja vettä kevyemmät aineosat. Jäteveden umpisäiliöllä (umpikaivo) tarkoitetaan vesitiivistä, talousjäteveden tai lietteen tilapäiseen varastoimiseen tarkoitettua säiliötä, josta ei ole jäteveden purkuputkea ympäristöön. Saostussäiliön tarkoitus on pidättää mahdollisimman hyvin kiintoainetta eli varmistaa, että jätevesi on mahdollisimman hyvin esikäsiteltyä ennen maapuhdistamoon tai pienpuhdistamoon menoa. Saostussäiliön sisältämä liete on koostumukseltaan,

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 4 (24) kiintoainepitoisuudeltaan sekä ravinteiden osalta huomattavasti hankalampaa käsitellä jätevedenpuhdistamolla kuin umpisäiliön sisältämän jätevesi. 2.2 Vastuu sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksesta ja käsittelystä Asumisessa syntyvänä jätteenä pidetään kaikkea asumisessa syntyvää jätettä, kuten vakinaisessa ja vapaa-ajan asunnossa sekä maatilan asuinrakennuksessa syntyvää jätettä jätteen lajista, laadusta ja määrästä riippumatta, sako- ja umpikaivoliete mukaan luettuna. Jätelain mukaan sako- ja umpikaivoliete on asumisessa syntyvää jätettä ja se kuuluu kunnan vastuulle. Vastuuta on selvennetty edellisessä jätelaissa (1072/1993) johtuen siitä, että asumisessa syntyvään jätteeseen rinnastettavan jätteen määrittelyssä oli ilmennyt ongelmia ja epäyhtenäisiä käytäntöjä. Tuolloin järjestettyä jätteenkuljetusta koskevaa jätelain (1072/1993) 10 :ää muutettiin siten, että mm. sako- ja umpikaivolietteet mainittiin erikseen kunnan vastuulle kuuluvana jätteenä. Kunnalla on velvollisuus järjestää asumisessa syntyvän jätteen jätehuolto. Kunta päättää sen vastuulle kuuluvan jätteen kuljetusjärjestelmästä ja vastaa jätteen käsittelyn järjestämisestä. 2.3 Keskeiset toimijat Sako- ja umpikaivolietteiden jätehuollon tehtävät jakaantuvat seuraaville toimijoille: Kunta, jossa edelleen o jätehuoltoviranomainen o ympäristönsuojeluviranomainen Kuljetuspalveluista vastaava yrittäjä Lietteen vastaanottaja Lietteen käsittelijä. Edellisten lisäksi kuljetusten järjestämisessä tärkeä rooli on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla. Kuntien jätehuollon ohjaamisen ja valvonnan lisäksi ne myös hyväksyvät ammattimaiset jätteen kuljettajat ja välittäjät jätehuoltorekisteriin. Kunnan jätehuoltoviranomainen huolehtii kunnan viranomaistehtävistä, kuten kunnan jätehuoltomääräyksistä, jätetaksasta ja jätehuoltojärjestelmästä päättämisestä. Jätehuoltoviranomainen päättää sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmästä ja jätteen vastaanottajasta. Jätehuoltoviranomainen myös ylläpitää rekisteriä, johon merkitään kuljetustiedot. Ympäristönsuojeluviranomainen valvoo, että jätelakia noudatetaan. Sako- ja umpikaivojen jätehuoltojärjestelmään liittymisen valvonta perustuu ympäristönsuojeluviranomaisten erilliseen tiedonsaantioikeuteen. Tehtäväjako jätehuolto- ja ympäristöviranomaisen välillä voidaan kiteyttää seuraavasti: ympäristönsuojeluviranomainen valvoo, että kiinteistöt noudattavat velvollisuutta liittyä järjestettyyn jätehuoltoon jätehuoltoviranomaisella on vastuu kuljetustietoja koskevan rekisterin pidosta. Kunta määrää sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottajan. Tällä hetkellä Länsi- Uudellamaalla vastaanottajia ja käsittelijöitä ovat vesilaitokset. Valmisteilla olevan

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 5 (24) Rosk n Roll Oy Ab:n Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n fuusion yhteydessä syntyvästä uudesta organisaatiosta tulee sako- ja umpikaivolietteen vastaanottaja ja se päättää jätteen käsittelijästä. 2.4 Kuljetusjärjestelmävaihtoehdot Kunnan järjestämässä kuljetuksessa kunta voisi hoitaa kuljetukset itse omalla kalustollaan. Käytännössä kuitenkin kunnat ovat antaneet kuljetukset yksityisen yrittäjän tehtäväksi. Yrityksen tehtävät riippuvat kuljetuspalvelun järjestämistavasta. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus vastaa edellisen jätelain mukaista sopimusperusteista jätteenkuljetusta. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa sopimukset tehdään asiakkaan ja kuljetusyrityksen välillä. Asiakas tilaa tyhjennyksen haluamaltaan jätehuoltorekisteriin hyväksytyltä urakoitsijalta. Sakoja umpikaivolietteiden kuljetuksissa sopimusperusteinen malli on ollut Suomessa yleisesti käytössä. 3 Tiedot tilanteesta Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toimialueella 3.1 Kuljetusjärjestelmät Kaikissa Länsi-Uudenmaan kunnissa on sako- ja umpikaivolietteiden osalta käytössä kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Ennen jätelautakuntaa kuljetusjärjestelmästä päättivät taulukossa 1 esitetyt viranomaiset. Päätösten ajankohdasta tai siitä, onko tehty erillinen päätös koskien sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusta ei saatu. Tietojen saantia vaikeutti se, että päätöksiä on tehty ennen kuntien yhdistymisiä. Taulukko 1. Kuljetusjärjestelmästä ennen jätelautakuntaa päättänyt lautakunta Kunta Kuljetusjärjestelmästä päättänyt viranomainen Hanko Inkoo Karkkila Lohja Raasepori Siuntio Vihti Tekninen ja pelastuslautakunta Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Lohjalla Kaupungin valtuusto, Sammatti, Karjalohja ja Nummi-Pusula omat päätökset Päätökset tehty erikseen Karjaalla, Pohjan kunnassa ja Tammisaaressa Kunnanvaltuusto Kaavoitus- ja tekninen lautakunta 3.2 Yrittäjät ja palvelujen saatavuus kunnissa Jätelautakunta selvitti keväällä 2013 ELY-keskukselta seudulla toimivien sako- ja umpikaivolietettä kuljettavien yritysten jätehuoltorekisteriin hyväksymistilannetta. Jätelautakunnan saamien tietojen perusteella osalla yrittäjistä ei ole päätöstä hyväksymisestä jätehuoltorekisteriin. Nyt laadittua selvitystä varten tehtiin syksyllä 2013 kysely sellaisille sako- ja umpikaivojen tyhjennyksiä tekeville yrityksille, joiden tiedot saatiin työn alussa jätelautakunnalta. Tällaisia yrityksiä oli 21 kappaletta. Kyselyyn vastasi 12 yritystä, joista yksi oli vasta aloittanut toimintansa ja yksi oli lopettanut pari vuotta sitten. Sellaisiin yrityksiin, joilta ei löytynyt sähköpostiosoitetta, otettiin yhteyttä puhelimitse. Nämä olivat pääasiassa pieniä yrityksiä.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 6 (24) Useimmilla kyselyyn vastanneilla yrittäjillä on myös muita palveluja. Vain kolme kymmenestä ilmoitti, että sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennys muodostaa 100 % liikevaihdosta. Autoja yrityksillä on Osa yrittäjistä tarjoaa kiinteistöille tyhjennyspalvelujen lisäksi myös erilaisia sako- ja umpikaivojen huoltopalveluja, esimerkiksi pesu- ja huoltopalveluja. Alueella toimivien sako- ja umpikaivolietteitä kuljettavien yritysten luettelo täydentyi selvityksen aikana jätevedenpuhdistamoilta ja hajajätevesiprojektilta saaduilla tiedoilla. Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toimialueella on toiminut viime vuosina 33 sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusta harjoittavaa yritystä. Yritysten tiedoissa on epävarmuustekijöitä, esimerkiksi aina ei ole selvää onko kyseessä yrityksen nimi tai vain kuljettajan nimi. Yhteenveto kuntien alueella sako- ja umpikaivolietteitä kuljettavien yritysten lukumäärästä on esitetty taulukossa 2. Liitteessä 1 on esitetty yrittäjäkohtaiset tiedot. Taulukko 2. Kunnan alueella toimivien sako- ja umpikaivolietteitä kuljettavien yritysten määrät Kunta Sako- ja umpikaivolietteitä kuljettavien yritysten lukumäärä Hanko 10 Inkoo 10 Karkkila 6 Lohja 15 Raasepori 7 Siuntio 8 Vihti Kiinteistöjen määrät Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toimialueen kunnissa ei ole systemaattisesti koottua ja ylläpidettyä rekisteriä viemäriverkoston ulkopuolella olevista kiinteistöistä. Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 1 on tehnyt kiinteistöjen määrästä eri lähteisiin perustuvan arvion. Hajajätevesihankkeen kokoamat tiedot Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan alueella viemäriverkoston ulkopuolella olevien kiinteistöjen määristä on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen lukumäärä Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan alueella (arvio) Kunta Kiinteistöjä viemäriverkoston ulkopuolella 1) Hanko 900 Inkoo Karkkila Lohja Raasepori Siuntio Vihti Yhteensä ) Lähde: Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke LINKKI 2012, haja-asutuksen jätevedet, Tilannekatsaus Hajajätevesihanke on Länsi-Uudenmaan kuntien yhteistyöhanke, jota koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY). Hanke on ollut käynnissä vuodesta 2004 (www.hajavesi.fi).

