Tieteen tila 2014: Professorien rekrytointi

Transkriptio

1 Suomen Akatemia Suomen Akatemian tiedonkeruu yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta vuosina tehdyistä professorien rekrytoinneista Taulukot ja kuvat

2 Sisällys Aineisto... 4 Avainluvut... 5 Taulukot ja kuvat... 6 Taulukko 1. Yliopistoihin vuosina rekrytoitujen professorien lukumäärät, tohtorintutkinnon suorittamispaikat, ulkomaalaisten lukumäärät sekä IV portaan henkilötyövuodet vuonna Kuva 1. Yliopistojen osuudet (%) IV portaan henkilötyövuosista vuonna 2012 ja vuosina tehdyistä professorirekrytoinneista Taulukko 2. Tutkimuslaitoksiin vuosina rekrytoitujen professorien lukumäärät ja professorikunnan lukumäärä vuonna 2012 organisaatioittain Taulukko 3. Yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin vuosina rekrytoitujen professorien lukumäärä vuosittain sukupuolen mukaan Taulukko 4. Yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin vuosina rekrytoitujen professorien tehtävä ja työajan kesto Taulukko 5. Yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin vuosina tehtyjen professorirekrytointien hakumuodot ja rekrytoitujen tehtävän kesto Taulukko 6. Yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin vuosina tehtyjen professorirekrytointien käynnistämiseen johtaneet syyt (monivalintakysymys) Taulukko 7. Rekrytointimenettelyt ja niiden kehittäminen organisaatioittain Taulukko 8. Hakijamäärät rekrytointia kohti yliopistoittain vuosina Taulukko 9. Ulkomailla ilmoitetut haut vuosina Taulukko 10. Kansainvälisen rekrytoinnin haasteet organisaatioittain Taulukko 11. Vuosina rekrytoitujen professorien yhteisrahoitteisten tehtävien lukumäärä organisaatioittain Taulukko 12. Vuosina rekrytoitujen professorien tohtorintutkinnon jälkeinen työskentely Suomessa yliopistoittain Taulukko 13. Vuosina rekrytoitujen professorien työskentely ulkomailla tohtorintutkinnon jälkeen yliopistoittain Taulukko 14. Yliopistojen täysinpalvelleet professorit. Taulukko jatkuu seuraavalla sivulla Kuva 2. Yliopistojen professorirekrytoinnit vuosina suhteutettuna IV portaan henkilötyövuosiin vuonna 2012 ja IV portaan henkilötyövuodet vuonna 2012 tieteenaloittain Kuva 3. Yliopistojen IV portaan henkilötyövuodet vuonna 2012 ja professorirekrytoinnit vuosina tieteenaloittain

3 Kuva 4. Tutkimuslaitosten professorikunnan lukumäärä vuonna 2012 ja professorirekrytoinnit vuosina tieteenaloittain Kuva 5. Aalto-yliopisto: IV portaan henkilötyövuodet vuonna 2012 ja professorirekrytoinnit vuosina tieteenaloittain Kuva 6. Hanken Svenska Handelshögskolan: IV portaan henkilötyövuodet vuonna 2012 ja professorirekrytoinnit vuosina tieteenaloittain Kuva 7. Helsingin yliopisto: IV portaan henkilötyövuodet vuonna 2012 ja professorirekrytoinnit vuosina tieteenaloittain Kuva 8. Itä-Suomen yliopisto: IV portaan henkilötyövuodet vuonna 2012 ja professorirekrytoinnit vuosina tieteenaloittain Kuva 9. Jyväskylän yliopisto: IV portaan henkilötyövuodet vuonna 2012 ja professorirekrytoinnit vuosina tieteenaloittain Kuva 10. Lapin yliopisto: IV portaan henkilötyövuodet vuonna 2012 ja professorirekrytoinnit vuosina tieteenaloittain Kuva 11. Lappeenrannan teknillinen yliopisto: IV portaan henkilötyövuodet vuonna 2012 ja professorirekrytoinnit vuosina tieteenaloittain Kuva 12. Oulun yliopisto: IV portaan henkilötyövuodet vuonna 2012 ja professorirekrytoinnit vuosina tieteenaloittain Kuva 13. Taideyliopisto: IV portaan henkilötyövuodet vuonna 2012 ja professorirekrytoinnit vuosina tieteenaloittain Kuva 14. Tampereen teknillinen yliopisto: IV portaan henkilötyövuodet vuonna 2012 ja professorirekrytoinnit vuosina tieteenaloittain Kuva 15. Tampereen yliopisto: IV portaan henkilötyövuodet vuonna 2012 ja professorirekrytoinnit vuosina tieteenaloittain Kuva 16. Turun yliopisto: IV portaan henkilötyövuodet vuonna 2012 ja professorirekrytoinnit vuosina tieteenaloittain Kuva 17. Vaasan yliopisto: IV portaan henkilötyövuodet vuonna 2012 ja professorirekrytoinnit vuosina tieteenaloittain Kuva 18. Åbo Akademi: IV portaan henkilötyövuodet vuonna 2012 ja professorirekrytoinnit vuosina tieteenaloittain

