SOTE-INTEGRAATIO. Päivi Koikkalainen Marja Heikkilä Ohjausryhmä

Transkriptio

1 SOTE-INTEGRAATIO Päivi Koikkalainen Marja Heikkilä Ohjausryhmä

2 YHDESSÄ HYVÄSTÄ PAREMPAAN - KESKI-SUOMEN UUDISTUVAT SOTE PALVELUT Työnimi integraatiostrategialle, jossa keskeistä mm Toimijoiden perustehtävän uudelleen määrittely Asukkaiden ja asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen (yksilöt, väestöryhmät, koko väestö) Asukkaiden ja asiakkaiden vaikutusmahdollisuudet palvelujen suunnittelussa, toteutuksessa, arvioinnissa ja kehittämisessä Ammattilaisten mahdollisuudet kohtaamiseen ja asiakaslähtöiseen työskentelyyn Tavoitteiden asettaminen: suoritteiden ja palvelujen tuotannosta hyvinvointi- ja terveyshyödyn tuottamiseen sekä toimintakyvyn ja arjessa pärjäämisen tukemiseen Palveluprosessien rakentaminen asukkaan ja asiakkaan näkökulmasta: lähipalveluista erityispalveluihin eikä päinvastoin Asiakkuuksien hallinta ja asiakassegmentointi Palvelujärjestelmän/-prosessien ohjaus, seuranta, arviointi ja raportointi (palveluprosessi kokonaisuudessaan, mittarit, kustannustieto)

3 KESKI-SUOMEN SOTE-RAKENTEET Yhteistoiminta-alue: Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari (sote-integr.) 2. Perusturvaliikelaitos Saarikka: Saarijärvi, Karstula, Kyyjärvi, Kivijärvi ja Kannonkoski (sote-integr.) 3. Äänekoski (sote-integr.) 4. JYTE-alue Perusterveydenhuollon isäntäkuntamalli: Hankasalmi, Muurame ja Uurainen, jossa Jyväskylä isäntäkuntana, jossa sosiaali- ja terveydenhuolto hallinnollisesti yhdistetty, 5. Keski-Suomen Seututerveyskeskus Sairaanhoitopiirin liikelaitos Petäjävesi, Toivakka, Joutsa, Luhanka, Konnevesi, Laukaa, Multia ja Keuruu 6. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri (Jämsä ja Kuhmoinen kuuluvat Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin mutta toimivat sosiaalihuollon yhteistyössä K-S:sa)

4 Miksi koordinaatiota ja kohdentamista tarvitaan? Selvityksemme paljastaa, kuinka sirpaleinen hoitoketju oikeasti on. Se ei kuitenkaan tarkoita, että yksittäiset toimijat tekisivät huonoa työtä. Ongelmana on, että terveydenhuoltomme rakentuu nyt tuottajien eikä potilaiden ympärille. Kaikki eri toimijat saattavat tehdä hyvääkin työtä toisistaan riippumatta mutta myös tietämättä, mitä toinen tekee, Niemelä sanoo. Sitra: Tulevaisuuden sydänhoidot tutkimus 1/

5 Monikanavaisen rahoituksen ongelmakohdat (Jyväskylän yo, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon ky, Jyväskylä, Keski-Suomen shp, STM, Kela, Sitra) Rahoittajataho vaihtuu usein (tutkimusaineistossa keskimäärin kertaa v aikana); näkyvyys muiden rahoittajatahojen kustannuksiin sekä kokonaiskustannuksiin katoaa Suurimman osan kustannuksista maksoi kaikissa potilasryhmissä kunta. Alueelliset erot kustannuksissa ovat merkittäviä (tässä tosin vain yksi esimerkki): Lonkkaleikkaus Kainuu Keski-Suomi Kokonaiskustannukset (e/hlö) Työstä poissaolo (pv) Työnantajalle aiheutuvat kustannukset (arvio 300 e/pv)

6

7

8 SOTEn yleinen prosessi Ennaltaehkäisy, terveyden ja hv:n edistäminen Ongelma (oire, vaiva, riskitekijä) Palveluiden piiriin hakeutuminen ja hoidon- /palvelutarpeen arviointi Ongelman/ palvelutarpeen määrittely /diagnoosi Ratkaisuvaihtoehtojen arviointi ja hoito- /palvelusuunnitelma Palvelun/ hoidon toteutus, seuranta ja arviointi Suunnitelma Päätökset Population health/väestön terveys ja hyvinvointi -tiedon hyödyntäminen, riskien arviointi, ennakointi..?

9 YHTEINEN KONSEPTI MAAKUNTAAN Hyvinvointiasema/keskus, perhekeskus, seniorikeskus mallin toteuttaminen ratkaisuehdotukseksi Tavoitteena resurssien kokoaminen ja tehokkaampi hyödyntäminen myös kuntalaisten on helpompi löytää ja käyttää Keskusten perustaminen alueen väestörakenteen ja tarpeen mukaan Periaatteina verkostoituminen, läheisyys, omat ja yhteiset voimavarat Asukkaat ideoimaan ja toteuttamaan yhdessä järjestöjen, yritysten, seurakunnan ja kunnan ammattialaisten kanssa Toiminta joko saman katon alle tai verkostomallilla

