KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 2005 Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu 4, 4 Jyväskylä TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, Helsinki

2 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 Sisällysluettelo Johdanto KAUPALLISEN PALVELUVERKKOSELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET 3 3 Selvityksen tavoitteet 4 3 Tarkastelualue ja menetelmät 4 4 Muutokset vuoden kauppapalveluverkkoselvitykseen 5 VÄHITTÄISKAUPAN MARKKINAT KESKI-SUOMESSA 7 Väestönkehitys ja väestöennusteet 7 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 7 3 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima 3 4 Ostovoimaennusteet vuoteen 7 5 Ostovoiman kasvu ja investointitarve 8 3 KUNTIEN KAUPPAPALVELUIDEN KESKITTYMÄT JA KEHITYSTARPEET 3 Kauppapalveluiden rakenne ja keskittymät kunnissa 3 Keskukset ja kaup pakeskittymät palveluverkossa Kuntien kehitystavoitteet eri keskuksissa Kaupallisten keskittymien kehitysvaihtoehdot Kauppakeskittymien erilaistuminen ja vahvuudet 47 4 MAAKUNNAN KAUPPAPALVELUVERKON KEHITYSNÄKYMÄT 48 4 Kaupunkikeskusten kehitysnäkymät maakunnassa 48 4 Kuntakeskusten ja muiden keskusten erikoiskaupan kehitysnäkymät Kauppapalveluverkon vahvuudet ja kehittämistarpeet 5 44 Verkon kehitysnäkymät ja kuntien tavoitteiden arviointi 53 5 JOHTOPÄÄTÖKSET 55 Liite. Väestö Keski-Suomessa vuonna 4, 5 ja ennuste vuosille ja Liite. Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Keski-Suomessa vuonna 3 Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Saatavana Keski-Suomen liiton kotisivuilla www. keskisuomi.fi kohdassa Tietopalvelut --> Julkaisut --> Sarja B Liite 4. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima 3 ja ostovoimaennuste Keski- Suomessa vuoteen Liite 5. Kuntien näkemykset palveluverkon kehittämisestä Liite 6. Kuntien näkemykset matkailukeskittymien kehittämisestä Liite 7. Nykyiset matkailukeskittymät Keski-Suomessa Liite 8. Kuntien palveluverkon kehittämisen edellytykset erikoiskauppapalveluiden osalta vuoteen

3 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 Johdanto Keski-Suomen liitto toteuttaa EU:n Itämeren Interreg IIIB -ohjelmaan kuuluvaa hanketta Development of First Division Regions (Defris). Keski-Suomen osuus on Euroopan aluekehitysrahaston lisäksi Ympäristöministeriön, Keski-Suomen kehittämisrahaston ja Keski-Suomen liiton rahoittama. Defris-hankkeen lähtökohtana on edistää tasapainoista monikeskuksista aluerakennetta. Kaupan palveluverkkoselvitys kuuluu Defris-hankkeen osioon, jossa tarkastellaan pääkaupunkiseudun vaikutuspiirissä olevien seutujen mahdollisuuksia hyötyä pääkaupunkiseudun kasvunäkymistä ja kuinka nämä ykkösdivisioonan keskisuuret seudut voivat yhteistyötään ja verkostojaan kehittämällä lisätä kilpailukykyään. Keski-Suomen kaupallisen palveluverkon kehittämiseksi tilattiin : ltä päivitys Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko -selvityksestä. Päivityksen ensimmäinen osa tarkastelee kauppapalveluverkkoa maakuntakaavan näkökulmasta. Defris-hankkeena toteutettu toinen vaihe tarkastelee maakunnan eri tasoisten kaupallisten keskusten kehitysedellytyksiä ja tulevaisuuskuvaa. Selvitys tarjoaa välineitä palveluverkon kehittämisen linjauksiin ja seudullisen työnjaon kehittämiseen kauppapalveluiden tarjonnassa. Defris-hankkeen kaupallisen palveluverkon selvityksen tekoa ovat tilaajan puolelta valvoneet Defriksen projektipäälliköt Marika Luoma ja Satu Heikkinen sekä projektisihteeri Hanna Kunttu ja maakuntainsinööri Jarmo Koskinen Keski-Suomen liitosta. Konsultin puolelta työtä ovat tehneet KTM Tuomas Santasalo ja tutkimusavustajana FM Riikka Henriksson. Jyväskylässä.3.6 TUOMAS SANTASALO Ky

4 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 3 KAUPALLISEN PALVELUVERKKOSELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Keski-Suomen maakunta on yksi maamme kasvukeskuksista. Maakunnan kasvukehitys on vahvasti sidoksissa Jyväskylän seudun muodostamaan maakunnan ytimeen. Tämä näkyy niin asutuksen kuin kaupallisten toimintojen keskittymisenä Jyväskylään ja sen läheisyyteen. Maakunnan keskus tarvitsee tuekseen myös elinkelpoisia pienempiä keskuksia, jotta maakunta voisi kehittyä tasapainoisena ja toimivana. Työnjako maakunnan eri keskusten välillä on kehitettävä verkoksi, jossa erilaiset osat tukevat toisiaan. Keski-Suomen maakunnassa on vähittäiskaupan palvelupisteitä noin 4 ja niillä on yhteensä myyntiä.48 milj. euroa vuoden 3 yritystilaston mukaan. Jyväskylän kaupungin muodostama maakunnan pääkeskus tarjoaa monipuolisesti palveluita, joiden osuus maakunnan vähittäiskaupan tarjonnasta on noin 4 % ja myynnin arvosta vajaa puolet. Maakunnan muut kunnat ja niiden osakeskukset muodostavat kaupallisten palveluiden verkon, jossa kullakin keskuksella on oma alueellinen merkityksensä. Tässä selvityksessä tarkastellaan maakunnan erilaisten kaupallisten keskusten muodostamaa palveluverkkoa ja sen kehittämistä tulevaisuuden haasteita vastaavaksi. Tämän selvityksen lähtökohtana on vuonna tehty Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko -selvitys. Tämä selvitys on vuoden selvityksen päivitys. Päivitystyö tehtiin kahdessa osassa siten, että ensimmäisessä vaiheessa päivitettiin selvitys vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan kaupan verkoista, joista saatiin tietoa maakuntakaavan kaupallisten palveluiden kaavamerkintöihin (Julkaisu B 44 Keski-Suomen liitto). Defris-hankkeen osana tarkastellaan tässä selvityksessä koko kauppapalveluiden verkkoa. DEFRIS (Development of First Division Regions) on EU:n BSR Interreg IIIB -ohjelmaan ruotsalaisen pääpartnerin Regional Development Council of Östergötland (ÖSTSAM) johdolla valmisteltu hanke. Partnereina hankkeessa ovat pääpartnerin lisäksi Keski-Suomen liitto, Pohjois-Savon liitto, Kaunas County Governors Administration Liettuasta sekä Regional Authority of Kujawsko-Pomorskie Voivodeship Puolasta. Defris-hankkeen lähtökohtana on edistää tasapainoista monikeskuksista aluerakennetta. Tässä selvityksessä kuvataan monikeskuksista aluerakennetta kaupan palvelurakenteen näkökulmasta. Selvityksessä arvioidaan erikoiskaupan kasvupotentiaalia ja missä kunnissa sitä näyttäisi olevan. Keski-Suomen kaupan palveluverkkoa tarkastellaankin tässä merkittävänä osana maakunnan kilpailukykyä. Defris-hankkeen tavoitteena on parantaa alueiden kilpailukykyä hyödyntämällä metropolialueiden kasvua ja lisäämällä keskinäistä yhteistyötä. Hanke on jaettu neljään osioon. Ensimmäisessä ja toisessa osiossa tarkastellaan ja vertaillaan partnereiden seudullisia kehittämisen lähtökohtia ja mahdollisuuksia sekä aluesuunnittelun menetelmiä. Kolmannessa osiossa valmistellaan ja toteutetaan kansainvälisiä ja maakunnallisia

5 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 4 hankkeita ja selvityksiä. Hankkeen neljäs osio keskittyy tiedon levittämiseen ja saavutettujen tulosten vaikuttavuuden turvaamiseen. Kaupan palveluverkkoselvitys kuuluu Defris-hankkeen kolmanteen osioon, jossa toteutetaan hankkeita ja selvityksiä, joissa tarkastellaan kuinka Keski-Suomi voi yhteistyötään ja verkostojaan kehittämällä lisätä kilpailukykyään. Selvityksen tavoitteet Keski-Suomen kaupallisen palveluverkon selvityksessä tarkastellaan maakunnan kaupallisen palveluverkon rakennetta, kaupallista sisältöä ja toimivuutta. Tarkoituksena on saada kokonaisnäkemys palveluverkosta ja tutkia palveluverkon muutoksia ja kehitysmahdollisuuksia. Selvityksessä tarkastellaan kuntakohtaisesti kaupallisten palveluiden rakennetta ja kaupallisten keskusten merkitystä sekä vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa. Lisäksi tutkitaan Keski-Suomen kauppapalveluverkkoa ryhmittämällä erilaiset keskukset niiden palvelutarjonnan mukaan. Tällä aineistolla saadaan määritellyksi kauppakeskittymien toiminta sisällön mukaan ja sitä kautta voidaan arvioida niiden kehittämisedellytyksiä. Tavoitteena on käyttää selvityksen tietoja erilaisten kuntakohtaisten kehityssuunnitelmien laatimisessa ja elinkeinotoiminnan edistämisessä kuntatasolla. Kaupan kehitysnäkemysten tarkastelun tavoitteena on antaa suuntaviivoja maakunnan eri osien kehitystavoitteita varten. Kaupan rakenteiden ja toimintaympäristön muutosten myötä kaupan toiminnoille avautuu uusia mahdollisuuksia. Kaupan on tärkeää kehittää toimintaansa muuttuneilla markkinoilla. 3 Tarkastelualue ja menetelmät Selvityksessä tarkastellaan kaupallisten palveluiden verkkoa Keski-Suomen maakunnassa. Kauppapalveluiden verkkoa lähdettiin tarkastelemaan Tilastokeskuksen yritysrekisterin (5) tietojen pohjalta. Yritystiedot saatiin paikkatietokantana, jonka tietoja osin täydennettiin ja tarkennettiin. Yritystietokannan avulla pystyttiin hahmottamaan kauppapaikkojen sijainnin perusteella kauppakeskittymät kuntien alueella. Kauppakeskittymien muodostamaa verkkoa vertailtiin aikaisemmin määriteltyyn kauppapalveluverkkoon ja tarkennettiin luokittelua vastaamaan nykytilaa. Karttatarkastelussa tarkasteltiin taustalla myös väestökeskittymiä kunnissa, jolloin voitiin hahmottaa palveluverkon osien luontevat sijoituspaikat. Kauppapalveluiden nykytilan selvittämiseen liittyi myös tilastoaineiston osittainen täydentäminen paikkatiedoilla, jotta tarkastelusta saataisiin kattava kuvaus Keski-Suomen kauppapalveluista. Tarkastelun rakenne noudatti osin Keski-Suomen kapallinen palveluverkko -selvitystä. Sieltä saatiin myös aikaisemmat näkemykset kauppapalveluverkosta ja kuntien vuoden keskusverkon rakenne. Työn aikana kuntiin tehtiin kaksi kyselyä, joissa pyydettiin kuntien edustajilta kantaa omaan kauppapalveluiden verkkoon ja verkon kehitystavoitteita. Lähes kaikista kunnista on kahdella kyselykierroksella saatu näiden oma näkemys kauppapalveluiden verkosta ja kehitystarpeista. Ensimmäisessä kyselyssä keskityttiin kaupan suuryksiköiden sijoittumiseen kunnissa sekä tilaa vievän kaupan keskittymiin. Toisessa kyselyssä kuntien edustajien näkemysten avulla luotiin kokonaiskuva kuntien näkemyksestä ja visioista oman kauppapalveluverkon suhteen. Edellä kuvattujen aineistojen avulla analysoitiin kauppapalveluiden verkkoa ja mää-

