Hämeenlinnan Tuuloksen Leheen, Takasen, Pyhä-, Oks-, Suoli- ja Teuronjärvien kalastoselvitys 2012

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hämeenlinnan Tuuloksen Leheen, Takasen, Pyhä-, Oks-, Suoli- ja Teuronjärvien kalastoselvitys 2012"

Transkriptio

1 Hämeenlinnan Tuuloksen Leheen, Takasen, Pyhä-, Oks-, Suoli- ja Teuronjärvien kalastoselvitys 212 Mikko Känkänen & Sami Vesala Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja

2 Kannen kuva: Verkkojen kokemista Pyhäjärvellä. Mikko Känkänen Sisäkannen kuva: Pyhäjärven made. Mikko Känkänen Lähdeviite: Känkänen Mikko & Vesala Sami 212: Hämeenlinnan Tuuloksen Leheen, Takasen, Pyhä-, Oks-, Suoli- ja Teuronjärvien kalastoselvitys 212 Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja sivua ja 6 liitettä (6 sivua). Hämeenlinnan kaupunki. ISBN painotuote: ISBN verkkojulkaisu: ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) 1

3 TIIVISTELMÄ... 3 ABSTRACT JOHDANTO KOEKALASTUKSEN TOTEUTTAMINEN TULOKSET TAKANEN LEHEE SUOLIJÄRVI OKSJÄRVI TEURONJÄRVI PYHÄJÄRVI TULOSTEN TARKASTELU TAKANEN LEHEE SUOLIJÄRVI OKSJÄRVI TEURONJÄRVI PYHÄJÄRVI JOHTOPÄÄTÖKSET JA KALASTOON LIITTYVÄT TOIMENPIDESUOSITUKSET KIRJALLISUUS LIITTEET Liite 1. Takasen pyyntikartta. Liite 2. Leheen pyyntikartta. Liite 3. Suolijärven pyyntikartta. Liite 4. Oksjärven pyyntikartta. Liite 5. Teuronjärven pyyntikartta. Liite 6. Pyhäjärven pyyntikartta. 2

4 TIIVISTELMÄ Suomen vesistöpalvelu - osuuskunta verkkokoekalasti Hämeenlinnan Tuuloksessa yhteensä kuusi järveä kesällä 212. Tutkimusjärvet olivat Takanen, Lehee, Suoli-, Oks-, Teuron- ja Pyhäjärvi. Koekalastuksen oli tilannut Hämeenlinnan kaupunki ja se oli osa käynnissä olevaa Tuuloksen vesistöjen tilan parantamishanketta. Kalastusten tarkoituksena oli selvittää järven kalayhteisön rakenne sekä kalalajien väliset runsaussuhteet. Saatujen saalistietojen on tarkoitus toimia taustatietona, kun arvioidaan mahdollisten kalataloudellisten hoitotoimien tarvetta kyseisissä vesistöissä. Pyydyksenä koekalastuksissa käytettiin NORDIC-yleiskatsausverkkoa. Koekalastukset perustuivat ositettuun satunnaisotantaan, jossa verkkomäärät ovat suhteessa syvyysvyöhykkeiden pinta-aloihin (Kurkilahti & Rask 1999). Tätä varten järvet oli jaettu maksimisyvyydestä riippuen yhdestä neljään eri syvyysvyöhykkeeseen (-3 m, 3-1 m, 1-2 m ja >2 m). Pyyntivuorokausien määrä eri järvillä vaihteli kahden ja neljän välillä järven pinta-alan ja syvyyssuhteiden mukaan. Lajikohtaisten kokonaissaaliiden perusteella laskettiin yksikkösaaliit (kpl/verkko ja g/verkko). Lisäksi saaliskalojen pituus mitattiin lajikohtaisten kokojakaumien laskemista varten. Järven ekologista tilaa arvioitiin kalaston perusteella indeksillä (EQR 4 ), mikä laskettiin neljästä eri kalayhteisömuuttujasta: biomassa (g/verkko), lukumäärä (kpl/verkko), rehevöitymisestä hyötyvien särkikalojen biomassaosuus ja indikaattorilajien esiintyminen (Tammi ym. 26). Vuoden 212 koekalastusten perusteella arvioitu vesistön ekologinen tila oli Takasen, Leheen ja Teuronjärven tapauksissa tyydyttävä. Takasessa ja Teuronjärvessä havaittiin kalastusten yhteydessä syvänteen happivajetta. Edellä mainituista Teuronjärvi on ainoa, jossa hoitokalastuksella saatettaisiin saada vedenlaatua parantavaa vaikutusta. Suoli-, Oks- ja Pyhäjärven vesistöjen ekologinen tila arvioitiin kalaston perusteella hyväksi vuonna 212. Näissä kohteissa kalastoon kohdistuvia hoitotoimia ei ole taloudellisesti järkevää tehdä. Hakusanat: verkkokoekalastus, kalayhteisö, Takanen, Lehee, Suolijärvi, Oksjärvi, Teuronjärvi, Pyhäjärvi, Nordic- yleiskatsausverkko, yksikkösaalis, järven ekologinen tila, EQR 4 3

5 ABSTRACT Suomen vesistöpalvelu- co-operative society did a gillnet test fishing in six lakes of Hämeenlinna region in the summer of 212. The target lakes were Takanen, Lehee, Suolijärvi, Oksjärvi, Teuronjärvi and Pyhäjärvi. Test fishing was funded by the City of Hämeenlinna as a part of ongoing project to improve the quality of waterbodies in Tuulos region. The test fishing was used to study the fish community and evaluate its ecological status in the target lakes. The collected data was used as background information to evaluate the need of biomanipulation as a restoration method in the target lakes. The gill net test fishing was carried out by Nordic- multimesh gillnets. Sampling procedure was stratified and randomized. The lakes were divided into one to four depth zones depending on maximum depth (-3 m, 3-1 m, 1-2 m and >2 m). The fishing effort was related to depth and area of the target lake (Kurkilahti & Rask 1999) and it varied between two to four nights per lake. The total catch was divided to a catch per unit of effort (CPUE and YPUE). The length of individual fishes in a catch was also recorded to define the length distribution for each species. The ecological status was evaluated with the EQR 4 index, which is based on four variables in fish community: biomass of the catch (CPUE in grams), number of fish in the catch (YPUE, number of fish per gillnet), proportion of cyprinids in the biomass and abundance of indicator species (Tammi et al. 26). Based on the catch results the ecological status of fish community in lakes Takanen, Lehee and Teuronjärvi was satisfactory. Depletion of oxygen was observed in the test fishing in deep areas of the lakes Takanen and Teuronjärvi. Lake Teuronjärvi is the only lake that might benefit from biomanipulation. In lakes Suolijärvi, Oksjärvi and Pyhäjärvi the ecological status of the fish community was good. In these lakes the biomanipulation is not economically reasonable. Keywords: gillnet test fishing, fish community, Takanen, Lehee, Suolijärvi, Oksjärvi, Teuronjärvi, Pyhäjärvi, Nordic- multimesh gillnet, CPUE, ecological status, EQR 4 4

6 1. Johdanto Suomen vesistöpalvelu - osuuskunta verkkokoekalasti Hämeenlinnan Tuuloksessa kuudella järvellä kesällä 212. Tutkimusjärvet olivat Takanen, Lehee, Suoli-, Oks-, Teuron- ja Pyhäjärvi. Koekalastuksen oli tilannut Hämeenlinnan kaupunki ja se oli osa käynnissä olevaa Tuuloksen vesistöjen tilan parantamishanketta. Koekalastusten tarkoituksena oli selvittää järven kalayhteisön rakenne sekä kalalajien väliset runsaussuhteet. Saatujen saalistietojen oli tarkoitus toimia taustatietona, kun arvioitiin mahdollisten kalataloudellisten hoitotoimien tarvetta kyseisissä vesistöissä. 2. Koekalastuksen toteuttaminen Koekalastukset toteutettiin kesällä 212 seuraavalla aikataululla: Takanen , Lehee , Suolijärvi , Oksjärvi , Teuronjärvi ja Pyhäjärvi Pyydyksenä käytettiin NORDIC-yleiskatsausverkkoa (1,5 m x 3 m), joka koostuu 12 eri solmuvälistä (43, 19.5, 6.25, 1, 55, 8, 12.5, 24, 15.5, 5, 35 ja 29 mm), kunkin paneelin pituuden ollessa 2,5 m (Kuva 1.). Koekalastukset perustuivat ositettuun satunnaisotantaan, jossa verkkomäärät ovat suhteessa syvyysvyöhykkeiden pinta-aloihin (Kurkilahti & Rask 1999). Tätä varten järvet oli jaettu maksimisyvyydestä riippuen yhdestä neljään eri syvyysvyöhykkeeseen (-3 m, 3-1 m, 1-2 m ja >2 m). Pyyntipaikkojen satunnaistamista varten järvi jaettiin ruutuihin ja pyyntipaikat arvottiin etukäteen. Myös verkkojen suunta rantaviivaan nähden satunnaistettiin. -3 m syvyysvyöhykkeellä käytettiin ainoastaan yhtä pohjaverkkoa pyyntiruutua kohden. 3-1 m syvyysvyöhykkeellä pyyntiruudun jadassa oli pohjaverkon lisäksi myös pintaverkko (1 m tapsit). 1-2 m syvyysvyöhykkeellä jadassa oli pohjaverkko, välivesiverkko (6 m tapsit) ja pintaverkko. Yli 2 m syvyysvyöhykkeellä jadassa oli pohjaverkko, välivesiverkko (6 m tapsit), välivesiverkko (15 m tapsit) ja pintaverkko. Verkot laskettiin pyyntiin illalla ja nostettiin aamulla, jolloin pyyntiajaksi kertyi noin tuntia. Verkkovuorokausien määrä eri järvillä vaihteli kahden ja neljän välillä järven pintaalan ja syvyyssuhteiden mukaan. Jakamalla kalastus vähintään kahdelle eri päivälle voitiin vähentää ympäristötekijöistä esim. säästä johtuvaa vaihtelua saaliissa. Kuva 1. NORDIC-yleiskatsausverkon rakenne. Jokaisen verkon saaliista laskettiin eri kalalajien yksilömäärät ja punnittiin yhteispainot gramman tarkkuudella solmuvälikohtaisesti. Lajikohtaisten kokonaissaaliiden perusteella laskettiin yksikkösaaliit (kpl/verkko ja g/verkko). Lisäksi saaliskalojen pituus mitattiin yhden cm tarkkuudella lajikohtaisten kokojakaumien laskemista varten. Saaliista laskettiin erikseen 5