10 INTEGROIDUT PERUSPALVELUT - HYVINVOINTIASEMAKONSEPTI Proaktiivinen tiimi - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen - palveluohjaus ja palvelun/ hoidontarpeen arviointi - rakenteellinen sosiaalityö - sosiaaliohjaus - sosiaalityö - lääkärin ja hoitajanvastaanotto (päivystys) - matalan kynnyksen mielenterveysja päihdepalvelut - vammaispalvelut - näytteenotto - suun terveydenhoito - rokotukset - kuntoutus- ja terapiapalvelut - apuvälinepalvelut - psykologipalvelut - järjestöyhteistyö Osallistuva ja voimaantuva asiakas, läheiset ja lähiyhteisö Hyvinvointitupakonsepti: - Kunnan, järjestöjen, valtion, soten, yritysten, kansalaisten omat palvelut saman katon tai verkoston alla - Joka paikkakunnalla oman näköinen mutta paikallisesti koordinoitu Erikoissairaanhoidon ja erityisosaajien tuki ja palvelut

11 Akuutti hoitomalli vs. terveyshyötymalli Sairauskeskeisyys Reaktiivinen, oireisiin keskittyvä Episodinen hoito Fokus parantamisessa Diagnostisen informaation antaminen Yksilökontaktit Lääkärikeskeisyys Painopiste yksilössä Yhteen hoitopaikkaan kerralla keskittyvä Erikoissairaanhoidon painotus Potilaslähtöisyys Suunnitelmallinen hoito Jatkuva hoito Fokus taudin hallinnassa Omahoidon tukeminen Monimuotoiset kontaktit Tiimikeskeisyys Väestön terveys Yhteisönäkökulma, laaja-alainen yhteistyö Perusterveydenhuollon painotus Potilaassa Potilaassa on on vika- vikaminun minun tehtäväni tehtäväni on on löytää löytää se se ja ja korjata korjata Potilas tietää ja tekee jo paljon ja minun tehtäväni on vahvistaa sitä! Pilvikki Absetz Pilvikki Absetz Mukailtu: Nurses and doctors working together in New Zealand primary Care (luento) Sue Pullon ja Fiona Doolan-Noble, University of Otago Wellington CPD-Nelson 2009

12 YKSI YHTEINEN SUUNNITELMA ASIAKKAAN SUUNNITELMA Hallitusohjelman kirjaus/kuntien kustannusten säästö: Asiakkaan henkilökohtaisia palvelusuunnitelmia koskevien velvoitteiden vähentäminen ja eri hallinnonalojen ja palvelujen yhteisten palvelusuunnitelmien mahdollistaminen kuntakokeilujen kokemuksia hyödyntäen Sote-säädösten suunnitelmaviidakko vrt. normipurku (Vehviläinen ) Sote-asiakastietojen sähköistä käsittelyä koskevan lainsäädännön uudistamista valmisteleva työryhmä 4/2015-5/2016. Jyväskylän ja ympäristökuntien mahdollisuus osallistua kuntakokeilulain nojalla

13

14 Ilkka Kunnamo

15 Ennalta ehkäisy, hv:n ja terveyden edistäminen PALVELUJEN KOHDENTAMINEN JA KOORDINOINTI ASIAKASRYHMITTELYN AVULLA Ongelma, oire Yhteydenotto, ajanvaraus Äkillinen, kiireellistä apua vaativa tilanne Tilapäinen ongelma/terveysongelma Hoidon-/ palvelutarpeen arviointi Ongelman/palv elutarpeen määrittely /diagnoosi Suunnitelma Uuden, pitkäaikaisen ongelman/oireen/sairauden selvittely Äkillisesti alkava/kiireetön Päätökset Palvelun/ hoidon toteutus, seuranta ja arviointi Terveet, eläminen ongelman/sairauden kanssa: Omatoimi-/Pärjääjäasiakkuus (terveet, riskissä olevat, sairauden/ongelman kanssa elävät) Yhteistyöasiakkuus Yhteisö-/Tukiasiakkuus Verkosto-/Huolenpitoasiakkuus Mukaillen Koivuniemi & Simonen 2011: Kohti asiakkuutta: ihmistä arvostava terveydenhuolto: Kurkiaurahanke; Pirkanmaan shp/doris Holmberg-Marttila

16

17

18

19 YLEISEN PALVELUOHJAUSJÄRJESTELMÄN MALLINNUSTA 80-90% 10%-20% Palveluihin ohjaus/ palveluneuvonta Palveluissa ohjautuminen palveluohjaus Asiakkuuden hallintajärjestelmä PALVELU- NEUVONTA ContactCenter, Monikanavainen neuvontakeskus Ei tarvita lähetettä Palvelutarpeenarvointi: voimavarat, arviot kotona/ lähellä asiakasta Yhtenäiset mittarit ja kriteerit Kohtaaminen ja havainnointi Suunnitelma Asiakasvastaavat Suunnitelman tarkastaminen Palveluohjaus Päätökset YHTEINEN, Yleinen Lähipalvelut, henkilökohtainen Anu Pihl

20 ASIAKASTARPEISIIN VASTAAMINEN PALVELUINTEGRAATIOLLA Prosessia tulee tukea monipuolisella palveluohjausjärjestelmällä, jossa henkilökohtaisen palveluohjaajan/ asiakasvastaavan tuen piirissä on vain noin % asiakkaista Palvelurakenteen suunnittelussa pyritään suuntaamaan voimavarat / osaaminen lähelle, asiakkaan omaan ympäristöön Tavoitteena mm. kotihoidon laadun huomattava paraneminen, liikkuvat ja sähköiset konsultaatiot, hyvä koordinaatio pela ensihoito kotihoito turvapalvelu ensivaste, Toimintakulttuuri asiakasta kuuntelevaksi, hänen ja hänen läheistensä sekä yhteisöjensä voimavaroja vahvistavaksi Ammattilaisten osaamisen ja autonomisen päätöksenteon turvaaminen samalla kun organisoidaan maakunnalliset tukirakenteet, käytännöt ja mittarit Tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen merkitys laadun, tuottavuuden ja vaikuttavuuden turvaamiseksi