6 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 5 riteltiin verkon osat. Analyysillä ryhmitellään kauppapalveluverkon keskusten luonne ja merkitys palveluverkossa. Keskusten luonnetta ja kehittämisedellytyksiä arvioidaan toiminnallisen laajuuden ja sisällön mukaan sekä tarjolla olevien kehittymisedellytysten mukaan. Arvioinnissa käytetään syntynyttä tilastoaineistoa ja ostovoimatutkimuksen tietoja. Paikkatietoaineiston avulla arvioidaan keskusten asemaa rakenteessa ja niiden mahdollisuutta toimia verkossa. Analyysivaiheessa tarkasteltiin kuntakohtaisesti kauppapalveluverkon tarjontaa ja pisteiden toimivuutta sekä miten erikoiskaupan ostovoima kuntatasolla saavuttaa tarjotut palvelut. Olennaiseksi osoittautui ostovoiman merkittävät siirtymät erikoiskaupan kohdalla, koska kaupallisten keskittymien kehitysmahdollisuudet nojautuvat vahvasti erikoiskaupan kehittymiseen. Ostovoimasiirtymät selkeästi joko vahvistavat tai heikentävät kuntien palvelukeskusten kehittämismahdollisuuksia. Selvityksen tuloksena tehtiin Keski-Suomen kauppapalveluille hierarkkinen palveluverkko, jota voidaan käyttää keskusten kehittämisen lähtökohtana ja Keski-Suomen palveluverkon kuvaajana. Keskusten mahdollisuus vahvistaa toimintaansa ja vetovoimaisuuttaan perustuu pitkälle erikoiskaupan toimintaedellytysten kehitykseen. Siksi tutkittiin kuntien erikoiskaupan kehitysmahdollisuuksia ja tehtiin arviot niiden kehitysedellytyksistä. Tämän pohjalta kunnat voidaan luokitella kehitysedellytyksiensä mukaan ryhmiin. Lopputulos selkeyttää kuntien strategisia toimintamahdollisuuksia palveluverkon osien kehittämisessä. 4 Muutokset vuoden kauppapalveluverkkoselvitykseen Keski-Suomen kaupallisen palveluverkkoselvityksen lähtökohtana oli vuonna tehty palveluselvitys. Edellisen tarkastelun tietoaineistoa päivitettiin ja mukaan otettiin tarkempaa paikkatietoaineistoa. Paikkatietokantojen käyttö tarkastelussa mahdollistaa kuntarajoista riippumattoman tarkastelun, jolla voidaan tarkastella väestön ja palveluiden keskinäistä suhdetta. Palveluita tarkasteltiin niiden fyysisen sijainnin näkökulmasta. Tarkastelussa korostuu palveluiden keskittymät ja niiden vaikutus kauppapalveluverkon toimivuuteen. Tämä tarjoaa mahdollisuuden kaupallisten keskusten merkityksen tarkasteluun palvelualueiden näkökulmasta. Hallinnollisista ja tilastoteknisistä käytännöstä johtuen raportoinnissa on kuitenkin jouduttu keskeisiltä osin pitäytymään kuntakohtaisessa tarkastelussa. Kauppapalveluverkkoselvityksessä tiedusteltiin nyt suoraan kunnilta niiden omia näkemyksiä ja tavoitteita kauppapalveluiden kehittämisestä. Tarkastelu lähtee siten enemmän suunnittelunäkökohdasta kun taas aikaisemmassa selvityksessä saatiin asukas- ja kuluttajakyselyillä tietoa nykyisten palveluiden laadusta ja tyytyväisyydestä palveluihin. Vuoden 5 tutkimuksen tavoitteena on tutkia toimintamahdollisuuksia eri kauppapalvelukeskittymissä eikä niinkään arvioida niiden nykyistä toimivuutta. Nyt kauppapalveluverkon toimivuutta peilataan enemmän kehittämisedellytysten kannalta arvioimalla keskeisten kehittämismuuttujien toimivuutta keskusten kannalta. Tämä selvitys pääseekin edeltäjäänsä pidemmälle eri keskusten kehittämisen mahdollisuuksien arvioinnissa ja pystyy paremmin arvioimaan keskeisten muuttujien vaikutusta kehitykseen.

7 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 6 Kuva. Tutkimusprosessi Keski-Suomen palveluverkkoselvityksessä.

8 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 7 VÄHITTÄISKAUPAN MARKKINAT KESKI-SUOMESSA Keski-Suomen maakunnan vähittäiskaupan markkinoita tarkastellaan väestön, toimipaikkakannan ja markkinoiden rakenteen näkökulmasta. Vähittäiskaupan markkinoita analysoidaan ostovoiman avulla ja ostovoimaennusteilla saadaan myös näkemystä markkinoiden kehitysmahdollisuuksista. Tilastotiedot väestöstä, vähittäiskaupan toimipaikoista sekä ostovoimista ovat raportin liitteenä. Väestönkehitys ja väestöennusteet Väestönkehitys Keski-Suomen maakunnassa on ollut nousuvoittoista Jyväskylän seudun voimakkaan vetovoiman ansiosta. Väestönkasvu oli 99-luvun alussa keskimääräistä suurempaa, mutta tasoittui -luvulle tultaessa. Vuoden 5 lopussa koko Keski-Suomen maakunnan väkimäärä oli noin 67. asukasta. Vuoteen mennessä Tilastokeskuksen väestöennuste arvioi maakunnan kokonaisväestömääräksi noin 7. asukasta ja vuoteen mennessä noin 75. asukasta. Vuosimuutos koko maakunnassa pysyy koko tarkasteluajanjaksolla 5- samana,, %:ssa. Väestön lisäystä tapahtuu ainoastaan Jyväskylän seutukunnassa (vuoden seutukuntajako), missä väestönkasvu vuodesta 5 vuoteen on keskimäärin,7 % vuodessa. Suurinta väestömäärän lasku tulee olemaan Saarijärven-Viitasaaren seutukunnassa, keskimäärin -,9 % vuodessa. Kuntatasolla tarkasteltuna nopeimman väestönkasvun kuntia 5- ovat Jyväskylän mlk ja Muurame. Lisäksi väestö kasvaa myös Jyväskylässä, Toivakassa, Korpilahdella, Leivonmäellä, Laukaassa, Uuraisilla ja Äänekoskella. Suurimman väestön vähentymisen kuntia ovat Viitasaari, Pihtipudas, Kinnula, Karstula ja Multia. Muis sa kunnissa väestö vähenee jonkin verran, mutta mainittuja kuntia hitaammin. Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Vähittäiskauppaa tarkastellaan kunnittain yritys- ja toimipaikkatilaston avulla. Sieltä saadaan yritysten määrää ja toiminnan laajuutta kuvaavat yhtenäiset tilastot vuoden 3 tilanteesta. Paikkatietoaineisto on tätä tuoreempaa, mutta siihen ei ole vielä saatavissa taloudellisia tilastoaineistoja. Tilastoaineiston tarkasteluun liittyy aina pieniä epätarkkuuksia sillä, jos toimialalla on vähemmän kuin kolme toimipaikkaa, myynti on jouduttu arvioimaan yleisten kaupan tilastojen pohjalta. Tämän takia pienimmissä kunnissa toimialan myyntitiedot perustuvat pääosin arvioon ja toimialakohtaiset keskimyynnit ovat selvästi pienten paikkakuntien todellista myyntiä suurempia. Aineistoa on tältä osin pyritty korjaamaan kuntakohtaisesti. Keski-Suomessa on yhteensä noin 4 vähittäiskaupan toimipistettä (ilman autokauppaa ja huoltamotoimintaa), joiden arvonlisäverollinen myynti oli vuonna 3,4 mrd. euroa. Päivittäistavara- ja tavaratalokaupan myyntiä tästä on 75 milj. euroa eli noin puolet. Erikoiskauppojen osuus on noussut jo 73 %:n myymäläkannasta, joten kaupan painopisteen muuttuminen erikoiskaupan suuntaan on jatkunut.

9 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 8 Kuva. Väestön vuosimuutos prosentteina Keski-Suomessa 5-.

10 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 9 Vähittäiskauppa on vahvasti keskittynyt Jyväskylään ja Jyväskylän maalaiskuntaan. Koko maakunnan toimipaikoista 46 % on Jyväskylässä ja maalaiskunnassa yhteensä. Painopiste Jyväskylässä on erikoiskaupoissa. Jyväskylän kaupunkiseudun toimipaikkamäärät on kuvattuna erillään koko maakunnan toimipaikkatarjonnasta. Kuva 3. Päivittäistavarakauppojen, tavaratalojen, tilaa vaativan erikoiskaupan ja muiden erikoiskauppojen toimipaikkamäärä Jyväskylässä ja Jyväskylän maalaiskunnassa vuonna 3. Vähittäiskaupan rakenne on useimmissa kunnissa rakentunut niin, että päivittäistavarakaupan yksiköitä on lähes yhtä paljon kuin erikoiskauppoja. Selvän poikkeuksen tekevät vain keskisuuret kaupungit Keski-Suomessa. Jämsässä, Keuruulla, Saarijärvellä ja Äänekoskella erikoiskauppojen määrä on suhteessa selvästi suurempi kuin päivittäistavarayksiköiden. Vähittäiskaupassa tapahtunut rakenteellinen muutos on näkynyt erikoiskaupan osuuden kasvuna vähittäiskaupan toiminnoista vuoden palveluverkkotarkasteluun verrattuna. Kun verrataan indeksillä kuntakohtaista myynnin kehitystä vuodesta 999 vuoteen 3, niin merkittävintä myynnin kasvu on ollut erikoiskaupan kohdalla. Päivittäistavarakaupan myynnin arvo on paikoin kunnissa jopa laskenut, mikä osin johtuu kovenneesta hintakilpailusta, jolloin myynnin määrällinen kasvu ei ole näkynyt indeksin kasvuna.

11 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 Kuva 4. Päivittäistavarakauppojen, tavaratalojen, tilaa vaativien erikoiskauppojen sekä muun erikoiskaupan toimipaikkojen määrä Keski-Suomen kunnissa yritys- ja toimipaikkarekisterin perusteella vuonna 3. Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan pylväät ovat erillisellä kartalla (Kuva 3.) pylväiden skaalauksen vuoksi.

12 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 Vähittäiskaupan myynnin kehitys kunnissa 999/3 Ind. = 999 myynti 6, 6, PT- ja tavaratalomyynti 5, Erikoiskauppa Koko vähittäiskauppa 5, 4, 4, 3, 3,,,,,,, Kinnula Viitasaari Keuruu Äänekoski Suolahti Jämsä Saarijärvi Jyväskylä Pihtipudas Uurainen Muurame Laukaa Sumiainen Jämsänkoski Konnevesi Joutsa Korpilahti Multia Petäjävesi Karstula Hankasalmi Jyväskylän mlk Kuhmoinen Toivakka Pylkönmäki Kannonkoski Luhanka Kyyjärvi Kivijärvi Leivonmäki Kuva 5. Vähittäiskaupan myynnin kehitys Keski-Suomen kunnissa 999/3. Vähittäiskaupan kokonaismyynti on Kinnulaa ja Viitasaarta lukuun ottamatta kasvanut vertailuvuoteen verrattuna, johtuen useimmiten erikoiskaupan suotuisasta kehitystrendistä. Viitasaarella on kuitenkin tapahtunut olennainen muutos kehityksessä vuosien 4 ja 5 aikana, jolloin kaupan myynti on lähtenyt voimakkaaseen nousuun. Nämä muutokset eivät kuitenkaan näy vielä tarkastelussa olevissa vuoden 3 vertailuluvuissa. Vähittäiskaupan muutos näkyy kaikissa kunnissa siirtävän kaupan painopistettä erikoiskaupan suuntaan. Erikoiskaupat ovat kasvattaneet myyntiään ja osassa kunnissa niiden lukumäärä on kasvanut. Pienissä kunnissa myyntien suhteelliset muutokset ovat suuria, mikä osin johtuu tietoaineiston epätarkkuuksista. Kehityksen suunta sinällään on oikea. Päivittäistavarakauppa ja tavaratalokauppa ovat nekin kasvaneet suurimmassa osassa kuntia, mutta hintakilpailu on painanut myyntiä pikemminkin alaspäin. 3 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima 3 Vähittäiskaupan markkinoita tarkastellaan kuntakohtaisen ostovoiman avulla. Ostovoima on kunkin kunnan oman väestön ostopotentiaali eli kauppaan suuntautuvan kokonaismarkkinoiden arvo. Se perustuu kuluttajien toteutuneeseen rahankäyttöön, jonka pohjalta voidaan laskea tulevaa rahankäyttöä eli kuinka paljon rahaa käytetään kuhunkin hyödykkeeseen vuodessa. Ostovoimatiedolla voidaan laskea kuinka suuri myynti alueellisesti voi vähittäiskaupassa toteutua, jos kuluttajat kohdistavat ostoksensa paikallisiin myymälöihin. Tällä tavoin määriteltynä ostovoima kertoo kunkin kunnan markkinoiden arvon alueella asuvan väestön ostovoimalla. Lisäksi on tarkasteltu myös kunnassa sijaitsevien loma-asuntojen asukkaiden ostovoimaa, eli miten paljon lisää ostopotentiaalia tämä tarjoaa kunnille. Eri keskusten kauppapalveluiden kehittä-

