ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN

Transkriptio

1 Rovaniemen koulutuskuntayhtymän säännöskokoelma ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTEISTOIMINTASOPIMUS Kuntayhtymähallitus hyväksynyt Voimassa alkaen

2 ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 SOVELTAMISALA JA TARKOITUS Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta järjestetään Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä tämän yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Yhteistoimintamenettelyn tarkoituksena on järjestettävän koulutuksen ja muun toiminnan sekä opiskeluolosuhteiden edistäminen ja henkilöstön työelämän laadun parantaminen antamalla henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Yhteistoimintamenettelyssä käsitellään henkilöstöön ja sen asemaan liittyviä asioita. Yhteistoimintamenettely ei rajoita kunnallislain tarkoittamaa kunnallisen viranomaisen päätösvaltaa Henkilöstö on kuntayhtymän keskeisin resurssi, jonka työkykyisyydestä, tasa-arvoisuudesta ja motivaatiosta tulee erityisesti huolehtia. Kehittämällä yhteistyössä henkilöstön kanssa samanaikaisesti osaamista, johtamista, työkykyä, työolosuhteita ja töiden sisältöjä, saavutetaan parhaat tulokset. Työtapojen ja henkilöstön kehittämistoiminnassa on keskeistä tuottaa tuloksellisia palveluja niin, että samalla henkilöstön työelämän laatu pysyy korkealla tasolla ja kehittyy entisestään. Kehittämisen tavoitteena on saada koko työyhteisö osallistumaan jatkuvaan kehittämisen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kehittäminen voi olla myös kertaluonteista, yksittäisiin asiakokonaisuuksiin kohdistuvaa. Työnantajan ja henkilöstön keskinäisen luottamuksen kasvattaminen ja ylläpitäminen on osa menestyksellistä henkilöstötyötä. 2 SOPIMUKSEN OSAPUOLET Yhteistoimintasopimuksen osapuolina ovat Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ja kuntayhtymän palveluksessa olevan henkilöstön edustus. Henkilöstön edustajina voivat olla sopijajärjestöjen nimeämät edustajat (pääsääntöisesti pääluottamusmiehet) sekä työsuojeluvaltuutettu tai varatyösuojeluvaltuutetut. Jos henkilöstön edustaja on valittu tavalla, joka on edellyttänyt valintaan osallistuvien kuulumista ammatilliseen yhdistykseen, ja yhdistykseen kuulumattomat muodostavat henkilöstöryhmän enemmistön, on yhdistykseen kuulumattomilla enemmistön heistä niin

3 vaatiessa oikeus keskuudestaan valita edustaja tämän sopimuksen mukaista yhteistoimintaa varten. 3 ASIAPIIRI Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat: 1 henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavat palvelutoiminnan muutokset, kehittämishankkeet, kone- ja laitehankinnat sekä olennaiset muutokset työtehtävissä, töiden ja työtilojen järjestelyissä 2 lomautusilmoitusten antamista, virka- ja työsopimussuhteiden irtisanomista tai osaaikaistamista edeltävä asian käsittely silloin, kun toimenpiteet johtuvat hallinnollisista, taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuvasta työn tilapäisestä tai pysyvästä vähentymisestä 3 henkilöstöhallinnon periaatteet, henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut ja henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat menettelytavat 4 kuntayhtymän ja sen tulosyksiköiden taloudellista tilaa, toiminta- ja taloussuunnitelmaa sekä talousarviota ja sen täytäntöönpanoa koskevat esitykset 5 kuntayhtymän talousarvioehdotus, mikäli sen valmistelun yhteydessä käy ilmi, että talousarvioehdotuksen hyväksyminen todennäköisesti aiheuttaa olennaisia henkilöstön irtisanomisia, osa-aikaistamisia, lomautuksia tai muita palvelussuhteen ehtojen muutoksia Edellä 5-kohdassa tarkoitettua talousarvioehdotusta on mainituilta osiltaan tarkoituksenmukaista käsitellä yhteistoimintamenettelyssä ennen kuin hallitus tekee valtuustolle lopullisen talousarvioesityksensä. 6 henkilöstön kehittämisen periaatteet Henkilöstön kehittämisen keskeisiä asioita ovat perehdyttäminen, henkilöstökoulutus ja yhteistyötaitojen kehittäminen. 7 sisäisen tiedotuksen periaatteet 8 ulkopuolisen työvoiman käytön periaatteet 9 työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet 10 aloitetoiminnan periaatteet

