Liite 1. Suomalaisen tutkimuksen keskeisiä piirteitä Thomson Reutersin julkaisu- ja viittausaineistojen valossa

Transkriptio

1 Liite 1 Suomalaisen tutkimuksen keskeisiä piirteitä Thomson Reutersin julkaisu- ja viittausaineistojen valossa Olli Poropudas Yrjö Leino Janne Pölönen Sitaatioindeksityöryhmä JURE-projekti Certain data included herein are derived from the Web of Science (r) prepared by THOMSON REUTERS (r), Inc. (Thomson (r)), Philadelphia, Pennsylvania, USA: (c) Copyright THOMSON REUTERS (r) 21. All rights reserved. 1

2 Sisällys 1 Johdanto 4 Liitteen tarkoitus 4 Menetelmälliset ratkaisut 4 Jäsennys 5 2 Suomalaiset julkaisut ja viittaukset Kokonaiskehitys 6 Kehitys tieteenaloittain 8 Kehitys tutkimusorganisaatioittain 8 3 Tieteenalat ja tutkimusorganisaatiot 12 Johdanto 12 Luonnontieteet 13 Tekniikka 16 Lääke- ja terveystieteet 18 Maatalous- ja metsätietee 2 Yhteiskuntatieteet 22 Humanistiset tieteet 24 Muut 25 4 Tutkimuksen kuva organisaatioittain 27 Johdanto 27 Suomalaisen tutkimuksen julkaisuprofiili ja suhteellinen viittausindeksi 27 Yliopistot 29 Helsingin kauppakorkeakoulu 3 Helsingin yliopisto 3 Joensuun yliopisto 3 Jyväskylän yliopisto 33 Kuopion yliopisto 33 Lapin yliopisto 33 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 34 Oulun yliopisto 34 Svenska Handelshögskolan 34 Tampereen teknillinen yliopisto 36 Tampereen yliopisto 36 Teknillinen korkeakoulu 36 Turun yliopisto 38 Turun kauppakorkeakoulu 38

3 Vaasan yliopisto 38 Åbo Akademi 4 Valtion tutkimuslaitokset 4 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 42 Valtion teknillinen tutkimuskeskus 43 Metsäntutkimuslaitos 44 Työterveyslaitos 44 Ilmatieteen laitos 44 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 46 Suomen ympäristökeskus 46 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 46 Säteilyturvakeskus 48 Geologian tutkimuskeskus 48 Merentutkimuslaitos (lakkautettu 29) 48 Elintarviketurvallisuusvirasto 5 Ammattikorkeakoulut 5 Yritykset 52 Nokia 52 Orion 52 Metso 52 Valio 52

4 1 Johdanto Liitteen tarkoitus Tässä selvityksessä tarkastellaan suomalaisen tutkimuksen kuvaa Thomson Reutersin julkaisu- ja viitetietokannan aineiston valossa. Selvityksen tarkoituksena on tutkia Thomson Reutersin aineiston käyttömahdollisuuksia suomalaisen tutkimuksen kuvaamisessa. Tavoitteena on hahmotella, minkälaisia analyyseja aineistosta voidaan tuottaa, jos ja kun se hankitaan suomalaisen tiedepolitiikan suunnittelun tietopohjaksi. Tarkastelun erityinen painopiste on yliopistojen ja muiden tutkimusorganisaatioiden toiminnassa, sillä siihen liittyvää aineistoa ei kansallisessa mitassa ole aikaisemmin hyödynnetty. Liite on osa sitaatioindeksityöryhmän raporttia ja siinä käytetään pääraportin luvussa 2 kuvattuja käsitteitä ja aineistoa. Liitteessä esitetyt luvut on laskettu karkealla menetelmällä, jossa perusluokaksi on valittu organisaation, julkaisutyyppien, tieteenalan ja julkaisuvuoden rajaamat kokonaisuudet. Liite antaa summittaisen kuvan suomalaisen kansainvälisen tutkimuksen laajuudesta ja laadusta sekä kansallisella että tieteenala- ja tutkimusorganisaation tasolla. Kyseessä on koeaineisto, joka ei sellaisenaan vielä ole tarkoitettu tiedepolitiikan suunnittelun tietopohjaksi. Tästä syystä liitteestä on jätetty pois yksityiskohtaiset tieteenaloittaiset ja tutkimusorganisaatiokohtaiset luvut. Liitteen ovat kirjoittaneet Olli Poropudas, Janne Pölönen ja Yrjö Leino, joka on myös vastannut aineiston muokkaamisen edellyttämästä tietojenkäsittelyn toteuttamisesta. Menetelmälliset ratkaisut Koska liitteessä esitetyt tulokset on laskettu keväällä 21 sitaatioindeksityöryhmän työn ollessa vielä kesken, käytetyt menetelmälliset ratkaisut poikkeavat monelta osin niistä suosituksista, jotka on esitetty työryhmän raportin luvussa 6. Seuraavassa käydään läpi liitteessä sovelletut käytännöt. Ensiksi, liitteen tunnusluvut on laskettu kansallisen osituksen mukaisesti, mikä tarkoittaa, että kaikki aineistossa esiintyvät julkaisut ja niiden saamat viittaukset on kirjattu vain suomalaisten tutkimusorganisaatioiden nimiin, vaikka ne olisikin tuotettu kansainvälisinä yhteisjulkaisuina. Tämän vuoksi suhteelliset viittausindeksit saavat liian suuria arvoja, eivätkä vertaile Suomessa tuotettuja julkaisuja oikeudenmukaisesti koko maailman tasoon. Mikäli julkaisussa esiintyy useampia suomalaisia tutkimusorganisaatioita, ositus on tehty tasan kaikkien organisaatioiden kesken. Osituksessa on sovellettu kynnysehtoa, joka takaa jokaiselle julkaisuun osallistuneelle organisaatiolle vähintään kymmenesosan julkaisusta, vaikka organisaatioita olisi yli kymmenen. 4

5 Toiseksi, julkaisujen ja niiden saamien viittausten tieteenalaksi on otettu vain ensimmäinen Thomson Reutersin ilmoittama tieteenala, ei kaikkia Thomson Reutersin julkaisulle mahdollisesti luettelemia tieteenaloja. Julkaisutyypeistä on mukaan valittu Thomson Reutersin tyypit Article, Review ja Letter. Kolmanneksi, julkaisumäärät on kerätty organisaatioittain tiedealakohtaisesti joka vuodelle erikseen laskemalla artikkelien osituksesta saadut murto-osat yhteen. Jos tuloksissa on esitetty vain yksi luku koko kaudelta 23 28, on se saatu laskemalla vuosittaiset julkaisumäärät yhteen. Organisaatiokohtaiset tunnusluvut on laskettu julkaisumäärillä painotettuina keskiarvoina tieteenalakohtaisista tunnusluvuista. Neljänneksi, julkaisujen saamat viittausmäärät on ositettu organisaatioittain ja tieteenaloittain samassa suhteessa kuin itse julkaisutkin. Viittausten aikaikkuna on koko aineisto vuodesta 23 vuoteen 28. Viittauskeskiarvot on laskettu suoraan jakamalla tarkasteltavan julkaisuluokan (organisaatio, tieteenala, vuosi) yhteenlaskettu viittausmäärä luokan yhteenlasketulla julkaisumäärällä, ei siis julkaisukohtaisen normalisoinnin kautta. Vertailut koko aineistoon tehdään aina tieteenalan sisällä ja vastaavan ajanjakson puitteissa. Itseviittauksia ei ole poistettu aineistosta. Viidenneksi, liitteen tulokset on laskettu aineistosta, josta puuttui merkittävä osa vuoden 28 lopun julkaisu- ja viittaustiedoista. Nämä tiedot olivat osa vuoden 29 aineistossa, jonka sitaatioindeksityöryhmä sai käyttöönsä vasta toukokuussa 21. Tästä syystä julkaisumäärät vuoden 28 osalta näkyvät selvästi todellista pienempinä. Jäsennys Liite on jaettu kolmeen päälukuun. Toisessa luvussa käsitellään julkaisujen ja viittausten kokonaismäärän kehitystä 23-28, kolmannessa julkaisujen javiittausten kehitystä tieteenaloittain ja tutkimusorganisaatioittain ja neljännessä julkaisujen javiittausten kehitystä tutkimusorganisaatioittain ja tieteenaloittain. 5