13 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 misen kannalta olennaisempaa on erikoiskaupan ostovoiman kehitys ja siirtymät. Siksi ostovoimatarkastelu keskittyy enemmän erikoiskaupan ostovoimaan alueilla. Kunnittain vähittäiskaupan markkinatilannetta tarkasteltiin vertaamalla koko ostovoimaa ja kuntien koko vähittäiskaupan myynnin arvoa. Kun vähittäiskaupan myynti on oman kunnan asukkaiden ostovoimaa suurempi, kunnan kauppapalvelut ovat vetovoimaisia ja saavat ostovoimaa muualta. Silloin kun ostovoima kunnissa on myyntiä suurempaa, ostovoimaa siirtyy muihin kaupallisiin keskuksiin. Suurin ostovoima saaja on Jyväskylän kaupunki, joka saa vuodessa 39 milj. euroa ostovoimaa muista kunnista. OSTOVOIMAN SIIRTYMÄT KESKI-SUOMEN KUNNISSA 3 Ilman Jyväskylän 39 milj. siirtymää Joutsa Jämsä Saarijärvi Kivijärvi Kuhmoinen Kannonkoski Karstula Pihtipudas Luhanka Konnevesi Hankasalmi Kyyjärvi Pylkönmäki Toivakka Kinnula Leivonmäki Multia Uurainen Petäjävesi Äänekoski U Jyväskylän mlk Korpilahti Viitasaari Keuruu Jämsänkoski Muurame Laukaa -3, -5, -, -5, -, -5,, 5,, 5, Milj. euroa/v. Kuva 6. Ostovoiman siirtymät Keski-Suomen kunnissa ilman Jyväskylän 39 milj. euron siirtymää vuonna 3. Ostovoimaa siirtyy selvästi enemmän kunnan ulkopuolelle Jyväskylän kaupunkiseudun kehyskunnista. Eli Jyväskylään suuntautuva ostovoimaa tulee kehyskunnista. Kun nämä ovat lisäksi väestöpohjaltaan suhteellisen suuria kuntia, ostovoiman siirtymäarvo on niissä merkittävä. Kun tarkastellaan erikoiskaupan ostovoiman siirtymiä, selvästi enemmän on kuntia jotka ovat saamassa ostovoimaa muualta kuin koko vähittäiskaupan vertailussa. Suhteellisesti eniten erikoiskaupan ostovoimaa saavat muutamat pienet kunnat, kun ostovoiman siirtyvää osaa verrataan kyseisen kunnan omaan ostovoima-arvoon. Tarkasteltaessa koko Keski-Suomen erikoiskaupan ostovoiman siirtymiä, nähdään muutamien keskusten selkeä vetovoimaisuus ympäristökuntiin nähden. Jyväskylän kaupunki saa oman ostovoimansa lisäksi noin 4 % lisää ostovoimaa muista kunnista. Jyväskylään siirtyvän ostovoiman arvo on 88 milj. euroa. Muissa kunnissa ympäristöstä saatu siirtymä on arvoltaan pientä, mutta sillä on suuri merkitys kaupan paikallisiin mark kinoihin kunnassa. Ostovoiman siirtymä heijastaa selvästi seudullisia markkinoita. Jyväskylän ympäristössä kaikissa seudun kunnissa erikoiskaupan siirtymä on merkittävä. Näissä kunnissa keskusten erikoiskaupat joutuvat selkeästi kilpailutilanteeseen nimen omaan seudun pääkeskuksen tarjonnan kanssa.

14 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 3 Kuva 7. Erikoiskaupan ostovoima miljoonina euroina Keski-Suomen kunnissa vuonna 3.

15 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 4 Kuva 8. Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä suhteellisena osuutena ostovoimasta Keski-Suomen kunnissa vuonna 3. Selvästi omia markkina-alueitaan on maakunnan pohjoisilla kunnilla ja ne saavat tukea markkinoihinsa myös maakunnan ulkopuolelta. Keuruu maakunnan länsiosissa saavuttaa myös selvän vetovoimaisen markkina-aseman. Myös Jämsä ja Kuhmoinen pitävät hyvin erikoiskaupan markkinansa. Joutsa on selvästi irti Jyväskylän vaikutuspiiristä. Se saavuttaa hyvin ostovoimansa ja saa lisää ostovoimaa ympäristöstään. Kuva 9. Erikoiskaupan ostovoiman siirtymät Keski-Suomen kunnissa miljoonina euroina vuonna 3.

16 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 5 Kuva. Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä prosenttia ostovoimasta Keski-Suomessa vuonna 3.

17 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 6 Markkinoiden kannalta loma-asukkaiden merkitys ostopotentiaalin lisääjinä on osalle kunnista merkityksellinen. Loma-asukkaiden merkitystä tutkittiin loma-asuntokannan perusteella. Loma-asuntojen määrään perusteella ei voida arvioida loma-asukkaiden ostovoimaa vaan loma-asukkaiden ostovoima lasketaan vain niistä loma-asunnoista, jotka ovat ulkokuntalaisten hallinnassa. Keski-Suomen kunnissa loma-asunnoista noin kaksi kolmannesta on ulkokuntalaisten hallussa, mutta joissakin osuus nousee selvästi korkeammaksi. Ulkokuntalaisten loma-asunnoissa asuu laskennallisesti kolme henkilöä keskimäärin kolmen kuukauden ajan. Tästä syntyvä ostovoimapotentiaali lasketaan loma-asukkaiden ostovoimaksi paikkakunnalla. Kulutusrakenteen mukaan loma-asukkaiden ostovoimasta paikkakunnalla noin puolet kohdistuu päivittäistavarakauppaan ja tavarataloihin ja toinen puoli erikoiskauppaan. Kuva. Loma-asukkaiden osuus kunnan vähittäiskaupan markkinoiden arvosta vuonna 3. Loma-asukkaiden merkitys markkinoiden kokonaisarvoon jää yleensä suhteellisen pieneksi, mutta muutamissa lomakunnissa merkitys nousee jo kolmannekseen. Luhangassa ja Kuhmoisissa loma-asukkaiden ostovoima ylittää kolmanneksen koko kunnan vähittäiskaupan markkina-arvosta. Keski-Suomen kunnissa loma-asukkaiden osuus markkinoista on keskimäärin vain 6,6 %. Pienin merkitys on Jyväskylässä ja maalaiskunnassa, joissa kantaväestön merkitys on hallitseva. Muutamissa kunnissa lomaasukkaiden merkitys on lähes kolmannes kokonaismarkkinoista, joten kuntien palvelurakenteen kehitykseen tällä on vaikutusta.

18 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 7 Kuva. Kuntalaisten ja loma-asukkaiden erikoiskaupan ostovoima milj. euroa Keski-Suomen kunnissa ilman Jyväskylää vuonna 3. 4 Ostovoimaennusteet vuoteen Ostovoiman kehitystä tarkasteltiin väes töpohjan ja kulutuksessa tapahtuvien muutoksien kautta vuoteen asti. Ostovoimaennuste tarkastelee kulutuksen rakenteessa tapahtuvia rahankäytön muutoksia ja millä kulutussektoreilla rahankäyttö kasvaa tai vähenee. Tätä kautta kulutuksen painopiste muuttuu tiettyjä toimialoja suosivaksi. Ostovoiman muutoksissa on alueellisia eroja ja siksi ennustetta tarkastellaan kunnittain. Ennuste kuvaa kaupan toimialoittain niihin kohdistuvan kulutuksen kehitystä. Kokonaisostovoiman määrään vaikuttaa merkittävästi kuntien väestöpohjan rakenteellinen muutos. Väestön keskittyminen Jyväskylän kaupunkiseudulle painottaa erikoiskaupan ostovoiman kasvua tälle seudulle siten, että Jyväskylän, maalaiskunnan, Laukaan ja Muuramen yhteenlaskettavissa oleva ostovoiman kasvu on jo lähes /3 koko maakunnan erikoiskaupan ostovoiman kasvusta. Erikoiskauppaan kohdistuvan ostovoiman lisäyksen osuudet Keski-Suomessa vuoteen mennessä Muut kunnat 6, % Jämsänkoski,4 % Saarijärvi,5 % Keuruu 3, % Muurame 3,9 % Jyväskylä 38, % Jämsä 4,7 % Laukaa 6,7 % Äänekoski U 6,9 % Jyväskylän mlk 5,6 % Kuva 3. Erikoiskauppaan kohdistuvan ostovoiman lisäyksen osuudet Keski-Suomen kunnissa vuoteen mennessä.

19 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 8 Kulutuksen rakenteen muutoksesta johtuen erikoiskaupan ostovoima kasvaa kaikissa Keski-Suomen kunnissa. Kasvun vaikutukset ovat sitä merkittävämpiä, mitä enemmän taustalla on myös väestöpohjan kasvua. Kauppapalveluiden kehittämisen kannalta tilanne on sitä parempi, mitä suurempaa ostovoiman kasvu suhteessa tulee olemaan. Ostovoima kasvaa merkittävimmin juuri erikoiskaupassa ja kuntien palveluiden vetovoimaisuuden muutokset syntyvät lähinnä erikoiskaupan palveluiden kehityksen kautta. Siksi tässä ostovoiman ennusteita käsitellään vain erikoiskaupan osalta. Kuva 4. Erikoiskaupan ostovoiman kasvu nykyisestä vuoteen. Nykyiseen ostovoimaan nähden erikoiskaupan ostovoiman kasvu on maa kunnan keskiarvoa suurempaa seitsemässä kunnassa. Näistä suurin osa on juuri Jyväskylän seudun kuntia. Vah vinta kasvu näyt tää olevan Muu ramessa ja Jyväskylän maalaiskunnassa, joissa selvästi väestön korkea kasvuennuste kasvattaa myös ostovoimaa. Kasvun taustalla vaikuttaa selvästi kuntien merkittävät väestönkasvuodotukset. Ostovoiman keskittyminen väkirikkaisiin kuntiin merkitsee sitä, että suurin osa kunnista jää keskimääräisen kasvukehityksen alapuolelle. Erityisesti Kinnulassa, Karstulassa ja Multialla erikoiskaupan ostovoima kasvaa vain puolella nykyisestä. 5 Ostovoiman kasvu ja investointitarve Ostovoiman voimakas kasvu mahdollistaa keskusten erikoiskauppojen paremmat toimintamahdollisuudet. Nykyiset yritykset voivat kasvattaa myyntiään ja uusille yrityksille saattaa syntyä riittävät toimintaedellytykset. Riittävän palvelutason säilyttämiseksi palvelutarjontaa tulee kunnissa lisätä, mikä parantaa kauppapalveluiden kilpailukykyä ja vetovoimaa. Kuntakohtainen erikoiskaupan investointitarve on laskettu ostovoiman kasvun perusteella olettaen, että kolmannes ostovoiman kasvusta edellyttää uutta liiketilaa palvelukyvyn parantamiseksi. Loput eli kaksi kolmasosaa ostovoiman kasvusta lasketaan kohdistuvan nykyisten yritysten myynnin kasvuun. Liiketilan lisätarve määritellään erikoiskaupan myyntitehokkuudella (myynti/m ) ja näin saadaan odotusarvo kuinka paljon liiketilaa tulisi investoida vähintään seuraavan 5 vuoden aikana kunnan alueella erikoiskaupan myymäläkäyttöön. Tilatarvetta ei ole määritelty yksittäisten erikoiskaupan toimialoille, joten tilantarve kuvaa suuruusluokkaa.

20 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 9 Kuva 5. Liiketilan lisätarve erikoiskaupan toiminnoille Keski-Suomen kunnissa vuoteen mennessä. Kuvassa ei mukana Jyväskylän liiketilan lisätarvetta 46 k-m. Erikoiskaupan tilantarve on suurinta Jyväskylän kaupungissa. Laskennallinen tilantarve on 46. k-m, mikä on noin 4 % koko maakunnan tilatarve-ennusteesta. Tämä tilantarve on laskettu pelkästään kaupungin omien asukkaiden ostovoiman kasvusta. Sen lisäksi Jyväskylään kohdistuu ostovoiman siirtymistä, joka aiheuttaa vielä selkeästi lisätarpeita kehittää erikoiskauppapalveluita. Seuraavaksi suurimmat kasvuodotukset ovat maalaiskunnassa ja Laukaassa ja kun siihen lisää vielä Muuramen kasvuodotukset on noin /3 koko maakunnan kasvuodotuksista näiden neljän kunnan alueella. Muiden kuntien kohdalla liiketilan tarve seuraavan 5 vuoden aikana vaihtelee - k-m paikkeilla. Tällaisella erikoiskaupan kasvulla on jo selvä vaikutus keskusten tarjontaan ja vetovoimaisuuteen. Osalla kunnista on jo nyt ongelmia erikoiskaupan suurista siirtymistä ja heikosta erikoiskaupan tarjontatasosta johtuen, sen vuoksi edellytykset saada ostovoiman kasvu jäämään oman kauppapaikan vahvistamiseksi ovat huonot. Muutamilla kunnilla keskusten kasvuun on jonkinlaisia mahdollisuuksia, mutta aikajänne saattaa olla pitkä. Osa kunnista on sellaisia, joissa odotukset erikoiskaupan tilantarpeista jäävät alle 5 k-m. Se on määränä melko pieni, joten sellaisella toiminnan laajennuksella ei ole kovinkaan vahvaa vetovoiman ja tarjonnan lisäystä saatavissa. Erikoistumisella voidaan kuitenkin vahvistaa vetovoimaa ja saada ostovoimaa jäämään kunnan kehittyviin kauppapalveluihin.