4 Aineisto Professorien rekrytointia kuvaava aineisto perustuu Suomen Akatemian yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta kyselyllä keräämiin tietoihin vuosina Aineisto kuvaa vuosina tehtyjä professorirekrytointeja sekä Suomen professorikuntaa yliopistoissa ja valtion tutkimuslaitoksissa. Tiedonkeruun ohjeistus, aineistokuvaus ja kysymykset on esitelty Suomen Akatemian verkkosivulla > Professorien rekrytointi. Professoriksi määriteltiin henkilöt, jotka työskentelevät yliopistojen tutkijanuran IV portaan tehtävissä sekä valtion tutkimuslaitosten tutkimusprofessorit ja tutkimusjohtotehtävissä työskentelevät henkilöt. Aineisto kerättiin tieteenaloittain ja organisaatioittain 1. Tiedonkeruu toteutettiin sähköisenä kyselynä. Kyselyn vastaukset jäivät osin puutteellisiksi, joten analyysin mahdollisuudet olivat rajoitetut. Vastauksista ei esimerkiksi saatu riittävästi tietoa määräaikaisten tehtävien yksityiskohtaisempaan analyysiin. Lisäksi avoimien hakujen hakijamäärät ilmoitettiin vastauksissa varsin harvoin. Tässä dokumentissa esitetyistä taulukoista ja kuvista selviää, että tutkimusorganisaatioihin on rekrytoitu viime vuosina paljon professoreita. Vuosina yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin rekrytoitiin yhteensä professoria, joista yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin 64 professoria. Professorikyselyn tuloksia on pohdittu Tieteen tila hankkeen yhteenvetoraportissa > Yhteenveto Tässä dokumentissa julkaistaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimivien 14 yliopiston tuloksia. Puolustushallinnon alainen Maanpuolustuskorkeakoulu osallistui myös tiedonkeruuseen. 2 Lukumäärään sisältyy Aalto-yliopiston 54 apulaisprofessorirekrytointia (assistant professor). Muut yliopistot eivät ole raportoineet apulaisprofessoreina työskenteleviä henkilöitä. 4

5 Avainluvut Professoreita rekrytoitu vuosina yhteensä henkilöä naisia 357, miehiä 852 (sukupuoli ilmoitettu rekrytoinnissa) ulkomaalaisia 166 (kansalaisuus ilmoitettu rekrytoinnissa) rekrytoinnit vuosittain o 2010: 210 o 2011: 267 o 2012: 350 o 2013: 385 o ei tietoa: 7 Yliopistoihin professoria naisia 339, miehiä 807 (sukupuoli ilmoitettu rekrytoinnissa) ulkomaalaisia 160 (kansalaisuus ilmoitettu rekrytoinnissa) vakinaisia 533, määräaikaisia 615, ei tietoa 7 rekrytoinnit vuosittain o 2010: 200 o 2011: 252 o 2012: 331 o 2013: 366 o ei tietoa: 6 koko professorikunta 2012: henkilötyövuotta o naisten henkilötyövuosia 665, miesten Valtion tutkimuslaitoksiin 64 professoria naisia 18, miehiä 45 (sukupuoli ilmoitettu 63 rekrytoinnissa) ulkomaalaisia 6 (kansalaisuus ilmoitettu 64 rekrytoinnissa) vakinaisia 40, määräaikaisia 22, ei tietoa 2 rekrytoinnit vuosittain o 2010: 10 o 2011: 15 o 2012: 19 o 2013: 19 o ei tietoa: 1 koko professorikunta 2012: 244 henkilöä o naisia 67, miehiä 177 Lähteet: Suomen Akatemian professorikysely 2013; Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu

