KOKEMUKSIA KESKI- SUOMESTA

Transkriptio

1 KOKEMUKSIA KESKI- SUOMESTA Lapin alueiden sote - valmistelun asiakasja ydinprosessityöryhmien työkokous Marja Heikkilä Keski-Suomen SOTE 2020

2 ESITYKSEN SISÄLTÖÄ 1. Hankkeesta ja Keski-Suomesta mitä ja missä 2. Kuntakierros ja palvelumallin ainesten kokoaminen 3. Vanhuspalveluprosessin kysymyksiä 4. Oppimisen keinoja 5. Lopuksi

3 1. Hankkeesta ja Keski- Suomesta mitä ja missä

4 KASTE-HANKEPÄÄTÖS Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaalija terveydenhuollon palvelukonsepti Rahoituksen saajana on Jyväskylän kaupunki. Kokonaisrahoitus on 1,3 milj. euroa, STM:n osuus Kuntarahoitus : rahoittajina puoliksi Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. Hankkeen kesto Hankealueena Keski-Suomen 21 kuntaa, Jämsän seutu ohjausryhmässä Saman aikaisesti Uusi Sairaala hanke

5 Sote-tuotantoalueiden valmistelun tilanne maakunnittain Arvio HUOM. Kaikilla alueilla valmistelu ei tapahdu kaikkien kuntien osalta maakunnittain. Lapin maakunnassa on kaksi erillistä valmistelualuetta. Tuotanto käynnissä Valmistelu etenemässä päätösvaiheeseen Valmisteluryhmät nimetty, valmistelu liikkeellä Valmisteluryhmät nimetty, valmistelu ei ole käynnistynyt Valmistelutyöryhmiä ei ole asetettu Maakunnat ja väkiluku ( ) 1. Uusimaa as. 2. Varsinais-Suomi as. 4. Satakunta as. 5. Kanta-Häme as. 6. Pirkanmaa as. 7. Päijät-Häme as. 8. Kymenlaakso as. 9. Etelä-Karjala as. 10. Etelä-Savo as. 11. Pohjois-Savo as. 12. Pohjois-Karjala as. 13. Keski-Suomi as (SHP). 14. Etelä-Pohjanmaa as. 15. Pohjanmaa as. 16. Keski-Pohjanmaa as. 17. Pohjois-Pohjanmaa as. 18. Kainuu as. 19. Lappi as. josta Länsi-Pohja as. 5 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

6 KESKI-SUOMEN SOTE-RAKENTEET Yhteistoiminta-alue: Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari (sote-integr.) 2. Perusturvaliikelaitos Saarikka: Saarijärvi, Karstula, Kyyjärvi, Kivijärvi ja Kannonkoski (sote-integr.) 3. Äänekoski (sote-integr.) 4. JYTE-alue Perusterveydenhuollon isäntäkuntamalli: Hankasalmi, Muurame ja Uurainen, jossa Jyväskylä isäntäkuntana, jossa sosiaali- ja terveydenhuolto hallinnollisesti yhdistetty, 5. Keski-Suomen Seututerveyskeskus Sairaanhoitopiirin liikelaitos Petäjävesi, Toivakka, Joutsa, Luhanka, Konnevesi, Laukaa, Multia ja Keuruu 6. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri (Jämsä ja Kuhmoinen kuuluvat Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin mutta toimivat sosiaalihuollon yhteistyössä K-S:sa)

7 VUODEN 2013 SOTE - NETTOKUSTANNUKSET MANNER-SUOMI KESKI-SUOMI KYS-ERVA KSSHP Kivijärvi Kannonkoski Kyyjärvi Luhanka Multia Viitasaari Joutsa Hankasalmi Karstula Pihtipudas Kinnula Konnevesi Saarijärvi Keuruu Äänekoski Petäjävesi Toivakka Laukaa Jyväskylä Uurainen Muurame Kuntien sosiaalitoimen nettokustannukset, euroa/asukas Perusterveydenhuollon (mukaan luettuna hammashuolto) nettokustannukset, euroa/asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa/asukas