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 7 (24) Hajajätevesihankkeessa koottujen tietojen mukaan Länsi-Uudellamaalla on käytössä laaja skaala jätevesijärjestelmätyyppejä (Kuva 1) Kuva 1 Käytössä olevat yleisimmät jätevesijärjestelmät ja niiden yleisyys vähäistä suuremman jätevesimäärän kiinteistöillä (sekä kiinteä, ympärivuotinen, että vapaa-ajan asutus) (n=761). Muihin järjestelmiin, joita esiintyi alle 2 % kohteista, kuuluu mm. maasuodattamo harmaille jätevesille ja kaikille jätevesille, harmaavesisuodatin, maahanimeyttämö harmaille vesille, umpisäiliö käymäläjätevesille yhdistettynä muihin harmaan veden käsittelyjärjestelmiin, jne. Lähde: Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke LINKKI 2012, haja-asutuksen jätevedet, Tilannekatsaus Sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottopaikat Yhteenveto sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottopaikkojen lukumääristä on esitetty oheisessa taulukossa 4. Taulukko 4. Sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottopaikat Länsi-Uudellamaalla Kunta Sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottopaikkojen lukumäärä Hanko Inkoo Karkkila Lohja Raasepori Siuntio Vihti Yksi, Suursuon jätevedenpuhdistampo Yksi, Steppörnen/Arokotka Yksi, jätevedenpuhdistamo Kaksi jätevedenpuhdistamoa, avautumassa 2 uutta vastaanottoasemaa Karjalohjalla ja Sammatissa. Karjalohjan ja Saukkolan puhdistamot ajettiin alas kesä-heinäkuussa 2013 Kaksi, Skpsholmenin ja Karjaa-Pohja jätevedenpuhdistamot Ei vastanottoa, ajetaan Espoon Suomenojalle Yksi Vastaanottopaikkoihin kertyvissä määrissä on ollut voimakkaita vaihteluja. Vuonna 2012 suurin kuukausittainen kertymä on ollut vastaanottopaikasta riippuen %

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 8 (24) 3.5 Lietteiden määrät suurempi kuin keskimääräinen kertymä. Kunnittaiset tiedot vastaanotetun lietteen määrästä on esitetty liitteessä 1. Jätevedenpuhdistamoilta kysyttiin näkemyksiä kiinteistön haltijan järjestämän kuljetuksen eduista ja haitoista. Puhdistamon toimintaan liittyen yhdessä vastauksessa todettiin, että jos kunta järjestää kuljetukset niin sakokaivot tyhjennetään sääntöjen mukaisesti 6 kk välein, jolloin se on jätepuhdistamolle helpompi puhdistaa. Nyt, kun vastuu on kiinteistöhaltijalla niin puhdistamolle voi tulla jopa 2 vuotta vanhaa lietettä, jolloin prosessin tulokset heikentyy merkittävästi. Mikäli puhdistamo on pieni ja sellaisia kiinteistöjä, jotka eivät ole liittyneet viemäriin on paljon, olisi tärkeää että sakokaivojen kuljetukset hoidettaisiin järjestellysti. Toisaalta kunnan järjestämän kuljetuksen aiheuttamaa byrokratiaa pelättiin. Saatujen tietojen mukaan kaikki sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottopaikat eivät ole kuorman tyhjennyksen kannalta tehokkaita Vastaanottopaikkoihin tuodut sako- ja umpikaivolietteet Vastaanottopaikoissa vastaanotettujen lietteiden määrät on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan alueella vuonna 2012 vastaanotetun sako- ja umpikaivolietteen määrät Kunta Vastaanotetun lietteen määrä m 3 /a Hanko Inkoo Karkkila Lohja Raasepori Siuntio Espoon Suomenojalle*) Vihti Yhteensä *) HSY:n Suomenojalla sako- ja umpikaivolietteet on vuonna 2012 rekisteröity tuovan yrityksen mukaan, Siuntion osuutta ei siten pystytä erittelemään Sako- ja umpikaivolietteiden omatoiminen käsittely Puhdistamolietteen käyttö maataloudessa oppaassa ( ) on todettu, että haja-asutusalueilla maatilalla asumisesta tai tilalla tapahtuvasta muusta toiminnasta peräisin olevaa sako- ja umpikaivolietettä sekä kuivakäymäläjätettä on maatilan tai maatilojen yhteiskäytössä mahdollista levittää omille pelloille mikäli lieteteseos on käsitelty ennen peltoon levittämistä niin, ettei siitä aiheudu terveys-, ympäristö- eikä hajuhaittoja. Tämän lisäksi maatila voi pienimuotoisesti käsitellä muutaman naapurin, kesäasukkaan ja/tai mummonmökin sakokaivolietteet ja kuivakäymäläjätteet tilan tai tilojen omaan käyttöön. Tämä hyödyntäminen ei edellytä ympäristönsuojelulain nojalla ympäristölupaa (MMM lannoitevalmisteasetus 12/12, 11a, momentti 3). Viljelijän tulee varmistaa kunnan jätehuoltoviranomaiselta ehdot, joilla se voi käsitellä lietettä itse. Sako- ja umpikaivoliete on jätelain mukaista asumisessa syntyvää jätettä, joka on kuljettava järjestetyssä jätteenkuljetuksessa kunnan järjestämään jätteenkäsittelyyn. Länsi-Uudellamaalla sako- ja umpikaivolietteitä koskevia määräyksiä on annettu jätehuoltomääräyksissä ja ympäristönsuojelumääräyksissä.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 9 (24) Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan hyväksymät jätehuoltomääräykset ovat voimassa Hangossa, Inkoossa, Karkkilassa, Lohjan Nummen ja Pusulan kaupungin osissa, Raaseporissa, Siuntiossa ja Vihdissä. Kanta Lohjan kaupungin alueella on voimassa Lohjan kaupungin ympäristölautakunnan hyväksymät jätehuoltomääräykset. Lohjan Karjalohjan kaupunginosassa on voimassa Karjalohjan kunnanvaltuuston hyväksymät jätehuoltomääräykset. Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan vuoden 2007 jätehuoltomääräyksissä edellytetään, että septitankkijätteet, sako- ja umpikaivojätteet sekä muut erikseen kerättävät käymäläjätteet on toimitettava tähän tarkoitukseen myönnetyn ympäristöluvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Kanta Lohjan ja Lohjan Karjalohjan kaupunginosan jätehuoltomääräyksissä on määrättyy, että septitankkijätteet, sako- ja umpikaivojätteet sekä muut erikseen kerättävät käymäläjätteet on toimitettava kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai kaupungin osoittamiin purkupaikkoihin. Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan on tarkoitus antaa koko jätelautakunnan aluetta koskevia uudet jätehuoltomääräykset, kun Suomen Kuntaliiton uusi malli jätehuoltomääräyksiksi valmistuu. Lohjan alueella on tällä hetkellä voimassa kolmet erilliset ympäristönsuojelumääräykset Entisten Lohjan, Nummi-Pusulan ja Karjalohjan alueilla on voimassa silloisten kuntien hyväksymät ympäristönsuojelumääräykset, jotka poikkeavat jonkin verran toisistaan. Entisen Lohjan alueella ympäristönsuojelumääräykset ovat tulleet voimaan 2004, Karjalohjan alueella 2003 ja Nummi-Pusulan alueella Entisen Sammatin alueella ei ole voimassa olevia ympäristönsuojelumääräyksiä. Ympäristönsuojelumääräysten yhtenäistäminen on parhaillaan valmistelussa. Vihdin ympäristönsuojelumääräykset on päivitetty vuonna Karkkilan ympäristönsuojelumääräyksiä valmistellaan parhaillaan. Hangossa, Inkoossa, Raaseporissa ja Siuntiossa ei ole annettu ympäristönsuojelumääräyksiä. Em. ympäristönsuojelumääräyksissä edellytetään, että lietteet tulee toimittaa jätevedenpuhdistamolle tai muuhun asianmukaiseen viranomaisen hyväksymään käsittelypaikkaan. Hangon, Inkoon, Lohjan, Raaseporin, Siuntion ja Vihdin ympäristöviranomaisilta saadun tiedon kunnissa ei ole myönnetty ympäristölupia sako- ja umpikaivolietteiden pellolle levittämiseen Arvio sako- ja umpikaivolietteiden määristä Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toimialueen kiinteistöillä muodostuvasta sako- ja umpikaivolietteen määrästä ei ole käytettävissä tutkittua tietoa. Arvio sako- ja umpikaivolietteiden kokonaismäärästä voi olla ainoastaan suuntaa-antava, sillä Tiedossa ei ole asukkaiden lukumäärää kiinteistöä kohden Kiinteistöjen käyttöaste ei ole tiedossa, esimerkiksi Hajajätevesihankkeen läpikäymistä kohteista vähäisiä jätevesimääriä tuottavia kiinteistöjä on noin 24 % sako- ja umpikaivollisista kiinteistöistä Hajajätevesihankkeessa koottujen tietojen mukaan Länsi-Uudellamaalla on käytössä laaja skaala jätevesijärjestelmätyyppejä (edellä kuva 1) Sako- ja umpikaivolietteen määrää arvioitaessa on oletettu, että haja-asutusalueen kiinteistöjä on kappaletta, josta

