KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 2005 Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 2005 Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet"

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu 4, 4 Jyväskylä TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, Helsinki

2 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 Sisällysluettelo Johdanto KAUPALLISEN PALVELUVERKKOSELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET 3 3 Selvityksen tavoitteet 4 3 Tarkastelualue ja menetelmät 4 4 Muutokset vuoden kauppapalveluverkkoselvitykseen 5 VÄHITTÄISKAUPAN MARKKINAT KESKI-SUOMESSA 7 Väestönkehitys ja väestöennusteet 7 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 7 3 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima 3 4 Ostovoimaennusteet vuoteen 7 5 Ostovoiman kasvu ja investointitarve 8 3 KUNTIEN KAUPPAPALVELUIDEN KESKITTYMÄT JA KEHITYSTARPEET 3 Kauppapalveluiden rakenne ja keskittymät kunnissa 3 Keskukset ja kaup pakeskittymät palveluverkossa Kuntien kehitystavoitteet eri keskuksissa Kaupallisten keskittymien kehitysvaihtoehdot Kauppakeskittymien erilaistuminen ja vahvuudet 47 4 MAAKUNNAN KAUPPAPALVELUVERKON KEHITYSNÄKYMÄT 48 4 Kaupunkikeskusten kehitysnäkymät maakunnassa 48 4 Kuntakeskusten ja muiden keskusten erikoiskaupan kehitysnäkymät Kauppapalveluverkon vahvuudet ja kehittämistarpeet 5 44 Verkon kehitysnäkymät ja kuntien tavoitteiden arviointi 53 5 JOHTOPÄÄTÖKSET 55 Liite. Väestö Keski-Suomessa vuonna 4, 5 ja ennuste vuosille ja Liite. Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Keski-Suomessa vuonna 3 Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Saatavana Keski-Suomen liiton kotisivuilla www. keskisuomi.fi kohdassa Tietopalvelut --> Julkaisut --> Sarja B Liite 4. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima 3 ja ostovoimaennuste Keski- Suomessa vuoteen Liite 5. Kuntien näkemykset palveluverkon kehittämisestä Liite 6. Kuntien näkemykset matkailukeskittymien kehittämisestä Liite 7. Nykyiset matkailukeskittymät Keski-Suomessa Liite 8. Kuntien palveluverkon kehittämisen edellytykset erikoiskauppapalveluiden osalta vuoteen

3 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 Johdanto Keski-Suomen liitto toteuttaa EU:n Itämeren Interreg IIIB -ohjelmaan kuuluvaa hanketta Development of First Division Regions (Defris). Keski-Suomen osuus on Euroopan aluekehitysrahaston lisäksi Ympäristöministeriön, Keski-Suomen kehittämisrahaston ja Keski-Suomen liiton rahoittama. Defris-hankkeen lähtökohtana on edistää tasapainoista monikeskuksista aluerakennetta. Kaupan palveluverkkoselvitys kuuluu Defris-hankkeen osioon, jossa tarkastellaan pääkaupunkiseudun vaikutuspiirissä olevien seutujen mahdollisuuksia hyötyä pääkaupunkiseudun kasvunäkymistä ja kuinka nämä ykkösdivisioonan keskisuuret seudut voivat yhteistyötään ja verkostojaan kehittämällä lisätä kilpailukykyään. Keski-Suomen kaupallisen palveluverkon kehittämiseksi tilattiin : ltä päivitys Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko -selvityksestä. Päivityksen ensimmäinen osa tarkastelee kauppapalveluverkkoa maakuntakaavan näkökulmasta. Defris-hankkeena toteutettu toinen vaihe tarkastelee maakunnan eri tasoisten kaupallisten keskusten kehitysedellytyksiä ja tulevaisuuskuvaa. Selvitys tarjoaa välineitä palveluverkon kehittämisen linjauksiin ja seudullisen työnjaon kehittämiseen kauppapalveluiden tarjonnassa. Defris-hankkeen kaupallisen palveluverkon selvityksen tekoa ovat tilaajan puolelta valvoneet Defriksen projektipäälliköt Marika Luoma ja Satu Heikkinen sekä projektisihteeri Hanna Kunttu ja maakuntainsinööri Jarmo Koskinen Keski-Suomen liitosta. Konsultin puolelta työtä ovat tehneet KTM Tuomas Santasalo ja tutkimusavustajana FM Riikka Henriksson. Jyväskylässä.3.6 TUOMAS SANTASALO Ky

4 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 3 KAUPALLISEN PALVELUVERKKOSELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Keski-Suomen maakunta on yksi maamme kasvukeskuksista. Maakunnan kasvukehitys on vahvasti sidoksissa Jyväskylän seudun muodostamaan maakunnan ytimeen. Tämä näkyy niin asutuksen kuin kaupallisten toimintojen keskittymisenä Jyväskylään ja sen läheisyyteen. Maakunnan keskus tarvitsee tuekseen myös elinkelpoisia pienempiä keskuksia, jotta maakunta voisi kehittyä tasapainoisena ja toimivana. Työnjako maakunnan eri keskusten välillä on kehitettävä verkoksi, jossa erilaiset osat tukevat toisiaan. Keski-Suomen maakunnassa on vähittäiskaupan palvelupisteitä noin 4 ja niillä on yhteensä myyntiä.48 milj. euroa vuoden 3 yritystilaston mukaan. Jyväskylän kaupungin muodostama maakunnan pääkeskus tarjoaa monipuolisesti palveluita, joiden osuus maakunnan vähittäiskaupan tarjonnasta on noin 4 % ja myynnin arvosta vajaa puolet. Maakunnan muut kunnat ja niiden osakeskukset muodostavat kaupallisten palveluiden verkon, jossa kullakin keskuksella on oma alueellinen merkityksensä. Tässä selvityksessä tarkastellaan maakunnan erilaisten kaupallisten keskusten muodostamaa palveluverkkoa ja sen kehittämistä tulevaisuuden haasteita vastaavaksi. Tämän selvityksen lähtökohtana on vuonna tehty Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko -selvitys. Tämä selvitys on vuoden selvityksen päivitys. Päivitystyö tehtiin kahdessa osassa siten, että ensimmäisessä vaiheessa päivitettiin selvitys vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan kaupan verkoista, joista saatiin tietoa maakuntakaavan kaupallisten palveluiden kaavamerkintöihin (Julkaisu B 44 Keski-Suomen liitto). Defris-hankkeen osana tarkastellaan tässä selvityksessä koko kauppapalveluiden verkkoa. DEFRIS (Development of First Division Regions) on EU:n BSR Interreg IIIB -ohjelmaan ruotsalaisen pääpartnerin Regional Development Council of Östergötland (ÖSTSAM) johdolla valmisteltu hanke. Partnereina hankkeessa ovat pääpartnerin lisäksi Keski-Suomen liitto, Pohjois-Savon liitto, Kaunas County Governors Administration Liettuasta sekä Regional Authority of Kujawsko-Pomorskie Voivodeship Puolasta. Defris-hankkeen lähtökohtana on edistää tasapainoista monikeskuksista aluerakennetta. Tässä selvityksessä kuvataan monikeskuksista aluerakennetta kaupan palvelurakenteen näkökulmasta. Selvityksessä arvioidaan erikoiskaupan kasvupotentiaalia ja missä kunnissa sitä näyttäisi olevan. Keski-Suomen kaupan palveluverkkoa tarkastellaankin tässä merkittävänä osana maakunnan kilpailukykyä. Defris-hankkeen tavoitteena on parantaa alueiden kilpailukykyä hyödyntämällä metropolialueiden kasvua ja lisäämällä keskinäistä yhteistyötä. Hanke on jaettu neljään osioon. Ensimmäisessä ja toisessa osiossa tarkastellaan ja vertaillaan partnereiden seudullisia kehittämisen lähtökohtia ja mahdollisuuksia sekä aluesuunnittelun menetelmiä. Kolmannessa osiossa valmistellaan ja toteutetaan kansainvälisiä ja maakunnallisia