6 Taulukot ja kuvat Taulukko 1. Yliopistoihin vuosina rekrytoitujen professorien lukumäärät, tohtorintutkinnon suorittamispaikat, ulkomaalaisten lukumäärät sekä IV portaan henkilötyövuodet vuonna Aalto Hanken HY ISY JY LY LTY OY Taide TTY TaY TY VY ÅA Yht. IV portaan henkilötyövuodet Yhteensä rekrytoitu professoreita Näistä samassa yliopistossa tohtorintutkinnon suorittaneet Samassa yliopistoissa tohtorintutkinnon suorittaneiden osuus (%) Tohtorintutkinnon suorituspaikkaa ei ilmoitettu Yhteensä rekrytoiduista ulkomaalaisia Samassa yliopistossa tohtorintutkinnon suorittaneista ulkomaalaisia Kuva 1. Yliopistojen osuudet (%) IV portaan henkilötyövuosista vuonna 2012 ja vuosina tehdyistä professorirekrytoinneista. 6

7 Taulukko 2. Tutkimuslaitoksiin vuosina rekrytoitujen professorien lukumäärät ja professorikunnan lukumäärä vuonna 2012 organisaatioittain. Lähde: Suomen Akatemian professorikysely Professorikunta 2012 Rekrytoidut professorit Elintarviketurvallisuusvirasto Evira 10 2 Geodeettinen laitos 9 4 Geologian tutkimuskeskus 5 2 Ilmatieteen laitos 20 5 Kuluttajatutkimuskeskus 3 1 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Metsäntutkimuslaitos 19 6 Mittatekniikan keskus 1 0 Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 3 1 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 5 2 Suomen ympäristökeskus (SYKE) Säteilyturvakeskus 7 4 Teknologian tutkimuskeskus VTT 39 2 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 53 3 Työterveyslaitos 22 6 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 1 1 Tutkimuslaitokset yhteensä Taulukko 3. Yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin vuosina rekrytoitujen professorien lukumäärä vuosittain sukupuolen mukaan. Vuosi Yliopistot Tutkimuslaitokset Kaikki mies nainen puuttuu yht. mies nainen puuttuu yht. yhteensä puuttuu Yht Lähde: Suomen Akatemian professorikysely

8 Taulukko 4. Yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin vuosina rekrytoitujen professorien tehtävä ja työajan kesto. Yliopistot Tutkimuslaitokset Kaikki osaaikainepäiväinen täysi- ei yht. osa- täysi- ei yht. yhteensä tietoa aikainen päiväinen tietoa Taidealan kehittäminen ja opetus (yliopisto) Tutkimus ja opetus (yliopisto) Tutkimusjohtaja (yliopisto) Johtaminen ja kehittäminen (tutkimuslaitos) Tutkimusprofessuuri, ei opetustyötä (tutkimuslaitos) Täysinpalvellut professori, sopimusperusteinen Ei tietoa Yhteensä Lähde: Suomen Akatemian professorikysely Taulukko 5. Yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin vuosina tehtyjen professorirekrytointien hakumuodot ja rekrytoitujen tehtävän kesto. Yliopistot määräaikainen vakinainen ei tietoa Tutkimuslaitokset Kaikki yhteensä määräaikainen vakinainen ei tietoa yhteensä yhteensä Avoin haku vertaisarvioinnilla Avoin haku tenure track -järjestelmään Tenure track -järjestelmässä vakinaistaminen Kutsumismenettely Ei tietoa Yhteensä Lähde: Suomen Akatemian professorikysely Taulukko 6. Yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin vuosina tehtyjen professorirekrytointien käynnistämiseen johtaneet syyt (monivalintakysymys). Tehtävää hoitaneen professorin siirtyminen toiseen tehtävään Tehtävää hoitaneen professorin jääminen eläkkeelle Monivalintakysymykseen oli mahdollista vastata valitsemalla useampi kuin yksi vaihtoehto. Lähde: Suomen Akatemian professorikysely Opetustarve Tarve tieteenalan tutkimuksen vahvistamiseen Tarve uuden tai nousevan alan tukemiseen Tarve organisaation painoalan vahvistamiseen Yliopistot Tutkimuslaitokset Yhteensä