21 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 3 KUNTIEN KAUPPAPALVELUIDEN KESKITTYMÄT JA KEHITYSTARPEET Keski-Suomen kuntien kauppapalvelut vuodelta 5 saatiin Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkatiedostosta paikkatietoaineistona. Toimipaikat kuvattiin pisteinä maakunnan karttapohjalle. Värisymbolilla kuvattiin toimiala, jota ne edustavat. Yrityskannassa oli muutamia toimipaikkoja ilman sijaintikoodia ja joidenkin sijainti määräytyy yrityksen kaupparekisteriosoitteen mukaan muualle kuin todelliseen toimipisteeseen. Pääosa aineistosta osoittaa kuitenkin toimipaikan todellisen sijainnin. Yleiskuva Keski-Suomen kauppapalveluista on selkeä. Kauppapalvelut keskittyvät kuntien keskuksiin ja erityisesti suurempiin kaupunkeihin. Haja-alueella olevia yrityspisteitä on vähän koko maakunnassa. Tämä ilmenee parhaiten kuntakohtaisista kartoista, jotka on saatavana erillisenä verkkoliitteenä Keski-Suomen liiton kotisivuilla. Kuntakartoissa on pohjatietona myös väestön tiheys ruututietona (ruudun koko 5 m x 5 m). Siitä nähdään, että kauppapalvelut sijoittuvat lähes aina väestökeskittymiin. 3 Kauppapalveluiden rakenne ja keskittymät kunnissa Kuntien kauppapalveluiden rakennetta on koko kunnan osalta analysoitu vuoden 3 yritys- ja toimipaikkarekisterin perusteella. Tietoja ei ole voitu tarkastella kauppakeskittymittäin, mutta suurimmassa osassa kuntia kauppapalvelut ovat keskittyneet yhteen keskukseen (kuten verkkoliitteen kuntakartoista ilmenee), joten kuntatarkastelulla saadaan hyvä kokonaiskuva kauppapalveluiden rakenteesta. Kauppapalvelut on luokiteltu päivittäistavarakaupan ja kahdeksan erikoiskaupan toimialaryhmään. Kunnittain niiden määrää on kuvattu pylväsdiagrammein ja pylväiden taustalla on keskimääräinen toimipaikkamäärä, joka kunnassa olisi nykyisen väestömäärän mukaan. Vertailu antaa mielikuvan, onko kunnan toimipaikkatarjonta väestöpohjaan nähden runsaampaa vai vähäisempää (kuvat ). Vastaavasti kuntien kauppapalveluiden myyntiä on tarkasteltu toimialoittain pylväillä (kuvat ). Toimialoittain on tarkasteltu kunnan toimipaikkojen myynnin kokonaisarvoa ja sitä on verrattu toimialaryhmän keskimyyntiin Keski-Suomessa. Vertailu kuvaa sitä, myyvätkö kunnan toimipaikat keskimääräistä paremmin vai huonommin. Kunnissa, joissa ostovoiman siirtymät muualle ovat suuria, myynti jää selvästi keskimyynnin alapuolelle. Jos kunta saa merkittäviä ostovoiman siirtymiä muualta, myynti ylittää keskimyynnin. Seuraavassa esitellään lyhyesti Keski-Suomen kuntien kauppapalveluiden tarjonta ja myynnin toteutuma. Ensin esitellään maakunnan kaupunkikunnat ja sen jälkeen muut kunnat aakkosjärjestyksessä. Samalla analysoidaan kuntien kauppapalveluiden rakennetta. Toimialaryhmät on muodostettu siten, että päivittäistavarakauppa sisältää kaikki päivittäistavarakaupan toimipaikat sisältäen myös Alkon myymälät. Tavaratalot sisältävät hypermarketit, keskustatavaratalot ja alennustavaratalot. TIVA eli tilaa vaativa erikoiskauppa sisältää kodintekniikka-, rauta- ja huonekalukaupan. Lääkkeiden jne toimialaryhmä sisältää apteekit ja terveydenhoitovälineiden kaupan. Muotikauppa käsittää tekstiili-, vaate-, kenkä-, laukku- ja nahkatavarakaupan. Sisustuskauppa käsittää nimensä mukaiset kaupat, mutta ei huonekalukauppaa. Kirja- ja paperikauppa käsittää kyseiset toimialat. Toimialaryhmä pienet erikoiskaupat käsittää kaikki muut edellä mai-

22 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 Kuva 6. Keski-Suomen maakunnan toimipaikat toimialoittain.

23 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 nitsemattomat erikoiskaupat kuten kulta- ja kellokaupat, valokuvakaupat, optikot, urheilukaupat, lahjatavarakaupat jne. Viimeisenä ryhmänä on käytetyn tavaran kauppa, joka sisältää toimialan nimen mukaiset myymälät. Yllä mainittujen toimialaryhmien kokonaistoimipaikkamäärä vaihtelee Keski-Suomen kunnissa 486. Selvästi eniten toimipaikkoja on Jyväskylässä (486). Toimialaryhmittäin tarkasteltuna Jyväskylässä on eniten toimipaikkoja pienten erikoiskauppojen toimialaryhmässä (54). Niitä on huomattavasti enemmän kun Jyväskylän nykyinen väestöpohja huomioon ottaen olisi oletettavaa. Tämä johtuu Jyväskylän asemasta maakunnan pääkeskuksena ja erityisesti sen asemasta vahvana erikoiskaupan keskuksena. Päivittäistavarakauppaa lukuun ottamatta Jyväskylässä on jokaisessa toimialaryhmässä enemmän toimipaikkoja kuin sen väestöpohja edellyttäisi. Kuten edellä on käynyt ilmi, tämä johtuu nimenomaan Jyväskylän asemasta maakunnan pääkeskuksena. Erityisen näkyvää tämä on pienten erikoiskauppojen ja muotikaupan toimialaryhmissä. Päivittäistavarakauppoja on hiukan vähemmän kuin väestöpohja edellyttäisi, tämän eron selittävät tavaratalokaupan toimialaryhmään kuuluvat hypermarketit, jotka vievät osan päivittäistavarakaupan markkinoista. Jyväskylässä toteutunut myynti on lääkkeiden jne vähittäiskauppaa ja käytettyjen tavaroiden vähittäiskauppaa lukuun ottamatta suurempaa tai yhtä suurta kuin keskimyynti. Myös tätä selittää Jyväskylän asema maakunnan keskuksena. Erityisen merkittävää on myynti tavaratalokaupan ryhmässä, joka on lähes kaksinkertainen keskimyyntiin verrattuna. Tämä johtuu Jyväskylässä sijaitsevista suurista keskustatavarataloista sekä hypermarketeista. Jyväskylän maalaiskunnassa on maakunnassa toiseksi eniten toimipaikkoja (9), mutta kuitenkin vain neljäsosa Jyväskylän toimipaikoista. Eniten on päivittäistavarakaupan toimipaikkoja (3) ja toiseksi eniten pienten erikoiskauppojen toimipaikkoja (3). Jyväskylän maalaiskunnassa on tavaratalokauppaa ja käytettyjen tavaroiden vähittäiskauppaa lukuun ottamatta huomattavasti vähemmän toimipaikkoja, kun sen väestömäärän perusteella voisi olla. Tämä johtuu ensisijaisesti sen sijainnista aivan Jyväskylän vieressä, joten se menettää merkittävästi ostovoimaa. Erityisesti tämä näkyy erikoiskaupassa. Myynnin osalta verrattuna keskimyyntiin, Jyväskylän maalaiskunta pärjää hiukan paremmin. Päivittäistavarakauppa ja pienet erikoiskaupat tosin ovat myynniltään keskimyynnin alapuolella. Osittain tämä johtuu tavaratalokaupan suuresta myynnistä myös Jyväskylän maalaiskunnassa, josta merkittävä osa on hypermarkettien myyntiä. Osa päivittäistavarakaupan ostovoimasta siirtyy myös Jyväskylään. Myynnin osalta Jyväskylän maalaiskunta pärjää erityisen hyvin myös tilaa vaativassa erikoiskaupassa. Nykyisessä Äänekosken kaupungissa on toimipaikkoja 63. Kun tähän lisätään kuntaliitoksen myötä Äänekosken osaksi liittyvien Suolahden ja Sumiaisten toimipaikat, on kokonaistoimipaikkamäärä 95. Pääosa kuntaliitoksen myötä lisääntyvistä toimipaikoista sijaitsee Suolahdessa. Päivittäistavarakaupan määrä on uudessa kunnassa hiukan pienempi kuin nykyisellä väestömäärällä voisi olettaa. Tavaratalokaupassa toimipaikkoja on puolestaan enemmän kuin olisi oletettavaa, samoin esimerkiksi tilaa vaativassa kaupassa. Myös Äänekoskella näkyy Jyväskylän vetovoima erityisesti erikoiskaupan suhteen, sillä pieniä erikoiskauppoja on vähemmän kuin kyseisellä väestömäärällä keskimäärin. Keskimyyntiin verrattuna tilanne on erityisesti tavaratalokaupan myynnin suhteen hyvin heikko. Tämä johtuu osittain siitä, että Äänekoskella ei sijaitse suuria hypermarketteja ja muu tavaratalokauppa on luonteeltaan aletavaratalokauppa. Myynti jää alle keskimääräisen myös tilaa vaativassa kaupassa. Pienten erikoiskauppojen toimialaryhmän myynti on keskimyyntiin nähden kohtalainen. Kuten Jyväskylän maalaiskunnan tapauksessa, myös Äänekoskelta ostovoimaa siirtyy erityisesti erikoiskaupassa Jyväskylään. Muotikaupan toimipaikkoja on Äänekoskella (nykyisessä) enemmän kuin

24 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 3 väestöpohja antaisi olettaa, mutta niiden myynti on keskimyyntiä heikompaa. Keski-Suomen maakunnassa kolmanneksi eniten toimipaikkoja on Jämsässä (96). Jämsässä on lähes jokaisessa toimialaryhmässä enemmän toimipaikkoja, kun väestöpohjan perusteella keskimäärin voisi olettaa olevan. Tämä johtuu osittain Jämsän asemasta merkittävänä matkailukohteena, mutta myös sen sijainnista hieman kauempana Jyväskylästä, jolloin maakunnan keskuksen vaikutus ostovoiman siirtymisessä maakuntakeskukseen ei ole niin suuri. Lisäksi Jämsä sijaitsee maakunnan rajalla ja saa ostovoimaa myös naapurimaakunnasta. Huolimatta siitä, että Jämsässä on runsaasti toimipaikkoja väestöpohjaan nähden, pärjää se hyvin myös keskimyyntivertailussa. Vaikka keskimyynnistä jäädään monessa toimialaryhmässä, myynti on silti hyvällä tasolla verrattuna toimipaikkamääriin. Erityisen vahvaa on päivittäistavarakaupan myynti. Myynti on melko merkittävästi alle keskimyynnin tilaa vaativassa erikoiskaupassa, muotikaupassa sekä pienten erikoiskauppojen toimialaryhmässä. Jämsä menestyy kuitenkin hyvin verrattuna toimipaikkojen selvään ylitarjontaan suhteessa väestöpohjaan. Keuruulla on yhteensä 7 toimipaikkaa eri toimialaryhmissä. Eniten toimipaikkoja on pienten erikoiskauppojen toimialaryhmässä (4). Merkittävä määrä toimipaikkoja on myös päivittäistavarakaupassa (6) sekä tilaa vaativassa erikoiskaupassa (6). Näissä kaikissa toimialaryhmissä toimipaikkoja on enemmän kuin väestöpohja antaisi olettaa. Keuruuseen pätevät osittain samat tosiasiat kuin Jämsään. Se sijaitsee tarpeeksi kaukana maakunnan pääkeskuksesta ja sen ostovoiman siirtymä Jyväskylään ei ole niin suurta kuin Jyväskylän naapurikunnista. Lisäksi Keuruu saa ostovoimaa naapurikunnista maakunnan rajan molemmilta puolita. Keuruulla tarjontapohja on siis kohtalaisen hyvä. Myynti ei pääse osittaisen liikatarjonnan vuoksi aivan keskimyynnin tasolle, mutta on kuitenkin kohtuullisen korkealla tasolla. Erityisen hyvin myyvät päivittäistavarakaupat. Erikoiskaupan myynti ei yllä keskimyyntiin, mutta on kuitenkin kohtalaisen hyvällä tasolla verrattuna toimipaikkojen kokonaismäärään. Saarijärvellä (5) ja Viitasaarella (49) on vähemmän toimipaikkoja kuin edellä esitellyissä kaupunkikunnissa. Niiden toimipaikkojen kokonaismäärä on kuitenkin selkeästi korkeampi kuin muissa maakunnan kunnissa. Myös Saarijärveen ja Viitasaareen pätee niin kutsuttu etäisyysfaktori eli ne eivät sijaitse maakuntakeskuksen, Jyväskylän, välittömässä läheisyydessä. Tämä vaikuttaa niiden toimipaikkamääriin sekä ostovoiman siirtymän suuruuteen. Saarijärvellä on eniten pienten erikoiskauppojen toimialaryhmään kuuluvia toimipaikkoja (9). Toiseksi eniten on päivittäistavarakauppoja (). Myynniltään päivittäistavarakaupat ovat Saarijärvellä erityisen vahvoja. Niiden myynti on merkittävästi keskimyyntiä suurempi. Osittain tämä johtuu siitä, että Saarijärvellä on väestömäärään nähden vähemmän kyseisen toimialan toimipaikkoja, kun olisi keskimääräistä. Pienten erikoiskauppojen runsas määrä suhteessa väestöpohjaan heijastuu jonkin verran myös myyntiin, mutta myynti ei ole yhtä merkittävästi pienempää kuin toimipaikkojen määrän perusteella voisi sanoa. Voidaankin todeta, että pienet erikoiskaupat menestyvät Saarijärvellä vähintään kohtalaisesti, kun taas tilaa vaativa erikoiskauppa on selkeästi jäljessä keskimyynnistä, jota osittain selittää toimipaikkojen suuri määrä suhteessa väestöpohjaan. Viitasaarella on eniten päivittäistavarakaupan toimipaikkoja (7). Niitä on suhteessa väestömäärän runsaasti, samoin on tilaa vaativan erikoiskaupan toimipaikkoja (). Pieniä erikoiskauppoja on puolestaan juuri keskiarvon verran. Myynti päivittäistavarakaupassa jää Viitasaarella selvästi keskimyynnistä. Samoin on tilaa vaativassa kaupassa. Pienten erikoiskauppojen myynti on myös hiukan pienempää kuin keskimyynti. Kahdessa ensiksi mainitussa toimialaryhmässä osan myynnin pienuudesta selittää toimipaikkojen runsas määrä suhteessa väestömäärään. Viitasaaren asema on siis hiukan Saarijärveä heikompi.

