KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 2005 Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 2005 Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet"

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu 4, 4 Jyväskylä TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, Helsinki

2 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 Sisällysluettelo Johdanto KAUPALLISEN PALVELUVERKKOSELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET 3 3 Selvityksen tavoitteet 4 3 Tarkastelualue ja menetelmät 4 4 Muutokset vuoden kauppapalveluverkkoselvitykseen 5 VÄHITTÄISKAUPAN MARKKINAT KESKI-SUOMESSA 7 Väestönkehitys ja väestöennusteet 7 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 7 3 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima 3 4 Ostovoimaennusteet vuoteen 7 5 Ostovoiman kasvu ja investointitarve 8 3 KUNTIEN KAUPPAPALVELUIDEN KESKITTYMÄT JA KEHITYSTARPEET 3 Kauppapalveluiden rakenne ja keskittymät kunnissa 3 Keskukset ja kaup pakeskittymät palveluverkossa Kuntien kehitystavoitteet eri keskuksissa Kaupallisten keskittymien kehitysvaihtoehdot Kauppakeskittymien erilaistuminen ja vahvuudet 47 4 MAAKUNNAN KAUPPAPALVELUVERKON KEHITYSNÄKYMÄT 48 4 Kaupunkikeskusten kehitysnäkymät maakunnassa 48 4 Kuntakeskusten ja muiden keskusten erikoiskaupan kehitysnäkymät Kauppapalveluverkon vahvuudet ja kehittämistarpeet 5 44 Verkon kehitysnäkymät ja kuntien tavoitteiden arviointi 53 5 JOHTOPÄÄTÖKSET 55 Liite. Väestö Keski-Suomessa vuonna 4, 5 ja ennuste vuosille ja Liite. Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Keski-Suomessa vuonna 3 Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Saatavana Keski-Suomen liiton kotisivuilla www. keskisuomi.fi kohdassa Tietopalvelut --> Julkaisut --> Sarja B Liite 4. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima 3 ja ostovoimaennuste Keski- Suomessa vuoteen Liite 5. Kuntien näkemykset palveluverkon kehittämisestä Liite 6. Kuntien näkemykset matkailukeskittymien kehittämisestä Liite 7. Nykyiset matkailukeskittymät Keski-Suomessa Liite 8. Kuntien palveluverkon kehittämisen edellytykset erikoiskauppapalveluiden osalta vuoteen

3 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 Johdanto Keski-Suomen liitto toteuttaa EU:n Itämeren Interreg IIIB -ohjelmaan kuuluvaa hanketta Development of First Division Regions (Defris). Keski-Suomen osuus on Euroopan aluekehitysrahaston lisäksi Ympäristöministeriön, Keski-Suomen kehittämisrahaston ja Keski-Suomen liiton rahoittama. Defris-hankkeen lähtökohtana on edistää tasapainoista monikeskuksista aluerakennetta. Kaupan palveluverkkoselvitys kuuluu Defris-hankkeen osioon, jossa tarkastellaan pääkaupunkiseudun vaikutuspiirissä olevien seutujen mahdollisuuksia hyötyä pääkaupunkiseudun kasvunäkymistä ja kuinka nämä ykkösdivisioonan keskisuuret seudut voivat yhteistyötään ja verkostojaan kehittämällä lisätä kilpailukykyään. Keski-Suomen kaupallisen palveluverkon kehittämiseksi tilattiin : ltä päivitys Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko -selvityksestä. Päivityksen ensimmäinen osa tarkastelee kauppapalveluverkkoa maakuntakaavan näkökulmasta. Defris-hankkeena toteutettu toinen vaihe tarkastelee maakunnan eri tasoisten kaupallisten keskusten kehitysedellytyksiä ja tulevaisuuskuvaa. Selvitys tarjoaa välineitä palveluverkon kehittämisen linjauksiin ja seudullisen työnjaon kehittämiseen kauppapalveluiden tarjonnassa. Defris-hankkeen kaupallisen palveluverkon selvityksen tekoa ovat tilaajan puolelta valvoneet Defriksen projektipäälliköt Marika Luoma ja Satu Heikkinen sekä projektisihteeri Hanna Kunttu ja maakuntainsinööri Jarmo Koskinen Keski-Suomen liitosta. Konsultin puolelta työtä ovat tehneet KTM Tuomas Santasalo ja tutkimusavustajana FM Riikka Henriksson. Jyväskylässä.3.6 TUOMAS SANTASALO Ky

4 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 3 KAUPALLISEN PALVELUVERKKOSELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Keski-Suomen maakunta on yksi maamme kasvukeskuksista. Maakunnan kasvukehitys on vahvasti sidoksissa Jyväskylän seudun muodostamaan maakunnan ytimeen. Tämä näkyy niin asutuksen kuin kaupallisten toimintojen keskittymisenä Jyväskylään ja sen läheisyyteen. Maakunnan keskus tarvitsee tuekseen myös elinkelpoisia pienempiä keskuksia, jotta maakunta voisi kehittyä tasapainoisena ja toimivana. Työnjako maakunnan eri keskusten välillä on kehitettävä verkoksi, jossa erilaiset osat tukevat toisiaan. Keski-Suomen maakunnassa on vähittäiskaupan palvelupisteitä noin 4 ja niillä on yhteensä myyntiä.48 milj. euroa vuoden 3 yritystilaston mukaan. Jyväskylän kaupungin muodostama maakunnan pääkeskus tarjoaa monipuolisesti palveluita, joiden osuus maakunnan vähittäiskaupan tarjonnasta on noin 4 % ja myynnin arvosta vajaa puolet. Maakunnan muut kunnat ja niiden osakeskukset muodostavat kaupallisten palveluiden verkon, jossa kullakin keskuksella on oma alueellinen merkityksensä. Tässä selvityksessä tarkastellaan maakunnan erilaisten kaupallisten keskusten muodostamaa palveluverkkoa ja sen kehittämistä tulevaisuuden haasteita vastaavaksi. Tämän selvityksen lähtökohtana on vuonna tehty Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko -selvitys. Tämä selvitys on vuoden selvityksen päivitys. Päivitystyö tehtiin kahdessa osassa siten, että ensimmäisessä vaiheessa päivitettiin selvitys vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan kaupan verkoista, joista saatiin tietoa maakuntakaavan kaupallisten palveluiden kaavamerkintöihin (Julkaisu B 44 Keski-Suomen liitto). Defris-hankkeen osana tarkastellaan tässä selvityksessä koko kauppapalveluiden verkkoa. DEFRIS (Development of First Division Regions) on EU:n BSR Interreg IIIB -ohjelmaan ruotsalaisen pääpartnerin Regional Development Council of Östergötland (ÖSTSAM) johdolla valmisteltu hanke. Partnereina hankkeessa ovat pääpartnerin lisäksi Keski-Suomen liitto, Pohjois-Savon liitto, Kaunas County Governors Administration Liettuasta sekä Regional Authority of Kujawsko-Pomorskie Voivodeship Puolasta. Defris-hankkeen lähtökohtana on edistää tasapainoista monikeskuksista aluerakennetta. Tässä selvityksessä kuvataan monikeskuksista aluerakennetta kaupan palvelurakenteen näkökulmasta. Selvityksessä arvioidaan erikoiskaupan kasvupotentiaalia ja missä kunnissa sitä näyttäisi olevan. Keski-Suomen kaupan palveluverkkoa tarkastellaankin tässä merkittävänä osana maakunnan kilpailukykyä. Defris-hankkeen tavoitteena on parantaa alueiden kilpailukykyä hyödyntämällä metropolialueiden kasvua ja lisäämällä keskinäistä yhteistyötä. Hanke on jaettu neljään osioon. Ensimmäisessä ja toisessa osiossa tarkastellaan ja vertaillaan partnereiden seudullisia kehittämisen lähtökohtia ja mahdollisuuksia sekä aluesuunnittelun menetelmiä. Kolmannessa osiossa valmistellaan ja toteutetaan kansainvälisiä ja maakunnallisia