9 Taulukko 7. Rekrytointimenettelyt ja niiden kehittäminen organisaatioittain. Mitä menettelyjä käytetään nykyisin professorien rekrytoinnissa? Aalto-yliopisto Hanken Svenska handelshögskolan Helsingin yliopisto Itä-Suomen Yliopisto Jyväskylän yliopisto V K A M T Rekrytointien kehittäminen x x x x 1 x x x 19 x x x x 4 x x x 1 x x x Jatketaan nykyisen tenure track -järjestelmän käyttöä ja seurantaa. Arviointikriteereitä tarkennetaan sekä yliopisto- että koulutasolla. Prosessin läpimenoaikaa pyritään saamaan nopeammaksi. Hakijaviestintää ja sisäistä viestintää kehitetään. Ökad prioritet för internationell rektrytering. Rekrytering via tenure track systemet systematiseras. Panostusta kansainväliseen rekrytointiin lisätään. Rekrytoinnin tueksi perustetaan tiedekuntiin ns. search committeet, joiden tehtävänä on hankkia tietoa potentiaalisista hakijoista ennen mahdollista hakua sekä markkinoida haettavana olevia tehtäviä. Tenure track -järjestelmän käyttö ja erityisesti strategisilla aloilla kutsumenettely lisääntyvät. Kansainväliseen rekrytointiin panostetaan (haut, tukitoiminnot, headhunting). Kehitetään ja lisätään tenure track -järjestelmän soveltamista professorien hakumenettelyssä. Lapin yliopisto 3 x x x Lisätään tenure track -järjestelmän käyttöä. Kehitetään kansainvälistä hakua. Lappeenrannan teknillinen Tenure track -järjestelmän mahdollinen käyttönotto. 3 x x x yliopisto Oulun yliopisto Tenure track -menettelyn käyttö lisääntyy. Kansainvälinen hakumenettely 6 x x x yleistyy. Taideyliopisto Rekrytointikäytäntöjä yhdenmukaistetaan eri akatemioiden kesken ja pyritään 3 x x x luomaan Taideyliopistolle soveltuva tenure track -malli. Tampereen teknillinen yliopisto Tenure track -käytäntöjä kehitetään. Tavoitteena on läpinäkyvä, tehokas ja 1 x x x laadukas prosessi. Tavoitteena on tiivistää prosessin ajallista kestoa niin, että rekrytointiprosessin laatu ei kärsi. Tampereen yliopisto Lisätään tenure track -järjestelmän käyttöä. Kehitetään kansainvälistä hakua ja 7 x x x lisätään sen käyttöä. Turun yliopisto 7 x x x Tenure track -järjestelmän käyttöä laajennetaan. Vaasan yliopisto 3 x x Tenure track -järjestelmä otetaan käyttöön. Rekrytointiprosessin kehittäminen ja nopeuttaminen. Johtamistaitojen huomioiminen. Arvioidaan vapautuvan tehtävän vastaavuutta painoaloihin ja koulutusohjelmiin. Abo Akademi 1 x Ei ole päätetty. Olettavasti tenure track- järjestelmä otetaan osaksi käyttöön. Evira 1 x Pyritään lisäämään tieteellistä vertaisarviointia. Geodeettinen laitos 1 x x Tenure track -järjestelmä otetaan harkintaan. Geologian tutkimuskeskus 1 x Panostettu myös kansainvälisiin hakuhin. Kehittämistarpeita ei ole todettu. Ilmatieteen laitos 1 x x x Lisätään yhteisprofessuureja. Kuluttajatutkimuskeskus 1 Metsäntutkimuslaitos 1 x Kutsumismenettely otetaan käyttöön. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 1 x x Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 1 x Riista- ja kalatalouden Ensimmäinen kansainvälinen haku meneillään. 1 x x tutkimuslaitos Säteilyturvakeskus 1 x x Lisätään yhteisprofessuureja. Suomen ympäristökeskus (SYKE) Avoimet kansainväliset haut. Erityistapauksissa sisäiset nimitykset. 1 x x x x Yhteisprofessuurien hyödyn arviointi. Työterveyslaitos 1 x x Valtion taloudellinen Kansainvälisen rekrytoinnin kehittäminen. 1 x tutkimuskeskus Teknologian tutkimuskeskus VTT 1 x x Kansainvälisten hakujen edelleen kehittäminen. Taulukon selitteet: V = vastaajayksiköitä yhteensä, K = kutsumismenettely, A = avoin haku vertaisarvioinnilla, M = muu menettely, T = tenure track eli urapolkujärjestelmä. Lähde: Suomen Akatemian professorikysely