5 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 4 hankkeita ja selvityksiä. Hankkeen neljäs osio keskittyy tiedon levittämiseen ja saavutettujen tulosten vaikuttavuuden turvaamiseen. Kaupan palveluverkkoselvitys kuuluu Defris-hankkeen kolmanteen osioon, jossa toteutetaan hankkeita ja selvityksiä, joissa tarkastellaan kuinka Keski-Suomi voi yhteistyötään ja verkostojaan kehittämällä lisätä kilpailukykyään. Selvityksen tavoitteet Keski-Suomen kaupallisen palveluverkon selvityksessä tarkastellaan maakunnan kaupallisen palveluverkon rakennetta, kaupallista sisältöä ja toimivuutta. Tarkoituksena on saada kokonaisnäkemys palveluverkosta ja tutkia palveluverkon muutoksia ja kehitysmahdollisuuksia. Selvityksessä tarkastellaan kuntakohtaisesti kaupallisten palveluiden rakennetta ja kaupallisten keskusten merkitystä sekä vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa. Lisäksi tutkitaan Keski-Suomen kauppapalveluverkkoa ryhmittämällä erilaiset keskukset niiden palvelutarjonnan mukaan. Tällä aineistolla saadaan määritellyksi kauppakeskittymien toiminta sisällön mukaan ja sitä kautta voidaan arvioida niiden kehittämisedellytyksiä. Tavoitteena on käyttää selvityksen tietoja erilaisten kuntakohtaisten kehityssuunnitelmien laatimisessa ja elinkeinotoiminnan edistämisessä kuntatasolla. Kaupan kehitysnäkemysten tarkastelun tavoitteena on antaa suuntaviivoja maakunnan eri osien kehitystavoitteita varten. Kaupan rakenteiden ja toimintaympäristön muutosten myötä kaupan toiminnoille avautuu uusia mahdollisuuksia. Kaupan on tärkeää kehittää toimintaansa muuttuneilla markkinoilla. 3 Tarkastelualue ja menetelmät Selvityksessä tarkastellaan kaupallisten palveluiden verkkoa Keski-Suomen maakunnassa. Kauppapalveluiden verkkoa lähdettiin tarkastelemaan Tilastokeskuksen yritysrekisterin (5) tietojen pohjalta. Yritystiedot saatiin paikkatietokantana, jonka tietoja osin täydennettiin ja tarkennettiin. Yritystietokannan avulla pystyttiin hahmottamaan kauppapaikkojen sijainnin perusteella kauppakeskittymät kuntien alueella. Kauppakeskittymien muodostamaa verkkoa vertailtiin aikaisemmin määriteltyyn kauppapalveluverkkoon ja tarkennettiin luokittelua vastaamaan nykytilaa. Karttatarkastelussa tarkasteltiin taustalla myös väestökeskittymiä kunnissa, jolloin voitiin hahmottaa palveluverkon osien luontevat sijoituspaikat. Kauppapalveluiden nykytilan selvittämiseen liittyi myös tilastoaineiston osittainen täydentäminen paikkatiedoilla, jotta tarkastelusta saataisiin kattava kuvaus Keski-Suomen kauppapalveluista. Tarkastelun rakenne noudatti osin Keski-Suomen kapallinen palveluverkko -selvitystä. Sieltä saatiin myös aikaisemmat näkemykset kauppapalveluverkosta ja kuntien vuoden keskusverkon rakenne. Työn aikana kuntiin tehtiin kaksi kyselyä, joissa pyydettiin kuntien edustajilta kantaa omaan kauppapalveluiden verkkoon ja verkon kehitystavoitteita. Lähes kaikista kunnista on kahdella kyselykierroksella saatu näiden oma näkemys kauppapalveluiden verkosta ja kehitystarpeista. Ensimmäisessä kyselyssä keskityttiin kaupan suuryksiköiden sijoittumiseen kunnissa sekä tilaa vievän kaupan keskittymiin. Toisessa kyselyssä kuntien edustajien näkemysten avulla luotiin kokonaiskuva kuntien näkemyksestä ja visioista oman kauppapalveluverkon suhteen. Edellä kuvattujen aineistojen avulla analysoitiin kauppapalveluiden verkkoa ja mää-

