Sote palvelujen kohdentaminen ja koordinointi Keski-Suomessa? Palvelutarpeet, asiakasryhmittely ja palveluprosessien kriittiset pisteet

Transkriptio

1 Sote palvelujen kohdentaminen ja koordinointi Keski-Suomessa? Palvelutarpeet, asiakasryhmittely ja palveluprosessien kriittiset pisteet Sote integraatio työryhmä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

2 Miksi koordinaatiota ja kohdentamista tarvitaan? Selvityksemme paljastaa, kuinka sirpaleinen hoitoketju oikeasti on. Se ei kuitenkaan tarkoita, että yksittäiset toimijat tekisivät huonoa työtä. Ongelmana on, että terveydenhuoltomme rakentuu nyt tuottajien eikä potilaiden ympärille. Kaikki eri toimijat saattavat tehdä hyvääkin työtä toisistaan riippumatta mutta myös tietämättä, mitä toinen tekee, Niemelä sanoo. Sitra: Tulevaisuuden sydänhoidot tutkimus (valmistuu 9/2015) 1/

3 Sitra: Tulevaisuuden sydänhoidot tutkimus (valmistuu 9/2015) 2/2 Alustavia tuloksia: hoitoketjujen koordinaatiota parantamalla voitaisiin saavuttaa jopa 30 prosentin kustannussäästöt uusiutuva, suunnittelematon hoidontarve merkittävä kustannusten aiheuttaja (esim. vajaatoimintapotilaat: lähes 25 % uudelleen hoidon piiriin kuukauden kuluessa) erikoissairaanhoidon osuus hoitoketjun kokonaiskustannuksista on pienempi kuin usein oletetaan Tutkimuskohde: sydämen vajaatoimintapotilaiden hoitoketjut Tampereella vuosina ( hoitotapahtumaa; kokonaiskustannukset yli 150 miljoonaa euroa)

4 Monikanavaisen rahoituksen ongelmakohdat (Jyväskylän yo, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon ky, Jyväskylä, Keski-Suomen shp, STM, Kela, Sitra) Rahoittajataho vaihtuu usein (tutkimusaineistossa keskimäärin kertaa v aikana); näkyvyys muiden rahoittajatahojen kustannuksiin sekä kokonaiskustannuksiin katoaa Suurimman osan kustannuksista maksoi kaikissa potilasryhmissä kunta. Alueelliset erot kustannuksissa ovat merkittäviä (tässä tosin vain yksi esimerkki): Lonkkaleikkaus Kainuu Keski-Suomi Kokonaiskustannukset (e/hlö) Työstä poissaolo (pv) Työnantajalle aiheutuvat kustannukset (arvio 300 e/pv)

5 Palveluohjaus

6 Dia muokattu NHG:n case Oulusta Asiakasvastaava Palvelujen yhteensovittaminen -> palveluohjaus

7 Resurssitehokkuus (Taylor) vs. Virtaustehokkuus (Lean) Ihmisten kunnioittaminen Seuranta Palveluohjaus Palveluneuvonta Palvelutarpeenkartoitus Palveluiden järjestäminen Lean Palvelujen yhteensovittaminen ja järjestäminen Lean Lean Lean Pullonkaulat, jota edeltää jono Anu Pihl

8 Better Health and Lower Cost for Patients with Complex Needs IHI viisi prosenttia potilaista tuottaa 50 % kuluista ja usein näiden potilaiden kohdalla on kyse fyysisestä tai psyykkisestä pitkäaikaissairaudesta, sosiaalisista ongelmista ja köyhyydestä - palvelujen, joiden vaikuttavuus on osoittautunut heikoksi, suuri käyttö kertoo, että nykyinen järjestelmä ei pysty vastaamaan näiden potilaiden tarpeisiin - tämän ryhmän hoito on usein kaoottista, resursseja tuhlaavaa ja on huomattava taakka sekä hoitohenkilökunnalle, että potilaille