5 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 4 hankkeita ja selvityksiä. Hankkeen neljäs osio keskittyy tiedon levittämiseen ja saavutettujen tulosten vaikuttavuuden turvaamiseen. Kaupan palveluverkkoselvitys kuuluu Defris-hankkeen kolmanteen osioon, jossa toteutetaan hankkeita ja selvityksiä, joissa tarkastellaan kuinka Keski-Suomi voi yhteistyötään ja verkostojaan kehittämällä lisätä kilpailukykyään. Selvityksen tavoitteet Keski-Suomen kaupallisen palveluverkon selvityksessä tarkastellaan maakunnan kaupallisen palveluverkon rakennetta, kaupallista sisältöä ja toimivuutta. Tarkoituksena on saada kokonaisnäkemys palveluverkosta ja tutkia palveluverkon muutoksia ja kehitysmahdollisuuksia. Selvityksessä tarkastellaan kuntakohtaisesti kaupallisten palveluiden rakennetta ja kaupallisten keskusten merkitystä sekä vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa. Lisäksi tutkitaan Keski-Suomen kauppapalveluverkkoa ryhmittämällä erilaiset keskukset niiden palvelutarjonnan mukaan. Tällä aineistolla saadaan määritellyksi kauppakeskittymien toiminta sisällön mukaan ja sitä kautta voidaan arvioida niiden kehittämisedellytyksiä. Tavoitteena on käyttää selvityksen tietoja erilaisten kuntakohtaisten kehityssuunnitelmien laatimisessa ja elinkeinotoiminnan edistämisessä kuntatasolla. Kaupan kehitysnäkemysten tarkastelun tavoitteena on antaa suuntaviivoja maakunnan eri osien kehitystavoitteita varten. Kaupan rakenteiden ja toimintaympäristön muutosten myötä kaupan toiminnoille avautuu uusia mahdollisuuksia. Kaupan on tärkeää kehittää toimintaansa muuttuneilla markkinoilla. 3 Tarkastelualue ja menetelmät Selvityksessä tarkastellaan kaupallisten palveluiden verkkoa Keski-Suomen maakunnassa. Kauppapalveluiden verkkoa lähdettiin tarkastelemaan Tilastokeskuksen yritysrekisterin (5) tietojen pohjalta. Yritystiedot saatiin paikkatietokantana, jonka tietoja osin täydennettiin ja tarkennettiin. Yritystietokannan avulla pystyttiin hahmottamaan kauppapaikkojen sijainnin perusteella kauppakeskittymät kuntien alueella. Kauppakeskittymien muodostamaa verkkoa vertailtiin aikaisemmin määriteltyyn kauppapalveluverkkoon ja tarkennettiin luokittelua vastaamaan nykytilaa. Karttatarkastelussa tarkasteltiin taustalla myös väestökeskittymiä kunnissa, jolloin voitiin hahmottaa palveluverkon osien luontevat sijoituspaikat. Kauppapalveluiden nykytilan selvittämiseen liittyi myös tilastoaineiston osittainen täydentäminen paikkatiedoilla, jotta tarkastelusta saataisiin kattava kuvaus Keski-Suomen kauppapalveluista. Tarkastelun rakenne noudatti osin Keski-Suomen kapallinen palveluverkko -selvitystä. Sieltä saatiin myös aikaisemmat näkemykset kauppapalveluverkosta ja kuntien vuoden keskusverkon rakenne. Työn aikana kuntiin tehtiin kaksi kyselyä, joissa pyydettiin kuntien edustajilta kantaa omaan kauppapalveluiden verkkoon ja verkon kehitystavoitteita. Lähes kaikista kunnista on kahdella kyselykierroksella saatu näiden oma näkemys kauppapalveluiden verkosta ja kehitystarpeista. Ensimmäisessä kyselyssä keskityttiin kaupan suuryksiköiden sijoittumiseen kunnissa sekä tilaa vievän kaupan keskittymiin. Toisessa kyselyssä kuntien edustajien näkemysten avulla luotiin kokonaiskuva kuntien näkemyksestä ja visioista oman kauppapalveluverkon suhteen. Edellä kuvattujen aineistojen avulla analysoitiin kauppapalveluiden verkkoa ja mää-