8 HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE hankkeen tavoite on rakentaa Keski-Suomeen asukas- ja asiakaslähtöinen tuotantorakenne ja toimintamalli, jolla turvataan Keski-Suomen asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut. 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen palvelutuotantojärjestelmä uudelleen organisoimalla Laajan palveluintegraation toteutus asiakaslähtöisinä palvelukokonaisuuksina 2. Koska uudessa mallissa järjestämis- ja tuotantovastuuta keskitetään, varmistetaan lähipalveluiden toimivuus useilla eri tavoilla. 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisosaamisen parantaminen kaikilla tasoilla 4. Uuden alueellisen kehittämis-, koulutus- ja tutkimus-rakenteen luominen sosiaali- ja terveyspalveluiden laadun ja kehittymisen varmistamiseksi

9 Petri Oinonen Riitta Pylvänen Päivi Koikkalainen Minna Mård Tuija Koivisto Marja Heikkilä Anu Pihl

10 Hankkeen osio /10 Sote-palvelumallit Uuden palvelumallin valmistelu Keski-Suomen sote-palveluita varten SYNTYY VUOROVAIKUTUKSESSA HANKKEEN ERI OSIEN KESKEN Maakunnan uuden palveluverkon simulointi ja optimointi Lähipalveluista yhteisymmärrys/peruspalvelupainotteisuus Palveluohjausmallin/mallien luominen ja käyttöönotto Johtaminen ja osaaminen Tutkimus, koulutus, kehittäminen Pilotoinnit Uudet palveluprosessit 1. Vanhustenhuolto 2. Lapset, perheet, lastensuojelu 3. Monialainen kuntoutus Työryhmä PTH:n,ESH:n ja SOS integraation vähittäinen syveneminen Muutosjohtaminen, tietojohtaminen, palvelumuotoilu, työhyvinvointi, henkilöstörakenteen kehittäminen Tutkimus-, koulutus- ja kehittämisrakenteen luominen Keski-Suomeen Arvioidut, yhteiseen strategiaan ja prosesseihin sopivat kokeilut ja pilotit

11 LISÄKSI PALJON APUVOIMIA Aila Pikkarainen: Monialaisen kuntoutuksen uudistamistarpeet Keski-Suomessa skyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/75609_monialainen_kunto utus_raportti.pdf Raili Haaki koordinoi tutkimus, koulutus, kehittäminen kokonaisuutta saakka, jolloin 1. vaiheen raportti Uusi sairaala hankkeen toiminta, erityisesti kehittäjäylilääkäri Pirjo Mustonen Potilas- ja asiakastietojärjestelmän uudistustyö - Kiila hankeyhteistyönä ollaan hankkimassa modulaarista järjestelmää

12 2. Kuntakierros ja palvelumallin ainesten kokoaminen

13 KUNTAKIERROS TALVI 2015 Kuntalaisillat ja henkilöstöiltapäivät kaikissa kunnissa yhteensä 48 tilaisuutta Valtava aineisto kuntalaisilta ja ammattilaisilta koottua tietoa ja näkemyksiä: lähipalveluista ja sote-palveluista sekä niiden tilasta asukas- ja asiakaslähtöisyydestä hyvistä käytännöistä maakunnan asukkaiden tuntemuksista Asukkaat ja kuntajohto (n. 650) kommentoivat soteuudistusta ja lähipalveluita kuntalaisilloissa sekä suullisesti että kirjallisesti (50 %) vapaamuotoisesti Iltojen osallistujista pääosa eläkeläisiä

14 KUNTAKIERROKSEN HAVAINTOJA Useissa kunnissa oltiin tyytyväisiä palveluihin ja pelättiin niiden heikkenevän Eniten esiin nousivat: 1. terveyspalvelut (ml. hammashoito, laboratorio), 2. ensivaste ja ensihoito, 3. liikenneyhteydet, 4. tietoliikenteen toimiminen, 5. poliisin palvelut, 6. apteekki, 7. koulut, 8. päivähoito, 9. kaupat, 10. pankit, 11. liikuntapalvelut, 12. lapsiperheiden ja vanhusten kotipalvelu Turvallisuutta tuovien palveluiden merkitys korostui etenkin pienissä kunnissa (lääkäri, ambulanssi, poliisi) Erikoissairaanhoidon jalkautuminen kuntiin kuntalaisten taksikyydit keskussairaalalle Valtionhallinnon palveluiden kaikkoaminen koettiin ongelmaksi Järjestöjen merkitys asukkaiden yksinäisyyden torjunnassa nostettiin esiin Asukkaat epätasa-arvoisessa asemassa palveluiden saatavuuden suhteen/ sattumanvaraisuus palvelujen saannissa Julkisten palveluiden säilyminen kunnassa tukee muuta elinkeinopolitiikkaa ja asumista kunnassa