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 10 (24) o o lomakiinteistöt sijaitsevat haja-asutusalueella lomakiinteistöjä on eli noin 67 % haja-asutusalueen kiinteistöistä (Tilastokeskus) o vakinaisia kiinteistöjä on noin vakinaisesti asutulla kiinteistöllä on keskimäärin 2,2 asukasta (asukkaita ja asuntokuntia ) vapaa-ajankiinteistöllä on myös 2,2 asukasta noin kolmasosan ajastaan kiinteistöjen jätevesijärjestelmät jakaantuvat Hajajätevesihankkeessa tarkasteltujen kiinteistöjen suhteissa (kuva 1) sakokaivokiinteistöjä 42 % kiinteistöistä (otettu huomioon umpikaivoon liitetyt saostuskaivot), sakokaivolietettä muodostuu 1 m 3 /as/a umpisäiliö kaikille jätevesille 8 % kiinteistöistä, jätevettä muodostuu noin 110 litraa vuorokaudessa asukasta kohden, eli noin 40 m 3 /as/a umpisäiliö yhdistettynä harmaiden vesien maaperäkäsittelyyn (mustat vedet) ja 30 % kiinteistöistä, umpikaivolietettä muodostuu noin 40 l/as/d eli noin 15 m 3 /as/a laitepuhdistamojen (5 %) lietemäärä on oletettu pieneksi, eikä sitä ole otettu huomioon. Em. perusteilla arvioituna sako- ja umpikaivolietteitä muodostuu Länsi-Uudellamaalla noin m 3 vuodessa eli noin 9,7 m 3 /kiinteistö/a Sako- ja umpikaivolietteiden määräarvion ja vastaanotetun lietemäärän vertailu Sako- ja umpikaivolietteiden määrien vertailusta on jätetty pois Siuntion arvioidut lietemäärät johtuen siitä, ettei vastaanottopaikkoihin toimitetuista Siuntion sako- ja umpikaivolietteiden määristä ole käytettävissä tietoa. Vastaanotettujen lietteiden kokonaismäärä on noin m 3 /a, eli noin 3,4 m 3 /kiinteistö/a. Ilman Siuntion lietemääriä laskennallinen kertymä on noin m 3 /a eli keskimäärin noin 9,5 m 3 /kiinteistö/a. Länsi-Uudenmaan sako- ja umpikaivolietteen vastaanottopaikkoihin tuotu lietemäärä on huomattavasti alhaisempi kuin laskennallinen määrä. Arvioinnin epävarmuustekijät ovat suuret johtuen siitä, ettei sako- ja umpikaivollisista kiinteistöistä ole käytettävissä riittävän tarkkoja tietoja. Muita syitä vastaanotetun lietteen pieneen määrään laskennalliseen määrään verrattuna voivat olla seuraavat: lietettä jätetään keräämättä lietettä viedään Länsi-Uudenmaan alueen ulkopuolelle liete päätyy Länsi-Uudellamaalla vääriin paikkoihin. Lietteen mahdollista kulkeutumista epäasianmukaiseen käsittelyyn selvitettiin kysymällä ympäristöviranomaisilta heille tulleista valituksista. Jonkin verran epäilyjä omatoimisesta tyhjentämisestä pelloille on ollut, mutta epäilyjen todentaminen on vaikeaa. Joskus on tullut naapurivalituksia, joiden yhteydessä on todettu, että jätevesikaivo on ollut tyhjentämättä vuosia.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 11 (24) Hajajätevesihankkeessa vuonna 2012 läpikäydyistä kohteista löytyi neljä ns. laitonta tapausta. Laittomalla tapauksella tarkoitetaan kohdetta, jossa edes vesilain luvulta asti voimassa ollut vaatimustaso (vaatimus saostuskaivosta) ei täyty, vaikka jätevesiä syntyisi vähäistä suurempi määrä ja käytössä on vesikäymälä. Toinen laittomaksi tekevä tilanne on se, että jätevesiä johdettaisiin suoraan vesistöön ilman asianmukaista ympäristölupaa. Seuraavassa lyhyesti laittomien tapausten kuvaukset: Ympärivuotisesti asuttu kiinteistö, jossa kaikki jätevedet johdetaan yhden imeytyskaivon kautta maahan, imeytys oli lisäksi tukkeutunut. Vapaa-ajan asunto, jossa käytössä ainoastaan yksiosainen imeytyskaivo kaikille jätevesille. Vapaa-ajan asunto, jossa ei ole käytössä jätevesijärjestelmää lainkaan, vaan kaikki jätevedet päästetään metsärinteeseen. Vapaa-ajan asunto, jossa kaikki jätevedet johdetaan saostuskaivojen kautta purkuputkesta suoraan vesistöön. 3.6 Laskutusjärjestelmä ja maksujen suuruudet Kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa asiakkaalta sako- ja umpikaivolietteen jätehuollosta perittävä maksu koostuu: käsittelymaksuosuudesta ja kuljetusmaksuosuudesta. Lietteiden käsittelyhinnan määrää vastaanottava vesilaitos. Vuonna 2013 voimassa olevat käsittelyhinnat on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Sako- ja umpikaivolietteiden käsittelyhinnat 2013, alv 0 % Kunta Käsittelymaksu, /m3 Sakokaivolietteet Umpikaivolietteet Hanko 4,5 Inkoo 6,95 Karkkila 3,5 Lohja 8,35 3,35 Raasepori 2,81 2,81 Siuntio Ei omaa vastaanottoa Vihti 7,04 3,52 Kuljetuksen hintaan vaikuttavat etäisyys kiinteistölle, etäisyys vastaanottavalle laitokselle ja mahdolliset kiinteistön olosuhteiden asettamat erityisvaatimukset. Kuljetuksen toteuttajalle muodostuu lisäksi kustannuksia asiakaspalvelusta, kuljetusjärjestelystä ja laskutuksesta. Koska Länsi-Uudellamaalla sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennykset ja kuljetukset tehdään kotitalouden ja kuljetusyrittäjien keskinäisiin sopimuksiin perustuen, käytettävissä ei siten ole kattavaa tietoa hinnoista tai laskuissa käytetyistä erittelyistä. Länsi-Uudellamaalla on käytössä monen tasoisia laskutusjärjestelmiä. Pienissä yrityksissä on yleistä, että lasku jätetään suoraan kiinteistölle.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 12 (24) 3.7 Tyhjennysvälit 3.8 Tietojen keruu Jätevesien käsittelyjärjestelmien käytöstä ja huollosta, mm. tyhjennysväleistä, on annettu määräyksiä hajajätevesiasetuksessa (Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 209/11, 7 ja liitteen 2 käyttöja huolto-ohje). Myös Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toimialueen jätehuoltomääräyksissä ja ympäristönsuojelumääräyksissä (kappale 3.5.2) on annettu määryksiä sako- ja umpikaivojen tyhjennysväleistä. Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan vuoden 2007 jätehuoltomääräyksissä on edellytetty, että sako- ja umpikaivojen vähimmäistyhjennystiheydet (vakituisten asuntojen saostuskaivojen lietetila 6 kuukautta, vapaa-ajanasuntojen saostuskaivojen lietetila 12 kuukautta ja harmaiden vesien saostuskaivojen lietetila 12 kuukautta). Kiinteistöjen jätevesijärjestelmän umpisäiliöt tulee tyhjentää aina tarvittaessa. Kanta Lohjan ja Lohjan Karjalohjan kaupunginosan jätehuoltomääräyksissä on määritelty kaivojen tyhjennysväli (umpikaivot ja saostuskaivojen lietetilat on tyhjennettävä tarpeen vaatiessa tai vähintään kerran vuodessa kunnan osoittamaan paikkaan). Yrityksiltä saadun tiedon mukaan sako- ja umpikaivojen tyhjennys tehdään useimmissa tapauksissa kertatilauksena, joskin pitkäaikaiset asiakassuhteet tuntuivat olevan yleisiä myös kertatilauksissa. Suuntaa-antavan tiedon saamiseksi kuljetusyrittäjiltä kysyttiin, minkälaisia tyhjennysvälejä heidän asiakkaansa noudattavat. Vastauksista ilmeni järjestelmien moninaisuus ja siitä johtuva tyhjennysvälien suuri vaihtelevuus. Hajajätevesihankkeen neuvontakäyntien yhteydessä on myös kysytty tyhjennystiheyksistä. Vaikuttaa siltä, että etenkin sakokaivojen osalta tyhjennystiheyden määrää pikemminkin kaivojen varastokapasiteetin täyttyminen kuin se, miten hyvin kaivon puhdistuskapasiteetti toimii. Hankkeen arvion mukaan noin 72 % selvityksen piiriin kuuluneista kiinteistöistä tyhjennyttää sako- tai umpikaivonsa kerran tai useammin vuodessa. Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan vuoden 2007 jätehuoltomääräyksissä, samoin kuin Kanta Lohjan ja Lohjan Karjalohjan kaupunginosan jätehuoltomääräyksissä (kappale 3.5.2) on edellytetty, että jätteen haltijan ja jätteen kuljettajan on pidettävä kirjaa umpisäiliöiden ja saostuskaivojen sekä öljyn- ja rasvanerotuskaivojen tyhjentämisajoista ja -paikoista, jonne kaivoista kerätyt jätteet on toimitettu. Kirjanpito ja tositteet on tarvittaessa esitettävä jätelakia valvovalle ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kirjanpito on säilytettävä viisi vuotta. Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toimialueen kunnilla ei ole ollut systemaattisesti kerättyä rekisteriä kiinteistöistä, joilla on sako- tai umpikaivolietekaivo. Jätevedenpuhdistamoilla on erilaisia järjestelmiä kuljetusyrittäjien käyntien yhteydessä kerättävästä tiedosta. Yleistä on, että yrittäjillä on tunniste, jonka he esittävät käynnin yhteydessä. Yhdessä kunnassa mainittiin, että yrittäjät jättävät käynnin yhteydessä lapun, jossa on ilmoitettu mitä ja mistä on tuotu. Lohjalla on alettu laatia sopimuksia kuljetusyrittäjien kanssa. Jätelaissa (646/2011) kunnan jätehuoltoviranomaiselle on säädetty velvollisuus, jonka mukaan sen tulee ylläpitää rekisteriä (seuraavassa kuljetusrekisteri), johon merkitään seuraavat jätteen kuljettajan vuosittain (tai neljännesvuosittain) jätehuoltoviranomaiselle antamat tiedot (39 2 momentti):

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 13 (24) Tiedot kiinteistöistä, joilta jätettä on noudettu, sekä Tiedot jäteastioiden tyhjennyskerroista kiinteistöittäin ja jätelajeittain. Kunnan jätehuoltoviranomainen voi pyytää toimittamaan tiedot neljännesvuosittain, jos tämä on toiminnan seuraamiseksi tarpeellista. Kuljettajan on lisäksi vuosittain annettava jätelajeittain tiivistelmä kiinteistöiltä kerätyn jätteen määrästä ja toimituspaikoista. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ilmoitettavista tiedoista. Jätelautakunta pyysi keväällä 2013 kuljetusyrittäjiltä em. tietoja sako- ja umpikaivolietteen kuljetusten osalta. Yrityksiltä kysytyt tiedot olivat: Kiinteistön haltijan nimi ja yhteystiedot sekä kiinteistön osoite; Kaivon tyyppi ja koko; Kaivon tyhjennyspäivämäärät taikka tyhjennyskertojen lukumäärä ja tyhjennysväli; Kokonaislietemäärä, jota yritys kuljettaa vuosittain Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan alueen kiinteistöiltä Lietteen vastaanottajat sekä niille vuosittain toimitetun lietteen määrä. Tietojen saanti osoittautui vaikeaksi: osa yrittäjistä ei toimittanut tietoja lainkaan, osa toimitti tiedot puutteellisina. Toimitettujen tietojen käyttökelpoisuudessa oli toivomisen varaa. Tietojen toimittamisesta jopa kieltäydyttiin.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 14 (24) 4 Kokonaisarvio kiinteistön haltijan järjestämälle kuljetukselle asetettujen vaatimusten täyttymisestä Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toimialueella 4.1 Vaatimukset Kunnan järjestämä jätteenkuljetus on jätelain 36 :n perusteella pääsääntö. Kunta voi edelleenkin päättää laissa säädetyin edellytyksin kiinteistönhaltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta, mikäli seuraavat edellytykset täyttyvät. Tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle Päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Seuraavassa tarkastelussa lähtökohtana on ollut, että kuljetusjärjestelmästä riippumatta jätelaissa (646/2011) kunnan jätehuoltoviranomaiselle säädetty velvollisuus kuljetusrekisterin ylläpidosta on täytetty. Tähän asti tietojen saanti on osoittautunut vaikeaksi kappaleessa 3.8 esitetysti. Mikäli kattavaa ja hyvin toimivaa kuljetusrekisteriä ei saada käyttöön, edellä esitettyjen edellytysten täyttymistä ei ole mahdollista todentaa. 4.2 Palvelujen saatavuus ja ehtojen kohtuullisuus ja syrjimättömyys Palvelujen saatavuus Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toimialueella toimii useita sako- ja umpikaivojen tyhjennyksiä hoitavia yrityksiä, joten palvelujen saatavuudessa ei arvioida olevan ongelmia kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksissa. Länsi-Uudellamaalla on sako- ja umpikaivolietehuollon kannalta vaikeasti hoidettavia alueita, esimerkiksi saaristoa. Siitä, saavatko nämä alueet palvelua, ei ole käytettävissä tietoja. Haastatteluissa ilmeni, että laskujen maksaminen ei aina tapahdu edellytetyllä tavalla. Siitä ei kuitenkaan ole tietoa, miten hyvin tieto hankalasti maksavista asiakkaista siirtyy muille yrittäjille ja vaikeuttaako se palvelun saantia. Koska Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toimialueen kunnilla ei ole ollut kattavaa seurantajärjestelmää, täyttä varmuutta tasapuolisesta palvelujen saatavuudesta nykytilanteessa ei voida saada. Palvelujen tarjonnan saatavuuden seurannan voidaan arvioida tehostuvan kuljetusrekisterin kehittämisen tuloksena. Sako- ja umpikaivojen tyhjennysolosuhteet poikkeavat käytännössä paljon kiinteistöltä toiselle, joten tyhjennyksen järjestely edellyttää monesti asiakaskohtaista palvelujen räätälöintiä. Kaivojen sijainti voi olla hankala eikä kuljettaja aina voi mennä paikalle sopimatta asiasta kiinteistön kanssa, varsinkaan talvella. Eri yhteyksissä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen palvelutason etuna keskitettyyn järjestelmään verrattuna on esitetty seuraavia tekijöitä: parempi mahdollisuus asiakaslähtöisten kuljetuspalvelujen tuottamiseen

