Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen

Transkriptio

1 HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LOHJALLA Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (Haja-asutuksen jätevesiasetus 542/2003) ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset tulivat molemmat voimaan Asetuksen vaatimuksista saa tietoa Suomen ympäristökeskuksen julkaisemasta esitteestä, hyvä jätevesien käsittely. Tähän ohjeeseen on koottu Lohjalla huomioitavia paikallisia vaatimuksia. Lohjan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset Lohjan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt ympäristönsuojelumääräykset Ympäristönsuojelumääräyksissä on paikallisia määräyksiä jätevesien osalta. Määräyksistä poikkeaminen edellyttää viranomaisen lupaa. Mikäli rakentaminen ei edellytä rakennuslupaa tai maankäyttö- ja rakennuslain mukaista ilmoitusta, ja jätevesijärjestelmää muutetaan tai rakennetaan, asetuksen mukainen suunnitelma tulee toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lohjan määräykset lyhyesti Kaava-alueilla vesikäymäläjätevedet umpisäiliöön Pohjavesialueella maaperäkäsittely ei ole sallittua Rantavyöhykkeellä sallitaan umpisäiliö tai muu hyväksytty menetelmä alle 100 metriä rannasta valuma-alueella Vesikäymälän rakentaminen on kielletty saariin, joihin ei ole tieyhteyttä Muilla alueilla suojaetäisyyksiä noudattaen maaperäkäsittely mahdollinen Ympäristönsuojelumääräysten suojaetäisyydet: Kohde Suojaetäisyys vähintään (m) Talousvesikaivo - huonosti läpäisevä maaperä - hyvin läpäisevä maaperä Ilman käymäläjätevesiä Käymälä jätevedet Vesistö Tontin raja tai oja 5 10 Suojakerros pohjavesitason yläpuolella - jäteveden maasuodattamossa - jäteveden maahanimeyttämössä 1 2

2 Määräaikoja Lohjan ympäristönsuojelumääräykset Pohjavesialueella jätevesijärjestelmien tulee olla määräysten mukaisia vuoden 2008 loppuun mennessä ja muualla 2013 loppuun mennessä Jätevesiasetus Jätevesijärjestelmät asetuksen vaatimusten mukaisiksi mennessä. Jätevesijärjestelmästä on laadittava selvitys ja käyttö- ja huolto-ohje viimeistään Kiinteistössä, jossa ei ole vesikäymälää, selvitys sekä käyttö- ja hoitoohje on laadittava viimeistään Suunnitelma rakennusluvan yhteydessä Pätevä suunnittelija tekee suunnitelman rakennusvalvonnasta saatavalla lomakkeella Pohjaveden ylin pinnankorkeus selvitettävä Maahan imeyttämistä suunniteltaessa liitetään tutkimuksiin perustuva selvitys maaperän sopivuudesta Liitteeksi o Rakennuspaikan sijainti kartalla o Asemapiirros o Pituusleikkaus, joka perustuu maastomittauksilla saatuihin todellisiin korkeustietoihin o Mikäli ei edellytetä MRL:n lupaa/ilmoitusta ->ilmoitus ympäristönsuojelutoimistoon Rakentamisen valvonta Vastaava työnjohtaja seuraa ja tarkastaa, ja merkitsee tarkastukset tarkastusasiakirjaan Imeytysputkien asennuksen tarkastaa rakennustarkastaja, ympäristöinsinööri, LVI-teknikko tai LVI-insinööri. Imeytysputkia ei saa peittää ennen tarkastusta. Lisätietoja jätevesien käsittelymenetelmistä saa Lohjan ympäristöyksiköstä ja rakennusvalvonnasta sekä mm. laitevalmistajilta. Ympäristöinsinööri Pertti Piirilä, puh , rakennustarkastaja Juhani Järvinen, puh , LVI-teknikko Timo Oksa, puh ja LVI-insinööri Kari Virta, puh Lohjan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset haja-asutuksen jätevesien osalta 6 Jätevesien käsittely vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella Näitä ympäristönsuojelumääräyksiä on noudatettava talousjätevesien puhdistus- ja käsittelylaitteistojen rakentamisessa, sijoittamisessa, käytössä ja kunnossapidossa. Sen lisäksi on noudatettava ympäristönsuojelulain 103 :n sekä valtioneuvoston ympäristönsuojelulain 18 :n perusteella antaman talousjätevesien käsittelyä koskevan asetuksen määräyksiä. Jätevesien johtaminen ojaan tai imeyttäminen maahan näistä määräyksistä poikkeavalla tavalla saattaa aiheuttaa vesilain 1 luvun 2 :ssä tarkoitetun uoman tai altaan pilaantumista. Tällaisessa tapauksessa jätevesien johtamiselle on haettava ympäristölupa (YsL 28 ).