6 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 5 riteltiin verkon osat. Analyysillä ryhmitellään kauppapalveluverkon keskusten luonne ja merkitys palveluverkossa. Keskusten luonnetta ja kehittämisedellytyksiä arvioidaan toiminnallisen laajuuden ja sisällön mukaan sekä tarjolla olevien kehittymisedellytysten mukaan. Arvioinnissa käytetään syntynyttä tilastoaineistoa ja ostovoimatutkimuksen tietoja. Paikkatietoaineiston avulla arvioidaan keskusten asemaa rakenteessa ja niiden mahdollisuutta toimia verkossa. Analyysivaiheessa tarkasteltiin kuntakohtaisesti kauppapalveluverkon tarjontaa ja pisteiden toimivuutta sekä miten erikoiskaupan ostovoima kuntatasolla saavuttaa tarjotut palvelut. Olennaiseksi osoittautui ostovoiman merkittävät siirtymät erikoiskaupan kohdalla, koska kaupallisten keskittymien kehitysmahdollisuudet nojautuvat vahvasti erikoiskaupan kehittymiseen. Ostovoimasiirtymät selkeästi joko vahvistavat tai heikentävät kuntien palvelukeskusten kehittämismahdollisuuksia. Selvityksen tuloksena tehtiin Keski-Suomen kauppapalveluille hierarkkinen palveluverkko, jota voidaan käyttää keskusten kehittämisen lähtökohtana ja Keski-Suomen palveluverkon kuvaajana. Keskusten mahdollisuus vahvistaa toimintaansa ja vetovoimaisuuttaan perustuu pitkälle erikoiskaupan toimintaedellytysten kehitykseen. Siksi tutkittiin kuntien erikoiskaupan kehitysmahdollisuuksia ja tehtiin arviot niiden kehitysedellytyksistä. Tämän pohjalta kunnat voidaan luokitella kehitysedellytyksiensä mukaan ryhmiin. Lopputulos selkeyttää kuntien strategisia toimintamahdollisuuksia palveluverkon osien kehittämisessä. 4 Muutokset vuoden kauppapalveluverkkoselvitykseen Keski-Suomen kaupallisen palveluverkkoselvityksen lähtökohtana oli vuonna tehty palveluselvitys. Edellisen tarkastelun tietoaineistoa päivitettiin ja mukaan otettiin tarkempaa paikkatietoaineistoa. Paikkatietokantojen käyttö tarkastelussa mahdollistaa kuntarajoista riippumattoman tarkastelun, jolla voidaan tarkastella väestön ja palveluiden keskinäistä suhdetta. Palveluita tarkasteltiin niiden fyysisen sijainnin näkökulmasta. Tarkastelussa korostuu palveluiden keskittymät ja niiden vaikutus kauppapalveluverkon toimivuuteen. Tämä tarjoaa mahdollisuuden kaupallisten keskusten merkityksen tarkasteluun palvelualueiden näkökulmasta. Hallinnollisista ja tilastoteknisistä käytännöstä johtuen raportoinnissa on kuitenkin jouduttu keskeisiltä osin pitäytymään kuntakohtaisessa tarkastelussa. Kauppapalveluverkkoselvityksessä tiedusteltiin nyt suoraan kunnilta niiden omia näkemyksiä ja tavoitteita kauppapalveluiden kehittämisestä. Tarkastelu lähtee siten enemmän suunnittelunäkökohdasta kun taas aikaisemmassa selvityksessä saatiin asukas- ja kuluttajakyselyillä tietoa nykyisten palveluiden laadusta ja tyytyväisyydestä palveluihin. Vuoden 5 tutkimuksen tavoitteena on tutkia toimintamahdollisuuksia eri kauppapalvelukeskittymissä eikä niinkään arvioida niiden nykyistä toimivuutta. Nyt kauppapalveluverkon toimivuutta peilataan enemmän kehittämisedellytysten kannalta arvioimalla keskeisten kehittämismuuttujien toimivuutta keskusten kannalta. Tämä selvitys pääseekin edeltäjäänsä pidemmälle eri keskusten kehittämisen mahdollisuuksien arvioinnissa ja pystyy paremmin arvioimaan keskeisten muuttujien vaikutusta kehitykseen.

7 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 6 Kuva. Tutkimusprosessi Keski-Suomen palveluverkkoselvityksessä.

8 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 7 VÄHITTÄISKAUPAN MARKKINAT KESKI-SUOMESSA Keski-Suomen maakunnan vähittäiskaupan markkinoita tarkastellaan väestön, toimipaikkakannan ja markkinoiden rakenteen näkökulmasta. Vähittäiskaupan markkinoita analysoidaan ostovoiman avulla ja ostovoimaennusteilla saadaan myös näkemystä markkinoiden kehitysmahdollisuuksista. Tilastotiedot väestöstä, vähittäiskaupan toimipaikoista sekä ostovoimista ovat raportin liitteenä. Väestönkehitys ja väestöennusteet Väestönkehitys Keski-Suomen maakunnassa on ollut nousuvoittoista Jyväskylän seudun voimakkaan vetovoiman ansiosta. Väestönkasvu oli 99-luvun alussa keskimääräistä suurempaa, mutta tasoittui -luvulle tultaessa. Vuoden 5 lopussa koko Keski-Suomen maakunnan väkimäärä oli noin 67. asukasta. Vuoteen mennessä Tilastokeskuksen väestöennuste arvioi maakunnan kokonaisväestömääräksi noin 7. asukasta ja vuoteen mennessä noin 75. asukasta. Vuosimuutos koko maakunnassa pysyy koko tarkasteluajanjaksolla 5- samana,, %:ssa. Väestön lisäystä tapahtuu ainoastaan Jyväskylän seutukunnassa (vuoden seutukuntajako), missä väestönkasvu vuodesta 5 vuoteen on keskimäärin,7 % vuodessa. Suurinta väestömäärän lasku tulee olemaan Saarijärven-Viitasaaren seutukunnassa, keskimäärin -,9 % vuodessa. Kuntatasolla tarkasteltuna nopeimman väestönkasvun kuntia 5- ovat Jyväskylän mlk ja Muurame. Lisäksi väestö kasvaa myös Jyväskylässä, Toivakassa, Korpilahdella, Leivonmäellä, Laukaassa, Uuraisilla ja Äänekoskella. Suurimman väestön vähentymisen kuntia ovat Viitasaari, Pihtipudas, Kinnula, Karstula ja Multia. Muis sa kunnissa väestö vähenee jonkin verran, mutta mainittuja kuntia hitaammin. Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Vähittäiskauppaa tarkastellaan kunnittain yritys- ja toimipaikkatilaston avulla. Sieltä saadaan yritysten määrää ja toiminnan laajuutta kuvaavat yhtenäiset tilastot vuoden 3 tilanteesta. Paikkatietoaineisto on tätä tuoreempaa, mutta siihen ei ole vielä saatavissa taloudellisia tilastoaineistoja. Tilastoaineiston tarkasteluun liittyy aina pieniä epätarkkuuksia sillä, jos toimialalla on vähemmän kuin kolme toimipaikkaa, myynti on jouduttu arvioimaan yleisten kaupan tilastojen pohjalta. Tämän takia pienimmissä kunnissa toimialan myyntitiedot perustuvat pääosin arvioon ja toimialakohtaiset keskimyynnit ovat selvästi pienten paikkakuntien todellista myyntiä suurempia. Aineistoa on tältä osin pyritty korjaamaan kuntakohtaisesti. Keski-Suomessa on yhteensä noin 4 vähittäiskaupan toimipistettä (ilman autokauppaa ja huoltamotoimintaa), joiden arvonlisäverollinen myynti oli vuonna 3,4 mrd. euroa. Päivittäistavara- ja tavaratalokaupan myyntiä tästä on 75 milj. euroa eli noin puolet. Erikoiskauppojen osuus on noussut jo 73 %:n myymäläkannasta, joten kaupan painopisteen muuttuminen erikoiskaupan suuntaan on jatkunut.

9 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 8 Kuva. Väestön vuosimuutos prosentteina Keski-Suomessa 5-.