15 SOTE-UUDISTKSEN KIPUKOHTIA KESKI-SUOMESSA 1. Kuntalaisten kokema yksinäisyys ja turvattomuus vs. luottamuksen rakentaminen 2. Keskittämisen pelko vs. resurssien suuntaaminen lähi- ja peruspalveluihin sekä ko. palveluiden turvaaminen jatkossa 3. Kasvottomien standardipalvelujen kehittäminen suuressa organisaatiossa vs. paikallistuntemuksen säilyttäminen palvelutuotannossa 4. Annetaanko palvelujen karata vai ryhdytäänkö kokoamaan palveluita esimerkiksi hyvinvointiasemille ja edistetään samalla resurssien tehokkaampaa käyttöä 5. Hyödynnetäänkö järjestöjen ja yritysten toimintaa ja osaamista vai koetaanko ne menoeräksi ja vaivaksi? 6. Miten joku kunta voi tarjota hyvinvointituvan ja koordinaattorin ja toisessa kunnassa peritään maksu jokaisesta tilasta? 7. Miksi kuntalaiset eivät saa yhteyttä palveluihin, miksi heitä käännytetään pois?

16 KAKSI ISOA TEEMAA SUUNNITTELUSSA PAIKALLISEN AUTONOMIAN TARVE Paikalliset hyvät käytännöt Asiakastuntemus ja osallisuus Omaiset, naapurustot, järjestöt, yritykset Pysyvä henkilöstö Ennaltaehkäisevät, perus- ja lähipalvelut MAAKUNNALLISEN * YHTEISYYDEN TARVE Maakunnan yhteiset Linjaukset/strategiat Prosessit Erityispalvelut/osaaminen Yhteentoimivat tietojärjestelmät ja teknologian kehittäminen Osaamisen tukirakenteet Konsultaatiot, liikkuvat palvelut, videoyhteydet, jne. *osin erva- ja valtakunnallinen tai kv-taso

17 Pohjana LÄHIPALVELUMALLIN MÄÄRITTELY Kuntalaisillat ja niistä saatu palaute Henkilöstölle järjestetyt workshopit kuntakierroksella Kysely lähipalveluista järjestöille ja niiden jäsenistölle Palveluohjauskysely Hankkeen työryhmien työskentely Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuuden huomiointi Ennaltaehkäisyn, kotona pärjäämisen, kustannusvaikuttavuuden ja joustavuuden painotus Kokemusten hakeminen myös muualta Suomesta

18 YHTEINEN KONSEPTI MAAKUNTAAN Hyvinvointiasema/keskus, perhekeskus, seniorikeskus mallin toteuttaminen ratkaisuksi Tavoitteena resurssien kokoaminen ja tehokkaampi hyödyntäminen myös kuntalaisten on helpompi löytää ja käyttää Keskusten perustaminen alueen väestörakenteen ja tarpeen mukaan Periaatteina verkostoituminen, läheisyys, omat ja yhteiset voimavarat Asukkaat ideoimaan ja toteuttamaan yhdessä järjestöjen, yritysten,seurakunnan ja kunnan ammattialaisten kanssa Toiminta joko saman katon alle tai verkostomallilla

19 .JOTTA TOTUUS EI UNOHTUISI ASUKKAIDEN ARKI ja Lähipalvelut SOTE Lähipalvelut Seudulliset SOTE palvelut SOTE erityispalvelut

