Innovaatiojohtamisella kestävämpään tuottavuuteen

Transkriptio

1 Innovaatiojohtamisella kestävämpään tuottavuuteen Julkisella sektorilla tarvitaan kipeästi uusia, tuottavuutta parantavia innovaatioita. Ministeriöt ovat avainasemassa tämän kehityksen edistämisessä niin valtioneuvostotasolla kuin kukin omalla hallinnon- ja toimialallaan. Ministeriöiden johtamisjärjestelmän ja organisaatiorakenteiden yksi keskeinen päämäärä on varmistaa kyvykkyys valmistella ja toteuttaa laaja-alaisia ja merkittäviä yhteiskunnallisia uudistuksia. Johtamisjärjestelmä yhdistää ministeriön ja sen hallinnonalan virastot sekä eri ministeriöt keskenään. Valtiovarainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö käynnistävät yhteisen hankkeen, jossa pureudutaan erityisesti innovaatiotoiminnan nykyistä systemaattisempaan ja suunnitelmallisempaan hyödyntämiseen osana ministeriöiden sekä hallinnon- ja toimialojen johtamisjärjestelmää. Hanke on jatkoa Tavoitteena kestävä tuottavuus hankkeelle (KeTu). Siilomaisuus on monessa eri yhteydessä todettu suomalaisen hallintokulttuurin helmasynniksi. Innovaatiot syntyvät usein tieteenalojen ja toimialojen rajat ylittävinä, erilaisten osaamisten uusina yhdistelminä. Tällä yhteisellä hankkeella madalletaan osaltaan ministeriöiden välisiä siiloja yhdistämällä eri puolilla olevaa osaamista ja asiantuntemusta kaikkien hyödynnettäväksi. Helsingissä Juhani Turunen Harri Skog Harri Pursiainen Erkki Virtanen Liite Jakelu: Tiedoksi: Hankkeen esittelymuistio Ao. ministeriöt sekä hallinnonalojen virastot ja laitokset Sitra

2 2 INNOVAATIOJOHTAMISELLA KESTÄVÄÄ TUOTTAVUUTTA Liite Hankkeen tausta ja lähtökohdat Valtiovarainministeriön vuoden 2009 alussa käynnistämällä Kohti kestävää tuottavuutta (KeTu)-hankkeella lähdettiin vastaamaan haasteeseen saada julkisen sektorin tuottavuuskehitys strategisesti kestävälle ja nousujohteiselle uralle, jossa työelämän laatutekijöillä ja innovaatioilla on kiinteä yhteys tuottavuuteen. Näiden asioiden yhteenkuuluminen on tiukentuneessa taloudellisessa tilanteessa tullut yhä ilmeisemmäksi. KeTu hankkeessa työstettiin viitekehys, jossa tuottavuuden kehittämisen perustana on nykyistä rohkeampi olemassa olevan toiminnan kyseenalaistaminen ja erityisesti innovaatioiden kautta syntyvä tuottavuus. Hankkeen tuotosten toimeenpanon kannalta keskeiseksi muodostui määritelmä, jonka mukaan Kestävän tuottavuuden ytimessä on organisaatioiden ja yksilöiden osaaminen ja kyky tuottaa ideoita ja jalostaa niitä innovaatioiksi, jotka uudistavat toimintaa ja parantavat tuottavuutta. Johtamisen tulee olla ympäristön muutokset mahdollisimman hyvin ennakoivaa ja toimintalogiikan säännöllisesti kyseenalaistavaa uudistamista. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Sosiaalis - yhteisöllinen näkökulma Taloudellistoiminnallinen näkökulma Ekologinen näkökulma Innovaatiokyvykkyys Tuottavuus perustuu organisaatioiden ja yksilöiden osaamiseen ja kykyyn tuottaa ideoita ja jalostaa niitä innovaatioiksi, jotka uudistavat toimintaa, parantavat työelämän laatua ja em. kautta parantavat tuottavuutta Kuva 1: KeTu hankkeessa työstetyt näkökulmat kestävään tuottavuuteen Kestävän tuottavuuden näkökulmat tuovat tuottavuustyöhön uusia ulottuvuuksia erityisesti - painottamalla johtamisjärjestelmän ja johtamisen roolia nykyisen toiminnan ja toimintatapojen kyseenalaistamisessa ja innovaatioiden kautta tapahtuvassa uudistumisessa - korostamalla organisaatiokulttuurin merkitystä - täydentämällä tuloksellisuuden ja tulosohjauksen kohteita - korostamalla asiakas- ja käyttäjänäkökulmaa - hyödyntämällä sosiaalisen median mahdollisuuksia julkisen sektorin tuottavuuden lähteenä - arvioimalla toiminnan ja päätöksenteon ekologisuutta Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta -hanke jatkaa julkisen sektorin kestävän, innovaatioperusteisen tuottavuuskehityksen varmistamista paneutumalla erityisesti ministeriöiden innovaatiokyvykkyyden varmistamiseen.