7 petoahventen ( 15 cm) yksilömäärä ja yhteispaino. Em. petoahvenet liitettiin petokalaaineistoon petokalojen kokonaisosuuden selvittämistä varten. Järven ekologista tilaa arvioitiin kalaston perusteella indeksillä (EQR 4 ), mikä laskettiin neljästä eri kalayhteisömuuttujasta: biomassa (g/verkko), lukumäärä (kpl/verkko), rehevöitymisestä hyötyvien särkikalojen biomassaosuus ja indikaattorilajien esiintyminen (Tammi ym. 26). Lammin biologinen asema on tehnyt Lehee, Suoli-, Teuron- ja Pyhäjärvellä vastaavanlaisen kalastoselvityksen vuonna 1998 (Ala-Opas 1999). Tämän selvityksen tuloksia on liitetty vertailun vuoksi yksikkösaalis- ja pituusjakaumakuvaajiin. Hauen poikanen (Esox lucius) Hauhon Kalijärvessä. Karri Jutila. 6

8 3. Tulokset 3.1. Takanen Takasen koekalastuksessa verkkovuorokausia kertyi 16 jakautuen kahdelle päivälle eli pyynnissä oli 8 verkkoa/vrk. Takasen kokonaisyksikkösaaliit olivat kesän 212 koekalastuksissa 1163 g/verkko ja 8 kpl/verkko (Taulukko 1.). Koekalastusten perusteella Takasessa esiintyy ainakin seitsemän eri kalalajia. Yksikkösaaliiden mukaan tärkeimmät lajit biomassan osalta olivat särki (572 g/verkko) ja ahven (346 g/verkko)(kuva 2.). Yksilömäärältään runsaimmat lajit olivat särki (4 kpl/verkko) ja ahven (32 kpl/verkko). Muita saalislajeja olivat hauki (149 g ja,13 kpl/verkko), lahna (41 g ja 2,81 kpl/verkko), pasuri (37 g ja 2,44 kpl/verkko), kiiski (13 g ja 3,4 kpl/verkko) sekä salakka (6 g ja,25 kpl/verkko). Painosaaliista 79 % muodostui ahvenesta ja särjestä. Yksilösaaliista 89 % oli ahventa ja särkeä. Painosaaliin osalta särkikalat (särki, salakka, pasuri, lahna) olivat vallitsevia 56,4 % osuudella saaliista, ahvenkalojen (ahven ja kiiski) osuuden ollessa 3,8 %. Lukumääräsaaliin osalta särkikalat olivat vallitsevia 56,3 % osuudella saaliista, ahvenkalojen osuuden jäädessä 43,5 %. Petokalojen ( 15 cm ahven ja hauki) osuus Takasen painosaaliista oli 21 %, mutta yksilösaaliista vain 1,2 %. Tämä selittyy tässä tapauksessa kahdella saaliiksi saadulla hauella, jotka painoltaan eroavat merkittävästi muista saaduista kaloista. Taulukko 1. Takasen kokonaissaaliit, yksikkösaaliit ja prosenttiosuudet kalalajeittain vuonna 212. Laji Kokonais- Yksikkösaalis Biomassa- Kokonais- Yksikkösaalis Lukumääräsaalis (g) g/verkko osuus % saalis (kpl) kpl/verkko osuus % Ahven 553, 345,6 29,7 54, 31,5 39,3 Hauki 239, 149,4 12,8 2,,1,2 Kiiski 2, 12,5 1,1 55, 3,4 4,3 Lahna 66, 41,3 3,6 45, 2,8 3,5 Pasuri 584, 36,5 3,1 39, 2,4 3, Salakka 92, 5,8,5 4,,3,3 Särki 9158, 572,4 49,2 635, 39,7 49,5 Yhteensä 18614, 1163,4 1, 1284, 8,3 1, Ahvenkalat 573, 358,1 3,8 559, 34,9 43,5 Särkikalat 1494, 655,9 56,4 723, 45,2 56,3 Petoahvenet (>= 15 cm) 1513,5 94,6 8,1 13,,8 1, Petokalat (muut) 239, 149,4 12,8 2,,1,2 7

9 Takanen kpl/verkko Ahven Hauki Kiiski Lahna Pasuri Salakka Särki Takanen g/verkko Ahven Hauki Kiiski Lahna Pasuri Salakka Särki Kuva 2. Eri kalalajien yksikkösaaliit Takasessa vuonna 212. Ylempi kuva kpl/verkko ja alempi g/verkko. Takasen ahvensaalis koostui pääosin todennäköisesti vuosiluokkaan 211 kuuluvista ~8 cm pituisista yksilöistä (Kuva 3.). Vuoden 212 poikaset (4-5 cm) eivät vielä näkyneet saaliissa johtuen viileästä alkukesästä sekä varhaisesta koekalastusajankohdasta. Petoahvenia (> 15 cm) Takasen saaliissa oli erittäin pieni määrä. Kiiskisaaliin pituusjakauma koostui 5-9 cm yksilöistä, joista runsain kokoluokka 6 cm. Särjen pituusjakaumassa suurin osa yksilöistä oli pituudeltaan 7-14 cm (Kuva 4.). Tarkempien ikänäytteiden puuttuessa voi vain veikata, että edellä mainitut kuuluivat todennäköisesti kahteen tai kolmeen eri vuosiluokkaan. Pasurin saalis koostui useista eri vuosiluokista pituuksien ollessa pääosin välillä 6-14 cm. Lahnan pituusjakaumassa erottui selvästi kaksi huippua 6-7 cm ja 13-14cm. 8

10 Ahven kpl/verkko 2, Kiiski 2 1,5 1, Kuva 3. Takasen ahvenkalojen pituusjakaumat koekalastussaaliissa vuonna 212. Säyne (Leuciscus idus) Kuuminaisen Vähäniemi, Pori. Karri Jutila. 9

11 Särki Pasuri,6,5 kpl/verkko,4,3,2, Lahna,9,8,7,6,5,4,3,2, Kuva 4. Takasen runsaslukuisimpien särkikalojen pituusjakaumat koekalastussaaliissa vuonna