6 2 Suomalaiset julkaisut ja viittaukset Kokonaiskehitys Yhteensä suomalaisten tutkimusorganisaatioiden julkaisuja vuosina oli liki 52, mikä on,86 % kaikista Thomson Reuters -aineiston julkaisuista (taulukko 2.1). Suomalaisten julkaisujen vuotuinen määrä osoittaa lievää kasvavaa trendiä (vuoden 28 osalta aineisto on puutteellinen). Sen sijaan suhteellinen osuus kaikista TR-julkaisuistalaskee, mikä osoittaa, että maailman julkaisujen määrä kasvaa nopeammin kuin suomalaisten tutkimusorganisaatioiden julkaisujen määrä. Suomalaisten julkaisujen saamien viitteiden määrä on kasvanut kuitenkin nopeammin kuin maailman viittausten määrä. Suomalaiset julkaisut saavat myös enemmän viittauksia kuin maailman julkaisut keskimäärin. Myös suhteellinen viittausindeksi on tässä käytetyillä laskentaperusteilla lievästi kasvamaan päin (kuvio 2.1). 1 Kuvio 2.1 Suomalaisten tutkijoiden TR-julkaisut ja suhteellinen viittausindeksi ,41 1,45 1, ,35 1, ,31 1,3 3 1,28 1,27 1,28 2 1, ,2 Suhteellinen viittausindeksi Julkaisut 1 Vuoden 28 julkaisujen määrä ei ole aineistossa rekisteröitynyt kokonaisuudessaan, minkä vuoksi luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tietoihin. 6

7 Taulukko 2.1 Suomalaiset julkaisut ja niiden saamat viittaukset vuosina Vuosi Yhteensä Julkaisut ja viittaukset 1) Julkaisut, suomalaiset Kaikki TR-julkaisut 2) Viittaukset, Suomi Kaikki TR-viittaukset 2) Suomalaisten osuus TR-julkaisuista ja viittauksista, % Julkaisut,89,88,84,86,83,83,86 Viittaukset 1,14 1,12 1,8 1,13 1,12 1,17 1,14 Viittausindeksit 3) Julkaisut, suomalaiset 2) 13,5 11,1 8,4 5,4 2,6,5 6,6 Kaikki TR-julkaisut 1,5 8,7 6,5 4,1 1,9,3 5, Suhteellinen viittausindeksi 4) 1,28 1,27 1,28 1,31 1,35 1,41 1,31 1) Julkaisut = kyseisenä vuonna ilmestyneet julkaisut; viittaukset = vuosien julkaisujen saamat yhteensä saamat (kumulatiiviset) viittaukset kyseisenä vuonna. 2) TR-julkaisut ja -viittaukset = kaikki Thomson Reutersin sisältämät julkaisut ja viittaukset (maailma) 3) Viittausindeksi = julkaisujen saamat kumulatiiviset viittaukset jaettuna kyseisen vuoden julkaisumäärillä. 4) Suhteellinen viittausindeksi = kahden edellisen rivin osamäärä Kuvio 2.2 Suomalaisen tutkimuksen TR-julkaisut ja suhteellinen viittausindeksi tieteenaloittain 25 1,8 1,57 1, ,22 1,16 1,44 1,4 1,29 1,35 1,4 1,2 1 1,8,6 5,4,2 Luonnontieteet Tekniikka Lääke- ja terveystieteet Maatalous- ja metsätieteet Yhteiskuntatieteet Humanistiset tieteet Muut Tieteenalan suhteellinen viittausindeksi, kaikki TR-julkaisut Tieteenalan kansainvälinen taso= 1 Julkaisut

8 Taulukko 2.2 Suomalaiset julkaisut ja niiden suhteellinen viittausindeksi tieteenaloittain Vuosi Tieteenala Yhteensä Suomalaiset julkaisut Kaikki yhteensä Luonnontieteet Tekniikka Lääke- ja terveystieteet Maatalous- ja metsätieteet Yhteiskuntatiede Humanistiset tieteet Muut Suomalaisten julkaisujen osuus TR-julkaisuista % Kaikki yhteensä,89,88,84,86,83,83,86 Luonnontieteet,9,87,83,86,86,83,86 Tekniikka,74,69,71,75,69,66,71 Lääke- ja terveystieteet 1,6 1,5 1,,97,92,93,98 Maatalous- ja metsätieteet 1,8 1,19 1,23 1,32 1,6 1,8 1,16 Yhteiskuntatiede,65,75,64,72,69,82,71 Humanistiset tieteet,23,23,25,25,32,34,27 Muut,36,32,38,47,6,65,46 Suomalaisten julkaisujen suhteellinen viittausindeksi Kaikki yhteensä 1,28 1,27 1,28 1,31 1,35 1,41 1,31 Luonnontieteet 1,1 1,17 1,9 1,3 1,21 1,44 1,17 Tekniikka 1,15 1,17 1,25 1,15 1,14 1,18 1,2 Lääke- ja terveystieteet 1,39 1,3 1,4 1,27 1,37 1,32 1,4 Maatalous- ja metsätieteet 1,59 1,61 1,41 1,48 1,57 1,7 1,55 Yhteiskuntatiede 1,23 1,3 1,14 1,5 1,4,92 1,7 Humanistiset tieteet 1,68 1,71 1,67 1,66 1,11,69 1,47 Muut 1,52 1,83 1,81 1,59 2,99 1,89 1,5 Kehitys tieteenaloittain Eniten suomalaisia julkaisuja löytyy luonnontieteissä sekä lääke- ja terveystieteissä, edellisen vuotuisen volyymin ollessa noin 4 julkaisua ja jälkimmäisen noin 3 (taulukko 2.2). Muilla päätieteenaloilla julkaisujen määrä liikkuu sadoissa, humanistisissa tieteissä kymmenissä. Thomson Reutersin rekisterissä suomalaiset julkaisut painottuvat lievästi luonnon-, lääke- ja terveystieteisiin sekä maa- ja metsätaloustieteisiin, joissa suomalaisten julkaisujen suhteellinen osuus on yli kaikkien julkaisujen osuuden. Suhteellinen viittausindeksi vaihtelee 1.1 1,6 välillä. Yli kansallisen keskiarvon nousevat lääke- ja terveystieteet, maa- ja metsätaloustieteet, humanistiset tieteet, sekä luokka muut. Viimeksi mainittu luokka on tärkeä, koska siihen sijoittuvat maailmalla arvostetut Nature- ja Science-lehdet. Kehitys tutkimusorganisaatioittain Valtaosan julkaisuista tuottavat odotetusti yliopistot, 76 % kaikista julkaisuista vuosina (taulukko 2.3). Toinen tärkeä tutkimusorganisaatioryhmä ovat sektoritutkimuslaitokset, 13 % koko volyymista. Yritykset tuottavat Thomson Reutersin rekistereihin vuosittain vajaat 3 julkaisua ammattikorkeakoulujen julkaisuvolyymin ollessa 2 3julkaisua. Julkaisujen määrän jakautuminen päätieteenaloittain ja tutkimusorganisaatiotyypeittäin on esitetty kuviossa 2.3. Yliopistot tuottavat vähintään kaksi kolmasosaa kaikista julkaisuista kaikilla muilla tieteenaloilla paitsi maa- ja metsätaloustieteissä, joiden julkaisumäärissä sektoritutkimuslaitoksilla on lähes yhtä suuri osuus kuin yliopistoilla. Suhteellisen viittausindeksin suhteen parhaiten 8