3 3 Johtamisjärjestelmän ja johtamisen rooli innovaatiotoiminnan edistämisessä Ministeriöiden johtamisjärjestelmän ja organisaatiorakenteiden keskeinen päämäärä on varmistaa ministeriöiden kyvykkyys valmistella ja toteuttaa laaja-alaisia, merkittäviä, julkisen sektorin tuottavuutta parantavia yhteiskunnallisia, hallitusohjelman mukaisia uudistuksia. Johtamisjärjestelmä yhdistää ministeriön ja sen hallinnonalan virastot sekä eri ministeriöt keskenään. Julkisen hallinnon johtamisen tulevaisuudessa kyse on kokonaisvaltaisesta uudistustyöstä, joka edellyttää laaja-alaisia, radikaaleja pitkän aikajänteen suunnitelmallisia muutoksia. Julkisen sektorin johtamisen tulee olla yhä enenevässä määrin ympäristön muutokset mahdollisimman hyvin ennakoivaa ja toimintalogiikan säännöllisesti kyseenalaistavaa uudistamista. Uudistaminen tarkoittaa sekä organisaatiotasolla että myös koko yhteiskunnan tasolla tehtäviä nykyistä voimakkaampia priorisointeja ja luopumista joistakin nykyisistä toiminnoista tai toimintatavoista. Pelkät rakenteelliset uudistukset eivät yksin riitä takaamaan parempaa tuottavuutta. Oleellista on se, että uusiin rakenteisiin saadaan luotua uusi, innostava ja tuottavamman toiminnan mahdollistava toimintakulttuuri. Innovatiivisuus kasvaa työkulttuurissa, jonka keskeisiä osatekijöitä ovat luottamus, yhteisen ymmärryksen mahdollistava moniäänisyys ja yhteiseksi tekeminen, riskinsietokyky ja epävarmuuden sietäminen sekä erilaisille osaamisille perustuva yhteisö, jossa toimintaa jäykistäviä tai ne sementoivia rakenteita on mahdollisimman vähän. Verkostoituminen ja kumppanuudet, osaaminen, osallistava johtaminen ja innovaatioita esiin nostava työkulttuuri ovat panoksia, joiden pohjalta syntyy tuottavuutta parantavia innovaatiota, ts. uusia toiminnan logiikoita, toimintatapoja, tuotteita, palveluja jne. Missä ja miten johto käy keskustelua, muodostaa yhteistä ymmärrystä ja sitoutumista? Miten johto tulkitsee haasteet yhdessä koko organisaation kanssa? johdon tulkinnat Tavoitteet ja tulokset tekeminen Mille asioille ja miten asetetaan tavoitteita? Miten seurataan tuloksia? Mitä niistä opitaan? Mistä ja miten palkitaan? Organisaatio Henkilöstö Kulttuuri Asiakkaat Sidosryhmät Johtamisen prosessit ja välineet Johtamisfoorumit vuorovaikutus Miten uusiutuminen näkyy johtamisessa, johdon rooleissa sekä vallan- ja vastuunjaoissa? Tarvitaanko uusia rooleja, vastuun jakamista, enemmän valtuuttamista? Miten uudet roolit, kuten prosessien omistajuudet vaikuttavat johdon rooleihin? Johdon roolit, valta ja vastuut osaaminen Mitä johdetaan ja miten? Miten osallistetaan koko organisaatio? Miten luodaan innovaatioiden syntymiselle otollista toimintakulttuuria? Kuva 2: Johtamisjärjestelmä innovaatiotoiminnan edistäjänä

4 4 Hankkeen päämäärä ja tavoitteet Käynnistettävän hankkeen päämääränä on osaltaan parantaa ministeriöiden innovaatiokyvykkyyttä oman toimintansa ja koko toimija hallinnonalansa uudistamisessa tukea innovaatioiden luomista, kehittämällä niiden johtamista sekä purkaa innovaatioiden esteitä ministeriöissä ja sitä kautta laajemmin koko hallinnossa kehittää julkisen sektorin roolia osana suomalaista innovaatiojärjestelmää edesauttaa yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamista paremmin palvelevien innovaatioiden syntymistä julkiselle sektorille palveluja tuottavissa yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoissa. VM Riskinottokyky/ Epävarmuuden sietokyky, kyseenalaistaminen OKM Toimintaympäristön muutosten ennakointi Johtamisjärjestelmä INNOVAATIO- PROSESSI Innovaatioympäristö Innovaatiokyvykkyys TEM Strateginen ketteryys LVM Kuva 2: Innovaatiojohtamisella kestävään tuottavuuteen hankkeen osapuolet ja kehittämiskohteet Käytännössä hankkeessa mallinnetaan innovaatioprosessi julkisen sektorin toimintaympäristössä ja integroidaan se osaksi johtamisjärjestelmää ja käytännön johtamista. Innovaatioprosessin mallintaminen ja sen käytäntöön soveltaminen muodostavat siis hankkeen keskeisen tuloksen. Hankkeen tavoitteena on luoda ministeriöiden käyttöön menettelyjä ja toimintamalleja, joilla 1. Edistetään innovaatioprosessin systemaattista johtamista, esim. a. tuottavuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta parantavien ideoiden ja hankeaihioiden tunnistaminen b. tunnistamisvaiheesta nousseiden hankeaihioiden käsittely, johtaminen ja jatkovalmistelu c. innovaatioiden toimeenpanon ja tulosten seuranta d. uusien toimintamallien kehittäminen laaja-alaisten ja yhteiskunnallisesti merkittävien uudistusten valmistelussa e. rakenteet, toimintatavat ja tietoteknologian yhdistävien toiminta- ja palvelukonseptien kehittäminen