10 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 9 Vähittäiskauppa on vahvasti keskittynyt Jyväskylään ja Jyväskylän maalaiskuntaan. Koko maakunnan toimipaikoista 46 % on Jyväskylässä ja maalaiskunnassa yhteensä. Painopiste Jyväskylässä on erikoiskaupoissa. Jyväskylän kaupunkiseudun toimipaikkamäärät on kuvattuna erillään koko maakunnan toimipaikkatarjonnasta. Kuva 3. Päivittäistavarakauppojen, tavaratalojen, tilaa vaativan erikoiskaupan ja muiden erikoiskauppojen toimipaikkamäärä Jyväskylässä ja Jyväskylän maalaiskunnassa vuonna 3. Vähittäiskaupan rakenne on useimmissa kunnissa rakentunut niin, että päivittäistavarakaupan yksiköitä on lähes yhtä paljon kuin erikoiskauppoja. Selvän poikkeuksen tekevät vain keskisuuret kaupungit Keski-Suomessa. Jämsässä, Keuruulla, Saarijärvellä ja Äänekoskella erikoiskauppojen määrä on suhteessa selvästi suurempi kuin päivittäistavarayksiköiden. Vähittäiskaupassa tapahtunut rakenteellinen muutos on näkynyt erikoiskaupan osuuden kasvuna vähittäiskaupan toiminnoista vuoden palveluverkkotarkasteluun verrattuna. Kun verrataan indeksillä kuntakohtaista myynnin kehitystä vuodesta 999 vuoteen 3, niin merkittävintä myynnin kasvu on ollut erikoiskaupan kohdalla. Päivittäistavarakaupan myynnin arvo on paikoin kunnissa jopa laskenut, mikä osin johtuu kovenneesta hintakilpailusta, jolloin myynnin määrällinen kasvu ei ole näkynyt indeksin kasvuna.

11 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 Kuva 4. Päivittäistavarakauppojen, tavaratalojen, tilaa vaativien erikoiskauppojen sekä muun erikoiskaupan toimipaikkojen määrä Keski-Suomen kunnissa yritys- ja toimipaikkarekisterin perusteella vuonna 3. Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan pylväät ovat erillisellä kartalla (Kuva 3.) pylväiden skaalauksen vuoksi.

12 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 Vähittäiskaupan myynnin kehitys kunnissa 999/3 Ind. = 999 myynti 6, 6, PT- ja tavaratalomyynti 5, Erikoiskauppa Koko vähittäiskauppa 5, 4, 4, 3, 3,,,,,,, Kinnula Viitasaari Keuruu Äänekoski Suolahti Jämsä Saarijärvi Jyväskylä Pihtipudas Uurainen Muurame Laukaa Sumiainen Jämsänkoski Konnevesi Joutsa Korpilahti Multia Petäjävesi Karstula Hankasalmi Jyväskylän mlk Kuhmoinen Toivakka Pylkönmäki Kannonkoski Luhanka Kyyjärvi Kivijärvi Leivonmäki Kuva 5. Vähittäiskaupan myynnin kehitys Keski-Suomen kunnissa 999/3. Vähittäiskaupan kokonaismyynti on Kinnulaa ja Viitasaarta lukuun ottamatta kasvanut vertailuvuoteen verrattuna, johtuen useimmiten erikoiskaupan suotuisasta kehitystrendistä. Viitasaarella on kuitenkin tapahtunut olennainen muutos kehityksessä vuosien 4 ja 5 aikana, jolloin kaupan myynti on lähtenyt voimakkaaseen nousuun. Nämä muutokset eivät kuitenkaan näy vielä tarkastelussa olevissa vuoden 3 vertailuluvuissa. Vähittäiskaupan muutos näkyy kaikissa kunnissa siirtävän kaupan painopistettä erikoiskaupan suuntaan. Erikoiskaupat ovat kasvattaneet myyntiään ja osassa kunnissa niiden lukumäärä on kasvanut. Pienissä kunnissa myyntien suhteelliset muutokset ovat suuria, mikä osin johtuu tietoaineiston epätarkkuuksista. Kehityksen suunta sinällään on oikea. Päivittäistavarakauppa ja tavaratalokauppa ovat nekin kasvaneet suurimmassa osassa kuntia, mutta hintakilpailu on painanut myyntiä pikemminkin alaspäin. 3 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima 3 Vähittäiskaupan markkinoita tarkastellaan kuntakohtaisen ostovoiman avulla. Ostovoima on kunkin kunnan oman väestön ostopotentiaali eli kauppaan suuntautuvan kokonaismarkkinoiden arvo. Se perustuu kuluttajien toteutuneeseen rahankäyttöön, jonka pohjalta voidaan laskea tulevaa rahankäyttöä eli kuinka paljon rahaa käytetään kuhunkin hyödykkeeseen vuodessa. Ostovoimatiedolla voidaan laskea kuinka suuri myynti alueellisesti voi vähittäiskaupassa toteutua, jos kuluttajat kohdistavat ostoksensa paikallisiin myymälöihin. Tällä tavoin määriteltynä ostovoima kertoo kunkin kunnan markkinoiden arvon alueella asuvan väestön ostovoimalla. Lisäksi on tarkasteltu myös kunnassa sijaitsevien loma-asuntojen asukkaiden ostovoimaa, eli miten paljon lisää ostopotentiaalia tämä tarjoaa kunnille. Eri keskusten kauppapalveluiden kehittä-

13 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 misen kannalta olennaisempaa on erikoiskaupan ostovoiman kehitys ja siirtymät. Siksi ostovoimatarkastelu keskittyy enemmän erikoiskaupan ostovoimaan alueilla. Kunnittain vähittäiskaupan markkinatilannetta tarkasteltiin vertaamalla koko ostovoimaa ja kuntien koko vähittäiskaupan myynnin arvoa. Kun vähittäiskaupan myynti on oman kunnan asukkaiden ostovoimaa suurempi, kunnan kauppapalvelut ovat vetovoimaisia ja saavat ostovoimaa muualta. Silloin kun ostovoima kunnissa on myyntiä suurempaa, ostovoimaa siirtyy muihin kaupallisiin keskuksiin. Suurin ostovoima saaja on Jyväskylän kaupunki, joka saa vuodessa 39 milj. euroa ostovoimaa muista kunnista. OSTOVOIMAN SIIRTYMÄT KESKI-SUOMEN KUNNISSA 3 Ilman Jyväskylän 39 milj. siirtymää Joutsa Jämsä Saarijärvi Kivijärvi Kuhmoinen Kannonkoski Karstula Pihtipudas Luhanka Konnevesi Hankasalmi Kyyjärvi Pylkönmäki Toivakka Kinnula Leivonmäki Multia Uurainen Petäjävesi Äänekoski U Jyväskylän mlk Korpilahti Viitasaari Keuruu Jämsänkoski Muurame Laukaa -3, -5, -, -5, -, -5,, 5,, 5, Milj. euroa/v. Kuva 6. Ostovoiman siirtymät Keski-Suomen kunnissa ilman Jyväskylän 39 milj. euron siirtymää vuonna 3. Ostovoimaa siirtyy selvästi enemmän kunnan ulkopuolelle Jyväskylän kaupunkiseudun kehyskunnista. Eli Jyväskylään suuntautuva ostovoimaa tulee kehyskunnista. Kun nämä ovat lisäksi väestöpohjaltaan suhteellisen suuria kuntia, ostovoiman siirtymäarvo on niissä merkittävä. Kun tarkastellaan erikoiskaupan ostovoiman siirtymiä, selvästi enemmän on kuntia jotka ovat saamassa ostovoimaa muualta kuin koko vähittäiskaupan vertailussa. Suhteellisesti eniten erikoiskaupan ostovoimaa saavat muutamat pienet kunnat, kun ostovoiman siirtyvää osaa verrataan kyseisen kunnan omaan ostovoima-arvoon. Tarkasteltaessa koko Keski-Suomen erikoiskaupan ostovoiman siirtymiä, nähdään muutamien keskusten selkeä vetovoimaisuus ympäristökuntiin nähden. Jyväskylän kaupunki saa oman ostovoimansa lisäksi noin 4 % lisää ostovoimaa muista kunnista. Jyväskylään siirtyvän ostovoiman arvo on 88 milj. euroa. Muissa kunnissa ympäristöstä saatu siirtymä on arvoltaan pientä, mutta sillä on suuri merkitys kaupan paikallisiin mark kinoihin kunnassa. Ostovoiman siirtymä heijastaa selvästi seudullisia markkinoita. Jyväskylän ympäristössä kaikissa seudun kunnissa erikoiskaupan siirtymä on merkittävä. Näissä kunnissa keskusten erikoiskaupat joutuvat selkeästi kilpailutilanteeseen nimen omaan seudun pääkeskuksen tarjonnan kanssa.