3 Suositus: Kiinteistöllä käytetään mahdollisimman ympäristöystävällisiä kemikaaleja, mikäli kemikaaleja kulkeutuu jätevesien mukana kiinteistön jätevesijärjestelmään. 6.1 Jätevesiviemäriverkon läheisyydessä sijaitsevat kiinteistöt Kiinteistön tulee liittyä vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin, jos tällainen on enintään 20 metrin päässä tontin tai rakennuspaikan rajasta. Mikäli viemäri on edellä mainittua etäisyyttä kauempana, eikä kiinteistön jätevesien puhdistusjärjestelmiä ja purkupaikkaa voida toteuttaa 6 :ssä annettujen määräysten mukaisesti, tulee kiinteistö liittää viemäriin, jos a) sitä on pidettävä terveydellisistä syistä tarpeellisena, b) siihen on ympäristönsuojelulliset syyt, c) eikä viemäriin liittyminen aiheuta kohtuuttomia kustannuksia. 6.2 Jätevesiviemäriverkon ulkopuolella olevat kaava-alueet Jätevesiviemäriverkon ulkopuolella olevilla asemakaava-alueilla on vesikäymäläjätevedet johdettava tiiviiseen jäteveden umpisäiliöön (umpikaivoon). Muut jätevedet on käsiteltävä siten, kuin kohdissa määrätään. Alueelta on liityttävä jätevesiviemäriverkostoon kaikkien jätevesien osalta välittömästi sen ollessa mahdollista. 6.3 Pohjavesialueet (Liitteet 1 ja 2) Pohjavesialueella jätevesien johtaminen ojaan tai imeyttäminen maahan on kielletty. Näillä alueilla kaikki kiinteistöllä muodostuvat jätevedet on kerättävä tiiviiseen jäteveden umpisäiliöön (umpikaivoon) ja toimitettava asianmukaisesti käsiteltäväksi tai johdettava tiiviissä jätevesiputkessa pohjavesialueen ulkopuolelle edelleen käsiteltäväksi kohdan 6.5 mukaisesti. Muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan kuitenkin käsitellä tiivispohjaisessa jäteveden maasuodattamossa ja johtaa sen jälkeen pohjavesialueen ulkopuolelle. 6.4 Rantavyöhykkeet ja saaristo 6.5 Muut alueet Rantavyöhykkeillä käymäläjätevedet on johdettava jäteveden umpisäiliöön (umpikaivoon) tai käsiteltävä muulla ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla, mikäli jätevesiä käsitellään valuma-alueella lähempänä kuin 100 metrin etäisyydellä vesistöstä. Muut jätevedet tulee tällöin käsitellä siten kuin kohdassa 6.5 esitetään. Vesikäymälän rakentaminen on kielletty kiinteistöillä ja saarilla, joihin ei ole tieyhteyttä. Muut jätevedet tulee käsitellä siten kuin kohdassa 6.5 määrätään. Jos kiinteistön jätevedenkäsittelyssä ei sovelleta kohtia , tulee jätevedet käsitellä seuraavasti: Jätevesien käsittely muilla alueilla Mikäli kiinteistön jätevesiä ei ole johdettu vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin, tulee ne kiinteistöllä käsitellä asianmukaisesti vähintään kolmiosaisella saostussäiliöllä (saostuskaivolla) ja jäteveden maahanimeyttämöllä tai maasuodattamolla tai muulla puhdistusteholtaan vastaavalla laitteistolla. Puhdistettujakaan jätevesiä ei saa johtaa suoraan ojaan tai vesistöön, vaan ne on johdettava sepeliojastoa tai kasvillisuutta hyväksikäyttäen maastoon siten, että niiden haitalliset ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Mikäli jätevesien joukossa ei ole käymäläjätevettä, voi saostussäiliö (saostuskaivo) olla kaksiosainen. Vapaa-ajan rakennusten ja talousrakennusten, joissa ei ole vesijohtoa, muille kuin vesikäymälän jätevesille (vähäinen kantovesi) on jäteveden käsittelyn vähimmäisvaatimus yksiosainen saostussäiliö ja jäteveden maahanimeyttämö. Kesäasuntojen saostussäiliöiden määrästä voidaan hakea poikkeusta määräysten 9 :n mukaisesti ennen näiden määräysten voimaantuloa rakennettujen jätevesijärjestelmien osalta. Jätevesien käsittelyssä tulee aina noudattaa valtioneuvoston talousjätevesien käsittelyä koskevan asetuksen vaatimuksia ja jätevesien käsittelyjärjestelmä on suunniteltava ja mitoitettava ja järjestelmää käytettävä ja huollettava siten, että käsittelyllä saavutetaan asetuksen mukainen kuormituksen väheneminen.