25 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 4 Seuraavaksi käsitellään kuntakeskuksien kauppapalveluita ja myyntiä aakkosjärjestyksessä. Kuntakeskuksista Suolahti ja Sumainen on käsitelty Äänekosken yhteydessä tulevasta kuntaliitoksesta johtuen. Hankasalmella on kokonaisuudessaan 7 toimipaikkaa. Näistä noin 4 % on päivittäistavarakaupan toimipaikkoja (). Seuraavaksi eniten on tilaa vaativan kaupan toimipaikkoja (5). Päivittäistavarakaupan toimipaikkoja on enemmän kuin kunnan nykyisen väestöpohjan perusteella keskimääräisesti voisi olettaa. Toisaalta taas pienten erikoiskauppojen toimipaikkoja on puolestaan vähemmän. Väestöpohjan perusteella ylitarjontaa on myös kirja- ja paperikaupassa. Myynnin määrissä selkein ero on tavaratalokaupassa toteutuneen myynnin ja keskimyynnin välillä. Hankasalmella sijaitseva tavaratalo on toimialaltaan luultavasti niin kutsuttu aletavaratalo ja tämä selittää sen myynnin pienuuden. Myynnin määrä jää keskimyynnistä merkittävästi myös päivittäistavarakaupassa. Sen sijaan muilla toimialoilla tilanne on toteutuneen myynnin ja keskimyynnin välillä on vähintään kohtalainen. Jämsänkoski kuuluu kokonaistoimipaikkamäärän (5) perusteella suunnilleen samaan kastiin Hankasalmen kanssa. Lääkkeiden jne vähittäiskauppaa lukuun ottamatta Jämsänkoskella on toimialaryhmissä vähemmän toimipaikkoja kuin väestöpohjan perusteella voisi olettaa. Tämä johtuu osittain Jämsän läheisyydestä ja sen kohtalaisen monipuolisesta erikoiskaupan tarjonnasta. Jämsän asema merkittävänä keskuksena erikoiskaupassa suhteessa Jämsänkoskeen näkyy myös pienten erikoiskauppojen toteutuneessa myynnissä suhteessa keskimyyntiin ja toimipaikkojen määrään. Jämsänkoskelta siirtyy erikoiskaupan ostovoimaa Jämsään. Päivittäistavarakaupassa myynti sen sijaan nousee keskimyyntiä korkeammalle, joka on myös toimipaikkamäärään verrattaessa oletettavaa. Joutsassa toimipaikkojen kokonaismäärä on 3. Siellä on siis jonkin verran enemmän toimipaikkoja kuin Hankasalmella ja Jämsänkoskella. Sen toimipaikkarakenne on myös Hankasalmeen verrattuna tasaisempi eli Joutsassa toimipaikkaryhmien välillä ei ole niin suuria eroja toimipaikkojen mää rässä. Joutsassa on myös eniten päivittäistavarakaupan toimipaikkoja () ja niiden myynti on toimipaikkojen suuresta lukumäärästä huolimatta keskimyyntiä korkeampi. Joutsassa myynnin määrä on muotikauppaa lukuun ottamatta hyvin vahvaa, ottaen huomioon toimipaikkojen määrä suhteessa väestöpohjaan. Erityisen vahvaa on tilaa vaativan erikoiskaupan myynti. Joutsassa on hyvä tilanne, joka johtuu osittain sen sijainnista kohtalaisen kaukana Jyväskylästä sekä sijainnista maakunnan rajalla. Kannonkoski kuuluu kauppapalveluiltaan melko vaatimattomien kuntien joukkoon. Sen kokonaistoimipaikkamäärä on 7. Siellä on kuitenkin väestöpohjaan nähden keskiarvoa enemmän tilaa vaativan kaupan ja lääkkeiden jne vähittäiskaupan toimipaikkoja. Myynti on päivittäistavarakaupassa huomattavasti keskimyyntiä suurempaa. Erikoiskaupassa (pienet erikoiskaupat ja tilaa vaativa erikoiskauppa) myynti on kuitenkin selkeästi keskimyynnin alapuolella. Kannonkoskella päivittäistavarakaupan tarjonta on hyvällä mallilla, erikoiskaupassa kannonkoskelaiset turvautuvat muihin maakunnan keskuksiin. Karstula kuuluu toimipaikkojen kokonaismäärässä (5) samaan ryhmään Hankasalmen ja Jämsänkosken kanssa. Keskimääräistä enemmän toimipaikkoja on päivittäistavarakaupassa () ja muotikaupassa (7). Pieniä erikoiskauppoja on taas vähemmän kuin keskimäärin saman väestöpohjan omaavassa kunnassa. Huolimatta päivittäistavarakauppojen runsaasta määrästä, myös ko. toimialaryhmän myynti on keskimyyntiä suurempaa. Sen sijaan muotikaupassa myynti on selkeästi keskimyynnin alapuolella. Pienten erikoiskauppojen toimialaryhmässä myynti on jonkin verran keskimyyntiä korkeampi, jota osittain selittää toimipaikkojen vähyys. Karstulasta siirtyy muualle erityi-

26 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 5 sesti erikoiskaupan ostovoimaa. Kinnula kuuluu niiden kuntien joukkoon, joissa toimipaikkojen kokonaismäärä on melko vaatimaton (). Toimipaikoista valtaosa on pieniä erikoiskauppoja (4). Lisäksi on useampi kuin yksi päivittäistavarakauppa () ja tilaa vaativan kaupan toimipaikka (). Väestömäärään nähden pieniä erikoiskauppoja on enemmän kuin voisi olettaa. Myynnin suhteen tilanne on heikko. Vain lääkkeiden jne vähittäiskauppa sekä muotikauppa yltävät myynniltään yli keskimyynnin. Erityisen heikosti keskimyyntiin verrattuna menee päivittäistavarakaupalla. Myös pienten erikoiskauppojen myynti jää keskimyynnistä. Kivijärvi kuuluu samaan ryhmään Kannonkosken kanssa, siellä on yhteensä 7 toimipaikkaa. Näistä valtaosa on pieniä erikoiskauppoja (3). Jos verrataan Kivijärveä myynniltään esimerkiksi Kinnulaan, on tilanne huomattavasti parempi. Pieniä erikoiskauppoja lukuun ottamatta ne toimialaryhmät, joissa on toimipaikkoja ylittävät myynnillään keskimyynnin. Pienten erikoiskauppojen toimipaikkoja on keskimääräiseen verrattuna yksi enemmän, joka voi vaikuttaa niiden myyntiin. Konnevedellä on yhteensä 7 toimipaikkaa. Näistä valtaosa, noin 53%, on päivittäistavarakaupan toimipaikkoja. Niitä on myös enemmän kuin keskimäärin kyseisellä väestöpohjalla. Muussa suhteessa Konneveden toimipaikkamäärä noudattelee keskimääräistä. Myynnin osalta päivittäistavarakauppojen runsas määrä näkyy myös myynnissä, kyseinen toimialaryhmä jää keskimyynnistä selvästi. Keskimyynnistä jäädään myös tilaa vaativan erikoiskaupan sekä pienten erikoiskauppojen toimialaryhmissä. Toisin sanoen Konnevedeltä löytyy kohtalaisesti tarjontaa, mutta sen myynti ei ole keskimääräisellä tasolla. Korpilahti kuuluu samaan sarjaan Konneveden kanssa, sielläkin on yhteensä 7 toimipaikkaa. Eri toimialaryhmien väliset erot ovat kuitenkin toimipaikkamäärien suhteen Konnevettä tasaisemmat. Väestöpohjaan nähden Korpilahdella on keskimääräistä vähemmän päivittäistavarakaupan, pienten erikoiskauppojen ja tilaa vaativan kaupan toimipaikkoja. Myyn ti on keskimyyntiä alhaisempi vain pienten erikoiskauppojen ryhmässä. Myynnin perusteella erikoiskaupan ostovoimaa siirtyy muualle. Kuhmoinen kuuluu myös Konneveden ja Korpilahden kanssa samaan ryhmään 7:sta toimipaikallaan. Kuhmoisten toimipaikkarakenne muistuttaa Korpilahden rakennetta. Siellä on eniten päivittäistavarakaupan toimipaikkoja (6) ja toiseksi eniten pienten erikoiskauppojen toimipaikkoja (5). Väestöpohjaan nähden on keskimääräistä enemmän päivittäistavarakauppoja, muotikauppoja, kirja- ja paperikauppoja sekä pieniä erikoiskauppoja. Myynnin suhteen tilanne on hyvä. Päivittäistavarakauppa yltää lähes keskimyynnin tasolle ja sen yli myyvät lääkkeiden jne vähittäiskauppa, kirja- ja paperikauppa sekä pienet erikoiskaupat. Alle keskimyynnin jäävät muotikauppa sekä tilaa vaativa erikoiskauppa. Kyyjärvellä on yhteensä 4 toimipaikkaa. Väestöpohjaan nähden on keskimääräistä enemmän tilaa vaativaa erikoiskauppaa, lääkkeiden jne vähittäiskauppaa, muotikauppaa sekä sisustuskauppaa. Lukuun ottamatta lääkkeiden jne vähittäiskauppaa kaikkien toimialaryhmien myynti jää melko selvästi keskimyynnin alapuolelle. Kyyjärvellä on väestöpohjaan nähden melko runsas tarjonta, mutta myynti ei yllä keskimyynnin tasolle. Laukaassa on toimipaikkoja yhteensä 45, mikä on suurin määrä kaupunkikuntien jälkeen. Huolimatta melko runsaasta toimipaikkamäärästä, Laukaassa on monissa toimialaryhmissä väestöpohjaan nähden vähän toimipaikkoja. Tämä johtuu Jyväskylän läheisyydestä ja ostovoiman siirtymisestä sinne. Myynnin suhteen Laukaa pärjää koh-

