Yhtenäiseen kokonaiskustannusmalliin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhtenäiseen kokonaiskustannusmalliin"

Transkriptio

1 Yhtenäiseen kokonaiskustannusmalliin Työryhmän työ ja loppuraportin suositukset Seminaari Suomen Akatemia Kokonaiskustannusmallityöryhmä STREAM Esa Ahonen, työryhmän pj

2 Tausta Kokonaiskustannusmallin erilaiset tulkinnat Erilaiset soveltamiskäytännöt Erot ennakko- ja maksatusmenettelyissä Yliopistolain muutos -> yliopistojen asema muuttui, itsenäinen vastuu rahoituksesta, likviditeetistä Käytännön ongelmat maksatuksissa ym. menettelyissä

3 Kehittämistarpeita UNIFIn muistiossa kartoitettiin kehittämiskohteita Verkkolaskutuksen ongelmat, maksatuksen tietojärjestelmä Henkilötyövuosien raportointi SA:n maksatuksen yhteydessä Ennakkomaksukäytännöt Kokonaiskustannusmallin soveltaminen: Vastuullisen johtajan palkka Tehollisen työajan kerroin Neuvottelumahdollisuus rahoituspäätöksistä Huippuyksikkörahoitus: koordinaatioyliopisto ja kumppanit Omarahoitusosuuden määrittely Kertoimien käyttö: vuosittain vai rahoituspäätöksen ajan Raportointi, suorituspaikan muutokset

4 Työryhmän toimeksianto tehdä ehdotus kokokokonaiskustannusmallin käyttöön liittyvän hallinnon yksinkertaistamisesta ja virtaviivaistamisesta ottaen huomioon tähän liittyvät säädökset, selvittää kokonaiskustannusmallin soveltamisen käytännöt maksatus mukaan lukien tutkimusrahoittajien ja rahoitusta saavien tutkimusorganisaatioiden keskuudessa sekä identifioi parhaat käytännöt ja mahdolliset ongelmat, tehdä ehdotukset käytäntöjen yhtenäistämiseksi ja yksinkertaistamiseksi sekä näihin liittyvistä toimista aikatauluineen ja vastuutahoineen, tehdä ehdotukset kokonaiskustannusmallin soveltamisesta eri rahoitusmuotojen osalta ottaen huomioon mm. ennakoihin liittyvät käytännöt, rahoitusta saavien organisaatioiden omarahoitusosuudet rahoitusinstrumenteittain sekä raportointikäytännöt, tehdä ehdotukset soveltamisalaksi tutkimusrahoituksessa.

5 Työryhmän kokoonpano Ryhmän jäsenet taloussuunnittelujohtaja Esa Ahonen, Aalto-yliopisto, ryhmän puheenjohtaja opetusneuvos Jorma Karhu, Opetus- ja kulttuuriministeriö opetusneuvos Mirja Vihma-Kaurinkoski, Opetus- ja kulttuuriministeriö opetusneuvos Ulla Mäkeläinen, Opetus- ja kulttuuriministeriö kvestori Ilkka Hyvärinen, Helsingin yliopisto tutkimuspalvelupäällikkö Jaana Backman, Itä-Suomen yliopisto controller Soili Vasikainen, Helsingin yliopisto johtava asiantuntija Marita Virtanen, Teknologian kehittämiskeskus Tekes ylijohtaja, hallinto Ossi Malmberg Suomen Akatemia, työryhmän varapj yksikön johtaja Susan Linko, Suomen Akatemia Sihteerit tutkimuksen kehittämispäällikkö Jarmo Wahlfors, Tampereen yliopisto tiedeasiantuntija Aki Salo, Suomen Akatemiasta laskentapäällikkö Tiina Raivio, Aalto-yliopisto Pysyvä asiantuntija: rahoituspäällikkö Sirpa Nummila, Suomen Akatemia

6 Perusolettamuksia Suomen Akatemian rahoitus on luonteeltaan yhteisrahoitteista toimintaa Suositukset kustannusneutraaleja

7 Ryhmän työstä Akuutit asiat käsittelyssä 2010 puolella, käyty läpi ongelmakohtia, haettu ratkaisuja ja suosituksia Kuultu asiantuntijoita yksittäin ja kokouksissa eri rahoitusmuotojen näkökulmasta Hankittu tietoa ulkomaisista käytännöistä Sertifiointikäytäntöjen selvittäminen Säädöspohjan asettamat rajoitukset Työajan kohdennusperiaatteet Yhteisrahoitteisen tutkimuksen ALV-kysymykset Tavoitteena selkeät suositukset

8 Työryhmän suositukset Ryhmä määritellyt käsitteet ja kertoimien sisällöt (HSK, YK) Suositus, että niitä noudatetaan laajasti sekä rahoittajien että rahoitusten saajien puolella Koulutus, mallin sisäistäminen periaatteita ymmärretään vielä kovin huonosti Yhteensä 20 suositusta mallin soveltamiseksi

9 Kokonaiskustannusmallin rakenne ja periaatteet Suomen Akatemia STREAM-työryhmä

10 Kokonaiskustannusmalli ja kertoimien laskenta Opetus Tutkimus Taiteellinen toiminta Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Tehollisen työajan palkat Kokonaiskustannusmallin tavoitteena on kohdentaa kaikki toiminnasta aiheutuvat kustannukset oikein laskentakohteille, jotka tässä esimerkissä ovat yllämainitut yliopisto-organisaation tehtävät. Lähtökohtana ovat tehollisen työajan palkkakustannukset, jotka kohdennetaan tarkoituksenmukaisella tarkkuustasolla laskentakohteille työajan kohdentamisjärjestelmän avulla

11 Kokonaiskustannusmalli ja kertoimien laskenta Opetus Tutkimus Taiteell. toiminta Yht.kunnall. vuorovaik. Tehollisen työajan palkat Palkalliset poissaolot, koulutus Lakisääteiset sosiaalikulut: sotu, eläkemaksu, pakoll. vak. Työterveyspalvelut, vakuutusmaksut yms. Henkilökustannukset muodostuvat tehollisen työajan ohella monista muista eristä: lomista ja muista palkallisista poissaoloista, lomarahasta, sosiaalikuluista, työterveyspalveluista yms. kustannuksista

12 Kokonaiskustannusmalli ja kertoimien laskenta Opetus Tutkimus Taiteell. toiminta Yht.kunnall. vuorovaik. Tehollisen työajan palkat Palkalliset poissaolot, koulutus Lakisääteiset sosiaalikulut: sotu, eläkemaksu, pakoll. vak. Työterveyspalvelut, vakuutusmaksut yms. HSK Henkilösivukustannusten laskeminen tarkasti henkilöittäin ei ole tarkoituksenmukaista, koska niissä henkilöittäin esiintyvä vaihtelu ei noudata aiheuttamisperiaatetta (esim. sairas- ja äitiyslomat). Tämän vuoksi ne kohdennetaan keskimääräisenä lukuna henkilösivukustannuskerrointa (HSK) käyttäen kaikille laskentakohteille. HSK lasketaan jakamalla henkilösivukustannukset tehollisen työajan palkkakustannuksilla ja ilmoitetaan prosenttilukuna tehollisen työajan palkoista.

13 Kokonaiskustannusmalli ja kertoimien laskenta Opetus Tutkimus Taiteell. toiminta Yht.kunnall. vuorovaik. Tehollisen työajan palkat Palkalliset poissaolot, koulutus Lakisääteiset sosiaalikulut: sotu, eläkemaksu, pakoll. vak. Työterveyspalvelut, vakuutusmaksut yms. HSK Aineet/tarvikk, palvelut, tilakustannukset, IT, puh., posti, poistot Kirjasto, palvelukeskus, IT-palvelukeskus Yleishallinto ja palvelut (HR, talous, vahtimestarit ), proj. valmistelu Osa organisaation kustannuksista kohdistuu kaikille laskentakohteille eikä niiden eritteleminen ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista. Nämä kohdennetaan samansuuruisena prosenttiosuutena kaikille laskentakohteille osana ns. yleiskustannuskerrointa (YK-kerroin).