6 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 5 riteltiin verkon osat. Analyysillä ryhmitellään kauppapalveluverkon keskusten luonne ja merkitys palveluverkossa. Keskusten luonnetta ja kehittämisedellytyksiä arvioidaan toiminnallisen laajuuden ja sisällön mukaan sekä tarjolla olevien kehittymisedellytysten mukaan. Arvioinnissa käytetään syntynyttä tilastoaineistoa ja ostovoimatutkimuksen tietoja. Paikkatietoaineiston avulla arvioidaan keskusten asemaa rakenteessa ja niiden mahdollisuutta toimia verkossa. Analyysivaiheessa tarkasteltiin kuntakohtaisesti kauppapalveluverkon tarjontaa ja pisteiden toimivuutta sekä miten erikoiskaupan ostovoima kuntatasolla saavuttaa tarjotut palvelut. Olennaiseksi osoittautui ostovoiman merkittävät siirtymät erikoiskaupan kohdalla, koska kaupallisten keskittymien kehitysmahdollisuudet nojautuvat vahvasti erikoiskaupan kehittymiseen. Ostovoimasiirtymät selkeästi joko vahvistavat tai heikentävät kuntien palvelukeskusten kehittämismahdollisuuksia. Selvityksen tuloksena tehtiin Keski-Suomen kauppapalveluille hierarkkinen palveluverkko, jota voidaan käyttää keskusten kehittämisen lähtökohtana ja Keski-Suomen palveluverkon kuvaajana. Keskusten mahdollisuus vahvistaa toimintaansa ja vetovoimaisuuttaan perustuu pitkälle erikoiskaupan toimintaedellytysten kehitykseen. Siksi tutkittiin kuntien erikoiskaupan kehitysmahdollisuuksia ja tehtiin arviot niiden kehitysedellytyksistä. Tämän pohjalta kunnat voidaan luokitella kehitysedellytyksiensä mukaan ryhmiin. Lopputulos selkeyttää kuntien strategisia toimintamahdollisuuksia palveluverkon osien kehittämisessä. 4 Muutokset vuoden kauppapalveluverkkoselvitykseen Keski-Suomen kaupallisen palveluverkkoselvityksen lähtökohtana oli vuonna tehty palveluselvitys. Edellisen tarkastelun tietoaineistoa päivitettiin ja mukaan otettiin tarkempaa paikkatietoaineistoa. Paikkatietokantojen käyttö tarkastelussa mahdollistaa kuntarajoista riippumattoman tarkastelun, jolla voidaan tarkastella väestön ja palveluiden keskinäistä suhdetta. Palveluita tarkasteltiin niiden fyysisen sijainnin näkökulmasta. Tarkastelussa korostuu palveluiden keskittymät ja niiden vaikutus kauppapalveluverkon toimivuuteen. Tämä tarjoaa mahdollisuuden kaupallisten keskusten merkityksen tarkasteluun palvelualueiden näkökulmasta. Hallinnollisista ja tilastoteknisistä käytännöstä johtuen raportoinnissa on kuitenkin jouduttu keskeisiltä osin pitäytymään kuntakohtaisessa tarkastelussa. Kauppapalveluverkkoselvityksessä tiedusteltiin nyt suoraan kunnilta niiden omia näkemyksiä ja tavoitteita kauppapalveluiden kehittämisestä. Tarkastelu lähtee siten enemmän suunnittelunäkökohdasta kun taas aikaisemmassa selvityksessä saatiin asukas- ja kuluttajakyselyillä tietoa nykyisten palveluiden laadusta ja tyytyväisyydestä palveluihin. Vuoden 5 tutkimuksen tavoitteena on tutkia toimintamahdollisuuksia eri kauppapalvelukeskittymissä eikä niinkään arvioida niiden nykyistä toimivuutta. Nyt kauppapalveluverkon toimivuutta peilataan enemmän kehittämisedellytysten kannalta arvioimalla keskeisten kehittämismuuttujien toimivuutta keskusten kannalta. Tämä selvitys pääseekin edeltäjäänsä pidemmälle eri keskusten kehittämisen mahdollisuuksien arvioinnissa ja pystyy paremmin arvioimaan keskeisten muuttujien vaikutusta kehitykseen.

7 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 6 Kuva. Tutkimusprosessi Keski-Suomen palveluverkkoselvityksessä.

8 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 7 VÄHITTÄISKAUPAN MARKKINAT KESKI-SUOMESSA Keski-Suomen maakunnan vähittäiskaupan markkinoita tarkastellaan väestön, toimipaikkakannan ja markkinoiden rakenteen näkökulmasta. Vähittäiskaupan markkinoita analysoidaan ostovoiman avulla ja ostovoimaennusteilla saadaan myös näkemystä markkinoiden kehitysmahdollisuuksista. Tilastotiedot väestöstä, vähittäiskaupan toimipaikoista sekä ostovoimista ovat raportin liitteenä. Väestönkehitys ja väestöennusteet Väestönkehitys Keski-Suomen maakunnassa on ollut nousuvoittoista Jyväskylän seudun voimakkaan vetovoiman ansiosta. Väestönkasvu oli 99-luvun alussa keskimääräistä suurempaa, mutta tasoittui -luvulle tultaessa. Vuoden 5 lopussa koko Keski-Suomen maakunnan väkimäärä oli noin 67. asukasta. Vuoteen mennessä Tilastokeskuksen väestöennuste arvioi maakunnan kokonaisväestömääräksi noin 7. asukasta ja vuoteen mennessä noin 75. asukasta. Vuosimuutos koko maakunnassa pysyy koko tarkasteluajanjaksolla 5- samana,, %:ssa. Väestön lisäystä tapahtuu ainoastaan Jyväskylän seutukunnassa (vuoden seutukuntajako), missä väestönkasvu vuodesta 5 vuoteen on keskimäärin,7 % vuodessa. Suurinta väestömäärän lasku tulee olemaan Saarijärven-Viitasaaren seutukunnassa, keskimäärin -,9 % vuodessa. Kuntatasolla tarkasteltuna nopeimman väestönkasvun kuntia 5- ovat Jyväskylän mlk ja Muurame. Lisäksi väestö kasvaa myös Jyväskylässä, Toivakassa, Korpilahdella, Leivonmäellä, Laukaassa, Uuraisilla ja Äänekoskella. Suurimman väestön vähentymisen kuntia ovat Viitasaari, Pihtipudas, Kinnula, Karstula ja Multia. Muis sa kunnissa väestö vähenee jonkin verran, mutta mainittuja kuntia hitaammin. Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Vähittäiskauppaa tarkastellaan kunnittain yritys- ja toimipaikkatilaston avulla. Sieltä saadaan yritysten määrää ja toiminnan laajuutta kuvaavat yhtenäiset tilastot vuoden 3 tilanteesta. Paikkatietoaineisto on tätä tuoreempaa, mutta siihen ei ole vielä saatavissa taloudellisia tilastoaineistoja. Tilastoaineiston tarkasteluun liittyy aina pieniä epätarkkuuksia sillä, jos toimialalla on vähemmän kuin kolme toimipaikkaa, myynti on jouduttu arvioimaan yleisten kaupan tilastojen pohjalta. Tämän takia pienimmissä kunnissa toimialan myyntitiedot perustuvat pääosin arvioon ja toimialakohtaiset keskimyynnit ovat selvästi pienten paikkakuntien todellista myyntiä suurempia. Aineistoa on tältä osin pyritty korjaamaan kuntakohtaisesti. Keski-Suomessa on yhteensä noin 4 vähittäiskaupan toimipistettä (ilman autokauppaa ja huoltamotoimintaa), joiden arvonlisäverollinen myynti oli vuonna 3,4 mrd. euroa. Päivittäistavara- ja tavaratalokaupan myyntiä tästä on 75 milj. euroa eli noin puolet. Erikoiskauppojen osuus on noussut jo 73 %:n myymäläkannasta, joten kaupan painopisteen muuttuminen erikoiskaupan suuntaan on jatkunut.

