Verkostoseminaari ITÄ-KAAKKO MUISTIO

Transkriptio

1 Verkostoseminaari ITÄ-KAAKKO MUISTIO Alueen Hyvinvoinnin koordinaatioryhmän puheenjohtaja Noora Hynynen avasi tilaisuuden ja toivotti kaikki 70 lasten ja nuorten parissa työskentelevää tervetulleiksi. Paikalla oli edustajia kouluista, opetusvirastosta, nuorisoasiainkeskuksesta, aluetyöstä, seurakunnista, sosiaali- ja terveysvirastosta, neuvolasta, liikuntavirastosta, kulttuurikeskuksesta, Klaarista, kirjastosta, leikkipuistoista, päiväkodeista ja 3. sektorilta. Myös vanhempien edustajia ja opiskelijoita oli paikalla. Noora kertoi, että seminaarin teemana olivat alueelliset ilmiöt ja että tilaisuudessa kerättiin tietoa ylemmille organisaatiotasoille vietäväksi. Noora myös kertoi, että Hyvinvoinnin koordinaatioryhmä edisti Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (Lasun) toimenpiteiden toteutumista. Liikuntaviraston liikuntapäällikkö Hannele Haverinen esitteli lasten, nuorten ja perheiden liikuntaharrastus- sekä virastonsa toimintaa. Hän kertoi Liikuntamyllyn liikuntahulinoista, Pallomyllyn perhepalloilusta, uintiopetuksesta, Easysportista (alakouluikäisille), Easysportin lomatoiminnasta, Liikkuvasta koulusta, FunActionista (yläkouluikäisille - kaupungissa vain Idän alueella, kysy lisää: lauri.immonen(a)hel.fi), Funareista (nuorten ryhmästä, joka suunnittelee ja toteuttaa liikuntatoimintaa) ja NYT nuorten yhteiskuntatakuu -hankkeesta. Lähiöliikuttaja teki verryttelyharjoituksen kaikille osallistujille. Kulttuurikeskuksen Riitta Aarniokoski esitteli Stoan ja Vuotalon toimintaa. Stoassa toteutetaan mm. taidekasvatusta, nykytanssia ja sirkusta. Vuotalossa tiloja käyttävät myös koulut ja työväenopisto, ja siellä tuotetaan mm. iltatapahtumia, ruotsinkielistä kulttuuria, galleriatyöpajoja, elokuvakasvatusta, tanssi-, teatteri- ja sirkusesityksiä päiväkoti- ja 1

2 koululuokille. Kulttuuriopettajaverkoston, kouluja päiväkotiyhteistyön kautta tulee paljon lapsia Kulken toimintaan. 5x2-taideopetuksen ideana on se, että kaikki alakoululaiset pääsevät ainakin kerran pidempikestoiseen taidekasvatukseen. ITU-hankkeissa luodaan yhdessä oppilaiden ja opettajien kanssa uusia kuva- ja säveltaideteoksia. Vapaa-ajan kurssitoimintaa tarjotaan mm. Sosiaali- ja terveysviraston kautta, jotta kurssien piiriin saadaan mahdollisimman paljon lapsia ja nuoria, jotka eivät muuten ohjattuun vapaa-ajan toimintaan voisi osallistua. Lisäksi järjestetään festivaaleja yms. tapahtumia. Kulke on myös aloittamassa Ruuti-budjetointia. Pohdittiin ryhmissä, miten Liikunta-, Kulttuur- ja nuorisotoimen ja kirjaston palveluita voitaisiin paremmin hyödyntää kunkin omien asiakkaiden tukena (ks. valokuvat ryhmätöistä). Suomessakaan täysin saavutettu, sillä perhetausta, sukupuoli ja etninen tausta ovat yhteydessä oppimistuloksiin. Suomessa tilanne on tosin muihin maihin verrattuna hyvä (vain Islanti on parempi). Suomen sisälläkin on isoja eroja: parin kouluvuoden eroja Itä-Suomen poikien ja Pohjois-Suomen tyttöjen välillä! Poikien Pisa-tuloksissa ei ole juhlimista! Tutkija Venla Bernelius kertoi mahdollisuuksien tasa-arvosta, jolla tarkoitetaan sitä, että oppimistulosten tulisi olla riippumattomia perheja asumisalueisiin liittyvistä taustoista. Tätä ei ole Toimintaympäristöön liittyvät tekijät ovat keskeisiä tulosten selittäjiä. Meillä on maailmansotien jälkeen ensimmäistä kertaa käynnissä trendi, jossa heikoimmat perheet näyttäisivät oleman putoamassa. Heikoimmat erottuvat yhä enemmän muista. Erojen kasvu paikallistuu nykyisin kaupunkien sisällä (toisin kuin Kekkosen aikana, jolloin kaupungit pärjäsivät hyvin ja periferiaa piti tukea) ja naapuristojen 2

