s. 8 s s. 16 Porin kaupungin henkilöstölehti Tuulivoimaa lisää. Myös koulutusta Poriin. Henkilöstöpalvelut Hotelli Otavassa. Työn ääniä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "s. 8 s. 10-11 s. 16 Porin kaupungin henkilöstölehti 1 2013 Tuulivoimaa lisää. Myös koulutusta Poriin. Henkilöstöpalvelut Hotelli Otavassa. Työn ääniä."

Transkriptio

1 Prin kaupungin henkilöstölehti Tuulivimaa lisää. Myös kulutusta Priin. s. 8 Henkilöstöpalvelut Htelli Otavassa. Työn ääniä. s Tv-humristi Mielenrauha Prin bussissa. s. 16

2 2 Pääkirjitus Prilaista hypekevättä Urheilun ystävänä ei vi lla murhemielellä seuraamatta sumalaisen talviurheilun alennustilaa. Maasthiihdn mm-kisat viimeistään sittivat meille sumalaisille, että jtakin n tehtävä. Tisin n täällä Prissa. Jitakin kuukausia sitten Prin Ässille naureskeltiin ja santtiin, että hyvä js jukkue pääsee säälipleijareihin. Nyt klmentista vitn vittputken jälkeen meillä prilaisilla n syytä näyttää pitkää nenää nille naureskelijille. Odtan mielenkiinnlla, mitä urheilukevät tu tullessaan. Samantapaisia tunteita herättävät Priin suunnitellut investinnit. On hien kerta muualla, mitä kaikkea tänne llaan rakentamassa ja kuinka mnta sataa miljnaa nimenmaan yksityiset investijat vat valmiit sijittamaan Priin. Jkaisella tänne tehtävällä investinnilla n tietysti kerrannaisvaikutuksensa uusien asukkaiden, uusien työpaikkjen ja uusien palvelujen mudssa. Puuvillan kauppakeskuksen rakentaminen n tietysti SE ISO JUTTU. Pelkkää uteliaisuuttani kierrän nin kerran viikssa kurkkaamassa rakennustyömaan aidan takana, miten työ edistyy ja minkälaisia työkneita n näkyvissä. Kierrän myös katsmassa kerrstaltyömaita ja kun seuraan innkkaasti kuukausittain kaupungin väestökehitystä, näen jkaisen uuden asuinrakennuksen tarjaman ptentiaalin myös myönteisen väestökehityksen kannalta. Asuntmessut n asia erikseen. Prin hanketta parempaa ei vi lla. Onhan se keskellä kaupunkia sijaitseva ja mnipulisuudessaan huikaiseva asuntmessukhde, jlle tivttavasti löytyy ymmärrystä myös asiasta päättävien keskuudessa. Tisaalta nnistuneet lma-asuntmessumme sittivat, että Prissa hallitaan tapahtumien rganisinti ja tteuttaminen. Menneiden vusikymmenien vastinkäymiset ja niistä selviämistaistelujen masentavat vudet vat varmaan prilaisissa mielissä ja selkäytimissä. Siksi menestyksen hetkelläkin n pakk nipistää itseään ja kysyä vähän skeptisesti, että kskahan tämä il lppuu. Onneen ei tietenkään pidä tuudittautua vaan n tehtävä työtä sen eteen, että Pri mielletään muuallakin mahdllisuuksien maakunnan pääkaupungiksi. Valtuustspimus antaa kaupungin viranhaltijajhdlle hyvän selkänjan, kun lähdemme päivit- tämään Prin kaupunkistrategiaa ja tekemään tulevien vusien talussuunnitelmaa. Kun pliittinen tahttila n selkeä, meidän tulee tietysti elää sen mukaan. Kaupungin hallintkunnat vat selvästi mieltäneet taludellisen liikkumavaran kapeuden ja jalkauttaneet budjetissa pysymisen ajatuksen kautta rganisaatiidensa. Vaikka valtuustspimuksen taludelliset tavitteet vat haasteelliset, viime vusi sitti meille kaikille, että tavitteet vat saavutettavissa. Entisen Rauman kllegani Arn Miettisen jhdlla valmisteltavan valtinsuusuudistuksen kunta- khtaiset vaikutukset eivät vielä le tiedssa, mutta n uumiltu sen vaikuttavan myönteisellä tavalla keskuskaupunkien taludelliseen kantkykyyn. On santtu, että valtinsuusuudistus ei lisi se perälauta, jka nähtävästi jää kuntarakenneuudistuksesta puuttumaan. Näinköhän kuitenkaan n? Syksyllä lemme viisaampia, kun selvitysmies Miettinen seuraavan kerran rattaa valtinsuusuudistuksen salaisuuksien verha. Ain-Maija Luukknen Kaupunginjhtaja Kuva Juni Kivukski Kaupunki timii Lntn klssaalisen Barbicanin mnitimikeskuksen kulmalla törmään kantaa ttavaan graffitiin, jssa punkkarirtta kantaa kylttiä Lndn desn t wrk. Miten Lntn, kaupungin sitten pitäisi timia? Kaupunki hahmttaa tulevaisuutta visiiden ja strategiiden avulla, laatii eri mittakaavan suunnitelmia ja lu mahdllisuuksia kehitykselle. Niukista resursseista ja kasvavista tehkkuusvaatimuksista hulimatta kaupungin n ylläpidettävä valmiuksia muutksiin ja sallistuttava rakentavaan, kriittiseenkin keskusteluun kehityksen suunnasta. Herkkyys ja tarvittaessa myös npeus hienvaraisille suunnanmuutksille parantavat ratkaisujen laatua, kuten purjehtiessa humiidaan heiktkin tuulenvireet, määritetään suunta uudelleen ja saavutetaan maksimaalinen vauhti. Kaupunki lu puitteet asukkaiden timinnalle. Kaksi kertaa vudessa Sienan 17 kaupunginsan asukkaat varustavat mat hevsensa ja ratsastajansa väreillään ja tunnuksillaan laukkakisaan, Palin, jka justaan Umbrian keltamullalla täytetyllä Piazza del Camplla. Viikkarin kyläjuhlissa ludaan perustuksia man kaupunginsan kukistavalle perinteelle. Jkikeskuksen rannat hukuvat dtuksia ja lunastustaan kaupungin lhuneena. Prmenadin määrätietinen kehitys ruuhkaisesta maantiestä markkinapaikaksi ja keskeisten timintjen helminauhaksi n vertaansa vailla kk Sumessa. Kaupunkia ja tapahtumia kelpaa esitellä. Halpalentyhtiö markkini reittiesitteessään Milann mutia, vaikka kenttä sijaitsee 50km päässä Bergamssa. Helsingin rautatieasemalta n taas päivällisen pituinen junamatka Pietariin. Kestävän kehityksen mukaiset ja npeat yhteysratkaisut yhdessä mielikuvamarkkininnin kanssa liittävät kaupunkimme yhä tiiviimmin pienentyvään maailmaan. Lntsta palattuani ggletan punkkarirtan ja ttean sen levan kuuluisuutta niittäneen Banksyn tes. Erään sivustn mukaan tes n vielä lemassa, eikä esimerkiksi sen päälle le maalattu. Onkhan se sattumaa, hyväntahtista suvaitsevaisuutta vai markkinatietista hyödyntavittelua? Timiik Lnt sittenkin? banksy/banksy_rat_lndn_ wrk.htm Mikk Nurminen Timivan kaupungin ja katutaiteen ystävä Kuva Marianne Ståhl

3 Henkilöstöasiita Apulaiskaupunginjhtajat nyt timialajhtajia Tavitteena jhtajuuden tehstaminen Prissa alki timialajhtajien aika 1. helmikuuta Timialja jhtavat apulaiskaupunginjhtajat, tällä hetkellä Kari Hannus ja Aulis Laaksnen. Muutkset eli timialajhtajien timivalta n kirjattu kaupunginhallituksen ja kunkin hallintkunnan jhtsääntöön. Kaupungin rganisaatissa apulaiskaupunginjhtajat vat kaupungin keskushallinnssa, suraan kaupunginhallituksen ja kaupunginjhtajan alaisuudessa. Työnjak entisellään Apulaiskaupunginjhtajien titteleissä n työnjaka hyvin kuvaavat etuliitteet: tekninen ja palvelutimi. Kertauksen vuksi lienee paikallaan tdeta kummankin tehtävät. Tekniseen timialaan kuuluvat tekninen palvelukeskus, vapaa-aikavirast, ympäristövirast, Satakunnan pelastuslaits, palveluliikelaits ja klme muuta liikelaitsta: satama, vesi ja jätehult. Myös knsernihallinnn kaupunkisuunnittelu kuuluu tähän timialaan. Palveluiden timialaan kuuluvat perusturva, kasvatus- ja petustimi, kulttuuritimi ja Satakunnan työterveyspalvelut. Valtaa ja vastuuta, sitä tuttaa timialajhtajuus mlemmille apulaiskaupunginjhtajille, Kari Hannukselle ja Aulis Laaksselle. Heillä n esittelyvastuu timialjensa lautakuntien isissa taluskysymyksissä ja strategisissa asiissa. Timialajhtaja esittelee lautakunnassa ist asiat Esimerkki, jka hyvin kuvaa timialajhtajan asemaa: Perusturvan talusarvin sekä muut taludellisesti ja strategisesti tärkeät asiat esittelee kkuksessa palvelutimen apulaiskaupunginjhtaja. Hän vi ttaa esiteltäväkseen muunkin haluamansa asian. Hallintkuntien jhtajina timivat virastpäälliköt vat suraan timialajhtajien alaisia ja raprtivat heille. Apulaiskaupunginjhtajat nimeävät, kuten ennenkin, man timialansa jhtryhmän. Uutta järjestelmää n tarkitus seurata ja arviida tistuvasti. Js aihetta n, järjestelmää kehitetään paremmin hallintkuntien tavitteita tukevaksi. Valtaa ja vastuuta Tekninen apulaiskaupunginjhtaja Kari Hannus san, että ainakin hänen sarallaan muuts n mnilta sin vähäinen. Mutta. -Tttakai valtaa ja vastuuta tulee lisää. Talusarvin tek n is asia, se alkaa lla käsillä lähiviikkina. Kari Hannus nstaakin taludellisen vastuun timialajhtajuuden suurimmaksi asiaksi. Teksti Helena Metsälä Kuva Marianne Ståhl Edullista ja terveellistä työpaikkarukailua Kuntatyöntekijöiden (KT) työpaikkarukailulla n pitkät perinteet. KT:n edeltäjä Kunnallinen spimusvaltuuskunta ja silliset pääspijajärjestöt allekirjittivat julukuussa 1976 susitusspimuksen työpaikkarukailun kehittämiseksi. Prissa päätös pysyväislunteisen työpaikkarukailun järjestämisestä tehtiin vunna Omien laitsten lisäksi tehtiin spimuksia ulkpulisten ravitsemusliikkeiden kanssa ja Itäpuist 11:ssa li vukrattuna kaupungin henkilöstön kulutus- ja työpaikkarukailutila, jssa lunaan valmisti yksityinen palvelujen tuttaja. Ravintlat situtuivat tuttamaan tehdyn spimuksen mukaisia ateriita. Työntekijät maksivat lunaasta vertusarvn mukaisen hinnan ja työnantaja maksi palvelun tuttajalle vusittain päätetyn kmpensaatin. Ateria maksettiin sillisesta rahatimiststa stettavilla rukalipuilla ja luvun vaihteesta niin kutsutulla kaupunkikrtilla. Kiinnstus työantajan kmpensimaan työpaikkarukailuun hiipui edullisten keitt- ja salaattilunaspaikkjen lisääntyessä. Kaupunkikrtin käyttömahdllisuus päättyi vuden 2009 lpussa. Työpaikkarukailuspimukset yksityisten rukapalveluyrittäjien kanssa irtisanttiin alkaen ja vastuu työpaikkarukailun järjestämisestä siirtyi timintansa alittaneelle Prin Palveluliikelaitkselle. Työpäivän aikana nautitun terveellisen lunaan merkitys kansanterveydelle ja työhyvinvintiin n kiistatn. Prin kaupungin henkilöstöllä n edelleen mahdllisuus työpaikkarukailla mnissa Prin Palveluliikelaitksen valmistus- ja palvelukeittiöissä. Työpaikka-aterian hinta perustuu edelleen verhallinnn vusittain tekemään päätökseen ja muut ateriat hinnittelee Palveluliikelaits. Rukailupaikkja vat Cygnaeuksen rukapalvelukeskus Maantiekadun ravintkeskus Liinaharjan ja Himmelin vanhainkdit sekä Luteinen lähipalvelukeskus Prin Lyse, Itä-Prin kulu, Rusniemen kulu, Meri- Prin kulu ja Nrmarkun yhtenäiskulu Ateriiden hinnat vunna 2013 Verhallinnn päätökseen perustuva työpaikka-aterian hinta n 5,90 eura ja sassa kkpäivälaitsten rukasaleja tarjttava salaattiateria maksaa 4,43 eura. Verhallinnn päätöksen mukaan sairaalissa, kuluissa ja päiväkdeissa työskentelevä henkilöstö maksaa laitsruka-ateriastaan myös 4,43 eura. Lunaaseen sisältyy keittpäivinä jälkiruka, muussa tapauksessa se maksaa 1,20 eura. Aterian vi maksaa käteisellä tai Prinasta (Yrjönkatu 6 B) ja Prin seudun matkailu Oy Maisasta (Prmenadikeskuksen aula, Yrjönkatu 17) myytävillä aterialipukkeilla. Maantiekadun ravintkeskuksessa, Luteisessa lähipalvelukeskuksessa ja Cygnaeuksen rukapalvelukeskuksessa vi maksuvälineenä käyttää myös pankkikrttia. Tarkempaa tieta rukailupaikkjen aukilajista ja ateriavaihtehdista löydät Patarummusta khdasta Hallintkunnat Prin Palveluliikelaits. Hyvää rukahalua! Teksti Ulla Rininen Kuva Heli Kskela