14 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 3 Kuva 7. Erikoiskaupan ostovoima miljoonina euroina Keski-Suomen kunnissa vuonna 3.

15 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 4 Kuva 8. Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä suhteellisena osuutena ostovoimasta Keski-Suomen kunnissa vuonna 3. Selvästi omia markkina-alueitaan on maakunnan pohjoisilla kunnilla ja ne saavat tukea markkinoihinsa myös maakunnan ulkopuolelta. Keuruu maakunnan länsiosissa saavuttaa myös selvän vetovoimaisen markkina-aseman. Myös Jämsä ja Kuhmoinen pitävät hyvin erikoiskaupan markkinansa. Joutsa on selvästi irti Jyväskylän vaikutuspiiristä. Se saavuttaa hyvin ostovoimansa ja saa lisää ostovoimaa ympäristöstään. Kuva 9. Erikoiskaupan ostovoiman siirtymät Keski-Suomen kunnissa miljoonina euroina vuonna 3.

16 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 5 Kuva. Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä prosenttia ostovoimasta Keski-Suomessa vuonna 3.

17 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 6 Markkinoiden kannalta loma-asukkaiden merkitys ostopotentiaalin lisääjinä on osalle kunnista merkityksellinen. Loma-asukkaiden merkitystä tutkittiin loma-asuntokannan perusteella. Loma-asuntojen määrään perusteella ei voida arvioida loma-asukkaiden ostovoimaa vaan loma-asukkaiden ostovoima lasketaan vain niistä loma-asunnoista, jotka ovat ulkokuntalaisten hallinnassa. Keski-Suomen kunnissa loma-asunnoista noin kaksi kolmannesta on ulkokuntalaisten hallussa, mutta joissakin osuus nousee selvästi korkeammaksi. Ulkokuntalaisten loma-asunnoissa asuu laskennallisesti kolme henkilöä keskimäärin kolmen kuukauden ajan. Tästä syntyvä ostovoimapotentiaali lasketaan loma-asukkaiden ostovoimaksi paikkakunnalla. Kulutusrakenteen mukaan loma-asukkaiden ostovoimasta paikkakunnalla noin puolet kohdistuu päivittäistavarakauppaan ja tavarataloihin ja toinen puoli erikoiskauppaan. Kuva. Loma-asukkaiden osuus kunnan vähittäiskaupan markkinoiden arvosta vuonna 3. Loma-asukkaiden merkitys markkinoiden kokonaisarvoon jää yleensä suhteellisen pieneksi, mutta muutamissa lomakunnissa merkitys nousee jo kolmannekseen. Luhangassa ja Kuhmoisissa loma-asukkaiden ostovoima ylittää kolmanneksen koko kunnan vähittäiskaupan markkina-arvosta. Keski-Suomen kunnissa loma-asukkaiden osuus markkinoista on keskimäärin vain 6,6 %. Pienin merkitys on Jyväskylässä ja maalaiskunnassa, joissa kantaväestön merkitys on hallitseva. Muutamissa kunnissa lomaasukkaiden merkitys on lähes kolmannes kokonaismarkkinoista, joten kuntien palvelurakenteen kehitykseen tällä on vaikutusta.

18 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 7 Kuva. Kuntalaisten ja loma-asukkaiden erikoiskaupan ostovoima milj. euroa Keski-Suomen kunnissa ilman Jyväskylää vuonna 3. 4 Ostovoimaennusteet vuoteen Ostovoiman kehitystä tarkasteltiin väes töpohjan ja kulutuksessa tapahtuvien muutoksien kautta vuoteen asti. Ostovoimaennuste tarkastelee kulutuksen rakenteessa tapahtuvia rahankäytön muutoksia ja millä kulutussektoreilla rahankäyttö kasvaa tai vähenee. Tätä kautta kulutuksen painopiste muuttuu tiettyjä toimialoja suosivaksi. Ostovoiman muutoksissa on alueellisia eroja ja siksi ennustetta tarkastellaan kunnittain. Ennuste kuvaa kaupan toimialoittain niihin kohdistuvan kulutuksen kehitystä. Kokonaisostovoiman määrään vaikuttaa merkittävästi kuntien väestöpohjan rakenteellinen muutos. Väestön keskittyminen Jyväskylän kaupunkiseudulle painottaa erikoiskaupan ostovoiman kasvua tälle seudulle siten, että Jyväskylän, maalaiskunnan, Laukaan ja Muuramen yhteenlaskettavissa oleva ostovoiman kasvu on jo lähes /3 koko maakunnan erikoiskaupan ostovoiman kasvusta. Erikoiskauppaan kohdistuvan ostovoiman lisäyksen osuudet Keski-Suomessa vuoteen mennessä Muut kunnat 6, % Jämsänkoski,4 % Saarijärvi,5 % Keuruu 3, % Muurame 3,9 % Jyväskylä 38, % Jämsä 4,7 % Laukaa 6,7 % Äänekoski U 6,9 % Jyväskylän mlk 5,6 % Kuva 3. Erikoiskauppaan kohdistuvan ostovoiman lisäyksen osuudet Keski-Suomen kunnissa vuoteen mennessä.