9 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 8 Kuva. Väestön vuosimuutos prosentteina Keski-Suomessa 5-.

10 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 9 Vähittäiskauppa on vahvasti keskittynyt Jyväskylään ja Jyväskylän maalaiskuntaan. Koko maakunnan toimipaikoista 46 % on Jyväskylässä ja maalaiskunnassa yhteensä. Painopiste Jyväskylässä on erikoiskaupoissa. Jyväskylän kaupunkiseudun toimipaikkamäärät on kuvattuna erillään koko maakunnan toimipaikkatarjonnasta. Kuva 3. Päivittäistavarakauppojen, tavaratalojen, tilaa vaativan erikoiskaupan ja muiden erikoiskauppojen toimipaikkamäärä Jyväskylässä ja Jyväskylän maalaiskunnassa vuonna 3. Vähittäiskaupan rakenne on useimmissa kunnissa rakentunut niin, että päivittäistavarakaupan yksiköitä on lähes yhtä paljon kuin erikoiskauppoja. Selvän poikkeuksen tekevät vain keskisuuret kaupungit Keski-Suomessa. Jämsässä, Keuruulla, Saarijärvellä ja Äänekoskella erikoiskauppojen määrä on suhteessa selvästi suurempi kuin päivittäistavarayksiköiden. Vähittäiskaupassa tapahtunut rakenteellinen muutos on näkynyt erikoiskaupan osuuden kasvuna vähittäiskaupan toiminnoista vuoden palveluverkkotarkasteluun verrattuna. Kun verrataan indeksillä kuntakohtaista myynnin kehitystä vuodesta 999 vuoteen 3, niin merkittävintä myynnin kasvu on ollut erikoiskaupan kohdalla. Päivittäistavarakaupan myynnin arvo on paikoin kunnissa jopa laskenut, mikä osin johtuu kovenneesta hintakilpailusta, jolloin myynnin määrällinen kasvu ei ole näkynyt indeksin kasvuna.

11 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 Kuva 4. Päivittäistavarakauppojen, tavaratalojen, tilaa vaativien erikoiskauppojen sekä muun erikoiskaupan toimipaikkojen määrä Keski-Suomen kunnissa yritys- ja toimipaikkarekisterin perusteella vuonna 3. Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan pylväät ovat erillisellä kartalla (Kuva 3.) pylväiden skaalauksen vuoksi.

12 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 Vähittäiskaupan myynnin kehitys kunnissa 999/3 Ind. = 999 myynti 6, 6, PT- ja tavaratalomyynti 5, Erikoiskauppa Koko vähittäiskauppa 5, 4, 4, 3, 3,,,,,,, Kinnula Viitasaari Keuruu Äänekoski Suolahti Jämsä Saarijärvi Jyväskylä Pihtipudas Uurainen Muurame Laukaa Sumiainen Jämsänkoski Konnevesi Joutsa Korpilahti Multia Petäjävesi Karstula Hankasalmi Jyväskylän mlk Kuhmoinen Toivakka Pylkönmäki Kannonkoski Luhanka Kyyjärvi Kivijärvi Leivonmäki Kuva 5. Vähittäiskaupan myynnin kehitys Keski-Suomen kunnissa 999/3. Vähittäiskaupan kokonaismyynti on Kinnulaa ja Viitasaarta lukuun ottamatta kasvanut vertailuvuoteen verrattuna, johtuen useimmiten erikoiskaupan suotuisasta kehitystrendistä. Viitasaarella on kuitenkin tapahtunut olennainen muutos kehityksessä vuosien 4 ja 5 aikana, jolloin kaupan myynti on lähtenyt voimakkaaseen nousuun. Nämä muutokset eivät kuitenkaan näy vielä tarkastelussa olevissa vuoden 3 vertailuluvuissa. Vähittäiskaupan muutos näkyy kaikissa kunnissa siirtävän kaupan painopistettä erikoiskaupan suuntaan. Erikoiskaupat ovat kasvattaneet myyntiään ja osassa kunnissa niiden lukumäärä on kasvanut. Pienissä kunnissa myyntien suhteelliset muutokset ovat suuria, mikä osin johtuu tietoaineiston epätarkkuuksista. Kehityksen suunta sinällään on oikea. Päivittäistavarakauppa ja tavaratalokauppa ovat nekin kasvaneet suurimmassa osassa kuntia, mutta hintakilpailu on painanut myyntiä pikemminkin alaspäin. 3 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima 3 Vähittäiskaupan markkinoita tarkastellaan kuntakohtaisen ostovoiman avulla. Ostovoima on kunkin kunnan oman väestön ostopotentiaali eli kauppaan suuntautuvan kokonaismarkkinoiden arvo. Se perustuu kuluttajien toteutuneeseen rahankäyttöön, jonka pohjalta voidaan laskea tulevaa rahankäyttöä eli kuinka paljon rahaa käytetään kuhunkin hyödykkeeseen vuodessa. Ostovoimatiedolla voidaan laskea kuinka suuri myynti alueellisesti voi vähittäiskaupassa toteutua, jos kuluttajat kohdistavat ostoksensa paikallisiin myymälöihin. Tällä tavoin määriteltynä ostovoima kertoo kunkin kunnan markkinoiden arvon alueella asuvan väestön ostovoimalla. Lisäksi on tarkasteltu myös kunnassa sijaitsevien loma-asuntojen asukkaiden ostovoimaa, eli miten paljon lisää ostopotentiaalia tämä tarjoaa kunnille. Eri keskusten kauppapalveluiden kehittä-