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 15 (24) palvelun tarjoajan valintamahdollisuus ja mahdollisuus vaihtaa palveluntarjoajaa, mikäli palvelu on ollut puutteellista mahdollisuus tilata kokonaispalvelu (sako- ja umpikaivojen huoltopalveluja, esimerkiksi pesu- ja huoltopalveluja) yhdeltä yrittäjältä paremmat mahdollisuudet varautua poikkeustilanteisiin, sillä palvelua on tilattavissa läpi vuorokauden. Kunnan järjestämässä kuljetuksessa kiinteistöiltä edellytetään enemmän suunnitelmallisuutta kuin kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Kunnan kanssa sopimusta tehdessään kiinteistöjen tulee tehdä arvio siitä, minkälaisia tyhjennysvälejä tarvitaan. Mikään ei kuitenkaan estä muuttamasta tyhjennysväliä, mikäli tarvetta ilmenee. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa tulee luonnollisesti olla myös mahdollisuus lisätyhjennysten tilaamiseen. Voidaan olettaa, että kun tyhjennysväli on vakiintunut kokemuksen mukaan sopivaksi, säännöllisesti ja automaattisesti saatava palvelu on kiinteistön etu, sillä ennakoivalla tyhjennyksellä edistetään järjestelmän toimivuutta. Esimerkiksi saostussäiliöön perustuvan jätevesijärjestelmän tärkeä huoltotoimenpide on tyhjentää ylijäämäliete säännöllisesti laitevalmistajan ohjeiden mukaan. Riittävän usein tehty tyhjennys varmistaa mm. saostussäiliön jälkeen sijaitsevan maasuodattamon pitkäikäisyyden, koska kiintoaine ei pääse tällöin tukkimaan maasuodattamoa. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa palveluntarjoajaa ei voi vaihtaa, mutta valitukset ovat osa laadunvalvontaa: mikäli palvelusta tulee valituksia, niitä tarkastellaan myös koko järjestelmän kehittämiskysymyksinä. Yksityisen kuljetusyrittäjän tarjoama jätteenkuljetuspalvelu kuuluu kuluttajansuojalain piiriin, kun taas kunnan järjestämä jätteenkuljetus jää lain soveltamisalan ulkopuolelle siinäkin tapauksessa, että kunta olisi valinnut yksityisen yrityksen hoitamaan kuljetuspalvelua. Jätelakiin (646/2011) on nyt kuitenkin sisällytetty ( 86) kuluttajansuojalainsäädännön mukaiset periaatteet asiakkaan oikeuksista niissä tilanteissa, joissa jätehuollon palvelu ei vastaa sitä, mitä siltä säädösten perusteella edellytetään. Pykälää sovelletaan paitsi jätehuollon palveluista perittäviin yksityisoikeudellisiin maksuihin myös julkisoikeudellisiin kunnan jätemaksuihin, vaikka kunnan järjestämä jätehuolto ei kuulukaan kuluttajansuojalainsäädännön soveltamisalaan. Poikkeustilanteisiin varautumista koskevia ehtoja voidaan sisällyttää myös keskistetyn järjestelmän sopimuksiin Hintojen tasapuolisuus Jätelakiehdotuksessa (HE 2010) on todettu hintojen tasapuolisuudesta, kohtuullisuudesta ja läpinäkyvyydestä seuraavaa: Tasapuolisuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei eri asiakkaita, asiakasryhmiä tai eri alueita aseteta hinnoittelussa perusteettomasti toisistaan poikkeavaan asemaan. Kohtuullisuus saattaa tulla arvioitavaksi myös kilpailunrajoituslain vastaisena menettelynä silloin, jos jollakin alueella on vain yksi jätteenkuljetuspalveluja tarjoava yritys, jolla on mahdollisuus käyttää määräävää markkina-asemaansa hinnoittelussaan hyväkseen.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 16 (24) Kuljetuspalvelujen hinnoittelun läpinäkyvyyttä on pyritty turvaamaan vaatimuksella kiinteistön haltijalle toimitettavassa laskussa eriteltävistä tiedoista (maksettava määrä, eräpäivä, maksuosoite, maksun peruste, tieto viivästysseuraamuksista, ohjeet muistutuksen tekemistä varten sekä laskuttajan yhteystiedot kiinteistön haltijan yhteydenottoa varten). Länsi-Uudellamaalla sako- ja umpikaivolietteiden käsittelyhinnat vaihtelevat kunnittain, mikä aiheuttaa jo lähtökohtaisesti epätasa-arvoa eri kuntien asukkaiden välillä. Keskitetyssä järjestelmässä jätteen vastaanottajia on vain yksi, mikä mahdollistaa niin päätettäessä käsittelymaksujen tasaamisen. Hinnoittelun läpinäkyvyyden kannalta selkeä epäkohta nykytilanteessa on, ettei kiinteistön ja lietteen vastaanottajan välillä ole suoraa yhteyttä. Kiinteistö ei siten pysty valvomaan käsittelymaksujensa oikeellisuutta. Myös kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa on mahdollista, että jätteen vastaanottaja laskuttaa suoraan asiakasta. Esimerkiksi Savo-Pielisen jätelautakunnan alueen jätelaitos, Jätekukko, hoitaa lietteen käsittelyn laskutuksen asiakkailta jätelautakunnan hyväksymän taksan mukaisesti. Jätekukko tilittää lietteiden käsittelyhinnan kunnille tai kuntien vesilaitoksille. Menettely edellyttää, että kuljetusrekisteri on saatu toimimaan hyvin. Kunta ei tällöinkään kuitenkaan pysty valvomaan kuljetushintojen tasapuolisuutta eikä todentamaan hinnoittelun läpinäkyvyyttä, sillä kattavan tiedon kokoaminen hinnoitteluperiaatteista vaatisi yksityisten kahdenkeskisten sopimusten ja laskujen tarkastelua. Kunnan järjestämän kiinteän jätteenkuljetuksen osalta on esiintynyt moitteita siitä, että edulliselta näyttävän kuljetuksen lisäksi peritään erilaisia lisämaksuja. Lisämaksut ja niiden selkeä erottelu hinnastossa ja laskussa ovat osa hintojen läpinäkyvyyttä. Järjestelmien välisiä eroja tasannee jätelain vaatimus maksun perusteiden vähimmäisvaatimuksista kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa (85 ). Kunnan mahdollisuudet seurata kiinteistön järjestämän jätteenkuljetuksen hintatasoa ovat kuitenkin edelleen huonot. Hintatietoa voidaan olettaa saatavan kyselyillä. Ne kattavat kuitenkin yleensä vain osan kiinteistöistä. Myös keinot hintatasoon puuttumiseen ovat vähäiset. Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusrekisterin kunnollinen toteuttaminen lisää jätehuollon kustannuksia kuljetusjärjestelmästä riippumatta. Jätehuoltoviranomaiselle aiheutuu sako- ja umpikaivojätteen käsittelypaikkojen järjestämisestä, kuljetusrekisterin ylläpidosta ja yleisestä neuvonnasta kustannuksia, jotka sen tulee pystyä kattamaan jätemaksuilla. Jätemaksut pitää pystyä kohdentamaan sako- ja umpikaivolietettä tuottaville kiinteistöille. Kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa maksujen kohdentamisen ratkaisuna voi olla esimerkiksi edellä mainitun Savon-Pielisen järjestelmän kaltainen käsittelymaksun laskutusjärjestelmä. Siinä lietteiden käsittelymaksun lisäksi taksan mukaiseen hintaan sisältyy osuus, jolla katetaan laskutuksen ja rekisterinpidon kustannukset. 4.3 Kuntien, viranomaisten ja jätelaitosten toiminta Jätelain edellyttämä uusi kuljetusrekisteri parantaa mahdollisuuksia järjestettyyn jätteenkuljetuksen liittymisen valvontaan ja vastaavasti palvelujen saatavuuden valvontaan myös kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 17 (24) Ajantasaisen asiakasrekisterin ylläpito vaatii kuljetusyrittäjiltä saatavien tietojen lisäksi myös paljon muita tietoja, kuten tietoa kiinteistön omistajavaihdoksista, viemäriin liittymisistä ja varustelutason muutoksista. Kunnan järjestämässä sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksessa kuljetusrekisterin ylläpito tapahtuu systemaattisesti jo kuljetusten järjestämisen käytännön tarpeista lähtien. Järjestelmään liittymisen ja jätehuoltomääräysten noudattamisen seuranta toteutuu jo tyhjennysten toteutumisen ja laskutuksen seurannassa. Ongelmana kyseeseen tulee siten lähinnä vain laskun maksun maksamatta jättäminen. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätehuoltoviranomainen joutuu luomaan erillisen järjestelmän kuljetusyrittäjien toimittamien tietojen siirtämiseksi kuljetusrekisteriin. Mikäli todetaan, ettei tietyllä kiinteistöllä tehdä tyhjennyksiä riittävän usein, jätehuoltoviranomaisen tulee lähettää kiinteistölle huomautus asiasta. Mikäli tyhjennystä ei edelleenkään tehdä, jatkotoimenpiteet tulee antaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäväksi. Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusrekisterin kunnollinen toteuttaminen lisää itsessään jätehuollon kustannuksia kuljetusjärjestelmästä riippumatta, kuten edellä kappaleessa 4.3 on todettu. Jätehuoltoviranomaisen tulee pystyä kattamaan sako- ja umpikaivolietteen kustannukset jätemaksuilla ja jätemaksut pitää pystyä kohdentamaan sako- ja umpikaivolietettä tuottaville kiinteistöille. Kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa näiden maksujen laskutusta varten tulee luoda oma yrittäjien laskutusta täydentävä järjestelmä. Kunnan on kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa varmistettava palvelujen saatavuus. Mikäli todetaan, että jokin alue tai kiinteistö ei syystä tai toisesta (esimerkiksi hankalat olosuhteet tai maksuvaikeudet) saa palvelua, kunnan keinot palvelujen tuottamiseen ovat rajoitetut. Jätehuoltojärjestelmän toimivuuden kannalta kunnan järjestämä kuljetus tukee näiltä osin jätehuollon yleistä toimivuutta kiinteistön haltijan järjestämään jätteenkuljetukseen perustuvaa järjestelmää paremmin. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa asiakkaan etuna on pitää jätehuoltoviranomainen ajan tasolla tiedoistaan, mm. kiinteistön myynnistä ja puhdistusjärjestelmän muutoksista. Kuljetusrekisteriin tarvittavien tietojen päivityksen voidaan siten arvioida muuttuvan luotettavammaksi ja helpommin toteutettavaksi kuin kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Kunnan tulee järjestää sen vastuulle kuuluvan jätteen vastaanotto ja käsittely. Länsi- Uudellamaalla voimassa olevissa jätehuoltomääräyksissä ja ympäristönsuojelumääräyksissä vastaanottopaikka on määritelty eri tavoin seuraavasti: ympäristöluvan omaava vastaanottopaikka, kaupungin jäteveden puhdistamo tai kaupungin omistamiin purkupaikkoihin tai jätevedenpuhdistamo tai muu asianmukainen viranomaisen hyväksymä käsittelypaikka. Kuntien järjestämiin vastaanottopaikkoihin vastaanotetun lietemäärän ja laskennallisen lietemäärän perusteella arvioituna kunnissa on joko jätetty lietettä keräämättä, käsitelty sitä paikallisesti, toimitettu sitä seudun ulkopuolelle käsiteltäväksi. Lietettä on myös voinut päätyä vääriin paikkoihin. Molemmissa kuljetusjärjestelmissä kuljetusrekisterin avulla pystytään tekemään tässä selvityksessä tehtyä tarkempi arvio lietteen teoreettisesta kertymästä ja arvioida näin luotettavammin asianmukaiseen käsittelyyn ohjautuvan lietteen osuutta.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 18 (24) 4.4 Ympäristö Osalla Länsi-Uudellamaalla tällä hetkellä toimivista kuljetusyrityksistä ei ole jätehuoltorekisteriin hyväksymispäätöstä. Nykyisessä järjestelmässä ainakin osa vesilaitoksista on siirtymässä kuljetusyrityksen kanssa tehtäviin sopimuksiin, mikä parantaa kuljetusten valvonnan mahdollisuuksia. Valmisteilla olevan Rosk n Roll Oy Ab:n Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n fuusion yhteydessä syntyvästä uudesta organisaatiosta tulee sako- ja umpikaivolietteen vastaanottaja, minkä voidaan olettaa tehostavan sopimusmenettelyä edelleen. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuljetuksia valitaan hoitamaan vain sellaisia yrityksiä, joilla on jätehuoltorekisteriin hyväksymispäätös. Molemmissa järjestelmissä voidaan siten olettaa tapahtuvan parannusta kuljetusyritysten jätehuoltorekisteriin hyväksymistilanteeseen. Vesihuoltolaitosten voidaan arvioida hyötyvän kunnan järjestämästä jätteenkuljetuksesta, sillä sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennysten säännöllistyessä vastaanottopisteisiin tulevien lietteiden määrät tasoittuvat ja vastaanoton mitoittaminen helpottuu. Riittävän usein tapahtuva sako- ja umpikaivojen tyhjennys parantaa myös lietteen käsiteltävyyttä. Yksittäinen kuljetusyrittäjä ei pysty vaikuttamaan puhdistamolle tulevan lietteen määrän tasaisuuteen tai lietteen tuoreuteen. Siitä, miten paljon käsittelyhintojen erot ohjaavat nykyisin lietteitä eri vastaanottopaikkoihin ei ole käytettävissä tietoja. Kuljetusmatkan voidaan kuitenkin olettaa olevan ratkaisevampi tekijä. Vesilaitoksen kannalta tarkasteltuna toiminta yksinkertaistuu, kun jätehuoltoviranomainen siirtää sako- ja umpikaivolietteiden vastaanoton jätelaitoksen tehtäväksi. Kuljetusurakoitsijat ovat tällöin sopimussuhteessa jätelaitokseen, joten vesilaitoksella on vain yksi sopimuskumppani. Eri yhteyksissä on ilmennyt, että yritysten näkemyksen mukaan poikkeustilanteisiin varautumismahdollisuudet ovat kunnan jätevesihuollon kannalta paremmat kiinteistön järjestämässä sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksessa kuin kunnan järjestämässä. Asuinkiinteistöllä käytettävää kalustoa tarvitaan myös useisiin muihin tehtäviin, kuten viemärivauriotilanteissa. Keskitetyn kilpailutuksen pelätään johtavan siihen, että yritykset pienentävät resurssinsa minimiin, jolloin kalustoa ei enää riitä ylimääräisten tehtävien hoitamiseen. Tyhjennysten systemaattinen valvonta tulee järjestää kuljetusrekisterin avulla myös kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Hyvin toimivan kuljetusrekisterin avulla voidaan varmistaa, että kaikki seudulla muodostuva liete myös ohjautuu asiamukaiseen käsittelyyn. Kuten edellä kappaleessa 4.3 on todettu, kuljetusrekisterin hyödyntäminen tyhjennysten seurannassa on yksinkertaisempaa kuin kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa. Mahdollisiin kaivojen tyhjentämättä jättämisiin voidaan tällöin puuttua nopeammin ja ehkäistä näin huonosti hoidetuista kaivoista johtuvat ympäristöhaitat. Lietteiden kuljetusten keskittyminen tiettyihin kuukausiin ja ikääntynyt liete voivat vaikuttaa heikentävästi jätevedenpuhdistamon toimintaan. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen mukaan tuoma määrien tasaantuminen ja lietekaivojen vuosittainen tyhjentäminen parantavat lietteiden käsittelyedellytyksiä ja vähentävät siten ympäristökuormitusta. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa tyhjennykset voidaan reitittää selvästi laajemman asiakasjoukon perusteella kuin kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa. Kuljetusreittien voidaan siten arvioida muodostuvan kiinteistön haltijan järjestämää kuljetusta tehokkaammiksi ja siten vähäpäästöisemmiksi.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 19 (24) 4.5 Yritysten asema Kuljetusten tehokkuutta eikä siten myöskään kustannustehokkuutta ei voida kuitenkaan olettaa pystyttävän parantamaan yhtä paljon kuin kiinteän jätteen kuljetuksessa. Kiinteän jätteen kertyminen kiinteistöissä on suhteellisen tasaista ja jätteen keräys toistuu säännöllisesti ja suhteellisen lyhyin väliajoin. Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksissa tyhjennyksiä tehdään lukumääräisesti vähän kiinteistöä kohden vuodessa. Loka-auton kapasiteetti riittää vain melko pienelle määrälle kiinteistöjä kerrallaan. Kiinteistöllä tapahtuva työ vie enemmän aikaa kuin kiinteän jätteen keräysastioiden tyhjennys. Haja-asutusalueella tapahtuvat siirtymäajot ovat myös keskimäärin pidemmät kuin kiinteän jätteen kuljetuksissa, joissa toiminta tapahtuu suurelta osin taajamassa. Kunnan järjestämässä kuljetuksessa on myös paremmat mahdollisuudet edellyttää vähäpäästöisen kuljetuskaluston käyttöä kuin yksittäisen kiinteistön kilpailuttamassa kuljetuksessa. Kuljetusrekisterin kehittyessä palvelujen tarvitsijat kartoitetaan tarkoin ja tyhjennysten toteutumista valvotaan entistä tehokkaammin, minkä voidaan arvioida lisäävän palvelujen kysyntää, eli liiketoiminnan volyymi kasvaa. Pienten paikallisten yritysten toimintaedellytysten takaaminen on ollut sekä kuntien että yritysten huolen kohteena. Nykyisestä kireästä taloustilanteesta johtuen, ei ole varmaa, että pienet yritykset pärjäävät kilpailussa kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessakaan. Mm. niiden markkinointiedellytykset ovat huonommat kuin suurten yritysten. Kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa kuljetusrekisteriin vaadittavien tietojen kirjaaminen on kuljetusyrityksen vastuulla, mikä voi olla pienille yrittäjille ylivoimaista. Nykyisin Länsi-Uudenmaan sako- ja umpikaivojen tyhjentäjillä on käytössä monen tasoisia laskutusjärjestelmiä. Pienissä yrityksissä on yleistä, että lasku jätetään suoraan kiinteistölle eikä tarkkojen asiakastietojen kokoaminen siten ole ollut välttämätöntä yrittäjien toiminnalle. Pienten yritysten menestymistä kunnan järjestämän kuljetuksen tarjouskilpailussa voi vaikeuttaa monimutkainen kilpailutus. Kunnilta edellytetään yhä suurempaa tarkkuutta kilpailutuksessa, mikä johtaa yhä monimutkaisempiin ja vaativampiin tarjouskilpailuihin. Tiukat kalustovaatimukset voivat pudottaa pieniä yrityksiä pois tarjouskilpailusta, jolloin myös soveltuvaa kalustoa voi poistua markkinoilta, esimerkiksi traktorivetoinen kalusto. Kunnan järjestämässä kuljetuksessa jätehuoltoviranomainen voi järjestää raportointia helpottavan välineistön. Pienten yritysten kilpailuedellytyksiä voidaan parantaa mm. pitämällä urakka-alueiden koko riittävän pienenä, urakkasopimusten riittävän pitkällä kestolla ja hajauttamalla kilpailutukset ajallisesti. Vaikeasti saavutettavien kohteiden palvelun takaamiseksi voidaan edellyttää traktorivetoista kalustoa. Internetissä julkaistujen kokousmateriaalien ja lehtiartikkelien (kohdistuivat yleensä kuljetusjärjestelmään yleisesti, eivät erityisesti sako- ja umpikaivolietteiden kuljetukseen) perusteella yrittäjät kokevat, että kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kilpailutuksen hävinnyt yrittäjä menettää edellytyksensä yritystoimintaan, sillä yritykselle ei ole mahdollista odottaa 3-5 vuotta seuraavaa kilpailutusta jäteautot toimettomina. Nyt korostettiin myös työntekijöiden työsuhteiden pätkätyöksi muuttumisen riskiä ja siitä seurauksena olevaa alan osaamisen kehittämisen edellytysten heikkenemistä.