19 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 8 Kulutuksen rakenteen muutoksesta johtuen erikoiskaupan ostovoima kasvaa kaikissa Keski-Suomen kunnissa. Kasvun vaikutukset ovat sitä merkittävämpiä, mitä enemmän taustalla on myös väestöpohjan kasvua. Kauppapalveluiden kehittämisen kannalta tilanne on sitä parempi, mitä suurempaa ostovoiman kasvu suhteessa tulee olemaan. Ostovoima kasvaa merkittävimmin juuri erikoiskaupassa ja kuntien palveluiden vetovoimaisuuden muutokset syntyvät lähinnä erikoiskaupan palveluiden kehityksen kautta. Siksi tässä ostovoiman ennusteita käsitellään vain erikoiskaupan osalta. Kuva 4. Erikoiskaupan ostovoiman kasvu nykyisestä vuoteen. Nykyiseen ostovoimaan nähden erikoiskaupan ostovoiman kasvu on maa kunnan keskiarvoa suurempaa seitsemässä kunnassa. Näistä suurin osa on juuri Jyväskylän seudun kuntia. Vah vinta kasvu näyt tää olevan Muu ramessa ja Jyväskylän maalaiskunnassa, joissa selvästi väestön korkea kasvuennuste kasvattaa myös ostovoimaa. Kasvun taustalla vaikuttaa selvästi kuntien merkittävät väestönkasvuodotukset. Ostovoiman keskittyminen väkirikkaisiin kuntiin merkitsee sitä, että suurin osa kunnista jää keskimääräisen kasvukehityksen alapuolelle. Erityisesti Kinnulassa, Karstulassa ja Multialla erikoiskaupan ostovoima kasvaa vain puolella nykyisestä. 5 Ostovoiman kasvu ja investointitarve Ostovoiman voimakas kasvu mahdollistaa keskusten erikoiskauppojen paremmat toimintamahdollisuudet. Nykyiset yritykset voivat kasvattaa myyntiään ja uusille yrityksille saattaa syntyä riittävät toimintaedellytykset. Riittävän palvelutason säilyttämiseksi palvelutarjontaa tulee kunnissa lisätä, mikä parantaa kauppapalveluiden kilpailukykyä ja vetovoimaa. Kuntakohtainen erikoiskaupan investointitarve on laskettu ostovoiman kasvun perusteella olettaen, että kolmannes ostovoiman kasvusta edellyttää uutta liiketilaa palvelukyvyn parantamiseksi. Loput eli kaksi kolmasosaa ostovoiman kasvusta lasketaan kohdistuvan nykyisten yritysten myynnin kasvuun. Liiketilan lisätarve määritellään erikoiskaupan myyntitehokkuudella (myynti/m ) ja näin saadaan odotusarvo kuinka paljon liiketilaa tulisi investoida vähintään seuraavan 5 vuoden aikana kunnan alueella erikoiskaupan myymäläkäyttöön. Tilatarvetta ei ole määritelty yksittäisten erikoiskaupan toimialoille, joten tilantarve kuvaa suuruusluokkaa.

20 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 9 Kuva 5. Liiketilan lisätarve erikoiskaupan toiminnoille Keski-Suomen kunnissa vuoteen mennessä. Kuvassa ei mukana Jyväskylän liiketilan lisätarvetta 46 k-m. Erikoiskaupan tilantarve on suurinta Jyväskylän kaupungissa. Laskennallinen tilantarve on 46. k-m, mikä on noin 4 % koko maakunnan tilatarve-ennusteesta. Tämä tilantarve on laskettu pelkästään kaupungin omien asukkaiden ostovoiman kasvusta. Sen lisäksi Jyväskylään kohdistuu ostovoiman siirtymistä, joka aiheuttaa vielä selkeästi lisätarpeita kehittää erikoiskauppapalveluita. Seuraavaksi suurimmat kasvuodotukset ovat maalaiskunnassa ja Laukaassa ja kun siihen lisää vielä Muuramen kasvuodotukset on noin /3 koko maakunnan kasvuodotuksista näiden neljän kunnan alueella. Muiden kuntien kohdalla liiketilan tarve seuraavan 5 vuoden aikana vaihtelee - k-m paikkeilla. Tällaisella erikoiskaupan kasvulla on jo selvä vaikutus keskusten tarjontaan ja vetovoimaisuuteen. Osalla kunnista on jo nyt ongelmia erikoiskaupan suurista siirtymistä ja heikosta erikoiskaupan tarjontatasosta johtuen, sen vuoksi edellytykset saada ostovoiman kasvu jäämään oman kauppapaikan vahvistamiseksi ovat huonot. Muutamilla kunnilla keskusten kasvuun on jonkinlaisia mahdollisuuksia, mutta aikajänne saattaa olla pitkä. Osa kunnista on sellaisia, joissa odotukset erikoiskaupan tilantarpeista jäävät alle 5 k-m. Se on määränä melko pieni, joten sellaisella toiminnan laajennuksella ei ole kovinkaan vahvaa vetovoiman ja tarjonnan lisäystä saatavissa. Erikoistumisella voidaan kuitenkin vahvistaa vetovoimaa ja saada ostovoimaa jäämään kunnan kehittyviin kauppapalveluihin.

KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 2005 Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet

KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 2005 Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu 4, 4 Jyväskylä www.keskisuomi.fi TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, Helsinki www.tuomassantasalo.fi

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko 2006 Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet

Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko 2006 Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko 6 Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet 8..7 POHJOIS-SAVON LIITTO TUOMAS SANTASALO Ky Sepänkatu, 7 Kuopio Nervanderinkatu 5 D 38, Helsinki www.pohjois-savo.fi

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2017 27.7.2017 1 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI VALTIOVERONALAISET TULOT, MUKAAN LUKIEN VEROVAPAAT OSINGOT JA KOROT. LÄHDE: TILASTOKESKUS, VERONALAISET TULOT Veronalaiset tulot ml. verovapaat 2005

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen

Lisätiedot

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto 942 538 965 729 1 908 267 63,3 % 716 038 784 229 1 500 267 49,8 % 226 500 181 500 408 000 13,5 % 492 298 468 783 961 081 31,9 % 253 750 188 750 442 500 14,7 % 7 000 5 000 12 000 0,4 % 24 278 20 763 45

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2015 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Keskitulot kasvaneet yhä kaikissa kunnissa edellisvuodesta, mutta tulotaso Suomen keskiarvoa matalampi. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2014 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Kehitys noudattaa koko Suomen kasvua, alueen kunnat kuitenkin Suomen keskiarvon alapuolella. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi kulutus /asukas

Lisätiedot

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

PALVELUSELVITYKSEN PÄIVITYS

PALVELUSELVITYKSEN PÄIVITYS Keski-Suomen Maakuntakaava PALVELUSELVITYKSEN PÄIVITYS Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko 2005 Osa 1. Maakuntakaavan kaupallinen selvitys Jyväskylä 22.10.2005 KESKI-SUOMEN LIITTO TUOMAS SANTASALO Ky

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Kaupallisten palveluiden verkosto