12 3.2. Lehee Leheen koekalastuksessa verkkovuorokausia oli 2 jakautuen kahdelle pyyntiyölle. Leheen kokonaisyksikkösaaliit olivat kesän 212 koekalastuksissa 1269 g/verkko ja 7 kpl/verkko (Taulukko 2.). Koekalastusten perusteella Leheessä esiintyy ainakin yhdeksän eri kalalajia. Yksikkösaaliiden mukaan tärkeimmät lajit biomassan osalta olivat särki (53 g/verkko), pasuri (283 g/verkko) ja ahven (241 g/verkko)(kuva 5.). Yksilömäärältään runsaimmat lajit olivat särki (39 kpl/verkko) ja ahven (15 kpl/verkko). Muita saalislajeja olivat lahna (96 g ja 2,8 kpl/verkko), suutari (94 g ja,2 kpl/verkko), hauki (26 g ja,15 kpl/verkko), kiiski (13 g ja 2,35 kpl/verkko), sorva (6,85 g ja,5 kpl/verkko sekä salakka (6 g ja,5 kpl/verkko). Painosaaliista 81 % muodostui ahvenesta, pasurista ja särjestä. Yksilösaaliista 78 % oli ahventa ja särkeä. Painosaaliin osalta särkikalat (särki, salakka, pasuri, lahna, suutari ja sorva) olivat vallitsevia 78 % osuudella saaliista, ahvenkalojen (ahven ja kiiski) osuuden ollessa 2 %. Lukumääräsaaliin osalta särkikalat olivat vallitsevia 74,4 % osuudella saaliista, ahvenkalojen osuuden jäädessä 25,4 %. Petokalojen ( 15 cm ahven ja hauki) osuus Leheen painosaaliista oli 11 %, mutta yksilösaaliista vain 2,1 %. Taulukko 2. Leheen kokonaissaaliit, yksikkösaaliit ja prosenttiosuudet kalalajeittain vuonna 212. Laji Kokonais- Yksikkösaalis Biomassa- Kokonais- Yksikkösaalis Lukumääräsaalis saalis (g) g/verkko osuus % (kpl) kpl/verkko osuus % Ahven 4811, 24,6 19, 38, 15,4 22, Hauki 51, 25,5 2, 3,,2,2 Kiiski 268, 13,4 1,1 47, 2,4 3,4 Lahna 1921, 96,1 7,6 56, 2,8 4, Pasuri 5659, 283, 22,3 186, 9,3 13,3 Salakka 127, 6,4,5 1,,5,7 Sorva 137, 6,9,5 1,,1,1 Suutari 1877, 93,9 7,4 4,,2,3 Särki 162, 53,1 39,7 784, 39,2 56, Yhteensä 25372, 1268,6 1, 1399, 7, 1, Ahvenkalat 579, 254, 2, 355, 17,8 25,4 Särkikalat 19783, 989,2 78, 141, 52,1 74,4 Petoahvenet (>= 15 cm) 2293,3 114,7 9, 26, 1,3 1,9 Petokalat (muut) 51, 25,5 2, 3,,2,2 11

13 kpl/verkko Ahven Hauki Kiiski Lahna Pasuri Salakka Sorva Suutari Särki g/verkko Ahven Hauki Kiiski Lahna Pasuri Salakka Sorva Suutari Särki Kuva 5. Eri kalalajien yksikkösaaliit Leheessä vuosina 212 ja Leheen ahvensaalis koostui pääosin todennäköisesti kahteen vuosiluokkaan 21 ja 211 kuuluvista 7-9 cm sekä 1-12 cm pituisista yksilöistä (Kuva 6.). Kiiskisaaliin pituusjakauma koostui 6-9 cm yksilöistä, joista runsain kokoluokka 7 cm. Särjen pituusjakaumassa suurin osa yksilöistä oli pituudeltaan 7-14 cm (Kuva 7.). Sekä pasurin ja lahnan saaliit koostuivat useista eri vuosiluokista pituuksien ollessa pääosin 8-13 cm. Pisin pasuri oli 3 cm ja pisin lahna 34 cm. 12

14 Ahven kpl/verkko 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1, Kiiski 1,2 1,8,6,4, Kuva 6. Leheen ahvenkalojen pituusjakaumat koekalastussaaliissa vuosina 212 ja 1998 (kiiskistä ei pituusjakaumatietoja vuodelta 1998). Särki (Rutilus rutilus) Kuuminaisen Vähäniemi, Pori. 13

15 Särki Pasuri 3 2,5 kpl/verkko 2 1,5 1, Lahna,8,7,6,5,4,3,2, Kuva 7. Leheen runsaslukuisimpien särkikalojen pituusjakaumat koekalastussaaliissa vuosina 212 ja

16 3.3. Suolijärvi Suolijärven koekalastuksessa verkkovuorokausia oli 26 jakautuen kahdelle pyyntiyölle. Suolijärven kokonaisyksikkösaaliit olivat kesän 212 koekalastuksissa 979,8 g/verkko ja 7,4 kpl/verkko (Taulukko 3.). Koekalastusten perusteella Takasessa esiintyy ainakin kahdeksan eri kalalajia Yksikkösaaliiden mukaan tärkeimmät lajit biomassan osalta olivat ahven (396,7 g/verkko) ja särki (325,9 g/verkko)(kuva 8.). Yksilömäärältään runsaimmat lajit olivat ahven (41 kpl/verkko) ja särki (38 kpl/verkko). Muita saalislajeja olivat kuha (14 g ja,5 kpl verkkoa kohti), salakka (94 g ja 7, kpl/verkko), pasuri (35 g ja 1,8 kpl/verkko), kiiski (15 g ja 5,2 kpl/verkko), hauki (5,5 g ja,4 kpl/verkko) ja lahna (4 g ja,35 kpl/verkko). Painosaaliista 84 % muodostui ahvenesta, kuhasta ja särjestä. Yksilösaaliista 51 % oli ahventa ja särkeä. Painosaaliin osalta ahvenkalat (ahven, kiiski ja kuha) olivat vallitsevia 52,6 % osuudella saaliista, särkikalojen (särki, salakka, pasuri ja lahna) osuuden ollessa 46,9 %. Lukumääräsaaliin osalta särkikalat olivat vallitsevia 51,1 % osuudella saaliista, ahvenkalojen osuuden ollessa 48,9 %. Petokalojen ( 15 cm ahven, kuha ja hauki) osuus Suolijärven painosaaliista oli 21 %, mutta yksilösaaliista vain 2.1 %. Taulukko 3. Suolijärven kokonaissaaliit, yksikkösaaliit ja prosenttiosuudet kalalajeittain vuonna 212. Laji Kokonais- Yksikkösaalis Biomassa- Kokonais- Yksikkösaalis Lukumääräsaalis (g) g/verkko osuus % saalis (kpl) kpl/verkko osuus % Ahven 1315, 396,7 4,5 748, 28,8 4,9 Hauki 144, 5,5,6 1,,,1 Kiiski 379, 14,6 1,5 134, 5,2 7,3 Kuha 272, 13,9 1,6 12,,5,7 Lahna 19, 4,2,4 9,,4,5 Pasuri 922, 35,5 3,6 47, 1,8 2,6 Salakka 2432, 93,5 9,6 183, 7, 1, Särki 8472, 325,9 33,3 695, 26,7 38, Yhteensä 25475, 979,8 1, 1829, 7,4 1, Ahvenkalat 13396, 515,2 52,6 894, 34,4 48,9 Särkikalat 11935, 459, 46,9 934, 35,9 51,1 Petoahvenet (>= 15 cm) 2451,1 94,3 9,6 25, 1, 1,4 Petokalat (muut) 2846, 19,5 11,2 13,,5,7 15

17 kpl/verkko Ahven Hauki Kiiski Kuha Siika Lahna Pasuri Salakka Särki Säynävä g/verkko Ahven Hauki Kiiski Kuha Siika Lahna Pasuri Salakka Särki Säynävä Kuva 8. Eri kalalajien yksikkösaaliit Suolijärvessä vuosina 212 ja Suolijärven ahvensaaliissa runsaslukuisimmin erottuivat samat kaksi vuosiluokkaa kuin em. järvissä niin, että suurin osa ahvenyksilöistä oli pituudeltaan 8-12 cm (Kuva 9.). Kiiskisaaliin pituusjakauma koostui 4-9 cm yksilöistä, joista runsain pituusluokka 6 cm. Ahven (Perca fluviatilis) Kuuminaisen Vähäniemi, Pori. Karri Jutila. 16

18 Ahven 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1, kpl/verkko, Kiiski 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Kuva 9. Suolijärven runsaslukuisimpien ahvenkalojen pituusjakaumat koekalastussaaliissa vuosina 212 ja Särjen pituusjakaumassa suurin osa yksilöistä oli pituudeltaan 8-14 cm (Kuva 1.). Salakoiden jakaumassa yksilöt olivat pituudeltaan 9-16 cm. Salakoiden jakaumista ei erottunut selvästi useampia vuosiluokkia. Pasurin pituusjakaumassa suurin osa yksilöistä oli pituudeltaan 6-13 cm. Näistä valtaosa oli hyvin pieniä yksilöitä, joista runsaimman pituusluokan muodostivat 6 cm pituiset yksilöt, jotka olivat todennäköisesti kesän 211 vuosiluokkaa. 17

19 Särki 1, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Salakka kpl/verkko 1,8 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2, Pasuri,5,4,4,3,3,2,2,1,1, Kuva 1. Suolijärven runsaslukuisimpien särkikalojen pituusjakaumat koekalastussaaliissa vuosina 212 ja