14 Kokonaiskustannusmalli ja kertoimien laskenta Opetus Tutkimus Taiteell. toiminta Yht.kunnall. vuorovaik. Tehollisen työajan palkat Palkalliset poissaolot, koulutus Lakisääteiset sosiaalikulut: sotu, eläkemaksu, pakoll. vak. Työterveyspalvelut, vakuutusmaksut yms. Aineet/tarvikk, palvelut, tilakustannukset, IT, puh., posti, poistot Kirjasto, palvelukeskus, IT-palvelukeskus Yleishallinto ja palvelut (HR, talous, vahtimestarit ), proj. valmistelu HSK

15 Kokonaiskustannusmalli ja kertoimien laskenta Opetus Tutkimus Taiteell. toiminta Yht.kunnall. vuorovaik. Tehollisen työajan palkat Palkalliset poissaolot, koulutus Lakisääteiset sosiaalikulut: sotu, eläkemaksu, pakoll. vak. Työterveyspalvelut, vakuutusmaksut yms. Aineet/tarvikk, palvelut, tilakustannukset, IT, puh., posti, poistot Kirjasto, palvelukeskus, IT-palvelukeskus Yleishallinto ja palvelut (HR, talous, vahtimestarit ), proj. valmistelu HSK Luento-, opetustilat Kielikeskus, opintopalvelut Kv opiskelija-vaihto Osa organisaation kustannuksista kohdistuu vain tietyille laskentakohteille (esim. opetus) ja ne kohdennetaan yleiskustannuskertoimen avulla vain ao. kohteelle, jotta niiden kustannukset eivät rasita muita kohteita

16 Kokonaiskustannusmalli ja kertoimien laskenta Opetus Tutkimus Taiteell. toiminta Yht.kunnall. vuorovaik. Tehollisen työajan palkat Palkalliset poissaolot, koulutus Lakisääteiset sosiaalikulut: sotu, eläkemaksu, pakoll. vak. Työterveyspalvelut, vakuutusmaksut yms. Aineet/tarvikk, palvelut, tilakustannukset, IT, puh., posti, poistot Kirjasto, palvelukeskus, IT-palvelukeskus Yleishallinto ja palvelut (HR, talous, vahtimestarit ), proj. valmistelu Luento-, opetustilat Kielikeskus, opintopalvelut Kv opiskelija-vaihto Osa organisaation kustannuksista kohdistuu vain tietyille laskentakohteille (esim. opetus) ja ne kohdennetaan yleiskustannuskertoimen avulla vain ao. kohteelle, jotta niiden kustannukset eivät rasita muita kohteita HSK

17 Kokonaiskustannusmalli ja kertoimien laskenta Opetus Tutkimus Taiteell. toiminta Yht.kunnall. vuorovaik. Tehollisen työajan palkat Palkalliset poissaolot, koulutus Lakisääteiset sosiaalikulut: sotu, eläkemaksu, pakoll. vak. Työterveyspalvelut, vakuutusmaksut yms. Aineet/tarvikk, palvelut, tilakustannukset, IT, puh., posti, poistot Kirjasto, palvelukeskus, IT-palvelukeskus Yleishallinto ja palvelut (HR, talous, vahtimestarit ), proj. valmistelu Luento-, opetustilat Kielikeskus, opintopalvelut Kv opiskelija-vaihto Tutkimuksen tilat IPR, sopimukset tutk.arviointi Tutk.avaukset, Grad. Schools HSK Samoin pelkästään tutkimukseen kohdistuvat kustannukset kohdistetaan vain tutkimustoiminnan kustannuksiksi.

18 Kokonaiskustannusmalli ja kertoimien laskenta Opetus Tutkimus Taiteell. toiminta Yht.kunnall. vuorovaik. Tehollisen työajan palkat Palkalliset poissaolot, koulutus Lakisääteiset sosiaalikulut: sotu, eläkemaksu, pakoll. vak. Työterveyspalvelut, vakuutusmaksut yms. Aineet/tarvikk, palvelut, tilakustannukset, IT, puh., posti, poistot Kirjasto, palvelukeskus, IT-palvelukeskus Yleishallinto ja palvelut (HR, talous, vahtimestarit ), proj. valmistelu Luento-, opetustilat Kielikeskus, opintopalvelut Kv opiskelija-vaihto Tutkimuksen tilat IPR, sopimukset tutk.arviointi Tutk.avaukset, Grad. Schools Tait. tilat Muut Muut tilat Muut HSK

19 Kokonaiskustannusmalli ja kertoimien laskenta Opetus Tutkimus Taiteell. toiminta Yht.kunnall. vuorovaik. Tehollisen työajan palkat Palkalliset poissaolot, koulutus Lakisääteiset sosiaalikulut: sotu, eläkemaksu, pakoll. vak. Työterveyspalvelut, vakuutusmaksut yms. Aineet/tarvikk, palvelut, tilakustannukset, IT, puh., posti, poistot Kirjasto, palvelukeskus, IT-palvelukeskus Yleishallinto ja palvelut (HR, talous, vahtimestarit ), proj. valmistelu Luento-, opetustilat Kielikeskus, opintopalvelut Kv opiskelija-vaihto Tutkimuksen tilat IPR, sopimukset tutk.arviointi Tutk.avaukset, Grad. Schools Tait. tilat Muut Muut tilat Muut HSK

20 Kokonaiskustannusmalli ja kertoimien laskenta Opetus Tutkimus Taiteell. toiminta Yht.kunnall. vuorovaik. Tehollisen työajan palkat Palkalliset poissaolot, koulutus Lakisääteiset sosiaalikulut: sotu, eläkemaksu, pakoll. vak. Työterveyspalvelut, vakuutusmaksut yms. Aineet/tarvikk, palvelut, tilakustannukset, IT, puh., posti, poistot Kirjasto, palvelukeskus, IT-palvelukeskus Yleishallinto ja palvelut (HR, talous, vahtimestarit ), proj. valmistelu Luento-, opetustilat Kielikeskus, opintopalvelut Kv opiskelija-vaihto Tutkimuksen tilat IPR, sopimukset tutk.arviointi Tutk.avaukset, Grad. Schools Tait. tilat Muut Muut tilat Muut HSK Samoin käsitellään kaikki laskentakohteet.

21 Kokonaiskustannusmalli ja kertoimien laskenta Opetus Tutkimus Taiteell. toiminta Yht.kunnall. vuorovaik. Tehollisen työajan palkat Palkalliset poissaolot, koulutus Lakisääteiset sosiaalikulut: sotu, eläkemaksu, pakoll. vak. Työterveyspalvelut, vakuutusmaksut yms. Aineet/tarvikk, palvelut, tilakustannukset, IT, puh., posti, poistot Kirjasto, palvelukeskus, IT-palvelukeskus Yleishallinto ja palvelut (HR, talous, vahtimestarit ), proj. valmistelu Luento-, opetustilat Tutkimuksen tilat Tait. tilat Muut tilat Kielikeskus, IPR, sopimukset Muut Muut opintopalvelut tutk.arviointi Tutk.avaukset, Grad. Kv opiskelija-vaihto Yleiskustannusten kohdentaminen tapahtuu käyttämällä Schools keskimääräistä yleiskustannuskerrointa, joka lasketaan yleensä kullekin laskentakohteelle (tulosalueelle/toiminnolle) erikseen, jos yleiskustannukset poikkeavat merkittävästi toisistaan HSK YKkerroin

22 Kokonaiskustannusmalli ja kertoimien laskenta Kun halutaan selvittää ja raportoida tutkimustoiminnan kustannukset, otetaan tarkasteluun näin laskettu tutkimustoiminnan osuus Opetus Kv opiskelija-vaihto Tutkimus Palkalliset poissaolot, koulutus IPR, sopimukset tutk.arviointi Tutk.avaukset, Grad. Schools Taiteell. toiminta Lakisääteiset sosiaalikulut: sotu, eläkemaksu, pakoll. vak. Työterveyspalvelut, vakuutusmaksut yms. Yht.kunnall. vuorovaik. organisaation kokonaiskustannuksista. Aineet/tarvikk, palvelut, tilakustannukset, IT, puh., posti, poistot Kustannukset Kirjasto, palvelukeskus, IT-palvelukeskus saadaan kirjanpitojärjestelmistä Yleishallinto ja palvelut (HR, talous, vahtimestarit ), proj. valmistelu projekteittain Luento-, opetustilat Tutkimuksen tilat Tait. tilat Muut tilat eriteltynä. Kielikeskus, opintopalvelut Muut Muut Tehollisen työajan palkat HSK YKkerroin

23 Kokonaiskustannusmalli ja kertoimien laskenta YKkerroin Kokonaiskustannusmallissa kukin tietyn projektin rahoittajista Opetus päättää rahoitusosuudestaan ja osallistuu omalla prosenttiosuudellaan Kv opiskelija-vaihto Tutkimus IPR, sopimukset tutk.arviointi Tutk.avaukset, Grad. Schools Taiteell. toiminta Yht.kunnall. vuorovaik. Palkalliset poissaolot, koulutus hankkeen kaikkiin tukikelpoisiin kuluihin. Lakisääteiset sosiaalikulut: sotu, eläkemaksu, pakoll. vak. Työterveyspalvelut, vakuutusmaksut yms. Rahoittajan %-osuus Aineet/tarvikk, palvelut, tilakustannukset, IT, puh., posti, poistot maksetaan hankkeen Kirjasto, palvelukeskus, IT-palvelukeskus tukikelpoisista kokonaiskustannuksista, Yleishallinto ja palvelut (HR, talous, vahtimestarit ), proj. valmistelu ei hankkeen yksittäisistä Luento-, opetustilat Tutkimuksen tilat Tait. tilat Muut tilat menolajeista. Kielikeskus, opintopalvelut Muut Muut Tehollisen työajan palkat HSK Yksittäisen tutkimusrahoittajan osuus (esim. SA, Tekes, EU)