4 4 Henkilöstöasiita eresepti saapuu perusturvaan Prin perusturvakeskus siirtyy käyttämään sähköistä reseptiä eli ereseptiä. Sähköinen resepti helpttaa terveydenhulln ammattilaisten työskentelyä sekä ptilaan asiintia julkisessa terveydenhullssa ja apteekissa. Kun ptilaan reseptitiedt vat saatavissa hidn phjaksi, npeuttaa se ammattilaisen työskentelyä ja auttaa kknaislääkityksen hallinnassa. Ptilaan tiedt vat tarkin sujattuja. - ereseptistä n etua sekä ptilaalle että terveydenhulllle. Se helpttaa ja npeuttaa ptilaan asiintia. Sähköistä reseptiä ei vi väärentää eikä hukata. Samalla vältetään päällekkäinen lääkitys ja lääkkeiden haitalliset yhteisvaikutukset, kert terveys- ja hyvinvintipalveluiden jhtaja Esk Karra. Ptilas vi katsa mia tietjaan Omien tietjen katselu -palvelusta. Palveluun kirjaudutaan pankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökrtilla. Ptilas saa yhteenvedn resepteistään paperille niin halutessaan. Ptilaalla n edelleen ikeus saada paperiresepti, js hän kieltäytyy sähköisestä reseptistä. Sähköisen reseptin käyttööntt n merkittävä askel khti terveydenhulln valtakunnallista sähköistä tietjärjestelmää. eresepti n sa Kansallista Terveysarkista (KanTa), jka n yhteinen nimitys terveydenhulln uusille rakenteilla leville valtakunnallisille tietjärjestelmäpalveluille. Näitä vat eresepti-palvelun ja Omien tietjen katselu -palvelun lisäksi vunna 2015 kk maan kattavana palveluna käynnistyvä sähköinen ptilastiedn arkist (earkist). Teksti Hanni Huhtamaa Kuva Heli Kskela eresepti pähkinänkuressa Lääkäri kirjittaa ptilaalle ereseptin. Sen tiedt tallennetaan valtakunnalliseen Reseptikeskukseen. Ptilaan kknaislääkitys tarkistetaan tarvittaessa Reseptikeskuksesta. Tietja vivat katsa terveydenhullssa ainastaan ptilasta hitavat lääkärit ja sairaanhitajat ptilaan sustumuksella. Ptilas saa ptilashjeen, jssa n tiedt määrätystä lääkkeestä. Ptilashje npeuttaa asiintia apteekissa, mutta se ei le välttämätön. Kela-krtti n välttämätön lääkekrvausten saamiseksi. Apteekista lääkkeen vi nutaa ptilas tai jku muu hänen pulestaan. Pulesta asiivalla n ltava jk ptilashje tai ptilaan Kela-krtti, jlla hän sittaa ikeuden lääkkeen nutamiseen. Apteekissa farmaseutti tai prviisri hakee Reseptikeskuksesta ereseptin tiedt ja kirjittaa sinne lääkkeen timitustiedt. Lääkkeen tiedt tulstetaan lääkepakkaukseen kiinnitettävälle tarralle. Kaikki tiednsiirt terveydenhulln, apteekkien ja Reseptikeskuksen välillä tapahtuu sujattuna tunnistettujen sapulten kesken. Täysi-ikäinen vi katsella mia Reseptikeskuksessa levia tietjaan sitteessa fi. Palveluun kirjaudutaan henkilökhtaisilla verkkpankkitunnisteilla tai sähköisellä henkilökrtilla.. ereseptin uusimista vi pyytää apteekista tai terveydenhullsta. Hum! Satakunnan Työterveyspalvelut ttaa ereseptin käyttöön eri aikataulussa kuin perusturva. Työterveyshultn eresepti tulee maaliskuuhun 2014 mennessä. Työterveyshult muistuttaa: Asiakas maksaa peruutusmaksun peruuttamattmista ja liian myöhään peruutetuista ajista Svitut työpaikkatiminnt (mm. työpaikkakäynnit, palaverit, ryhmätiminnt) tulee perua vähintään viikka ennen niille svittua aikaa. Myöhemmin tulleista peruutuksista velitetaan peruutusmaksuna kyseiselle timinnlle varatun ajan suuruinen peruutusmaksu. Työpaikkatiminnan peruutusmaksu velitetaan kyseiseltä tulsalueelta. Työntekijöille varatut vastaanttkäynnit ja tutkimusajat (mm. sairaanhitkäynti, terveystarkastus) tulee perua seuraavasti: lääkärin päivystysaika n peruttava viimeistään tuntia ennen muu aamupäivän vastaanttkäynti tai tutkimusaika n peruttava viimeistään edellisenä päivänä muu iltapäivän vastaanttkäynti tai tutkimusaika n peruttava viimeistään samana päivänä kl 10 Edellä levien määräaikjen jälkeen peruuntuneista tai peruuttamatta jääneistä vastaanttkäyntien ja tutkimusaikjen ajista velitetaan peruutusmaksuna 30,45 /käynti. Hinta n krjattu v hinnastn ja vastaa aiempien vusien käytäntöä. Velitus työntekijältä Henkilöstöpalvelut n ilmittanut, että tulsalueet eivät maksa vastaanttkäyntien peruutusmaksuja, jten peruutusmaksu velitetaan työntekijältä itseltään. - Kysyntää n enemmän kuin tarjntaa. Asiakas peruuttaa varaamansa ajan tai kantaa taludellisen vastuun laiminlyönnistään. Ei le kenenkään edun mukaista, että timinta n vajaatehtista, san henkilöstöpäällikkö Helena Metsälä. Nettivarauksen peruuttamista varten n syytä ttaa muistiin varausta tehdessä saamansa varausnumer. Peruminen nnistuu numern avulla netin kautta tai sittamalla ajanvarausnumern (02) Satakunnan Työterveyspalvelut pyrkii palvelemaan asiakkaitaan mahdllisimman hyvin. On tärkeää, että varatuille ajille saavutaan ja js tulee peruutustarvetta, siitä hulehditaan ajissa, jtta vimme varata vapautuneet ajat muille tarvitsijille. Teksti Tuula-Maria Asikainen Talustuki sulautui KuntaPrhn Talustuki Kuntapalvelut Oy sulautui KuntaPrhn 28. helmikuuta KuntaPr tti kaikki sulautuvan yhtiön vastuut ja velvitteet, jten kaikki spimukset siirtyvät täysimääräisinä Kunta- Pr Oy:n vastattavaksi. Talustuki Kuntapalvelut Oy:llä ja Prin kaupungilla n llut spimus talus- ja henkilöstöhallinnn palveluista. Vastaisuudessa KuntaPr Oy lähettää kaupungin stlaskut, maksaa palkat ja hitaa kirjanpidn, kuten Talustuki aikaisemmin. KuntaPrlla n timipiste sekä Prissa että Hämeenlinnassa. Prin timipiste n Priplissa, sitteessa Tiedepuist 4 B.

5 Uudistunut Patarumpu palvelee paremmin Kaupungin intranet n kkenut vaiheittaisen uudistuksen, jsta näkyvin merkki n tammikuussa julkaistu sivustn uusi etusivu. Palautteen perusteella Patarumpu kettiin aiemmin käyttäjien keskuudessa sekavaksi, eikä etsittyä tieta välttämättä löytynyt. Hakemaansa asiaa jutui kaivamaan sivustrakenteen syövereistä. Eteenpäin vievien linkkien nimet eivät lleet aina kaikista kuvaavimpia. Uudistuksella n pyritty ennen kaikkea selkiyttämään sivusta ja tekemään sen päivittäinen käyttö helpmmaksi. Tärkeäksi kettuihin asiihin löytyy nyt helpmmin suria linkkejä j etusivulta. Sillin käyttäjän ei tarvitse lla niin tietinen sivustn varsinaisesta rakenteesta. Patarumpu palvelee suurta jukka Sivustlla vierailee arkipäivisin keskimäärin 700 kävijää, päivittäisiä sivunlatauksia kertyy nin Kaikille avimista sivuista kävijöitä kiinnstavat eniten henkilöstöpalveluiden ja talushallinnn sivustt. Avimien sivustjen lisäksi Patarummussa n usealla hallintkunnalla aktiivisessa käytössä levat muilta suljetut sisäiset sivut. Tärkeä sisäisen viestinnän kanava Patarumpua seuraamalla näkee tärkeät tiedtteet ja pysyy perillä työpaikan asiissa. Sisäiseen viestintään Patarumpu tarjaa vaivattman kanavan. Materiaaleja vi jakaa helpmmin verrattuna perinteiseen tietkneen kansirakenteeseen. Hankkeiden ja tiimien käyttöön n mahdllista saada mia helpsti ylläpidettäviä työtilja. Oikein käytettynä intranet helpttaa ja tehstaa päivittäistä työskentelyä. Lisätieta Patarummun käytöstä Patarummun Ohjelmist-hjeista löytyy pastusta sivustn eri käyttötilanteisiin. Ottamalla yhteyttä Tiethallinnn web-tiimiin vit spia Patarummun minaisuuksien tarkemmasta esittelystä tai kulutuksesta. Seuraava si rakenteesta n tarkitettu maksi kknaisuudekseen, yhdessä Eerikan kuvan kanssa. Js tämä ei nnistu, pitää miettiä suuden tarkituksenmukaisuutta. Etusivun rakenne Etusivun ylävalikkn n kttu tärkeiksi kettuja asiakknaisuuksia. Yksi uusista khteista n Hallintkunnat -valinta, jnka takana vat hallintkuntien mat sivustt. Js siis aiemmin man hallintkunnan sivust sijaitsi suraan ylä- tai sivuvalikssa, n se vastaisuudessa täällä. Vasemmassa sivuvalikssa n pikalinkkejä usein tarvittuihin ja huminarvisiksi kettuihin sisältöihin. Sivun keskisassa näkyvät tuttuun tapaan ajankhtaiset ilmitukset. Aiemmin erillään lleet Henkilöstöhallinnn tiedtteet löytyvät nyt myös tästä samasta listauksesta. Ajankhtaisen ilmituksen tekeminen n mahdllista jkaiselle hallintkunnalle. Teknisiin tiedtteisiin tulee ilmituksia vikatilanteista ja esimerkiksi tulssa levista katkista järjestelmissä. Tulevista kulutuksista saa kulutusvinkkejä (kaikki kulutukset vat vasemman sivuvalikn Kulutuskalenterissa) ja niiden alla n listattuna avimina levat sisäiset työpaikat. Lisäksi sivulta vi lukea entiseen tapaan Prin internet-sivustn viimeisimmät uutiset ja Talustuki Kuntapalvelut Oy:n tiedtteet. Keskisan ylälaidassa n uusina kaksi niin kutsuttua nstelementtiä. Näihin tudaan aika ajin vaihtuvia tiedtteita. Etusivu tulee myös jatkssa kehittymään Patarummun muun sisällön mukana. Parhaiten uudistuksista ja uusista sisällöistä pysyy perillä Patarummun etusivua seuraamalla. Patarumpu n sitteessa patarumpu.pri.fi. Teksti Samuli Kärkiluma Kuva Eerika Harjula Patarumpu selaimien alitussivuksi Jatkssa, kun avaat internet-selaimen, alitussivuksi tulee Patarumpu. Tisella välilehdellä n kaupungin etusivu. Muuts tteutetaan maaliskuun lpussa. Nyt tarkkana Outlk tulee Tiimi-sähköpstin aktiivikäyttö lppuu kesään mennessä. Tiimin tilalle tulee Outlk -niminen sähköpsti- ja kalenterijärjestelmä. Uuteen järjestelmään siirrytään hallintkunta kerrallaan. Siirtymäaika kestää nin pulitista kuukautta. IT-palvelut tiedttaa siirtymäjärjestyksestä ja aikataulusta Patarummussa sitä mukaa kuin uutta tieta n. Vanhat viestit säilyvät Tiimissä Vaikka uudet viestit alkavat tulla Outlkiin, vi vanhja viestejä edelleen lukea Tiimissä. Viestit säilyvät siellä vähintään vuden. Myöhemmin annetaan hjeet, miten tarpeelliset viestit vi helpsti siirtää Outlkiin. Omia siirtvirityksiä ei tule tehdä. Uuteen järjestelmään vi siirtää ja tallentaa rganisaatin ulkpuliset sähköpstisitteet, mutta ei pri.fi sitteita. Sähköpstiryhmiä ei myöskään pysty siirtämään sellaisenaan, vaan ne täytyy mudstaa uudelleen Outlkissa. Kalenterin tietja ei vi siirtää muuten kuin kirjittamalla ne itse Outlkiin. Käyttöön saa pastusta Outlk n Tiimi-käyttäjän silmään erilainen: timinnat vat eri paikissa, jissakin minaisuuksissa n enemmän valinnaisuutta, jtkut taas tehdään eri tavalla ja muutamia minaisuuksia ei le. Timintatapja judutaan jiltakin sin muuttamaan. IT-palvelut järjestää lyhyen auditrityyppisen kulutustilaisuuden ennen hallintkunnan siirtpäivää, jllin perustiminnt käydään läpi. Kulutuksessa saa materiaalia tärkeimmistä siirtn liittyvistä timenpiteistä muun muassa sitekirjan siirrsta ja ryhmien käsittelystä. Lisäksi Patarumpuun kirjitetaan hjeita hjelman käytöstä. Lukkakulutuksia järjestetään vasta, kun kaikki hallintkunnat vat Outlkin käyttäjiä. Tarkkuutta siirtymävaiheessa Käyttäjiltä vaaditaan tarkkuutta siinä vaiheessa, kun sa käyttäjistä käyttää Tiimiä ja sa Outlkia. Varminta n siterivillä kk siirtymävaiheen ajan, jtta viestit varmasti menevät perille hulimatta siitä, kummassa järjestelmässä viestin vastaanttaja n. Tiimin ryhmiä käytettäessä viestit lähtevät käyttäjillemme vain Tiimiin, ei Outlkiin. Ryhmien kanssa n siis itse pidettävä huli, että viestit menevät myös j siirtyneille käyttäjille. Resurssikalentereista tullaan hallintkunnittain spimaan, millin niiden käyttö lppuun Tiimissä ja millin se alkaa Outlkissa. Uusi järjestelmä n mnipulisempi Uuden ppiminen vie aikansa, mutta sen jälkeen n käytössä mnta uutta työtä helpttavaa timinta. Outlkista n liittymät perustimistjärjestelmiin, mikä mahdllistaa yhteiskäytön niin Wrdin, Excelin kuin SharePintin kanssa. Muissakin hjelmissa n timintja, esimerkiksi sähköpstimuistutusten lähettämiseen liittyen. Muistilista: Siiva sähköpstistasi turhat pis. Järjestä tärkeät viestit kansiihin. Siiva sitekirjasi. Kun let siirtynyt Outlkin käyttäjäksi, timi seuraavasti: Lue uudet viestit Outlkista. Lue vanhat viestit Tiimistä. Tu Tiimin sitekirjan kpi Outlkiin. Tee mat ryhmäsi. Kirjita kalenteritiedt Tiimistä Outlkiin. Vältä ryhmien käyttöä sekä Tiimissä että Outlkissa siirtymävaiheessa. Seuraa siirtymisaikataulua, tiedtusta ja hjeita Patarummusta! Teksti Kaija Laurila Kuva Eerika Harjula

6 6 Uudistuva työyhteisö -kilpailu Taiteilijankti vitti tnnin Kaupunkitasn yhteistyötimikunta valitsi kkuksessaan Uudistuva työyhteisö -kilpailun vittajan. Tuhannen eurn suuruisen palkinnn saaja n Taiteilijankti psykssiaalisista asumispalveluista. Vaikka vain yksi työyhteisö palkittiin, vittajia vat kaikki, jtka vat panstaneet man työyhteisönsä uudistumiseen. Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä 13 kpl. Kilpailun tavitteena li innstaa työyhteisöjä tteuttamaan arjen työssä muutksia, jilla n vaikutusta työn tulksellisuuteen ja henkilöstön hyvinvintiin. Kilpailun kaikki arviintikriteerit sallistuvuus, innvatiivisuus, vaikuttavuus ja yleistettävyys tteutuivat lähes kaikissa hakemuksissa. Kehittämiskhteet ja tavitteet livat hyvin mnimutisia, jten yhteistyötimikunnan tehtävä ei llut helpp. Vittajaksi valikituneen Taiteilijankdin timinnassa krstui innvatiivisuus. Työn vaikuttavuus näkyy asiakastyytyväisyytenä, työryhmän hyvinvintina ja kustannussäästöinä. Jatkuvaa kehittämistä Taiteilijankti n mielenterveys- ja päihdekuntutujien tuettu asumisyksikkö prilaisille, merikarvialaisille ja ulvilalaisille. Yksikössä n 69 asuntpaikkaa, jtka vat tälläkin hetkellä lähes täynnä. Vastaavanlaista timintaa ei Sumen kunnissa tteuteta muualla. Yksikkö kkee tekevänsä pineerityötä, jka n jatkunut vudesta 2006 alkaneen timinnan ajan. Taiteilijankdin kuntuttavalla työtteella n vitu vähentää ja jpa välttää erikissairaanhidn tarvetta, mikä n selkeää kustannussäästöä. Yksikön timintaa kuvaavat muutsmyönteisyys, suunnitelmallisuus, asiakaslähtöisyys ja kk Taiteilijankdissa tehdään laadukasta, asiakaslähtöistä työtä pienellä henkilömäärällä. henkilöstön saamisen hyödyntäminen. -Työn sisältöä ja timintatapja vidaan kehittää myös ilman suuria määrärahja, tteaa asumispalveluiden esimies Helena Elmgren. Esimiehen ei tarvitse tietää kaikkea, vaan viisaus löytyy prukasta. Meillä saa esittää hullujakin ideita, jiden tteuttamista ph- ditaan säännöllisesti tistuvina kehittämispäivinä. Parhaat ideat kyllä valikituvat juksta ja kehittyvät pikku hiljaa. Vastaavan sairaanhitajan Tarja Siltaniemen mukaan asiita phditaan työryhmissä. - Perustehtävä pidetään aina mielessä ja timintatapja llaan valmiita muuttamaan asukkaiden kuntutumista edistäväksi. Myös vastuualueita n jaettu henkilökunnan kiinnstuksen mukaan. Jkainen kkee, että häntä arvstetaan ja häneen lutetaan. Uusi kilpailu 2013 Kilpailun saama myönteinen vastaantt n selkeä peruste sille, että kilpailua kannattaa jatkaa. Kilpailuhakemuksia vi lähettää henkilöstöpalveluihin pitkin vutta, mutta hakuaika vuden 2013 kilpailuun päättyy vasta vuden lpulla. Seuraava palkinnnsaaja päätetään vuden 2014 alussa. Teksti Riitta Saarinen Kuva Marianne Ståhl Opiskelu työn hessa raskasta Tiedän mistä tieta haen Prin kaupunki tarjaa neuvntaa taludellisessa ahdingssa leville henkilöille. - Henkilö vi itse ttaa yhteyttä neuvntaan. Aluksi selvitellään kknaistilannetta, mietitään yhdessä ratkaisuvaihtehtja ja neuvtellaan velkjien kanssa. Tarkitus n, että lpulta henkilö pärjää itsenäisesti velkineen, vastaava talus- ja velkaneuvja Arja Jkinen kert. Ennaltaehkäisevään talusneuvntaan eivät resurssit valtakunnallisestikaan riitä. Kyseessä n ikeastaan vain krjaava talusneuvnta, muutin työ n suurelta sin ikeudellista neuvntaa ja avustamista. - Velkangelmat vat maassamme pysyvä ilmiö. Ongelmien takana n melkein aina avier, vakava sairaus, työttömyys tai muu kriisi. Yleisessä taludellisessa laskusuhdanteessa levat ilmiöt näkyvät myös velkaneuvnnassa, mutta viiveellä. Jnt neuvntaan vat tällä hetkellä yli kaksi kuukautta, Jkinen selvittää. Opinnilla syvemmälle Jitakin vusia sitten Arja Jkinen kiinnstui Satakunnan ammattikrkeakulun tarjamista yritysjuridiikan tradenmipinnista. - Työ n pitkälle ikeudellista ja siinä ei riitä, että tuntee velkajärjestelylain. Täytyy tuntea paljn muutakin lainsäädäntöä kuten perhe- ja jäämistöikeudellista lainsäädäntöä sekä ulstt, knkurssi- ja ssiaalilainsäädäntöä. Vaikka asiista n ppinut työssä, ikeustradenmin kulutus tuntui spivalta, alun perin ymerknmin kulutuksen saanut Jkinen kert. Raskaat, mutta kannattavat pinnt vaativat aikataulutusta. Jkinen kki piskelun kuitenkin helpmmaksi vusien kkemuksen vuksi. - Js nytkään ei kaikkea tiedä, tietää ainakin mistä hakea, hän naurahtaa. Opinnäytetyö sai palkinnn Arja Jkisen pinnäytetyö Velkangelmiin ratkaisun saaneet Prin talus- ja velkaneuvntatimistn timinta-alueella vusina 2002, 2005 ja 2009 palkittiin viime kesänä Osaaja-palkinnlla yhtenä SAMKin vuden parhaista pinnäytetöistä. Työssään Jkinen tutki, miten velkangelmat vat muuttuneet ratkaisun saaneiden ihmisten keskuudessa. Takausvelkjen väheneminen li selkeästi havaittavissa. Yksinhultajien määrä li lisääntynyt. Hälyttävää tulksissa li se, että eläkeläisten määrä li lisääntynyt kaikissa ikälukissa. Myös esimerkiksi pikaluttjen määrä n kasvanut ja niiden selvittäminen n aiempaa ngelmallisempaa, hän kert tulksista. Arja Jkinen n käyttänyt työtään apuna mm. yhteistyökumppaneille, kuten ssiaalityöntekijöille luennidessaan. Teksti ja kuva Inna Saarinen Prin kaupunki n tarjnnut lakisääteisesti neuvntaa vuden 2001 alusta asti. Nykyään myös esimiestehtävissä timiva Arja Jkinen timi aiemmin ikeusaputimistssa, jssa kenttä li kirjavampi. SAMKiin n hakuaika Työn hessa suritettavaan kulutukseen n eri alilla piskelupaikkja sekä AMK- että ylemmän AMK-tutkinnn kulutushjelmissa. Lisätieta saa sitteesta Hakeminen tapahtuu sitteessa

