Rahoittajan näkökulma yliopistojen kokonaiskustannusmallikäytäntöihin

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Rahoittajan näkökulma yliopistojen kokonaiskustannusmallikäytäntöihin"

Tapani Pesonen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Rahoittajan näkökulma yliopistojen kokonaiskustannusmallikäytäntöihin Marita Virtanen

2 Tutkimusorganisaatiot ja kokonaiskustannusmalli Tekes rahoittaa tutkimusorganisaatioille kokonaiskustannusmallin mukaisia kustannuksia Kirjanpidon tietojen perusteella lasketut kertoimet laajasti käytössä Mm. kaikki yliopistot Myös Tekesin rahoittama EAKR Vain muutama ns. flat rate asiakas Satunnaisia rahoituksensaajia, ei yliopistoja Kokonaiskustannusmalli laajenee rakennerahastorahoitukseen Simple ROCK työryhmä (TEM), määräaika Pj. Aluekehitysjohtaja Jussi Yli-Lahti Työryhmä esittää kokonaiskustannusten hyväksymistä mm. tutkimusorganisaatioiden hankkeissa kirjoitetaan auki kansalliseen tukikelpoisuusasetukseen selkeyssyistä Kustannuslaskentajärjestelmän verifiointi / sertifiointi?

3 Tekesin rahoitus ja kokonaiskustannukset Esiin tulleita asioita Työajan kohdentaminen Edelleen epäselvyyksiä vakinaisen henkilöstön palkkakustannusten hyväksyttävyydestä yksittäistapauksia?? Kokonaistyöaikaa noudattavat Onko yliopistoilla yhtenäiset käytännöt mm. HSK:n määrittelyssä? Yliopistojen kustannuskäytännöistä ei vielä yleiskuvaa Mutta 2010 lukien tehdyt rahoituspäätökset Palkkakustannusten erittely tilityksissä Lopputilityksessä vaadittava tilitarkastajan lausunto (myös muut kuin EAKR) Yliopistot Tekes -tarkastusten piiriin (VAL) Yleisimmin esitetyt kysymykset Kustannus- ja rahoituskäsitteiden epäselvyys Omarahoituksen ongelmat

4 Tutkimusprojektille lasketaan yksi kustannusarvio Lasketaan, paljonko projektin toteuttamisesta tutkimusorganisaatiolle aiheutuu kustannuksia : välittömät ja välilliset kustannukset Kaikki rahoittajat rahoittavat em. kustannusarvion loppusummaa Rahoittajat eivät rahoita valikoivasti yksittäisiä kustannuseriä Projektia seurataan kirjanpidossa yhdellä projektikoodilla Rahoituksensaajan omarahoitusosuus = Kustannusarvion loppusumma Ulkopuolisten rahoittajien rahoitus Esimerkki Kustannusarvio ,00 - Tekesin rahoitus 70 % ,00 - Yritysrahoitus 10 % , ,00

5 rahoittajalle esitettyjä kysymyksiä Sekaannusta kustannus- ja rahoituskäsitteissä Voiko omarahoitus olla työtä tai laitteita? Meillä ei ole vakinaista henkilöstöä. Ei saada omarahoitusta kasaan! Professorin palkkakustannus jätettiin kustannusarviosta pois, koska se on meidän laskennallista omarahoitusosuutta. Millä logiikalla se muka voitaisiin laskuttaa menopuolella? On vain yksi kustannusarvio. Omarahoitusosuus ei ole mikään yksittäinen kustannuserä. Omarahoitus on kustannusarvion loppusumman ja saadun ulkopuolisen rahoituksen erotus. Projektista aiheutuvat kustannuserät, jotka jätetään kustannusarvion ulkopuolelle, jäävät 100 % yliopiston katettavaksi!

6 rahoittajalle esitettyjä kysymyksiä Omarahoitusosuuden osoittamisesta Miten omarahoitus pitää osoittaa Tekesille (projektikirjanpidossa) Sisällyttämällä kaikki kustannuserät kustannusarvioon. Rahoituksensaaja raportoi 1) projektin kertyneet kokonaiskustannukset ja 2) kertyneen ulkopuolisen rahoituksen Jos kertynyt ulkopuolinen rahoitus < kertyneet kokonaiskustannukset, loppu osa jää rahoituksensaajan itsensä katettavaksi (omarahoitus) Omarahoituksen riittävyys Miten saan kasattua riittävästi omarahoitusta? Jääkö ratkaisu yksittäisen projektin ratkaistavaksi?