4 Talousjätevesien ympäristöön joutuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineen (BHK7) osalta vähintään 90 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 40 prosenttia verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen ((542/03) 4 1. mom). Mikäli jäljempänä kohdassa vaaditut suojaetäisyydet eivät täyty, jätevesi on johdettava jäteveden umpisäiliöön (umpikaivo). Liitteessä 3 on ohjeellisia kuvia jätevedenkäsittelylaitteista Suojaetäisyydet muilla alueilla Jätevesien käsittelylaitteistojen sekä puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittamisessa tulee noudattaa vähintään taulukossa 1 esitettyjä suojaetäisyyksiä. Suojaetäisyydellä tarkoitetaan lyhyintä etäisyyttä jätevedenkäsittelylaitteista häiriintyvään kohteeseen. Pohjaveden virtaussuunta ei saa olla jäteveden käsittely- ja purkupaikalta kohti talousvesikaivoa. Taulukossa esitetyn suojaetäisyyden on katsottu riittävän pinta- ja pohjaveden laadun turvaamiseen, mikäli alueen maaperä pystyy suodattamaan jätevettä. Tontin olosuhteista johtuen saatetaan edellyttää suurempia suojaetäisyyksiä. Ympäristönsuojelulain 4 4. kohdan mukaan jätevesijärjestelmän rakennuttaja vastaa käsittelylaitteistojen vaikutusten ennaltaehkäisystä ja ympäristöhaittojen poistamisesta tai rajoittamisesta mahdollisimman vähäisiksi. Tontin olosuhteista johtuen voidaan vesitiiviille säiliörakennelmalle hyväksyä pienemmät suojaetäisyydet. Vesistön osalta suojaetäisyydellä tarkoitetaan etäisyyttä vesistöön oltaessa vesistön valuma-alueella. TAULUKKO 1 Kohde Suojaetäisyys vähintään (m) Talousvesikaivo - huonosti läpäisevä maaperä - hyvin läpäisevä maaperä Ilman käymäläjätevesiä Käymäläjäte-vedet Vesistö Tontin raja tai oja 5 10 Suojakerros pohjavesitason yläpuolella - jäteveden maasuodattamossa - jäteveden maahanimeyttämössä 1 2 Jos erillisessä saunarakennuksessa ei ole vesijohtoa, voidaan tulevat pesuvedet, mikäli niiden määrä on vähäinen (kantovesi), imeyttää 20 metriä lähemmäksi rantaviivaa, ei kuitenkaan lähemmäksi kuin saunarakennus. Jätevedet eivät saa joutua suoraan vesistöön. Näiden määräysten suojaetäisyyksistä voidaan hakea poikkeusta määräysten 9 :n mukaisesti kesäasuntojen ennen näiden määräysten voimaantuloa rakennettujen jätevesijärjestelmien osalta. Jätevesien puhdistuslaitteistot rantavyöhykkeillä tulee toteuttaa ja sijoittaa siten, etteivät puhdistamattomat jätevedet tulvakorkeuden aikanakaan pääse suoraan vesistöön. 6.6 Selvitys jätevesijärjestelmästä ja jätevesijärjestelmän rakentamista tai muuttamista koskeva suunnitelma Nämä määräykset koskevat talousjätevesien käsittelyä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Jätevesijärjestelmästä on oltava selvitys, jonka perusteella on mahdollista arvioida jätevesistä aiheutuva kuormitus ympäristöön. Selvityksen tulee täyttää asetuksen vaatimukset. Selvitys on säilytettävä kiinteistöllä ja se on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. (Asetus talousjätevesien käsittelystä 6 ). Selvitys tulee tehdä