20 3.4. Oksjärvi Oksjärven koekalastuksessa verkkovuorokausia oli 28 jakautuen kahdelle pyyntiyölle. Oksjärven kokonaisyksikkösaaliit olivat kesän 212 koekalastuksissa 729 g/verkko ja 65 kpl/verkko (Taulukko 4.). Koekalastusten perusteella Oksjärvessä esiintyy ainakin kahdeksan eri kalalajia. Yksikkösaaliiden mukaan tärkeimmät lajit biomassan osalta olivat särki (326 g/verkko) ja ahven (274 g/verkko)(kuva 11.). Yksilömäärältään runsaimmat lajit olivat särki (43 kpl/verkko) ja ahven (15 kpl/verkko). Muita saalislajeja olivat salakka (53 g ja 5,7 kpl/verkko), made (24 g ja,4 kpl/verkko), hauki (22 g ja,1 kpl/verkko), lahna (11 g ja,3 kpl/verkko), muikku (11 g ja,1 kpl/verkko) ja kiiski (8 g ja 1,1 kpl/verkko). Painosaaliista 82 % muodostui ahvenesta ja särjestä. Yksilösaaliista 89 % oli ahventa ja särkeä. Painosaaliin osalta särkikalat (särki, salakka, lahna) olivat vallitsevia 53,6 % osuudella saaliista, ahvenkalojen (ahven ja kiiski) osuuden ollessa 38,7 %. Lukumääräsaaliin osalta särkikalat olivat vallitsevia 74,4 % osuudella saaliista, ahvenkalojen osuuden jäädessä 25,3 %. Petokalojen ( 15 cm ahven, hauki ja made) osuus Oksjärven painosaaliista oli 26 %, mutta yksilösaaliista vain 1,6 %. Taulukko 4. Oksjärven kokonaissaaliit, yksikkösaaliit ja prosenttiosuudet kalalajeittain vuonna 212. Laji Kokonais- Yksikkösaalis Biomassa- Kokonais- Yksikkösaalis Lukumääräsaalis (g) g/verkko osuus % saalis (kpl) kpl/verkko osuus % Ahven 7672, 274, 37,6 43, 15,4 23,6 Hauki 613, 21,9 3, 2,,1,1 Kiiski 222, 7,9 1,1 31, 1,1 1,7 Lahna 32, 11,4 1,6 7,,3,4 Made 668, 23,9 3,3 1,,,1 Muikku 296, 1,6 1,5 4,,1,2 Salakka 149, 53,2 7,3 159, 5,7 8,7 Särki 9138, 326,4 44,8 1192, 42,6 65,3 Yhteensä 2419, 729,3 1, 1826, 65,2 1, Ahvenkalat 7894, 281,9 38,7 461, 16,5 25,3 Särkikalat 1948, 391, 53,6 1358, 48,5 74,4 Petoahvenet (>= 15 cm) 3919,4 14, 19,2 25,,9 1,4 Petokalat (muut) 1281, 45,8 6,3 3,,1,2 19

21 Oksjärvi kpl/verkko Ahven Hauki Kiiski Lahna Made Muikku Salakka Särki Oksjärvi g/verkko Ahven Hauki Kiiski Lahna Made Muikku Salakka Särki Kuva 11. Eri kalalajien yksikkösaaliit Oksjärvessä vuonna 212. Oksjärvenkin ahvensaalis koostui pääosin todennäköisesti kahteen vuosiluokkaan 21 ja 211 kuuluvista 7-9 cm sekä 1-12 cm pituisista yksilöistä (Kuva 12.). Saaliissa esiintyi useita yli 2 cm pituisia ahvenyksilöitä suurimman ollessa 29 cm. Särjen pituusjakaumassa suurin osa yksilöistä oli pituudeltaan 6-1 cm (Kuva 13.). Oksjärven särkisaaliissa oli suhteellisen paljon pieniä 6 cm yksilöitä. 2

22 Ahven kpl/verkko 5, 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Kuva 12. Oksjärven runsaslukuisimpien ahvenkalojen pituusjakaumat koekalastussaaliissa vuonna 212. Näkymä Oksjärveltä. Heli Jutila 21

23 Särki kpl/verkko 1, Salakka 1,4 1,2 1,8,6,4, Kuva 13. Oksjärven runsaslukuisimpien särkikalojen pituusjakaumat koekalastussaaliissa vuonna Teuronjärvi Teuronjärven koekalastuksessa verkkovuorokausia oli 16 jakautuen kahdelle pyyntiyölle. Teuronjärven kokonaisyksikkösaaliit olivat kesän 212 koekalastuksissa 1929 g/verkko ja 112 kpl/verkko (Taulukko 5.). Koekalastusten perusteella Takasessa esiintyy ainakin seitsemän eri kalalajia. Yksikkösaaliiden mukaan tärkeimmät lajit biomassan osalta olivat särki (758 g/verkko) ja ahven (514 g/verkko)(kuva 13.). Yksilömäärältään runsaimmat lajit olivat särki (64 kpl/verkko) ja ahven (33 kpl/verkko). Muita saalislajeja olivat hauki (327 g ja,3 kpl/verkko), lahna (173 g ja 9,4 kpl/verkko), suutari (86 g ja,1 kpl/verkko), kiiski (56 g ja 4,2 kpl/verkko) sekä pasuri (15 g ja,3 kpl/verkko). 22

24 Painosaaliista 83 % muodostui ahvenesta, särjestä ja hauesta. Yksilösaaliista 87 % oli ahventa ja särkeä. Painosaaliin osalta särkikalat (särki, suutari, pasuri, lahna) olivat vallitsevia 53,5 % osuudella saaliista, ahvenkalojen (ahven ja kiiski) osuuden ollessa 29,6 %. Lukumääräsaaliin osalta särkikalat olivat vallitsevia 66,2 % osuudella saaliista, ahvenkalojen osuuden ollessa 33,5 %. Petokalojen ( 15 cm ahven ja hauki) osuus Takasen painosaaliista oli 36 %, mutta yksilösaaliista vain 2, %. Taulukko 5. Teuronjärven kokonaissaaliit, yksikkösaaliit ja prosenttiosuudet kalalajeittain vuonna 212. Laji Kokonais- Yksikkösaalis Biomassa- Kokonais- Yksikkösaalis Lukumääräsaalis (g) g/verkko osuus % saalis (kpl) kpl/verkko osuus % Ahven 8229, 514,3 26,7 532, 33,3 29,7 Hauki 5224, 326,5 16,9 5,,3,3 Kiiski 891, 55,7 2,9 67, 4,2 3,8 Lahna 2775, 173,4 9, 15, 9,4 8,4 Pasuri 232, 14,5,8 4,,3,2 Suutari 1383, 86,4 4,5 1,,1,1 Särki 12126, 757,9 39,3 13, 64,4 57,6 Yhteensä 386, 1928,8 1, 1789, 111,8 1, Ahvenkalat 912, 57, 29,6 599, 37,4 33,5 Särkikalat 16516, 132,3 53,5 1185, 74,1 66,2 Petoahvenet (>= 15 cm) 5986,6 374,2 19,4 3,6 1,9 1,7 Petokalat (muut) 5224, 326,5 16,9 5,,3,3 23

25 7 6 5 kpl/verkko Ahven Hauki Kiiski Lahna Pasuri Suutari Särki g/verkko Ahven Hauki Kiiski Lahna Pasuri Suutari Särki Kuva 13. Eri kalalajien yksikkösaaliit Teuronjärvessä vuosina 212 ja Teuronjärven ahvensaaliissa esiintyi jo jonkin verran vuoden 212 ahvenen poikasia (pituusluokka 4 cm)(kuva 14.). Suurimpana kokoluokkana erottuivat 8 cm yksilöt. Suurin ahven oli pituudeltaan 32 cm. Teuronjärven kiisket olivat melko isoja verrattuna muihin tutkimusjärviin, sillä pääosa yksilöistä kuului kokoluokkiin 9-12 cm. Särjen pituusjakaumassa suurin osa yksilöistä oli pituudeltaan 7-12 cm (Kuva 15.). Teuronjärven saaliissa esiintyi myös melko suuria särkiyksilöitä suurimman ollessa 25 cm. 24

26 Ahven kpl/verkko Kiiski 1,6 1,4 1,2 1,8,6,4, Kuva 14. Teuronjärven runsaslukuisimpien ahvenkalojen pituusjakaumat koekalastussaaliissa vuosina 212 ja

27 Särki kpl/verkko Lahna 3,5 3 2,5 2 1,5 1, Kuva 15. Teuronjärven runsaslukuisimpien särkikalojen pituusjakaumat koekalastussaaliissa vuosina 212 ja Pyhäjärvi Pyhäjärven koekalastuksessa verkkovuorokausia oli 64 jakautuen neljälle pyyntiyölle. Pyhäjärven kokonaisyksikkösaaliit olivat kesän 212 koekalastuksissa 66 g/verkko ja 3 kpl/verkko (Taulukko 6.). Koekalastusten perusteella Pyhäjärvessä esiintyy ainakin kaksitoista eri kalalajia. Yksikkösaaliiden mukaan tärkeimmät lajit biomassan osalta olivat särki (237 g/verkko), ahven (175 g/verkko) ja salakka (11 g/verkko)(kuva 16.). Yksilömäärältään runsaimmat lajit olivat ahven (1 kpl/verkko), särki (7 kpl/verkko) ja salakka (6 kpl/verkko). Muita saalislajeja olivat hauki (58 g ja,1 kpl/verkko), pasuri (31 g ja 2,1 kpl/verkko), kuha (14 g ja,3 kpl/verkko), kiiski (12 g ja 2,8 kpl/verkko), made (12 g ja,1 kpl/verkko), lahna (9 g ja,2 kpl/verkko), kuore (9 g ja 1 kpl/verkko), sorva (2 g ja,1 kpl/verkko) sekä muikku (,3 ja,3 kpl/verkko). 26