10 Taulukko 8. Hakijamäärät rekrytointia kohti yliopistoittain vuosina Aalto Hanken HY ISY JY LY LTY OY Taide TTY TaY TY VY ÅA Yht. Rekrytoidut Rekrytointien lukumäärä professorit Rekrytoinnin hakijamäärä ilmoitettu Keskimäärin suomalaisia hakijoita 12 8,5 6,5 4, ,4 4 6,3 4,4 6 7,2 4,2 3 Keskimäärin ulkomaalaisia hakijoita 38,9 10,5 1,7 0,4 5,6 0 0,8 1 11,4 1,3 0 0,9 0,7 2 Suomalaiset, mediaani 9 8,5 5 3, Ulkomaalaiset, mediaani 21 10, Keskimäärin hakijoita yhteensä 50,9 19 8,2 4, ,2 5 17,7 5,7 6 8,1 4,9 5 Mediaani ,5 7, joista Rekrytointien lukumäärä määräaikaiset Rekrytoinnin hakijamäärä ilmoitettu Keskimäärin suomalaisia hakijoita 11,3 6,4 4,3 5, ,4 3,2 6 9,3 2,5 Keskimäärin ulkomaalaisia hakijoita 39,9 1,8 1,1 2, ,2 1,2 1 3,1 0 Suomalaiset, mediaani 8,5 4 4, , ,5 Ulkomaalaiset, mediaani 19, , Keskimäärin määräaikaiset 51,2 8,3 5,4 7, ,6 4, ,5 Mediaani ,5 joista Rekrytointien lukumäärä vakinaiset Rekrytoinnin hakijamäärä ilmoitettu Keskimäärin suomalaisia hakijoita 13,6 8,5 6,6 4,2 8, ,6 6 6,5 5,3 3 Keskimäärin ulkomaalaisia hakijoita 36,5 10,5 1,6 0,2 6,2 0 0,7 1 1,3 0 0,3 1,2 2 Suomalaiset, mediaani 10,5 8, Ulkomaalaiset, mediaani 24 10, Keskimäärin vakinaiset 50,1 19 8,1 4, , ,8 6,5 5 Mediaani ,5 4 joista ei tietoa Rekrytointien lukumäärä Rekrytoinnin hakijamäärä ilmoitettu Aalto-yliopiston hakuprosessi on osin erilainen kuin muiden yliopistojen. Aalto-yliopiston 225 professorirekrytointia sisältää 54 apulaisprofessorin rekrytoinnit. Muut yliopistot eivät ole raportoineet niitä hakuja, jotka ne ovat kohdentaneet apulaisprofessoritasoisiin hakijoihin. Lisäksi Aalto-yliopiston rekrytoinneissa on osa sellaisia, joissa on samassa haussa täytetty useampi professuuri. Eri yliopistojen hakijamäärät eivät siksi ole vertailukelpoisia. Lähde: Suomen Akatemian professorikysely Taulukko 9. Ulkomailla ilmoitetut haut vuosina Ilmoitettiin Ei Ei tietoa Yhteensä ulkomailla ilmoitettu Yliopistot Tutkimuslaitokset Yhteensä Lähde: Suomen Akatemian professorikysely

11 Taulukko 10. Kansainvälisen rekrytoinnin haasteet organisaatioittain. Mitkä tekijät ovat osoittautuneet professorien kansainvälisen rekrytoinnin haasteiksi? Vastaajayksiköiden määrä Lähde: Suomen Akatemian professorikysely Professuurin markkinointi Professuurin houkuttelevuuteen liittyvät tekijät Muut tekijät Professuurin markkinointtifooru- Kansainvälisten rekrytoin- Rekrytointiprosessin ja - Rekrytointimenettelyn Rekrytointimenettelyn Uran ennakoitavuus Professuurin palkka Alan tutkimuksen Organisaation tunnet- Perheen tukeminen kriteerien kesto kesto us tunnettuus ulko- ulkomailla yleisesti mien tunnettuus selkeys hakijoiden arviointivaiheessa päätöksen jälkeen tuus ulkomaillmailla HRhenkilöstön ja akateemisen henkilöstön yhteistyön sujuvuus Professuurin resursointi (esim. tutkimusryhmän rahoitus, infrastruktuurit) Aalto-yliopisto 1 x x x x x x Hanken Svenska handelshögskolan 1 x x x x Helsingin yliopisto Itä-Suomen Yliopisto Jyväskylän yliopisto 1 x x x x x x Lapin yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Oulun yliopisto Taideyliopisto Tampereen teknillinen yliopisto 1 x x x x x Tampereen yliopisto Turun yliopisto Vaasan yliopisto Åbo Akademi 1 x x x x Ilmatieteen laitos 1 x x x Metsäntutkimuslaitos 1 x x x Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 1 x x x x x x x Suomen ympäristökeskus (SYKE) 1 x x x x x x Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 1 x x Teknologian tutkimuskeskus VTT 1 x x x x Verotuskäytännö t (esim. verojen maksu kahteen maahan) 11

