Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi

Transkriptio

1 Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

2 Keski-Suomen visio 2010: Tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta

3 Keski-Suomen kriittiset menestystekijät Maakunnan yhteinen tahtotila ja johtajuus Yritystoiminnan menestys globaalitaloudessa Osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen Aluerakenne (mm. Jyväskylän ja muun maakunnan suhde Toimiva ja korkealaatuinen infrastruktuuri; sosiaalinen ja fyysinen infra Asuin- ja muu ympäristö Hyvinvointi- ja muiden palvelujen turvaaminen Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen

4 Keski-Suomen kunta- ja palvelurakennevisio 2015: Menestyvä Keski-Suomi tuottaa korkeatasoisia peruspalveluita nykyistä isompien kuntien toimesta peruspalveluiden järjestämisalueilla yhteisiä palveluita kootusti maakuntatasolla elämänlaadun turvaamiseksi.

5 KESKI-SUOMEN PERUSPALVELUIDEN SEUDULLISET JÄRJESTÄMISALUEET JA YHTEISTYÖ YLI MAAKUNTA- RAJOJEN (Yhteistyöalue osoitettu viivoituksella) Saarijärven järjestämisalue as. PERHO LESTIJÄRVI KINNULA PIHTIPUDAS Viitasaaren järjestämisalue as. KEITELE KIVIJÄRVI ALAJÄRVI KYYJÄRVI VIITASAARI KANNONKOSKI KARSTULA Äänekosken järjestämisalue as. Keuruun järjestämisalue as. PYLKÖNMÄKI MULTIA SAARIJÄRVI UURAINEN UUSI ÄÄNEKOSKI KONNEVESI LAUKAA Jyväskylän järjestämisalue as. KEURUU PETÄJÄVESI JYVÄSKYLÄN MLK HANKASALMI JYVÄSKYLÄ VILPPULA MÄNTTÄ JÄMSÄNKOSKI MUURAME KORPILAHTI TOIVAKKA KANGASNIEMI LEIVONMÄKI Jämsän järjestämisalue as. LÄNGELMÄKI JÄMSÄ LUHANKA JOUTSA KUHMOINEN Joutsan järjestämisalue as.

6 Väestön vuosimuutos (%) seuduittain %-muutos 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00-0,50-1,00-1,50-2,00-2, Joutsa Jyväskylä Jämsä Keuruu Saarijärvi-Viitasaari Keski-Suomi Äänekoski Koko maa Lähde: Tilastokeskus / Seutunet

7 Keski-Suomen väestö seuduittain ja ikäryhmittäin 2004 Joutsa 12,8 60,2 27,0 Keuruu 15,4 61,8 22,8 Saarijärvi-Viitasaari Jämsä 16,1 16,2 61,1 63,0 22,8 20,8 Lapset ja nuoret Äänekoski 17,4 64,5 18,1 Työikäiset Jyväskylä 17,7 68,5 13,8 Yli 65-vuotiaat Keski-Suomi 17,1 66,2 16,7 Koko maa 17,3 66,7 16,0 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: Tilastokeskus

8 Keski-Suomen tavoitteena on uudistaa kunta- ja palvelurakennetta siten, että alueen dynaamisuus ja vetovoimaisuus lisääntyvät. Uudet toimintamallit tulee rakentaa siten, että lähidemokratian toimivuus säilyy. Palveluiden tuottamisessa lähtökohtana on asiakasnäkökulma, palveluiden laatu ja läheinen saatavuus. Tehokkuuden lisäämiseksi kuntasektori on osaltaan valmis muuttamaan toimintakulttuuria ja tuotantotapoja. Kuntatalouden kohentuminen nykyisestä ja pysyminen vakaalla pohjalla edellyttää valtion johdonmukaista kuntapolitiikkaa ja velvoitteiden mukana tulevia täysimittaisia taloudellisia resursseja.

9 Palveluiden järjestämisen lähtökohdaksi Keski-Suomessa otetaan luontainen työssäkäynti- ja asiointialue, eheä yhdyskuntarakenne sekä elinkelpoinen talousalue. Pohjana ovat nykyiset kuusi seutukuntaa, jotka muodostavat peruspalveluiden järjestämisalueet. Järjestämisalueen kunnat sopivat järjestämisvastuusta ja yhteisistä toimielimistä vastaamaan eri palvelukokonaisuuksista. Toimielimen muodostaminen tapahtuu siten, että siinä kohtaavat demokratia, valta ja vastuu sekä taloudesta että palveluista. Hallintomallien tulee olla keveitä ja rajoiltaan mahdollisimman yhtenäisiä.