4 Lausunnon antaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Heikkilän valituksen johdosta jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvässä

4 Lausunnon antaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Heikkilän valituksen johdosta jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvässä TEKNINEN: 805 /2013 1 4 Lausunnon antaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Heikkilän valituksen johdosta jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvässä asiassa Rovaniemen kaupungin teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Lietteiden kuljetusjärjestelmää koskevan päätöksen valmistelu

Lietteiden kuljetusjärjestelmää koskevan päätöksen valmistelu Lausuntopyyntö Sivu 1/2 10.7.2015 Dnro 88/14.06/2013 LUPA- JA VIRANOMAISTOIMINNOT JOENSUUN ALUEELLINEN JÄTELAUTAKUNTA Ympäristönsuojeluviranomainen Kunta Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Lietteiden

Lisätiedot

Lausunto sako- ja umpikaivojätteen kuljetuksen järjestämisestä / Utlåtande om ordnande av transport av slam från slamskiljare och samlingsbrunnar

Lausunto sako- ja umpikaivojätteen kuljetuksen järjestämisestä / Utlåtande om ordnande av transport av slam från slamskiljare och samlingsbrunnar Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 173 13.05.2013 Lausunto sako- ja umpikaivojätteen kuljetuksen järjestämisestä / Utlåtande om ordnande av transport av slam från slamskiljare och samlingsbrunnar 139/14.06/2013