20 Erikoissairaanhoito Akuutti sairaalahoito Suun terveyden -huollon palvelut Kuvantaminen Päivätoiminta Sähköiset palvelut ja asiointi, itsehoito Ensiapu, ensihoito Palveluohjaus Liikkuvat palvelut kotiin Kotihoito (kotisaira ala, 24/7) Omaishoidontuki Kotikuntoutus Kuntoutus- ja terapiapalvelut Laajakaista, tietoliikenne, ICT-tuki Kirjastot Ensivaste Liikuntapalvelut Liikenneyhteydet, kuljetuspalvelut Yhteisöllisyys, harrastusmah dollisuudet Poliisi Puistot Tukihenkilötoiminta SOTE erityispalvelut Seudulliset SOTE palvelut SOTE Lähipalvelut Lähipalvelut Kaavoitus, tonttipolitiikka, esteettömyyden edistäminen Hyvinvointitupa Hyvinvointiasema Kauppa, Apteekki, Pankki, optikko Vapaaaikapalvelut Maahanmuuttaja -palvelut Yhteispalvelupisteet Tilojen käytön mahdollistaminen kuntalaisille ja järjestöille Kulttuuripalvelut Sosiaali- ja potilasasiamies Katkaisuhoito Vieroitus-, korvaushoito Tulkkipalvelut Perhehoito Tukiasunnot Erityisryhmien asumispalvelut Turvakoti Kuntoutusyksiköt Erityisosaamista vaativa sosiaalityö, lastensuojelu, vammaiset, päihde- ja MT, gerontologia Pitkäaikaishoito Sosiaalipäivystys, virka-ajan ulkopuolinen Hyvinvointikeskus Terveydenhuollon päivystys (virka-ajan ulkopuolinen) Tulkkivälitys Kriisipalvelut Yksilölliset asumisratkaisut Sijaishuoltoyksikkö Perhehoidon koordinointi

21 SOTE erityispalvelut Geriatrin palvelut Seudulliset SOTE palvelut SOTE Lähipalvelut Kuntoutusyksikkö Ennaltaehkäise vät palvelut Lähipalvelu/ ikäihmiset Kauppapalvelu t Ateriapalvelut Siivous, asiointi ym. tukipalvelut Ikäihmisten osavuorokautinen hoito Ikäihmisten kotihoito (kotisairaal a 24/7) Palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen Yhteisöllinen asuminen, yksilölliset asumisratkaisut Hyvinvointitupa Hyvinvointiasema Päiväkeskukset/ seniorikeskukset Muistikoordinaattori/ Muistihoitaja Pitkäaikaishoito Hyvinvointikeskus Muistipoliklinikka Psykogeriatrinen osaaminen

22 3. Vanhuspalveluprosessin kysymyksiä

23

24 24

25 25

26 26

27 27

28 KAIKKI PALVELUPROSESSIT Painopisteen siirto ennaltaehkäisyyn, kotona pärjäämiseen laadun parantaminen etulinjan osaamisen parantaminen maakunnallinen strategiatyö lähi- ja peruspalvelupainotteisuus (vrt. Uusi sairaala hanke) asukkaiden tarpeista lähtevään työ, asukkaiden kanssa tehtävä työ palveluintegraatio ei pelkkä sote-integraatio laaja voimavarojen kokoaminen

29 4. Oppimisen keinoja

30 OPPIMISEN KEINOJA Kokemusasiantuntijat, nuoret, vanhat mukana työryhmissä Henkilöstöjärjestöt vahvasti mukana Muilta oppiminen: Eksote, Tampere, Oulu, Hämeenlinna, Hyvinkää, Rovaniemi, Kainuu. Asiakassegmentointi á la Kurkiaura*, hyvinkääläiset tulossa, potilassegmentointi ja ICT, paljon palveluja käyttävät Keski- Suomi Kainuu tutkimus Isot Peurunka -seminaarit, suuret työryhmät*, myös käytännön muutoksia ja kokeiluja**, jotka koskettavat laajoja joukkoja Yhteinen tavoite, arvo: kotona/arjessa pärjääminen Avoimuus -> kaikki kotisivuille*** ja/tai Facebookiin *Kunnat, KY:t, järjestöt, oppilaitokset, kokemusasiantuntijat, henkilöstöjärjestöt, yritykset, tutkimuslaitokset, jne.