Kaupallisten palveluiden verkosto Kaupallisten palveluiden verkosto Keski-Suomi 2005 Pohjois-Savo 2006 Kaksi kaupallisen palveluverkon tutkimusta Sekä Keski-Suomen että Pohjois-Savon tutkimukset on tehnyt Tuomas Santasalo. 2005 ja 2006

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Tähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 2013 käytettävissä olevista tiedoista

Tähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 2013 käytettävissä olevista tiedoista Tähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 213 käytettävissä olevista tiedoista Laatija kunnanjohtaja elinkeino- ja työllisyyspoliittisen ohjelman laadinnan yhteydessä Kunnan väestön jakautuminen

Lisätiedot

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Tapas-seminaari 19.4.2011 KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Raumalla 30.11.2003. www.tuomassantasalo.fi

Raumalla 30.11.2003. www.tuomassantasalo.fi RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 RAUMAN KAUPPAKAMARI Raumalla 30.11.2003 TUOMAS SANTASALO Ky www.tuomassantasalo.fi Rauman vähittäiskauppa 2003 1 RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 1 Kaupan toimipaikat

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTIN HISTORIATIETOJA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTIN HISTORIATIETOJA KESKI-SUOMEN HIIHTO RY MATTI HARJU 14.11.2013 LÄHDE: KESKI-SUOMEN HIIHDON HISTORIAT, HIIHTOKALENTERIT, HAASTATTELUT KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTIN HISTORIATIETOJA - 30-LUVULLA SUOJELUSKUNTAVIESTIT PAIKKAKUNNALTA

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

Yhteenveto kuntien arvioiduista menoista

Yhteenveto kuntien arvioiduista menoista Yhteenveto kuntien arvioiduista menoista Hoitopalvelujen myyntitulot eli laskutus kunnilta sisältävät: Erikoissairaanhoidon palvelut, joihin kuuluvat omana toimintana tuotetut palvelut ja hoito muissa

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi

Lisätiedot

:06. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto

:06. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto Raportti sisältää sairaanhoitopiirin laskutettujen hoitopalveluiden tuotemäärät jäsenkunnittain esitettyinä. Tiedot on esitetty sairaanhoitotoiminnan osalta summana sekä toimialueittain omilla sivuillaan.

Lisätiedot

:36. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto

:36. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto Raportti sisältää sairaanhoitopiirin laskutettujen hoitopalveluiden tuotemäärät jäsenkunnittain esitettyinä. Tiedot on esitetty sairaanhoitotoiminnan osalta summana sekä toimialueittain omilla sivuillaan.

Lisätiedot

maatilojen suorat tuet

maatilojen suorat tuet TOIMEKSIANTO Johtoryhmän evästykset Maakuntapalveluista laaditaan ehdotus 9.6. mennessä Hankitaan asiantuntijapalveluna tukea maakuntakonsernin suunnitteluun ja tiedolla johtamisen - tiekartan hahmotteluun

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009

NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009 NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009 NOKIAN KAUPUNKI www.nokiankaupunki.fi Nokia 19.11.2009 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 1 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Nykyiset kaupalliset

Lisätiedot

Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5

Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5 Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5 Kokous 8.4.2015 Työryhmä Raija Kolehmainen, Matti Mäkinen, Reijo Räsänen, Marja Heikkilä

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Kommenttipuheenvuoro: Keski-Suomen malli aluetalouden näkökulmasta Hannu Tervo Kansantaloustieteen professori, JY 1 Toimivat

Lisätiedot

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi Maatalous Keski-Suomessa Juha Lappalainen MTK Keski- 1 AgriInfo Maatilojen rahavirta Tuottajaliitto KESKI-SUOMI, 2010 MAATILOJEN TULOT (brutto, ei sis. alv) yhteensä 273,17 milj. ( 7 %) * Osuus koko maan

Lisätiedot

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Keski-Suomen maakuntavaltuusto Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1. Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010

Lisätiedot

Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto

Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto 5.11.2015 Kuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä; mitä vähennetään ja mihin vähennykset kohdistuvat? Vaikutukset kuntatalouteen?

Lisätiedot

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA 27.1.2017 Kirsi Mukkala TILASTOJA KESKI-SUOMESTA Tietojen lähteenä: Tilastokeskus 1 VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS Maakuntien väestömuutos 2016, % (palkin perässä maakunnan väestömäärä 31.12.2016, ennakko) Uusimaa

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista 1.6.2012 FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi

Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi Maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen visio 2010: Tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta Keski-Suomen

Lisätiedot

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 - tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisu C 114. Keski-Suomen kuntien talous 2005

KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisu C 114. Keski-Suomen kuntien talous 2005 KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisu C 114 Keski-Suomen kuntien talous 2005 Jyväskylä 2006 Julkaisija: Yhteydet: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin 0207 560 200, vaihde Kotisivu: http://www.keskisuomi.fi

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi KESKI-SUOMEN LIITTO Keski-Suomen kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi Loppuraportti 14.12.2012 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19817 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ YHTEENVETO MOTIIVISEMINAAREISTA 16.8.2013 Keski-Suomen rakennemalliyhdistelmästä Keski-Suomessa laaditaan strategiaa, jossa yhdistyvät maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman

Lisätiedot

Joulukauppa Jaana Kurjenoja

Joulukauppa Jaana Kurjenoja Joulukauppa 2017 Taustaa Joulukauppaa yleisesti kuvaavien laskelmien taustatilastot ovat Tilastokeskuksesta. Kantar TNS toteutti otokseen perustuvan kuluttajakyselyn marraskuussa 2017. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Kuntatiedot hankekunnat (osittain tarkastamattomat) Liite 3

Kuntatiedot hankekunnat (osittain tarkastamattomat) Liite 3 Kuntatiedot hankekunnat (osittain tarkastamattomat) Liite 3 Vanhuspalvelulain seurantaindikaattoreiden toteutuminen Keski-Suomessa 2013 Â ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013 Suluissa

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2017

Keski-Suomen Aikajana 4/2017 Keski-Suomen Aikajana 4/2017 Tilanne 30.6.2017 #keskisuomi #kasvunmaakunta kasvu jatkui kiivaana vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2016 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Veronalaiset tulot ml. verovapaat osingot ja korot keskimäärin, 2005 2006 Jämsä 20 406 21 584 22 833 23 425 23 321 23 817 24 679 25 251 25 937 26 338 Keuruu

Lisätiedot

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 27.10.2011 Haminan kaupunki Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖKOHDAT 4 2.1 Markkina-alue 4 2.2 Kotka-Haminan

Lisätiedot

Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013

Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013 Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013 Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 1.1 Hankkeen kuvaus 2 1.2 Markkina-alue 4 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI

Lisätiedot

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi Keski-Suomen Aikajana 3/2015 Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni. Maakunnan veturi(t) on saatu liikkeelle. Työllisyystilanne edelleen heikko. Lisätietoja: Veli-Pekka Päivänen