24 Kokonaiskustannusmalli ja kertoimien laskenta YKkerroin Kokonaiskustannusmallissa kukin tietyn Kokonaiskustannusmallissa kukin tietyn Taiteell. Yht.kunnall. projektin rahoittajista projektin rahoittajista Opetus Tutkimus päättää rahoitusosuudestaan ja toiminta vuorovaik. päättää rahoitusosuudestaan ja osallistuu omalla osallistuu omalla prosenttiosuudellaan prosenttiosuudellaan Palkalliset poissaolot, koulutus hankkeen kaikkiin hankkeen kaikkiin tukikelpoisiin kuluihin. Lakisääteiset sosiaalikulut: sotu, eläkemaksu, pakoll. vak. tukikelpoisiin Työterveyspalvelut, vakuutusmaksut yms. kuluihin. Rahoittajan %-osuus Aineet/tarvikk, palvelut, tilakustannukset, IT, puh., posti, poistot maksetaan hankkeen Yksittäisen rahoittajan Kirjasto, palvelukeskus, IT-palvelukeskus tukikelpoisista osuutta eri tyyppisistä kokonaiskustannuksista, Yleishallinto ja palvelut (HR, talous, vahtimestarit ), proj. valmistelu kustannuseristä ei ei hankkeen yksittäisistä voida eritellä. Luento-, opetustilat Tutkimuksen tilat Tait. tilat Muut tilat menolajeista. Kielikeskus, IPR, sopimukset Muut Muut opintopalvelut tutk.arviointi Tutk.avaukset, Grad. Kv opiskelija-vaihto Schools Tehollisen työajan palkat HSK Ulkoiset rahoittajat yhteensä

25 Kokonaiskustannusmalli ja kertoimien laskenta Omarahoitusosuudella katetaan se osuus Opetus kokonaiskustannuksista, joihin ei saada rahoitusta muilta rahoittajilta. Kv opiskelija-vaihto Tutkimus IPR, sopimukset tutk.arviointi Tutk.avaukset, Grad. Schools Taiteell. toiminta Yht.kunnall. vuorovaik. Palkalliset poissaolot, koulutus Tämän osuuden rahoittamiseen Lakisääteiset sosiaalikulut: sotu, eläkemaksu, pakoll. vak. organisaatio käyttää Työterveyspalvelut, vakuutusmaksut yms. erilaisia tulolähteitään. Aineet/tarvikk, palvelut, tilakustannukset, IT, puh., posti, poistot Kirjasto, palvelukeskus, IT-palvelukeskus Yleishallinto ja palvelut (HR, talous, vahtimestarit ), proj. valmistelu Luento-, opetustilat Kielikeskus, opintopalvelut Tutkimuksen tilat Tait. tilat Muut Muut tilat Muut Tehollisen työajan palkat HSK YKkerroin Ulkoiset rahoittajat yhteensä

26 Kokonaiskustannusmalli ja kertoimien laskenta Opetus Tutkimus Taiteell. toiminta Yht.kunnall. vuorovaik. Tehollisen työajan palkat Palkalliset poissaolot, koulutus Lakisääteiset sosiaalikulut: sotu, eläkemaksu, pakoll. vak. HSK Työterveyspalvelut, vakuutusmaksut yms. Aineet/tarvikk, palvelut, tilakustannukset, IT, puh., posti, poistot Kirjasto, palvelukeskus, IT-palvelukeskus Yleishallinto ja palvelut (HR, talous, vahtimestarit ), proj. valmistelu Luento-, opetustilat Kielikeskus, opintopalvelut Kv opiskelija-vaihto Tutkimuksen tilat IPR, sopimukset tutk.arviointi Tutk.avaukset, Grad. Schools Tait. tilat Muut Muut tilat Muut YKkerroin Tehollisen työajan kustannusten ja välillisten kustannusten lisäksi kokonaiskustannusmallissa voidaan veloittaa myös projektista aiheutuvat välittömät kustannukset, jotka kohdistetaan suoraan laskentakohteelle. Nämä kustannukset eivät silloin ole mukana välillisiä kustannuksia kohdennettaessa, koska mitään kustannuksia ei voida veloittaa kahteen kertaan. Jokainen rahoittaja osallistuu lähtökohtaisesti välittömiin kustannuksiin omalla rahoitusosuudellaan.

27 Kokonaiskustannusmalli - yhteenveto Kattaa kaikki yliopiston kustannukset Kaikki kustannukset on jonkun maksettava ei ole ilmaisia toimintoja Lähtökohtana tehollisen työajan palkat Välittömät kulut kohdistetaan suoraan laskentakohteelle Välillisinä kohdistetaan ne kulut, joiden suora kohdistaminen ei ole mahdollista tai kustannustehokasta Kulut laskettu mallissa tarkasti toiminnoittain Ajallinen ulottuvuus: investointien kustannuksia on voitu maksaa jo aikaisempina vuosina, kokonaiskustannusmalli ottaa huomioon ao. vuodelle kuuluvan osan poistojen kautta, myös tulevat investoinnit on katettava yleensä osana kokonaisrahoitusta.

28

29 Työryhmän suositukset 1. KKM on johtamisen työkalu Kokonaiskustannusmallin ensisijaisena tarkoituksena on tehdä tutkimuksen kaikki kustannukset näkyviksi kohdentamalla rahoituksen saajaorganisaation kustannukset oikein eri laskentakohteille Kokonaiskustannusmalli toimii siten strategisen johtamisen työkaluna Rahoittajan tarpeet eivät siis ensisijaisia

30 Työryhmän suositukset 2. Tutkimusrahoituksessa sovelletaan pääsääntöisesti kokonaiskustannusmallia Pääsääntöisesti: Kaikki julkiset rahoittajat Kaikki rahoitusmuodot Perustelluista syistä voi olla muita malleja Lisäkustannusmalli säilynee monilla rahoittajilla Rahoituksen saajan on syytä aina laskea kokonaiskustannukset

31 Työryhmän suositukset 3. Omarahoitusosuuden käsittely rahoituksen saajat kiinnittävät erityistä huomiota omarahoitusosuuden käsittelyyn omassa organisaatiossaan, koska valitulla menettelytavalla on huomattavan suuri vaikutus siihen, miten eri mallien koetaan toimivan tutkijan näkökulmasta. Rahoituksen saajan ottaessa vastaan kokonaiskustannusmallin mukaista rahoitusta, se ottaa vastuun myös omarahoitusosuutta vastaavan rahoituksen tarjoamisesta projektille. Menettelytapojen tulee olla avoimia ja selkeitä, jotta tutkijat voivat keskittyä hallinnollisten asioiden sijasta täysipainoisesti omaan työhönsä

32 Työryhmän suositukset 4. Sertifiointien tukeminen Cost allocation system Certified by Academy of Finland menettelytapojen yksinkertaistamista tuetaan sertifioimalla laskentakäytännöt organisaatiokohtaisesti, mutta tiiviissä yhteistyössä tarpeetonta päällekkäistä työtä välttäen. Sekä rahoittajat että rahoituksen saajat sitoutuvat toimimaan sertifioitujen menettelyjen mukaisesti. Kaikkien julkisten rahoittajien tulee hyväksyä sama sertifiointi.