10 Tulevien järjestämisalueiden sisällä kuntien yhteistyö/yhdistyminen on jo etenemässä: Äänekosken seudulla on päätetty kolmen kunnan kuntaliitoksesta. Kuntaliitosselvityksiä on menossa entisen Saarijärven seutukunnan kuntien ja Joutsan seutukunnan kuntien kesken. Viitasaaren kaupunki ja Pihtiputaan kunta muodostavat nk. Wiitaunioni-kuntaparin. Asukasmäärältään laajimman yhteistyöalueen muodostaa Jyväskylän seudun nk. verkostokaupunki. Jyväskylän ja Korpilahden liitoksesta ollaan tekemässä selvitystä. jatkuu

11 Jämsän seutukunnalla korostuu palveluiden yhteinen tuotanto ja pitemmällä aikavälillä yksi peruskunta. Keuruun seudun kaksi kuntaa tekevät yhteis-työtä palvelutuotannossa mm. Mäntän ja Vilppulan kanssa. Kinnula on ilmaissut halunsa pysyä itsenäisenä, mutta tehdä yhteistyötä palveluiden tuottamisessa.

12 Peruspalveluiden järjestämisalueen kokoa ei ole mielekästä sitoa minimiasukasmäärään, koska osa harvaan asutuista seutukunnista ei yllä tähän. Pitemmällä aikavälillä nähdään, että peruspalveluiden järjestämisalueilla edetään kohti isompia kuntayksiköitä. Kuntaliitoksiin tarvitaan jatkossakin valtion porkkanarahoja. Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan sekä toisaalla Jämsän ja Jämsänkosken kaupunkien strateginen yhdistyminen on perusteltua jo lyhyemmällä aikavälillä. Näin muodostuu kolmen yhdyskuntarakenteellisesti toimivan ja vahvan kaupunkikeskittymän kehityskäytävä, Äänekoski Jyväskylä Jämsä. Tämä edistää maakunnan kilpailukykyä ja dynaamisuutta ja on merkittävä koko maan globaalin kilpailukyvyn kannalta.

13 Maakuntatasolla kootaan yhteen, yhteisen hallinnon alaisuuteen, aluetason palvelut Erikoissairaanhoidon osalta lähtökohtana on nykyinen sairaanhoitopiiri, ja sen toimintojen kehittäminen maakunnallisina mm. laboratorionäytteiden analysoinnissa, röntgen ja muiden kuvien arkistoinnissa sekä kuvakonsultaatioissa ja terveydenhuollon potilastietojärjestelmissä. Sosiaalitoimen maakunnallisia palveluja ovat mm. päihdehuollon laitoskuntoutus, vammaispalveluiden erityistason palveluohjaus, sosiaalipäivystys, lastensuojelun erityissosiaalityö ja sosiaalialan kehittämisyksiköt Toisen asteen ja aikuiskoulutuksen kehittäminen, ohjaus ja koordinaatio. Edunvalvonta, aluekehittäminen ja maakuntakaavoitus. jatkuu..

14 Teknisen huollon hallinnointi, suunnittelu ja toteutus Aluekehityksen yhteistyötä ja palveluiden yhteistä tarjontaa edistetään valtionhallinnon ja kuntasektorin kesken sekä maakunta- että järjestämisaluetasolla. Elinkeinojen kehittäminen vahvistuu maakuntatasolla elinkeinostrategian mukaisesti, jossa korostuu kehittämisyhtiöiden yhteistyö sekä keskenään että valtionhallinnon kanssa.

15 Paras-hanke jatkuu maakunnassa ohjausryhmä sihteeristö teemaryhmät (sosiaali- ja terveystoimen, opetus- ja kulttuuritoimen, tekniset ja muut palvelut) seutuvastaavat (maakuntahallituksen jäseniä) jatkavat työtään vastaavan ajan. liiton seutujen yhteyshenkilöt: Joutsan seutu: Hannu Korhonen Ääneseutu: Jukka Patrikainen Keuruun seutu: Olli Ristaniemi Saarijärven-Viitasaaren seutu: Rauli Sorvari Jämsän seutu: Veli-Pekka Päivänen Jyväskylän seutu: Anita Mikkonen

16 Paras-hankkeen jatkotoimenpiteet Maakuntahallitus on v päättänyt seuraavien selvitysten käynnistämisestä: (yhteensä e) Lasten ja nuorten hyvinvointiosaamisen jalkauttaminen Vanhusten palveluiden järjestelyt Maakunnallinen kuljetusjärjestelmä Täydennyskoulutus sekä koulu- ja oppimispaikkaverkosto Asiointialueet Keski-Suomessa ja maakunnan naapurikunnissa.