12 Taulukko 11. Vuosina rekrytoitujen professorien yhteisrahoitteisten tehtävien lukumäärä organisaatioittain. Yhteisrahoitteinen Ei ole Ei tietoa Yhteensä Aalto-yliopisto Hanken Svenska handelshögskolan Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Oulun yliopisto Taideyliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen yliopisto Turun yliopisto Vaasan yliopisto Åbo Akademi Yliopistot yhteensä Elintarviketurvallisuusvirasto Evira 2 2 Geodeettinen laitos Geologian tutkimuskeskus 2 2 Ilmatieteen laitos Kuluttajatutkimuskeskus 1 1 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Metsäntutkimuslaitos Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 1 1 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2 2 Suomen ympäristökeskus (SYKE) Säteilyturvakeskus Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 2 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 3 3 Työterveyslaitos 6 6 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 1 1 Tutkimuslaitokset yhteensä Kaikki yhteensä Tiedonkeruussa kysyttiin, onko professuuri yhteisrahoitteinen toisen organisaation kanssa (kyllä/ ei). Lähde: Suomen Akatemian professorikysely

13 Taulukko 12. Vuosina rekrytoitujen professorien tohtorintutkinnon jälkeinen työskentely Suomessa yliopistoittain. Lähde: Suomen Akatemian professorikysely Taulukko 13. Vuosina rekrytoitujen professorien työskentely ulkomailla tohtorintutkinnon jälkeen yliopistoittain. Yhteensä 619 yliopistoihin rekrytoidun professorin kohdalla ei ilmoitettu, onko rekrytoitu työskennellyt ulkomailla tohtorintutkinnon jälkeen. Lähde: Suomen Akatemian professorikysely Ainoastaan Vähintään Vähintään nykyisessä yhdessä yhdessä organisaatiossa tutkimuslai- yliopistossa (muussa) (muussa) toksessa Muu Ei ole työskennellyt Suomessa Ei tietoa Yhteensä Aalto-yliopisto Hanken Svenska handelshögskolan Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Oulun yliopisto Taideyliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen yliopisto Turun yliopisto Vaasan yliopisto Åbo Akademi Yliopistot yhteensä Työskennellyt ulkomailla Ei ilmoitettu Yhteensä Aalto-yliopisto Hanken Svenska handelshögskolan Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Oulun yliopisto Taideyliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen yliopisto Turun yliopisto Vaasan yliopisto Åbo Akademi Yliopistot yhteensä