7 Aktiivinen liikkuja Mtiivina hyvä l Sairaanhitaja Virpi Lindström san jääneensä kuntsalin kukkuun. Hän ei peittele syytä käydä salilla useita kertja viikssa. Hyvä l, virkeys ja lisääntynyt tarm vat palkintina aktiivisuudesta. Kaikki ja vielä enemmänkin n tarjlla. Hintana n viitseliäisyys ja jskus pientä lihaskipua. - Kun vastikkeena let kuin energiapaukun saanut, ei vi kuin susitella. Jaksat paremmin töissä ja ktna. Virpi Lindström ei kuitenkaan halua mralisida. Jkainen tekee man valintansa. - En höykytä ketään, mutta yritän kerta hyvästä lsta. Mnet tuskailevat selkä- ja hartiakipujen kanssa. Kuntilu n iva vastalääke. Varvaisesti liikkeelle Virpi Lindströmillä n melk varma käsitys, miksi mnen kuntilua yrittävän int lpahtaa npeasti. Liikkeelle n lähdettävä varvaisesti, ei täysillä ja ryskien. - Js hyvän ln vastapainksi tuleekin hun l. Js krppaa kivistää ensimmäisten salilla käyntien jälkeen, reakti saattaa lla npea lupuminen. Salilla käynti alkaa maistua vastenmieliseltä. Lindström san tuntevansa, kuinka krpan kunt paranee askel askeleelta. Pikavittja ei le. Omalta khdaltaan hän san tuntevansa lihaskunnn khentumisen ja fyysisen kunnn paranemisen. Kulutustehtävissä timiva Lindström tietää itsekin, kuinka selkäkipu rajittaa harrastuksia. Zumba n tistaiseksi llut pakk jättää, kävelylenkkejä hän tekee edelleen aktiivisesti. Salilla käynti n ttanut vitn uintiharrastuksesta. - Kuntsalin hjaajilta len saanut hyviä hjeita lihaksistn vahvistamiseksi. Myötätuuli n hyvä apu Virpi Lindström san suraan ja kiertelemättä: kaupungin Myötätuulen antamalla taludellisella tuella n merkitystä. Hän san kkeilleensa useampia kuntsaleja, mutta aina lpulta päätyneensä Piukkihin paikkihin edullisuuden ja hyvän palvelun vuksi. Myötätuulen tukema kertamaksu n klme ja puli eura kerralta. Jkainen tietysti valitsee salin man makunsa mukaisesti. Hintaerja n, mutta ne eivät le kvin suuria. - Olen llut humaavinani, että mnelle kaupungin tuki n tärkeä, salle jpa välttämätön. Kun kesäkuukausina ja julukuussa tukea ei makseta, väki vähenee salilla. Virpi Lindström ei suraan ehdta, mutta ajatus käy selväksi: lisi edistysaskel, js tuen visi saada puuttuvinakin kuukausina. - En puhu masta pulestani. Minulla n salille vusikrtti. Myötätuuli n rhkaissut minua seuraamaan sen muutakin tarjntaa. Jumppiin len sallistunutkin. Päivän hjelma Puhumme Virpi Lindströmin kanssa maaliskuisena aamuna. Tuleva hjelma n hänellä vahvasti mielessä. Tänään n kuntsalin iltapäivä, humenna space. Lauantai n yleensä vapaapäivä. Oletk himkuntilija? - En le, mutta aktiivinen len. Siitä asenteesta hyötyvät sekä työntekijä että työnantaja. Susittelemme. Kaupungin työntekijä. Myötätuuli n Sinua varten. Tutustu ja käytä! Teksti Tapi Furuhlm Kuva Marianne Ståhl Myötätuulen viikk-hjelmat vat alkaneet tammikuussa ja jatkuvat tukkuun lppuun asti. Ohjelmassa n mnenlaista: n niska-hartia-selkäryhmä, vesijumppaa, kahvakuulaa ja bailatin. Ryhmät vat maksuttmia. Täsmälliset tiedt vat nähtävissä sitteessa Patarumpu > Henkilöstöpalvelut > Virkistystiminta Samasta sitteesta vit tarkistaa myös ne kuntsalit, jissa käymistä kaupunki tukee. Kuukauden aikana tuetaan krkeintaa kahdeksaa käyntiä. Uimahalleissa kaupunki tukee yhdellä eurlla. Myös museihin ja Prin Sinfniettan knsertteihin saa alennusta. Henkilökrtti tai tdistus työsuhteesta kaupunkiin n esitettävä. Syksyllä jatketaan -Näin menemme tukkuun lppuun asti. Emme le vielä päättäneet tulevan syksyn hjelmaa. Se tulee lemaan hyvin samanlainen kuin tämän kevään tarjnta. Lmien jälkeen jatkamme 1. syyskuuta Myötätuulen hjelmaa, lupaa henkilöstöassistentti Heidi Suminen henkilöstöpalveluista.

8 8 Pri - tuulivimatutannn kärjessä Pria vidaan sana tuuliviman edelläkävijäksi. Pri Energia ja Sumen Hyötytuuli Oy alittivat tuulivimatutannn Prissa 90-luvulla. Nyt Priin n tulssa uusi ja tähän mennessä Sumen suurin tuulipuistinvestinti, jnka rakennuttaa TuuliWatti Oy. Tämä merkitsee paikalliselle työllisyydelle hyvää. Tuulivima tu kaupunkiin myös uutta kulutusta. Prissa laitetaan kunnlla tuulemaan. Sumen Hyötytuuli Oy n Pri Energian ja seitsemän muun kaupungin energiayhtiön mistama tuuliviman tutantyhtiö. Useita tuulivimalita rakennuttanut yhtiö alitti timintansa vunna Yhtiö timii Prista käsin. - Olen sitä mieltä, että Hyötytuuli Oy n lähtöisin Pri Energian tuulivimahankkeesta, jhn saatiin mukaan muita kaupunkeja. Meillä n nyt yhteensä 19 tuulivimalaa, jista pulet n Prissa Repsaaren ja Tahkludn alueella ja pulet Raahessa, kert Sumen Hyötytuuli Oy:n timitusjhtaja Ralf Granhlm. Hyötytuuli Oy:llä n myös pastuskeskus Repsaareen jhtavan maantien vieressä. Opastuskeskus n auki kesäkuukausina. - Opastuskeskuksessa annetaan tieta tuulivimasta ja vierailijita käy kesäaikaan melk paljn, kert Granhlm. Uutta tuulivimaa Priin Energiayhtiö St1:n ja S-ryhmän S-Viman yhteisyritys TuuliWatti Oy alitti tuulivimatutannn Prin Tahkludssa vunna 2010, vain vusi sen jälkeen kun yhtiö perustettiin. Nyt klme vutta myöhemmin kaupunkiin rakenteilla leva TuuliWatti Oy:n tuulipuist n Sumen tähän mennessä suurin tuulipuistinvestinti. Sen hinta n 75 miljnaa eura. - Peittn tuulipuist valmistunee kesään 2014 mennessä. Tuulipuist kstuu 12:sta 4,5 megawatin tuulivimalasta, jssa yhden trnin krkeus n 140 metriä, kert TuuliWatti Oy:n timitusjhtaja Jari Suminen. Tuulipuistn merkitystä paikalliselle työllisyydelle ja hyvinvinnille ei vi vähätellä. TuuliWatti Oy tekee yhteistyötä Pri Energia Sähköverkt Oy:n kanssa, jka rakentaa uudelle tellisuusalueelle sähköaseman sekä siirtjhdn. Issannan ja Peittn välille tulevan 110 kv siirtjhdn rakentaminen alitettiin julukuussa Suunnitteluineen ja lupaprsesseineen siirtjhdn rakentaminen kestää nin 2-3 vutta. - Rakennusurakka kestää vajaan vuden. Issannan ja Peittn välille rakennettava siirtjht n nin 20 kilmetrin mittainen, kert Pri Energia Sähköverkt Oy:n jhtaja Pekka Ohrakämmen. Tuulivimahulta ympäri Sumen Sähkölinjjen lisäksi Pri Energia tuttaa itse tuulivimapalveluita. Pri Energian ensimmäinen ma tuulivimala Tuulia valmistui Priin j vunna Kkemusta n kertynyt. - Tuulia n 3000 kilwatin nimellistehinen tuulivimala. Nykymittapuun mukaan se n melk pieni, mutta kuitenkin edelleen timintakuntinen, kert Pri Energian tuulivimapalvelupäällikkö Heikki Pukkila. Tuulivimapalveluiden kasvu alki vunna 1999 kun Pri Energia alitti pitkän yhteistyön vimalatimittaja Bnuksen kanssa, jnka nykyisin mistaa Siemens. - Nykyisin pystytämme ja hullamme Sumen laajuisesti tuulivimalita. Lisäksi tutamme tuuliviman rakentamisen vaatimia hankepalveluita, Pukkila jatkaa. Pukkila kert, että tuulivimapalvelut työllistävät 20 asentajaa, jtka vat sijittuneet Prin ja Kempeleen timipisteisiin. Sumen tuulivimakapasiteetista Pri Energia hultaa nin 40 prsenttia. - Tarjamme tdennäköisesti palveluitamme myös Peittn uudelle tuulipuistlle. Kilpailijiden määrä kasvaa kk ajan, mutta lemme kuitenkin merkittävä timija Sumessa. WinNva kuluttaa asentajia Kasvaneen tuulivimatutannn ansista Länsirannikn kulutus Oy WinNvalle myönnettiin julukuussa 2012 tuulivima-asentajan ammattitutkinnn järjestämisikeus. Se n ensimmäinen laatuaan Sumessa ja tistaiseksi myös aina. - Saimme kulutuksen kahdella reunaehdlla. Ensiksikin kahden pettajan n suritettava vuden lppuun mennessä GWO-standardin mukainen pelastautumiskulutus. Tiseksi tarvitsimme yhteistyöspimuksen alalla timivan paikallisen timijan kanssa, kert WinNvan näyttötutkinnsta vastaava pettaja Jyrki Karimaa. Yhteistyöspimus tehtiin Pri Energian kanssa. Spimuksen tarkituksena n hitaa tutkinnn pakllinen sa eli tuulivimalan pystytys ja käyttööntt, jta ei vida surittaa ilman edellä mainittua yhteistyökuvita. Tutkinnn seurauksena käynnistyi ppispimuksena tteutettava kulutus Pri Energian Tuulivimapalvelun seitsemälle asentajalle. Ammattitutkintn tähtäävä kulutus kestää pari vutta ja ensimmäinen petusjaks n maaliskuussa. - Käytännön ppiminen tapahtuu työpaikalla eli Pri Energiassa. Teriapetuksen hidamme me. Jkaisen khdalla n tehty yksilöllinen arviinti, jnka mukaan he surittavat teriajaksja, kert Karimaa. Tutkint n herättänyt kiinnstusta. Mnet vat sitelleet ja kyselleet millin kulutukseen n mahdllista päästä mukaan. - Tutkint n uusi, jten tämän ensimmäisen prukan kanssa tutustutaan sen sisältöihin. Ensi vuden alussa vidaan harkita uuden prukan kulutuksen alittamista, san Karimaa. Teksti Tiina Salminen Kuva Juni Kivukski