3 välillä on suurimmet erot kuin kaupunkien välillä. Vuonna 1990 ennen lamaa ei ollut käytännössä työttömyyttä, keskimäärin taisi olla 3 % työttömyys. Kortteleita, joissa työttömyys olisi ollut pysyvästi korkealla, ei ollut kuin muutamia yksittäisiä koko Helsingissä. koulujen välisiä oppimistuloseroja voidaan varsin hyvin ennustaa alueellisilla tekijöillä. Hyvä uutinen on se, että osa kouluista pärjää paremmin kuin, miltä niiden ennuste näyttää luvun laman jälkeen eliitti otti alueellisesti irti ja vuonna 2009 tilanne oli todella erilainen. Yhteiskunnallinen eriytyminen on viime aikoina pysyvöitynyt, eli löytyy paljon alueita, joissa on pysyvää työttömyyttä. Sama koskee kaikkia suomalaisia kaupunkiseutuja. Helsinkiä määrittelee kolme trendiä: erot koulujen oppilasaineksien välissä eroissa kasvavat. Oppimiseen yhteydessä olevat tilastomuuttujat kasautuvat alueellisesti (koulutustaso, tulotaso, työttömyys jne.), ja erityisesti tämä kasautuminen tekee yhteistyöstä tärkeää. Kolmantena trendinä on alueiden ryvästyminen, eli samantyyppiset alueet alkavat löytyä yhä useammin läheltä toisiaan. On siis entistä todennäköisempää, että keskimäärin paljon huono-osaisuutta sisältävien korttelien vieressä on toinen samanlainen kortteli. Voiko asuinalueesi ihmisiin luottaa? - kysymykseen vastattiin hyvin eri tavoin eri kouluissa: vaihteluväli oli 7-50 %. Samoin nuorten uskomukset koskien sitä, puuttuivatko alueen aikuiset nuorten alkoholinkäyttöön vaihtelivat voimakkaasti alueittain. Toimintaympäristön rooli on suuri (verrattuna esim. opettajien osaamiseen), ja Helsingin Kouluvalinnat kasvattavat koulujen välisiä eroja. Valinnat ovat ennen muuta ylemmän keskiluokan harrastus, eli kaikki eivät valitse kouluja samalla tavalla. Keskiluokan pakenemista voidaan ennustaa alueellisen huono-osaisuuden perusteella. Ruotsissa koulujen väliset erot ovat todella suuret ja koulut selittivät omia erojaan nimenomaan oppilaspohjalla. Samaan tahtiin kuin koulujen väliset erot ovat kasvaneet, oppimistulokset ovat Ruotsissa romahtaneet. Pisa-tutkijat ovat todenneet, että alueellisilla tekijöillä on kielteisiä kokonaisvaikutuksia, sillä häntäpää putoaa nopeammin, mikä käynnistää ilmiöitä, jotka vetävät muita huono-osaisia mukanaan (tästä tosin kaikki tutkijat eivät ole samaa mieltä). Yksi yksittäinen instituutio ei pysty puuttumaan alueellisten erojen kehitykseen. 3

4 Aiemmin erot kasvoivat vain yläpäästä (eli hyvinvointiyhteiskunta pystyi kannattelemaan heikkoja), nykyään erot kasvavat myös alapäästä. MetrOP-hankkeen tulosten mukaan heikoimmat oppilaat vastasivat huonommin samoihin matematiikan ja äidinkielen tehtäviin 9. luokalla kuin 7. luokalla. Keskustelussa nostettiin esille seuraavia asioita: Lähikoulupakko sekoittaisi oppilaita ja olisi hyvä asia Helsingissäkin. On kiinnostava kysymys, miten kaikki koulut saadaan toimimaan niin, että ne ovat houkuttelevia. Painotettua opetusta tarjoavista kouluista ei ehkä haluta luopua. Venla kertoi, että ympäri Eurooppaa on kokeiltu kaavoituksella ja lähikouluperiaatteella pakottamista. Molemmat konstit toimivat hyvin niin kauan kun yhteiskunnalliset erot ovat pieniä. Kun eriytyminen kehittyy tietyn pisteen yli, nämä keinot eivät enää toimi: Esim. Hollannissa on taloja, jotka ovat tyhjillään. Englannissa koulujen valintaa tehdään asuntoja valitsemalla. On alueita, joilla kolmannes asuntojen arvoista muodostuu kouluista. Eli konstien toimivuuteen vaikuttaa se, millainen toimintaympäristö on. USA:ssa saatetaan ostaa yksilö toiseksi asunnoksi toiselta alueelta ja mennä sinne kirjoille. Helsingissäkin jo tehdään näin! Paikalla ollut rehtori vahvistaa: Näin se on. Jos voitaisiin tarjota painotettua opetusta Mutta se taitaa aiheuttaa koulujen sisäistä segregaatiota. Koulu voi luoda niin hyvän imagon, että se vetää. Miksei huomioida kaikkia aineita (esim. liikunta) koulun imagoa rakentaessa? Koko koulun toiminta on kuitenkin tärkeää. - Eikö voisi tehdä niin, että kaupunki valitsisi oppilaat kouluihin, eli joka luokkaan yksi joka hyvä kaikessa, toinen joka tosi huono jne.? Ja kaikille yhtä hyvät opettajat? - Ei voi. Lainsäädäntö estää oppilaiden taitopohjaisen valinnan kouluihin. Kouluihin pitää saada muutakin osaamista kuin pedagogista osaamista. Harmi, kun rehtori ei voi palkata muita kuin opettajia ja avustajia. - Olen niitä jotka aloittivat ensimmäisenä peruskoulun kuulostaa kauhealta, että valittaisiin noin oppilaat! - Toivoisin, että voitaisiin rakentaa malli, jossa opettajille saataisiin sellaista tukea, mitä he tarvitsevat (muiden kuin oppimisasioiden selvittämiseen). Jäin miettimään, että huono- ja hyväosaisuus lisääntyvät eri alueilla... Oliko maassaoloaikaa kontrolloitu tutkimuksissa? Monesti kuulee, että järjestyksenpitoasioihin menee paljon aikaa. Jos googlaat Vuosaaren koulu, sieltä tulee heti keskustelua siitä kiusataanko siellä? Venla kertoi, että suomalaiset ovat poikkeuksellisia siinä suhteessa, että meillä eliittikin välittää syrjäytymisestä. Läheskään kaikki ns. menestyvät eivät edes halua eliittikouluihin. Suomessa haetaan usein tavallisen hyvää. Vanhemmat ovat enemmän huolissaan esim. kiusaamisesta. Tutkimusten mukaan lapset, jotka 4