13 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 misen kannalta olennaisempaa on erikoiskaupan ostovoiman kehitys ja siirtymät. Siksi ostovoimatarkastelu keskittyy enemmän erikoiskaupan ostovoimaan alueilla. Kunnittain vähittäiskaupan markkinatilannetta tarkasteltiin vertaamalla koko ostovoimaa ja kuntien koko vähittäiskaupan myynnin arvoa. Kun vähittäiskaupan myynti on oman kunnan asukkaiden ostovoimaa suurempi, kunnan kauppapalvelut ovat vetovoimaisia ja saavat ostovoimaa muualta. Silloin kun ostovoima kunnissa on myyntiä suurempaa, ostovoimaa siirtyy muihin kaupallisiin keskuksiin. Suurin ostovoima saaja on Jyväskylän kaupunki, joka saa vuodessa 39 milj. euroa ostovoimaa muista kunnista. OSTOVOIMAN SIIRTYMÄT KESKI-SUOMEN KUNNISSA 3 Ilman Jyväskylän 39 milj. siirtymää Joutsa Jämsä Saarijärvi Kivijärvi Kuhmoinen Kannonkoski Karstula Pihtipudas Luhanka Konnevesi Hankasalmi Kyyjärvi Pylkönmäki Toivakka Kinnula Leivonmäki Multia Uurainen Petäjävesi Äänekoski U Jyväskylän mlk Korpilahti Viitasaari Keuruu Jämsänkoski Muurame Laukaa -3, -5, -, -5, -, -5,, 5,, 5, Milj. euroa/v. Kuva 6. Ostovoiman siirtymät Keski-Suomen kunnissa ilman Jyväskylän 39 milj. euron siirtymää vuonna 3. Ostovoimaa siirtyy selvästi enemmän kunnan ulkopuolelle Jyväskylän kaupunkiseudun kehyskunnista. Eli Jyväskylään suuntautuva ostovoimaa tulee kehyskunnista. Kun nämä ovat lisäksi väestöpohjaltaan suhteellisen suuria kuntia, ostovoiman siirtymäarvo on niissä merkittävä. Kun tarkastellaan erikoiskaupan ostovoiman siirtymiä, selvästi enemmän on kuntia jotka ovat saamassa ostovoimaa muualta kuin koko vähittäiskaupan vertailussa. Suhteellisesti eniten erikoiskaupan ostovoimaa saavat muutamat pienet kunnat, kun ostovoiman siirtyvää osaa verrataan kyseisen kunnan omaan ostovoima-arvoon. Tarkasteltaessa koko Keski-Suomen erikoiskaupan ostovoiman siirtymiä, nähdään muutamien keskusten selkeä vetovoimaisuus ympäristökuntiin nähden. Jyväskylän kaupunki saa oman ostovoimansa lisäksi noin 4 % lisää ostovoimaa muista kunnista. Jyväskylään siirtyvän ostovoiman arvo on 88 milj. euroa. Muissa kunnissa ympäristöstä saatu siirtymä on arvoltaan pientä, mutta sillä on suuri merkitys kaupan paikallisiin mark kinoihin kunnassa. Ostovoiman siirtymä heijastaa selvästi seudullisia markkinoita. Jyväskylän ympäristössä kaikissa seudun kunnissa erikoiskaupan siirtymä on merkittävä. Näissä kunnissa keskusten erikoiskaupat joutuvat selkeästi kilpailutilanteeseen nimen omaan seudun pääkeskuksen tarjonnan kanssa.

14 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 3 Kuva 7. Erikoiskaupan ostovoima miljoonina euroina Keski-Suomen kunnissa vuonna 3.

15 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 4 Kuva 8. Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä suhteellisena osuutena ostovoimasta Keski-Suomen kunnissa vuonna 3. Selvästi omia markkina-alueitaan on maakunnan pohjoisilla kunnilla ja ne saavat tukea markkinoihinsa myös maakunnan ulkopuolelta. Keuruu maakunnan länsiosissa saavuttaa myös selvän vetovoimaisen markkina-aseman. Myös Jämsä ja Kuhmoinen pitävät hyvin erikoiskaupan markkinansa. Joutsa on selvästi irti Jyväskylän vaikutuspiiristä. Se saavuttaa hyvin ostovoimansa ja saa lisää ostovoimaa ympäristöstään. Kuva 9. Erikoiskaupan ostovoiman siirtymät Keski-Suomen kunnissa miljoonina euroina vuonna 3.

16 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 5 Kuva. Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä prosenttia ostovoimasta Keski-Suomessa vuonna 3.

17 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 6 Markkinoiden kannalta loma-asukkaiden merkitys ostopotentiaalin lisääjinä on osalle kunnista merkityksellinen. Loma-asukkaiden merkitystä tutkittiin loma-asuntokannan perusteella. Loma-asuntojen määrään perusteella ei voida arvioida loma-asukkaiden ostovoimaa vaan loma-asukkaiden ostovoima lasketaan vain niistä loma-asunnoista, jotka ovat ulkokuntalaisten hallinnassa. Keski-Suomen kunnissa loma-asunnoista noin kaksi kolmannesta on ulkokuntalaisten hallussa, mutta joissakin osuus nousee selvästi korkeammaksi. Ulkokuntalaisten loma-asunnoissa asuu laskennallisesti kolme henkilöä keskimäärin kolmen kuukauden ajan. Tästä syntyvä ostovoimapotentiaali lasketaan loma-asukkaiden ostovoimaksi paikkakunnalla. Kulutusrakenteen mukaan loma-asukkaiden ostovoimasta paikkakunnalla noin puolet kohdistuu päivittäistavarakauppaan ja tavarataloihin ja toinen puoli erikoiskauppaan. Kuva. Loma-asukkaiden osuus kunnan vähittäiskaupan markkinoiden arvosta vuonna 3. Loma-asukkaiden merkitys markkinoiden kokonaisarvoon jää yleensä suhteellisen pieneksi, mutta muutamissa lomakunnissa merkitys nousee jo kolmannekseen. Luhangassa ja Kuhmoisissa loma-asukkaiden ostovoima ylittää kolmanneksen koko kunnan vähittäiskaupan markkina-arvosta. Keski-Suomen kunnissa loma-asukkaiden osuus markkinoista on keskimäärin vain 6,6 %. Pienin merkitys on Jyväskylässä ja maalaiskunnassa, joissa kantaväestön merkitys on hallitseva. Muutamissa kunnissa lomaasukkaiden merkitys on lähes kolmannes kokonaismarkkinoista, joten kuntien palvelurakenteen kehitykseen tällä on vaikutusta.

