Ajankohtaista Keski- Suomen SOTE 2020 hankkeesta

Transkriptio

1 Ajankohtaista Keski- Suomen SOTE 2020 hankkeesta Integraatio työryhmän kokous Marja Heikkilä; Päivi Koikkalainen & KS SOTE hanketiimi

2 ASUKAS- JA ASIAKASLÄHTÖINEN INTEGRAATIO Yhteisen strategian tarve korostuu sote-uudistuksen yhteydessä (valtionohjaus, rahoitus, järjestäjä, tuottaja(t), muut toimijat, asiakkaat ja asukkaat) Tavoitteena palveluiden, osaamisen ja toimijoiden kokoaminen eikä entistä suurempi pirstaleisuus Resurssien kokoaminen asiakastarpeiden mukaan Tavoitteena järjestelmän muutos ihmisiä tukevaksi ja kannustavaksi - holhoamisen ja paremmin tietämisen sijasta Valinnanvapaus parempi laatu, uusi toimintakulttuuri, yhdessä asiakkaan kanssa

3 MISTÄ TERVEYS SYNTYY?* *Lainattu Ville Koiste, Sitra McGinnis, et al., Health Affairs; 21(2), 2002

4 SOTEn yleinen prosessi Ennaltaehkäisy, terveyden ja hv:n edistäminen Ongelma (oire, vaiva, riskitekijä) Palveluiden piiriin hakeutuminen ja hoidon- /palvelutarpeen arviointi Ongelman/ palvelutarpeen määrittely /diagnoosi Ratkaisuvaihtoehtojen arviointi ja hoito- /palvelusuunnitelma Palvelun/ hoidon toteutus, seuranta ja arviointi Suunnitelma Päätökset Population health/väestön terveys ja hyvinvointi -tiedon hyödyntäminen, riskien arviointi, ennakointi..?

5 Ennalta ehkäisy, hv:n ja terveyden edistäminen PALVELUJEN KOHDENTAMINEN JA KOORDINOINTI ASIAKASRYHMITTELYN AVULLA Ongelma, oire Yhteydenotto, ajanvaraus Äkillinen, kiireellistä apua vaativa tilanne Tilapäinen ongelma/terveysongelma Hoidon-/ palvelutarpeen arviointi Ongelman/palv elutarpeen määrittely /diagnoosi Suunnitelma Uuden, pitkäaikaisen ongelman/oireen/sairauden selvittely Äkillisesti alkava/kiireetön Päätökset Palvelun/ hoidon toteutus, seuranta ja arviointi Terveet, eläminen ongelman/sairauden kanssa: Omatoimi-/Pärjääjäasiakkuus (terveet, alttiit, riskissä olevat, sairauden kanssa elävät) Yhteistyöasiakkuus Yhteisö-/Tukiasiakkuus Verkosto-/Huolenpitoasiakkuus Mukaillen Koivuniemi & Simonen 2011: Kohti asiakkuutta: ihmistä arvostava terveydenhuolto: Kurkiaurahanke; Pirkanmaan shp/doris Holmberg-Marttila

6

7 PALVELUOHJAUKSEN KOKONAISUUS

8 LÄHI- JA PERUSPALVELUJEN VAHVISTAMINEN Esim. palvelujen konseptointi resurssien kokoaminen hukan karsiminen asiakkaiden kuuntelu liikkuvat ja sähköiset palvelut kunnan ja soten luottamus ja yhteistyö (osaoptimoinnin välttäminen) Esim. Nykyinen tilanne sote-kustannusten osalta: Miten vastaamme oikeudenmukaisuuden ja hyvinvointi- ja terveyserojen pienentämisen vaatimuksiin?

9 *KESKI-SUOMEN KUNTIEN SOTE-NETTOKUSTANNUKSET /ASUKAS 2014 * (Manner-Suomen ka 3269 /as.)