33 Työryhmän suositukset 5. Muita julkisia rahoittajia koskeva suositus yhdenmukaiset käytännöt tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa käyttöön myös rakennerahastohankkeissa ja muussa julkisessa rahoituksessa

34 Mallin käsitteet ja soveltaminen

35 Työryhmän suositukset 6. Koulutus ja mallin ymmärtäminen samoin eri toimijoiden keskuudessa Opetus Tutkimus Palkalliset poissaolot, koulutus Taiteell. toimint a Lakisääteiset sosiaalikulut: sotu, eläkemaksu, pakoll. vak. Työterveyspalvelut, vakuutusmaksut yms. Aineet/tarvikk, palvelut, tilakustannukset, IT, puh., posti, poistot Kirjasto, palvelukeskus, IT-palvelukeskus Yleishallinto ja palvelut (HR, talous, vahtimestarit ), proj. valmistelu Luento-, opetustilat Kielikeskus, opintopalvelut Kv opiskelija-vaihto Tutkimuksen tilat IPR, sopimukset tutk.arviointi Tutk.avaukset, Grad. Schools Tait. tilat Muut Yht.kunnall. vuorovaik. Muut tilat Muut Tehollisen työajan palkat HSK YKkerroin koulutusta ja tietoa kokonaiskustannuksiin perustuvan toimintamallin logiikasta ja sisällöstä lisätään sekä rahoittajien että rahoituksen saajien organisaatioissa, jotta kaikki toimijat ymmärtävät mallin periaatteet ja siihen pohjautuvat käytännöt samalla tavoin

36 Työryhmän suositukset 7. Samat käsitteet ja määritelmät sekä kertoimiin sisältyvät kustannuserät työryhmän määrittelemiä kokonaiskustannusten laskentaan liittyviä käsitteitä ja kertoimien laskentaperusteita käytetään kaikissa kokonaiskustannusmallihankkeissa suosituksista voi poiketa perustellusta syystä

37 Työryhmän suositukset 8. Eri julkisten rahoittajien toimintamallit yhdenmukaisiksi eri julkiset rahoittajat ja rahoituksen saajat asettavat tavoitteekseen rahoituksen hakumenettelyissä, rahoituspäätöksissä ja raportoinnissa mahdollisimman yhtenäisen toimintamallin, joka perustuu kokonaiskustannusten oikeaan kohdentamiseen työryhmän havainnollistaman kokonaiskustannusmallin periaatteiden mukaisesti

38 Työryhmän suositukset 9. Rahoittaja määrittelee euromäärän ja prosenttiosuuden, ei ota kantaa siihen, mitä kustannuseriä ao. rahoittajan rahoituksella katetaan Esim. vastuullisen johtajan palkka rahoittaja määrittelee kokonaiskustannusmallin mukaisissa hankkeissa euromääräisen myönnön lisäksi oman rahoitusosuutensa prosentteina, mutta ei lähtökohtaisesti rajaa pois mitään hankkeesta johtuvia kustannuseriä. Mahdolliset rajoitukset hankkeen kustannuksiin tulee toteuttaa sellaisella tavalla, joka ei aiheuta poikkeamaa kokonaiskustannusmallin soveltamiseen eikä maksatushakemuksiin

39 Työryhmän suositukset 10. Tukikelvottomat kustannukset ja niiden käsittely Lähde: mikäli rahoittajan on välttämätöntä rajata pois joitakin selkeästi tukikelvottomia kustannuseriä, rahoituksen saaja ei kirjaa tällaisia kustannuseriä hankkeen kustannuksiksi omassa kirjanpidossaan. Työryhmän käsityksen mukaan kustannusten tukikelpoisuutta tulisi raportoinnin yksinkertaistamiseksi rajata vain lainsäädännöstä tai muusta pakottavasta syystä johtuen rakennerahastot.ita-suomi.fi/.../fi/.../tarkastusviranomainen_ ppt

40 Työryhmän suositukset 11. Työkustannusten kohdentaminen työkustannusten kohdentamiseen liittyviä menettelytapoja määriteltäessä pyritään ratkaisuihin, joilla tiedot voidaan tuottaa kustannustehokkaasti työn luonne huomioon ottaen. Luotettava aiheuttamisperiaatteen mukainen kustannuslaskenta edellyttää välittömän työajan kohdistamista suoraan lopulliselle laskentakohteelle

41 Hakumenettelyt

42 Työryhmän suositukset 12. Tutkimusrahoituksen ennakoitavuuden parantaminen tutkimusrahoittajien tulee parantaa ennakoitavuutta tiedottamalla hakuilmoituksessa esimerkiksi tavoitteellisista myöntöprosenteista, käytettävissä olevista määrärahoista yms. seikoista. Akatemian osalta mahdollisista toimikuntakohtaisista eroista tulee tiedottaa hakuilmoituksessa.

43 Työryhmän suositukset 13. Tehollisen työajan määrittely julkisten rahoittajien menettelytapojen yhdenmukaistamiseksi siirrytään yhtenäiseen käytäntöön tehollisen työajan määrittelyssä. Projektin välittöminä kustannuksina hyväksytään henkilön projektille tekemää tehollista työaikaa vastaava osuus henkilön palkasta. Akatemian budjetointimallissa voidaan käyttää tehollisen työajan kerrointa 1.0, jolloin työaika budjetoidaan vain tehollista työaikaa vastaavana määränä kuukausia. Mikäli suorituspaikka katsoo siirtymisen em. toimintatapaan tarkoituksenmukaiseksi, tulee sen ohjeistaa henkilöstöään

44 Työryhmän suositukset 14. Kertoimien tarkistaminen Kokonaiskustannusmallin laskennassa käytettävät kertoimet tarkistetaan vuosittain edellisen vuoden tilinpäätöslukujen perusteella

45 Työryhmän suositukset 15. Yhteistyöhankkeet useita osapuolia käsittävät yhteistyöhankkeet käsitellään konsortiohankkeina tai hankeyhteistyönä. Muiden hankeosapuolten kustannuksia ei voida sisällyttää toisen hankeosapuolen kustannuksiin. Rahoituksen saajan ulkopuolelta ostaman osaamisen tai muun palvelun hankinta käsitellään ostopalveluna, joka on vastaavasti palvelun luovuttajalle myyntiä.

46 Rahoituspäätökset

47 Työryhmän suositukset 16. Budjettien ja hankesuunnitelmien tarkistukset, jos rahoitus pienenee olennaisesti mikäli Akatemian rahoitusosuus on selvästi alhaisempi kuin hakuilmoituksessa ilmoitettu osuus hakijan esittämistä kokonaiskustannuksista, hanke tulee voida tarvittaessa sopeuttaa vastaamaan tehtyä rahoituspäätöstä joko lisäämällä muiden rahoittajien osuutta tai tarkistamalla hankesuunnitelmaa sekä budjetin että hankkeen sisällön osalta. Mikäli rahoitettava osuus poikkeaisi Akatemian arvioinnin perusteella olennaisen paljon haetusta, työryhmän käsityksen mukaan erittäin suurta budjetin karsimista suositeltavampi vaihtoehto on useimmiten se, että rahoitus jätetään kyseisellä hakukierroksella kokonaan myöntämättä.

48 Raportointikäytännöt

49 Työryhmän suositukset 17. Julkisten rahoittajien ja rahoituksen saajien yhteistyö yhdenmukaisten periaatteiden kehittämiseksi tutkimusrahoittajien järjestelmien ja ohjeistuksen kehittämistyö tapahtuu jatkossa yhteistyössä rahoituksen saajien kanssa siten, että tavoitteena ovat yhdenmukaiset periaatteet ja parhaat käytännöt aina, kun se on tarkoituksenmukaista

50 Työryhmän suositukset 18. Ennakkojen käsittely julkiset rahoittajat siirtyvät ennakkojen käsittelyssä sopivaksi katsottavan siirtymäajan puitteissa käyttämään yhtenäistä mallia. Järjestelmiä suositellaan kehitettäväksi siten, että prosessiin liittyvä työmäärä minimoidaan eikä erillisiä laskuja ja hyvityslaskuja käytetä ennakkomenettelyissä. Projektikohtaisen ennakon alarajaksi suositellaan euroa. Akatemia selvittää omalta osaltaan tarkemmin erilaiset vaihtoehdot käsitellä ennakkoja ja kunkin vaihtoehdon reunaehdot

51 Työryhmän suositukset 19. Kertoimien käyttö rahoittaja hyväksyy kustannusten raportoinnissa lähtökohtaisesti kustannuskertoimet, jotka noudattavat rahoituksen saajan normaaleja laskenta- ja raportointikäytäntöjä. Työryhmä pitää tavoiteltavana yhtenäistä käytäntöä kaikille rahoittajille ja rahoituksen saajille. Ottaen huomioon EU:n nykykäytännön realistinen yhtenäinen malli on siirtyminen asteittain viimeisen vahvistetun kertoimen käyttöön.