18 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 7 Kuva. Kuntalaisten ja loma-asukkaiden erikoiskaupan ostovoima milj. euroa Keski-Suomen kunnissa ilman Jyväskylää vuonna 3. 4 Ostovoimaennusteet vuoteen Ostovoiman kehitystä tarkasteltiin väes töpohjan ja kulutuksessa tapahtuvien muutoksien kautta vuoteen asti. Ostovoimaennuste tarkastelee kulutuksen rakenteessa tapahtuvia rahankäytön muutoksia ja millä kulutussektoreilla rahankäyttö kasvaa tai vähenee. Tätä kautta kulutuksen painopiste muuttuu tiettyjä toimialoja suosivaksi. Ostovoiman muutoksissa on alueellisia eroja ja siksi ennustetta tarkastellaan kunnittain. Ennuste kuvaa kaupan toimialoittain niihin kohdistuvan kulutuksen kehitystä. Kokonaisostovoiman määrään vaikuttaa merkittävästi kuntien väestöpohjan rakenteellinen muutos. Väestön keskittyminen Jyväskylän kaupunkiseudulle painottaa erikoiskaupan ostovoiman kasvua tälle seudulle siten, että Jyväskylän, maalaiskunnan, Laukaan ja Muuramen yhteenlaskettavissa oleva ostovoiman kasvu on jo lähes /3 koko maakunnan erikoiskaupan ostovoiman kasvusta. Erikoiskauppaan kohdistuvan ostovoiman lisäyksen osuudet Keski-Suomessa vuoteen mennessä Muut kunnat 6, % Jämsänkoski,4 % Saarijärvi,5 % Keuruu 3, % Muurame 3,9 % Jyväskylä 38, % Jämsä 4,7 % Laukaa 6,7 % Äänekoski U 6,9 % Jyväskylän mlk 5,6 % Kuva 3. Erikoiskauppaan kohdistuvan ostovoiman lisäyksen osuudet Keski-Suomen kunnissa vuoteen mennessä.

19 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 8 Kulutuksen rakenteen muutoksesta johtuen erikoiskaupan ostovoima kasvaa kaikissa Keski-Suomen kunnissa. Kasvun vaikutukset ovat sitä merkittävämpiä, mitä enemmän taustalla on myös väestöpohjan kasvua. Kauppapalveluiden kehittämisen kannalta tilanne on sitä parempi, mitä suurempaa ostovoiman kasvu suhteessa tulee olemaan. Ostovoima kasvaa merkittävimmin juuri erikoiskaupassa ja kuntien palveluiden vetovoimaisuuden muutokset syntyvät lähinnä erikoiskaupan palveluiden kehityksen kautta. Siksi tässä ostovoiman ennusteita käsitellään vain erikoiskaupan osalta. Kuva 4. Erikoiskaupan ostovoiman kasvu nykyisestä vuoteen. Nykyiseen ostovoimaan nähden erikoiskaupan ostovoiman kasvu on maa kunnan keskiarvoa suurempaa seitsemässä kunnassa. Näistä suurin osa on juuri Jyväskylän seudun kuntia. Vah vinta kasvu näyt tää olevan Muu ramessa ja Jyväskylän maalaiskunnassa, joissa selvästi väestön korkea kasvuennuste kasvattaa myös ostovoimaa. Kasvun taustalla vaikuttaa selvästi kuntien merkittävät väestönkasvuodotukset. Ostovoiman keskittyminen väkirikkaisiin kuntiin merkitsee sitä, että suurin osa kunnista jää keskimääräisen kasvukehityksen alapuolelle. Erityisesti Kinnulassa, Karstulassa ja Multialla erikoiskaupan ostovoima kasvaa vain puolella nykyisestä. 5 Ostovoiman kasvu ja investointitarve Ostovoiman voimakas kasvu mahdollistaa keskusten erikoiskauppojen paremmat toimintamahdollisuudet. Nykyiset yritykset voivat kasvattaa myyntiään ja uusille yrityksille saattaa syntyä riittävät toimintaedellytykset. Riittävän palvelutason säilyttämiseksi palvelutarjontaa tulee kunnissa lisätä, mikä parantaa kauppapalveluiden kilpailukykyä ja vetovoimaa. Kuntakohtainen erikoiskaupan investointitarve on laskettu ostovoiman kasvun perusteella olettaen, että kolmannes ostovoiman kasvusta edellyttää uutta liiketilaa palvelukyvyn parantamiseksi. Loput eli kaksi kolmasosaa ostovoiman kasvusta lasketaan kohdistuvan nykyisten yritysten myynnin kasvuun. Liiketilan lisätarve määritellään erikoiskaupan myyntitehokkuudella (myynti/m ) ja näin saadaan odotusarvo kuinka paljon liiketilaa tulisi investoida vähintään seuraavan 5 vuoden aikana kunnan alueella erikoiskaupan myymäläkäyttöön. Tilatarvetta ei ole määritelty yksittäisten erikoiskaupan toimialoille, joten tilantarve kuvaa suuruusluokkaa.

20 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 9 Kuva 5. Liiketilan lisätarve erikoiskaupan toiminnoille Keski-Suomen kunnissa vuoteen mennessä. Kuvassa ei mukana Jyväskylän liiketilan lisätarvetta 46 k-m. Erikoiskaupan tilantarve on suurinta Jyväskylän kaupungissa. Laskennallinen tilantarve on 46. k-m, mikä on noin 4 % koko maakunnan tilatarve-ennusteesta. Tämä tilantarve on laskettu pelkästään kaupungin omien asukkaiden ostovoiman kasvusta. Sen lisäksi Jyväskylään kohdistuu ostovoiman siirtymistä, joka aiheuttaa vielä selkeästi lisätarpeita kehittää erikoiskauppapalveluita. Seuraavaksi suurimmat kasvuodotukset ovat maalaiskunnassa ja Laukaassa ja kun siihen lisää vielä Muuramen kasvuodotukset on noin /3 koko maakunnan kasvuodotuksista näiden neljän kunnan alueella. Muiden kuntien kohdalla liiketilan tarve seuraavan 5 vuoden aikana vaihtelee - k-m paikkeilla. Tällaisella erikoiskaupan kasvulla on jo selvä vaikutus keskusten tarjontaan ja vetovoimaisuuteen. Osalla kunnista on jo nyt ongelmia erikoiskaupan suurista siirtymistä ja heikosta erikoiskaupan tarjontatasosta johtuen, sen vuoksi edellytykset saada ostovoiman kasvu jäämään oman kauppapaikan vahvistamiseksi ovat huonot. Muutamilla kunnilla keskusten kasvuun on jonkinlaisia mahdollisuuksia, mutta aikajänne saattaa olla pitkä. Osa kunnista on sellaisia, joissa odotukset erikoiskaupan tilantarpeista jäävät alle 5 k-m. Se on määränä melko pieni, joten sellaisella toiminnan laajennuksella ei ole kovinkaan vahvaa vetovoiman ja tarjonnan lisäystä saatavissa. Erikoistumisella voidaan kuitenkin vahvistaa vetovoimaa ja saada ostovoimaa jäämään kunnan kehittyviin kauppapalveluihin.