4 11 henkilöstöpalvelujen järjestäminen 12 sukupuolten tasa-arvon edistämisestä laaditut suunnitelmat ja yhdenvertaisuussuunnitelmat 13 työsuojeluyhteistoiminta (työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain 8, 10 ja 11 :ien ja kunnallisen alan työsuojelusopimuksen ja työympäristösopimuksen rajoissa) Työsuojeluyhteistoimintaan tulee myös sisältyä työpaikkojen muutos- ja uudistussuunnitelmien käsittely. Lisäksi sairauspoissaolo- ja tapaturmatilastot sekä päihdeongelmaisten hoitoonohjausjärjestelmän toimivuuden seuranta tulee käsitellä yhteistoimintamenettelyn yhteydessä. 14) palvelukseen tulon yhteydessä ja palvelussuhteen aikana kerättävät ja palvelukseen tulevalle annettavat tiedot sekä tehtäviin perehdyttämisen järjestelyt; 15) henkilöstöön kohdistuvan kameravalvonnan, kulunvalvonnan ja muun teknisin menetelmin toteutetun valvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja siinä käytettävät menetelmät sekä sähköpostin ja tietoverkon käyttö; 16) ennen työterveyshuoltolain 11 :n 4 momentissa tarkoitetun päihdeohjelman hyväksymistä yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 7 :ssä ja 8 :n 1 momentissa tarkoitetut tehtävät, joista työnhakija tai työntekijä on velvollinen antamaan tai voi suostumuksensa perusteella antaa huumausainetestiä koskevan todistuksen työnantajalle, sekä 17) muut periaatteelliset tai muutoin yleisluontoiset palvelussuhteeseen ottamista ja palvelussuhteeseen kuuluvia oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat asiat, joista ei voida neuvotella ja sopia kunnallisen virkaehtosopimuslain nojalla. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukainen selvittelymenettely korvaa 2-kohdassa tarkoitetuissa asioissa tämän sopimuksen mukaisen yhteistoimintamenettelyn. 4 MENETTELY Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvissa asioissa Rovaniemen koulutuskuntayhtymän on ennen asian ratkaisemista neuvoteltava valmisteilla olevan toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihto-ehdoista ainakin niiden viranhaltijoiden ja työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa, joita asia koskee. Yhteistoimintamenettelyä on myös asian käsitteleminen yhteistoimintaa varten asetetun toimielimen tai vastaavan kokouksessa. Yksittäistä viranhaltijaa tai työntekijää koskeva yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluva asia käsitellään ensisijaisesti asianomaisen henkilön ja hänen esimiehensä välillä. Milloin yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluva asia koskee kuntayhtymän tai sen tulosyksikön

5 viranhaltijoita ja työntekijöitä yleisesti, asia on käsitelty yhteistoimintaelimen tai vastaavan kokouksessa. Jos asian periaatteellinen luonne vaatii, voidaan myös yhtä henkilöä koskeva asia hänen niin halutessaan käsitellä edustuksellisessa elimessä. Yhteistoimintamenettelyä on myös työnantajan ja henkilöstön edustajien välinen neuvottelu esimerkiksi yhtä yksikköä tai ammattiryhmää koskevaa asiaa käsiteltäessä. Asian käsittely yhteistoimintamenettelyssä on pyynnöstä kirjattava yhteisesti sovitulla tavalla siten, että kirjaamisen perusteella voidaan selvittää keskustelun ajankohta, osallistujat ja käsittelyn tulos tai osapuolten kannanotot. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen suosituksen mukaisesti yhteistoimintamenettelyä hyödynnetään tuloksellisuuden ja työelämän laadun kehittämisessä. Yhteistoimintamenettely on osa henkilöstöstrategiaa ja erityisesti välittömän osallistumisen muodoin voidaan vaikuttaa työhyvinvointiin. Välittömän yhteistoiminnan toteuttamiseksi käytetään työpaikkakohtaisesti esimerkiksi seuraavia muotoja: kehityskeskustelut työnohjaus palautteen antaminen tiedotustilaisuudet koulutus- ja tiedotusluonteiset neuvottelutilaisuudet osallistuminen kehittämisprojekteihin tiimit 5 YHTEISTOIMINTAELIMET Yhteistoiminta järjestetään kaksitasoisesti, kuntayhtymäntason sekä tulosyksikkötason yhteistoimintaorganisaatioksi. Yhteistyötoimikunta Kuntayhtymätasolla edustuksellisena yhteistyöelimenä toimii 12-jäseninen yhteistyötoimikunta (YTT), jonka jäsenistä 6 nimeää työnantaja ja 6 kuntayhtymän henkilöstö. Yhteistyötoimikunnan toimikausi on neljä vuotta. Yhteistyötoimikunta toimii myös kuntayhtymän työsuojelutoimikuntana. Yhteistyötoimikunta kokoontuu vähintään kerran neljännesvuodessa. Koollekutsumisen suorittaa puheenjohtaja. Kokous on myös kutsuttava koolle, milloin puolet jäsenistä sitä esittää. Kokouskutsu/esityslista on toimitettava jäsenille vähintään seitsemän päivää ennen kokousta. Asia, jota ei ole esityslistalla, otetaan käsiteltäväksi, mikäli puolet jäsenistä sitä esittää.