10 **Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot vuonna 2014 maakuntien mukaan, indeksi (koko maa=100) THL

11 **Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot vuonna 2014 maakuntien mukaan, indeksi (koko maa=100) THL

12 KAKSI ISOA TEEMAA SUUNNITTELUSSA PAIKALLINEN AUTONOMIA Paikalliset hyvät käytännöt Asiakastuntemus ja osallisuus Omaiset, naapurustot, järjestöt, yritykset Tuttu, osaava henkilöstö Ennaltaehkäisevät, perus- ja lähipalvelut ALUEELLINEN* YHTEISTYÖ Yhteiset Linjaukset/strategiat** Prosessit Erityispalvelut/osaaminen Yhteentoimivat tietojärjestelmät ja teknologian kehittäminen Osaamisen tukirakenteet Konsultaatiot, liikkuvat palvelut, videoyhteydet, jne. *osin valtakunnallinen tai kansainvälinen taso ** vanhus-, integraatio-, vammais- sekä lasten ja perheiden ym. palvelujen linjaukset

13 YHTEINEN KONSEPTI MAAKUNTAAN Asukas-/ asiakaslähtöisyys - Asukkaiden/ asiakkaiden osallisuus päätöksenteossa ja palveluita suunniteltaessa sekä toteutettaessa - Asiakkaiden omien valintojen mahdollistaminen valinnanvapaus! Lähi- ja peruspalveluiden vahvistaminen Valmistautuminen uuden sairaalan toimintaan v.2020 Integraation edistäminen kaikissa ratkaisuissa Hyvinvointiasema -konseptin kehittäminen Palvelusuunnitelmien yhdenmukaistaminen Palveluohjauksen kehittäminen Sähköiset ratkaisut, liikkuvat ratkaisut Hyvinvoinnin edistäminen Lähiyhteisön tuki, 3-sektorin ja yritysten kanssa tehtävä yhteistyö Kokemuksia haettu myös muualta Suomesta olemme jäljessä!

14 YHTEINEN KONSEPTI MAAKUNTAAN Hyvinvointiasema/keskus, perhekeskus, seniorikeskus mallin toteuttaminen ratkaisuehdotukseksi Tavoitteena resurssien kokoaminen ja tehokkaampi hyödyntäminen myös kuntalaisten on helpompi löytää ja käyttää Keskusten perustaminen alueen väestörakenteen ja tarpeen mukaan Periaatteina verkostoituminen, läheisyys, omat ja yhteiset voimavarat Asukkaat ideoimaan ja toteuttamaan yhdessä järjestöjen, yritysten, seurakunnan ja kunnan ammattialaisten kanssa Toiminta joko saman katon alle tai verkostomallilla

15 .JOTTA TOTUUS EI UNOHTUISI ASUKKAIDEN ARKI ja Lähipalvelut SOTE Lähipalvelut Sähköiset palvelut ja asiointi, itsehoito Palveluohjaus Seudulliset SOTE palvelut Yhteistyö SOTE erityispalvelut

16 Erikoissairaanhoito Akuutti sairaalahoito Suun terveyden -huollon palvelut Kuvantaminen Päivätoiminta Sähköiset palvelut ja asiointi, itsehoito Ensiapu, ensihoito Palveluohjaus Liikkuvat palvelut kotiin Kotihoito (kotisaira ala, 24/7) Omaishoidontuki Kotikuntoutus Kuntoutus- ja terapiapalvelut Laajakaista, tietoliikenne, ICT-tuki Kirjastot Ensivaste Liikuntapalvelut Liikenneyhteydet, kuljetuspalvelut Yhteisöllisyys, harrastusmah dollisuudet Poliisi Puistot Tukihenkilötoiminta SOTE erityispalvelut Seudulliset SOTE palvelut SOTE Lähipalvelut Lähipalvelut Kaavoitus, tonttipolitiikka, esteettömyyden edistäminen Hyvinvointitupa Hyvinvointiasema Kauppa, Apteekki, Pankki, optikko Vapaaaikapalvelut Maahanmuuttaja -palvelut Yhteispalvelupisteet Tilojen käytön mahdollistaminen kuntalaisille ja järjestöille Kulttuuripalvelut Sosiaali- ja potilasasiamies Katkaisuhoito Sijaishuoltoyksikkö Tulkkipalvelut Perhehoito Tukiasunnot Erityisryhmien asumispalvelut Vieroitus-, korvaushoito Turvakoti Kuntoutusyksiköt Erityisosaamista vaativa sosiaalityö, lastensuojelu, vammaiset, päihde- ja MT, gerontologia Pitkäaikaishoito Sosiaalipäivystys, virka-ajan ulkopuolinen Hyvinvointikeskus Terveydenhuollon päivystys (virka-ajan ulkopuolinen) Tulkkivälitys Kriisipalvelut Yksilölliset asumisratkaisut Perhehoidon koordinointi