28 Painosaaliista 78 % muodostui ahvenesta, särjestä ja salakasta. Yksilösaaliista 79 % oli ahventa, särkeä ja salakkaa. Painosaaliin osalta särkikalat (särki, salakka, sorva, pasuri, lahna) olivat vallitsevia 57,6 % osuudella saaliista, ahvenkalojen (ahven, kuha ja kiiski) osuuden ollessa 3,5 %. Lukumääräsaaliin osalta särkikalat olivat vallitsevia 51,4 % osuudella saaliista, ahvenkalojen osuuden ollessa 44,5 %. Petokalojen ( 15 cm ahven, kuha, made ja hauki) osuus Takasen painosaaliista oli 2 %, mutta yksilösaaliista vain 2,6 %. Taulukko 6. Pyhäjärven kokonaissaaliit, yksikkösaaliit ja prosenttiosuudet kalalajeittain vuonna 212. Laji Kokonais- Yksikkösaalis Biomassa- Kokonais- Yksikkösaalis Lukumääräsaalis (g) g/verkko osuus % saalis (kpl) kpl/verkko osuus % Ahven 11194, 174,9 26,5 665, 1,4 34,9 Hauki 371, 58, 8,8 8,,1,4 Kiiski 793, 12,4 1,9 182, 2,8 9,5 Kuha 894, 14, 2,1 2,,,1 Kuore 556, 8,7 1,3 66, 1, 3,5 Lahna 58, 9,1 1,4 15,,2,8 Made 74, 11,6 1,8 2,,,1 Muikku 18,,3, 2,,,1 Pasuri 212, 31,4 4,8 133, 2,1 7, Salakka 6435, 1,6 15,2 366, 5,7 19,2 Sorva 147, 2,3,4 1,,,1 Särki 1518, 237,2 35,9 466, 7,3 24,4 Yhteensä 42259, 66,3 1, 198, 29,8 1, Ahvenkalat 12881, 21,3 3,5 849, 13,3 44,5 Särkikalat 24354, 38,5 57,6 981, 15,3 51,4 Petoahvenet (>= 15 cm) 3128,2 48,9 7,4 38,,6 2, Petokalat (muut) 5344, 83,5 12,7 12,,2,6 27

29 kpl/verkko Ahven Hauki Kiiski Kuha Kuore Siika Lahna Made Muikku Pasuri Salakka Sorva Särki g/verkko Ahven Hauki Kiiski Kuha Kuore Siika Lahna Made Muikku Pasuri Salakka Sorva Särki Kuva 16. Eri kalalajien yksikkösaaliit Pyhäjärvessä vuosina 212 ja Pyhäjärven myöhäisemmästä pyyntiajankohdasta johtuen vuoden 212 vuosiluokka (tässä tapauksessa 5-7 cm yksilöt) näkyi jo selvästi ahvenen pituusjakaumissa (Kuva 17.). Petoahventen >15 cm määrä suhteessa ahvensaaliin kokonaismäärään ei Pyhäjärvessä ollut kovinkaan suuri. Särkisaaliin pituusjakauman perusteella Pyhäjärven särjet olivat pääosin kohtalaisen isoja yksilöitä runsaslukuisimman kokoluokan ollessa 16 cm (Kuva18.). Myös Pyhäjärven salakat olivat kookkaita (pääosa 14-15cm), kun sitä vastoin saaliiksi saadut pasurit olivat keskimäärin hyvin pieniä alle 1 cm yksilöitä. 28

30 Ahven 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, kpl/verkko Kiiski 1,4 1,2 1,8,6,4, Kuva 17. Pyhäjärven runsaslukuisimpien ahvenkalojen pituusjakaumat koekalastussaaliissa vuosina 212 ja Kuore (Osmerus eperlanus) Kuuminaisen Vähäniemi, Pori. Karri Jutila. 29

31 Särki 1,6 1,4 1,2 1,8,6,4, Salakka 1,8 1,6 1,4 1,2 kpl/verkko 1,,8,6,4,2, Pasuri,6,5,4,3,2,1, Kuva 18. Pyhäjärven runsaslukuisimpien särkikalojen pituusjakaumat koekalastussaaliissa vuosina 212 ja 1998 (pasurista ei pituusjakaumatietoja vuodelta 1998). 3

32 4. Tulosten tarkastelu 4.1. Takanen Vedenlaatutietojen perusteella Takanen on rehevä järvi. Koekalastustulosten perusteella Takasen kalayhteisön rakenne on särkikalavaltainen (särjen osuus 56,4 %), mikä on tyypillistä rehevöityneelle järvelle. Vuoden 212 kokonaisyksikkösaalis oli kuitenkin tyypillisen rehevän järven saaliisiin nähden melko pieni (1163 g/verkko, 8 kpl/verkko). Järven pieni pinta-ala saattaa osaltaan selittää tämän, mutta suurempi syy pieneen yksikkösaaliiseen lienee kuitenkin jo aikaisemmin tiedossa ollut järven alusveden happivaje. Tätä tietoa vahvisti koekalastuksessa tyhjäksi jäänyt verkko, joka oli pyynnissä 4-5 m syvyydessä. Yksi osoitus järven rehevyydestä oli se, että ahvensaalis koostui suurimmaksi osaksi pienistä alle 1 cm kaloista. Tämä viittaa voimakkaaseen ravintokilpailuun ja hidastuneeseen kasvuun. Eri kalalajien ikäjakaumat olivat normaaleja (ei havaittu esim. yksittäisen vuosiluokan puuttuvan, jonkin häiriön aiheuttamana) Petokalojen osuus saaliista oli vähäinen, mikä on tyypillistä rehevöityneille järville. Täytyy kuitenkin muistaa, että koekalastusmenetelmä tavallisesti aliarvioi haukien osuutta saaliissa, sillä hauen pyydystettävyys koeverkoilla keskikesällä on yleensä melko heikko ja satunnainen. Koekalastussaaliin perusteella arvioitu Takasen ekologinen tila oli vuonna 212 TYYDYTTÄVÄ (EQR 4 =,56). Täytyy kuitenkin muistaa, että kalasto on vain yksi neljästä biologisesta tekijästä veden laadun ohella, joiden perusteella järven ekologinen tila kokonaisuudessaan määritellään Lehee Vedenlaatutietojen perusteella Lehee on rehevyystasoltaan hyvin samankaltainen kuin yläpuolella sijaitseva Takanen. Koekalastustulosten perusteella Leheen kalayhteisön rakenne oli kaikista tutkimusjärvistä särkikalavaltaisin. Leheessä särkikalojen osuus oli 78 % kokonaispainosaaliista, mitä voidaan pitää erittäin korkeana. Tämän lisäksi petokalojen osuus oli hyvin pieni (11 %). Toisaalta kokonaisyksikkösaalis (1269 g/verkko, 7 kpl/verkko) oli Takasen tavoin melko pieni rehevän järven tyypillisiin saaliisiin verrattuna. Leheen kalalajien ikäjakaumissa ei havaittu poikkeavuuksia. Koekalastussaaliin perusteella arvioitu Leheen ekologinen tila oli vuonna 212 TYYDYTTÄVÄ (EQR 4 =,55) Suolijärvi Koekalastustulosten perusteella Suolijärvi oli ahvenkalavaltainen. Ahvenkalojen osuus 52,6 % painosaaliissa oli suurelta osin ahventa ja kuhaa. Yksikkösaalis Suolijärvessä jäi melko pieneksi (98 g/verkko, 7 kpl/verkko). Petokalojen osuus painosaaliista oli > 2%, mitä voidaan pitää hyvänä. Suolijärven kalalajien ikäjakaumissa ei havaittu poikkeavuuksia. Koekalastussaaliin perusteella arvioitu Suolijärven ekologinen tila oli vuonna 212 HYVÄ (EQR 4 =,65). 31