52 Työryhmän suositukset 20. Arvonlisäveromenettelyt ALV ALV VAT ALV Yliopistojen arvonlisäveromenettely uudistetaan raportissa esitetyn menettelytavan pohjalta. Uudistus vaikuttaisi myös julkisten tutkimusrahoittajien käytäntöihin

53 Työryhmän suositukset Vastuutahot Suositusten toteuttaminen edellyttää hyvää yhteistyötä rahoittajien ja saajien välillä Yhteiset tapaamiset Vastuita on listattu suositusten yhteydessä

54 Työryhmän suositukset Aikataulu Osa suosituksista tulisi toteuttaa mahdollisimman pian, seuraavista hakukierroksista alkaen Osa vie eri syistä kauemmin Toteutusaikataulu riippuu voimavarojen suuntaamisesta, yhteistyön etenemisestä, järjestelmämuutoksista Kokonaisuudessaan toteutettavissa noin 2 vuoden kuluessa

55 Työryhmän suositukset Säädöspohja Työryhmä ei näe säädösten muuttamista tarpeelliseksi, jos kaikki nykyinen liikkumavara käytetään hyväksi

56 Jatko Raportin luovutettu Akatemialle SA:n hallitus käsitellyt suosituksia SA:n seminaari Päätökset ja toimeenpano? Koulutus ja yhteinen ymmärrys Yhteinen kehitystyö Lisätietoja:

57 Kiitokset kuulijoille, Suomen Akatemialle ja työryhmän jäsenille! Työn on vasta alussa

Kokonaiskustannusmalli ja laskutusmenettely. Ylijohtaja Ossi Malmberg 28.9.2010

Kokonaiskustannusmalli ja laskutusmenettely. Ylijohtaja Ossi Malmberg 28.9.2010 Kokonaiskustannusmalli ja laskutusmenettely Ylijohtaja Ossi Malmberg 28.9.2010 1 11.10.2010 Lähtökohta ja eteneminen Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos 1.1.20101 Akatemian myöntämä, yliopistoissa

Lisätiedot

Huippuyksiköiden kustannusraportointi

Huippuyksiköiden kustannusraportointi Huippuyksiköiden kustannusraportointi 12.11.2013 Sirpa Nummila 1 Suomen Akatemia soveltaa kokonaiskustannusmallia hakemusten laatimisessa, rahoituspäätösten valmistelussa, rahoituspäätöksissä ja niiden

Lisätiedot

Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet

Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet. 28.10.2013. Heikki Mannila 2 Kustannusmalli, mallin toteutus ja muut asiat Kustannusmalli: millä tavoin ulkopuolinen rahoittaja mitoittaa yliopistolle tai tutkimuslaitokselle

Lisätiedot

Kokonaiskustannusmalli. Kokonaiskustannusmallin soveltaminen tutkimusrahoituksessa - vaatimukset kustannuslaskennalle

Kokonaiskustannusmalli. Kokonaiskustannusmallin soveltaminen tutkimusrahoituksessa - vaatimukset kustannuslaskennalle Kokonaiskustannusmallin soveltaminen tutkimusrahoituksessa - vaatimukset kustannuslaskennalle OKM / AMK -taloushallinnon seminaari 8.5.2015 Marita Virtanen, Tekes Kokonaiskustannusmalli Miksi kokonaiskustannukset?

Lisätiedot

Täydentävästä rahoituksesta perittävissä yleiskustannuksissa noudatettavat periaatteet 1.1.2010 alkaen (tiedekunnan tutkimustoimikunnan ehdotus)

Täydentävästä rahoituksesta perittävissä yleiskustannuksissa noudatettavat periaatteet 1.1.2010 alkaen (tiedekunnan tutkimustoimikunnan ehdotus) Täydentävästä rahoituksesta perittävissä yleiskustannuksissa noudatettavat periaatteet 1.1.2010 alkaen (tiedekunnan tutkimustoimikunnan ehdotus) Teol. tdk. 14.12.2009 C1, liite Kvestuuri on 2.11.2009 antamallaan

Lisätiedot

Kokonaiskustannusmalli Päivi Mäntysaari, 4.5.2010. Kokonaiskustannusmallin toteutus Tampereen yliopistossa

Kokonaiskustannusmalli Päivi Mäntysaari, 4.5.2010. Kokonaiskustannusmallin toteutus Tampereen yliopistossa 1 Kokonaiskustannusmallin toteutus Tampereen yliopistossa 2 Tavoitteet Kustannuslaskennan johdonmukainen liittäminen osaksi talousohjausta Kokonaiskustannusmallia ei toteuteta pelkästään yhteisrahoitteisessa

Lisätiedot

YHTENÄISEEN KOKONAISKUSTANNUSMALLIIN. STREAM-työryhmän raportti 31.3.2011

YHTENÄISEEN KOKONAISKUSTANNUSMALLIIN. STREAM-työryhmän raportti 31.3.2011 YHTENÄISEEN KOKONAISKUSTANNUSMALLIIN STREAM-työryhmän raportti 31.3.2011 1 ISBN 978-951-715-802-2 Suomen Akatemia, 2011 2 Suomen Akatemialle Suomen Akatemia asetti 24.8.2010 työryhmän kehittämään kokonaiskustannusmallin

Lisätiedot

Yliopistouudistus ja kirjastojen talous

Yliopistouudistus ja kirjastojen talous 1 Yliopistouudistus ja kirjastojen talous 25.11.2010 Päivi Mäntysaari 2 Yliopistouudistuksen vaikutuksia Yliopistojen strategian muutos Ympäristön muutos, epävarmuus, kilpailu Todennäköiset muutokset rahoitukseen

Lisätiedot

Maksatuksen tilannekatsaus ja menettelytavat. Sirpa Nummila

Maksatuksen tilannekatsaus ja menettelytavat. Sirpa Nummila Maksatuksen tilannekatsaus ja menettelytavat Sirpa Nummila SA Tutkimusrahoitusprosessin kehittäminen, valmistelu ja toimeenpano Hakuvaiheen prosessit, maksatusvaiheen prosessit, talouden seuranta ja varainkäytön

Lisätiedot

Keskeiset muutokset Akatemian. Ylijohtaja Riitta Mustonen

Keskeiset muutokset Akatemian. Ylijohtaja Riitta Mustonen Keskeiset muutokset Akatemian rahoitusehdoissa ja -muodoissa Ylijohtaja Riitta Mustonen 1 1.9.2010 Keskeiset muutokset Suomen Akatemian päätös Rahoitusmuotojen uudistus syksyllä 2010 Eduskunnan päätös

Lisätiedot

Projektien budjetointi Tatujärjestelmässä. Hanna Honkamäkilä Projektipalvelupäällikkö Oulun yliopisto

Projektien budjetointi Tatujärjestelmässä. Hanna Honkamäkilä Projektipalvelupäällikkö Oulun yliopisto Projektien budjetointi Tatujärjestelmässä Hanna Honkamäkilä Projektipalvelupäällikkö Oulun yliopisto 29.8.2012 Miksi järjestelmää lähdettiin kehittämään? Yliopiston budjetointimalleja ei tunnettu: mihin

Lisätiedot

Näkökulmia kokonaiskustannusmalliin: Tutkimuslaitoksen tutkijan kannalta

Näkökulmia kokonaiskustannusmalliin: Tutkimuslaitoksen tutkijan kannalta Näkökulmia kokonaiskustannusmalliin: Tutkimuslaitoksen tutkijan kannalta Pyyntö: Tutkimuslaitosten ja tutkimuslaitoksissa työskentelevien tutkijoiden kannalta Tutkimusjohtaja Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Kokemuksia kokonaiskustannusmallista. OPM:n työpaja 4.5.2010

Kokemuksia kokonaiskustannusmallista. OPM:n työpaja 4.5.2010 Kokemuksia kokonaiskustannusmallista OPM:n työpaja 4.5.2010 Kokonaiskustannusmallin käyttö Vuonna 2006-2007 pilotointi Tekesin kanssa yhden TKK:n osaston (automaatio- ja systeemitekniikka) voimin. Työajan

Lisätiedot

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020

Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit 12/2014 Noora Hakolan esityksen pohjalta Pekka Selkälä Yksinkertaistetut kustannusmallit (KehL 28/2014 13 ) Prosenttiperusteinen

Lisätiedot

Julkisten toimijoiden tilintarkastus. Johtava asiantuntija Marita Virtanen KHT, JHTT, CIA, CCSA, CFE, CISA Piia-Tuulia Rauhala

Julkisten toimijoiden tilintarkastus. Johtava asiantuntija Marita Virtanen KHT, JHTT, CIA, CCSA, CFE, CISA Piia-Tuulia Rauhala Julkisten toimijoiden tilintarkastus Johtava asiantuntija Marita Virtanen KHT, JHTT, CIA, CCSA, CFE, CISA Piia-Tuulia Lausuntomallien taustaa Yliopistouudistus vuonna 2010 Tekesin aikaisempi tilintarkastusmallipohja

Lisätiedot

Muutokset rahoituspäätöksiin-

Muutokset rahoituspäätöksiin- SUOMEN AKATEMIA 1.12.2014/19.3.2015/ AKA/3/02.04.10/2014 Muutokset rahoituspäätöksiin- ohjeet rahoituksen saajalle Eri muutoshakemustyypit (1) Uuden rahoituspäätöksen kustannusarvion ja/tai vuosierien

Lisätiedot

PEJ/TTa 6.1.2015 STANDARDISOINTIA EDISTÄVÄN PROJEKTITOIMINNAN RAHOITUS YLEISET EHDOT VUONNA 2015

PEJ/TTa 6.1.2015 STANDARDISOINTIA EDISTÄVÄN PROJEKTITOIMINNAN RAHOITUS YLEISET EHDOT VUONNA 2015 1(5) STANDARDISOINTIA EDISTÄVÄN PROJEKTITOIMINNAN RAHOITUS YLEISET EHDOT VUONNA 2015 Näitä ehtoja sovelletaan projektirahoitukseen, jota SFS on myöntänyt standardisointia edistävän projektitoiminnan rahoitusta