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto 942 538 965 729 1 908 267 63,3 % 716 038 784 229 1 500 267 49,8 % 226 500 181 500 408 000 13,5 % 492 298 468 783 961 081 31,9 % 253 750 188 750 442 500 14,7 % 7 000 5 000 12 000 0,4 % 24 278 20 763 45

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

PALVELUSELVITYKSEN PÄIVITYS

PALVELUSELVITYKSEN PÄIVITYS Keski-Suomen Maakuntakaava PALVELUSELVITYKSEN PÄIVITYS Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko 2005 Osa 1. Maakuntakaavan kaupallinen selvitys Jyväskylä 22.10.2005 KESKI-SUOMEN LIITTO TUOMAS SANTASALO Ky

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto

Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto 5.11.2015 Kuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä; mitä vähennetään ja mihin vähennykset kohdistuvat? Vaikutukset kuntatalouteen?

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 - tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Keski-Suomen maakuntavaltuusto Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva

Lisätiedot

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1. Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA 27.1.2017 Kirsi Mukkala TILASTOJA KESKI-SUOMESTA Tietojen lähteenä: Tilastokeskus 1 VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS Maakuntien väestömuutos 2016, % (palkin perässä maakunnan väestömäärä 31.12.2016, ennakko) Uusimaa

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2016 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Veronalaiset tulot ml. verovapaat osingot ja korot keskimäärin, 2005 2006 Jämsä 20 406 21 584 22 833 23 425 23 321 23 817 24 679 25 251 25 937 26 338 Keuruu

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi

Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi Maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen visio 2010: Tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta Keski-Suomen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi KESKI-SUOMEN LIITTO Keski-Suomen kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi Loppuraportti 14.12.2012 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19817 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisu C 114. Keski-Suomen kuntien talous 2005

KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisu C 114. Keski-Suomen kuntien talous 2005 KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisu C 114 Keski-Suomen kuntien talous 2005 Jyväskylä 2006 Julkaisija: Yhteydet: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin 0207 560 200, vaihde Kotisivu: http://www.keskisuomi.fi

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Kuhmoinen. Kuntaraportti

Kuhmoinen. Kuntaraportti Kuhmoinen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Jämsä. Kuntaraportti

Jämsä. Kuntaraportti Jämsä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Lausuntopyyntö koskien poliisin lupapalvelujen vähentämistä Sisä-Suomessa Page 1 of 1

Lausuntopyyntö koskien poliisin lupapalvelujen vähentämistä Sisä-Suomessa Page 1 of 1 Lausuntopyyntö koskien poliisin lupapalvelujen vähentämistä Sisä-Suomessa Page 1 of 1 Lausuntopyyntö koskien poliisin lupapalvelujen vähentämistä Sisä- - Suomessa LAUKAAN K ININANF!.ALLITiJS Sampakoski

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa

Lisätiedot

Luhanka. Kuntaraportti

Luhanka. Kuntaraportti Luhanka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE 1 Jyväskylän erityinen kuntajakoselvitys OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI 1. PALVELUIDEN NYKYTILAN KUVAUS Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen hallinnollinen järjestämistapa vaihtelee kunnittain.

Lisätiedot

Viitasaari. Kuntaraportti

Viitasaari. Kuntaraportti Viitasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista 1.6.2012 FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA TÄMÄ KALVOSARJA ESITTÄÄ TILANNEKATSAUKSEN JA RATKAISUIHIN (MM. LIIKENNEKOKONAISUUKSIIN) VOI TULLA MUUTOKSIA. Työ valmistuu maaliskuussa

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2016

Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Seuraava Aikajana 1/2017 julkaistaan tammikuun 2017 alussa. Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen 040 595 0005 0400 644 367 050 568

Lisätiedot

Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki

Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki Viitasaaren seutukaupungin vetovoiman kehittäminen, pääpointit Kaupungin kohtalonyhteys paikallisen, seudullisen ja maakunnallisen elinkeinoelämän kanssa, kaupunki kehittyy

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa

Lisätiedot

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005. A.C. Nielsen Finland Oy

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005. A.C. Nielsen Finland Oy ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005 1(8) Alkon myymälän vaikutus ympäristönsä päivittäistavaramyyntiin: 1. Tutkimuksen tavoite 2. Menetelmä Tutkimuksen tavoitteena on

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HIIHTO RY MATTI HARJU LÄHDE: KESKI-SUOMEN HIIHDON HISTORIAT, HIIHTOKALENTERIT, HAASTATTELUT

KESKI-SUOMEN HIIHTO RY MATTI HARJU LÄHDE: KESKI-SUOMEN HIIHDON HISTORIAT, HIIHTOKALENTERIT, HAASTATTELUT KESKI-SUOMEN HIIHTO RY MATTI HARJU 26.11.2014 LÄHDE: KESKI-SUOMEN HIIHDON HISTORIAT, HIIHTOKALENTERIT, HAASTATTELUT KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTIN HISTORIATIETOJA 1948-2014 - 1930-LUVULLA SUOJELUSKUNTAVIESTIT

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan yritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

ankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväs

ankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväs Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet ankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväsylän maalaiskunta, Jämsä, Jämsänoski, Kannonkoski, Karstula, Keuuu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, orpilahti,

Lisätiedot

Pentti Meklin emeritusprofessori

Pentti Meklin emeritusprofessori Jämsä-Kuhmoinen Kuntarakennelakia koskeva valtuustoseminaari Paikka: Kankarisveden koulun auditorio, Opinpussi 8, JÄMSÄNKOSKI 14.4.2014 Pentti Meklin emeritusprofessori - Katsaus kunta- ja sote-uudistuksen

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

ALUETILASTO 2007 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA

ALUETILASTO 2007 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Sairaanhoitopiirin toimisto 2008 www.ksshp.fi ALUETILASTO 2007 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA 2002-2007 Tietosisällöstä