33 4.4. Oksjärvi Koekalastustulosten perusteella Oksjärvi oli lievästi särkikalavaltainen (särjen osuus biomassasta 53,6 %). Petokalojen osuus oli kuitenkin melko korkea 25,5 %. Särkikalavaltaisuudestaan huolimatta arvioitu Oksjärven ekologinen tila oli vuonna 212 HYVÄ (EQR 4 =,6). Tämä tulos johtuu suurelta osin siitä, että EQR 4 - indeksin laskukaava painottaa tiettyjä harvinaisempia indikaattorilajeja. Oksjärvestä näitä lajeja löytyi kaksi: made ja muikku. Ilman näitä lajihavaintoja ekologinen tila olisi ollut lähempänä luokkaa tyydyttävä. Saalis- ja maastohavaintojemme perusteella Oksjärvi vaikutti jakautuvan kahteen tyypiltään hieman erilaiseen altaaseen. Pohjoispää näytti saalistietojen perusteella jonkin verran karummalta kuin Eteläpää. Tämän raportin aineisto käsittelee Oksjärveä kuitenkin yhtenä kokonaisuutena. Oksjärven kalalajien ikäjakaumissa ei havaittu poikkeavuuksia Teuronjärvi Teuronjärvi on vedenlaatutietojen mukaan samaa rehevyystasoa kuin Takanen ja Lehee. Särkikalojen osuus kokonaispainosaaliista oli 53,5 %, joten Teuronjärvenkin kalasto oli särkikalavaltainen. Teuronjärven painoyksikkösaalis oli tutkimusjärvistä suurin (1929 g/verkko). Petokalojen osuus painosaaliissa oli melko suuri, johtuen osin viidestä saaliiksi saadusta hauesta. Takasen tavoin Teuronjärvessä havaittiin happivajetta syvänteen pohjalla. Alueelle noin 4 metrin syvyyteen lasketut verkot olivat poikkeuksetta tyhjiä. Leheen kalalajien ikäjakaumissa ei havaittu poikkeavuuksia. Koekalastussaaliin perusteella arvioitu Teuronjärven ekologinen tila oli vuonna 212 TYYDYTTÄVÄ (EQR 4 =,5) Pyhäjärvi Pyhäjärvi oli kalastetuista tutkimusjärvistä pinta-alaltaan selvästi suurin. Se oli myös ainoa järvi, josta löytyi yli 2 metrin syvyysvyöhykkeitä. Pyhäjärvi oli kalastustulosten perusteella särkikalavaltainen, osuuden ollessa painosaaliista 57,6 % ja lukumääräsaaliistakin 51,4 %. Painosaaliin suuruutta suhteessa lukumääräsaaliiseen selittää se, että Pyhäjärven särkikalat olivat melko kookkaita (särjet ~16 cm ja salakat ~14 cm). Lisäksi tulee mainita, että yhtenä neljästä pyyntipäivästä saatiin tuntemattomasta syystä saaliiksi poikkeuksellisen paljon salakoita, joka osaltaan nosti särkikalojen osuutta. Pyhäjärven yksikkösaaliit olivat yleisesti ottaen kuitenkin hyvin pienet (66 g/verkko, 3 kpl/verkko). Lisäksi indikaattorilajeista tavattiin madetta ja muikkua. Näistä syistä johtuen koekalastussaaliin perusteella arvioitu Pyhäjärven ekologinen tila oli vuonna 212 HYVÄ (EQR 4 =,71). 5. Johtopäätökset ja kalastoon liittyvät toimenpidesuositukset Takasen kalayhteisön rakenne todettiin särkikalavaltaiseksi, mutta pienestä yksikkösaaliista johtuen laajamittaisella hoitokalastuksella ei saataisi toivottua vaikutusta järven vedenlaatuun. Koekalastuksissa saatiin vahvistusta jo tiedossa olevaan Takasen syvänteen happiongelmaan. Tähän ongelmaan ollaan tietojemme mukaan puuttumassa ravinteiden saostuskäsittelyllä. Kun saostus toteutetaan, vaikuttaa se hyvin suurella todennäköisyydellä myös kalaston rakenteeseen. Mielestämme Takasen tapauksessa koekalastus tulee uusia muutaman vuoden sisällä saostuksen jälkeen, jos halutaan saada uusi arvio kalaston rakenteesta. 32

34 Leheen kalayhteisön rakenne oli erittäin särkikalavaltainen ja petokaloja oli vähän. Yksikkösaalis Leheessä oli Takasen tavoin melko pieni, joten Leheenkin tapauksessa hoitokalastuksen teho on vähintäänkin kyseenalainen. Tämän lisäksi Lehee on keskisyvyydeltään erittäin matala järvi, mikä tekee vedenlaadun parantamisen kalaston kautta melko mahdottomaksi. Leheen vuoden 212 ja 1998 saalistietoja verrattaessa voidaan todeta, että yksikkösaaliissa ja kalaston rakenteessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Mahdolliset muutokset selittyvät lähes täysin vuosien välisellä vaihtelulla. Teuronjärven kalayhteisö oli biomassan osalta lievästi särkikalavaltainen. Painoyksikkösaalis oli tutkimusjärvien korkein (1 929 g) ja kasvoi vuoteen 1998 verrattuna noin 4 grammaa. Tämäkin kasvu johtui kuitenkin suurimmaksi osaksi muutamasta isommasta hauesta ja ahvenesta. Yksikkösaalistiedoista voidaan havaita, että vertailuvuosien särkien painoyksikkösaalis on samaa tasoa, mutta kappalemäärä on kaksinkertaistunut vuodesta 1998 vuoteen 212. Toisin sanoen tämä tarkoittaa sitä, että särjen keskikoko on puolittunut tänä aikana. Tämä on huomionarvoinen seikka kun tiedetään, että särjen keskikoon pieneneminen on tyypillinen ilmiö kalaston muuttuessa rehevämpään suuntaan. Paikallisen tiedon mukaan Teuronjärvessä on runsaasti isokokoisia haukia, joita saatiin poikkeuksellisen paljon myös koekalastuksissa. Kun tähän lisätään petoahventen kohtuullinen määrä saaliissa, voidaan todeta, että Teuronjärven yhteenlaskettu petokalayksikkösaalis on tyydyttävää tasoa. Jos hoitokalastusta Teuronjärvessä harkitaan, kannattaa se kohdistaa niin, että särkikaloista etenkin särkien määrään saadaan vaikutettua pienentävästi. Tulee kuitenkin muistaa, että Teuronjärven painoyksikkösaalis ei vielä ole hälyttävää tasoa verratessa muihin samantyyppisiin järviin, joissa yksikkösaalis voi olla moninkertainen. Suoli-, Oks- ja Pyhäjärvien kalastoon perustuvat ekologiset tilat todettiin kaikissa hyväksi, joten emme suosittele kalastoon liittyviä toimenpiteitä näissä kohteissa. Kirjallisuus Ala-Opas P Selvitys Lammin ja Tuuloksen järvien kalastosta Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema. Moniste, 56 s. Kurkilahti M. & Rask M Verkkokoekalastukset. Teoksessa: Böhling P. ja Rahikainen M. (toim.). Kalataloustarkkailu. Periaatteet ja menetelmät. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. s Tammi J., Rask M. & Olin M. 26. Kalayhteisöt järvien ekologisen tilan arvioinnissa ja seurannassa. Alustavan luokittelujärjestelmän perusteet. Kala- ja riistaraportteja 383: RKTL, Helsinki. 33

35 Liite 1. Takasen pyyntikartta. 34

36 Liite 2. Leheen pyyntikartta. 35

37 Liite 3. Suolijärven pyyntikartta. 36

38 Liite 4. Oksjärven pyyntikartta. 37

39 Liite 5. Teuronjärven pyyntikartta. 38

40 Liite 6. Pyhäjärven pyyntikartta 39

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.

Lisätiedot

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista vuonna 2012 Janne Ruokolainen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Jani Hakkola 2012 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 23/2012 JOHDANTO Koekalastukset

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten

Lisätiedot

HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010

HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010 HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 1 Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Marraskuu 1 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti

Lisätiedot

Karhijärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Karhijärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Karhijärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Lavian Karhijärven kesällä. Verkkokoekalastusten

Lisätiedot

KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010

KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010 KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 21 Samuli Sairanen & Jaakko Ahonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Joulukuu 21 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012 Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin

Lisätiedot

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007 Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007 LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009 Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 9 Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Karhijärven kalaston nykytila

Karhijärven kalaston nykytila Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät

Lisätiedot

Saarijärven koekalastus 2014

Saarijärven koekalastus 2014 Saarijärven koekalastus 2014 Johdanto Saarijärvi on keskisuuri, pinta-alaltaan 1020 ha järvi Mikkelin ja Juvan rajalla. Järvin on humuspitoisuudeltaan keskihumuksinen ja sen ekologinen tila on vuonna 2013

Lisätiedot

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hiidenveden kesällä. Verkkokoekalastusten

Lisätiedot

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Simpelejärven verkkokoekalastukset Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven

Lisätiedot

Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 2011

Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 2011 RKTL:n työraportteja 45/214 Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 211 Tekijät: Samuli Sairanen ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 214 Julkaisija: Riista-

Lisätiedot

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009

Lisätiedot

SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS

SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 5278 VESI-EKO OY SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS 6.-9.8.2017 MIIKA SARPAKUNNAS 11.9.2017 1. SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOE- VERKKOKALASTUS 1.1. Koeverkkokalastuksen

Lisätiedot

Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014

Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014 Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina 1997-214 Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 214 Taustaa Enäjärvi mukana HOKA-hankkeessa 1998-21 VPD-seurannat 28,211 ja 214 MaaMet-hankkeen seuranta

Lisätiedot

Alasenjärven verkkokoekalastus 2016

Alasenjärven verkkokoekalastus 2016 Tekninen ja ympäristötoimiala Alasenjärven verkkokoekalastus 2016 Matti Kotakorpi LYP Johdanto Lahden kaupunki on asettanut strategiseksi tavoitteeksi ympäristön tilasta huolehtimisen, ja tavoitteen yhtenä

Lisätiedot

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti

Lisätiedot

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven kalasto - vuoden 23 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven hoitokalastushankkeen tulosten arvioimiseksi järven kalaston nykytila selvitettiin koeverkkokalastuksella elokuun alussa 23.