9 Akuutti hoitomalli vs. terveyshyötymalli Sairauskeskeisyys Reaktiivinen, oireisiin keskittyvä Episodinen hoito Fokus parantamisessa Diagnostisen informaation antaminen Yksilökontaktit Lääkärikeskeisyys Painopiste yksilössä Yhteen hoitopaikkaan kerralla keskittyvä Erikoissairaanhoidon painotus Potilaslähtöisyys Suunnitelmallinen hoito Jatkuva hoito Fokus taudin hallinnassa Omahoidon tukeminen Monimuotoiset kontaktit Tiimikeskeisyys Väestön terveys Yhteisönäkökulma, laaja-alainen yhteistyö Perusterveydenhuollon painotus Potilaassa Potilaassa on on vika- vikaminun minun tehtäväni tehtäväni on on löytää löytää se se ja ja korjata korjata Potilas tietää ja tekee jo paljon ja minun tehtäväni on vahvistaa sitä! Pilvikki Absetz Pilvikki Absetz Mukailtu: Nurses and doctors working together in New Zealand primary Care (luento) Sue Pullon ja Fiona Doolan-Noble, University of Otago Wellington CPD-Nelson 2009

10 Synteesi näyttöön perustuvista systeemitason muutoksista, jotka vaaditaan pitkäaikaissairauksien hoidon parantamiseksi. Chronic Care Model Terveyshyötymalli

11

12 Asiakasryhmittelyn perinteitä Perinteinen etiikka korostaa sekä universaalisuutta (kaikkien kohtelua yhtäläisellä tavalla) että kunkin asiakkaan ainutkertaisuutta > segmentointi? Esimerkkejä segmentoinnista: Toiminto, palvelu, palveluntuottaja ( esim. neuvola, aikuissosiaalityö), palvelupaketti Diagnoosi, erikoisala Elämänkaarimalli, ikäryhmä, asuinalue Käytännön asiakastyössä monenlaista (usein julkilausumatonta, epäsystemaattista ja joiltakin osin myös tiedostamatonta) segmentaatiota, esim. joillekin pitempi vastaanottoaika selkeästi esille tuova voi saada parempaa palvelua (Kokko 1990); paremmat taloudelliset edellytykset omaava voidaan ohjata erilaiseen jatkohoitoon Kanta-, avain- ja satunnaisasiakkaat; VIP-asiakkaat, terveyshyötyasiakkaat Äänekosken malli: lista-asiakkaat ja satunnaiskävijät

13

14

15 Asiakkuusstrategiat - kohti yksilöllisempää järjestelmää Vaikeaa Yhteisöasiakkuudet Verkostoasiakkuudet Oppimisasiakkuudet Asiakkaan arjessa pärjääminen/ Luottamus pärjäämiseen Omatoimiasiakkuudet Yhteistyöasiakkuudet Yksinkertainen Monimutkainen Helppoa Asiakkaan terveyden, sairauden tai sairauksien ja niiden hoidon tilan Mukaellen Koivuniemi & Simonen 2011: Kohti asiakkuutta: ihmistä arvostava terveydenhuolto Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Doris Holmberg-Marttila

16 Palveluprosessien kriittiset pisteet asiakassegmentoinnin näkökulmasta: Hoidon/palvelujen koordinointi ja koordinaattori Ajanvaraus vaihtoehdot Yhteydenpitokeinot Vastaanoton vaihtoehdot kohdennetut palvelut, mutta monipuolinen palveluvalikoima Tyypilliset palvelut eri asiakasryhmille Omahoidon tuki; asiakkaan osallisuus omassa prosessissaan Yhteydet asiakastietojärjestelmiin ja toiminnanohjaukseen Esim

17 Kiitos! Lisätietoja: Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Puh , S-posti: paivi.koikkalainen(at)jkl.fi Muistathan myös: Sotember-kampanja Peurunka 3 seminaari wwstructure/77512_peurunka3_ennakkokutsu.pdf