7 Mistä saadaan riittävä omarahoitusosuus? Siirtyminen lisämenojen rahoittamisesta kokonaiskustannusten rahoittamiseen kerryttää rahaa rahoituksensaajan organisaatioon eri tavoin kuin ennen Rahoituksensaaja saa korvausta myös sellaisiin projektin kustannuksiin, joista ei synny uutta rahanmenoa, esim. vakinaisen tutkijan palkka (kustannuserän rahoitusprosentti 0 % n.70 %) Toisaalta kaikkia uusia rahanmenoja varten ei saa enää täyttä korvausta, esim. uutena palkattava henkilö (kustannuserän rahoitusprosentti 100 % n. 70%) Saako osa yksiköistä kustannuksilleen yli 100 %:n rahoituksen, samalla kun osa yksiköistä jää miinuksen puolelle? Onko sisäistä rahanjakoa kehitetty vastaamaan uutta tilannetta?

8 Mistä saadaan riittävä omarahoitusosuus? Lisäkustannusmallin aikana ajateltiin, että täydentävä rahoitus kuuluu lyhentämättömänä projektin käyttöön Organisaatio sai ottaa päältä nimellisen hallintoveron Kokonaiskustannusmallissa korostuu se, että rahoittaja todellisuudessa korvaa projektista organisaatiolle syntyneitä kustannuksia ( projektin välitön kustannus) Infran kulumisesta korvausta Organisaation tulee huolehtia tutkimuksessa käytettävistä resursseista Vanhakantainen hallintovero -malli ei enää toimi? Rahoitus ei voi jäädä yksittäisen projektin tuloksi? Organisaation sisäisiä ansaintamalleja on kehitettävä

9 Mistä saadaan riittävä omarahoitusosuus? Mikä on tieteen vapauden ja täydentävän rahoituksen yhteys? Mikä on tieteen vapauden ja yliopiston sisäisen rahanjaon yhteys Varmistuuko vapaus sillä, että kuka tahansa voi hakea mitä tahansa rahoitusta (omarahoitusosuus?) Miten yliopisto varmistaa, että projektin läpiviemiseksi tarvittava rahoitus riittää? Yliopistolaki (2009/558) 6 Tutkimuksen, taiteen ja opetuksen vapaus Yliopistoissa vallitsee tutkimuksen, taiteen ja opetuksen vapaus. HE 7/2009 Tutkimuksen, taiteen ja opetuksen vapaus on taattu myös perustuslain 16 :n 3 momentissa, jonka mukaan tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu. Tieteen vapauteen kuuluu sen harjoittajan oikeus valita tutkimusaiheensa ja menetelmänsä. Tieteen suuntautumisen tulee toteutua ensisijaisesti tieteellisen yhteisön itsensä harjoittaman tieteen kritiikin kautta

10 Tekesin julkisen tutkimuksen tiedote 2010/1 Julkisen tutkimuksen rahoitushallintoa koskevaa tietoa Allekirjoituskäytännöistä Projektin kustannusten raportoinnista Maksatuspäätöskirjeen käyttöönotto myös kansallisessa rahoituksessa Lähetetty tutkimusasiakkaille maaliskuussa 2010.

Samankaltaiset tiedostot

Kokonaiskustannusmalli. Kokonaiskustannusmallin soveltaminen tutkimusrahoituksessa - vaatimukset kustannuslaskennalle

Kokonaiskustannusmalli. Kokonaiskustannusmallin soveltaminen tutkimusrahoituksessa - vaatimukset kustannuslaskennalle Kokonaiskustannusmallin soveltaminen tutkimusrahoituksessa - vaatimukset kustannuslaskennalle OKM / AMK -taloushallinnon seminaari 8.5.2015 Marita Virtanen, Tekes Kokonaiskustannusmalli Miksi kokonaiskustannukset?