27 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 6 talaisesti. Tavaratalokaupan myynti on ainoa, joka jää selkeästi keskimyynnistä. Myös päivittäistavarakaupan, muotikaupan ja pienten erikoiskauppojen myynti on jonkin verran keskimyyntiä alhaisempaa. Muilla toimialoilla myynti on keskimyyntiä hiukan korkeampaa tai suunnilleen saman suuruista. Laukaassa näkyy selkeästi toimipaikkamäärissä ja myynnissä Jyväskylän läheisyys sekä työmatkapendelöinti ja siihen yhdistyvä asiointi Jyväskylässä. Leivonmäellä toimipaikkojen määrä on vaatimaton, yhteensä 4. Siellä sijaitsee yksi päivittäistavarakauppa, yksi lääkkeiden jne vähittäiskauppa sekä kaksi pientä erikoiskauppaa. Väestöpohjaan nähden keskimääräistä vähemmän toimipaikkoja on päivittäistavarakaupassa, tilaa vaativassa erikoiskaupassa sekä muotikaupassa. Lääkkeiden jne vähittäiskaupan myynti on huomattavasti keskimyyntiä korkeampaa. Muissa toimialaryhmissä myynti jää keskimyynnin alapuolelle. Toisin sanoen tarjonta on vaatimatonta ja myynti melko heikolla tasolla. Luhanka kuuluu Leivonmäen kanssa samaan ryhmään. Luhangan kokonaistoimipaikkamäärä on 5. Suurin osa on päivittäistavarakaupan toimipaikkoja (3). Niitä on väestöpohjaan nähden keskimääräistä enemmän. Lääkkeiden jne vähittäiskauppa on ainoa kolmesta toimialaryhmästä, jonka myynti yltää yli keskimyynnin. Multialla on yhteensä 7 toimipaikkaa neljässä toimialaryhmässä. Myynti jää jokaisessa toimialaryhmässä alle keskimyynnin tai on sen kanssa sama. Tarjonta on Multialla melko vaatimatonta ja myynnin perusteella ostovoimaa siirtyy muualle. Muuramen kokonaistoimipaikkamäärä on. Väestöpohjaan nähden tilaa vaativaa erikoiskauppaa, lääkkeiden jne vähittäiskauppaa sekä kirja- ja paperikauppaa lukuun ottamatta toimipaikkoja on keskimääräistä vähemmän. Tämä johtuu Jyväskylän läheisyydestä ja ostovoiman siirtymisestä sinne. Myynnin määrässä näkyy selkeästi ostovoiman siirtyminen, jokainen toimialaryhmä jää keskimyynnistä. Petäjävedellä on yhteensä 4 toimipaikkaa. Eniten on pieniä erikoiskauppoja (4) sekä päivittäistavarakauppoja (4). Yleisesti toimipaikkamäärä on väestöpohjaan nähden hieman keskimääräisen alapuolella tai samalla tasolla. Vain sisustuskauppaa on enemmän kuin keskimääräisesti kyseisellä väes töpohjalla. Päivittäistavarakauppaa lukuun ottamatta kaikki toimialat jäävät jonkin verran keskimyynnistä. Ostovoimaa siirtyy siis erikoiskaupassa muu alle, mutta Petäjävesi pärjää kuitenkin kohtalaisesti. Pihtiputaan toimipaikkojen kokonaismäärä on 3. Väestöpohjaan nähden tilanne on keskimääräistä parempi, toimipaikkoja on monessa toimialaryhmässä enemmän kuin keskimäärin. Myynnin suhteen Pihtipudas pärjää myös kohtalaisen hyvin. Päivittäistavarakaupassa, lääkkeiden jne vähittäiskaupassa sekä pienissä erikoiskaupoissa ero keskimyyntiin on suurin ja jää jonkin verran sen alle. Pihtipudas sijaitsee kaukana maakunnan pääkeskuksesta, joka näkyy myös siinä, että sen toimipaikkamäärä ja myynti ovat kohtalaisella tasolla. Pylkönmäen toimipaikkamäärä on maakunnan vaatimattomin. Siellä sijaitsee yksi päivittäistavarakaupan ja yksi lääkkeiden jne vähittäiskaupan toimipaikka. Myynti on lääkkeiden jne vähittäiskaupassa selkeästi keskimyyntiä korkeampi, mutta jää päivittäistavarakaupassa erittäin paljon keskimyynnin alapuolelle. Toivakassa on toimipaikkaa, joista pääosa (5) päivittäistavarakaupassa. Myynniltään päivittäistavarakauppa jää keskimyynnin alapuolelle, joka johtuu osittain päivittäistavarakauppojen määrän runsaudesta suhteessa kyseiseen väestöpohjaan. Muissa toimiala-

28 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 7 ryhmissä myynti on Toivakassa joko keskimyynnin tasolla tai sitä korkeampi. Toivakka pärjää siis kohtalaisesti erityisesti erikoiskaupassa. Toimipaikkojen kokonaismäärä Uuraisissa on 8. Eniten on päivittäistavarakauppoja (3). Uuraisissa on myös tilaa vaativan erikoiskaupan, lääkkeiden jne vähittäiskaupan sekä muotikaupan toimipaikkoja. Päivittäistavarakaupan myynti on hieman keskimyyntiä korkeampaa, joka johtuu osittain toimipaikkojen määrästä, joita voisi väestöpohjaan nähden olla keskimääräisesti yksi enemmän. Muotikaupassa myynti on suunnilleen keskimääräisellä tasolla. Sen sijaan muissa toimialaryhmissä se jää selkeästi keskimyynnistä. Uuraisten toimipaikkatarjonta on kohtalaisen vaatimatonta ja myynti ei kovin hyvällä tasolla. Kuntien erikoiskaupan kauppapalvelujen rakennetta tarkastellaan yhteenvetona nelikentän avulla. Palvelutarjonta voi olla keskimääräistä parempaa tai heikompaa. Vastaavasti kunnan vähittäiskauppojen myynnin arvo voi ylittää keskimyynnin maakunnassa. Jyväskylä sijoittuu erilleen muista runsaalla erikoiskaupan tarjonnallaan ja siellä myyn ti on selvästi keskimääräistä suu rempaa. Jyväskylän kaupungin ympäristökunnat jäävät selvästi tarjonnassa huonommalle, mutta maalaiskunta ja Laukaa kuitenkin pystyvän myyn nin tasolla ylittämään keskiarvon. Keskikokoiset kaupunkikeskustat kuten Jämsä, Keruu, Saarijärvi ja Viitasaari pystyvät tarjonnallaan olemaan keskimääräistä monipuolisempia, mutta ne eivät pysty saavuttamaan keskimääräistä myyn nin määrä erikoiskaupassa. Toisten keskusten varjossa olevien kes kusten tarjonta ja myyn nit jäävät keskiarvojen alapuolelle. Tähän jouk koon ovat jääneet mm. Muu rame, Jämsänkoski ja Äänekoski. Kuntien mahdollisuus kehittää erikoiskaupan palveluita riippuu paljon siitä, sijaitsevatko niiden keskukset riittävän itsenäisesti, jotta ne voivat saavuttaa riittävän vetovoiman. Sitä kaut ta voidaan lisätä ja monipuolistaa tarjontaa. Jos taustalla on riittävästi asiakaspotentiaalia ja ostovoimaa, myynti on mah dollista saada korkeammalle tasolle. Kuva 7.Erikoiskaupan tarjonnan monipuolisuus ja keskimyynti Keski-Suomen kunnissa vuonna 3.

29 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 8 Seuraavissa kuvissa (8.-47.) esitellään Keski-Suomen maakunnan kuntien toimipaikkojen määrä sekä myynnit. Kuvia on analysoitu luvussa 3. Toimipaikkamääriä kuvaavassa diagrammissa on kuvattu kunnan toimipaikkojen määrä toimialaryhmissä yritysja toimipaikkarekisterin mukaan vuonna 3 sekä keskiarvo, joka kuvaa kuinka monta kyseisen toimialaryhmän toimipaikkaa kunnassa voisi väestömäärän perusteella olla. Myyntiä kuvaavassa diagrammissa on kuvattu toimialaryhmittäiset myynnit (miljoonaa euroa) vuonna 3 sekä maakunnan keskimyynti (miljoonaa euroa) kyseillä toimialalla. Kuvat esitetään samassa järjestyksessä kun tekstissä, ensin kaupunkikunnat ja sen jälkeen kunnat aakkosjärjestyksessä. Toimipaikkojen määrä Jyväskylässä vuonna 3 Myynti ja keskimyynti Jyväskylässä vuonna KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK Jyväskylä Keskiarvo KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK 6 8 Jyväskylä Keskimyynti Kuva 8. Toimipaikkojen määrä ja myynnit Jyväskylässä vuonna 3. Toimipaikkojen määrä Jyväskylän maalaiskunnassa vuonna 3 Myynti ja keskimyynti Jyväskylän maalaiskunnassa vuonna ,8 4, , 34,3 48, 46, , 6, 3 4,5 4,6 5,9,5 3 48,8,4 KÄYTETTYJEN Jyväskylän mlk 4 TAVAVAROIDEN VK 3 Keskiarvo KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK,4,5 6,5, Jyväskylän mlk Keskimyynti Kuva 9. Toimipaikkojen määrä ja myynnit Jyväskylän maalaiskunnassa vuonna 3.,,, 3, 4, 5, 6, Toimipaikkojen määrä Äänekoskella vuonna 3 Myynti ja keskimyynti Äänekoskella vuonna 3 5 8, 3,5 4,6 3,8 8,7, ,9 8, 9 3,6 5,6,,,,4 KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK Äänekoski Keskiarvo 6,7 7, Äänekoski KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN, VK Keskimyynti,, 5,, 5,, 5, 3, 35, Kuva. Toimipaikkojen määrä ja myynnit Äänekoskella vuonna 3.

30 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 9 Toimipaikkojen määrä Suolahdessa vuonna 3 Myynti ja keskimyynti Suolahdessa vuonna , 4,, 5, , 6,,9 4, 4,4,5,6,5 7 7,4,7 Suolahti KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK Keskiarvo KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK,,,,8 Suolahti Keskimyynti,, 4, 6, 8,,, 4, 6, 8, Kuva. Toimipaikkojen määrä ja myynnit Suolahdessa vuonna 3. Toimipaikkojen määrä Sumiaisissa vuonna 3 Myynti ja keskimyynti Sumiaisissa vuonna 3 3,4 4,,,,5,,,,,, KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK Sumiainen Keskiarvo,,,,4 3 4 KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK,, Sumiainen Keskiarvo Kuva. Toimipaikkojen määrä ja myynnit Sumiaisissa vuonna 3.,,5,,5,,5 3, 3,5 4, 4,5 Toimipaikkojen määrä Jämsässä vuonna 3 Myynti ja keskimyynti Jämsässä vuonna KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK Jämsä Keskiarvo KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK 8 Jämsä Keskimyynti Kuva 3. Toimipaikkojen määrä ja myynnit Jämsässä vuonna 3.

31 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 3 Toimipaikkojen määrä Keuruulla vuonna 3 Myynti ja keskimyynti Keuruulla vuonna ,4,5,, 9 6 9,5 6, ,3, 7 8 4, 3,6,3,3,3,4 KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK 6 4 Keuruu Keskiarvo KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK,, 7,9 9,6 Keuruu Keskimyynti Kuva 4. Toimipaikkojen määrä ja myynnit Keuruulla vuonna 3., 5,, 5,, 5, Toimipaikkojen määrä Saarijärvellä vuonna 3 Myynti ja keskimyynti Saarijärvellä vuonna 3 3 4,8 4,8, 5, ,3 9, 3 3, 4, 6 7,8 3, KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK Saarijärvi 9 Keskiarvo,,,,4 6,8 7,6 Saarijärvi KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN, VK, Keskimyynti, 5,, 5,, 5, 3, Kuva 5. Toimipaikkojen määrä ja myynnit Saarijärvellä vuonna 3. Toimipaikkojen määrä Viitasaarella vuonna 3 Myynti ja keskimyynti Viitasaarella vuonna 3 7,6,8,, 6 7,5,5,8, 5 6,6 3,,, KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK Viitasaari Keskiarvo ,,4 3, 4, Viitasaari KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN, VK, Keskimyynti, 5,, 5,, 5, Kuva 6. Toimipaikkojen määrä ja myynnit Viitasaarella vuonna 3.

32 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 3 Toimipaikkojen määrä Hankasalmella vuonna 3 Myynti ja keskimyynti Hankasalmella vuonna KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK 4 8 Hankasalmi Keskiarvo KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK Hankasalmi Keskimyynti 4 6 8,, 4, 6, 8,,, 4, 6, 8, Kuva 7. Toimipaikkojen määrä ja myynnit Hankasalmella vuonna 3. Toimipaikkojen määrä Jämsänkoskella vuonna 3 Myynti ja keskimyynti Jämsänkoskella vuonna 3 8,7, ,,,8,9,, 5,7 6,,, 8,, KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK Jämsänkoski Keskiarvo KÄYTETTYJEN, TAVAVAROIDEN VK,, 3, Jämsänkoski Keskimyynti,, 4, 6, 8,,, 4, Kuva 8. Toimipaikkojen määrä ja myynnit Jämsänkoskella vuonna 3. Toimipaikkojen määrä Joutsassa vuonna 3 Myynti ja keskimyynti Joutsassa vuonna 3 5 3,4 4,9,, 3 5 5, 8,8,8, 3 7,,,5 3,6 6 8,8,7 Joutsa KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK Keskiarvo KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK,, 3,4 3, Joutsa Keskimyynti,, 4, 6, 8,,, 4, 6, Kuva 9. Toimipaikkojen määrä ja myynnit Joutsassa vuonna 3.