Lisätiedot

Sylvöjärven verkkokoekalastus Matti Kotakorpi

Sylvöjärven verkkokoekalastus Matti Kotakorpi Sylvöjärven verkkokoekalastus 2017 20.12.2017 Matti Kotakorpi 2 (13) Sisällys Johdanto... 3 Verkkokoekalastukset... 3 Aineisto ja menetelmät... 3 Ekologisen tilan luokittelu... 4 Tulokset... 4 Sylvöjärven

Lisätiedot

Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012

Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Raportti Eero Hiltunen 2013 1. Johdanto Oulun Kalatalouskeskus suoritti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset

Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset RKTL:n työraportteja 47/214 Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 213 Tekijät: Samuli Sairanen ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 214 Julkaisija: Riista-

Lisätiedot

No 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta Matti Vaittinen limnologi

No 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta Matti Vaittinen limnologi No 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS 2016 Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta 2017 Matti Vaittinen limnologi SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 2004

KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 2004 KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 24 Pekka Mäkiniemi Janne Tarkiainen Petri Rannikko L-S Kalatalouskeskus r.y Hirsijärven koekalastus 24 2 1. JOHDANTO... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1. HIRSIJÄRVI...3

Lisätiedot

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON

Lisätiedot

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon

Lisätiedot

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto 1. Johdanto Hauki ja ahven ovat avainlajeja monissa vesistöissä Laaja levinneisyys ja runsaus Kuha tärkeä erityisesti

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

Salmenjärven koekalastus 2016

Salmenjärven koekalastus 2016 Salmenjärven koekalastus 2016 Johdanto Salmenjärvi on pieni, vesialaltaan 84 hehtaarin järvi Pieksämäellä entisen Virtasalmen kunnan alueella. Se on tyypiltään Lyhytviipymäinen järvi, mikä tarkoittaa että

Lisätiedot

Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo. Johdanto

Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo. Johdanto 30.9.2014 Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo Johdanto Tammelan järvien ja kalaston tutkimus ja kunnostus -hanke (2012-2014) Tavoitteena selvittää verkkokoekalastuksin kalaston nykytilaa

Lisätiedot

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P19329 Raportti J. Partanen Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 2013 Raportti

Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 2013 Raportti Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 213 Raportti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Eero Hiltunen 1. Johdanto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus suoritti elokuussa 213 Pudasjärven Panumajärvellä verkkokoekalastuksen.

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY RY LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2012 Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry 1. Johdanto Läntisen Pien - Saimaan koetroolausten tarkoitus on selvittää selkä-alueiden

Lisätiedot

KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 2004

KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 2004 1 th Kivinen 18.8.24 Kirje nro 544/SK Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistys ry KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 24 1. JOHDANTO Koekalastukset ja -ravustukset suoritettiin

Lisätiedot

Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016

Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016 Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016 Jomiset Oy Miska Etholén 2016 Sisällysluettelo Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016...1...2 Johdanto...3 Yleistä...3 Koekalastus...3 Saalis...3 Kalojen

Lisätiedot

Harvanjärven kunnostus -hanke. Harvanjärven verkkokoekalastusraportti 2012

Harvanjärven kunnostus -hanke. Harvanjärven verkkokoekalastusraportti 2012 Harvanjärven kunnostus -hanke Harvanjärven verkkokoekalastusraportti 2012 Olli Saari 19.10.2012 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Harvanjärvi... 3 2.2. Verkkokoekalastuksien

Lisätiedot

ARRAJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA

ARRAJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA ARRAJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 264/2014 Markku Kuisma SISÄLLYS 1 TAUSTAA... 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI... 1 1.2 SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAA... 2 2

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008

POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma AYNS07 POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 Heiskanen Tuulia, Kempas Anita, Räsänen Riika ja Tossavainen Tarmo SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

1. Johdanto TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 2009. Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 2009

1. Johdanto TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 2009. Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 2009 TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 29 Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 29 Olli Ylönen, Perttu Louhesto Lounais-Suomen kalastusalue 1. Johdanto Maarian allas sijaitsee Turussa. Se on

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Pohjois-Virmasjärven koekalastus vuonna 2015

Pohjois-Virmasjärven koekalastus vuonna 2015 Pohjois-Virmasjärven koekalastus vuonna 2015 Johdanto Pohjois-Virmas on keskikokoinen, vesialaltaan (ilman Etelä-Virmasta) 767 hehtaarin järvi Pieksämäellä entisen Virtasalmen kunnan alueella. Se on tyypiltään

Lisätiedot

Monninjärven koekalastus 2016

Monninjärven koekalastus 2016 Monninjärven koekalastus 2016 Johdanto Monninjärvi on pieni, vesialaltaan sadan hehtaarin järvi Pieksämäellä entisen Virtasalmen kunnan alueella. Se on tyypiltään Lyhytviipymäinen järvi, mikä tarkoittaa

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Iso-Perkai -järven koekalastus 2014

Iso-Perkai -järven koekalastus 2014 Iso-Perkai -järven koekalastus 2014 Johdanto Iso-Perkai on pienehkö 140 hehtaarin järvi Pieksämäen kunnassa. Iso-Perkai sijaitsee Kyyveteen laskevan Nykälänjoen yläosan valuma-alueella laskien vetensä

Lisätiedot

ONKAMAANJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA

ONKAMAANJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA ONKAMAANJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 280/2014 Markku Kuisma SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI 1 1.2 SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAA 2 2 ONKAMAANJÄRVEN

Lisätiedot

LIITE 2. Ohjeistus virtavesien sähkökalastuksiin kalataloustarkkailuissa

LIITE 2. Ohjeistus virtavesien sähkökalastuksiin kalataloustarkkailuissa OTE KALATALOUDELLISEN VELVOITETARKKAILUN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN RAPORTISTA, Työryhmämuistio MMM 2008:3, HELSINKI 2008 LIITE 2. Ohjeistus virtavesien sähkökalastuksiin kalataloustarkkailuissa Sähkökalastusta

Lisätiedot

Keikveden verkkokoekalastukset kesällä 2005. Ville Kangasniemi RAPORTTI

Keikveden verkkokoekalastukset kesällä 2005. Ville Kangasniemi RAPORTTI Keikveden verkkokoekalastukset kesällä 2005 Ville Kangasniemi RAPORTTI Ympäristötoimisto 3/2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 1.1 Valuma alue...4 1.2 Vedenlaatu vuonna 2005...5 2 VERKKOKOEKALASTUS...6

Lisätiedot

MERIKARVIAN KALASTUSALUE. Hanke on osittain rahoitettu Varsinais-Suomen ELYkeskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroilla.

MERIKARVIAN KALASTUSALUE. Hanke on osittain rahoitettu Varsinais-Suomen ELYkeskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroilla. Hanke on osittain rahoitettu Varsinais-Suomen ELYkeskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroilla. 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Perustietoa Nordic-koeverkkokalastuksesta... 4 3. Kalan iän- ja kasvunmäärityksen

Lisätiedot

Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa. 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti

Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa. 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti 1 Taustaa Pyhäjärviseudun kalaketjun haastattelut: Skenaarioiden esittely Toimijoiden

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän koekalastus 2015

Kyyveden Suovunselän koekalastus 2015 Kyyveden Suovunselän koekalastus 2015 Johdanto Suovunselkä on Kyyveteen salmiyhteydessä oleva, matala 360 hehtaarin vesialue Haukivuorella. Se on huomattavasti Kyyveden pääallasta rehevämpi ja tummavetisempi,

Lisätiedot

TUUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA

TUUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA TUUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 275/2014 Markku Kuisma Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI 1 1.2 SUUNNITTELUSSA

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) hankkeen toimintakertomus vuodelta 2005

Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) hankkeen toimintakertomus vuodelta 2005 9.12.25 Mikko Olin, Hannu Lehtonen ja Kari Saulamo Bio ja ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) hankkeen toimintakertomus vuodelta

Lisätiedot

Hoitokalastusta Vesijärvellä

Hoitokalastusta Vesijärvellä Hoitokalastusta Vesijärvellä Taustaa Sinilevien massaesiintymät alkoivat Vesijärvellä 1960-luvulla Ulkoinen kuormitus oli suurimmillaan 1970 luvun alussa 1975 1978 saneerattiin Vesijärveä kuormittaneita