6 Kokous on päätösvaltainen kun vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaalissa arpa. Työnantajaa yhteistyötoimikunnassa edustavat kuntayhtymän johtaja, henkilöstöjohtaja, työsuojelupäällikkö ja kolme muuta työnantajan nimeämä edustajaa kuntayhtymän tulosyksiköistä. Yksi työnantajan edustajista valitaan ammattiopistosta ja yksi ammattikorkeakoulusta. Yhden edustajan valitsevat keskuudestaan esimiestehtävissä toimivat koulutusjohtajat, palvelujohtajat, koulutuspäälliköt, osastonjohtajat, toimistonhoitajat ja muilla nimikkeillä muissa kuin tulosyksikönjohtajien tehtävissä toimivat esimiehet. Henkilöstöjohtaja toimii yhteistyötoimikunnan sihteerinä. Yhteistyötoimikunnan puheenjohtajana toimii kuntayhtymän johtaja ja varapuheenjohtajana henkilöstön edustaja. Henkilöstön edustajina yhteistyötoimikunnassa toimivat sopijajärjestöjen nimeämät neljä edustajaa (pääsääntöisesti pääluottamusmiehet). Opettajien pääsopijajärjestöllä on mahdollisuus nimetä yhteistyötoimikuntaan kaksi edustajaa siten, että pääsopijajärjestön edustajan lisäksi nimetään toinen edustaja siten, että sekä ammattiopiston ja ammattikorkeakoulun henkilöstöstä on edustaja. Lisäksi yhteistyötoimikuntaan kuuluvat henkilöstön edustajina Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän hallituksen vaaliohjeiden mukaisesti valittu työsuojeluvaltuutettu ja hänen varamiehekseen valittu varatyösuojeluvaltuutettu. Jos henkilöstön edustaja on valittu tavalla, joka on edellyttänyt valintaan osallistuvien kuulumista ammatilliseen yhdistykseen, ja yhdistykseen kuulumattomat muodostavat henkilöstöryhmän enemmistön, on yhdistykseen kuulumattomilla enemmistön heistä niin vaatiessa oikeus keskuudestaan valita edustaja tämän sopimuksen mukaista yhteistoimintaa varten. Yhteistoimikunnan henkilöstöä edustavien jäsenten tulee edustaa kaikkia pääsopijajärjestöjä. Mikäli pääsopijajärjestöjen edustajien määrä muuttuu, tarkistetaan yhteistoimintasopimusta toimikunnan kokoonpanon osalta. Työpaikkakokoukset Työpaikkataso on luonnollisin ja tärkein työnantajan ja henkilöstön yhteistoimintapaikka. Työpaikkojen yhteistoimintaa kehitetään mm. työpaikkakokouksia ja työpaikkakohtaisia yhteistoimintaryhmiä hyväksi käyttäen. Työpaikkakokouksen tarkoituksena on lisätä ja parantaa samassa työpaikassa toimivan henkilöstön yhteistyötä tämän sopimuksen piiriin kuuluvissa asioissa. Yhteistyötoimikunnan ja työpaikkojen kokoukset pidetään pääsääntöisesti työaikana. Kokouksiin voidaan kutsua tarvittaessa asiantuntijoita.