17 INTEGROIDUT PERUSPALVELUT - HYVINVOINTIASEMAKONSEPTI Proaktiivinen tiimi - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen - palveluohjaus ja palvelun/ hoidontarpeen arviointi - rakenteellinen sosiaalityö - sosiaaliohjaus - sosiaalityö - lääkärin ja hoitajanvastaanotto (päivystys) - matalan kynnyksen mielenterveysja päihdepalvelut - vammaispalvelut - näytteenotto - suun terveydenhoito - rokotukset - kuntoutus- ja terapiapalvelut - apuvälinepalvelut - psykologipalvelut - järjestöyhteistyö Osallistuva ja voimaantuva asiakas, läheiset ja lähiyhteisö Hyvinvointitupakonsepti: - Kunnan, järjestöjen, valtion, soten, yritysten, kansalaisten omat palvelut saman katon tai verkoston alla - Joka paikkakunnalla oman näköinen mutta paikallisesti koordinoitu Erikoissairaanhoidon ja erityisosaajien tuki ja palvelut

18 VANHUSPALVELUT

19 PROSESSIN TAVOITTEITA Tavoitteena ikäihmisen luottamus arjessa pärjäämiseen Tavoiteltava palvelurakenne: 92% 75 vuotiaista asuu kotona vuonna 2020, 93% vuonna 2025 Edellyttää kotihoidon laadun huomattavaa parantamista useilla eri keinoilla Huomioitava, että vain osa ikäihmisistä tarvitsee säännöllisiä palveluita Jonoa palveluihin tulee hillitä ennaltaehkäisevällä työllä kuntoutuksella ja asumisen vaihtoehtoja kehittämällä Vanhuspalvelujen järjestämissuunnitelma luonnos lausuntokierroksella > julkaistaan Kevät

20 VAIN PIENI OSA IKÄIHMISISTÄ ON SÄÄNNÖLLISTEN PALVELUIDEN PIIRISSÄ Säännöllinen kotihoito 7 % 5 % Ympärivuorokautinen hoito Hyvinvointia edistävät ja ennalta ehkäisevät palvelut Vaihtoehtoisia asumisratkaisuja 88 % 65 vuotta täyttäneet, ei säännöllisiä palveluita

21 Ikäihmiset (n. 90%), jotka eivät säännöllisten palveluiden piirissä Kuntien hyvinvoinnin edistäminen SOTEn ennaltaehkäisevä neuvonta ja ohjaus Akuuttien sairauksien hoito Pitkäaikaissairauksien hyvä hoitotasapaino Monialainen kuntoutus Palveluneuvonta / palveluissa ohjaaminen

22 Ikäihmiset, joilla huoli tai vaikeus arjessa pärjäämisessä Asiakkaan voimavaroista lähtevä palvelu- ja hoidon - tarpeen arviointi Asiakassuunnitelma -tarve -tavoitteet -palvelukokonaisuus, joka edesauttaa arjessa pärjäämistä - vastuut Palveluiden toteuttaminen Kuntoutus - Asiakkaan valinnan vapaus Keskitetty palveluohjaus/ yhteinen asiakasohjaus

23 Vanhuspalvelut ja integraatio 2020 Johtaminen ja laadunhallinta VOIMAVARALÄHTÖINEN PALVELUTARPEEN ARVIOINTI; PALVELUKRITEERIT ; ASIAKASOHJAUS Yli 75 - Itse Omaiset Kunta Sote Sote Sote ASUU KOTONA 92% Omaehtoinen varautuminen ikääntymisen tuomiin muutoksiin; sosiaalisten suhteiden vaaliminen Matalan kynnyksen kohtaamispaikat * muorisotalot Esteetön ympäristö ja asuminen Yhteisölliset asumisratkaisut Lähipalvelut * joukkoliikenne, päivittäistavarakaupat *vapaa-aika, osallistuminen, järjestöt, vapaaehtoistyö Neuvonta, ohjaus, valistus, ehkäisevä työ, HEHKOT * ravitsemus * lääkehoito Riskiryhmien Riskiryhmien tunnista tunnistaminen * päihteet * kaatumistapaturmien ehkäisy OMH tuki 6-7% Kansalnen ohjeistus Tarvitaan SÄÄN KOHO 13-14% Tehostettu / ymp. vrk koho Kotikuntoutus Kotisairaala Kotiutukset 7 pnä/ vko Teknologian Toimintaohjeet, sääntökirjat, sopimukset, palvelusetelit YMP VRK hoiva 8% kiinteistöt hankinnat Omaishoitajien tuki hyöd. Toiminnanohjaus Uusia palvel umuo toja Voimavaralähtöiset PAHOSUt ja työtavat, hoitotyön sisältö Muistisairaiden ja heidän läheistensä erityinen neuvonta, ohjaus, tuki, kuntoutus, hoito Akuuttien ja pitkäaikaissairauksien hyvä hoito, toimintakyvyn ylläpitäminen