9 Taulukko 2.3 Thomson Reutersin julkaisut organisaatiotyypeittäin vuosina Tutkimusorganisaatio Vuosi Yhteensä YHTEENSÄ Yliopistot Yliopistolliset keskussairaalat 1) Yliopistojen yhteiset tutkimusinstituutit Ammattikorkeakoulut Sektoritutkimuslaitokset Tutkimuslaitokset Yritykset Sairaanhoitopiirit Muut sosiaali- ja terveydenhuoltoalan organisaatiot Valtion virastot ja laitokset Muut Thomson Reutersin artikkelit organisaatiotyypeittäin vuosina 23 28, % kaikista Tutkimusorganisaatio Vuosi Yhteensä YHTEENSÄ 131,2 131, 132, 131,7 131,2 132,2 131,5 Yliopistot 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, Yliopistolliset keskussairaalat 1) 16,9 17,3 17,1 15,9 15,4 16,1 16,4 Yliopistojen yhteiset 4,9 5,3 5,4 5,3 4,4 4, 4,9 tutkimusinstituutit 1) Ammattikorkeakoulut,5,3,3,4,4,4,4 Sektoritutkimuslaitokset 16,7 17,2 17,4 17,8 17,1 17,8 17,3 Yritykset,8,8,8,9,9,9,9 Sairaanhoitopiirit 4,7 4,5 4,4 4,3 4, 4,2 4,3 Muut sosiaali- ja terveydenhuoltoalan 2,1 2,2 2,5 2,3 2,3 2,4 2,3 organisaatiot Tutkimuslaitokset 2,9 2,8 3,3 3, 2,9 3,1 3, Valtion virastot ja laitokset 1,4 1,4 1,4 1,2 1,5 1,5 1,4 Muut 2, 1,8 1,9 1,8 2,1 1,9 1,9 1) Yliopistollisten keskussairaaloiden ja yhteisten tutkimuslaitosten artikkelit on laskettu yliopistojen lukuihin, joten niitä kuvaavan rivin lukuja ei olla enää uudelleen laskettu yhteissummaan. Kokonaissumma ei täsmää taulukoiden 2.1 ja 2.2 kanssa, koska käytetty laskentatapa ei ota huomioon ns. haamuorganisaatioita. sijoittuvat yliopistojen yhteiset tutkimusinstituutit, yliopistolliset keskussairaalat sekä sektoritutkimuslaitokset (taulukko 2. 4). Yliopistot sijoittuvat kansallisen keskiarvon tuntumaan, yritykset ja ammattikorkeakoulut selvästi sen alapuolelle. Kaikkiaan melkein kaikki tutkimusorganisaatioiden ryhmät yltävät maailman viittausindeksin tasoon. Suurimmista suomalaisista tutkimusorganisaatioista kansainvälisessä vertailussa pärjää parhaiten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, jonka suhteellinen viittausindeksi kipuaa 1,8:een (kuvio 2.4 ja taulukko 2.5). Sektoritutkimuslaitokset näyttävät selviävän vertailussa muutoinkin hyvin, sillä kymmenen parhaan listalla on peräti kuusi sektoritutkimuslaitosta. Yliopistoista parhaiten selviää Helsingin yliopisto, joka on koko listan kakkonen. Kuopion yliopisto on viides, Tampereen yliopisto kymmenes, Åbo Akademi yhdestoista, ja Turun yliopisto kahdestoista. Joensuun yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston suhteellinen viittausindeksi ei yllä maailman viittaustasoon. 9

10 Kuvio 2.4 Suomalaisten tutkimusorganisaatioiden Top-2 vuosina 23 8 TR-julkaisujen määrä ,8 1,58 1,41 1,41 1,4 1,28 1,23 1,22 1,17 1,15 1,15 1,13 1,12 1,12 1,1 1,9 1,8 1,4,94,89 2, 1,8 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2 Kansainvälinen suhteellinen viittausindeksi Tutkimusorganisaatio Julkaisut Suhteellinen viittausindeksi Tieteenalan kansainvälinen taso= 1 1

11 Taulukko 2.4 Suomalaisten tutkimusorganisaatioiden julkaisut ja suhteellinen viittausindeksi organisaatiotyypeittäin vuosina Tutkimusorganisaatio Julkaisut yht Suhteellinen viittausindeksi Kaikki tutkimusorganisaatiot yhteensä ,31 Yliopistot ,28 Yliopistolliset keskussairaalat 1) ,45 Yliopistojen yhteiset tutkimusinstituutit ,83 Ammattikorkeakoulut 158,78 Sektoritutkimuslaitokset ,33 Yritykset ,2 Sairaanhoitopiirit 97 1,21 Muut sosiaali- ja terveydenhuoltoalan organisaatiot ,25 Tutkimuslaitokset 339 1,15 Valtion virastot ja laitokset 547 1,2 Muut 761,86 1) Yliopistollisten keskussairaaloiden ja yhteisten tutkimuslaitosten artikkelit on laskettu yliopistojen lukuihin. Taulukko 2.5 Suomalaisten tutkimusorganisaatioiden Top-2 vuosina ) Sija Tutkimusorganisaatio Julkaisut Suhteellinen viittausindeksi Kaikki suomalaiset tutkimusorganisaatiot ,31 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ,8 2 Helsingin yliopisto ,58 3 Suomen ympäristökeskus 331 1,41 4 Ilmatieteen laitos 611 1,41 5 Kuopion yliopisto ,4 6 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 58 1,28 7 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 256 1,23 8 Työterveyslaitos 673 1,22 9 Teknillinen korkeakoulu ,17 1 Tampereen yliopisto ,15 11 Åbo Akademi ,15 12 Turun yliopisto ,13 13 Metsäntutkimuslaitos 721 1,12 14 Nokia 28 1,12 15 Jyväskylän yliopisto ,1 16 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 262 1,9 17 Valtion teknillinen tutkimuskeskus 125 1,8 18 Oulun yliopisto 383 1,4 19 Joensuun yliopisto 1131,94 2 Tampereen teknillinen yliopisto 1355,89 1) Mukana vain 2 eniten julkaissutta organisaatiota. Mukana eivät ole yliopistolliset keskussairaalat eivätkä yliopistojen yhteiset tutkimuslaitokset. 11