14 Taulukko 14. Yliopistojen täysinpalvelleet professorit. Taulukko jatkuu seuraavalla sivulla. Aalto-yliopisto Hanken Svenska handelshögskolan Helsingin yliopisto Mikä on täysinpalvelleiden professorien sopimusten määrä tiedekunnassa tai vastaavassa? Mitä ratkaisumalleja on käytössä? Mikä on täysinpalvelleiden professorien rooli ja merkitys? Vuoden 2014 alussa otettiin käyttöön emeritisopimus, jossa heidän roolinsa on selkeytetty. Sopimuksessa voidaan erillisellä liitteellä sopia tutkimusprojektiin osallistumisesta. Erityistilanteissa voidaan eläköitymisen jälkeen tehdä määräaikainen, osa-aikainen työsopimus erityisasiantuntijana. Parhaimmillaan emeritiprofessorien merkitys voi olla erittäin suuri (esim. mentorina, nuorempien tutkijoiden ohjaajina). Rehtori voi kutsua emeritusprofessorin, jolla on erittäin vahvat tutkimusansiot. Ensimmäinen emeritusprofessori aloitti syksyllä Bio- ja ympäristötieteet: yksi sopimus tutkimuksen jatkamiseen. Eläinlääketieteellinen: kaksi sopimusta; tärkeä opetusresurssi erityisesti pienryhmäopetuksessa. Farmasia: kaksi sopimusta; osallistuvat tiedekunnassa tehtävään tutkimukseen ja ovat hyödyllinen voimavara. Fysiikan tutkimuslaitos: kaksi sopimusta; osallistuvat tutkimustoimintaan, toinen hoitaa laitoksen seminaarisarjaa. Panos on merkittävä. Humanistinen: noin 10 sopimusta; työskentelevät usein tutkimushankkeissa ja ohjaavat tohtoriopiskelijoita. Joskus toimivat myös uusien professorien valintaa valmistelevien ryhmien jäsenenä, koska tuntevat alan tieteellisen kentän hyvin, eivätkä ole esteellisiä. Käyttäytymistieteellinen: lähes kaikki vuodesta 2010 alkaen eläkkeelle jääneet ovat edelleen töissä professorisopimuksella ja tutkimusjohtajan nimikkeellä Merkitys on suuri: ohjaavat pro gradu -tutkielmia ja väitöskirjoja. Lääketieteellinen: käytössä on emeritussopimus, jonka turvin professorit voivat jatkaa yliopistossa tutkimus- ja opetustyötään. Mikäli professorilla on käynnissä merkittäviä täydentävän rahoituksen projekteja, on hänen mahdollista jatkaa palvelussuhteessa tutkimusjohtajana jonkin aikaa. Maatalous-metsätieteellinen: vuosina tiedekunnassa on toiminut viisi eläkkelle jäänyttä professoria tutkimusjohtajan nimikkeellä. Matemaattis-luonnontieteellinen: Pieni määrä sopimuksia on tehty. Oikeustieteellinen: Kuudella täysinpalvelleella professorilla on tiedekunnassa työtila. He tutkivat ja opettavat, toimivat akateemisina arvioitsijoina ja joissakin tapauksissa myös jatko-opintojen työnohjaajina huolehtien omien oppilaidensa työn päätöksen saattamisesta ja joskus myös ottamalla uusia ohjattavia. Etenkin akateemisissa arvionneissa emeritusprofessoreiden osuus arvioitsijoista on huomattava. Ruralia-instituutti: kaksi emeritussopimusta; asiantuntemuksen hyödyntäminen eri tavoin. Svenska social- och kommunalhögskolan: Tällä hetkellä yksi sopimus. Täysinpalvellut professori voi johtaa tutkimusprojekteja, toimia työn ohjaajana ja osallistua mm. kansainväliseen toimintaan. Täysinpalvelleet professorit antavat tärkeän panoksen yksikön toimintaan. Teologinen: Täysinpalvelleet professorit ovat tärkeä lisä opetuksessa ja tutkimuksessa sekä usein myös asiantuntijoina. Aktiivisten emeritus- ja emeritaprofessorien kanssa solmitaan ns. professorisopimus, jolla sovitaan siitä, miten eläköitynyt professori on käytettävissä eri tehtäviin. Eläköityvät professorit johtavat myös usein tutkimusprojekteja ym. heti eläkkeelle siirtymisensä jälkeen. 14