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoituspäätösten yleiset ehdot (Suomen Akatemian hallintoviraston päätös 18.12.2008)

Suomen Akatemian rahoituspäätösten yleiset ehdot (Suomen Akatemian hallintoviraston päätös 18.12.2008) Suomen Akatemian rahoituspäätösten yleiset ehdot (Suomen Akatemian hallintoviraston päätös 18.12.2008) Varttuneen tutkijan palkkaus Tutkijatohtorin projektin määräraha Suomen Akatemian tutkimusrahoituspäätösten

Lisätiedot

HYVÄÄ LAATUA KOHTUULLISILLA KUSTANNUKSILLA. Tukikelpoisuusasetus 29.11.2007 Hankintojen kilpailuttaminen Hankkeiden viestintä

HYVÄÄ LAATUA KOHTUULLISILLA KUSTANNUKSILLA. Tukikelpoisuusasetus 29.11.2007 Hankintojen kilpailuttaminen Hankkeiden viestintä HYVÄÄ LAATUA KOHTUULLISILLA KUSTANNUKSILLA Tukikelpoisuusasetus 29.11.2007 Hankintojen kilpailuttaminen Hankkeiden viestintä TUKIKELPOISUUDEN EDELLYTYKSET Kustannukset aiheutuneet päätöksessä hyväksyttynä

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA EURA 2007 järjestelmän rahoituspäätösmallit 2010 ESR:ssa käytössä seuraavat

Lisätiedot

EUSA-järjestelmän ohje maksatushakemuksille

EUSA-järjestelmän ohje maksatushakemuksille EUSA-järjestelmän ohje maksatushakemuksille 0 Sisällys Maksatushakemuksien täyttäminen sähköisessä järjestelmässä... 2 Ennakkomaksatushakemus... 2 Välimaksatushakemus... 3 Välimaksatushakemus operatiivinen

Lisätiedot

EAKR-projektin hallinnointi ja raportointi rakennerahastokaudella 2014-2020

EAKR-projektin hallinnointi ja raportointi rakennerahastokaudella 2014-2020 EAKR-projektin hallinnointi ja raportointi rakennerahastokaudella 2014-2020 Sari Kakkola, Auli Uuttu Helsinki 9.11.2015 Rovaniemi 10.11.2015 Seinäjoki 24.11.2015 Joensuu 8.12.2015 Projektin hallinnosta

Lisätiedot

Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä

Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Muutoksia EURA -järjestelmässä Rahoituspäätösten

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF)

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) SUOMEN AKATEMIA HAKUILMOITUS 1 20.4.2012 KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) Rahoitus Rahoituskausi

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 27.3.2015 Avustuksen tausta: lainsäädäntö ja valvonta Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen

Lisätiedot

Toimintokohtainen tuloslaskelma. 5.11.2012 Talousjohtaja Päivi Seppä, Jyväskylän yliopisto

Toimintokohtainen tuloslaskelma. 5.11.2012 Talousjohtaja Päivi Seppä, Jyväskylän yliopisto Toimintokohtainen tuloslaskelma 5.11.2012 Talousjohtaja Päivi Seppä, Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Toiminnan tuotot n. 217 miljoonaa euroa Henkilöstökulut n. 131 miljoonaa euroa (60 %) Tase

Lisätiedot

FiDiPro -hankkeen projektinhallintahyvät. Hanna Rantala FiDiPro info 17.12. 2014

FiDiPro -hankkeen projektinhallintahyvät. Hanna Rantala FiDiPro info 17.12. 2014 FiDiPro -hankkeen projektinhallintahyvät käytännöt Hanna Rantala FiDiPro info 17.12. 2014 FiDiPro hankkeen käynnistäminen FiDiPro hankkeissa noudatetaan kaikilta osin Tekesin normaaleita julkisen tutkimuksen

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

HEI ICI HANKKEEN BUDJETOINTI

HEI ICI HANKKEEN BUDJETOINTI HEI ICI HANKKEEN BUDJETOINTI Budjetti laaditaan hankkeen koko toteutusajalle (1-3 vuotta) Ainoastaan hankkeen toteutusajalla syntyneet kustannukset ovat kelpoisia. Hankkeen valmistelusta aiheutuneita kuluja

Lisätiedot

Yleisavustusta saavat järjestöt eivät voi kohdistaa edellisessä kappaleessa mainittuja yleiskuluja Ak- ja C-avustusten kuluiksi.

Yleisavustusta saavat järjestöt eivät voi kohdistaa edellisessä kappaleessa mainittuja yleiskuluja Ak- ja C-avustusten kuluiksi. 1 (6) Yleiskulujen Avustuksen saajilla, jotka eivät saa yleisavustusta, Ak- ja C-avustusten kuluiksi voidaan hyväksyä tämän ohjeen mukaisesti yleiskuluja. Kulujen on oltava selkeästi ja perustellusti kohdennettuja,

Lisätiedot

RAHOITUKSEN YLEISET EHDOT JA OHJEET 2015 2016 PÄIVITETTY 16.3.2016

RAHOITUKSEN YLEISET EHDOT JA OHJEET 2015 2016 PÄIVITETTY 16.3.2016 SUOMEN AKATEMIA RAHOITUKSEN YLEISET EHDOT JA OHJEET 2015 2016 PÄIVITETTY 16.3.2016 Päätös 16.3.2016 Näitä Suomen Akatemian rahoituspäätösten yleisiä ehtoja sovelletaan 1.9.2015 31.8.2016 toteutettavissa

Lisätiedot

Kirjanpitokysymykset. Valtionapukoulutus. 4.2.2014 Laskentapäällikkö Juha Kekkonen 1

Kirjanpitokysymykset. Valtionapukoulutus. 4.2.2014 Laskentapäällikkö Juha Kekkonen 1 Kirjanpitokysymykset Valtionapukoulutus 4.2.2014 Laskentapäällikkö Juha Kekkonen 1 Erillinen projekti- / hankekirjanpito Projektin / hankkeen kirjanpito on eriytettävä avustuksensaajan kirjanpidosta riittävän

Lisätiedot

SOLID-rahastojen vuosiohjelma 2012 haku

SOLID-rahastojen vuosiohjelma 2012 haku SOLID-rahastojen vuosiohjelma 2012 haku Budjetin laatiminen SOLID-RAHASTOT Budjetin tarkoitus Budjetti on hakijan näkemys tietyn ajanjakson taloudellisista tarpeista ja resursseista Auttaa hankkeen suunnittelussa

Lisätiedot

KOKONAISKUSTANNUSMALLIN VAIKUTTAVUUDEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LOPPURAPORTTI

KOKONAISKUSTANNUSMALLIN VAIKUTTAVUUDEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LOPPURAPORTTI KOKONAISKUSTANNUSMALLIN VAIKUTTAVUUDEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LOPPURAPORTTI SUOMEN AKATEMIA Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista, innovatiivista ja uusiin tieteellisiin läpimurtoihin tähtäävää tutkimusta,

Lisätiedot

VERSIO 3: KORJATTU DIAT 10 JA 13

VERSIO 3: KORJATTU DIAT 10 JA 13 VERSIO 3: KORJATTU DIAT 10 JA 13 Flat rate rahoitteisten hankkeiden art. 13 mukainen menojen varmentaminen Kuopio 31.8., Oulu 13.9., Seinäjoki 20.9., Helsinki 27.9.2011 Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Lisätiedot

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010 Riitta Mustonen 1 12.5.2010 FIRI 2010 -haun tutkimus- ja innovaatiopoliittiset perusteet Osa kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa; tutkijat

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 5 JA 7 :N MUUTTAMISESTA 1 Esityksen tausta 2

Lisätiedot

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.!

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.! HAKUOHJEET 2014 Tiina ja Antti Herlinin säätiön ensimmäinen hakuaika järjestetään 1.-30.11.2014. Säätiö vastaanottaa avustushakemuksia sekä yhteisöiltä että yksityishenkilöiltä. Avustuksia myönnetään säätiön

Lisätiedot

Mitä kustannuksia voidaan hyväksyä? Miten projektiseuranta on järjestettävä?