12 3 Tieteenalat ja tutkimusorganisaatiot Johdanto Tässä luvussa tarkastellaan suomalaista tutkimuskenttää Thomson Reuters aineiston valossa päätieteenaloittain. Aineisto on kattavin luonnontieteissä, lääke- ja terveystieteissä, ja maatalous- ja metsätieteissä, joiden tieteellisestä julkaisutoiminnasta valtaosa koostuu artikkeleista kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä. Sen sijaan aineisto kattaa huonosti tekniikan alalla tärkeitä konferenssijulkaisuja, eikä sisällä lainkaan yhteiskuntatieteissä ja humanistisissa tieteissä yleisiä kokoomateosartikkeleita ja monografioita. Yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden kohdalla on myös ongelmallista, että Thomson Reuters-aineisto painottuu kansainvälisten lehtien osalta anglosaksisten maiden lehtiin, kun taas kotimainen julkaisutoiminta jää kokonaan TR-aineiston ulkopuolelle. Eri tieteenalojen julkaisukäytännöt eroavat toisistaan myös siinä, kuinka paljon julkaisuja ja viittauksia tuotetaan. Kunkin päätieteenalan osalta tarkastelu perustuu kaavioon, josta käyvät ilmi eri tutkimusorganisaatioiden TR-julkaisujen määrä ja suhteellinen kansainvälinen viittausindeksi. Tutkimusorganisaatioiden paikka kaaviossa määräytyy y-akselilla viittausindeksin, ja x- akselilla julkaisumäärän perustella. Mitä suurempi organisaation TR-julkaisujen volyymi ja viittausindeksi, sitä oikeammalle ja ylemmäs kaaviossa sen julkaisutoimintaa kuvaava pallo asettuu. Myös pallon halkaisija kasvaa julkaisujen määrän mukaan. Luonnontieteiden, lääke- ja terveystieteiden, sekä maatalous- ja metsätieteiden osalta tarkasteluun on otettu vain organisaatiot, jotka ovat tuottaneet vuosina vähintään 5 TR-julkaisua. Thomson Reutersin edustavuudesta ja erilaisista julkaisukäytännöistä johtuen ei voida kuitenkaan olettaa että myös muilla tieteenaloilla olisi tuotettu vuosina yhtä paljon TR-aineistossa näkyviä julkaisuja. Tästä johtuen tekniikan ja yhteiskuntatieteiden osalta rajaksi on asetettu 3 TRjulkaisua, ja humanististen tieteiden ja monitieteisen muut -kategorian osalta 2 TR-julkaisua. Kaavion lisäksi on kaikista päätieteenaloista laadittu taulukot, joista käyvät ilmi yliopistojen ja valtion tutkimuslaitosten TR-julkaisujen määrä ja viittausindeksi yhteensä 66 alatieteenalan tasolla. Taulukon tarkoitus on antaa kokonaiskuva eri tieteenalojen perustutkimusta tuottavista yksiköistä, ja nostaa esiin sekä julkaisuvolyymin että viittausindeksin osalta eri alatieteenalojen vahvimmat organisaatiot. Jokaisen organisaation osalta mainitaan taulukossa alatieteenalan TR-julkaisumäärä. Vaaleansininen tausta osoittaa, että organisaatio ylittää alatieteenalalla 5 (luonnontieteet, lääke- ja terveystieteet, ja maatalous- ja metsätieteet), 3 (tekniikka ja yhteiskuntatieteet) tai 2 (humanistiset tieteet ja muut -kategoria) julkaisun rajan. Ruutu on tumman sininen, jos rajaksi asetetun julkaisumäärän lisäksi organisaatio ylittää alatieteenalalla kansallisen viittausindeksin. Kaavioissa ja taulukoissa eivät ole mukana yliopistolliset keskussairaalat ja yliopistojen tutkimusinstituutit, joiden julkaisut sisältyvät yliopistojen lukuihin. 12

13 Kaavioissa käytetyt lyhenteet: E-Pshp = Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Evira = Elintarviketurvallisuusvirasto GTK = Geologian tutkimuskeskus HKKK = Helsingin kauppakorkeakoulu HUS = Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HY = Helsingin yliopisto IL = Ilmatieteenlaitos JoY = Joensuun yliopisto JY = Jyväskylän yliopisto K-Sshp = Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KuTS = Kunnalliset terveyskeskukset ja sairaalat KY = Kuopion yliopisto Kymshp = Kymeenlaakson sairaanhoitopiiri LTY = Lappeenrannan teknillinen yliopisto LY = Lapin yliopisto METLA = Metsäntutkimuslaitos ML = Merentutkimuslaitos MTT = Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus OY = Oulun yliopisto RKTL = Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos SHH = Svenska handelshögskolan SP = Suomen Pankki SPR = Suomen punainen risti STUK = Säteilyturvakeskus SYKE = Suomen ympäristökeskus TaY = Tampereen yliopisto THL = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TKK = Teknillinen korkeakoulu TKKK = Turun kauppakorkeakoulu TTL = Työterveyslaitos TTY = Tampereen teknillinen yliopisto TY = Turun yliopisto VTT = Valtion teknillinen tutkimuskeskus VY = Vaasan yliopisto ÅA = Åbo akademi Luonnontieteet Luonnontieteissä kaikkiaan 175 suomalaista tutkimusorganisaatiota on tuottanut vuosina yhteensä TR-julkaisua, jotka ovat keränneet keskimäärin 6,65 viittausta, mikä on 17% enemmän kuin koko maailmanluonnontieteiden TR-julkaisujen yhteenlaskettu viittauskeskiarvo. 25 suomalaista tutkimusorganisaatiota on tuottanut yli 5 TR-julkaisua, ja18 niistä yltää kansainväliseen viittauskeskiarvoon (viittausindeksi 1), ja 7 jää sen alle. Helsingin yliopisto erottuu muista tutkimusorganisaatioista selvästi sekä julkaisuvolyymin että viittausindeksin osalta. Lapin yliopiston sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viittausindeksi on Helsingin yliopistoa korkeampi, mutta julkaisujen lukumäärä on huomattavasti pienempi. Helsingin yliopiston jälkeen voidaan luonnontieteissä erottaa Teknillisen korkeakoulun sekä Turun, Oulun ja Jyväskylän yliopistojen muodostama TR-julkaisumäärältään neljän keskisuuren tutkimusorganisaation ryhmä. Näistä Teknillinen korkeakoulu ja Jyväskylä yliopisto ylittävät viittausten määrässä selvästi maailman keskitason. Julkaisumäärältään pienemmistä organisaatioista nousevat vielä esiin Åbo akademi, Kuopion, Tampereen ja Joensuun yliopistot, ja Tampereen teknillinen yliopisto, sekä Valtion teknillinen tutkimuskeskus ja Ilmatieteenlaitos. 13

14 1,8 Kuvio 3.1: LUONNONTIETEET 1,6 LY THL HY Suhteellinen viittausindeksi 1,4 1,2 1,8 TEKES TTLSYKE MTTMETLA ÅA ML TaY KY RKTL IL GTK VTT JoY TTY JY OY TY TKK LTY,6 STUK Nokia, Kaaviossa ovat mukana yli 5 TR-julkaisua tuottaneet organisaatiot Julkaisut 12 alatieteenalan taulukosta käy ilmi että Helsingin yliopisto ylittää 5 julkaisun rajan yhdellätoista, ja kansallisen viittausindeksin kymmenellä luonnontieteiden alalla. Oulun yliopisto on luonnontieteissä lähes yhtä monipuolinen. Se on tuottanut yli 5 julkaisua kymmenellä alalla, joista kolmella se myös ylittää kansallisen viittausindeksin. Turun yliopisto yltää 5 julkaisuun kahdeksalla alalla, joista kahdella ylittyy myös kansallinen viittausindeksi. Teknillinen korkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto puolestaan ylittävät kansallisen viittausindeksin kolmella, ja 5 julkaisua seitsemällä luonnontieteen alalla. Kuopion yliopisto, Åbo Akademi, Joensuun yliopisto ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus ylittävät 5 julkaisua viidellä alalla; viittausindeksin kaksi ensin mainittua ylittävät kahdella, ja jälkimmäiset yhdellä luonnontieteen alalla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ylittää kansallisen viittausindeksin kaikilla neljällä alalla, joilla se myös ylittää 5 julkaisun rajan. 14