Lisätiedot

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015 LIITE 4 1 Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie 8 04260 Kerava Hakemus 11030/14.06.02/2015 Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöiden poikkeuslupahakemus Olemme vastaanottaneet edustamanne Mehiläinen

Lisätiedot

Selvitystyö sako- ja umpikaivolietteiden jätteenkuljetusjärjestelmän nykytilasta

Selvitystyö sako- ja umpikaivolietteiden jätteenkuljetusjärjestelmän nykytilasta JOENSUUN ALUEELLINEN JÄTELAUTAKUNTA Selvitystyö sako- ja umpikaivolietteiden jätteenkuljetusjärjestelmän nykytilasta Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 93905-P25419 Raportti Kojo Riitta Sisällysluettelo

Lisätiedot

Uusi Ympäristöministeriön asetus tuottajan korvauksesta pakkausjätteen keräyksen kustannuksiin

Uusi Ympäristöministeriön asetus tuottajan korvauksesta pakkausjätteen keräyksen kustannuksiin 1 Liite A Olemassa olevan vastaanottoverkoston käyttäminen 1.5.2014 alkaen Jätelain 152. Eräitä velvoitteita koskevat siirtymäajat Säännös jää ennalleen. Pakkausjäteasetuksen 18. Voimaantulo - - - Tuottajan

Lisätiedot

LAUSUNTO JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄSTÄ PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTELAUTAKUNNALLE. Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Tommi Maasilta

LAUSUNTO JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄSTÄ PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTELAUTAKUNNALLE. Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Tommi Maasilta Rakennus- ja ympäristölautakunta 68 15.12.2016 LAUSUNTO JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄSTÄ PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTELAUTAKUNNALLE RYSY 68 Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Tommi Maasilta Päijät-Hämeen jätelautakunta

Lisätiedot

Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan:

Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan: Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan: Sydän-Suomen jätelautakunta Yleiset jätehuoltomääräykset LUONNOS http://www.saarijarvi.fi/sites/saarijarvi.fi/files/atoms/files/ehdotus_kunnallisiksi_jatehuoltoma

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Sivu 1 / 9 Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Hyväksynyt Ylä-Savon jätehuoltolautakunta xx.xx.2016 Iisalmi Kiuruvesi Keitele Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Vieremä Sivu 2 / 9 1 Yleistä jätetaksasta Ylä-Savon Jätehuolto

Lisätiedot

Puh, 0400 975 211 Sähköposti: esa.sirvio@manttavilppula.fi

Puh, 0400 975 211 Sähköposti: esa.sirvio@manttavilppula.fi 1 HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUS 2.11.2015 Raatihuoneenkatu 1 13100 Hämeenlinna ASIA: VALITUS TAMPEREEN KAUPUNGIN YHDYSKUNTALAUTAKUNNAN JÄTEHUOLTOJAOSTON PÄÄTÖKSESTÄ KOSKIEN SAKO- JA UM- PIKAIVOLIETTEENKULJETUSTA

Lisätiedot

ERITYISALUEIDEN JÄTEVESIHAASTEET

ERITYISALUEIDEN JÄTEVESIHAASTEET 1 ERITYISALUEIDEN JÄTEVESIHAASTEET - Käytännön kokemuksia kartoitus- ja neuvontakäynneiltä Minttu Peuraniemi Kuka vie hajajätevesivalssia? -seminaari 15.11.2010 2 TAUSTA Hankkeen keskeisiä painopisteitä

Lisätiedot

Jätemaksun perusteista määrätään jätetaksassa. Yksittäisten kiinteistöjen jätemaksut määrätään taksan perusteella.

Jätemaksun perusteista määrätään jätetaksassa. Yksittäisten kiinteistöjen jätemaksut määrätään taksan perusteella. 1 Jyväskylän seudun jätelautakunta MUURAMEN KUNNAN JÄTETAKSA 2017 Hyväksytty jätelautakunnassa 8.12.2016 8 1 JÄTEMAKSUN PERUSTEET JA SOVELTAMISALUE Jätelain (646/2011) 78 :n mukaisesti kunnan on perittävä

Lisätiedot

Kymen jätelautakunnan alueen kunnan- ja kaupunginhallitukset sekä tekniset lautakunnat ja ympäristölautakunnat

Kymen jätelautakunnan alueen kunnan- ja kaupunginhallitukset sekä tekniset lautakunnat ja ympäristölautakunnat 1 (8) Kymen Jätelautakunta Kouvolan kaupunki Valtakatu 33, PL 32, 45701 KUUSANKOSKI kirjaamo@kouvola.fi tekninenjaymparisto@kouvola.fi Kymen jätelautakunnan alueen kunnan- ja kaupunginhallitukset sekä

Lisätiedot

jätteenkuljetusjärjestelmä

jätteenkuljetusjärjestelmä Uusi jätelaki / jätteenkuljetusjärjestelmä j j j Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestettävä joko perusmallilla, kunnan järjestämä jätteenkuljetus eli kunnan kilpailuttama tai Kunta voi päättää,

Lisätiedot

Jätelain tarkoittaman jätehuollon järjestämisvelvollisuuden rikkominen, Risulahdentie 66 B / kuuleminen ennen uhkasakon tuomitsemista

Jätelain tarkoittaman jätehuollon järjestämisvelvollisuuden rikkominen, Risulahdentie 66 B / kuuleminen ennen uhkasakon tuomitsemista Rakennus- ja ympäristölautakunta 141 02.09.2015 Jätelain tarkoittaman jätehuollon järjestämisvelvollisuuden rikkominen, Risulahdentie 66 B / kuuleminen ennen uhkasakon tuomitsemista RAKYL 141 Jätelain

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 9

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 9 ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 9 Tekninen lautakunta 17.9.2008 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et 17.9.2008 klo 16.30 17.05 Kunnanviraston kokoushuone Keskinen Irja Kohtala Paavo Hautamäki

Lisätiedot

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2013 1 (1) 19 Asianro 7629/14.06.00/2013 Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2014 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Jätehuoltomääräykset 358/ /2016

Tekninen lautakunta Jätehuoltomääräykset 358/ /2016 Tekninen lautakunta 60 04.05.2016 Jätehuoltomääräykset 358/00.01.01.00/2016 TELA 60 Kunnalliset jätehuoltomääräykset ovat paikallisia, sitovia säännöksiä, jotka annetaan jätelain (646/2011) 91 :n nojalla.

Lisätiedot

YMAJAOSTD ao.3.14 33, J,llTE 40

YMAJAOSTD ao.3.14 33, J,llTE 40 "s» Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus YMAJAOSTD ao.3.14 33, J,llTE 40 Päätös jätehuoltorekisteriin hyväksymisestä LAPE LY/217/07.00/2013 Lappi 19.2.2014 ASIA Päätös jätelain 94 :n mukaisesta hakemuksesta,

Lisätiedot

Jätteenkuljettajan on annettava em. tiedot vuosittain tai jätehuoltoviranomaisen pyynnöstä neljännesvuosittain (jätelaki 39 2 mom).

Jätteenkuljettajan on annettava em. tiedot vuosittain tai jätehuoltoviranomaisen pyynnöstä neljännesvuosittain (jätelaki 39 2 mom). Alueellinen jätelautakunta 11 14.04.2015 Alueellinen jätelautakunta 21 08.09.2015 Jätehuollon kuljetusrekisteri 190/58/583/2015 JLTK 11 Selostus: Jätelain 143 edellyttää kunnan jätehuoltoviranomaisen ylläpitävän

Lisätiedot

Omistajapäivät palvelukatsaus, Pasi Kaskinen 6.9.2013

Omistajapäivät palvelukatsaus, Pasi Kaskinen 6.9.2013 Omistajapäivät palvelukatsaus, Pasi Kaskinen 6.9.2013 Kierrättämisestä helppoa LHJ:n palvelut ja niiden rahoitus Biojätekeräys ja muut erilliskeräyspalvelut Biojätemaksu tyhjennyskohtainen hinta Lasin,

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTELAUTAKUNNASTA

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTELAUTAKUNNASTA Luonnos 11.11.2011 SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTELAUTAKUNNASTA Tämä sopimus pohjautuu Hangon, Tammisaaren ja Karjaan kaupunkien sekä Pohjan, Inkoon, Siuntion, Sammatin, Nummi-Pusulan ja Vihdin kuntien sopimukseen

Lisätiedot

Hartolan kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAKSA ALKAEN

Hartolan kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAKSA ALKAEN Hartolan kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAKSA 1.7.2016 ALKAEN Hartolan ympäristölautakunta 14.4.2016 Hartolan kunnanhallitus 25.4.2016 Hartolan kunnanvaltuusto 16.6.2016 1 Soveltamisala Tätä taksaa noudatetaan

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2016 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen 1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179 Annettu julkipanon jälkeen 5.8.2005 ASIA HAKIJA Yksityiskohtaiselle suunnitelmalle jäte- ym. vesien käsittelyssä toteutettavista

Lisätiedot

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/2014 1 (1) 16 Asianro 7006/02.05.00/2014 Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Vs. palvelupäällikkö Leena Karppinen

Lisätiedot

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa.

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa. Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset Alueen kunnat perustivat 2013 Asukaspohja n. 56 000 1 viranhaltija, 8 henkilön lautakunta Talousarvio n. 100 000 Isäntäkuntana Iisalmi Hoitaa jätehuollon viranomaistehtävät

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla 2015-16 1.6.2015-31.5.2016 Jatkorahoitusta on haettu Hankkeen palvelut Hanke tarjoaa järjestöille ja kerhoille yms. mahdollisuuden saada maksuton

Lisätiedot

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Tiedote 1/2008 Muonion kunnan alue Jätehuollon käytännön järjestelyt ja viranomaistoiminta ovat siirtyneet Muonion kunnalta Lapin Jätehuolto kuntayhtymälle (Lapeco) 1.4.2007

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vesien- ja ympäristönsuojelu, ympäristöterveys Vesi- ja elintarvikelaboratorio Tutkimus, neuvonta, julkaisutoiminta Jäsenet vesien

Lisätiedot

Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset jätteenkuljetusjärjestelmän valinnasta

Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset jätteenkuljetusjärjestelmän valinnasta Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset jätteenkuljetusjärjestelmän valinnasta Lakimies Amanda Nikkilä Jätehuolto tänään ja huomenna, LHJ:n omistajapäivä KHO:2016:19 Jätelaki Siirtymäsäännös Jätteenkuljetus

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy on toimittanut18.12.2007 ympäristölautakunnalle pakkausjätteen erilliskeräyksestä selvityspyynnön, joka on liitteenä.