9 Länsi-Sumen kesäylipist: Tarjnta mnipulista ja paikallista Länsi-Sumen kesäylipistssa vi piskella vuden ympäri. Tavitteena n tuttaa pintja, jtka eivät kilpaile maakunnan muun tarjnnan kanssa. Prin kaupunki avustaa Länsi- Sumen kesäylipista vusittain. Kesäylipistssa pyritään hyödyntämään myös kaupungin työntekijöiden saamista ja sillin tällöin luennitsijina timivat esimerkiksi kaupungin virkamiehet. Kaupungin työntekijöitä kiinnstaa ensisijaisesti kesäylipistn tarjama maksullinen ammatillinen täydennyskulutus. - Yhteistyötä tehdään muutenkin, varsinkin kasvatus- ja petusvirastn kanssa. Viime syksynä kaupungin pettajille järjestettiin peruspetuksen frumi, jka sisälsi muun muassa asiantuntijaluentja ja ppimateriaaliesittelyjä. Paikalla li yli 300 pettajaa, kert Länsi-Sumen kesäylipistn rehtri Kristiina Huhtanen. Hänen mukaansa työn hella suritettavaa piskelua susitaan nykyisin paljn. Aiheiden paikallisuus ja lyhyemmät kurssit kiinnstavat piskelijita isja pintkknaisuuksia enemmän. - Esimerkiksi tarjamamme ikeustieteen pinnt vat tällaisia lyhyitä yksittäisiä kursseja. Huhtasen mukaan hyvät luennitsijat ja ajankhtaiset aiheet vat avain nnistumiseen. Perustehtävänä ylipist-pintjen järjestäminen Länsi-Sumen kesäylipistn tarjnta n kattava. Ylipist-pintja, ammatillista täydennyskulutusta, yleisötilaisuuksia, kursseja lukilaisille, tilauskulutusta. - Avimen ylipist-piskelun järjestäminen n lakisääteinen perustehtävämme. Siihen saamme valtin tukea. Etumme n, että vimme tuttaa ylipistkulutusta mistä ylipiststa tahansa, kert rehtri Kristiina Huhtanen. Länsi-Sumen kesäylipistn timipisteet sijaitsevat Prissa ja Raumalla. Prin Puuvillassa sijaitsevassa timipisteessä hidetaan hallint, mutta piskelu järjestetään hajautetusti ympäri Pria. Sekä Rauman että Prin timipisteissä tarjtaan sisällöltään erilaista kulutusta ja tällä halutaankin parantaa maakunnallista ulttuvuutta. - Haluamme tuttaa sellaisia pintja, mitä muut paikalliset taht eivät tarja. Emme siis varsinaisesti kilpaile muiden kanssa, vaan laajennamme j lemassa levaa tarjntaa, phtii Huhtanen. Naiset enemmistössä Kesäylipistssa piskelijita n vusitaslla karkeasti arviituna nin Opintjen mnipulisuus vaikuttaa piskelijiden mnimutisuuteen. Vaikka piskelu yleisesti mielletään nurten jutuksi, täällä ikä n vain numerita. - Enemmistö piskelijistamme n naisia, jilla n j ammatti. He haluavat urallaan eteenpäin tai yksinkertaisesti päivittää tietjaan, Huhtanen kert. Varsinkin kasvatustieteen pinnt vetävät nurempia piskelijita kesäylipistn. Kesäylipistssa vi surittaa kasvatustieteen peruspintja ja ainepintja, jtka hyödyttävät erityisesti pettajiksi aikvia piskelijita. - Opiskelijista mnet vat myös välivutta pitäviä ylippilaita, jtka eivät halua heittää aikaa varsinaisesti hukkaan. Avimen ylipistn pinnilla vi krvata pintja myöhemmin muissakin ylipistissa, tteaa Huhtanen. Nykypäivän piskelijat haluavat Huhtasen mukaan mnimutista piskelua, jhn liittyy niin verkk-pintja kuin lähipetustakin. - Yritämme panstaa lähipetukseen ja tutamme tänne pettajia ylipistista ympäri Sumen. Trstai-Akatemia ja yleisötilaisuudet vetävät väkeä tään yhteistyössä Keski-Prin seurakunnan kanssa, kuuluu tähän kategriaan. Trstai-Akatemian tilaisuudet vat kaikille avimia ja niihin sallistuu sillin tällöin myös nurempia piskelijaryhmiä. - Trstai-Akatemia n vakiinnuttanut paikkansa. Yleensä tilaisuuksissa käy nin viitisenkymmentä henkeä, mutta js luennitsija n julkisuudesta tuttu, yleisömäärä vi kivuta jpa pariin sataan, ilitsee Huhtanen. Satakunnan Muse n myös kesäylipistn tärkeä yhteistyökumppani. Yhteistyötä tehdään varsinkin arkelgisessa kulutuksessa. - Järjestämme Satakunnan Musen kanssa myös avimia yleisötilaisuuksia, jissa aiheet vaihtelevat paljn. Yleisötilaisuudet vat Trstai-Akatemian hella maksuttmia ja avimia kaikille, kert Huhtanen. Huhtanen haluaa muistuttaa, että nykypäivänä ikä ei le mikään kynnys lähteä piskelemaan. - Mnet kysyvät vatk he liian vanhja piskelemaan, mutta minusta kysymys n ennemmin rhkeudesta astua uls malta mukavuusalueeltaan. Kskaan ei le liian vanha piskelemaan. Kesäylipistssa ei le unhdettu myöskään ikääntyneempää väestöä. Ikääntyneiden ylipist tarjaa muun muassa maksuttmia luentsarjja ja seminaareja. Trstai-Akatemia, jta järjeste- Teksti Tiina Salminen Kuvat Tiina Salminen ja Heli Nukki

10 10 Työn ääniä Henkilöstöpalvelut. Htelli Otava. Hallint. Palkka-asiat. Työhyvinvinti. Kuntutussuunnittelu. Eläkeasiat. Kulutus. Rekrytinti. Palkka-asiita ja hallinta. Katja Lettsunti n yhteyshenkilö kaupungin ja muiden timijiden, kuten vakuutusyhtiön välillä. Helena Metsälää ja Tarja Kskelaa työllistävät parhaillaan järjestelyeräneuvttelut. tukea satyökykyisten työssäjaksamista. Mnipulisuutensa vuksi työni n myös antisaa. Saan tehdä samaan aikaan tutkimis-, kehittämis- ja asiakastyötä. Ken myös, että taustastani timintaterapeuttina ja työnhjaajana n paljn hyötyä nykyisessä työssäni, Hemmi-Lehtla kert. Työyhteisötaidt fkuksessa Prin kaupunki haluaa työnantajana kehittää työntekijöidensä saamista. Henkilöstöpalveluissa tästä ei mielellään puhuta kuluttamisena, vaan valmentamisena. Näen sen nimenmaan niin, että kaupungin sisällä kehitytään ja uudistutaan massa työympäristössä kun taas ammatillista saamista kehitetään ulkisin vimin, kehittämisasiantuntija Riitta Saarinen selittää. Omaa työtä käytetään siis ppimisympäristönä. Ennakintia ja tulipaljen sammutusta Salapliisityötä. Tulkkausta. Neuvntaa. Siinä karkeasti kiteytettynä sa siitä työstä, mitä henkilöstöpalveluissa tehdään. Alitetaan salapliisityöstä. Sitä tekee palvelussuhdepäällikkö Jhanna Karlström. Tsin ei sanan perinteisessä merkityksessä, vaan ihan puhtaasti kirjittajan tulkinnan mukaisesti. Karlström itse kert timivansa työnantajan edunvalvjana ja avustavansa rganisaatin asiantuntijita. Sen myötä hänen työnsä tukee kaupungin muita timintja. Teen paljn selvitystyötä. Eteen tulee erilaisia knfliktitilanteita. Osapulet vivat lla eri mieltä esimerkiksi työsuhteen määräaikaisuuteen liittyen. Minulta vaaditaan kykyä ennakida tilanteita ja sammuttaa tulipalja. Parin värikkäin tapetein sisustetun, entisen htellihuneen päässä Karlströmistä heiluu Tarja Kskelan kädessä värikäskantinen, mutta käytössä kulunut KVTES, kunta-alan työntekijöille tuttu yleinen virka- ja työehtspimus. Tämä n siis se hune, jssa tehdään tulkin hmmia, vaikka Kskelan titteli henkilöstöasiantuntija ei sitä suraan paljastakaan. Hän sumentaa kirjan pykäliä meille tieta tarvitseville. Muun hella. Mutta edelleen kuulemma puhelin si tiuhemmin kuin sähköpstiin paukkuu palkkihin liittyviä kysymyksiä. Lienee j selvää, että tässä talssa tehdään mnipulista työtä. Töiden äänet eivät ehkä käytävälle asti kuulu, mutta ttuus kätkeytyy entisten htellihuneiden seinien sisään - tietkneen naputtelua ja puhelimeen puhumista työhönsä upputuneita työntekijöitä. Pian käy selväksi että aika mnen puheessa tistuu sana työhyvinvinti. Yhdessä tyytyväisiksi Yksi heistä n kaupungin virallinen työhyvinvinnin edistäjä, työhyvinvintipäällikö Ulla Rininen. Onk tämä kaupungin palkitsevin työ? N kyllähän tässä haastetta riittää, mutta mttni n että työnhyvinvintia ei tehdä yksin vaan yhdessä. Hyvä yhteistyö vaatii Rinisen mukaan sitä, että työntekijällä ja työnantajalla n ait halu tehdä sitä. Yksinkertaisesti: että töissä n hyvä lla. Aihepiiri lienee sellainen, että työnsarka ei heti lpu kesken. Työn vaikutukset eivät näy hetkessä. Näen kuitenkin että yritykset kehittää hyvinvintia alkavat tuttaa tulsta. Työhyvinvinti n parantunut kaikilla sa-alueilla tasaisesti vudesta 2008 vuteen 2011, jhn tilastt ulttuvat. Työhyvinvintia mitataan kyselyllä jka tinen vusi, jten tänä vunna tyytyväisyyttä mitataan taas. Työelämästä pis jäävä saa apua Kuusi vutta sitten ei kaupungilla llut päätimista eläkeasiamiestä saati eläkeneuvjaa. Ajat muuttuvat ja ikärakenne sen mukana, kska tänään henkilöstöpalveluista löytyy kasvavan tarpeen sanelemana mlemmat. Jilla n lunnllisesti kädet täynnä työtä, mutta jtka nauttivat siitä, mitä tekevät. Kun Armi Heinikankaan tai Marja Nurmen puhelin si, tarkittaa se mnesti sitä, että sittajan eläkeikä lähestyy. Tällöin sittajan kanssa varataan yhteinen aika, jllin käydään läpi ne mudllisuudet jita eläkkeelle jäämiseen liittyy, eläkeneuvja Marja Nurmi selittää. Tisin sanen tehdään eläkehakemus ja usein myös irtisanmisilmitus. Tapaamiseen tullaan vaihtelevin mielin. Eläkkeelle jääminen n tietysti mnelle tdella is asia, jka herättää mnenlaisia tunteita. Eläkkeelle jääminen n myös asia, jhn liittyvät käytännöt askarruttavat mieltä usein pitkään ennen kuin se edes n ajankhtaista, Nurmi kert. Työssäla tuetaan Otavan talssa siis helptetaan työntekijöiden siirtymistä eläkkeelle eläkeiän kittaessa. Samaan aikaan täällä pyritään siihen, etteivät eläkkeelle jäisi ne, jilla aktiivista työssälaikaa vielä n jäljellä. Tätä varten kaupungilla n nykyään ma kuntutussuunnittelija. Yhteiskunnassammehan puhutaan yleisemminkin paljn ennaltaehkäisevän työn merkityksestä eri sa-alueilla. Meillä tätä työtä tekee Riikka Hemmi- Lehtla. Hänen tehtävänsä n ennaltaehkäisevän työn avulla saada ihmiset pysymään kiinni työelämässä sekä Hän tekee läheistä yhteistyötä sekä esimiesten että työterveyshulln kanssa. Sen runsaan pulen vuden aikana, jnka hän n talssa llut, n hän ehtinyt saamaan kiitsta mlemmilta tahilta. Paletista puuttuva palanen n nyt lemassa. Mlemmat sapulet kkevat työni merkitykselliseksi. Heistä n tärkeää, että n jku jka tarttuu asiihin ja jku jhn vi ttaa yhteyttä. Apua ja tukea kaivataan eniten liittyen jaksamiseen, ilmapiiriin ja iln löytämiseen työssä. Käytännössä tämä menee niin, että minuun tetaan yhteyttä ja he kertvat tivmuksensa. Sitten minä yhteistyössä työyhteisöjen kanssa mietin, mikä n ikea tapa edetä. Tarkituksenmukaista n myös jakaa lemassa levaa tieta, lisätä vurpuhelua ja tehdä näkyväksi työntekijöiden keskuudessa lemassa levaa hiljaista tieta. Hyvinvintia tekemässä ylhäältä myötäpäivään: kuntutussuunnittelija Riikka Hemmi- Lehtla, eläkeasiamies Armi Heinikangas, työhyvinvintipäällikkö Ulla Rininen ja eläkeneuvja Marja Nurmi.

11 Työn ääniä rekrytintiassistentti Tuija Stenrs luettelee. Hän n linkki kaupungin ja sijaisuuksia hakevien välillä. Sijaisuuksiin rekrytidaan sekä alan valmiita ammattilaisia että alaa piskelevia, saamisen mukaisiin tehtäviin. Sijaisuuksia n tarjlla eri aikina ja eripituisina jaksina. Prin kaupungilla n käytössä sähköinen sijaisrekisteri, jsta eri yksiköt palkkaavat sijaisensa tarvitsemiinsa tehtäviin. Hakemuksia tulee jka päivä. Minun tehtäväni n sitten käydä hakemukset läpi, jutella hakijiden kanssa ja käydä läpi heidän tdistuksensa. Stenrs myös tapaa heitä päivittäin. Humennakin tapaan neljä uutta hakijaa. Jtain sijaistarpeesta kert se, että järjestelmässä n hakijita yli tuhat. Kuitenkin Stenrs vaikuttaa innstuneelta kertessaan työstään tarjaahan hän tavallaan mahdllisuutta työhön. Kska len vastaavia töitä tehnyt j ennen kuin sähköinen hjelma klmisen vutta sitten tettiin käyttöön, tiedän kuinka sekavia sijaisrekisterit vivat lla. Tämä meidän n tdella selkeä ja helpttaa sekä meidän työtämme että esimiesten työtä löytää sijainen! Tavitteena unelmaduuni kaikille Hetkinen. Luettuani aiemmin litaniaa Otavan henkilökunnan tehtävistä pidin työyhteisöä vähän, n, mudllisempana. Henkilöstöpalvelut vastaa keskitetysti Prin kaupungin työnantajatehtävistä. Päätöksentekijänä henkilöstöasiissa timii kaupunginhallituksen henkilöstöjast, jnka tehtävät ja timivalta n määritelty kaupunginhallituksen jhtsäännössä Kiistatta tärkeitä tehtäviä, mutta saattaa jäädä mnelle vähän, n, etäisiksi. Havaintjeni perusteella ttuus n kuitenkin ennakkajatusta välittömämpi. Suuri sahan henkilöstöpalveluissa tehtävästä työstä n tietysti nimeenkin viitaten asiakaspalvelutyötä. Sitä nimittäin tehdään Otavassa henkilöstöpäällikkö Helena Metsälää myöden. Ja kun asiakasta palvellaan hyvin, auttaa se häntä viihtymään työssään. Metsälä pitää tärkeänä sitä, että rganisaatissa n rakenteet, jtka tukevat tätä. - Meidän suuri tavitteemmehan henkilöstöpalveluissa n se, että Prin kaupunki n paitsi työpaikka, jssa n tutteliasta henkilöstöä, myös se henkilöstön tivetyöpaikka. Tsiasia n, että meillä n tuhansia, jtka haluavat tehdä parhaansa ja rakenteen pitää tukea tätä. Teksti Anna Kyhä-Mantere Kuvat Marianne Ståhl Rekrytijat. Eija Kskela ja Tiina Limnell pyörittävät kk kaupunkia kskevaa rekrytintirumbaa. Tuija Stenfrs (ik.) hitaa sijaisrekisteriä. Kuluttajat. Riitta Saarinen suunnittelee ja Heidi Suminen tekee käytännön järjestelyjä. Lisäksi elinikäistä ppimista pidetään vähän kliseenäkin, mutta niinhän se n että ihan kaikkien pitää kehittyä. Maailma kun muuttuu, tehtävät muuttuvat ja vaatimukset niiden mukana. Kuitenkin tätä tunnutaan phtivan etenkin eläkeiän lähestyessä vink enää sallistua kulutukseen kun len näin vanha? Kaupungin tehtävä työnantajana n vastata niihin tarpeisiin, mitä työyhteisöissä n - ja tähän tarpeeseen myös vastataan. - Työyhteisötaitjen merkitys n ivallettu Prissa hiensti, Saarinen kert. Työtä saajille Prin kaupunki palkkaa jatkuvasti lisää eri aljen saajia. Näitä prsesseja, sekä sisäisesti että ulkisesti hidetaan rekrytintiyksikössä. Tämän lisäksi Prin kaupunki tarvitsee jatkuvasti sijaisia erilaisiin tehtäviin. Suurin tarve sijaisille n ssiaali- ja terveyspalveluissa sekä peruspetuksessa. Lähihitajia, sairaanhitajia, pettajia, kulunkäyntiavustajia,

12 12 Perusteellinen remntti Meri-Prin uimahalli ehstui Meri-Prin uimahalli n entistä ehmpi. Uimahallin peruskrjaus alitettiin viime tukkuussa ja kesti seitsemän kuukautta. Vudenvaihteessa peruskrjaus valmistui aikataulun mukaisesti. Opetusaltaaseen tehtiin entistä kmeampi vesiliukumäki ja tenava-altaassa n pienemmille lapsille ma virikelelu. Prtaissa n lämmitys ja nyt prtaat pysyvät sulana kk talvikauden. Uimahalli avasi vensa ensi kerran elkuussa 1985, dtettu halli li tervetullut Meri-Prin asukkaille. Uimahallissa uusittiin kknaan vedenkäsittelyjärjestelmä. Vesikatt sai hupapäällysteen, myös allastilan ikkunat ja ilmastintikneet uusittiin, muutkset näkyvät julkisivussakin. Nykyiseen prraskäytävään rakennettiin lisäkerrs, jsta n kulku tisen kerrksen ilmanvaihtknehuneeseen. Vanhista pukukaapeista luvuttiin ja tilalle tulivat MDF-levystä valmistetut kaapit. Kaapeissa n nyt sähköinen lukktekniikka. Uimahallissa tettiin käyttöön kulkurannekkeet, jtka vat vas- taavanlaiset kuin Prin keskustan uimahallissa. Myös kassajärjestelmä n Meri- Prissa uusi. Allastilan valaistusta n ajanmukaistettu nykytekniikalla ja äänentist timii nyt hyvin. Uimahallin ulkkuri n lähes ennallaan. Vesikatt ja uimahalliin jhtavat ulkprtaat n kunnstettu. Prtaisiin laitettiin lämmitys, jka jatkuu lukin velle asti. Prtaat pysyvät sulana kk talvikauden, eikä yllättäviä jäätymisiä tapahdu. Myös kk kats n krjattu. Lämmitys myös säästää hultkustannuksissa ja helpttaa kunnssapita. Hallilta lukille jhtava kats n sekin krjattu. Kuntsalissa n tehkkaita kuntilulaitteita. Muun muassa kuntpyörä ja crsstreiner. Selkätreenin pystyy nyt tekemään ylätaljan avulla. Vielä n tulssa alataljalaite, jssa liikkeet vi surittaa istuen. Hallin peruskrjauksen pääurakitsijana n timinut MVR- Yhtymä Oy. Peruskrjaus maksi nin klme miljnaa eura. Hallin mistaa Meri-Prin Palvelukeskus Oy, jnka kk sakekannan mistaa Prin kaupunki. Vapaa-aikavirastn henkilökunta vastaa hallin ylläpidsta ja asiakkaiden palvelemisesta. Lipunmyyntiä ja kahvita hitaa tuttu yrittäjä Helena Grönbacka. Teksti ja kuvat Marianne Ståhl Pukukpit timivat nyt Meri-Prissakin elektrnisesti. Kuntsalissa n runsaasti uusia laitteita mm. selkätalja, kuntpyörä ja crsstreineri. Ilari Hallikainen n innkas uuden virikelelun käyttäjä.