15 LUONNONTIETEET Yhteensä 5 julk. ja viittausindeksin ylitykset 5 julkaisun ylitykset Matematiikka Tilastotiede Tietojenkäsittely ja informaatiot. Yliopistot Helsingin kauppak Helsingin yliopisto Joensuun yliopisto Jyväskylän yliopisto Kuopion yliopisto Lapin yliopisto Lappeenrannan ty Oulun yliopisto Sibelius-akatemia 5 1 Svenska Handelsh Taideteollinen kork. 8 1 Tampereen ty Tampereen yliopisto Teatterikorkeakoulu Teknillinen korkeak Turun yliopisto Turun kauppakork Vaasan yliopisto Åbo Akademi Sektoritutkimusl Evira Geodeettinen laitos Geologian tk Ilmatieteen laitos Kotimaisten kielten tl. Kuluttajatutkimusk. Maa- ja elintarviketal Merentutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Mittatekniikan k Oikeuspoliittinen tl. Riista- ja kalatal. tl Suomen ympäristök Säteilyturvakeskus Terveyden ja hyvinv. l Työterveyslaitos Ulkopoliittinen Inst. Valtion taloud. tk. 1 Valtion teknillinen tk Fysiikka Avaruustieteet ja tähtitede Kemia Geotieteet Ympäristötiede Ekologia, evoluutiobiologia Biokemia, solu- ja molekyylibiol. Kasvi/mikrobiol., virologia, biotekn. Genetiikka, kehitysbiol., fysiologia 15

16 Tekniikka Tekniikassa kaikkiaan 153 suomalaista tutkimusorganisaatiota on tuottanut vuosina yhteensä 5633 TR-julkaisua, jotka ovat keränneet keskimäärin 3,12 viittausta, mikä on 2% enemmän kuin koko maailman tekniikan TR-julkaisujen viittauskeskiarvo. 19 suomalaista tutkimusorganisaatiota on tuottanut tekniikan alalla yli 3 TR-julkaisua, ja niistä 12 yltää kansainväliseen viittauskeskiarvoon (viittausindeksi 1), ja 7 jää sen alle. 2,2 IL (viittausindeksi 4,61) Kuvio 3.2: TEKNIIKKA 2 THL HY 1,8 Suhteellinen viittausindeksi 1,6 1,4 1,2 1,8 SYKE TTL TaY JoY Nokia Kymshp TY JY LTY ÅA OY VTT TTY TKK,6 Keskuslab.,4 MIKES Metso, Kaaviossa ovat mukana yli 3 TR - julkaisua tuottaneet organisaatiot Julkaisut Teknillinen korkeakoulu erottuu muista tutkimusorganisaatioista selvästi volyymin, Helsingin yliopisto puolestaan julkaisujen keräämien viittausten perusteella. Ilmatieteenlaitoksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viittausindeksi on vielä korkeampi, mutta julkaisujen määrä jää hyvin pieneksi. Tekniikan alan TR-julkaisumäärän osalta Helsingin yliopisto kuuluu samaan keskisuurten ryhmään Tampereen teknillisen yliopiston, Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen, Oulun yliopiston, Åbo akademin, Turun yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Helsingin yliopiston lisäksi näistä VTT, Åbo akademi ja Turun yliopisto ylittävät selvästi kansainvälisen viittausindeksin. 16

17 TEKNIIKKA Yhteensä 3 julk. ja viittausindeksin ylitykset 3 julkaisun ylitykset Arkkitehtuuri Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Sähkö- ja automaatiotekniikka Yliopistot Helsingin kauppak Helsingin yliopisto Joensuun yliopisto Jyväskylän yliopisto Kuopion yliopisto Lapin yliopisto Lappeenrannan ty Oulun yliopisto Sibelius-akatemia 1 Svenska Handelsh Taideteollinen kork. 2 1 Tampereen ty Tampereen yliopisto Teatterikorkeakoulu Teknillinen korkeak Turun yliopisto Turun kauppakork Vaasan yliopisto Åbo Akademi Sektoritutkimusl Evira 1 16 Geodeettinen laitos 1 Geologian tk Ilmatieteen laitos Kotimaisten kielten tk. Kuluttajatutkimuskesk. 1 Maa- ja elintarviketal Merentutkimuslaitos 3 Metsäntutkimuslaitos Mittatekniikan k Oikeuspoliittinen tl. Riista- ja kalatal. tl Suomen ympäristök Säteilyturvakeskus Terveyden ja hyvinv. l Työterveyslaitos Ulkopoliittinen Inst. 1 Valtion taloud. tk. 1 3 Valtion teknillinen tk Tieto- ja tietoliikennetekniikka Kone- ja valmistustekniikka Teknillinen kemia, kemian pros. Materiaalitekniikka Lääketieteen tekniikka Ympäristötekniikka Nanoteknologia Muu tekniikka 17

18 Kun tarkastellaan organisaatioiden TR-julkaisuja tekniikan 11 alatieteenalalla, havaitaan että Teknillinen korkeakoulu ylittää 3 julkaisun rajan kahdeksalla, ja niistä kolmella myös kansallisen viittausindeksin. Helsingin yliopiston TR-julkaisut ovat saaneet muita suomalaisia tutkimusorganisaatioita enemmän viittauksia kaikilla kuudella alalla, joilla se ylittää 3 julkaisun rajan. Myös Valtion teknillinen tutkimuskeskus ylittää 5 julkaisua kuudella, mutta ohittaa suomalaisten TR-julkaisujen viittauskeskiarvon kahdella tekniikan alatieteenaloista. Åbo Akademi, Turun yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto ylittävät 3 julkaisun rajan neljällä, sekä Oulun yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto kolmella alatieteenalalla. Näistä Åbo akademi ylittää kansallisen viittauskeskiarvon kolmella, Turun yliopisto kahdella, ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto yhdellä alatieteenalalla. Lääke- ja terveystieteet Lääke- ja terveystieteissä kaikkiaan 18 suomalaista tutkimusorganisaatiota on tuottanut vuosina yhteensä TR-julkaisua, jotka ovat keränneet keskimäärin 8,72 viittausta, mikä on 4% enemmän kuin koko maailman lääke- ja terveystieteiden TR-julkaisujen viittauskeskiarvo. 24 suomalaista tutkimusorganisaatiota on tuottanut lääke- ja terveystieteiden alalla yli 5 TR-julkaisua, ja niistä 19 yltää kansainväliseen viittauskeskiarvoon (viittausindeksi 1), ja 5 jää sen alle. 2 Kuvio 3.3: LÄÄKE- JA TERVEYSTIETEET 1,8 THL HY Suhteellinen viittausindeksi 1,6 1,4 1,2 1,8 SPR Orion K-Sshp Orton Folkhälsan Syopärek. E-Pshp UKK Inst. TTL KuTS HUS VTT JY Reumas. ÅA TKK Puolustusv. TTY OY TaY KY TY, Kaaviossa ovat mukana yli 5 TR-julkaisua tuottaneet organisaatiot Julkaisut 18