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy on toimittanut18.12.2007 ympäristölautakunnalle pakkausjätteen erilliskeräyksestä selvityspyynnön, joka on liitteenä. Ympäristölautakunta 46 17.06.2008 Ympäristölautakunta 32 14.04.2009 Ympäristölautakunta 36 12.05.2009 Ympäristölautakunta 53 23.06.2009 Pakkausjätteen keräilyä koskeva kielto 340/11.02.04/2008 YMLA 46

Lisätiedot

Sivu 1 / 9. Tiivistelmä lausunnoista

Sivu 1 / 9. Tiivistelmä lausunnoista Sivu 1 / 9 Tiivistelmä lausunnoista Ilomantsin kunta, kunnanhallitus, 18.8.2015 Kiinteistön haltijan järjestämästä kuljetuksesta ei tule luopua eikä siirtyä jäteyhtiön kilpailutukseen. Raportin yhteenvedon

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELU- VIRANOMAISEN TAKSA ALKAEN

YMPÄRISTÖNSUOJELU- VIRANOMAISEN TAKSA ALKAEN YMPÄRISTÖNSUOJELU- VIRANOMAISEN TAKSA 1.1.2015 ALKAEN Sysmän kunnanvaltuusto 17.11.2014 36 2 (7) YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA 1 Soveltamisala Tätä taksaa noudatetaan ja sen mukainen maksu peritään

Lisätiedot

1 Tässä taksassa käytetään samoja määritelmiä kuin Pohjanmaan jätelautakunnan vahvistamissa jätehuoltomääräyksissä.

1 Tässä taksassa käytetään samoja määritelmiä kuin Pohjanmaan jätelautakunnan vahvistamissa jätehuoltomääräyksissä. JÄTEMAKSUTAKSA 2014 1 Tässä taksassa käytetään samoja määritelmiä kuin Pohjanmaan jätelautakunnan 19.12.2008 vahvistamissa jätehuoltomääräyksissä. Jätemaksut veloitetaan samanaikaisesti ja samalla laskulla

Lisätiedot

Hartolan kunta. Ympäristönsuojeluviranomaisen. taksa. Voimaantulo:

Hartolan kunta. Ympäristönsuojeluviranomaisen. taksa. Voimaantulo: Hartolan kunta Ympäristönsuojeluviranomaisen taksa Voimaantulo: Ympäristölautakunta 9.10.2014 54 Kunnanhallitus 3.11.2014 243 Kunnanvaltuusto 12.11.2014 43 Voimaantulo 1.1.2015 Hartolan kunta Ympäristönsuojeluviranomaisen

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön kehittämistarpeista

Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön kehittämistarpeista LUOTTAMUKSELLINEN Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön kehittämistarpeista Eduskunnan talousvaliokunta Mikko Alkio, asianajaja 26.10.2016 Sidosyksikkö ja ulosmyynnin rajanveto Kunta / hankintayksikkö

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011 Minttu Peuraniemi Karolina Örnmark Lohja 2010 Sisältö Termien selityksiä... 3 1. Johdanto... 4 2. Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla... 5 3. Vaatimusten

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

Lietekuljetusjärjestelmäselvitys. Vaasan seudun jätelautakunta 2015

Lietekuljetusjärjestelmäselvitys. Vaasan seudun jätelautakunta 2015 Lietekuljetusjärjestelmäselvitys Vaasan seudun jätelautakunta 2015 2 Sisällys 1. Johdanto... 4 2. Nykytila... 4 2.1 Jätteiden kuljetusjärjestelmät... 4 2.1.1 Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus...

Lisätiedot

Eduskunnalle. LAKIALOITE 107/2010 vp. Jätelaki ja eräät siihen liittyvät lait. LA 107/2010 vp Lauri Oinonen /kesk

Eduskunnalle. LAKIALOITE 107/2010 vp. Jätelaki ja eräät siihen liittyvät lait. LA 107/2010 vp Lauri Oinonen /kesk LAKIALOITE 107/2010 vp Jätelaki ja eräät siihen liittyvät lait Eduskunnalle Tämä on rinnakkaislakialoite hallituksen esitykselle HE 199/2010 vp. Yksityisillä jätehuoltoyrityksillä on ollut merkittävä rooli

Lisätiedot

Jätelain muutokset Kunnan rooli jätehuollossa. Leena Eränkö Lammi 3.-4.10.2007

Jätelain muutokset Kunnan rooli jätehuollossa. Leena Eränkö Lammi 3.-4.10.2007 Jätelain muutokset Kunnan rooli jätehuollossa Leena Eränkö Lammi 3.-4.10.2007 Kuntatoimijoita Jätelaissa KUNTA Viranomaistehtävissä esim. Valtuusto (taksa, jh-määräykset) tekninen lautakunta, kuntayhtymä,

Lisätiedot

Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdat 13 c ja f

Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdat 13 c ja f Etelä-Suomi Päätös Nro 220/2013/1 Dnro ESAVI/473/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 6.11.2013 ASIA Ympäristölupahakemus, joka koskee Hevosopisto Oy:n kuivikelantaa käyttävää lämpökeskusta, Ypäjä LAITOS

Lisätiedot

Sakokaivolietteen kalkkistabilointi ja hyödyntäminen. Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Hajajätevesiseminaari

Sakokaivolietteen kalkkistabilointi ja hyödyntäminen. Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Hajajätevesiseminaari Sakokaivolietteen kalkkistabilointi ja hyödyntäminen Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Hajajätevesiseminaari Tarkastelun lähtökohtana Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran rooli

Lisätiedot

Mehiläinen Oy:n ja Mediverkko -yhtiöiden toimipisteiden poikkeushakemus velvollisuudesta luovuttaa jäte kunnan järjestämään jätehuoltoon

Mehiläinen Oy:n ja Mediverkko -yhtiöiden toimipisteiden poikkeushakemus velvollisuudesta luovuttaa jäte kunnan järjestämään jätehuoltoon Dnro TRE: 8148/11.02.04/2015 23.3.2016 Mehiläinen Oy Mediverkko-yhtiöt c/o Jätekonsultointi Sawa Oy Angervontie 8 04260 Kerava Asia: Viite: Täydennyspyyntö Mehiläinen Oy:n ja Mediverkko -yhtiöiden toimipisteiden

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset KOKOEKO-SEMINAARI SAIJA PÖNTINEN

Jätehuoltomääräykset KOKOEKO-SEMINAARI SAIJA PÖNTINEN Jätehuoltomääräykset KOKOEKO-SEMINAARI SAIJA PÖNTINEN 18.2.2016 Jätehuollon tehtävät ja roolit kunnassa Jätehuollon järjestämisen viranomaistehtävät Jätehuollon palvelutehtävät Omistajaohjaus (kunnat)

Lisätiedot

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta Liite 3 Avustusehdot Poliittinen toiminta Valtioneuvoston antamat puoluelain (10/1969) 9 :n 4 momentissa sekä valtionavustuslain 11 :n 3 ja 4 momentissa tarkoitetut valtionavustuksen maksamista, käyttöä,

Lisätiedot

Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa. Kunnanvaltuusto Rakennus- ja ympäristövaliokunta

Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa. Kunnanvaltuusto Rakennus- ja ympäristövaliokunta Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa Kunnanvaltuusto 11.11.2013 135 Rakennus- ja ympäristövaliokunta 17.12.2013 146 0 SISÄLTÖ 1 Soveltamisala... 2 2 Maksujen määräytymisperusteet... 2 3 Perusmaksut...

Lisätiedot

Sako- ja umpikaivolietetaksan perusteet, kohdentaminen ja velvoite jätemaksun suorittamiseen

Sako- ja umpikaivolietetaksan perusteet, kohdentaminen ja velvoite jätemaksun suorittamiseen Taksa, sako- ja umpikaivoliete 2017 1 (12) Sako- ja umpikaivolietetaksa 1.1.2017 alkaen Kuntavastuulliset jätehuoltopalvelut I Sako- ja umpikaivolietetaksan perusteet, kohdentaminen ja velvoite jätemaksun

Lisätiedot

Uusia ohjeita jätehuoltomääräysten laatimiseen

Uusia ohjeita jätehuoltomääräysten laatimiseen Uusia ohjeita jätehuoltomääräysten laatimiseen kehittämisinsinööri Tuulia Innala projekti-insinööri Henna Luukkonen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Hankkeen tausta eli miksi jätehuoltomääräysohjeet vaativat tarkistamista?

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN JÄTELAUTAKUNTA 1.1 SEKAJÄTEMAKSUT KUNNAN JÄRJESTÄMÄSSÄ JÄTTEENKULJETUKSESSA

LÄNSI-UUDENMAAN JÄTELAUTAKUNTA 1.1 SEKAJÄTEMAKSUT KUNNAN JÄRJESTÄMÄSSÄ JÄTTEENKULJETUKSESSA LÄNSI-UUDENMAAN JÄTELAUTAKUNTA 1.1 SEKAJÄTEMAKSUT KUNNAN JÄRJESTÄMÄSSÄ JÄTTEENKULJETUKSESSA VOIMASSA 1.1.2013 alkaen, ellei muuta mainita. Saukkola ja Pusulan Lohjan Sammatin Siuntio ja Inkoo kaupunginosa

Lisätiedot

LIITE 1 Tiedot tarjoajasta sekä palvelun laadusta

LIITE 1 Tiedot tarjoajasta sekä palvelun laadusta LIITE 1 Tiedot tarjoajasta sekä palvelun laadusta Tarjous Lopen kunnan oppilas- ja palvelukuljetusten sekä asiointiliikenteen hankinnasta tehdään tällä asiakirjalla. Tarjoajan tulee täyttää tarjouspyynnön

Lisätiedot

JÄTETAKSA. voimassa alkaen Hangossa, Inkoossa, Karkkilassa, Lohjalla, Raaseporissa, Siuntiossa ja Vihdissä.

JÄTETAKSA. voimassa alkaen Hangossa, Inkoossa, Karkkilassa, Lohjalla, Raaseporissa, Siuntiossa ja Vihdissä. LUONNOS 15.9.2016 JÄTETAKSA voimassa 1.1. 2017 alkaen Hangossa, Inkoossa, Karkkilassa, Lohjalla, Raaseporissa, Siuntiossa ja Vihdissä. Taksa on hyväksytty Länsi-Uudenmaan jätelautakunnassa x.x.2016, x.

Lisätiedot

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekniset palvelut VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekninen lautakunta 11.12.2015 129 Kunnanhallitus 11.1.2016 9 Kunnanvaltuusto 25.1.2016 7 Voimaantulo 1.3.2016 2 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 LIITTYMISMAKSUT...

Lisätiedot

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä.