13 Kaupungin sat Pri = New Yrk Ismäki = Keskuspuist Jitakin asiita pitää itsestäänselvyytenä ja kun niistä mudstuu sellaisia, niiden merkitys jskus unhtuu. Tehdäänpä pieni kierrs meidän kaikkien tuntemalla Ismäellä. On jskus hyvä perehtyä tuttuihinkin asiihin, niihin saattaa ihastua uudelleen. Maauimalaa katsellessaan ei tiedä ihastelevansa 1957 rakennettua arkkitehti Yrjö Lindegrenin suunnittelemaa musevirastn sujelemaa rakennusta. Eri ikälukkien muistt Maikkalasta vat erilaisia. Omat sukulaiset vat usein ehtymätön tiednlähde, etenkin kun he vat prilaisia mnessa sukuplvessa. Uimalan sauna ja siellä syödyt karamellit, jääpuikt, jita lämmitettiin saunan katssa, kunnes ne kihartuivat, elävät mnen mielessä vieläkin. Ihmisten muistissa kaikki kesät livat aurinkisia ja lämpimiä, juuri kskaan ei satanut ja maauimalassa uitiin kk päivä, välillä käytiin kiskilla ja taas uitiin. Näin kert perimätiet, aikahan aina hieman kultaa muistja. Maauimalan työnjhtaja Tim Lehtimäenkin mukaan parhaat muistt Ismäestä vat vahvasti sidksissa Maauimalaan ja Lehtimäen nuruusaikaan. - Ismäki merkitsee listavia liikuntapaikkja ja virkistäytymisalueita, Lehtimäki tiivistää. Maauimalan takana n Ismäen leirintäalue, jnka timist tai kiski graffiteineen näyttää talvella hieman yksinäiseltä nököttäessään tyhjänä mäen laella. Alue n käytössä vain isjen tapahtumien, kuten Jazzien aikaan, ja erinmaisen sijaintinsa vuksi sille visi lla käyttöä muullinkin. Uimalan kyljessä sijaitseva jäähalli alitti timintansa tekjääratana 1964 ja se katettiin Tunnelma ei katn puutteesta kärsinyt, mutta katt li tervetullut lisä, kertvat asian harrastajat. Jäähallin kupeesta vimme ikaista metsän läpi tekjääradalle, jlla usein kirmaavat harrastelijaluistelijatkin. Tekjääradalla harjittelee myös hiena nuristyötä tekevä jääpallseura Narukerä. Jääradan välittömässä läheisyydessä n Karhuhalli, jka mahdllistaa eri urheilulajien harjittamisen ympäri vuden. Hallia käytetään myös erilaisten tapahtumien, esim. knserttien esityspaikkana. Karhuhallilta pääsemme Prin stadinille, jssa prilaiset vat vineet kannustaa värikästä FC Jazzia. Stadinilla n klme kertaa kilpailtu yleisurheilun SMkisissa. Kentällä vat kisanneet eritasiset urheilijat, niin Sumen mestaruuden tavittelijat kuin päiväktilympialaistenkin santtajat. Kaikille kisat vat lleet yhtä tärkeitä. Laajan lajitarjntansa pulesta Ismäki n tullut tutuksi prilaisille kululaisille viimeistään kulun liikuntatuntien yhteydessä, millin n luisteltu, uitu, justu tai etsitty rasteja, jskus aivan vääristäkin kivenklista. Hiihtäjille n tehty useampi latu, jista vi valita mieleisensä. Prissa vi usein hiihtää j marraskuussa. Ismäkeen hiihtämään tullut Antti Nikkilä n tyytyväinen alueen tarjntaan, eikä Nikkilän mieleen tule mitään erityisiä uudistustarpeita. - Tänä talvena n tullut liikuttua Isssamäessä paljn, Nikkilä jatkaa. Kevään myötä alueen vetvima kasvaa ja kävijämäärät lisääntyvät. Keväinen lunt vittaa juksumatt ja stepperit mennen tullen. Ismäki liikuttaa meitä prilaisia sanan varsinaisessa merkityksessä. Ismäki ja 300 hehtaarin kkinen Prin metsä ulkilureitteineen vat meille prilaisille sama kuin New Yrkin Keskuspuist paikallisille, keuhkt ja ehkä sydänkin. Alue n sa arkkitehti Yrjö Lindegrenin suunnittelemaa kknaisuutta, Prin kansallista kaupunkipuista. Tivttavasti kaupunki muistaa näitä alkuperäissuunnitelmia aluetta kehittäessään. Ismäen vetvimaa vidaan suunnittelulla lisätä, sen j unhtanutkin vi ihastua siihen uudelleen. Lähteet E. Lindberg, Prin metsä neuvteltu maisema (2006), Teksti Eerika Harjula Kuvat Eerika Harjula, Juni Kivukski ja Heli Kskela Antti Nikkilä.

14 14 Talusarvi tu tiukat raamit rakentamiselle TPK:n työhjelma perustuu aina vahvistettuun talusarvin. Työhjelmassa n perinteisesti vuden 2013 aikana tehtävät työt, jhn sitettu rahitus talusarvin käyttötai investintisassa. Ohjelma timii muistikirjana, jhn merkitty vusittaiset mat ja muille hallintkunnille tehtävät työt. Siitä löytyvät eri hankkeiden aikataulut ja arviitu työvimatarve. Näin vidaan tasata työvimatarpeen kausihuippuja jattelemalla työt tasaisesti kk vudelle. Samalla kaupungin päättäjät ja jht vat selvillä vuden aikana tteutettavista hankkeista. Työhjelmaa tarkistetaan alkukesällä ja tarvittaessa vielä syksyllä. Kaksi uutta liikenneympyrää Liikenneväyliin n varattu TPK:n talusarvissa investintirahaa yhteensä 5,0 milj.. Priin rakennetaan tänä vunna kaksi uutta liikenneympyrää tinen Ulvilan-, Ojan- ja Aarnintien risteykseen Implaan ja tinen Prfessrin- ja Nupurintien risteykseen Vähäraumalle. Uusia asuntkatua rakennetaan muun muassa Murtsenmutkaan, Karjarannan asuntalueelle ja Klasipruukiin Länsi-Priin. Vanhja krjataan muun muassa Vanhakivistlla ja Hyvelässä Uusien asuntkatujen yhdyskuntatekniikan rakentaminen ja vanhjen krjaaminen t- teutetaan yhtenä kknaisuutena yhteistyössä muun muassa Pri Energian ja Prin Veden kanssa. Muulle infrarakentamiselle n varattu rahitusta pääasiassa vain alueiden ylläpitn. Teksti Outi Vainikka-Majuri Kuva Keij Uusija Pääterveysasema, 9,2 miljnaa eura Pääterveysaseman sairassastjen eli trnin peruskrjaus n j hyvässä vauhdissa. Työmaan purkutyöt vat valmistuneet ja rakennustyöt alkivat ja ne valmistuvat kesällä Hankkeeseen n tälle vudelle varattu investintirahaa 9,2 milj. ja sen kknaiskustannusarvi n 20 milj.. Tinen humattava rakennuskhde n Veturitallin päi- väkti, jka rakennetaan pääterveysaseman taakse. Rakennustyöt käynnistyivät tammikuun alussa ja se valmistuu lkakuun pulessa välissä. Rakentamiseen n varattu 3,28 milj.. Päiväktiin siirtyy Itätullin päiväkti ja sa Esikn vurpäiväkdin timinnista. Kulujen krjauksiin tarkitetuista varista suurimman ptin saavat Kuninkaanhaan ja Väinölän kulut. Kiinteistöjen kunnssapit, ylläpit ja hätätöihin n varattu hieman yli 2.7 milj.. Ympäristövirastn palvelut saman katn alle Histria: Asuin-, puti- ja pstitalna timinut tal n rakennettu v Rakennuslupia myönnettiin näissä tilissa v alkaen maistraatin alaisena, v rakennuslautakunnan sekä vudesta 2009 ympäristölautakunnan alaisena ja sana ympäristövirasta. Ympäristövirastn palvelut saadaan 2013 keväällä kaikki saman katn alle, kunhan vielä pihasiiven tilat saadaan kunnstettua terveysvalvnnan käyttöön. Rakennusvalvnnan sisäänkäynti siirrettiin peruskrjauksessa Valtakatu 11. Arkkitehti Oy Asmalan suunnitelmien mukaan tilajaka uusittiin laajenevan ympäristövirastn tarpeisiin, Rakennusvalvnnan ja Sumen Pankin väliin valmistuu yhdyskäytävä liikuntarajitteiset humin ttaen. Ulkasultaan sujeltuun rakennukseen uusittiin LVIS-järjestelmät, lämmitys, ilmanvaiht ttaa jäähdytettyä tulilmaa ja timistvalaisimet vat energiaa säästäviä älykkäästi hjautuvia. 15 henkilön vimin 1000 lupaa vudessa: Rakennustarkastajan päätöksiä tehdään viikittain, rakennuslupa-asiissa neuvtaan, lupia vastaantetaan ja valmistellaan päätöksenteka varten; edelleen rakennusvalvnnan timenkuvaan kuuluvat erikissuunnitelmien tarkastus, alituskkukset ja työnaikaiset katselmukset. Hakijan kannattaa käydä esittelemässä hankettaan ennakkn pääsuunnittelijan kanssa lupatarkastajalle, pääsuunnittelija myös käy lupa-asiakirjat läpi lupatarkastajan kanssa ennen hakemuksen jättämistä. Ajanvaraukset ja yhteydentt suraan tarkastajille puhelimitse ma-pe kl Ympäristövirastn yhteinen asiakaspalvelu: rakennusvalvnnan kansliapalvelut, arkistpalvelut, energia- ja krjausavustusten vastaantt ja käsittely, rakennetun ympäristön asiat, lupahakemusten vastaantt ja neuvnta sekä ympäristövirastn asiakasneuvnta vat jatkssa Sumen Pankin tilissa. Asiakaspalvelupiste peruspalveluita varten n avinna kl mutta asiinnin sujumiseksi tapaamisesta kannattaa spia etukäteen. Sähköinen asiintipalvelu n käynnistynyt Prissa vähitellen, helpttaen saltaan asiintia rakennusvalvnnassa. Teksti Sirpa Tauru Kuva Anni Saist, Prin taidemuse Asiakaspalvelusali.

15 Halvaus, mitä sen jälkeen? Perusturva ja kumppanit yhteistyössä Kun sairaus muuttaa ihmisen kk lemusta, kskettaa se samalla kaikkia lähipiirin ihmisiä. Halvauksen seurauksena ihminen jutuu miettimään mia vimavarjaan, mutta myös haasteet ympäristölle vat varsin situttavia. Yhdessä eteenpäin tilaisuudet tarjavat kattauksen, millaisia mahdllisuuksia n käytettävissä. Tärkeintä n aina, ettei kukaan jää yksin sairauden tai sairastuneen läheisen kanssa. Kaupunginsairaala järjestää aivverenkierthäiriöön sairastuneille hjausta. Perusturvan yhteistyökumppanit, Vapaa-aikavirast, Kuntutuskeskus Kankaanpää, Satakunnan Aivhalvaus ja Afasiayhdistys ry, Satakunnan Omaishitajat ja Läheiset ry, vaippa- ja hygieniatutteet, Vapaaehtistiminta Liisa ja Perusturvan vanhus- ja vammaispalvelu, järjestivät tänäkin vunna inftilaisuuden, jhn sallistui lähes 80 henkilöä. Yhdessä liikkuen Tärkeintä sairaalakuntutuksen jälkeen n jatkaa maehtista kunnn ylläpita. Kaupungin liikuntatimi ja klmas sektri tarjavat paitsi liikunnallisuutta, myös eväitä kunnn ylläpitn ja kuntutumismahdllisuuksia. Liikunnanhjaaja Jhanna Kuusist krsti mahdllisuutta etsiä juuri sellainen kunta ylläpitävä liikuntamut, jssa viihtyy. Mielen ja kehn pitää spia yhteen. Ryhmäliikunnan mudn vi näin jkainen itse valita. Jllekin spii pari tuntia kunthumppaa perinteisen musiikin tahdissa, tiselle taas hjattu ryhmäliikunta jk lattialla tai vesijumppana. Keskustan uusi uimahalli mahdllistaa myös erityisryhmien liikunnan. Vapaa-aikaviraststa Esa Mäkinen n AVH - yhdistyksen yhdyshenkilö. Klmannen sektrin timinta n yhteistyötä lakisääteisen kuntutuksen kanssa. läheinen saa avustajakrtin maksutta esittämällä lääkärintdistuksen avustuksen tarpeesta. Kaikki ryhmät vat avimia. Mukaan vi tulla millin vain. Tukiviidakk Sairastuminen kskettaa myös ihmisen talutta. Yhteistimintaalue n jaettu ilmansuuntien mukaan neljään palvelualueeseen. Omaisen hitaessa vammautunutta läheistään, hän vi saada yhteiskunnan tukea ktna asumisen mahdllistamiseksi. Vammaispalvelu tekee palvelusuunnitelman, jnka perusteella arviidaan tarpeen mukainen maksulukka, jnka perusteella avustajan saama maishidn tuki maksetaan. Ssiaalityöntekijä Sirkka Viren kerti, että ktikäynnin yhteydessä arviidaan ikein mititettu tarve. Tuet vat avustajalle vernalaista tula. Vapaaehtiset auttavat Kankaanpään Kuntutuskeskuksen hankekrdinaattri Kirsi Lukka-Ar. Prissa vapaaehtisjärjestöt timivat jäsentensä tarpeita humiiden. AVH yhdistyksen yhteyshenkilö Esa Mäkinen esitteli matalan kynnyksen ryhmiä, timintja, jihin n helpp tulla mukaan. Yhdistyksen timinta perustuu yhteisöllisyyteen, jssa jkainen n kkenut aivhalvauksen jssain mudssa. Aluekerhjen matkat, leirit ja erityisesti järjestön tarjama speutumisvalmennus mahdllistaa jatkuvan kuntutumisen ja psyykkisen kasvun. Virkistys ja kuntutus! Halvauksen seurauksena ptilaan itsetunt n pinteessä. Hänen n vaikea tuttaa ymmärrettävää puhetta, jta läheisen visi ymmärtää. Erilaiset aivperäiset reaktit vat uusia ja jpa aivan utja, jita ihminen itsekään ei hahmta. Virkistys ja kuntutus vat avainsanja, mitä klmas sektri sekä etsii että tarjaa. Eri yhdistysten välinen yhteistyö ei le kilpailua jäsenistä vaan aita yhteisen saamisen jakamista. Yhdistysten timinnissa myös eri-ikäiset ihmiset tapaavat tisiaan ja samalla välittävät tisilleen sairauden pettamaa hiljaista tieta. Kelan tarjnta Kela n lisännyt erilaisia avhptilaille khdistettuja kuntutuspalveluja, kerti Kankaanpään Kuntutuskeskuksen hankekrdinaattri Kirsi Lukka-Ar. Harkinnanvaraisuus käytännössä merkitsee justavuutta hitn pääsyssä. Laitksen asteikk n työikäisistä veteraaneihin. Neurlginen, timintakykyä parantava ja ylläpitävä kuntutus tähtää elinikäiseen timintaan. Tavitteena n arjessa selviytyminen. Sairastuneen läheinen liitetään yhteistyöhön ja hänelle tarjtaan mahdllisuus ylläpitää mia resurssejaan, jaksaa. Samalla avautuu vertaistuen saaminen. Prin perusturvan neurlgisten ja geriatristen ptilaiden kuntutushjaaja Marinella Virta hjaa kuntutukseen liittyvissä asiissa ja avustaa tarvittaessa hakemusten täyttämisessä. Teksti ja kuvat Hannu Salnja Kunthitaja Carita Liljers PKS:n sastlla 2 kuntuttaa ja valmentaa ptilasta maehtiseen kuntutukseen.