5 asetuksen mukaisesti viimeistään vuoden 2005 loppuun mennessä. Kiinteistössä, jossa ei ole vesikäymälää, selvitys on tehtävä viimeistään vuoden 2007 loppuun mennessä. (12 ). Jos jätevesijärjestelmä on rakennettava tai sen toimintaa tehostettava, tätä koskeva suunnitelma on liitettävä tarvittavaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) nojalla tehtävään rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen taikka rakentamista koskevaan ilmoitukseen. Suunnitelman tulee täyttää talousjätevesiä koskevan asetuksen vaatimukset (7 ). Mikäli jätevesijärjestelmän muutostöiden tai rakentamisen yhteydessä ei edellytetä maankäyttö- ja rakennuslain mukaista hakemusta/ilmoitusta, tulee kiinteistön omistajan, haltijan tai toiminnanharjoittajan tehdä ennen muutostöiden toteuttamista talousjätevesien käsittelyä koskevan asetuksen mukainen jätevesijärjestelmän suunnitelma ympäristönsuojeluviranomaiselle. Näiden määräysten liitteenä 6 on valtioneuvoston talousjätevesiä koskeva asetus (552/2003) liitteineen. 6.7 Kiinteistön haltijan tulee huolehtia siitä, että jätevesien puhdistuslaitteistot ovat toimintakunnossa ja puhdistusteho vastaa parhaimmalle käyttökelpoiselle tekniikalle asetettuja vaatimuksia. Kiinteistön haltijan tulee osoittaa ja tarvittaessa varmistaa puhdistuslaitteistojen toiminnan teho näytteenotoin tai muulla hyväksyttävällä tavalla. Jokaisesta jätevesijärjestelmästä on oltava ajan tasalla olevat käyttö- ja huolto-ohjeet. Jätevesijärjestelmää on käytettävä ja huollettava ohjeiden mukaisesti siten, että se toimii suunnitellulla tavalla ja että asetetut jätevesien käsittelyvaatimukset täytetään (Asetus talousjätevesien käsittelystä (9 ). 6.8 Jäteveden saostussäiliöt (saostuskaivot), jäteveden umpisäiliöt (umpikaivot) ja muut vastaavat jätevesisäiliöt tulee tyhjentää riittävän usein, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Lietteet tulee toimittaa jätevedenpuhdistamolle tai muuhun asianmukaiseen, viranomaisen hyväksymään käsittelypaikkaan. Edellä esitettyjä jätevesilaitteistojen hoitomääräyksien lisäksi tulee noudattaa maankäyttö- ja rakennuslain nojalla mahdollisesti annettuja kiinteistön käyttö- ja huolto-ohjeita. (Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 134 ja 153 :t, Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 66 ) 6.9 Kiinteistön haltijan on säilytettävä tositteet, joista ilmenevät puhdistuslaitteiden tarkastukset, huollot, säiliöiden tyhjennykset sekä mahdolliset näytteenotot. Tiedot tulee pyydettäessä antaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tositteet tulee säilyttää viisi vuotta Mikäli yritys- tai teollisuuskäytössä olevalla kiinteistöllä muodostuvat jätevedet ovat määrältään ja koostumukseltaan rinnastettavissa tavanomaiselta asuinkiinteistöltä muodostuviin jätevesiin tulee niiden osalta noudattaa näitä määräyksiä. Muussa tapauksessa jätevesien johtaminen saattaa edellyttää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaista ympäristölupaa.