19 LÄÄKE- JA TERVEYSTIETEET Yhteensä 5 julk. ja viittausindeksin ylitykset 5 julkaisun ylitykset Biolääketieteet Neurotieteet Farmakologia ja farmasia Sisätaudit Syöpätaudit Yliopistot Helsingin kauppak Helsingin yliopisto Joensuun yliopisto Jyväskylän yliopisto Kuopion yliopisto Lapin yliopisto Lappeenrannan ty 3 Oulun yliopisto Sibelius-akatemia Svenska Handelsh. 1 2 Taideteollinen kork. Tampereen ty Tampereen yliopisto Teatterikorkeakoulu Teknillinen korkeak Turun yliopisto Turun kauppakork. Vaasan yliopisto Åbo Akademi Sektoritutkimusl Evira Geodeettinen laitos Geologian tk. 1 1 Ilmatieteen laitos Kotimaisten kielten tl. Kuluttajatutkimusk. 1 Maa- ja elintarviketal Merentutkimuslaitos 1 Metsäntutkimuslaitos 18 Mittatekniikan k. Oikeuspoliittinen tl. 1 Riista- ja kalatal. tl. 2 2 Suomen ympäristök. 1 Säteilyturvakeskus Terveyden ja hyvinv.l Työterveyslaitos Ulkopoliittinen Inst. Valtion taloud. tk. Valtion teknillinen tk Naisten- ja lastentaudit Neurologia, psykiatria, kl. psykol. Korva/nenä/kurkku/silmätaudit Kirurgia, anestes., tehoh., radiol. Hammaslääketieteet Terveystieteet Liikuntatiede Hoitotiede Lääketieteen bioteknologia Oikeuslääketiede ja muut 19

20 Helsingin yliopisto erottuu selvästi muista suomalaisista tutkimusorganisaatioista sekä lääke- ja terveystieteiden alan TR-julkaisumäärän että viittausindeksin osalta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottamat TR-julkaisut ovat saaneet Helsingin yliopistoa enemmän viittauksia. Julkaisumäärän osalta THL kuuluu Turun, Kuopion, Tampereen ja Oulun yliopistojen ohella keskisuurten organisaatioiden ryhmään, joista kaikki ylittävät kansainvälisen viittausindeksin. Julkaisumäärältään pienempien yksiköiden joukkoa johtavat Työterveyslaitos ja Jyväskylän yliopisto. Helsingin yliopisto ylittää 5 julkaisun rajan kahdellatoista lääke- ja terveystieteiden viidestätoista alatieteenalasta, ja ylittää kansallisen viittausindeksin kymmenellä niistä. Turun yliopisto ylittää 5 julkaisua yhdellätoista, Kuopion ja Tampereen yliopistot yhdeksällä, ja Oulun yliopisto kahdeksalla alatieteenalalla. Suomalaista keskitasoa suuremman viittauskertymän saavuttaa Kuopion yliopisto viidellä, Oulun yliopisto kahdella ja Turun yliopisto yhdellä alatieteenalalla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ylittää kansallisen viittausindeksin kaikilla kuudella lääke- ja terveystieteiden alatieteenalalla, joilla se myös ylittää 5 julkaisun rajan. Maatalous- ja metsätieteet Maatalous- ja metsätieteissä kaikkiaan 83 suomalaista tutkimusorganisaatiota on tuottanut vuosina yhteensä 2167 TR-julkaisua, jotka ovat keränneet keskimäärin 4,17 viittausta, mikä on 55% enemmän kuin koko maailman maatalous- ja metsätieteiden TR-julkaisujen viittauskeskiarvo. Kahdeksan suomalaista tutkimusorganisaatiota on tuottanut maatalous- ja metsätieteiden alalla yli 5 TR-julkaisua, ja niistä kaikki ylittävät kansainvälisen viittauskeskiarvon (viittausindeksi 1). 2,2 Kuvio 3.4: MAATALOUS- JA METSÄTIETEET 2 KY Suhteellinen viittausindeksi 1,8 1,6 1,4 1,2 TY JY RKTL JoY MTT HY LYNET 1 METLA, Kaaviossa ovat mukana yli 5 TR-julkaisua tuottaneet organisaatiot Julkaisut 2

21 MAATALOUS- JA METSÄTIETEET Yhteensä Yliopistot Helsingin kauppakorkeakoulu 1 Helsingin yliopisto Joensuun yliopisto Jyväskylän yliopisto Kuopion yliopisto Lapin yliopisto 1 Lappeenrannan teknillinen yliop. 6 Oulun yliopisto Sibelius-akatemia Svenska Handelshögskolan Taideteollinen korkeakoulu Tampereen teknillinen yliopisto 2 1 Tampereen yliopisto Teatterikorkeakoulu Teknillinen korkeakoulu 15 7 Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu 1 Vaasan yliopisto Åbo Akademi Sektoritutkimuslaitokset Evira Geodeettinen laitos 2 Geologian tutkimuskeskus 1 1 Ilmatieteen laitos Kotimaisten kielten tutkimusk. Kuluttajatutkimuskeskus Maa- ja elintarviketalouden tutk Merentutkimuslaitos 6 1 Metsäntutkimuslaitos Mittatekniikan keskus Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Riista- ja kalatalouden tutkimusl Suomen ympäristökeskus Säteilyturvakeskus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Työterveyslaitos 2 2 Ulkopoliittinen Instituutti Valtion taloudellinen tutkimusk. 1 Valtion teknillinen tutkimusk LYNET julk. ja viittausindeksin ylitykset 5 julkaisun ylitykset Maatalous Metsätalous Tuotantoeläintiede, maitotaloust. Eläinlääketiede Muut maataloustieteet 21

22 Helsingin yliopisto erottuu muista suomalaisista tutkimusorganisaatioista selvästi maatalous- ja metsätieteiden TR-julkaisumäärän perusteella, ja sen viittausindeksi on myös suomalaista keskitasoa parempi. Kuopion ja Turun yliopiston julkaisut ovat saaneet tätäkin enemmän viittauksia, mutta julkaisumäärät ovat huomattavasti pienempiä. Julkaisumäärän perusteella Helsingin yliopiston jälkeen suurimpia yksiköitä ovat Metsäntutkimuslaitos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitos, Joensuun yliopisto ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön muodostamaan Luonnonvara ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymään LYNETiin kuuluvien tutkimuslaitosten yhteenlaskettu TR-julkaisumäärä nousee Helsingin yliopiston ohi. Helsingin yliopisto on myös tutkimusorganisaatioista monipuolisin, sillä se ylittää 5 julkaisun rajan kaikilla viidellä alatieteenalalla. Näistä kolmella se ylittää myös kansallisen viittausindeksin. Muista yliopistoista vain Joensuu ylittää 5 julkaisun rajan, sekä kansallisen viittausindeksin, yhdellä alatieteenalalla. Valtion tutkimuslaitoksista MTT ylittää 5 julkaisun rajan kolmella, ja kansallisen viittausindeksin yhdellä alalla. Sekä METLA että RKTL ylittävät 5 julkaisua yhdellä maatalous- ja metsätieteiden alatieteenalalla. Yhteiskuntatieteet Yhteiskuntatieteissä kaikkiaan 123 suomalaista tutkimusorganisaatiota on tuottanut vuosina yhteensä 745 TR-julkaisua, jotka ovat keränneet keskimäärin 1,67 viittausta, mikä on 22% vähemmän kuin koko maailman yhteiskuntatieteiden TRjulkaisujen viittauskeskiarvo. 18 suomalaista tutkimusorganisaatiota on tuottanut yhteiskuntatieteiden alalla yli 3 TR-julkaisua, ja niistä kahdeksan ylittää kansainvälisen viittauskeskiarvon (viittausindeksi 1), ja kymmenen jää sen alle. 1,6 Kuvio 3.5: YHTEISKUNTATIETEET Suhteellinen viittausindeksi 1,4 1,2 1,8 TTL THL LTY TKKK HKKK KY TKK OY SHH ÅA TaY TY JY HY WIDER-Inst.,6 JoY VY SP, Julkaisut Kaaviossa ovat mukana yli 2 TR- julkaisua tuottaneet organisaatiot 22