Lisätiedot

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN SISÄLTÖ Kaupunkikehitys ja kauppa,ramboll Kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteet Paikkatietoaineistot palveluverkkoselvityksessä

Lisätiedot

08.01.2007. www.pohjois-savo.fi www.tuomassantasalo.fi

08.01.2007. www.pohjois-savo.fi www.tuomassantasalo.fi Maakuntakaavan palveluselvitys Vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan erikoiskaupan kehitysmahdollisuudet 08.01.2007 POHJOIS-SAVON LIITTO TUOMAS SANTASALO Ky Sepänkatu 1, 70100 Kuopio Nervanderinkatu

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Pelastetaan perhepäivähoito 5/2004-12/2005

Pelastetaan perhepäivähoito 5/2004-12/2005 Pelastetaan perhepäivähoito 5/2004-12/2005 Laadukasta perhepäivähoitoa lapsiperheille nyt ja tulevaisuudessa ammattilaisia ja ammatti, jota arvostetaan Hankkeen taustaa Tarve perhepäivähoidon kehittämiseen

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista 1.6.2012 FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS

Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS 8.7.2011 Kankaanpään ydinkeskustan kaupallinen rakenne 2011 Toimiala Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous 27.1.2015 Ari Hirvensalo Talousjohtaja 27.1.2015 2 27.1.2015 3 27.1.2015 7 Reunaehtoja: Sote-laki hyväksytään maaliskuussa SHP:n toiminta lakkaa 31.12.2016

Lisätiedot

Lausuntopyyntö koskien poliisin lupapalvelujen vähentämistä Sisä-Suomessa Page 1 of 1

Lausuntopyyntö koskien poliisin lupapalvelujen vähentämistä Sisä-Suomessa Page 1 of 1 Lausuntopyyntö koskien poliisin lupapalvelujen vähentämistä Sisä-Suomessa Page 1 of 1 Lausuntopyyntö koskien poliisin lupapalvelujen vähentämistä Sisä- - Suomessa LAUKAAN K ININANF!.ALLITiJS Sampakoski

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT 2 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSEN TAVOITE Tavoitteena on muodostaa arvio kaupan

Lisätiedot

Sopimustunnus Reitin nimi Ajosuunta Lähtö Tulo

Sopimustunnus Reitin nimi Ajosuunta Lähtö Tulo 2018 päättyvät käyttöoikeussopimukset Sopimustunnus Reitin nimi Ajosuunta Lähtö Tulo Kausi- ja vuoromerkintä KÄYTTÖ-615246 Keuruun palvelutaksi Ky - 31.12.2017 Keuruu - Vilppula M 5:30 6:35 M-L Vilppula

Lisätiedot

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

Kuhmoinen. Kuntaraportti

Kuhmoinen. Kuntaraportti Kuhmoinen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Jämsä. Kuntaraportti

Jämsä. Kuntaraportti Jämsä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2017

Keski-Suomen Aikajana 3/2017 Keski-Suomen Aikajana 3/2017 Maakuntahallitus 25.8.2017 #keskisuomi #kasvunmaakunta kasvu kiihtyi teollisuuden avulla ja on syntynyt positiivinen kasvunkierre Aikajana 4/2017 julkaistaan lokakuun alussa

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

Joutsa. Kuntaraportti

Joutsa. Kuntaraportti Joutsa Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Laukaa. Kuntaraportti

Laukaa. Kuntaraportti Laukaa Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa

Lisätiedot

OSASELVITYS: Tutkimuksessa mukana olleiden soiden ojitustilannekartoitus

OSASELVITYS: Tutkimuksessa mukana olleiden soiden ojitustilannekartoitus Jyväskylä 31.12.2010 KESKI-SUOMEN LIITTO/TURVA-HANKE OSASELVITYS: Tutkimuksessa mukana olleiden soiden ojitustilannekartoitus Ojituskartoituksen työmenetelmä: - Suokohtaisina kartoitusalueina käytettiin

Lisätiedot

Kymenlaakson maakuntakaava Kaupalliset palvelut

Kymenlaakson maakuntakaava Kaupalliset palvelut Kaupalliset palvelut 29.5.2008 Kymenlaakson liitto TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.kymenlaakso.fi www.tuomassantasalo.fi Kaupalliset palvelut 1 Sisällysluettelo Johdanto

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO

Lisätiedot

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna Hanketoiminta Suomen talouden kehittämisen apuna Saarijärvi 10.4.2013 Juha Lappalainen MTK 1 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen EU-politiikka

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HIIHTO RY MATTI HARJU LÄHDE: KESKI-SUOMEN HIIHDON HISTORIAT, HIIHTOKALENTERIT, HAASTATTELUT

KESKI-SUOMEN HIIHTO RY MATTI HARJU LÄHDE: KESKI-SUOMEN HIIHDON HISTORIAT, HIIHTOKALENTERIT, HAASTATTELUT KESKI-SUOMEN HIIHTO RY MATTI HARJU 26.11.2014 LÄHDE: KESKI-SUOMEN HIIHDON HISTORIAT, HIIHTOKALENTERIT, HAASTATTELUT KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTIN HISTORIATIETOJA 1948-2014 - 1930-LUVULLA SUOJELUSKUNTAVIESTIT

Lisätiedot

Luhanka. Kuntaraportti

Luhanka. Kuntaraportti Luhanka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Viitasaari. Kuntaraportti

Viitasaari. Kuntaraportti Viitasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA TÄMÄ KALVOSARJA ESITTÄÄ TILANNEKATSAUKSEN JA RATKAISUIHIN (MM. LIIKENNEKOKONAISUUKSIIN) VOI TULLA MUUTOKSIA. Työ valmistuu maaliskuussa

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2017 Tilanne

Keski-Suomen Aikajana 1/2017 Tilanne Keski-Suomen Aikajana 1/2017 Tilanne 30.9.2016 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Aikajana 2/2017 julkaistaan huhtikuun alussa, tilanne 31.12.2016 Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen

Lisätiedot

Nykytilan selvittämisestä kohti jätehuollon tiekarttaa. Tiina Karppinen Keski-Suomen liitto

Nykytilan selvittämisestä kohti jätehuollon tiekarttaa. Tiina Karppinen Keski-Suomen liitto Nykytilan selvittämisestä kohti jätehuollon tiekarttaa Tiina Karppinen Keski-Suomen liitto 25.10.2017 1 Sisältö Keski-Suomen jätehuollon nykytilakatsaus Kuntien jätehuollon organisoituminen Yhdyskuntajätteet

Lisätiedot

Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta

Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta Talousosasto Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta Ennuste jäsenkunnittain laaditaan kuukausittain ja julkaistaan sairaanhoitopiirin www-sivuilla. Ennusteen julkaisemisen ajankohta on noin 20. päivä.

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 11.10.2011 Kuntaliiton maakuntakierros MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET maakuntajohtaja Anita Mikkonen 1 Luonnollinen väestölisäys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus Keski-Suomessa 2001-2010 1200

Lisätiedot