7 6 YHTEISTOIMINTAVELVOITTEEN TÄYTTYMINEN Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvan asian tullessa jonkin osapuolen aloitteesta esille on yhteistoimintamenettely käynnistettävä kahden viikon kuluessa. Yhteistoimintavelvoite on täyttynyt, kun asia on käsitelty 4 :ssä tarkoitetulla tavalla. Päättyminen voidaan todeta myös yhteisesti tai jonkin osapuolen kirjallisen ilmoituksen perusteella. 3 :n 2-kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kuntayhtymän ei katsota täyttäneen neuvotteluvelvoitettaan, ennen kuin asiasta on sovittu tai neuvottelujen aloittamisesta on kulunut vähintään a) 7 päivää, kun lomauttaminen, osa-aikaistaminen tai irtisanominen ilmeisesti kohdistuu enintään 10 viranhaltijaan/työntekijään b) 7 päivää, kun lomauttaminen ilmeisesti kohdistuu yli 10 viranhaltijaan/työntekijään, mutta sen on tarkoitus kestää enintään 90 päivää c) 6 viikkoa, kun osa-aikaistaminen tai irtisanominen taikka lomauttaminen yli 90 päiväksi ilmeisesti kohdistuu yli 10 viranhaltijaan/työntekijään. Jollei toisin sovita, asiasta on neuvoteltava kahdessa eri neuvottelutilaisuudessa. Edellä c- kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa toinen neuvottelu voi alkaa aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua ensimmäisestä neuvottelusta. Kuitenkin yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvassa asiassa voidaan tehdä päätös ilman sitä edeltävää yhteistoimintamenettelyä, jos kuntayhtymän tai toimintayksikön toiminnan vaarantuminen tai muut erittäin painavat syyt ovat yhteistoimintamenettelyn esteenä. Tällöin asia tulee käsitellä 4 :n mukaisesti viivytyksettä sen jälkeen, kun perusteita poikkeamiselle säännönmukaisesta menettelystä ei ole. Samalla on selvitettävä poikkeuksellisen menettelyn syyt. Jos käsiteltävänä olleessa yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvassa asiassa tapahtuu olennainen muutos, on siitä käynnistettävä uusi menettely. 7 TIEDOTTAMISVELVOLLISUUS Kuntayhtymän tulee ennen yhteistoimintamenettelyyn ryhtymistä antaa henkilöstölle tai sen edustajalle asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot. Tiedottamisvelvollisuus yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvissa asioissa tulee toteuttaa siten, että henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet turvataan.

8 Kuntayhtymän on pidettävä henkilöstön saatavana tietoja kuntayhtymän toimintaa ja tavoitteita koskevista yleisistä asioista ja niiden kehitysnäkymistä. Erityisesti on henkilöstölle tiedotettava sen asemaan olennaisesti vaikuttavista tekijöistä, jotka sisältyvät hyväksyttyyn talousarvioon, kuntasuunnitelmaan tai niiden muutoksiin. Linjaorganisaatiossa eri tason esimiehillä on vastuu sisäisen tiedottamisen oikeellisuudesta sekä tietojen kulkemisesta kaikkiin suuntiin riittävän ajoissa. Tiedottamisessa on pyrittävä molemminpuoliseen aktiivisuuteen organisaation kaikilla tasoilla. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää tiedotuksen oikea-aikaisuuteen ja työyhteisöjen sisäiseen tiedonkulkuun. 8 ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ Kuntayhtymän tulee tiedottaa suunnitellusta kuntayhtymän ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevasta sopimuksesta niille henkilöstön edustajille, joiden edustaman henkilöstöryhmän työtehtäviä asia koskee. Tällöin on selvitettävä ulkopuolisen työvoiman suunniteltu määrä, työtehtävät ja sopimuksen kestoaika. Jos asianomainen henkilöstön edustaja viimeistään ilmoitusta seuraavana toisena työpäivänä sitä vaatii, on asiaa käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä, jona aikana kuntayhtymän ei saa tehdä käsittelyn kohteena olevaa sopimusta. Tiedottamista tai yhteistoimintamenettelyä ei edellytetä kuitenkaan silloin, kun tarkoituksena on ulkopuolisella työvoimalla teettää työtä, jota kuntayhtymän henkilöstö ei vakiintuneen käytännön mukaan suorita tai milloin kysymyksessä on sellainen lyhytaikainen ja kiireellinen työ taikka asennus-, korjaus- tai huoltotyö, jonka teettäminen kuntayhtymän omalla henkilöstöllä ei ole mahdollista. 9 VAPAUTUS VIRKA- JA TYÖTEHTÄVISTÄ Kuntayhtymän tulee antaa tässä sopimuksessa tarkoiteluille henkilöstön edustajille vapautusta säännönmukaisista virka- ja työtehtävistä ajaksi, jonka nämä tarvitsevat tämän sopimuksen mukaista yhteistoimintamenettelyä varten, mikäli vapaus ei aiheuta kohtuutonta haittaa virka- ja työtehtävien hoitamiselle. 10 KOKOUSPALKKIO JA ANSIONMENETYKSEN KORVAAMINEN Kuntayhtymän palveluksessa olevalla viranhaltijalla ja työntekijällä, joka osallistuu