24 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT

25 Lähtökohtana painopisteen siirtäminen korjaavasta varhaiseen tukeen kaikkien lasten, nuorten ja perheiden palvelujen yhteensovittaminen lapsi- ja perhelähtöiseksi kokonaisuudeksi RUNKONA avoimet, kaikille yhteiset palvelut kuten neuvolatyö, varhaiskasvatus ja perusopetus (sisältäen oppilashuollon), täydennettynä kulttuuri- ja liikuntapalveluilla sekä avointen palvelujen perhetyöllä, kotipalvelulla ja nuorisotyöllä, joita erityis- ja erikoistason palvelut tukevat

26 LAPSET, NUORET JA PERHEET Ydin- ja tukiprosessit 1. KAIKKI LAPSET, NUORET JA PERHEET Arjen tuki (edistävät ja ehkäisevät palvelut sekä opetus, n. 80% kokonaisuudesta) VANHEMPIEN ARJEN TUKI LAPSEN/NUOREN ARJEN TUKI - Perheen voimavarojen vahvistaminen - Elämänhallintataitojen edistäminen - Kotikasvatuksen tukeminen - Harrastustoiminnan tukeminen - Kotiin vietävät palvelut/tuki: - Fyysisten ja virtuaalisten kohtaamisten turvaaminen Kotipalvelu, perhevalmennus jne. - Koulutusjärjestelmässä pysymisen turvaaminen 2. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAT LAPSET, NUORET JA PERHEET (sosiaali- ja terveydenhuollon erikois- ja erityispalvelut sekä kuntoutus, erityisopetus ja varhaiskasvatus, n.20 kokonaisuudesta, mutta suurin osa kustannuksista) Palveluohjaus, asiakasryhmittely, tutkimus, koulutus, kehittäminen, tiedon hallinta (yksi lapsi yksi suunnitelma), tilat, johtaminen, henkilöstö, talous ym. tukiprosessit NEUVOLA VARHAISK. / PERUSOPETUS-OPPILASHUOLTO / 2.ASTE-OPISKTH.-SAINT / OPISK.-TYÖ-TYÖTH -7KK 0 1,5V 4V 6V 7V 12V 15V 18V 19V 29V Prosessin kulku lapsen/nuoren elämänkaaressa

27 SOTE erityispalvelut Tavoitteet : YK/lapsen oikeuksien sopimuksen tarkoittama lapsen etu: Hallintokunnista tarvelähtöisyyteen Matalan kynnyksen tuki vahvistuu Seudulliset SOTE palvelut 1. taso: Perheen elinolot. Asuinalue, asuminen, toimeentulo, työn ja perheen yhteensovittamin en PERHEKESKUS (harmaa alue) asuinalueen avoimet yhteiset palvelut ja niiden koordinoima laaja verkosto, jossa mukana kansalaistoiminta, seurakunnat, yritykset, yms Painopiste tasoilla 1. ja taso: Avoimet yhteiset peruspalvelut. Kulttuuri, liikunta, neuvolat, oppilashuolto, varhaiskasvatu s, koulutus, kasvatusvalme nnus, perheneuvont a, perhetyö, kotiapu ja nuorisotyö, nuorisotiedotu s ja neuvonta, ohjaamot ym. nuorille 3. taso: Tehostettu tuki (ongelmalähtöinen). Lastensuojelu, Kasvatus- ja perheneuvola,, oikeudelliset palvelut, perhesovittelu perhetyö, parisuhteen tuki, kotiapu, erikoissairaanhoi don avohoito, tason 2. tukeminen, yms. Palveluohjaus, kotouttaminen? Etsivä nuorisotyö Sähköiset palvelut ja asiointi itsehoito Osaamis- ja tukikeskus 4. taso: Erityinen tuki. Sijaishuolto, erikoissairaan hoidon osastohoito, eriytynyt erityisopetus, sairaalaopetu s, oikeuspsykiat riset palvelut, lastenasiainta lo. kriminaalihuo lto