23 YHTEISKUNTATIETEET Yhteensä 3 julk. ja viittausindeksin ylitykset 3 julkaisun ylitykset Kansantaloustiede Yliopistot Helsingin kauppakorkeakoulu Helsingin yliopisto Joensuun yliopisto Jyväskylän yliopisto Kuopion yliopisto Lapin yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliop Oulun yliopisto Sibelius-akatemia 1 Svenska Handelshögskolan Taideteollinen korkeakoulu 4 Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen yliopisto Teatterikorkeakoulu Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Vaasan yliopisto Åbo Akademi Sektoritutkimuslaitokset Evira 1 Geodeettinen laitos Geologian tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Kotimaisten kielten tutkimusk. 2 Kuluttajatutkimuskeskus 2 1 Maa- ja elintarviketalouden tutk Merentutkimuslaitos 1 Metsäntutkimuslaitos Mittatekniikan keskus Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 6 1 Riista- ja kalatalouden tutkimusl. 1 7 Suomen ympäristökeskus Säteilyturvakeskus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Työterveyslaitos Ulkopoliittinen Instituutti 1 2 Valtion taloudellinen tutkimusk Valtion teknillinen tutkimusk Liiketaloustiede Oikeustiede Sosiologia Sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikka Psykologia Kasvatustieteet Politiikan tutkimus Hallintotiede Media- ja viestintätieteet Yhteiskuntamaant., talousmaant. Muut yhteiskuntatieteet 23

24 Helsingin yliopisto erottuu yhteiskuntatieteissä TRjulkaisumäärän perusteella selvästi muista suomalaisista tutkimusorganisaatioista, ja edustaa viittausindeksinkin osalta parempaa keskitasoa. Kolmen keskisuuren organisaation ryhmäksi erottuvat Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistot, joista kaksi ensimainittua ylittävät Helsingin yliopiston tavoin kansainvälisen viittausindeksin. Julkaisumäärältään pienempien tutkimusorganisaatioiden joukkoa johtavat Åbo akademi, Oulun yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, Svenska Handelshögskolan, ja Kuopion yliopisto; kaksi viimeksi mainittua ylittävät kansainvälisen viittauskeskiarvon. Yhteiskuntatieteiden kahdestatoista alatieteenalasta Helsingin yliopisto ylittää 3 julkaisun rajan viidessä, ja niistä neljässä sen TR-julkaisut keräävät enemmän viittauksia kuin suomalaiset tutkimusorganisaatiot keskimäärin. Tampereen ja Turun yliopistot ylittävät 3 julkaisua kolmella alalla; ensin mainittu ylittää kansallisen viittausindeksin kaikilla, jälkimmäinen yhdellä alatieteenalalla. Helsingin kauppakorkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto ylittävät kansallisen viittausindeksin kummallakin kahdesta alasta, joilla ne ylittävät 3 julkaisun rajan. Oulun yliopisto, Svenska Handelshögskolan ja Teknillinen korkeakoulu ylittävät 3 julkaisua ja kansallisen viittausindeksin yhdellä yhteiskuntatieteen alalla. Yksittäiset valtion tutkimuslaitokset eivät ylitä yhdelläkään yhteiskuntatieteen alalla 3 julkaisun rajaa. Kuvio 3.6: HUMANISTISET TIETEET 1,8 Suhteellinen viittausindeksi 1,4 1 JY TaY HY,6 ÅA TY, Kaaviossa ovat mukana yli 2 julkaisua tuottaneet organisaatiot Julkaisut Humanistiset tieteet Humanistisissa tieteissä kaikkiaan 37 suomalaista tutkimusorganisaatiota on tuottanut vuosina yhteensä 52 TR-julkaisua, jotka ovat keränneet keskimäärin,56 viittausta, mikä on 47% enemmän kuin koko maailman humanististen tieteiden TR-julkaisujen viittauskeskiarvo. Viisi suomalaista tutkimusorganisaatiota on tuottanut humanististen tieteiden alalla yli 2 TR-julkaisua; kolme ylittää kansainvälisen viittauskeskiarvon (viittausindeksi 1). Humanistisissa tieteissä Helsingin yliopisto on tuottanut suomalaisista tutkimusorganisaatioista selvästi eniten TR-julkaisuja, seuraavina tulevat Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistot sekä Åbo akademi. Kaksi ensin mainittua ylittävät myös kansainvälisen viittaus- 24

25 indeksin. Helsingin yliopisto ylittää 2 julkaisun rajan neljällä yhdeksästä alatieteenalasta, ja kolmella niistä myös kansallisen viittausindeksin. Muista yliopistoista vain Turun yliopisto yltää 2 julkaisuun kahdella alatieteenalalla. Valtion tutkimuslaitokset eivät tuota humanistissa tieteissä käytännössä lainkaan TR-julkaisuja. Muut Kaikkiaan 62 suomalaista tutkimusorganisaatiota on vuosina tuottanut yhteensä 337 TR-julkaisua monitieteisissä muut -kategorian lehdissä, ja ne ovat keränneet keskimäärin 25,46 viittausta, mikä on 5% enemmän kuin koko maailman muut -kategorian TR-julkaisujen viittauskeskiarvo. Neljä suomalaista tutkimusorganisaatiota on tuottanut muut -kategorian lehdissä yli 2 TR-julkaisua, ja niistä kolme ylittää kansainvälisen viittauskeskiarvon (viittausindeksi 1).Myös muut -kategorian julkaisuissa Helsingin yliopisto on ollut selvästi tuotteliain suomalainen tutkimusorganisaatio, huomattavasti pienemmillä julkaisumäärillä sitä seuraavat Turun ja Oulun yliopistot, jotka ylittävät myös kansainvälisen viittausindeksin, sekä Teknillinen korkeakoulu. Kuvio 3.7: MUUT 1,8 OY Suhteellinen viittausindeksi 1,4 1 TKK TY HY,6, Kaaviossa ovat mukana yli 2 julkaisua tuottaneet organisaatiot Julkaisut 25

26 HUMANISTISET TIETEET Yhteensä 2 julk. ja viittausindeksin ylitykset 2 julkaisun ylitykset Yliopistot Helsingin kauppakorkeakoulu Helsingin yliopisto Joensuun yliopisto Jyväskylän yliopisto Kuopion yliopisto 11 Lapin yliopisto 2 1 Lappeenrannan teknillinen yliop. 1 Oulun yliopisto Sibelius-akatemia 5 1 Svenska Handelshögskolan 1 Taideteollinen korkeakoulu 9 Tampereen teknillinen yliopisto 1 5 Tampereen yliopisto Teatterikorkeakoulu 1 Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu 1 Vaasan yliopisto 1 2 Åbo Akademi Sektoritutkimuslaitokset Evira Geodeettinen laitos Geologian tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos 8 Kotimaisten kielten tutkimusk. 1 Kuluttajatutkimuskeskus Maa- ja elintarviketalouden tutk. 3 Merentutkimuslaitos 1 Metsäntutkimuslaitos 3 Mittatekniikan keskus Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Riista- ja kalatalouden tutkimusl. 1 Suomen ympäristökeskus 3 Säteilyturvakeskus 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 8 Työterveyslaitos 1 Ulkopoliittinen Instituutti 1 Valtion taloudellinen tutkimusk. Valtion teknillinen tutkimusk. 6 Filosofia Kielitieteet Kirjallisuuden tutkimus Teatteri, tanssi, musiikki, esitt. tait. Kuvataide, muotoilu Teologia Historia ja arkeologia Kulttuurien tutkimus Muut humanistiset tieteet Muut 26