Mitä kustannuksia voidaan hyväksyä? Miten projektiseuranta on järjestettävä? Mitä kustannuksia voidaan hyväksyä? Miten projektiseuranta on järjestettävä? Hankevalmistelukoulutus 26.3.2013 1/16 Copyright Tekes Esityksen sisältö Mitä huomioita hakemusvaiheessa Rahoituspäätös ja rahoituksen

Lisätiedot

Yksinkertaistetut kustannusmallit

Yksinkertaistetut kustannusmallit Yksinkertaistetut kustannusmallit Jukka Kotro 25.5.2015 Savonlinna 27.5.2015 Mikkeli Sivu 1 28.5.2015 Hankkeiden kustannusmallit Tuen hakija valitsee ja perustelee hakuvaiheessa, minkä kustannusmallin

Lisätiedot

Kansainvälisen yhteistyön ohjelmat ja EU:n erillisohjelmat Hankkeiden toteuttaminen

Kansainvälisen yhteistyön ohjelmat ja EU:n erillisohjelmat Hankkeiden toteuttaminen Kansainvälisen yhteistyön ohjelmat ja EU:n erillisohjelmat Hankkeiden toteuttaminen Tapio Salo 4.4.2014 1 Hankkeita EU rahoituksella: Valorisation of food waste to biogas, FP7 NP-balances EU, Eurostat

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNKI LISÄLISTA 4 2014

NOKIAN KAUPUNKI LISÄLISTA 4 2014 NOKIAN KAUPUNKI LISÄLISTA 4 2014 Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 KOKOUSTIEDOT Aika 16.6.2014 klo 18.00 Paikka Kaupungintalo, valtuustosali KÄSITELTÄVÄT ASIAT ASIA N:O SIVU 74 ERON MYÖNTÄMINEN TIMO VUORISALOLLE

Lisätiedot

RAKENNERAHASTOJA KOSKEVAT HALLINTOVIRANOMAISEN OHJEET Liite 3. 3.1. Esimerkkiluettelo tukikelpoisista kustannuksista / ESR

RAKENNERAHASTOJA KOSKEVAT HALLINTOVIRANOMAISEN OHJEET Liite 3. 3.1. Esimerkkiluettelo tukikelpoisista kustannuksista / ESR 27.2.2009 RAKENNERAHASTOJA KOSKEVAT HALLINTOVIRANOMAISEN OHJEET Liite 3 3. Tukikelpoisuus 3.1. Esimerkkiluettelo tukikelpoisista kustannuksista / ESR Lähtökohtana kustannusten tukikelpoisuutta tulkittaessa

Lisätiedot

SOLID-rahastojen haku 2013. Budjetin laatiminen

SOLID-rahastojen haku 2013. Budjetin laatiminen SOLID-rahastojen haku 2013 Budjetin laatiminen Budjetin tarkoitus Budjetti on hakijan näkemys tietyn ajanjakson taloudellisista tarpeista ja resursseista Auttaa hankkeen suunnittelussa Budjetilla annetaan

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun suunnittelu

Kansainvälisen kasvun suunnittelu Kansainvälisen kasvun suunnittelu PSu 05-2013 Mitä rahoitetaan ja millä kriteereillä? Rahoitus kohdistuu projekteihin (alku, loppu, suunnitelma, budjetti, tulosten systemaattinen hyödyntäminen), arvioinnin

Lisätiedot

Rahoituksen käytössä on noudatettava valtion taloutta koskevia lakeja, asetuksia, määräyksiä ja ohjeita sekä hyvää hallintotapaa ja taloudenhoitoa.

Rahoituksen käytössä on noudatettava valtion taloutta koskevia lakeja, asetuksia, määräyksiä ja ohjeita sekä hyvää hallintotapaa ja taloudenhoitoa. Tutkimusrahoituksen yleiset ehdot valtion virastoille ja laitoksille 1. Soveltamisala Yleiset ehdot koskevat valtion talousarvion momentilta 32.20.27 (Teknologinen tutkimustoiminta) myönnettävää rahoitusta.

Lisätiedot

Tutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa. KOTA-AMKOTA-seminaari 26.-27.10.2011 Marianne Kaplas Tilastokeskus

Tutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa. KOTA-AMKOTA-seminaari 26.-27.10.2011 Marianne Kaplas Tilastokeskus Tutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa KOTA-AMKOTA-seminaari 26.-27.10.2011 Marianne Kaplas Tilastokeskus Tutkimus- ja kehittämistoiminta tilastoissa Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Hanketukien maksatus 2014-2020

Hanketukien maksatus 2014-2020 Hanketukien maksatus 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit ja maksatuksen hakeminen Anette Mäkelä 18.3.2015 Yksinkertaistetut kustannusmallit 2014-2020 Käytetään pääsääntöisesti Perustuvat EU:n yleisasetuksen

Lisätiedot

TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET

TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET LIITE 2 Maakunnan kehittämisraha 1.4.2010 TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET Keski-Suomen liiton rahoituspäätös perustuu lakiin eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Jaana Airaksinen, asiantuntija Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutus vuonna 2014 tiedotustilaisuus 1.11.2013, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki

Lisätiedot

Rahoitushakemuksen täyttöohje

Rahoitushakemuksen täyttöohje Rahoitushakemuksen täyttöohje 1 Hankkeen nimi Kannattaa pyrkiä lyhyeen ja ytimekkääseen nimeen. Tarvittaessa keksittävä hankkeelle lyhenne. Viranomainen, jolle hanke-esitys osoitetaan Alla on lueteltu

Lisätiedot

KUNTIEN TILILUETTELO

KUNTIEN TILILUETTELO KUNTIEN TILILUETTELO Kuntien toimintaympäristön muutokset: Kehittämistarpeet kuntatilastoinnille ja yleensä kuntien tietohuollolle. Kuntien johtamisen lisäksi kuntien taloutta ja toimintaa kuvaavia tietoja

Lisätiedot

USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ. Kysymys hakuasiakirjojen julkisuudesta:

USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ. Kysymys hakuasiakirjojen julkisuudesta: USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ Kysymys hakuasiakirjojen julkisuudesta: - Kysymys: Ovatko suunnitelmat julkisia hakukierroksen jälkeen? - Vastaus: Hakemukset liitteineen ovat päätöksenteon jälkeen julkisia

Lisätiedot

UTUGS-palkanmaksumalli

UTUGS-palkanmaksumalli UTUGS-palkanmaksumalli 9.1.2013 klo 13.00-15.00, Cal3-luentosali YLIOPISTOJEN RAHOITUSMALLIUUDISTUKSEN VAIKUTUKSET TOHTORIKOULUTUKSEEN Yliopistojen uusi rahoitusmalli voimaan 1.1.2013 o Tutkijankoulutuspalkkarahoitusta

Lisätiedot

Ammatillisten erikoisoppilaitosten kustannukset ja koulutusaloittaiset suoritetiedot vuonna 2010

Ammatillisten erikoisoppilaitosten kustannukset ja koulutusaloittaiset suoritetiedot vuonna 2010 Ammatillisten erikoisoppilaitosten kustannukset ja koulutusaloittaiset suoritetiedot vuonna 2010 OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PL 380 00531 HELSINKI Yhteystiedot Faksi 040 348 7766 Koulutuksen

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti

Lisätiedot

NIY-projektin raportointi ja tilittäminen 2015. Copyright Tekes

NIY-projektin raportointi ja tilittäminen 2015. Copyright Tekes NIY-projektin raportointi ja tilittäminen 2015 Copyright Tekes Nuorten innovatiivisten yritysten rahoitus 1. jakso Avustus 250 000 Nopea kasvu ja osoitus kilpailukyvystä kv-markkinoilla Panostus kansainväliseen

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISTÄ JA SAARISTO- MEREN TILAN PARANTAMISTA KOSKEVAT HANKKEET

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISTÄ JA SAARISTO- MEREN TILAN PARANTAMISTA KOSKEVAT HANKKEET RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISTÄ JA SAARISTO- MEREN TILAN PARANTAMISTA KOSKEVAT HANKKEET Ohjeita rahoituksen hakijoille 16.02.2015 Sisällysluettelo 1 Yleiset kelpoisuusehdot... 3 2 Rahoituksen hakeminen...

Lisätiedot

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista Hannu Issakainen 14.2.2011 HAKU- hankkeen tunnusluvuista Henkilötyöpäivä ja -vuosi Htp= henkilötyöpäivä = täyden työajan kalenteripäivä Htv = henkilötyövuosi = 365 (366) htp Htt = henkilötyötunti (sopimatta)

Lisätiedot

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,

Lisätiedot

Korkeakoulukirjastojen talousseminaari Kirjaston johtajan puheenvuoro

Korkeakoulukirjastojen talousseminaari Kirjaston johtajan puheenvuoro Korkeakoulukirjastojen talousseminaari Kirjaston johtajan puheenvuoro Ylikirjastonhoitaja Päivi Kytömäki Oulun yliopisto Päivi Kytömäki 28.11.2012 Seminaarin aiheet Tilastoinnissa ilmenevät ongelmat, esim.