15 Taulukko 14 jatkuu. Itä-Suomen Yliopisto Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Oulun yliopisto Taideyliopisto Filosofinen: yhdeksän sopimusta; tutkimustyö, osin jatkotutkintojen ohjaajina. Terveystieteellinen: alle 10 sopimusta. Yhteiskuntatieteet ja kauppatieteet: neljä sopimusta; ohjaus, tutkimushankkeet, merkitys erityisesti verkostojen luomisessa ja tunnettavuuden tekemisessä. Teknillinen: kaksi sopimusta; tutkimustyö ryhmässä, edustavat yliopistoa akateemisessa toiminnassa. Yliopistolla on tehty vuosina yhteensä 40 emeritus-/emeritasopimusta. Sopimukset tehdään määräaikaisina vuodeksi kerrallaan. Sopimusten merkitys ja emeritusten/emeritoiden rooli on korkeatasoisen tieteellisen tutkimustyön jatkaminen ja ohjausvastuiden varmistaminen. Oikeustieteet: Täysinpalvelleista professoreista osan kanssa on tehty emeritussopimukset. Osa on toiminut erilaisissa asiantuntija- ja opetustehtävissä ja ohjaa väitöskirjoja. Aktiivisesti tiedekunnan toiminnassa mukana olevien julkaisut on otettu mukaan julkaisusarjoihin ja tietokantoihin. Tarkoitus on jatkossa lisätä emeritus/emerita professoreiden käyttöä tiedekunnan toiminnassa yhteisesti sovittavin menettelytavoin. Taiteet: Ei emeritussopimuksia tällä hetkellä. Yhteiskuntatieteet: Tällä hetkellä kolme emeritus/emerita -sopimusta. Sopimukset ovat määräaikaisia (1-2 vuotta kerrallaan). Sopimuksilla olevat antavat hiukan opetusta, ohjaavat jatko-opiskelijoita ja pystyvät tarjoamaan kokemuksen ja virkavuosien mukanaan tuomaa tietoa ja verkostoja. Kauppatieteellinen, Teknillinen ja Tuotantotalous: kussakin muutama henkilö. Toimivat satunnaisesti asiantuntijatehtävissä (luennot). Lääketieteellinen: Sopimuksia on noin 20. Yliopistolla on yhtenevä käytäntö asiassa. Humanistinen, Luonnontieteellinen, Taloustieteet: ei sopimuksia. Sopimuksia ei ole. Joissain tapauksissa henkilö on jatkanut dosenttina. Tampereen teknillinen Vuoden 2014 alussa neljä sopimusta; opinnäytetöiden ohjaus, opetus, tutkimustyöhön osallistuminen. Osaaminen, yliopisto verkostot ja tietotaito pyritään siirtämään jatkajille ennen eläköitymistä. Tampereen yliopisto Informaatiotieteet: viisi sopimusta; ensisijassa omien ohjaustöiden loppuunsaattaminen. Johtamiskorkeakoulu: noin 10 sopimusta; tohtoriopiskelijoiden ohjaus ja yksikön tutkimustoiminta. Kasvatustieteet: kaksi sopimusta. Määrän noustessa yksikkötason linjaus. Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteet: viisi sopimusta (1-2-vuotisia); aktiivinen tutkimustoiminta, rooli on melko vähäinen muuten kuin julkaisujen rekisteröinnin osalta. Lääketieteet: 11 sopimusta; merkitys erittäin suuri, osalla määräaikainen ja osalla emeritussopimus. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteet: yhdeksän sopimusta; tutkimustoiminta, opetus, muutamalla hankkeen johtaminen, hallinto. Turun yliopisto Kasvatustieteet: kolme sopimusta erityisesti väitöskirjaohjausten loppuun saattamiseksi. Matemaattisluonnontieteellinen: sopimuksia on; osa tutkimustoiminnassa ja osalle yliopisto on edelleen merkittävä sosiaalinen yhteisö. Oikeustieteellinen: viisi sopimusta; tapauskohtaisesti työtila, julkaisutoiminta, opetus, jatkokoulutus, asiantuntijatehtävät. Turun kauppakorkeakoulu: viisi sopimusta; rooli ja merkitys vaihtelee; osa hyvin aktiivisia tutkimustoiminnassa ja tiedekunnan kehittämisessä. Yhteiskuntatieteellinen: neljä sopimusta; arvokas resurssi ohjaajina, opettajina ja tutkijoina. Vaasan yliopisto Åbo Akademi Filosofinen: vaihtelee tapauskohtaisesti professorin omien intressien mukaan. Kauppatieteellinen: Aktiivinen osa yliopistoyhteisöä. Teknillinen: kaksi sopimusta; osalllistuvat tutkimusryhmien toimintaan sekä edustavat yliopistoa akateemisessa toiminnassa; merkitys suhteellisen vähäinen. Täysinpalvellut professori on alansa tietellinen takaaja. Tutkimusprojektien ja -hankkeiden päävastuullinen (myös rahoituksen suhteen). Hallinnollinen vastuu. Koulutuksen ja koulutuslinjojen kehittäminen. Yliopiston kolmas tehtävä eri yhteiskunnallisissa organisaatioissa ja yhteiskunnassa. Lähde: Suomen Akatemian professorikysely