Lisätiedot

HAUKIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2016

HAUKIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2016 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 1240.6 STORA ENSO OYJ, VARKAUDEN TEHTAAT VARKAUDEN KAUPUNKI CARELIAN CAVIAR OY HAUKIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2016 MIIKA SARPAKUNNAS KUOPIO 30.12.2016

Lisätiedot

Iso-Syvän koekalastus 2015

Iso-Syvän koekalastus 2015 Iso-Syvän koekalastus 2015 Johdanto Iso-Syvän järvi on pienehkö, vesialaltaan 120 hehtaarin järvi Pieksämäen Naarajärvellä. Se on tyypiltään matala humusjärvi, mikä tarkoittaa keskisyvyydeltään alle 3

Lisätiedot

KANNUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA

KANNUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA KANNUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 285/2014 Markku Kuisma SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI 1 1.2 SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAA 2 2 KANNUSJÄRVEN

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

Kyyveden Hirviselän koekalastus 2016

Kyyveden Hirviselän koekalastus 2016 Kyyveden Hirviselän koekalastus 2016 Johdanto Hirviselkä on Kyyveden pohjoisosaan salmiyhteydessä oleva, 209 hehtaarin vesialue Haukivuorella. Se on erittäin matala, Kyyveden pääallasta rehevämpi ja tummavetisempi

Lisätiedot

Puruveden Ristilahden kalastorakenne syksyllä 2014. Tarmo Tossavainen, Biotalouden keskus, Karelia-ammattikorkeakoulu, 18.07.

Puruveden Ristilahden kalastorakenne syksyllä 2014. Tarmo Tossavainen, Biotalouden keskus, Karelia-ammattikorkeakoulu, 18.07. Puruveden Ristilahden kalastorakenne syksyllä 2014 Tarmo Tossavainen, Biotalouden keskus, Karelia-ammattikorkeakoulu, 18.07.2015, 58 diaa 1 TIIVISTELMÄ Karelia-ammattikorkeakoulun Biotalouden keskus teki

Lisätiedot

ARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006

ARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006 ARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 156/2007 Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on koottuna

Lisätiedot

Hauki-hankkeen toimet 2017 Ari Westermark Kangasala

Hauki-hankkeen toimet 2017 Ari Westermark Kangasala 12.12.2017 Hauki-hankkeen toimet 2017 Ari Westermark Kangasala 12.12.2017 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kunnostustoimien taustaa Kirkkojärvi pahasti rehevöitynyt (järveen johdettu aikanaan

Lisätiedot

Etelä-Virmasjärven koekalastus 2015

Etelä-Virmasjärven koekalastus 2015 Etelä-Virmasjärven koekalastus 2015 Johdanto Etelä-Virmaksen järvi on salmiyhteydellä Pohjois-Virmakseen oleva matala 423 hehtaarin järvi Pieksämäellä, entisen Virtasalmen kunnan alueella. Etelä-Virmas

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

SOMPASEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA

SOMPASEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA SOMPASEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 269/2014 Markku Kuisma Kymijoen vesi ja ympäristö ry 1 SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI 1 1.2 SUUNNITTELUSSA

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 164. Ari Haikonen ja Jouni Kervinen

Kala- ja vesimonisteita nro 164. Ari Haikonen ja Jouni Kervinen Kala- ja vesimonisteita nro 164 Ari Haikonen ja Jouni Kervinen Kauniaisten Gallträsk-järven koekalastus vuonna 2014 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: 28.2.2015 Tekijät: Ari

Lisätiedot

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

SANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA

SANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA SANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 290/2014 Markku Kuisma Kymijoen vesi ja ympäristö ry 0 SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN

Lisätiedot

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN KALASTOSELVITYS VUONNA Ari Westermark Kirje nro 868/14 AW

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN KALASTOSELVITYS VUONNA Ari Westermark Kirje nro 868/14 AW KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN KALASTOSELVITYS VUONNA 2014 Ari Westermark 2014 Kirje nro 868/14 AW 2 3 SISÄLTÖ 1. VERKKOKOEKALASTUKSEN MENETELMÄT... 1 1.1 Kirkkojärven verkkosaaliit vuonna 2014... 4 1.2 Verkkosaaliin

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

LAPPAJÄRVI Lappajärven hoitokalastus 2001-2004

LAPPAJÄRVI Lappajärven hoitokalastus 2001-2004 LAPPAJÄRVI Lappajärven hoitokalastus 21-24 Vesistökunnostuspäivät 11.6.215 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen

Lisätiedot

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset

Lisätiedot

Ilmastonmuutos haastaa rapu- ja kalatalouden

Ilmastonmuutos haastaa rapu- ja kalatalouden Ilmastonmuutos haastaa rapu- ja kalatalouden Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 Mikä ihmeen ilmastonmuutos??? 2 Maksimilämpötila

Lisätiedot

Lintujen, kalojen ja veden vuorovaikutus

Lintujen, kalojen ja veden vuorovaikutus VELHO-hanke & Pro Saaristomeri ohjelma Poistokalastuksen ja ravintoketjukunnostuksen koulutusiltapäivä Salo 31.8.2011 Lintujen, kalojen ja veden vuorovaikutus Ilkka Sammalkorpi SYKE/Vesikeskus/Vesienhoitoyksikkö

Lisätiedot

Kyyveden Juurikkaselän koekalastus vuonna 2015

Kyyveden Juurikkaselän koekalastus vuonna 2015 Kyyveden Juurikkaselän koekalastus vuonna 2015 Johdanto Juurikkaselkä on keskikokoinen, vesialaltaan 1340 hehtaarin Kyyveden osa-alue Mikkelin Haukivuorella. Juurikkaseläksi vesienhoitotyössä nimettyyn

Lisätiedot

Uksjärven koekalastus kesällä 2009

Uksjärven koekalastus kesällä 2009 Uksjärven koekalastus kesällä 29 Tommi Välikangas Seppo Salonen RAPORTTI Porin kaupungin ympäristövirasto 2/21 2 1 JOHDANTO Uksjärvi on Porin pohjoisosassa Ahlaisten ja Lampin kylien välillä lähellä Merikarvian

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

MÄRKJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA

MÄRKJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA MÄRKJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 258/2014 Markku Kuisma SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI 1 1.2 SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAA 2 2 MÄRKJÄRVEN

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Kymijärven koekalastus ja hoitokalastus vuonna 2012 Matti Kotakorpi, Teemu Lakka ja Jukka Ruuhijärvi

Kymijärven koekalastus ja hoitokalastus vuonna 2012 Matti Kotakorpi, Teemu Lakka ja Jukka Ruuhijärvi Kymijärven koekalastus ja hoitokalastus vuonna 2012 Matti Kotakorpi, Teemu Lakka ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ka kalatalouden tutkimuslaitos, Evo Johdanto Lahden seudun ympäristöpalvelut (LSYP) tilasi selvityksen

Lisätiedot

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY RY Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011 1. Johdanto Läntisen Pien - Saimaan koetroolausten tarkoitus on selvittää selkä-alueiden

Lisätiedot

Tammelan Heinijärven vedenlaatu- ja kalastoselvitys v. 2007

Tammelan Heinijärven vedenlaatu- ja kalastoselvitys v. 2007 Pasi Ala-Opas ja Eeva Huitu, Lammin biologinen asema 28 Tammelan Heinijärven vedenlaatu- ja kalastoselvitys v. 27 Johdanto Heinijärven suojeluyhdistys tilasi Helsingin yliopiston Lammin biologiselta asemalta

Lisätiedot

Kalaston kehittyminen kosteikkoihin

Kalaston kehittyminen kosteikkoihin Kalaston kehittyminen kosteikkoihin Voiko kosteikkojen kalaston hoito lisätä monimuotoisuutta ja auttaa vesiensuojelua? Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus - vesivarayksikkö Tuusulanjärven

Lisätiedot

9M UPM Kymmene Oyj

9M UPM Kymmene Oyj 9M5277 2.3.26 UPM Kymmene Oyj STORSTRÖMMENIN KALATIEN TOIMIVUUS VUONNA 25 Storströmmenin kalatien käyttö ja toimivuus vuonna 25 Sisällys 1. PYYNTI... 1 2. STORSTRÖMMENIN KALATIEN SAALIS 25... 1 3. STORSTRÖMMENIN

Lisätiedot

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia

Lisätiedot

Tammelan Kaukjärven, Pehkijärven, Oksjärven, Ruostejärven ja Liesjärven koekalastukset v. 2013

Tammelan Kaukjärven, Pehkijärven, Oksjärven, Ruostejärven ja Liesjärven koekalastukset v. 2013 Tammelan Kaukjärven, Pehkijärven, Oksjärven, Ruostejärven ja Liesjärven koekalastukset v. 13 Pasi Ala-Opas ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo 13 Johdanto Koekalastukset kuuluvat

Lisätiedot