27 4 Tutkimuksen kuva organisaatioittain Johdanto Seuraavassa tarkastellaan kuvioiden avulla yliopistojen, sektoritutkimuslaitosten ja muiden tutkimusorganisaatioiden julkaisuprofiilia ja julkaisujen saamia viitteitä. Kuvioissa esitetään suomalaisten julkaisujen tieteenaloittainen jakauma niiden absoluuttisia määriä kuvaavina pylväinä. Tieteenaloihin on otettu mukaan vain ne, joiden julkaisumäärä on vuosina ylittänyt kansallisella tasolla 3 julkaisua. Pylväät on sävytetty vuorovärein päätieteenalojen mukaan vasemmalta oikealle seuraavasti: luonnontiede, tekniikka, lääke- ja terveystieteet, maa- ja metsätaloustieteet, yhteiskuntatieteet, muut. Kynnyksenä käytetty 3 julkaisun määrä pudottaa kaikki humanistiset tieteet tarkastelusta, joten sille ei ole omaa väriä. Kuvioihin on piirretty kunkin tieteenalan julkaisujen kansainvälinen suhteellinen viittausindeksi vihreänä pallokäyränä, jonka pallojen sisälle on sijoitettu viittausindeksin numeerinen arvo. Tieteenalan kansainvälinen suhteellinen viittausindeksi (=1) on merkitty kuvioon harmaana katkoviivana. Suomalaisen tutkimuksen taso suhteessa kansainväliseen tasoon voidaan todeta vertaamalla vihreän pallokäyrän arvoa harmaaseen katkoviivaan; tutkimuksen taso ylittää kansainvälisen tason, mikäli pallokäyrän arvot nousevat katkoviivan yli ja päinvastoin. Kuvioita tarkasteltaessa on syytä pitää mielessä, että julkaisumääriltään pienten tieteenalojen kohdalla yk- sikin paljon viittauksia saanut julkaisu pystyy nostamaan koko luokan suhteellisen viittausindeksin arvoa huomattavasti. Pelkkä korkea suhteellisen viittausindeksin arvo ei siis vielä kerro tutkimusalan korkeasta tasosta. Koko suomalaista tutkimusta on kuvattu kahdella kuviolla. Edellä mainitun kuviotyypin (4.1a) lisäksi on piirretty kuvio 4.1b, jossa tarkastellaan Suomen osuutta kaikista Thomson Reutersin rekisteröimistä julkaisuista sekä kansainvälistä ja kansallista viittausindeksiä. Suomalaisen tutkimuksen julkaisuprofiili ja suhteellinen viittausindeksi Julkaisumäärät painottuvat muutamille luonnontieteen ja lääke- ja terveystieteiden aloille (kuvio 4.1). Luonnontieteissä suomalainen tutkimus profiloituu fysiikkaan, kemiaan sekä biokemiaan, solu- ja molekyylibiologiaan, lääke- ja terveystieteissä sisätauteihin. Korkeimmat arvot kansainvälinen suhteellinen viittausindeksi saa luonnontieteissä fysiikassa, ekologiassa ja evoluutiobiologiassa sekä genetiikassa, kehitysbiologiassa ja fysiologiassa, tekniikassa sähkö- ja automaatiotekniikassa, kone- ja valmistustekniikassa sekä teknillisessä kemiassa ja kemian prosessitekniikassa. 27

28 Lääke- ja terveystieteiden alatieteenalat saavat yleisesti korkeita arvoja, mutta erityisen korkea se sisätaudeissa. Myös maa- ja metsätaloustieteiden alatieteenalojen suhteellinen viittausindeksi on korkea, ja luokan muut viittausindeksi on kärkiluokkaa. Kansainvälisestä viittaustasosta luonnontieteissä jäävät avaruus- ja tähtitieteet, tekniikassa materiaalitekniikka, lääke- ja terveystieteissä hoitotiede, yhteiskuntatieteissä kansantaloustiede sekä psykologia. TR-julkaisujen määrä Kuvio 4.1a Suomen julkaisuprofiili ja suhteellinen kansainvälinen viittausindeksi ,81 1,51 1,53 1,49 1,5 1,36 1,28 1,31 1,33 1,38 1,4 1,44 1,4 1,45 1,35 1,37 1,33 1,27 1,26 1,2 1,21 1,19 1,15 1,16 1,14 1,9 1,5 1,6 1,2 1,2 1,3,98,98,98,93,92,8,78 2, 1,8 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2 Kansainvälinen suhteellinen viittausindeksi Tieteenala Julkaisut Suhteellinen viittausindeksi Tieteenalan kansainvälinen taso= 1 Osuus TR-julkaisuista, % 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Kuvio 4.1b Suomen osuus kaikista maailman TR-julkaisuista (%) ja kansainvälinen suhteellinen viittausindeksi tieteenaloittain ,9 1,2 1,49,8 1,2 1,28 1,31 1,51,98 1,15 1,33 1,2 1,36 1,38,93 1,5 1,35 1,33 1,16,98 1,21 1,81 1,27 1,4 1,44 1,3 1,4 1,45 1,26,98 1,37 1,19 1,53,78 1,6,92 1,14 1,5 2, 1,8 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2 Kansainvälinen suhteellinen viittausindeksi Osuus suomalaisista julkaisuista, % Kansallinen suhteellinen viittausindeksi Tieteenala Kaikkien suomalaisten julkaisujen osuus maailman TR-julkaisuista=,9% Kaikkien suomalaisten julkaisujen suhteellinen viittausindeksi=1,31 28

29 Suomalaisten julkaisujen osuus kaikista Thomson Reuters -julkaisuista jää pääosin yhden prosentin alapuolelle. Suomalaisen tutkimuksen rakenne vastaa melko pitkälle koko maailman tutkimuksen rakennetta kuitenkin siten, että Suomen osuus on erityisen korkea metsätaloudessa (liki 6 %). Luonnontieteissä Suomi profiloituu avaruustieteissä ja tähtitieteissä, ympäristötieteissä, ekologiassa ja evoluutiobiologiassa sekä genetiikassa, kehitysbiologiassa ja fysiologiassa. Tekniikassa keskimääräistä enemmän julkaistaan sähkö- ja automaatiotekniikassa ja lääketieteen tekniikassa. Lääke- ja terveystieteissä julkaistaan yleensä keskimääräistä osuutta enemmän, mutta tuo osuus on erityisen korkea hammaslääketieteissä, terveystieteissä ja hoitotieteessä. Yliopistot Yliopistojen yhteenlaskettujen julkaisujen määrä liki 4 on 76 % kaikista Thomson Reutersin rekisteröimistä suomalaisista julkaisuista. Suurimmat julkaisumäärät ovat fysiikassa, kemiassa, biokemiassa, soluja molekyylibiologiassa sekä sisätaudeissa. Suhteellinen viittausindeksi on korkein muissa maataloustieteissä, sisätaudeissa, ekologiassa ja evoluutiobiologiassa, fysiikassa, kirurgiassa jne., neurologiassa jne., hammaslääketieteessä ja maataloudessa. TR-julkaisujen määrä Kuvio 4.2 Yliopistojen julkaisuprofiili ja suhteellinen viittausindeksi ,98 1,86 1,57 1,5 1,46 1,48 1,46 1,44 1,37 1,36 1,37 1,35 1,34 1,35 1,35 1,33 1,35 1,28 1,27 1,24 1,9 1,12 1,14 1,17 1,1 1,1 1,12 1,11 1,4 1,6 1,6,99,99,97,94,85,82,75 2,5 2, 1,5 1,,5 Kansainvälinen suhteellinen viittausindeksi Tieteenala Julkaisut Suhteellinen viittausindeksi Tieteenalan kansainvälinen taso= 1 29