33 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 3 Toimipaikkojen määrä Kannonkoskella vuonna 3 Myynti ja keskimyynti Kannonkoskella vuonna 3,7 4,7 3,,, 3,,,8,,, KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK Kannonkoski Keskiarvo,,,,4 3 4 KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK,, Kannonkoski Keskimyynti Kuva 3. Toimipaikkojen määrä ja myynnit Kannonkoskella vuonna 3.,,5,,5,,5 3, 3,5 4, 4,5 5, Toimipaikkojen määrä Karstulassa vuonna 3 Myynti ja keskimyynti Karstulassa vuonna 3 6 3,4 5,3 3 4,,,3 3, 3 7,8,,4 3,6 KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK 3 7 Karstula Keskiarvo,,,8, KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK,5,,, Karstula Keskimyynti,, 4, 6, 8,,, 4, 6, 8, Kuva 3. Toimipaikkojen määrä ja myynnit Karstulassa vuonna 3. Toimipaikkojen määrä Kinnulassa vuonna 3 Myynti ja keskimyynti Kinnulassa vuonna 3 3,,7,,,4,,,8,5,7,, 3 4,, KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK Kinnula Keskiarvo,9, KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK,, Kinnula Keskimyynti,,5,,5,,5 3, Kuva 3. Toimipaikkojen määrä ja myynnit Kinnulassa vuonna 3.

34 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 33 Toimipaikkojen määrä Kivijärvellä vuonna 3 Myynti ja keskimyynti Kivijärvellä vuonna 3,7 3,7,,,,3,,8,,, KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK 3 Kivijärvi Keskiarvo,,,4, 3 4 KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK,, Kivijärvi Keskimyynti Kuva 33. Toimipaikkojen määrä ja myynnit Kivijärvellä vuonna 3.,,5,,5,,5 3, 3,5 4, Toimipaikkojen määrä Konnevedellä vuonna 3 Myynti ja keskimyynti Konnevedellä vuonna ,,,, 3 3,6 3,,,8,,, KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK 4 4 Konnevesi Keskiarvo ,,,,6 Konnevesi KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN, VK, Keskimyynti,, 4, 6, 8,,, 4, Kuva 34. Toimipaikkojen määrä ja myynnit Konnevedellä vuonna 3. Toimipaikkojen määrä Korpilahdella vuonna 3 Myynti ja keskimyynti Korpilahdella vuonna ,4 8,,, 3 4 3, 3,,,8 3, KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK Korpilahti Keskiarvo KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK,3,3,8,7,9,,, Korpilahti Keskimyynti,,, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, Kuva 35. Toimipaikkojen määrä ja myynnit Korpilahdella vuonna 3.

35 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 34 Toimipaikkojen määrä Kuhmoisissa vuonna 3 Myynti ja keskimyynti Kuhmoisissa vuonna , 8,,,,7,,, ,,,,5,8,7 KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK Kuhmoinen Keskiarvo KÄYTETTYJEN, TAVAVAROIDEN VK,,4, Kuhmoinen Keskimyynti,,, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, Kuva 36. Toimipaikkojen määrä ja myynnit Kuhmoisissa vuonna 3. Toimipaikkojen määrä Kyyjärvellä vuonna 3 Myynti ja keskimyynti Kyyjärvellä vuonna 3,4,7,,,4, 5,,8,8,5,4,5 Kyyjärvi KÄYTETTYJEN Keskiarvo TAVAVAROIDEN VK KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK,,,,,3,8 Kyyjärvi Keskimyynti Kuva 37. Toimipaikkojen määrä ja myynnit Kyyjärvellä vuonna 3.,,5,,5,,5 3, Toimipaikkojen määrä Laukaassa vuonna 3 Myynti ja keskimyynti Laukaassa vuonna 3 5,5 9,6,8 5, ,9 6, 5 5,5 4, 6, 3,,,,4,7 KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK Laukaa Keskiarvo,6,8 Laukaa KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN, VK, Keskimyynti, 5,, 5,, 5, 3, 35, Kuva 38. Toimipaikkojen määrä ja myynnit Laukaassa vuonna 3.

36 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 35 Toimipaikkojen määrä Leivonmäellä vuonna 3 Myynti ja keskimyynti Leivonmäellä vuonna 3,6,3,,,,,,8,,, Leivonmäki KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK Keskiarvo 3 KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK,,,,,3,8 Leivonmäki Keskimyynti,,5,,5,,5 3, Kuva 39. Toimipaikkojen määrä ja myynnit Leivonmäellä vuonna 3. Toimipaikkojen määrä Luhangalla vuonna 3 Myynti ja keskimyynti Luhangalla vuonna 3 3,4 4,,,,,,9,,,,,, KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK Luhanka Keskiarvo,,4 3 4 KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK,, Luhanka Keskimyynti,,5,,5,,5 3, 3,5 4, 4,5 Kuva 4. Toimipaikkojen määrä ja myynnit Luhangalla vuonna 3. Toimipaikkojen määrä Multialla vuonna 3 Myynti ja keskimyynti Multialla vuonna ,4 4,,,,,,9 4,,5,5,, KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK 3 Multia Keskiarvo,,,,4 3 4 KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK,, Multia Keskimyynti Kuva 4. Toimipaikkojen määrä ja myynnit Multialla vuonna 3.,,5,,5,,5 3, 3,5 4, 4,5

37 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 36 Toimipaikkojen määrä Muuramessa vuonna 3 Myynti ja keskimyynti Muuramessa vuonna 3 4 3,6 5,4,, 7 7 3,3 7,3 3, 4, 3 4 6,,5,,,4,7 KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK Muurame Keskiarvo KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK,,,,6 Muurame Keskimyynti,,, 3, 4, 5, 6, 7, 8, Kuva 4. Toimipaikkojen määrä ja myynnit Muuramessa vuonna 3. Toimipaikkojen määrä Petäjävedellä vuonna 3 Myynti ja keskimyynti Petäjävedellä vuonna ,4 5,9,, 3 3,8,,,3,9,,8, 4 5,, KÄYTETTYJEN Petäjävesi TAVAVAROIDEN VK Keskiarvo KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK,,,,6 Petäjävesi Keskimyynti Kuva 43. Toimipaikkojen määrä ja myynnit Petäjävedellä vuonna 3.,,, 3, 4, 5, 6, 7, Toimipaikkojen määrä Pihtiputaalla vuonna 3 Myynti ja keskimyynti Pihtiputaalla vuonna 3 7,9 4,8,, 3 4 5,,,,,9 5,5 5, 4, 7,8,7 Pihtipudas KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK Keskiarvo KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK,,,8 4,4 Pihtipudas Keskimyynti,, 4, 6, 8,,, 4, 6, Kuva 44. Toimipaikkojen määrä ja myynnit Pihtiputaalla vuonna 3.

38 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 37 Toimipaikkojen määrä Pylkönmäellä vuonna 3 Myynti ja keskimyynti Pylkönmäellä vuonna 3,5,3,,,,,,8,,, Pylkönmäki KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK Keskiarvo,,,, KÄYTETTYJEN, TAVAVAROIDEN VK, Pylkönmäki Keskimyynti Kuva 45. Toimipaikkojen määrä ja myynnit Pylkönmäellä vuonna 3.,,5,,5,,5 3, Toimipaikkojen määrä Toivakassa vuonna 3 Myynti ja keskimyynti Toivakassa vuonna , 6,7,,,,,,,6,,8 3,, Toivakka KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK Keskiarvo KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK,,,9,8 Toivakka Keskimyynti Kuva 46. Toimipaikkojen määrä ja myynnit Toivakassa vuonna 3.,,, 3, 4, 5, 6, 7, 8, Toimipaikkojen määrä Uuraisissa vuonna 3 Myynti ja keskimyynti Uuraisissa vuonna , 4,9 3,,,6,,6 4,,6,5,, 4,, Uurainen KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK Keskiarvo KÄYTETTYJEN TAVAVAROIDEN VK,,,, Uurainen Keskimyynti,,, 3, 4, 5, 6, Kuva 47. Toimipaikkojen määrä ja myynnit Uuraisissa vuonna 3.

39 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO Keskukset ja kaup pakeskittymät palveluverkossa Kuntien sisäisen keskusverkon rakennetta kartoitettiin kuntakyselyillä, joissa kuntia pyydettiin määrittelemään pää- ja alakeskuksensa. Lisäksi kuntien viranhaltijoita pyydettiin luokittelemaan alakeskukset sen mukaan, mikä on niiden merkitys kunnan sisäisessä palveluverkossa. Kuntakyselyjen sekä yritys- ja toimipaikkarekisterin perusteella on koko Keski-Suomen alueelle muodostettu maakunnan palveluverkko, jossa keskukset on luokiteltu niiden kaupallisen merkittävyyden mukaan. Palveluverkko on luotu analysoimalla keskusten kaupallisten palveluiden määrää ja merkittävyyttä kunnallisessa, seudullisessa ja maakunnallisessa mielessä. Keskukset tulevat näin luokiteltua maakunnallisesti merkittävistä aina paikallisesti merkittäviin keskuksiin. Kun ensisijaisena luokitteluperusteena on kaupallisten palveluiden määrä ja luonne, osa kuntien kyselyissä ilmoittamista vahvoista alakeskuksista ei nouse kaupalliselta kannalta tarkasteltuna yhtä merkittäviksi maakunnan palveluverkossa. Keski-Suomen maakunnan pääkeskus on Jyväskylä, joka saa palveluverkkoluokituksessa maakuntakeskuksen aseman. Jyväskylässä ja Jyväskylän maalaiskunnassa sijaitsee molemmissa maakunnallisesti merkittäviä kaupallisia keskuksia, jotka on nimetty palveluverkkoluokituksessa alakeskuksiksi. Nämä kaupalliset keskittymät palvelevat merkittävää osaa maakunnan väestöstä. Jyväskylässä on myös lähiökeskuksia, joissa on useita kaupallisia palveluja, jotka palvelevat kyseisessä kaupunginosassa asuvia ihmisiä. Näillä lähiökeskuksilla ei ole laajaa seudullista merkitystä ja ne vastaavat kuntien lähipalvelukeskuksia, palvellen tosin hieman suurempaa väestömäärää. Keski-Suomen maakunnassa sijaitsevien kaupunkien muodostamat pääkeskukset on luokiteltu kaupunkikeskuksiksi. Nämä ovat monipuolisia kaupallisia keskuksia, joihin koko kuntaa palveleva kaupallinen toiminta ja muut palvelut ovat pääasiallisesti keskittyneet. Kunnissa vastaavina keskuksina toimivat kuntakeskukset. Kaupunkikunnat ja kunnat on eroteltu selvityksessä niiden kaupallisen palvelutarjonnan laajuuden ja monipuolisuuden vuoksi. Kaupunkikuntien palvelutarjonta on kuntakeskuksia monipuolisempi ja kaupunkikuntien pääkeskukset palvelevat myös ympäröivän kaupunkiseudun asukkaita eli toimivat seudullisina keskuksina. Palveluverkkotarkastelussa Äänekoskea, Suolahtea ja Sumiaista on tarkasteltu yhtenä kuntana tulevan kuntaliitoksen vuoksi. Suolahti on merkitty kuntakeskukseksi, koska sen asema tulee uudessa kunnassa olemaan lähipalvelukeskusta vahvempi, vaikka se ei enää ole oma itsenäinen kunta. Suolahden kaupalliset palvelut ovat nykyisellään niin monipuoliset, että se tulee säilyttämään uudessa kunnassa vahvan aseman ja toimii uudessa kunnassa kuntakeskusta vastaavana keskuksena. Palveluverkkoluokituksessa kaupunkikuntien ja kuntien alakeskukset on jaoteltu kolmeen luokkaan: - lähipalvelukeskus, - lähipalvelupiste, - matkailukeskus. Luokittelu perustuu kaupallisten palveluiden määrään ja luonteeseen. Yksi vahva lähipalvelukeskus löytyy Laukaasta, Lievestuore. Kaupallisten palveluiden määrän perusteella se eroaa muista lähipalvelukeskuksista monipuolisempana keskuksena, mutta se on kuitenkin aineistossa käsitelty muiden tapaan lähipalvelukeskuksena.