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä. OULUN KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka Oulun kauppakamari toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä toiminta-alueella kotipaikkanaan

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

SOPIMUS SAVO-PIELISEN JÄTELAUTAKUNNASTA

SOPIMUS SAVO-PIELISEN JÄTELAUTAKUNNASTA SOPIMUS SAVO-PIELISEN JÄTELAUTAKUNNASTA Tällä sopimuksella sovitaan siitä, että Jätekukko Oy:n (jäljempänä jäteyhtiö) osakaskuntien yhteisenä jätehuoltoviranomaisena toimii Savo-Pielisen jätelautakunta

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 231/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/127/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 231/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/127/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 231/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/127/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 19.12.2013 ASIA Joutsan Kuljetus Oy:n jätelain 120 :n mukainen suunnitelma, joka koskee jätteiden käsittelyn

Lisätiedot

Päätös. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f

Päätös. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f Päätös Etelä-Suomi Nro 55/2013/1 Dnro ESAVI/78/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 14.3.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus ongelmajätteiden vastaanottokeskuksen toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen

Lisätiedot

SOPIMUSPERUSTEISEN KULJETUSJÄRJESTELMÄN TARKASTAMINEN: SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEIDEN KULJETUSTEN UUDELLEEN KÄSITTELY

SOPIMUSPERUSTEISEN KULJETUSJÄRJESTELMÄN TARKASTAMINEN: SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEIDEN KULJETUSTEN UUDELLEEN KÄSITTELY Saarijärven seudun jätelautakunta 19 02.07.2013 Saarijärven seudun jätelautakunta 42 17.12.2014 Saarijärven seudun jätelautakunta 19 03.03.2015 SOPIMUSPERUSTEISEN KULJETUSJÄRJESTELMÄN TARKASTAMINEN: SAKO-

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli)

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) LIITE 5 1 KITEEN KAUPUNKI Sivistyskeskus OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) 1. Sopijapuolet Tilaaja: Yhteyshenkilö: Kiteen kaupunki Sivistyskeskus Kiteentie 25 82500 KITEE Perusopetuksen

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä & Iida Miettinen Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte, erillisurakkana

Lisätiedot

Aika ja paikka: 27.1.2016 klo 17.00-18.45, Munkkaanmäki 51, Lohja

Aika ja paikka: 27.1.2016 klo 17.00-18.45, Munkkaanmäki 51, Lohja Aika ja paikka: 27.1.2016 klo 17.00-18.45, Munkkaanmäki 51, Lohja Päätöksentekijät: Jäsenet Varajäsenet x Seija Kannelsuo, puheenjohtaja Raasepori Petri Kajander Raasepori x Eva Roos, varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren satamakeskuksen alueella, Helsinki.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren satamakeskuksen alueella, Helsinki. Etelä-Suomi Päätös Nro 110/2013/1 Dnro ESAVI/24/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.6.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA HYVINKÄÄN KAUPUNKI Ympäristölautakunta 1(5) YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA Ympäristölautakunta 24.11.2016 95 Voimaantulopäivä 1.1.2017 1 Soveltamisala 1.1 Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen

Lisätiedot

RAPORTTI 16X274384 28.9.2015 KYMEN JÄTELAUTAKUNTA SELVITYSTYÖ SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEIDEN JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄN NYKYTILASTA

RAPORTTI 16X274384 28.9.2015 KYMEN JÄTELAUTAKUNTA SELVITYSTYÖ SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEIDEN JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄN NYKYTILASTA RAPORTTI 16X274384 28.9.2015 KYMEN JÄTELAUTAKUNTA SELVITYSTYÖ SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEIDEN JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄN NYKYTILASTA Sivu 2 (23) Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa

Lisätiedot

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätelaki 1072/ 1993 VNP (861/1997) muutettu VNA:lla (202/2006) 1 Jätehuollon järjestämistä koskevat yleiset huolehtimisvelvollisuudet, Jätelaki 6 Jäte on hyödynnettävä,

Lisätiedot

Tiedosta toimeen. Esimerkkinä jätevesineuvonta

Tiedosta toimeen. Esimerkkinä jätevesineuvonta Tiedosta toimeen Esimerkkinä jätevesineuvonta Minttu Peuraniemi Tvärminne 13.10.2016 Vesivessa ja sakokaivo Vesilaki 1960-luvulla: Jos vesikäymälä, tarvitaan sakokaivo Kuntien määräykset ja käytännöt vaativat

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN

VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN Suomen Vesiyhdistyksen Vesihuoltojaoston seminaari 6.11.2013 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys 1 KUNTARAKENNELAKI 1.7.2013 (ent.

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2014

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2014 Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2014 Karolina Örnmark Virve Ståhl Sisältö 1. Johdanto... 4 2. Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla... 4 3. Vaatimusten

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 229/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/123/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 229/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/123/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 229/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/123/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 19.12.2013 ASIA HAKIJA Hämeen Hyötymateriaalit Oy:n Vaivian jätteenkäsittelylaitoksen jätelain 120 :n mukainen

Lisätiedot

1. Tarjoajan perustiedot

1. Tarjoajan perustiedot LIITE 5. Tarjouslomake 1(6) Oulun toimivalta-alueen linja-autoliikenne, Joukkoliikenteen tarjouskilpailu 2/2013 tarjous tehdään tällä asiakirjalla. Tarjotusta kalustosta tarjoajan tulee täyttää tarjouspyynnön

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Mäntsälän kunta Kiertokapulan alueen kuntien jätelautakunta Kolmenkierto hyväksynyt 3.12.2015 Voimaantulo 1.1.2016 I YLEISTÄ 1 Mäntsälän kunnan jätehuolto

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä 1 30.8.2016 1. PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään jätelain (646/2011) nojalla: 1 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Ilkka Töyrylä

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Ilkka Töyrylä Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä & Ilkka Töyrylä Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte, erillisurakkana

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

Liv/ Meri osastopäällikkö , Työlautan ja asiakasveneiden säilytys. Helsingin kaupungin liikuntalautakunta Vuokralainen

Liv/ Meri osastopäällikkö , Työlautan ja asiakasveneiden säilytys. Helsingin kaupungin liikuntalautakunta Vuokralainen 1 (5) ALLMARINE OY:N KANSSA ISO-SARVASTOSSA SIJAITSEVASTA MAA-ALUEESTA Sopimuksen numero HEL 2016-011915 Kaupungin päätös Liv/ Meri osastopäällikkö, Vuokra-alueen käyttötarkoitus Työlautan ja asiakasveneiden

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte,

Lisätiedot

12 Esitys kuntavastuullisen sako- ja umpikaivolietteiden jätehuoltopalvelujen taksaksi alkaen

12 Esitys kuntavastuullisen sako- ja umpikaivolietteiden jätehuoltopalvelujen taksaksi alkaen Tampere Ote pöytäkirjasta 2/2016 1 (8) 12 Esitys kuntavastuullisen sako- ja umpikaivolietteiden jätehuoltopalvelujen taksaksi 01.01.2017 alkaen TRE:6885/02.04.03/2016 Valmistelija / lisätiedot: Anu Toppila

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Voimaan 1.1.2004 Sievin kunnan ympäristötoimi ja Sie 1 TALOUSJÄTEVESIASETUS

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

VAPAUTUKSEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA

VAPAUTUKSEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA H 75 VAPAUTUKSEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA Ympäristölautakunta 16.6.2016, 20 Ympäristötarkastaja Kaisa Pieniluoma: Liittämisvelvollisuus vesihuoltolain mukaan

Lisätiedot

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut 1.9.2014 alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntöjen muutokset ovat olleet vireillä tätä suojelusuunnitelmaa laadittaessa. Suojelusuunnitelmassa

Lisätiedot

JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n esitys jätetaksaksi 2015: JÄTETAKSAESITYS VUODELLE 2015

JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n esitys jätetaksaksi 2015: JÄTETAKSAESITYS VUODELLE 2015 Saarijärven seudun jätelautakunta 26 02.12.2014 Saarijärven seudun jätelautakunta 43 17.12.2014 Saarijärven seudun jätelautakunta 17 03.03.2015 JÄTETAKSA 2015 107/5/2014 JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2015

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2015 Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2015 Henri Virkkunen Minttu Peuraniemi Sisältö Termien selityksiä... 3 1. Johdanto... 4 2. Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla...

Lisätiedot

Jätetaksa. 1.1.2013 alkaen

Jätetaksa. 1.1.2013 alkaen Jätetaksa 1.1.2013 alkaen Juankoski, Juuka, Kaavi, Konnevesi, Kuopio, Lieksa, Maaninka, Nurmes, Pieksämäki, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Valtimo,Vesanto Hyväksytty

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTELAUTAKUNTA ASKONKATU LAHTI LAUSUNTO JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄSTÄ PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTELAUTAKUNNAN ALUEELLA

PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTELAUTAKUNTA ASKONKATU LAHTI LAUSUNTO JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄSTÄ PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTELAUTAKUNNAN ALUEELLA 1 PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTELAUTAKUNTA 30.11.2016 ASKONKATU 2 15100 LAHTI LAUSUNTO JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄSTÄ PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTELAUTAKUNNAN ALUEELLA Asianosaisuus Taustaa Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueella

Lisätiedot

Päätös. Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen jätevesilietteen kalkkistabilointia koskevan ympäristölupahakemuksen raukeamisesta, Kouvola

Päätös. Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen jätevesilietteen kalkkistabilointia koskevan ympäristölupahakemuksen raukeamisesta, Kouvola Etelä-Suomi Päätös Nro 75/2010/2 Dnro ESAVI/282/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 10.11.2010 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen jätevesilietteen kalkkistabilointia koskevan ympäristölupahakemuksen

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 94/10/1 Dnro PSAVI/243/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 94/10/1 Dnro PSAVI/243/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 94/10/1 Dnro PSAVI/243/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.10.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Laivakankaan kaivoksen ympäristöluvassa nro 84/09/2 määrätyn energiatehokkuusselvityksen määräajan

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmät

Jätevesijärjestelmät SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI Jätevesijärjestelmät JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä

Lisätiedot

TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA. J u l k a i s s u t Tornion hallintopalvelut Nro 2

TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA. J u l k a i s s u t Tornion hallintopalvelut Nro 2 TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA J u l k a i s s u t 2014 Tornion hallintopalvelut Nro 2 Perämeren jätelautakunnan 11.3.2014 hyväksymä, Voimaantulopäivä 1.4.2014 Tornion ja Kemin kaupungeissa

Lisätiedot

Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n valitusta koskeva lausunto asia 00923/16/1203

Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n valitusta koskeva lausunto asia 00923/16/1203 Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n valitusta koskeva lausunto asia 00923/16/1203 Forssan kaupungin jätelautakunta esittää Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n (LHJ) valituksen hylkäämistä

Lisätiedot

Kansallinen hankintailmoitus: Haapajärven kaupunki : Ståhlberginkadun saneeraus

Kansallinen hankintailmoitus: Haapajärven kaupunki : Ståhlberginkadun saneeraus Sivu 1/3 Tutustu julkisiin hankintoihin Etsi ilmoituksia Täytä ilmoitus Kansallinen hankintailmoitus: Haapajärven kaupunki : Ståhlberginkadun saneeraus 17.05.2016 12:02 Ilmoituksen numero HILMA:ssa: 2016-013550

Lisätiedot

MERKINTÄ. Päätös. Nro 53/2010/2 Dnro ESAVI/540/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen

MERKINTÄ. Päätös. Nro 53/2010/2 Dnro ESAVI/540/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen Etelä-Suomi Päätös Nro 53/2010/2 Dnro ESAVI/540/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 6.10.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukainen ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta, joka koskee pilaantuneen

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 3/2014/1 Dnro PSAVI/106/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 3/2014/1 Dnro PSAVI/106/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 1 PÄÄTÖS Nro 3/2014/1 Dnro PSAVI/106/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 15.1.2014 ASIA Jätemateriaalien käsittelytoimintojen ympäristölupa Kemintullin teollisuusalueella, Kemi LUVAN HAKIJA Tieysi Oy

Lisätiedot