9 yhteistoimintaelimen tai vastaavan kokoukseen jäsenenä, sihteerinä tai asiantuntijana, on oikeus saada, milloin kokous pidetään asianomaisen säännöllisenä työaikana, kokouksen ajalta varsinainen palkkansa. 1 momentissa tarkoitetulle henkilölle, joka muulloin kuin varsinaisena työaikanaan on vähintään puolen tunnin ajan saapuvilla yhteistoimintaelimen tai vastaavan kokouksessa jäsenenä, sihteerinä tai asiantuntijana, suoritetaan kokouspalkkiona sama rahamäärä kuin viranhaltijalle suoritetaan kunnallisen toimikunnan kokouksesta kunnan asianomaisen viranomaisen päätöksen perusteella sekä matkakustannusten korvaus samojen perusteiden mukaisena kuin mitä kunnan viranhaltijalle muutoin suoritetaan. Jos viranhaltijalle tai työntekijälle ei ole määrätty varsinaista työaikaa, ryhdytään kokouspalkkiota maksamaan hänelle kello 16 jälkeen. Opettajalle, joka ei ole kokonaistyöajassa (jonka varsinaista työaikaa ei ole määritelty) ja joka muulloin kuin työjärjestykseen merkittyjen oppituntien aikana, mutta ennen kello 16, on vähintään puolen tunnin ajan saapuvilla yleissopimuksen 10 :n 1 momentin tarkoittamassa kokouksessa, maksetaan, ellei hän samasta kokouksesta ole oikeutettu sopimuksen 10 :n 2 momentissa tarkoitettuun palkkioon, puolet 2 momentin mukaisesta palkkiosta. 11 TYÖRAUHAVELVOITE Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, sopimuksen muuttamiseksi taikka uuden sopimuksen aikaansaamiseksi. Sopimuksen mukaisen yhteistoimintamenettelyn asiapiiristä työtaistelutoimenpiteet ovat kiellettyjä silloin, kun asia on vireillä yhteistoimintamenettelyssä osapuolten kesken. Edellä 2 momentissa mainituissa tapauksissa myös hakukielto ja hakusaarto on kielletty. Sopimukseen sidottu järjestö on velvollinen huolehtimaan, etteivät sen alaiset viranhaltijat ja työntekijät, joita sopimus koskee, riko edellä 1 ja 2 momenteissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä järjestölle kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei järjestö saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavoin myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen. 12 ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN

10 Tämän sopimuksen toteutumista seuraa ja sen soveltamisesta aiheutuneista tulkintakysymyksiä antaa lausuntoja Kunnallinen yhteistoiminta-asiain neuvottelukunta. Työrauhavelvollisuuden rikkomisesta sekä yhteistoimintamenettelyn laiminlyönnistä aiheutuneet erimielisyydet ratkaistaan siten kuin virka- ja työehtosopimuksista aiheutuneista erimielisyyksistä on säädetty ja määrätty. Yhteistoimintasopimusta koskevat mahdolliset soveltamis- ja tulkintaerimielisyydet ratkaistaan sopijaosapuolten välisissä neuvotteluissa. Jollei ongelmaa saada ratkaistuksi paikallisessa neuvotteluissa, ei ole estettä käsitellä asiaa myös pääsopimuksen :ssä mainitussa järjestyksessä, vaikka sitä asian luonteen vuoksi pyritään välttämään. 13 VOIMASSAOLO JA IRTISANOMINEN Tämä yhteistoimintasopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimus voidaan kirjallisesti irtisanoa päättymään kolmen kuukauden kuluttua, minkä jälkeen noudatetaan yhteistoimintamenettelyä koskevan valtakunnallisen yleissopimuksen määräyksiä. Jos jokin osapuoli irtisanoo sopimuksen, irtisanominen koskee kaikkia osapuolia.