16 16 Juuret Prissa Satiirikk YleLeaksista Prin bussissa saan mielenrauhan Hervtnta hauskaa, satiiria plitiikasta ja yhteiskunnan ilmiöistä. Hevsenlihan vi mankelida mnenlaiseen pakettiin. Tinen tutantkausi menssa varma merkki katsjien ja tilaavan Yleisradin hyväksynnästä. Arvn naiset ja herrat: Yle- Leaks. Kmikk Pirj Heikkilä juntaa. Näyttelijät Mari Perankski ja Kari Hietalahti kmmentivat. Mlemmat vat tuttuja samalta raiteelta, Ihmisten pulueesta. Teemu Laajasal n kuin virallinen lttvalvja. Viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä Prin pika Jnas Nrdman. Ilme ja lemus valmiiksi kuin satiiriklla. Katsja dttaa kärsimättömänä, mistä yllättävästä näkökulmasta tsikissa levaa asiaa tukistellaan. He näkyvät lauantaina Urheiluruudun jälkeen kuvissa. Taustalla n tietysti käsikirjittaja Anna Dahlman, mutta timittajanakin hääränneellä Nrdmanilla n myös is vastuu. Hän n hjelman käsikirjittaja numer kaksi. - Tiistaihin asti kaikki työskentelevät tahillaan, tuttavat tekstejä. Trstaiksi valmistuu leikkaajan raakaversi, perjantaina sitä vidaan vielä hia. Ja lauantaina tuls, 14 minuuttia 30 sekuntia n kansan arviitavissa. Hauskaa n Jnas Nrdman kuvailee YleLeaksin prukan henkeä ja tunnelmaa. - Kaikilla n krvien välissä mitä tehdään. Tiedämme mitä haluamme. Olemme löytäneet tyylin ja tavan tehdä tätä hjelmaa. Asiat eivät le yksinkertaisia. Vunna 2011 vasta viisi viimeistä hjelmaa kelpasivat tekijöille. Kymmenen meni linjaa hakiessa. Kmea palkint n, että hjelmalla n puli miljnaa katselijaa. YleLeaksin tekprsessi terävöittää lpputulsta, tu aituden tunnetta. - Kaikilta n kaikissa jaksissa heidän itse kirjittamiaan tekstejä, vahvistaa Nrdman. Erittäin hauskaa, lunnehtii näyttelijä-käsikirjittaja hjelman tekvaihetta. - Prukalla työskentely vaikuttaa henkiseen tasapainni. Olemme nnellinen työyhteisö. On tämä mielenkiintisempaa kuin iltapäivälehden tekeminen. Entäs pkka. Pettääkö? Nauretaank krpat mutkalla? - Ei helpsti. Ainakin minulla pitää hyvin. YleLeaks jatkuu tämän vuden tukkuun alkuun. Sitten n taas phdinnan vaihe, kuten tv-maailmassa aina. Kestääkö elinkaari? Onk katsjamäärä riittävän krkea? Haluaak Yle hjelman jatkuvan? Onhan tämä prilaisuus hien asia. Js ei minua muusta muisteta niin siitä. Ja puhetta piisaa. Olisihan se paljn tasapaksumpaa, js lisit Jyväskylästä tai Hämeenlinnasta, iravailee Jnas Nrdman tutuissa maisemissa, Annakatu kuutsen vella. Anniksen pikia Jnas Nrdman n yksi tdistaja pitkässä ketjussa. Annankatu 6 n tehnyt lähes ihmeitä. - Taln henki ja ihmiset vat antaneet minulle paljn. Olen saanut tehdä, len saanut esiintyä, muistelee Jnas Nrdman. Hän kiittää myös perhettään, läheisiään. Vanhemmat eivät pakttaneet urheiluseuraan, niihin puuhiin ei taipumusta llut. - Olen saanut valita ja valintaani n tuettu. Nista aineksista tulee rhkeus ja itsevarmuus, san lukinsa Tampereella käynyt Nrdman. Nuri mies n ehtinyt j paljn. Hän käsikirjittaa YleLeaksin lisäksi Enbuske & Linnanahde Crewta. Iltalehden timituksessa meni nelisen vutta, lpuksi vakanssi li uutispäällikkö. Viime kuukausina näyttelijä Nrdmaniin n vinut törmätä Prissa muutenkin kuin kaupungin ihmeitä taivastelemassa. Rakastajien näytelmä Pri! Miten tässä näin kävi? n llut lavalla j kymmeniä kertja. Näytännöt vat jatkuneet julun jälkeenkin. - Se n kvaa työtä. Viidentista esityksen jälkeen näytelmä alki sujua haluamallamme tavalla, rinnastaa Nrdman näytelmän kkemuksiin YleLeaksista. Mitä sit? Jnas Nrdman, terävä ja eteenpäin pyrkivä nuri mies san suraan: ajatukseni li, että stand upin kautta visin päästä mukaan televisi-hjelmien tekn. Se n nnistunut. Elämä nstaa myös kynnyksiä. Kaksi yritystä teatterikuluun, ei menestystä. J 12-vutiaana hän asetti kmeljanttarin tavitteen. Tisaalta Jyväskylän ylipistssa n Jnas Nrdman niminen ssilgian piskelija. - Kaveri san, että ssilgia ei le sinun pelastuksesi, mutta taiteilijan kmmentissa kuulu epäilyksen häivähdys: ei aivan mahdtnta. Plitiikka kiinnstaa, yhteiskunta kiinnstaa. - Haluan, että minulla n elämässäni levllinen l. Kaikki haluavat, että talus n kunnssa, minä myös. Televisin ja käsikirjittamisen maailmassa n minun tulevaisuuteni, san Jnas Nrdman. YleLeaks n kuin käsikirjitettu energiselle ihmiselle, jka n kiinnstunut plitiikasta ja yhteiskunnasta. Prissa vidaan lla tyytyväisiä. Näkyvä tv-hahm, jka san, että inha Priin ei le kskaan llut. Pendlin ei aja vielä ikrataa, dtuksissa se n. Onneksi mielenrauhan vi tavittaa Satakunnan Liikenteen bussissakin. Teksti Tapi Furuhlm Kuva Marianne Ståhl

17 Avaa silmäs, t kaupunkipuists! Kansallinen kaupunkipuist esillä Lunttal Arkissa Jk sinä tunnet Prin kansallisen kaupunkipuistn? Mikä se n ja mitä siellä vi tehdä? Tiesitkö, että keskellä arkista Pria n kymmenen neliökilmetrin kkinen upea puistkknaisuus? Se n vihreä, elävä ja arvstettu. luentja, retkiä ja pastuksia. Kansallinen kaupunkipuist näkyy muun muassa sana SumiAreenan Puuvillanrannan hjelmaa, Pelle Hermannin 20-vutisjuhlia, Pri Flk -kaupunkifestivaalia sekä ympäristökasvatusviikn ja Prin päivän tapahtumia. Näyttelykknaisuus tteutetaan eri hallintkuntien välisellä tiiviillä yhteistyöllä. tannn ja maisemantutkimuksen kulutushjelma ja Mu Pri kaunis -yhteisö. Näyttelykknaisuudelle n haettu EAKR-rahitusta Varsinais- Sumen ELY-keskuksesta. Samalla kaupunkipuistn näyttelyn kanssa avautuu yleisölle Lunttal Arkin uudistettu Satakunnan lunnsta kertva päänäyttely. Teksti Heli Nukki Kuvat Heli Nukki ja Heli Kskela Näyttelyssä vit kkea ja aistia kaupunkipuistn mnipulisuuden yhdellä silmäyksellä. Minkälainen n sinun kaupunkipuistsi? Tule ja tutustu. Kerr ja tu esille mat unelmasi kaupunkipuiststa. Näyttelyn lisäksi luvassa n tulevan kevään ja syksyn välisenä aikana yhdessä yhteistyökumppanien kanssa tteutettavia tapahtumia, Mukana järjestelyissä vat Prin kaupunkisuunnittelu, puisttimi, viestintä, kulttuuriasiainkeskus, vapaa-aikavirast, ympäristövirast, kaupunginkirjast, Prin Taidekulu, Prin Teatteri, Prin lastenkulttuurikeskus - Satakunnan lastenkulttuuriverkst ja Prin Cygnaeuksen kulu. Lisäksi yhteistyössä vat mukana Prin evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä, Prin ylipistkeskus, Turun ylipistn kulttuuritu- Kaupunkipuist netissä: ja prinkansallinenkaupunkipuist. Kansalllisessa kaupunkipuistssa järjestetään paljn tapahtumia. Kuva puisttimen ja vapaa-aikavirastn helmikuussa järjestämästä talviliikuntatapahtumasta. Pieniä ja suuria ilmasttekja Pri vahvasti mukana Ympäristövirastssa käynnistyi elkuussa 2012 Ilmastasiat kunnassa - timeenpana ja yhteistyötä -hanke. Hankkeen tarkituksena n timeenpanna Prin kaupungin ilmast-hjelmaa ja saada myös yrityksiä mukaan vähentämään ilmastpäästöjä. Hanke kestää vuden 2013 lppuun asti ja hankkeessa vat mukana myös Nakkilan kunta ja Ulvilan kaupunki. Hanke saa rahitusta Eurpan uninin Eurpan aluekehitysrahaststa ja tuen n myöntänyt Varsinais-Sumen ELY-keskus. Prin kaupungin ilmast-hjelma valmistui nin vusi sitten ja se hyväksyttiin kaupunginvaltuustssa huhtikuussa Ilmast-hjelmaan n kirjattu useita timenpiteitä hallintkunnille ja liikelaitksille ilmastkurmituksen pienentämiseksi. Ilmastasiat kunnassa hanke tukee ilmast-hjelmassa mainittujen tavitteiden saavuttamista käynnistämällä tarvittavia timenpiteitä. Erityispain ilmast-hjelmassa n energian tutannlla ja kulutuksella sekä ajneuvliikenteellä. Parina esimerkkinä ilmast-hjelman timenpiteistä mainittakn seuraavat: Ajneuvkeskuksessa siirrytään vähäpäästöisiin ajneuvihin ja työkneisiin, ja Teknisessä palvelukeskuksessa muun muassa kehitetään ja uusitaan katuvalaistusta siirtymällä vähän energiaa kuluttaviin lamppuihin. Ilmast-hjelma löytyy ympäristövirastn nettisivuilta fi/ymparistvirast/ilmastkysymys.html. Vaikuta valinnillasi! Jkainen Prin kaupungin työntekijä vi milla päivittäisillä valinnillaan vähentää ilmastkurmitusta. Kurmitusta vi pienentää muun muassa kulkemalla työmatkat autn sijasta kävellen, pyörällä tai linja-autlla. Ilmastasiita vi humiida myös lunaalla, valitsemalla lähi- ja kasvisrukaa lautaselle. Työpaikalla ilmastasiihin vi vaikuttaa mm. lajittelemalla jätteet, sammuttamalla turhat valt ja laitteet sekä tulstamalla vain tarpeelliset paperit ja nekin kaksipulisina. Symblinen ele Earth hur Lauantaina 23. maaliskuuta Prin kaupunki sallistuu WWF:n Earth Hur- tapahtumaan. Tullin useista kaupungin rakennuksista sammutetaan valt tunnin ajaksi, kl Tapahtuman tarkituksena ei le vain säästää energiaa tunnin ajan, vaan vaikuttaa ihmisten energiankulutustttumuksiin. Sammuta sinäkin valt! Teksti Outi Aalt

18 18 Henkilökunnan harrastuksia Miia Kurri Rytmi veressä Miia Kurri n sittanut djembe-rumpua Zamburunimisessä rkesterissa 12 vuden ajan. Zamburu n nakkilalainen rumpurkesteri, jka esittää länsiafrikkalaista musiikkia, laulua ja tanssia. Ammatiltaan Miia Kurri n rakennusinsinööri. Hän n työskennellyt Prin teknisessä palvelukeskuksessa vudesta 2010 lähtien. - Afrikkalainen kulttuuri kiinnsti minua eksttisuutensa vuksi. Lisäksi jtkut vanhemmat ystäväni sittivat afrikkalaisia rumpuja minun llessani vielä ala-asteella, Miia Kurri perustelee harrastuksen valintaansa. Uuden ppiminen hieninta Zamburun esiintyminen Senegalissa vunna 2008 n Kurrin mielestä ikimuistisin ja pettavaisin sittamiseen liittyvä muist. Kurrille itselleen hienimmat muistt hänen harrastuksestaan liittyvät uusien asiiden ppimiseen ja henkilökhtaiseen kehittymiseen. Afrikkalaisen musiikin sittaminen ei välttämättä vaadi nuttien tarkkaa saamista tai valtavaa musikaalisuutta. Kurri itsekään ei saa sittaa nuteista. Asut, laulu ja tanssi vat sen sijaan tärkeitä afrikkalaisessa musiikissa. - Rytmissä pysyminen n ainut vaatimus sittamiselle. Oma rlini yhtyeessä n peruskmpin sittamista djembe-rummulla ja yhteislaulujen laulamista. Tanssimaan en sustu, Miia Kurri nauraa. Ilinen musiikki tempaa mukaansa Afrikkalaisen musiikin merkittävin tunnuspiirre n Kurrin mielestä päällekkäiset rytmikuvit, jtka vat ilisia, rytmikkäitä ja ennen kaikkea mukaansatempaavia. Kurrin mielestä afrikkalainen musiikki spii niin ilisiin kuin surullisiinkin tilanteisiin. Kurri kuvailee afrikkalaisen musiikin vaikutusta ihmisiin rentuttavaksi ja psitiivista mieltä tuttavaksi. Afrikkalainen musiikki n ilista ja värikästä. Näillä minaisuuksilla visi kuvailla Kurria itseäänkin. - En ta turhia paineita asiista. Elämään pitää suhtautua huumrilla ja pilke silmäkulmassa, kuvailee Kurri elämänasennettaan, jsta lisi varmasti kaikkien hyvä ttaa mallia. Teksti Elina Manninen Kuva Outi Vainikka-Majuri Miia Kurrin mielestä yksi ikimuistisimmista keikista li Zamburun 20-vutis juhlaknsertti vunna 2012 Prin Kehräämöllä. Vauvjen värikylpy 10 vutta Prin lastenkulttuurikeskuksen-satakunnan lastenkulttuuriverkstn kehittämä Vauvjen värikylpy-timinta juhlii 10-vutisjuhlavuttaan tänä vunna. 10 vuden aikana timintaa n kehitetty sen susin vuksi niin ulkmailla kuin Sumessakin. Prissa Vauvjen värikylpyihin sallistuu viikittaina yli 130 perhettä. Timinta n kehitetty vauvaperheille ja keskeisiä periaatteita vat muun muassa värien mniaistinen kkemuksellisuus sekä vurvaikutuksellinen työskentely. Värikylpy-metdia vi sveltaa eri-ikäisille ja erilaisiin timintaympäristöihin. Vauvjen värikylpy n kutsuttu lastenkulttuurifestivaaleille Belfastiin maaliskuussa Idea esitellään Belfastissa neljän eri työpajan mudssa paikallisille vauville. Värikylpy-työpajasta järjestetään luent muse-ja taidealan henkilöille, kert Vauvjen värikylpy-timinnan kehittäjä ja timinnanjhtaja Päivi Setälä. Sumessa kiinnstus työpajja khtaan n llut Setälän mukaan alusta asti suurta ja viime vusien aikana kiinnstus n nussut entisestään. Pajat täyttyvät npeasti ja kulutettuja hjaajia tarvitaan lisää. Kiinnstusta n llut myös ulkmailla. -Työpaja ideaa esiteltiin ensin Ranskassa. Sen jälkeen kutsuja n tullut muihinkin maihin, kuten Italiaan ja Pulaan, kuvailee Setälä Vauvjen värikylpy-timinnan susita Sumen rajjen ulkpulella. Teksti ja kuva Elina Manninen Vauvjen värikylvyn tunnelmia.