31 *Asiakkuusstrategiat - kohti yksilöllisempää järjestelmää Vaikeaa Yhteisöasiakkuudet Verkostoasiakkuudet Oppimisasiakkuudet Asiakkaan arjessa pärjääminen/ Luottamus pärjäämiseen Omatoimiasiakkuudet Yhteistyöasiakkuudet Yksinkertainen Monimutkainen Helppoa Asiakkaan terveyden, sairauden tai sairauksien ja niiden hoidon tilanne Mukaellen Koivuniemi & Simonen Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Doris Holmberg-Marttila

32 **KUNTAKIERROKSEN SATOA Kerättiin noin 200 asiakaslähtöistä hyvää käytäntöä Ne koottiin yhteenvetotaulukkoon ja luokiteltiin seuraavista näkökulmista 1. Asiakasnäkökulma 2. Ammattilaisnäkökulma 3. Organisatorinen näkökulma 4. Poliittis-hallinnolinen näkökulma Näistä valittiin edelleen kehitettäväksi, kokeiltavaksi ja pilotoitavaksi väliseksi ajaksi noin 15 hanketta

33 VALINTAPERUSTEET PILOTTIEHDOTUKSIKSI 1. Sopii kokonaisuuteen: peruspalvelulähtöiseen, ennaltaehkäisevään ja integroituun malliin sekä prosesseihin 2. Asiakastarve, palvelun parantaminen 3. Työntekijöiden/kunnan into lähteä mukaan into myös levittää kehitettyä mallia 4. Palveluiden saatavuuden parantaminen joustavoittaminen <- matalan kynnyksen palvelut 5. Vaikuttavuuden parantaminen, kustannussäästön syntyminen 6. Työn sujuvoittaminen, tehostaminen 7. Henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen

34 PILOTOINTIEN TAUSTA-AJATTELUA, esimerkkejä KEHITYSTASO TOIMIJAT KANTAVAT IDEAT ASIAKASRYH- MÄT TAVOITTEET JO PITKÄLLÄ Saarikan Karstulan kuntoutusyksikkö Lähikuntotutusmallin vakiinnuttaminen Mallintaminen Levittäminen Ikääntyneet Pitkäaiakaissairaat Vammaiset Kotona pärjääminen Lähipalveluiden kuntoutusosaamisen parantaminen HYVÄ IDEA Palokan terveys (hyvinvointi) asema Asiakassegmentointi Sote-integraatio Alueen väestö - Erityisesti vanhukset ja muut paljon palveluja käyttävät Palvelun sujuvoittaminen Resurssien kohdentaminen oikein KEHITTÄMISHA LU/TARVE Äänekoski- Konservatiivin en toimialue - vastavuoroinen sähköinen Perusterveydenhuoll on vahvistaminen Konsultaatiokäytäntö jen kehittäminen Diabetes-, eteisvärinä-, sydämen vajaatoiminta-, sepelvaltimotauti-, reuma- ja Lähipalvelujen parantaminen Henkilöstön osaamisen ja käytön tehostaminen

35 SOTEMBER! Idea alan opiskelijoilta syksyllä 2014 Sotember-kampanjan tavoitteena on nostaa esille sotealan ammattilaisten osaamista ja rohkaista heitä kertomaan omia hyviä käytäntöjään ja tekojaan Alkaa ja päättyy valtakunnalliseen Change Dayhin (Sitra/NHS) Change Day -ajattelun mukaan muutosta tehdään pienin teoin joka päivä Tarinat, verkkosivut, some, laajeneminen lehdistöön

36 36

37 5. LOPUKSI KUUNTELEMINEN, KUUNTELEMINEN, KESKUSTELEMINEN JA SITKEYS SOTE YKSIN EI TOIMI KOMPLEKSISUUSJOHTAMINEN (Jari Stenvall) Keskustelun johtaminen ja aktivointi Oikea-aikainen keskustelun käyminen Oikeasta keskustelun käymisestä huolehtiminen Moninaisuuden hallinta Eri osapuolten ottaminen mukaan keskusteluun Keskusteluun liittyvien ristiriitojen hallinta Keskustelun tulkinta Tulee huolehtia, että yhteisön tahtotila ymmärretään Johtopäätösten tekeminen Tulee tunnistaa keskustelusta merkittävät asiat

38 KIITOS MIELENKIIN- NOSTA! HYVÄÄ KESÄÄ!