5 2. Edistetään laajapohjaista, henkilöstön, sidosryhmät, asiakkaat ja käyttäjät osallistavaa valmistelua, esim. a. avoimen innovaatiotoiminnan kehittäminen b. tutkimuksen ja ennakoinnin hyödyntäminen innovaatiotoiminnassa c. uusia tapoja asiakkaiden ja sidosryhmien osallistamiseen d. uusia käyttäjälähtöisiä palvelukonsepteja e. uusia, kumppanuutta ja horisontaalia yhteistyötä korostavia toimintamalleja 3. Kytketään innovaatiojohtaminen osaksi henkilöstön osaamisen kehittämistä, toimenkuvien uusiutumista ja palkintaa, esim. a. uusien osaamistarpeiden tunnistaminen b. uusien toimenkuvien, roolien ja vastuiden tunnistaminen ja kehittäminen c. liikkuvuuden edistäminen d. innovaatiojohtamisesta ja innovaatiotoiminnasta palkitseminen 4. Tehostetaan kehittämistoimintaan käytettävien resurssien kustannustehokasta ja vaikuttavaa käyttöä, esim. a. kehittämistoiminnan strategiakytkennän varmistaminen b. kehittämistoiminnan ja perustoiminnan / linjaorganisaation välinen suhde c. hajallaan tai sektoroituneena olevan osaamisen ja asiantuntemuksen yhdistäminen d. strategisen hankehallinnan kehittäminen Hankkeen organisointi, toteutus ja aikataulu Hankkeen toimijat ovat VM, TEM, OKM ja LVM. VM toimii hankkeen vastuuministeriönä. Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä mukana olevien ministeriöiden ylimmän johdon kanssa sekä raportoi hankkeen tuotoksista ao. ministeriöiden johtoryhmille. Hankkeen toimeenpanossa varmistetaan myös, tiivis yhteistyö muiden samoja päämääriä tavoittelevien kehittämishankkeiden kanssa. Hankkeen projektipäällikkönä toimii Virpi Einola-Pekkinen valtiovarainministeriöstä. Hanketta ohjaa asiantuntijaryhmä, jonka muodostavat Katju Holkeri valtiovarainministeriöstä (pj), Anita Lehikoinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Eeva Linkama liikenne- ja viestintäministeriöstä, Petri Peltonen työ- ja elinkeinoministeriöstä, Päivi Nerg valtiovarainministeriöstä, Teuvo Metsäpelto valtiovarainministeriöstä, Juha Kostiainen Sitrasta, Elli Aaltonen Itä-Suomen aluehallintovirastosta, Mervi Hasu Työterveyslaitokselta sekä Heikki Uusi-Honko Tekesistä. Hankkeen käytännön toteutuksesta vastaa hankeryhmä, jonka kokoonpano on Virpi Einola-Pekkinen (pj), Jukka Erkkilä, Veli-Matti Lehtonen, Pilvi Pellikka, Minna Sneck ja Mikko Saarinen valtiovarainministeriöstä, Tiina Hanhike ja Heidi Nummela työ- ja elinkeinoministeriöstä, Iiris Patosalmi ja Pia Nyblom opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Martti Mäkelä liikenne- ja viestintäministeriöstä, Sami Mynttinen Liikenteen turvallisuusvirastosta sekä Sinikka Hartonen Liikennevirastosta.. Hankkeessa halutaan aidosti luoda uutta sisältöä julkisen sektorin innovaatiotoimintaan ja sen johtamiseen. Tärkeää on, että hankkeen etenemisestä voidaan toteutuksen aikana tehdä uudelleenarviointeja, joiden pohjalta on mahdollista tehdä tarvittavia suunnanmuutoksia. Hankkeen toimintatapa noudattelee avoimen, verkostomaisen innovoinnin periaatteita. Hankkeen pääasiallisina toimintatapoina ovat laaja-alainen, eri osapuolia osallis- 5

6 6 tava verkottuminen, yhteiset kehittämispajat, sekä ministeriökohtaiset kehittämiskokoukset (ml. johtoryhmissä käytävät keskustelut) että laajemmille asiantuntijajoukoille suunnatut hallinnon- ja toimialakohtaiset tilaisuudet, work shopit ja seminaarit. Hankkeen tuotoksia esitellään myös mahdollisimman paljon jo olemassa olevilla foorumeilla. Hankkeen käytännön toteutuksessa hyödynnetään eri hallinnonalojen tutkimus-, koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden asiantuntemusta sekä hankitaan myös muuta ulkopuolista asiantuntija- ja konsultaatioapua tarpeen mukaan. Hanke on myös osa Sitran julkisen johtamisen ohjelmaa. Hanke asetetaan ajalle , minkä jälkeen päätetään tarvittavista jatkotoimista.