28 Keski-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palvelumallin kehittämistyön eteneminen Vaihe 1 12/2014-4/2015 Vaihe 2 6/ /2016 Vaihe 3 11/2016 ->? ISO KUNTAKIERROS (21 kuntaa) Kuntalaisten kuuleminen palvelumallin määrittelytyössä Henkilöstötilaisuudet (valmentaminen ja hyvien käytäntöjen kerääminen) KYSELYT järjestöille ja heidän asiakkailleen sekä ammattilaisille KESKI-SUOMEN SOTE2020-HANKKEEN LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN TYÖRYHMÄ SEKÄ SEMINAARIEN TYÖPAJAT Missio-visio-strategia, yhteinen näkemys tavoitteista ja etenemistavasta VISIO: Korjaavasta tukevaan yksilöstä verkostoon Pilotti 1: Perhekeskusmallin kehittäminen ja juurruttaminen Keski-Suomessa Keski-Suomen Sote palvelumalli Pilotti 2: Keski-Suomen lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelumalli. Perhekeskusmallin käyttöönottaminen Keski-Suomessa. Verkostotyön yhteensovittaminen - Lähiverkostot (perheiden arki) - Viralliset verkostot (perhekeskusmallin mukaiset) - Seudulliset erityispalvelut - Erikoistason eriytyneet palvelut Alueellisen osaamisja tukikeskustoiminnan käynnistäminen?

29 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUJEN ORGANISOINTI TULEVAISUUDESSA? Asukkaiden arki ja lähipalvelut: Yhteisöllisyys, vertais- ja harrastustoiminta, kaupat, pankit ym. peruspalvelut, varhaiskasvatus, opetus ym. kuntien tuottamat lähipalvelut, kolmannen sektorin palvelut. SoTe lähipalvelut: Lastensuojelu, perhetyö, Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitaja- ja lääkärityö sekä kuraattoritoiminta. Perhekeskusmallin mukainen työskentely: Arjen verkostojen ja virallisten verkostojen yhdistäminen. Alueellinen vastuu ja koordinaatio Jämsä ja Kuhmoinen eivät ole tällä hetkellä mukana Keski-Suomen SOTE2020- hankkeessa. Visio: Korjaavasta tukevaan, yksilöstä verkostoon Osaamis- ja tukikeskus vaikeasti oireileville, paljon tukea tarvitseville SOTE erityispalvelut: Lasten ja nuorten talo Säännölliset, liikkuvat erityispalvelut, työparitoiminta

30 KUNTOUTUSPROSESSI

31 MONIALAISEN KUNTOUTUKSEN PROSESSIN TYÖSTÄMINEN JAMK:n asiantuntija Aila Pikkarainen; ks. selvitys: 9_monialainen_kuntoutus_raportti.pdf Yhteistyö Uusi sairaala-hankkeen Kuntoutuksen integraatiotyöryhmän kanssa (pj kuntoutuksen ylilääkäri Satu Auvinen) Mielenterveys- ja päihde työryhmä Vammaispalvelujen työryhmä (strategialuonnos) Kuntoutuksen monialaisuus ja ammatillisuus, monet rahoituskanavat ja epäselvät vastuusuhteet tekevät siitä haastavan Koska kuntoutuksen merkitys eri asiakasprosesseissa on niin suuri, tulee siihen jatkossa panostaa nykyistä määrätietoisemmin ja koordinoidummin Hankkeen ykkösprioriteettina voidaan pitää ikääntyneiden kuntoutusprosessin parantamista, koska se on maakunnassa tällä hetkellä heikoimmin toimiva osaalue

32 UUSI SAIRAALA- HANKKEEN KANSSA PIIRRETTY KUVA KUNTOUTUKSEN KOKONAISUUDESTA

33

34 EKSOTEN PROSESSISTA OPPIA IKÄIHMISTEN KUNTOUTUKSEEN: KUNTOUTUS SISÄÄNAJETTUNA KOKO TOIMINNASSA

35 SAARIKAN KUNTOUTUSPILOTIN ETENEMINEN

36 Kiitos! Lisätietoja: Keski-Suomen SOTE 2020 hanketiimi