19 Karhunpalveluksen lukijakysely Haluamme tehdä Karhunpalveluksesta entistä kiinnstavamman ja paremman lehden. Vastaamalla kysymyksiin autat meitä. Samalla vit vittaa hemmttelupaketin Yyterin kylpylään kahdelle hengelle. Vastaa kyselyyn verkssa sitteessa pri.fi/ lukijakysely. Halutessasi vit myös lähettää tämän lmakkeen sisäisessä pstissa timitukseen Karhunpalvelus/Kaupungintal. Kysely n tarkitettu Prin kaupungin henkilöstölle. Vastausaikaa n saakka. 1. Vastaa seuraaviin väittämiin Karhunpalveluksesta. Luen sen säännöllisesti? kyllä ei On tärkeää, että se tulee ktiin. kyllä ei Luen sitä yleensä työpaikalla. kyllä ei Luen sitä yleensä verkssa. kyllä ei 2. Arvii seuraavia väittämiä asteiklla 1-4. (1=täysin eri mieltä, 2=jkseenkin eri mieltä, 3=jkseenkin samaa mieltä, 4=täysin samaa mieltä) Lehden jutut vat kiinnstavia Lehden jutut vat ajankhtaisia Lehdessä kirjitetaan kattavasti kaupungin timinnasta Pidän lehden ulkasusta Lehden kuvitus tukee sisältöä Haluan Karhunpalvelukseni paperisena sähköinen lehti riittää lehteä ei tarvita 6. Karhunpalveluksesta lukisin mieluiten (vit valita yhden tai useamman vaihtehdn) henkilöstöpalveluiden ajankhtaisia asiita henkilöstöön liittyviä yhteisiä asiita henkilöhaastatteluja reprtaaseja Prista kaupungin taluteen liittyviä artikkeleita jtain muuta, mitä? 7. Terveisesi Karhunpalveluksen timitukselle. Taustatiedt: Sukupuli nainen mies Ikäryhmä Timiala (esim. knsernihallint, tekninen palvelukeskus, perusturva, yms.) Ammatti/asema ylin jht esimies timihenkilö työntekijä Täytä yhteystietsi, js haluat sallistua arvntaan. Vit vastata myös nimettömänä. Nimi Osite 3. Karhunpalvelus ilmestyy viisi kertaa vudessa. Se ilmestyy mielestäni Puhelinnumer liian harvin spivasti liian usein Sähköpstisite 4. Karhunpalveluksessa n sivuja liian vähän spivasti liikaa 8. Anna Karhunpalvelukselle yleisarvsana asteiklla Vittajaan tetaan yhteyttä henkilökhtaisesti. Kiits vastauksestasi! Haluatk mukaan tekemään henkilöstölehteä? Hyviä ja innstuneita kirjittajia tarvitaan aina! Ota yhteyttä timitukseen sähköpstitse Prin kaupungin henkilöstölehti Ilmestymispäivä: Lehti löytyy netistä: Karhunpalvelus ilmestyy seuraavaksi Aineistt seuraavaan lehteen mennessä. Osite- ja henkilötietmuutkset henkilöstöpalvelutyksikköön: Karhunpalveluksen timituksen site: Taitt: Heli Kskela, viestintä Painpaikka: Allatum Oy, Pri Päätimittaja Timitusneuvstn puheenjhtaja Tapi Furuhlm viestintä Helena Metsälä henkilöstöpalvelut Timitusneuvst: Piia Hellsten, prin palveluliikelaits, Inna Saarinen, satakunnan ammattikrkeakulu, Jan-Kristian Kivi, kulttuuriasiainkeskus, Esa Khtamäki, kulutusvirast, Ulla Kudji, ympäristövirast, Sirpa Mannila, prin vesi, Tarja Rastas, perusturvakeskus, Outi Vainikka-Majuri, tekninen palvelukeskus, Hannele Wallin, vapaa-aikavirast. KANSIKUVA Tuulivimalita Repsaaren läppäsillan kupeessa. Kuva Juni Kivukski.

20 20 Framilla Nuris-hjaajalta kysytään: Mis sää sit ikee töis käyt? Mnet nuret vat esittäneet kysymyksen nuris-hjaaja Nik Kivistlle. Kysymys n aiheellinen, kska Kivistn työkuva ei vaikuta kvin tiukalta tai perinteiseltä. Nuris-hjaaja n kuitenkin mnelle nurelle krvaamatn henkilö. Hänelle nuren vi lla humattavasti helpmpi kerta ngelmistaan kuin esimerkiksi pettajille tai vanhemmille. Nik Kivist n työskennellyt khta 12 vutta Prin kaupungilla nuris-hjaajana. Hän timii hjaajana Länsi-Prin nuristilassa. Nuristyö tuntui aikinaan malta alalta ja tunne n vain vimistunut vusien varrella. Työhönsä Kivist suhtautuu avimin mielin, vaikka välillä tuntuukin vaikealta. Kivist vastaa tilista, timii tuntihjaajana sekä keskustelee ja tuhuaa nurten kanssa. - Vusien varrella len ppinut rajaamaan työn henkilökhtaisesta elämästäni. Nurena tarma li hieman liikaakin, mutta nyt n llut pakk ppia ajattelemaan myös itseään ja perhettään. Ikävät asiat ja tapahtumat jäävät mnesti vaivaamaan mieltä, Kivist kuvailee suhdettaan työhönsä. Syrjäytymiseen ei le ihmelääkettä Nurten syrjäytyminen n ajankhtainen ngelma, jka puhuttaa kk Sumea. Kivistkin näkee syrjäytymisen tämän hetken suurimpana ngelmana nurilla. Mnia nuria ei kiinnsta kulu eikä työ. Tällaisissa tilanteissa Kivist yrittää neuva nuria lemaan jäämättä shvalle makaamaan. Syrjäytymisngelmaan ei le Kivistn mukaan yksittäistä lääkettä vaan kyse n pienistä asiista. Hän kehttaakin vanhempia kannustamaan nuria etsimään piskelupaikkaa välivuden sijaan. Syrjäytymistä ehkäisevällä nuristyöllä n Kivistn mukaan myös myönteisiä taludellisia vaikutuksia. - Itsekin tiedän nuria, jtka vat pitäneet välivutta yli kymmenen vutta. Js yksikin nuri saadaan pidettyä pissa syrjäytymiskierteestä, siitä n taludellista hyötyä kaikille. Syrjäytymisvaarassa n is jukk nuria, Nik Kivist kert. Alan vaihtaminen ei hukuta Vaikeinta Kivistn työssä vat nuret, jiden kanssa ei pääse samalle aaltpituudelle. Tällaiset tilanteet vivat vaikuttaa kk nuristilan tunnelmaan. Kivist pyrkiikin sillin khentamaan ilmapiiriä, jtta kaikkien lisi mukava tulla viettämään aikaa. Kivistn työuralla n llut vusien aikana mnia ikimuistisia hetkiä. Hienja muistja Kivistlle n jäänyt hetkistä, kun näkee nuren saavuttavan jtain haluamaansa, esimerkiksi piskelupaikan tai työn. - Työ n erittäin palkitsevaa. Alan vaihtaminen tuntuisi tässä vaiheessa erittäin hankalalta. Nautin työssäni vapaudesta ja mahdllisuudesta järjestellä itse töitäni, Kivist kuvailee työnsä hyviä pulia. Nuristyö kehittynyt Kivistn työuran aikana nuristyö n Prissa kehittynyt parempaan suuntaan. Timintaa n kehitetty, tilja n parannettu ja hjaajia ja muita ammattilaisia palkattu lisää. Kivistn mielestä nuristiminta n Prissa tällä hetkellä ammattimaisella taslla. - Kehitystä ja kulutusta n ltava ja uudet jutut n tettava humin. Nurilla n ltava paikkja missä harrastaa ja viettää aikaa. Mahdllisuuksia liikkumiseen lisi hyvä tarjta nurille mahdllisimman mnipulisesti, tiv Nik Kivist nuristiminnalta. Vusittain julkaistava Nuri Prilehti n Kivistn mukaan viimeinen asia, jsta luvutaan Prissa. Siitä n helppa etsiä kiinnstava harrastus jkaiselle nurelle. Lehdestä n tullut paljn kiitsta niin nurilta itseltään kuin heidän vanhemmiltaankin. Nuristyön suurin tavite n Kivistn mielestä pysyä ajan hermlla. Yleensä nurille riittää, että paikalla n aikuinen. Jidenkin nurten n hankalaa arvstaa nuristyötä tai - hjaajia, kska he eivät ymmärrä nuristyön syitä. - Nuret vat malla tavallaan knservatiivisia. He vat tyytyväisiä nykyiseen ja haluavat pitää kiinni saavutetuista eduista. Perusjutut riittävät. Nuristilja ei kuitenkaan pidetä yllä vain biljardinpeluun vuksi. Sen hessa vidaan esimerkiksi käydä elämää mullistava keskustelu, kuvailee Kivist nuristaljen timinnan periaatteita. Hän vetää kuitenkin npeasti puheitaan takaisin. - Biljardipöytä n ltava jkaisella nuristilalla. Se n kaiken timinnan perusta, Kivist vitsailee. Teksti Elina Manninen Kuva Eerika Harjula Perjantai-iltapäivänä tunnelma Länsi-Prin nuristilalla n rauhallinen. Nuris n sen verran fiksua, ettei ngelmia juurikaan le llut, Nik Kivist kuvailee Prin nurisa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1 Ajankhtaiskatsaus, Pelttuki 2016.1 Sftsal Oy huhtikuu 2016 Seuraa Pelttuen alkuruudun Tiedtteet-timinta ja sivustn www.sftsal.fi ajankhtaistiedtteita! Lyhyesti Muista palauttaa 5 vuden viljelysuunnitelma

Lisätiedot

Tilannekatsaus 17.11.2015 Eero Ehanti

Tilannekatsaus 17.11.2015 Eero Ehanti Tilannekatsaus 17.11.2015 Eer Ehanti Muse 2015 visit Museiden sähköiset aineistt ja tiedt säilyvät, liikkuvat ja avautuvat! Standardeihin perustuvat Museiden luettelintihjeet kertvat mitä ja missä mudssa

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista.

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA II MAANANTAI 13.2.2012 Kulutustilaisuudessa tehtiin klme ryhmätyötä. Seuraavassa n knti ryhmätöiden tulksista. Alussa phdittiin mitä tulee mieleen kestävästä kuluttamisesta.

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta Sumen vetvimaisin piskelijakunta Strategia 2013-2015 1 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MISSIO JA VISIO... 3 2.1.Missi... 3 2.2.Visi... 4 3. PAINOPISTEET... 4 3.1. Erinmaiset palvelut... 4 3.2. Osaavat ja

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Asiakastiedote hinnaston ja tietojärjestelmän uudistumisesta sekä uudistuksien vaikutuksista

Asiakastiedote hinnaston ja tietojärjestelmän uudistumisesta sekä uudistuksien vaikutuksista Asiakastiedte hinnastn ja tietjärjestelmän uudistumisesta sekä uudistuksien vaikutuksista 1.Hinnastn uudistamisen yleiset periaatteet 2.1.9.2015 vimaan tulevat harjittelumaksut ja etuhinnittelu 3.Hinnastn

Lisätiedot

HENKKARIKLUBI. Mepco HRM uudet ominaisuudet vinkkejä eri osa-alueisiin 1 (16) 28.5.2015. Lomakkeen kansiorakenne

HENKKARIKLUBI. Mepco HRM uudet ominaisuudet vinkkejä eri osa-alueisiin 1 (16) 28.5.2015. Lomakkeen kansiorakenne 1 (16) Mepc HRM uudet minaisuudet vinkkejä eri sa-alueisiin Khta: Kuvaus: Lmakkeen kansirakenne Lmakkeen kansirakenne Lmakkeet vidaan kategrisida tiettyyn lmakekategriaan. Tämä helpttaa käyttäjiä hakemaan

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluiden tiedote 5/2011

Henkilöstöpalveluiden tiedote 5/2011 Lutu 29.12.2011 13:26:00 29.12.2010 Henkilöstöpalveluiden tiedte 5/2011 KEVÄÄN REKRYTOINTIEN AIKATAULUT Kevään 2012 keskitetyt rekrytinnit tteutetaan seuraavan aikataulun mukaan: Tammikuussa täyttölupa-anmusten

Lisätiedot

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja Kuhmisten kunnan elinkeinja työllisyysstrategia [Tiedstn alatsikk] Visi, tavitteet, keint 0 Visi Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku Liikkujan plku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPlku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

Ylälinjasi johtaja on:

Ylälinjasi johtaja on: Tärkeää tieta sinulle jka let PM:n Teampartner Me pyrimme ylläpitämään krkeaa palvelutasa, jtta vimme pitää tästä kiinni n tärkeää, että hyödynnät seuraavaa infrmatita. Lue tämä tarkasti ja käy nämä asiat

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä Palveluspimus 1 (4) 1 Spijasapulet 1.1 Tilaaja Palvelujen tilaajana timii Frssan kaupunki 1.2 Tuttaja Palvelujen tuttaja ja tinen spijasapuli n 2 Spimuksen rajaus 2.1 Spimus perustuu Tämä palveluspimus

Lisätiedot

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731 Hyvinvintitiet hyvinvintijhtamisen työkaluna Matti Vähäkupus Oulun kaupunki matti.vahakupus@uka.fi 0505687731 Kertmus etenee vudesta ja valtuustkaudesta tiseen Hyvinvinnin rakenteet Oulun kaupunki Kaupungin

Lisätiedot

Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista

Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista 3.9.2014 Elinkeinelämän keskusliitt Sisällys 1 Mikä n Team Finland?... 1 2 Mitä Team Finlandissa n saatu aikaan? Miten muuts näkyy yrityksille?...

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:

Lisätiedot

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio Rekrytinti- ja perehdytyskansi Kansi n tarkitettu apuvälineeksi erilaisiin tilaisuuksiin, jissa järjestöämme ja timintaamme tehdään tutuksi uusille ihmisille. Ajatuksena n, että jkainen hyödyntää sitä

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HANKKEEN AVULLA EDISTETÄÄN KAUPUNGIN ELINKEINOELÄMÄÄ JA YMPÄRISTÖTAVOITTEITA YRITYSTEN TOIMINTA = YRITYSTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kehittämisen sa-alueet:

Lisätiedot

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta.

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta. Liite 1: Rvaniemen kaupunginkirjastn kkelmahjeet Kkelmahjeet Kirjast n lemassa asiakkaita varten ja sen aineistn tulee heijastaa heidän tarpeitaan ja tiveitaan. Kirjastlla n myös vanhat sivistykselliset

Lisätiedot

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia

Lisätiedot

nettiluento Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet, Jaana Anglé Lisätietoa: www.duoduo.fi

nettiluento Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet, Jaana Anglé Lisätietoa: www.duoduo.fi nettiluent Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet, Jaana Anglé Lisätieta: www.dudu.fi Du nettiluent: Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet KT Jaana Anglé Tiistai 28.10.2014

Lisätiedot

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT FC HONKA AKATEMIAN ARVOT JOHDANTO... 3 FC HONKA AKATEMIAN ARVOT... 4 YHTEISÖLLISYYS & YKSILÖ... 5 MEIDÄN SEURA, TOIMIMME YHDESSÄ, VOITAMME YHDESSÄ... 5 YKSILÖN KEHITYS JA YKSILÖN ONNISTUMISET PARANTAVAT

Lisätiedot

Flash ActionScript osa 2

Flash ActionScript osa 2 Liiketalus syksy 2012 Flash ActinScript sa 2 Scripti-kieli Skriptikieli n tarkitettu skriptien eli kmentsarjjen tekemiseen. lyhyitä hjeita, siitä kuinka svelluksen tulisi timia Skripteillä autmatisidaan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Henkilöstöraprtti 2014 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Yhteistyötimikunta 17.03.2015 Yhtymähallitus 25.03.2015 Pyhäjen kunnanvaltuust Raahen kaupunginvaltuust Siikajen kunnanvaltuust

Lisätiedot

Ominaisuus- ja toimintokuvaus Idea/Kehityspankki - sovelluksesta

Ominaisuus- ja toimintokuvaus Idea/Kehityspankki - sovelluksesta www.penspace.fi inf@penspace.fi 15.6.2015 1 Ominaisuus- ja timintkuvaus Idea/Kehityspankki - svelluksesta 1. Yleistä Kun jäljempänä puhutaan prjektista, tarkitetaan sillä mitä tahansa kehittämishjelmaa

Lisätiedot

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja 1. Jhdant Tämä n Lautamaan kyläyhdistyksen ensimmäinen kylän kehittämissuunnitelma, jnka tarkituksena n timia kaupunkisuunnitelun apuna sana yhdyskuntasuunnitelua. Lähtökhtana kyläsuunnittelussa vat lleet

Lisätiedot

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt

Lisätiedot

Kysely yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä Pohjois-Pohjanmaan korkeakouluopiskelijoille

Kysely yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä Pohjois-Pohjanmaan korkeakouluopiskelijoille Kysely yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä Phjis-Phjanmaan krkeakulupiskelijille Syyskuu 2014 Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla -prjekti Tarve ja timintatapa Tarve kyselylle syntyi Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Metropolian musiikin koulutusohjelma/ tutkintoon johtava aikuiskoulutus

Metropolian musiikin koulutusohjelma/ tutkintoon johtava aikuiskoulutus Metrplian musiikin kulutushjelma/ tutkintn jhtava aikuiskulutus Alla tieta siitä, kenelle kulutus n suunnattu sekä pääpiirteittäin, mitä kulutus sisältää. Tämän listan alla n kerrttu valintakkeen rakenteesta,

Lisätiedot

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio POHJOISEN KULTTUURI-INSTITUUTTI Jhtryhmä 5/2013 PÖYTÄKIRJA Aika 16.10.2013 kl 10.00 12.33 Paikka Kemi-Trninlaaksn kulutuskuntayhtymä Lappia Mediataln neuvtteluhune, Urheilukatu 6, Trni Osallistujat VARSINAINEN

Lisätiedot

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 1 (25) MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 Sisällysluettel OSA I: ELÄKEMENOTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE... 3 YLEISTÄ...