5 käyvät lähikoulua, liikkuvat enemmän ja ovat aktiivisempia. Heidän kaveriverkostonsa on parempi ja heidän sosiaalinen tukensa on paljon parempi. Toisin kuin lapsilla, jotka käyvät koulua kaukana: heidän kaveripiirinsä on hajallaan, liikuntatottumukset erilaiset. Onhan kaivarin diplomaattikin englanninkielinen. Siksi kielitausta ei yksinään selitä alueellisia eroja. On myös hämmästyttävää, ettei maassa asumisaika ole ainakaan aina yhteydessä taitoihin. Venla kertoi, että aletaan lähestyä merkittävää rajapyykkiä segregaatiokehityksessä. Helsingissä on kouluja, joissa vieraskielisten osuus nousee lähelle 70 %. Samoin meillä on taloja, joissa kukaan ei käy töissä. Eli ollaan ylitetty joitain kriittisiä pisteitä. Tasa-arvohankkeiden puitteissa ollaan Keski- Suomessa vedetty kouluihin nuoriso-ohjaajia esim. välitunneille selvittelemään tilanteita. Ongelmat ovat kerta kaikkiin niin monialaisia, ettei niitä pelkällä pedagogiikalla ratkaista ja on ilahduttavaa, että Helsingissäkin herätellään ajattelua siitä, että kouluille voisi tulla enemmän muiden toimialojen työntekijöitä. Urban-hankkeen turvin kokeiltiin sosionomeja kouluissa ja kokemukset olivat hyviä. Venla kertoi, että tutkimuksissa on raportoitu menestystarinoita eriytymiskehityksen ehkäisyssä. Nämä ovat usein monialaisia ja sellaisten ihmisten kehittämiä, jotka tuntevat työn sisällön. Keskustelua: Näkyykö eriytymiskehitys työssämme? Nykyään ulkomaalaistaustaiset ja suomiperäiset tulevat paremmin toimeen keskenään. Tämä on ainakin havaittu. Aikuiset eivät vielä ole kuitenkaan valmiita ja on tätä koulushoppailua. Erityisluokkien määrä ei ole ratkaisevasti vähentynyt. Kouluavustajien määrää on kaavailtu vähennettäväksi. Mutta ei erityisluokista. Koulujen resursseissa huomioidaan positiivisen diskriminaation raha. Se on merkittävää. Kiva-koulua pidetään sanahelinänä. Miksi kiusaaja joutuu siirtymään, vaihtamaan koulua? Ryhmätyöt: Mitä voimme oikeasti tehdä? Mitä kokeilla haitallisen kehityksen pysäyttämiseksi? Millä varmistamme ja pidätte huolta yhdessä, että hyvä kehitys voi jatkua? Täsmäryhmäytystä Kontula: Yhteisöllisyyden tukeminen yhteisen harrastuspäivän avulla. Vuosaari: Johdolta lupa käyttää työresurssia oman työpisteen ulkopuolella. Palkataan kouluihin nuorisotyöntekijöitä ja sosionomeja. Muistio: Markus Salonen Kuvat: Aino Sutinen Lisätietoja palveluista ja Lasu-suunnitelmasta: Itä-kaakon sähköinen palveluopas 5

6 Ryhmätöiden tuotokset valokuvina: 6

7 7

8 8

9 9