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta

Lisätiedot

Valtion vastinrahoitus Kansallinen Itämeri- ja INTERREG infopäivä Helsingissä 12.12.2014

Valtion vastinrahoitus Kansallinen Itämeri- ja INTERREG infopäivä Helsingissä 12.12.2014 Valtion vastinrahoitus Kansallinen Itämeri- ja INTERREG infopäivä Helsingissä 12.12.2014 Harry Ekestam harry.ekestam@tem.fi Hankkeiden kansallinen rahoitus Itämeren alueen ohjelmassa 25 % suomalaisten

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoituspäätöstä koskevat ehdot ja ohjeet 2010-2011 (varttunut tutkija, tutkijatohtorin projekti)

Suomen Akatemian rahoituspäätöstä koskevat ehdot ja ohjeet 2010-2011 (varttunut tutkija, tutkijatohtorin projekti) 1 Suomen Akatemian rahoituspäätöstä koskevat ehdot ja ohjeet 2010-2011 (varttunut tutkija, tutkijatohtorin projekti) 1. Soveltamisala 2. Kokonaiskustannusmallin soveltaminen Akatemian tutkimusrahoituksessa

Lisätiedot

Alueellisen laatuverkoston (LAMPPU-hanke) ensimmäinen tapaaminen 16.1.2012 Rovaniemellä

Alueellisen laatuverkoston (LAMPPU-hanke) ensimmäinen tapaaminen 16.1.2012 Rovaniemellä 1 MUISTIO 1 Alueellisen laatuverkoston () ensimmäinen tapaaminen 16.1.2012 Rovaniemellä Aika Maanantai 16.1.2012 klo 10:00 16:00 Paikka Lapin ammattiopisto Porokatu 35, Neuvotteluhuone 121 96400 ROVANIEMI

Lisätiedot

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen?

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä

Lisätiedot

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama

Lisätiedot

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä

Lisätiedot

Tulot rakennerahastohankkeissa

Tulot rakennerahastohankkeissa Tulot rakennerahastohankkeissa TEM Alueiden kehittämisen yksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä Ylitarkastaja Tuula Sarajärvi Ylitarkastaja Eliisa Hujala Tulojen käsittely EAKR- ja ESR -hankkeissa

Lisätiedot

Suurten tutkimusprojektien johtoryhmätyöskentely Mika Lautanala 21.4.2005

Suurten tutkimusprojektien johtoryhmätyöskentely Mika Lautanala 21.4.2005 Suurten tutkimusprojektien johtoryhmätyöskentely Mika Lautanala 21.4.2005 Suuren tutkimusprojektin hallinto Johtoryhmä Projektin strateginen ja hallinnollinen ohjaus 5-8 henkilöä yrityksistä Vastaa yrityksen

Lisätiedot

Suomen Akatemia RAHOITUKSEN YLEISET EHDOT JA OHJEET 2013-2014 Ylijohtaja, tutkimus päätös 18.6.2013/8.11.2013

Suomen Akatemia RAHOITUKSEN YLEISET EHDOT JA OHJEET 2013-2014 Ylijohtaja, tutkimus päätös 18.6.2013/8.11.2013 SUOMEN AKATEMIA Rahoituksen yleiset ehdot ja ohjeet 2013_2014 soveltamisala päivitys 11_2013 2013-2014 Päätös 18.6.2013 Näitä Suomen Akatemian rahoituspäätösten yleisiä ehtoja sovelletaan 1.9.2013 31.8.2014

Lisätiedot

Miten tilitän Tekesille ostot konsernin sisältä ja intressiyhtiöltä?

Miten tilitän Tekesille ostot konsernin sisältä ja intressiyhtiöltä? Miten tilitän Tekesille ostot konsernin sisältä ja intressiyhtiöltä? Mikä on intressiyritys? Tekesin määritelmä intressiyrityksestä: Yritykset ovat toistensa intressiyrityksiä, jos toisen yrityksen koko

Lisätiedot

EIOPAn ohjeet ja suositukset valitusten käsittelemisestä vakuutusyhtiöissä

EIOPAn ohjeet ja suositukset valitusten käsittelemisestä vakuutusyhtiöissä EIOPAn ohjeet ja suositukset valitusten käsittelemisestä vakuutusyhtiöissä Vakuutusalan IV Eurooppapäivä-seminaari Pohjola 8.5.2012 Erja Rautanen 8.5.2012 Erja Rautanen EU:n finanssivalvontajärjestelmä

Lisätiedot

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet OHJE 1 (5) 4.8.2009 Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet Suomen Akatemia ja Tekes avaavat omia FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin ja noudattavat omia hakukäytäntöjään. Hakuprosessi on kaksivaiheinen.

Lisätiedot

HRI-RAHOITUSSOPIMUS 6.9.2012 1(5) HELSINKI REGION INFOSHARE RAHOITUSSOPIMUS

HRI-RAHOITUSSOPIMUS 6.9.2012 1(5) HELSINKI REGION INFOSHARE RAHOITUSSOPIMUS HRI-RAHOITUSSOPIMUS 6.9.2012 1(5) HELSINKI REGION INFOSHARE RAHOITUSSOPIMUS 1. Sopimuksen osapuolet Tämän sopimuksen osapuolina ovat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit ( Osapuolet ). 2.

Lisätiedot

Tutkijoiden vetoomus kokonaiskustannusmallista luopumisen puolesta. Eero Castrén Neurotieteen tutkimuskeskus Helsingin yliopisto

Tutkijoiden vetoomus kokonaiskustannusmallista luopumisen puolesta. Eero Castrén Neurotieteen tutkimuskeskus Helsingin yliopisto Tutkijoiden vetoomus kokonaiskustannusmallista luopumisen puolesta Eero Castrén Neurotieteen tutkimuskeskus Helsingin yliopisto Taustaa Kokonaiskustannusmalli vuoden 2009 alusta Kaikki tutkimuksen rahoitus

Lisätiedot

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden

Lisätiedot

Budjetointi ja raportointi. Outi Kauppinen SMEs and Horizon 2020 4.4.2014

Budjetointi ja raportointi. Outi Kauppinen SMEs and Horizon 2020 4.4.2014 Budjetointi ja raportointi Outi Kauppinen SMEs and Horizon 2020 4.4.2014 Perusteet Budjetointi- ja raportointivaatimukset riippuvat hankemuodosta Avustuksen pääsääntö 100% välittömistä kuluista + 25% (välillisten

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

FINN ARMA Toimintasuunnitelma Akateeminen vuosi 2013 2014

FINN ARMA Toimintasuunnitelma Akateeminen vuosi 2013 2014 FINN ARMA Toimintasuunnitelma Akateeminen vuosi 2013 2014 TOIMINTAVUOSI 2013 2014 SIDOSRYHMÄ YHTEISTYÖ STRATEGIA AMMATILLINEN KOULUTUS VIESTINTÄ AMMATILLINEN KOULUTUS Toimenpide Koulutustarpeet Koulutustarpeiden

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli

Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli Kustannukset kohdistetaan aiheuttamisperiaatteella joko suoraan käyttäjille tai ensin palvelulle ja sitten sen käyttäjille

Lisätiedot

Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen

Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen 21.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen, rahoitusmallityöryhmän pj. Yliopistojen rahoitusmallin

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Valittavat kustannusmallit

Valittavat kustannusmallit Valittavat kustannusmallit 1. Todellisiin kustannuksiin perustuva 2. Kertakorvaus ( lump sum ) Julkinen tuki: enintään 100 000 3. Prosenttiperusteinen yleiskustannusten laskenta ( flat rate ) 24 % palkkakustannusten

Lisätiedot

Maksullisen palvelun tulot yliopistokirjastojen rahoituslähteenä

Maksullisen palvelun tulot yliopistokirjastojen rahoituslähteenä Maksullisen palvelun tulot yliopistokirjastojen rahoituslähteenä Korkeakoulukirjastojen talousseminaari 28.11.2012 Eeva Laurila Kehittämispäällikkö Kehittämis- ja hallintopalvelut www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 1.10.1997 LAUSUNTO 11

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 1.10.1997 LAUSUNTO 11 Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 1.10.1997 LAUSUNTO 11 LAUSUNTO EU -TUKIEN ARVONLISÄVERON KIRJAAMISESTA Lausuntopyyntö Lausunnon perustelut Suomen Kuntaliitto on pyytänyt kirjanpitolautakunnan kuntajaostoa

Lisätiedot

Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli

Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli Kustannukset kohdistetaan aiheuttamisperiaatteella joko suoraan käyttäjille tai ensin palvelulle ja sitten sen käyttäjille

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet X/2016

Määräykset ja ohjeet X/2016 Määräykset ja ohjeet X/2016 Työkyvyttömyysriskin hallinta: Työeläkevakuutusyhtiöt Dnro FIVA 16/01.00/2015 Antopäivä x.x.2016 Voimaantulopäivä x.x.2016 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328

Lisätiedot