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Tutustumme Kokoomukseen

Tutustumme Kokoomukseen Tutustumme Kkmukseen Opiskelevan pienryhmän aineist Kansallisen Sivistysliitn Opintkeskus KANSIO www.kkmus.fi/kansi/aineistt/tutustumme_kkmukseen Tutustumme Kkmukseen Kkmuksen paikallisyhdistyksiin liittyy

Lisätiedot

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan 9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA koulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA koulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA kulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010 Khderyhmä: Varsinaiset sallistujat: Alkupetuksen erityispettajat Luentjäsenet: Varsinainen sallistuja vi lisäksi nimetä työkavereistaan

Lisätiedot

AVOIMEN AMMATTIKORKEAKOULUN OPINNOT LUKUVUONNA 2015 2016

AVOIMEN AMMATTIKORKEAKOULUN OPINNOT LUKUVUONNA 2015 2016 Humak Avin AMK 2015 2016, päivitetty 18.6.2015 AVOIMEN AMMATTIKORKEAKOULUN OPINNOT LUKUVUONNA 2015 2016 JÄRJESTÖ- JA NUORISOTYÖ (YLEMPI AMK) / HELSINGIN TKI-KESKUS (ILKKA) Paikkja: 10 piskelijaa / pintjaks

Lisätiedot

Spectrum kokous 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki

Spectrum kokous 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki Spectrum kkus 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki Yleiset ajatukset ja ideat Miksi maanne n valinnut kääntää tietyn san Spectrumia? Sumi Kääntää Appendix 1 - Tämä n sitä, mitä Sumen muset tarvitsevat

Lisätiedot

Korkeakouluhakujen uudistus 2014 - infotilaisuus korkeakoulujen vieraskielisen koulutuksen virkailijoille. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH

Korkeakouluhakujen uudistus 2014 - infotilaisuus korkeakoulujen vieraskielisen koulutuksen virkailijoille. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Krkeakuluhakujen uudistus 2014 - inftilaisuus krkeakulujen vieraskielisen kulutuksen virkailijille Verkkpäätimittaja Satu Merilut, OPH Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opintplku Oppijan verkkpalvelu

Lisätiedot

22.9.2015. Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi

22.9.2015. Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi Muisti 1 (7) HAUSJÄRVEN, HYVINKÄÄN, LOPEN JA RIIHIMÄEN SEUDULLISEN LIIKENNETURVALLISUUSRYHMÄN KOKOUS Aika kl 14.00 16.00 Paikka Riihimäen Yritystal, Teklan nh, 3.krs, site Eteläinen Asemakatu 2, Osallistujat

Lisätiedot

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta ASIAKASPALVELU, 20 v Arviinnin khde Ammattisaamisen näyttö Muu saamisen arviinti 1. Työprsessien hallinta Arviinnin khteena vat: Työhyvinvinnista hulehtiminen 3. Työn perustana levan tiedn hallinta Työympäristöstä

Lisätiedot

Kielistrategia. 1. Periaatelinjaukset. 1.1 Johdanto. 1.2 Nykytilanne ylioppilaskunnassa ja Aallossa

Kielistrategia. 1. Periaatelinjaukset. 1.1 Johdanto. 1.2 Nykytilanne ylioppilaskunnassa ja Aallossa Kielistrategia 1. Periaatelinjaukset 1.1 Jhdant Ylipistlain 46 :n mukaan Aalt-ylipistn ylippilaskunnan kielet vat sumi ja rutsi. Lisäksi ylippilaskunnan jäsenistä merkittävä suus, vunna 2010 nin 10 prsenttia,

Lisätiedot

TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA

TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA Palveludirektiivin tarkituksena n tuda kuluttajille enemmän valinnanvaraa, enemmän vastinetta rahille ja paremmat mahdllisuudet käyttää palveluja eri pulilta

Lisätiedot

Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus.

Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus. Sisäkrvaistutteen saaneiden lasten kuntutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus. ---------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Urheillen terveyttä seurassa -tapaaminen 10.9.2015. Liikkujan polku -verkosto

Urheillen terveyttä seurassa -tapaaminen 10.9.2015. Liikkujan polku -verkosto Urheillen terveyttä seurassa -tapaaminen 10.9.2015 Liikkujan plku -verkst Tapaamisen tavitteet kirkastaa yhteistä Urheillen terveyttä seurassa viestiä ja viestintää saada tukea man piltin/hankkeen käytäntöön

Lisätiedot

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes.

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes. 1 Metrplia Ammattikrkeakulu Hyvinvinti ja timintakyky klusteri Innvaatiprjektipinnt SYVENTÄVÄ OSAAMINEN - KIRJALLISUUSTEHTÄVÄ 1p Vit valita alla levasta listasta kaksi lähdettä/kirjaa, jtka sinua eniten

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset

Lisätiedot

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista.

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista. 11 Tilitysmenettely Kelalta tai työpaikkakassalta tilitettävä kustannus syntyy sillin, kun lääkkeet luvutetaan asiakkaalle sairausvakuutuslain mukaisella krvauksella vähennettyyn hintaan. Kun lääkkeet

Lisätiedot

TUNTIMITTAUSTIEDON AVOIN PALVELUALUSTA Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 18.10.2012

TUNTIMITTAUSTIEDON AVOIN PALVELUALUSTA Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 18.10.2012 TUNTIITTAUSTIEDON AVOIN PALVELUALUSTA Shkötutkimusplin tutkimusseaari 18.10.2012 Jatik Oy Jar Lehtnen, timitusjhtaja KT, DI (isttutant) 16 vuden kkemus energiayhtiön kehitystehtvist Shköenergialiitn asiamies

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

AvoHILMO-aineistojen mukainen hoitoonpääsyn odotusaika raportti

AvoHILMO-aineistojen mukainen hoitoonpääsyn odotusaika raportti 1 AvHILMO-aineistjen mukainen hitnpääsyn dtusaika raprtti 26.5.2014 Käyttöhjeisiin n kttu lyhyesti keskeisiä asiita AvHILMO aineiststa kstetuista perusterveydenhulln hitnpääsyn raprteista, niissä liikkumisesta,

Lisätiedot

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri 1 Nuristyön kehittämisverkst MUISTIO 4/2010 Kkus: Krdinaatiryhmän kkus Aika: ti 30.11.2010 kl 13.00 15.55 Paikka: Läsnä: DIAK (etelä), Järvenpää Päivi Harinen, Itä-Sumen ylipist (YUNET) Elna Hirvnen, Tampereen

Lisätiedot

OrSi yhdistää. hyvät ideat ja toteuttajat. Organisaatioidenvälinen sidosryhmäviestintä. Algoplan Oy 2494799-5 Ryytimaantie 5 00320 Helsinki

OrSi yhdistää. hyvät ideat ja toteuttajat. Organisaatioidenvälinen sidosryhmäviestintä. Algoplan Oy 2494799-5 Ryytimaantie 5 00320 Helsinki OrSi yhdistää hyvät ideat ja tteuttajat Organisaatiidenvälinen sidsryhmäviestintä Algplan Oy 2494799-5 Ryytimaantie 5 00320 Helsinki Hyvät ideat ja tteuttajat khtaavat tisensa Intranet/extranet vi sisältää

Lisätiedot

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011.

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011. SUOJAVAATEPALVELUHANKINTA Peruspalvelukeskus Oiva liikelaits kuuluu Hlllan kunnan rganisaatin ja tuttaa ssiaali- ja perusterveydenhullnpalvelut yhteistiminta-alueen kuntien (Asikkala, Hllla, Hämeenkski,

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO Lapin ssiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO - Trstai 17.8.2006 kl 10 15 - Lapin ylipist, ls 21, Rvaniemi - Läsnä 25 henkilöä: Kaisa Kstam-Pääkkö, Asta Niskala, Maarit Pirttijärvi,

Lisätiedot

Asiakastapahtumat ja tilaisuudet: Asiakaspalautteet, jälkituotanto ja tiedotus

Asiakastapahtumat ja tilaisuudet: Asiakaspalautteet, jälkituotanto ja tiedotus Asiakastapahtumat ja tilaisuudet: Asiakaspalautteet, jälkitutant ja tiedtus Laatu-hankkeen teemaryhmä D:n kkus 23.4.2013 kl 9.30-14.30 Hämeenlinnan kaupunginkirjastn musiikkisalissa Kkuksen agenda tälle

Lisätiedot

Asiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi.

Asiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi. TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Aluetimist: Phjis-Karjala Keskeiset alueelliset timinnt ja timenpiteet vunna 2014 Asiakirja liitetään Sumen Nurisseurat ry:n timintasuunnitelman liitteeksi. 1. KULTTUURI-, HARRASTUS-

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

Meikäläiset. Me Itse ry. Me Itse ry:n jäsentiedote 2. 2015. Me vaikutamme yhdessä, sillä se kannattaa! Liike itsenäisen elämän puolesta

Meikäläiset. Me Itse ry. Me Itse ry:n jäsentiedote 2. 2015. Me vaikutamme yhdessä, sillä se kannattaa! Liike itsenäisen elämän puolesta Meikäläiset Me Itse ry:n jäsentiedte 2. 2015 Kuvaaja Laura Vesa Me vaikutamme yhdessä, sillä se kannattaa! Me Itse ry Liike itsenäisen elämän pulesta Raha-autmaattiyhdistys tukee timintaamme Sisältö Vaikuttaminen

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

OPISKELIJOI- DEN TULOSTAMI- SESTA

OPISKELIJOI- DEN TULOSTAMI- SESTA OPISKELIJOI- DEN TULOSTAMI- SESTA Mika Siisknen Tiethallint tulstus_piskelijat.dcx 1 / 4 Sisällys 1. Yleistä tulstamisesta... 2 2. Vanha tulstusjärjestelmä (lasertulstimet ym.)... 3 3. Uusi tulstusjärjestelmä

Lisätiedot

UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN

UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN 1 UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN Millaisia vat uuden vanhuspalvelulain ja laatususituksen tumat muutstarpeet? Case Hämeenlinna Vukk Lehtimäki, asiakashjausyksikön päällikkö, vs. Khti vanhustyön tulevaisuutta

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Lukuvusi 2010 11 Opintjen suunnittelu ja pintneuvnta Opintjen suunnittelu n lennainen sa piskelua. Suunnittelu alkaa j sillin, kun piskelija saa tiedn piskelupaikasta ja hyväksymiskirjeen mukana perustietja

Lisätiedot

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?

Lisätiedot

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta SÄHKÖKAUPPA ALOITE 1(5) Heinimäki, Leht 19.6.2014 Työ- ja elinkeinministeriö Art Rajala Alite timitusvelvllisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta Energiatellisuus ry ehdttaa muutsta timitusvelvllisen

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Viranomaisten yhteiskäyttöiset rekisterit

Viranomaisten yhteiskäyttöiset rekisterit Valtiknttri Liite 1 (9) Viranmaisten yhteiskäyttöiset rekisterit Valtiknttrin Valmiina digikiriin selvityksessä ehdtettiin tiednhallinnan kknaisarkkitehtuurin kuvausta ja timeenpana sekä rekisterienpidn

Lisätiedot

MoViE- sovelluksen käyttöohjeet

MoViE- sovelluksen käyttöohjeet MViE- svelluksen käyttöhjeet Yleistä tieta: MViE- palvelua vidaan käyttää mbiililaitteilla jk käyttämällä laitteessa levaa selainhjelmaa tai lataamalla laitteeseen ma MViE- svellus Svelluksen kautta vidaan

Lisätiedot

Opiskeluoikeusohje. 1 Ohjeen tarkoitus. Tämä ohje perustuu seuraaviin ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaaviin säädöksiin:

Opiskeluoikeusohje. 1 Ohjeen tarkoitus. Tämä ohje perustuu seuraaviin ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaaviin säädöksiin: Opiskeluikeushje Ohje piskeluikeudesta perustuu allaleviin säädöksiin ja sen tarkituksena n sveltaa säädöksiä Metrplia Ammattikrkeakulun pintasiissa, tukea Metrplian yhtenäisiä timintatapja ja piskeluun

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän verkostotapaaminen 2.9.2015. Liikkujan polku -verkosto

Nuorten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän verkostotapaaminen 2.9.2015. Liikkujan polku -verkosto Nurten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän verksttapaaminen 2.9.2015 Liikkujan plku -verkst Iltapäivän hjelma Kuulumisten vaiht Hyvien käytäntöjen jakaminen: Glfin hyviä käytäntöjä Seuratimintayksikön

Lisätiedot

KTJkii-aineistoluovutuksen tietosisältö

KTJkii-aineistoluovutuksen tietosisältö KTJkii-aineistluvutuksen tietsisältö 2008-02-12 Versi 1.05 2009-02-10 Versi 1.06 2010-02-16 Versi 1.07 2011-02-14 Versi 1.08 2012-02-13 Versi 1.09 2013-02-25 Versi 1.10 2014-02-10 Versi 1.11 Yleistä Ominaisuustietjen

Lisätiedot

Edelliset kirjeet löydät tarvittaessa Purkista: purkki.partio.fi > Piiri palvelee > Kuksa-jäsenrekisteri

Edelliset kirjeet löydät tarvittaessa Purkista: purkki.partio.fi > Piiri palvelee > Kuksa-jäsenrekisteri KUKSA-KIRJE 3 26.11.2014 1 (8) HEI! Tämä n syksyn 2014 aikana klmas Pääkaupunkiseudun Partilaisten tuttama Kuksa-kirje eli lyhyt apuväline lippukunnille Kuksan käyttöönttn. Edellisissä kirjeissä n hjeistettu:

Lisätiedot

Etelä-Savon OHJAAMO asioiden keskustelu Nro #3

Etelä-Savon OHJAAMO asioiden keskustelu Nro #3 MUISTIO Etelä-Savn OHJAAMO asiiden keskustelu Nr #3 Mikkeli, Etelä-Savn ELY-keskus, Ruuma - kkushune + Skype -yhteys Ajankhta 5.4.2016 kl 13:00-14:15 Läsnä: Tuija Tivakainen (ELY-keskus) Heikki Kantnen

Lisätiedot

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia

Lisätiedot

Yhteenveto Päivä liitossa päivästä

Yhteenveto Päivä liitossa päivästä Päivä liitssa päivä järjestettiin 2.10.2014 Val-talssa Helsingin Pasilassa. Päivään sallistui pääkaupunkiseudun urheiluseurjen päätimisia timihenkilöitä sekä yleisurheilukuluhjaaja. Tähän yhteenvetn n

Lisätiedot

Tietosuoja 22.4.2013. Tietosuojaperiaatteet Tietosuojaperiaatteemme ovat seuraavat:

Tietosuoja 22.4.2013. Tietosuojaperiaatteet Tietosuojaperiaatteemme ovat seuraavat: 1 Tietsuja 22.4.2013 Yksityisyytesi sujaaminen n Genwrth Financialille erittäin tärkeää. Arvstamme luttamustasi ja haluamme kerta, miten keräämme, sujaamme ja käytämme henkilötietjasi. Miten käytämme ja

Lisätiedot

Mediakasvatus ja tietoyhteiskunnan kansalaistaidot kirjastoissa

Mediakasvatus ja tietoyhteiskunnan kansalaistaidot kirjastoissa Mediakasvatus ja tietyhteiskunnan kansalaistaidt kirjastissa Laatu-hankkeen teemaryhmä C:n kkus 18.4.2013 kl 10.00-14.00 Kuvlan kaupunginkirjastn Mediamajassa Kkuksen agenda tälle päivälle Mika Mustikkamäki

Lisätiedot

B2C KOHDERYHMÄPALVELUT PALVELUKUVAUS

B2C KOHDERYHMÄPALVELUT PALVELUKUVAUS PALVELUKUVAUS 1 (5) 14.5.2012 Ulkinen B2C KOHDERYHMÄPALVELUT PALVELUKUVAUS Itella Psti Oy Osite Puh. 020 4511 Asiakas- ja verkkratkaisut PL 6 Ktipaikka: Helsinki Khderyhmä- ja rekisteripalvelut 00011 ITELLA

Lisätiedot