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 11.10.2011 Kuntaliiton maakuntakierros MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET maakuntajohtaja Anita Mikkonen 1 Luonnollinen väestölisäys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus Keski-Suomessa 2001-2010 1200

Lisätiedot

kaupungit <- read.table("http://users.jyu.fi/~nataanko/kaupunkidata.txt", header=true)

kaupungit <- read.table(http://users.jyu.fi/~nataanko/kaupunkidata.txt, header=true) TILP260 8. demot kevät 2012 Tehtävä 6. PISA-tutkimuksen monivaiheinen otanta Ositettu otanta Ositteina Ahvenanmaa, Uusimaa, Etelä-, Väli-, Itä- ja Pohjois-Suomi. Ositetun otannan avulla varmistetaan, että

Lisätiedot

Joulukauppa Jaana Kurjenoja

Joulukauppa Jaana Kurjenoja Joulukauppa 2016 Taustaa Joulukauppaa yleisesti kuvaavien laskelmien taustatilastot ovat Tilastokeskuksesta. Kantar TNS toteutti otokseen perustuvan kuluttajakyselyn marraskuussa 2016. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon hälytysmäärät vuodelta 2016

Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon hälytysmäärät vuodelta 2016 Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon hälytysmäärät vuodelta 2016 Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon tehtävät lisääntyivät hieman edellisvuodesta. Keski-Suomen

Lisätiedot

Karstula. Kuntaraportti

Karstula. Kuntaraportti Karstula Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Keski-Suomen Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ Pohjois-Savon maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan kaupan alueiden sijainti suhteessa väestöön JOHDANTO Tässä selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Talous- ja rahoitusjohtaja 11/2014 Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,4 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella LUONNOS ASUMINEN 27 Asumisen kasvavat vyöhykkeet Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella Kinnula Pihtipudas Sekoittuneet vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10.2012 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9:00 Työnhakijat Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Keski-Suomessa

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin toiminta ja talous Kuluva vuosi Talousarvio Sopimusohjausneuvottelut Talousjohtaja Aija Suntioinen

Sairaanhoitopiirin toiminta ja talous Kuluva vuosi Talousarvio Sopimusohjausneuvottelut Talousjohtaja Aija Suntioinen Sairaanhoitopiirin toiminta ja talous Kuluva vuosi Talousarvio 2016 Sopimusohjausneuvottelut 23.-24.9.2015 Kuluvan vuoden PALVELUJEN KÄYTTÖ, KUSTANNUKSET JA ENNUSTE Palvelujen käyttö 1-8/2015 (Kaikki asiakkaat

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012

Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012 Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012 Keski-Suomen liiton tilaisuus 27.9.2012 Jyväskylän kaupunki Kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ - TIETOHALLINNON ROOLI. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys

TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ - TIETOHALLINNON ROOLI. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ - TIETOHALLINNON ROOLI Tietohallintojohtaja Martti Pysäys TIETOHALLINNON ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Alueellinen tietohallintostrategia

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2016

Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomen talouskasvu on vielä haurasta, kasvu keikkuen tulee. Palveluissa ja rakentamisessa kasvu on jatkunut. Metsäteollisuudessa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

Varsinais-Suomen keskusverkko. Antti Vasanen

Varsinais-Suomen keskusverkko. Antti Vasanen Varsinais-Suomen keskusverkko Antti Vasanen Nykyisen maakuntakaavan keskusverkko Lähtökohdat keskusverkkoanalyysille Perinteinen hallinnollis-hierarkkinen keskusten luokittelu tarjoaa melko yksipuolisen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

TYÖPAIKKA- JA TEOLLISUUSALUEISIIN LIITTYVÄT VARAUKSET LAIN- VOIMAISISSA MAAKUNTAKAAVOISSA

TYÖPAIKKA- JA TEOLLISUUSALUEISIIN LIITTYVÄT VARAUKSET LAIN- VOIMAISISSA MAAKUNTAKAAVOISSA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS, TAUSTAMUISTIO 24.11.2016/HKu Muistiota päivitetään/tarkennetaan valmistelun edetessä TYÖPAIKKA- JA TEOLLISUUSALUEISIIN LIITTYVÄT VARAUKSET LAIN- VOIMAISISSA MAAKUNTAKAAVOISSA

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke 3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

HE 105/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 105/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan vaalilakia muutettavaksi siten, että vaalipiirijakoa koskeva sääntely saatetaan vastaamaan

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin toiminta ja talous Talousarvio 2015 Investoinnit

Sairaanhoitopiirin toiminta ja talous Talousarvio 2015 Investoinnit Sairaanhoitopiirin toiminta ja talous Talousarvio 2015 Investoinnit 2015-2017 Sopimusohjausneuvottelu 24.9.2014 Jyväskylän yhteistoiminta-alue Talousjohtaja Aija Suntioinen Taustaa ja ohje suunnittelulle

Lisätiedot

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN 1 KESKO Q2/2016 RULLAAVA 12 KK Liikevaihto 8 993 milj. Liikevoitto* 253 milj. Sidotun pääoman tuotto* 12,6 % Henkilöstö 30 000 Osakkeenomistajia

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Keski-Suomen työllisyyskatsaus NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.1.2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston

Lisätiedot

12 Keski-Suomi. Palveluiden järjestäminen yhteistoiminnassa maakunnassa. Sosiaali- ja terveydenhuolto

12 Keski-Suomi. Palveluiden järjestäminen yhteistoiminnassa maakunnassa. Sosiaali- ja terveydenhuolto 217 12 Keski-Suomi Keski-Suomen maakunta koostuu 23 kunnasta, joissa on asukkaita yhteensä 273 637. Tämä on noin 5 prosenttia koko Suomen väkiluvusta. Maakunnan suurin kunta on Jyväskylä 130 816 asukkaallaan.

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

SOTE-tuotantohanke ja miten se vaikuttaa strategian jatkovalmisteluun

SOTE-tuotantohanke ja miten se vaikuttaa strategian jatkovalmisteluun SOTE-tuotantohanke ja miten se vaikuttaa strategian jatkovalmisteluun Risto Miettunen Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015 15.2.2015 1 15.2.2015 2 15.2.2015 3 15.2.2015 4 15.2.2015 5 Where s the beef? 15.2.2015

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa. Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013

Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa. Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013 Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013 Miksi vammaisten perhehoitoa ja koordinointia tulee kehittää? Vammaisten ihmisoikeudet

Lisätiedot