40 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 39 Lähipalvelukeskuksiksi on luokiteltu kuntien alakeskukset, joissa on erilaisia kaupallisia palveluita ja niissä voi olla myös kunnallisia palveluita. Lähipalvelukeskuksessa on useampia kaupallisia palveluita, esimerkiksi pt-kauppa ja erikoisliikkeitä. Lähipalvelupisteet ovat alakeskuksia, joissa sijaitsee esimerkiksi yksittäinen kaupallinen palvelupiste, esimerkiksi pt-kauppa, ja joitakin muita palveluita. Osa lähipalvelupisteistä voi kunnan sisäisessä verkossa olla esimerkiksi alakeskuksia, mutta niiden kaupallinen monipuolisuus ei riitä lähipalvelukeskuksen luokitukseen. Matkailukeskuksiksi on luokiteltu sellaiset kunnan ilmoittamat alakeskukset, jotka ovat merkityksellisiä matkailullisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Niissä voi olla kaupallisia palveluita, mutta niiden palvelut kohdistuvat matkailijoihin. Varsinaisten alakeskuksien lisäksi kunnissa on kapeaan kaupalliseen toimintaan painottuneita kauppakeskittymiä. Näitä ovat palveluverkkoluokituksessa tilaa vaativan kaupan keskukset. Keski-Suomen maakunnassa niitä on Jyväskylän maalaiskunnassa, Viitasaarella ja Saarijärvellä. Viitasaarella ja Saarijärvellä keskukset sijaitsevat melko lähellä pääkeskusta, mutta ne on kuitenkin erotettu itsenäisiksi keskittymiksi. Palveluverkkoluokituksen perusteella Keski-Suomen maakunnassa on viisi kaupunkikeskusta: Jämsä, Keuruu, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekoski. Jyväskylä on maakuntakeskus ja siellä sijaitsee myös useita alakeskuksia. Jyväskylän maalaiskunnassa ei ole selkeää pääkeskusta vaan sen eri keskukset ovat seudullisesti ja maakunnallisesti merkittäviä alakeskuksia. Kuntakeskukset ovat kaupalliselta palveluvarustukseltaan hyvin eri tasoisia. Maakunnan kunnista kahdellatoista on vain kuntakeskus eli kaupalliset palvelut ovat keskittyneet pääkeskukseen ja alakeskuksia ei ole olemassa. Saarijärveä ja Viitasaarta lukuun ottamatta jokaisella kaupunkikeskuksella on lähipalvelukeskuksia. Eniten lähipalvelukeskuksia on Laukaassa. Matkailukeskukset sijaitsevat Hankasalmella, Leivonmäellä, Jämsässä, Jyväskylässä, Jyväskylän maalaiskunnassa, Konnevedellä ja Kannonkoskella. Nämä toimivat kuntien sisäisessä palveluverkossa matkailupainotteisina alakeskuksina, mutta niiden palvelutaso ja matkailullinen merkittävyys on hyvin eri tasoa. Jyväskylän sekä Jyväskylän maalaiskunnan sisäinen palveluverkko on huomattavasti muita alueen kuntia monipuolisempi, joten sitä tarkastellaan erikseen. Jyväskylän keskustassa on monipuoliset kaupalliset palvelut ja erityisen vahva asema on erikoiskaupan palveluilla. Lisäksi se on maakunnan hallinnollinen keskus sekä yliopistokaupunki. Kaupungin tavoitteena on kehittää keskustaa keskustavision perusteella. Seppälän alue sekä Keljon keskus toimivat alakeskuksina, joissa sijaitsee muun muassa vähittäiskaupan suuryksiköitä sekä jonkin verran erikoiskauppaa. Tämän lisäksi Jyväskylässä on useita lähiökeskuksia, joissa voi olla kaupallisten palveluiden lisäksi myös julkisia ja kolmannen sektorin toimintoja. Näillä lähiökeskuksilla ei ole laajempaa seudullista merkitystä, vaan ne ovat asuinalueiden kaupan keskuksia, mutta palvelevat kuitenkin varsin suurta väestöpohjaa. Jyväskylässä on kaksi alakeskusta, jotka ovat matkailukeskuksia: Laajavuori ja Viherlandia. Jälkimmäisen vetovoima perustuu monipuoliseen matkailu- ja myymäläkeskittymään. Näiden keskittymien lisäksi Jyväskylässä on niin kutsuttuja päivittäistavarakaupan lähikauppoja, jotka ovat pienimuotoisia kaupallisia keskittymiä. Olemassa olevien kaupallisten keskusten lisäksi kaupungin tavoitteena on kehittää Etelä-Keljon aluetta. Lisäksi Valkeamäen alueelle on suunnitteilla asuntorakentamista, joka tarkoittaa myös lähiökeskuksen muodostumista alueelle. Jyväskylän maalaiskunnan kaikki keskukset Kirri+Palokka, Vaajakoski ja Tikkakoski ovat alakeskuksia. Niissä on erilaisia kaupallisia palveluita ja ne eroavat toisistaan kaupallisen luonteensa perusteella.

41 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 4 Kuva 48. Keski-Suomen maakunnan palveluverkko. Luokitukset on tehty kaupallisten palveluiden perusteella. Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan palveluverkko esitetään erillisellä kartalla kuvassa 49.

42 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 4 Kuva 49. Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan palveluverkko. Karttaan ei ole merkitty yksittäisiä päivittäistavarakaupan palvelupisteitä, vaan pienin kaupallinen keskittymä on lähiökeskus.

43 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 4 Kuva 5. Keski-Suomen pohjoisosien palveluverkko. Kartassa on esitetty myös väestökeskittymät 5 m x 5 m ruutuina. Lisäksi keskukset on nimetty karttaan.

44 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 43 Kuva 5. Keski-Suomen keskiosien palveluverkko. Kartassa on esitetty myös väestökeskittymät 5 m x 5 m ruutuina. Lisäksi keskukset on nimetty karttaan.

45 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 44 Kuva 5. Keski-Suomen eteläosien palveluverkko. Kartassa on esitetty myös väestökeskittymät 5 m x 5 m ruutuina. Lisäksi keskukset on nimetty karttaan.

46 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 45 DEFRIS - PALVELUVERKON LUOKITTELU Keskusluokka Palvelurakenne Palveluyksiköt Kunnat/alueet Maakuntakeskus Täyden valikoiman kauppapalvelut ja muut palvelut Kaikki vähittäiskaupan toimialat, monipuolinen palvelutarjonta, kunnalliset ja maakunnalliset palvelut Jyväskylä Alakeskus Seudullisesti merkittävä palvelukeskus Peruspalvelut, erikoiskaupat ja - palvelut, kuntapalvelut Lähiökeskus Asuinalueen palvelukeskus Peruskauppapalvelut, suppea valikoima erikoiskauppoja, kuntapalvelut Kaupunkikeskus Kaupunkimainen tiivis Laaja kauppapalveluiden tarjonta, kauppapaikka, kuntapalvelut kuntapalvelut Kuntakeskus Lähipalvelukeskus Kunnan tärkein kauppapalveluiden keskus, kuntapalvelut Kauppapalveluiden keskus, ympäristöä palvelevia toimintoja Monipuoliset kauppapalvelut, kuntapalvelut Monipuoliset kauppapalvelut Lähipalvelupiste Muutamia kauppapalveluita Päivittäistavarakauppa, muutama erikoiskauppa, kahvila/ravintola Matkailukeskus Matkailupalvelut Huoltoasema, liikenneasema, kauppapalveluita, majoitusliike, matkailukohde TIVA-keskus Tilaa vaativia Kodinkonekauppa, rautakauppa, kauppapalveluita, rautamaatalous, huonekalukauppa, autokauppa, huonekalukauppa huoltamo Seppälä, Keljo, Kirri+Palokka, Vaajakoski, Tikkakoski Keltimäki, Kuokkala, Keljonkangas, Kortepohja, Säynätsalo, Lohikoski, Huhtasuo, Savela Jämsä, Keuruu, Saarijärvi, Viitasaari, Äänekoski Kinnula, Pihtipudas, Kivijärvi, Kyyjärvi, Karstula, Kannonkoski, Pykönmäki, Suolahti, Konnevesi, Laukaa, Hankasalmi, Multia Lievestuore, Leppävesi, Vihtavuori, Haapamäki, Halli, Kaipola, Hankasalmen as. Sumiainen, Konginkangas Niemisjärvi, Humppi, Muurasjärvi, Istunmäki, Tammijärvi Viherlandia, Himos, Laajavuori, Leivonlinna, Piispala, Nälkämäki, Kanavuori, Pyhälahti Kirri, Hirvaskangas, Mustasuo, Kannaksen alue Kuva 53. Palveluverkon luokittelu. 33 Kuntien kehitystavoitteet eri keskuksissa Toisessa kuntakyselyssä kuntia pyydettiin määrittelemään eri keskuksiensa kehittämistavoitteet, erikoistumisen painopistealueet sekä toimenpiteet elinkeinotoiminnan ja kilpailukyvyn edistämiseksi. Kuntien vastaukset keskuksittain on koottu liitteisiin 5-6. Seuraavassa yhteenvetona kuntien näkemyksiä sekä analyysia kehittämistavoitteista. Maakuntakeskuksella ja alakeskuksilla on vahvat kehittämistavoitteet. Alakeskuksia laajennetaan ja etenkin niiden kaupallista toimintaa kehitetään. Maakuntakeskuksen pääkeskuksen Jyväskylän keskustan kehittämistä ohjailevat erilaiset laaditut suunnitelmat. Alakeskuksissa eritasoisten kaavojen laatiminen ja selvitysten tekeminen koetaan tavoitteiden toteutumisen kannalta merkittäviksi. Kunta- ja kaupunkikeskuksien kehittämistavoitteet riippuvat suuresti kunta- tai kaupunkikeskuksen nykyisestä koosta ja asemasta palveluverkossa. Pääosassa kunnista pääkeskuksen asema vahvistuu tulevaisuudessa ja kaupalliset toiminnot pyritään keskittämään sinne. Pienimmissä kuntakeskuksissa keskeisenä tavoitteena on olemassa olevien palveluiden turvaaminen. Lisäksi haluttaisiin kehittää erityisesti erikoiskaupan palveluja monipuolisemmiksi. Kaupunkikeskuksissa tavoitteet ovat monipuolisempia ja tavoitteissa korostuu niiden seudullinen merkitys. Kaupunkikeskuksissa keskustojen kaupallinen kehittäminen koetaan erityisen tärkeäksi. Monet pienemmistä kuntakeskuksista sekä osa kaupunkikeskuksista kokevat, että ohikulkuliikenteellä on merkittävä lisäarvo keskuksen kaupallisessa kehittämisessä ja palvelujen turvaamisessa. Tärkeimpinä kehitystä ohjaavina keinoina tavoitteiden toteutumiseksi pidetään kaavoitusta ja maapolitiikkaa.

47 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 46 Kuntien alakeskuksia ei ole liitetaulukoissa luokiteltu samalla tavalla kuin palveluverkkoa kuvaavassa kartassa. Kaikki kuntien alakeskuksiksi määrittelemät keskukset eivät ole kaupallisia keskittymiä, joten keskustan sisällön kuvaukset liittyvät muuhun toimintaan. Näin ollen palveluverkkoluokituksessa joidenkin alakeskuksien asema on erilainen kun kunnan omassa vastauksessa. Pienempien kuntien alakeskuksien selkein tavoite on palvelutarjonnan turvaaminen ja säilyttäminen. Yleisin keino tavoitteiden toteuttamiseksi on kaavoitus. Monissa alakeskuksissa pyritään kasvattamaan tulevaisuudessa väestömäärää, jolla turvataan nykyisen palvelutarjonnan säilyminen. Alakeskuksista selkeitä kaupallisen toiminnan laajenemistavoitteita on vain Äänekosken Hirvaskankaalla. Pääkeskuksien asema tulee maakunnassa kuntien tavoitteiden perusteella vahvistumaan. Pienimmissä kunnissa nykyisen palvelutarjonnan ylläpitäminen vaatisi myös väestönkasvua, erityisesti alakeskuksissa. Monet kunnista ovat keskuksien kehittämisessään turvautumassa osittain ohikulkevaan matkailijaliikenteeseen. Tarjoamalla palveluita ohikulkeville matkailijoille parannetaan palveluiden käyttöastetta ja turvataan palvelutarjontaa omille kuntalaisille. 34 Kaupallisten keskittymien kehitysvaihtoehdot Kaikille kaupallisille keskuksille on ominaista suhteellisen laaja kaupallinen valikoima. Päivittäistavarakaupan palveluita löytyy muutamia erikoistuneita keskuksia lukuun ottamatta kaikista luokituksessa mukana olevista kauppakeskittymistä. Pienimpien keskusten kauppapalveluiden tarjonta perustuu vähintään yhteen päivittäistavaramyymälään. Jos mietitään keskusten kehittämisen vaihtoehtoja, niin ne tulevat lähinnä erikoiskaupan ja muiden palveluiden tarjonnan kehittämisestä. Keskusten merkitys ei merkittävästi kasva, jos niissä kasvatetaan nykyistä toimivaa päivittäistavarakaupan verkkoa. Erikoiskaupan kehittäminen keskuksissa on se tekijä, jolla keskukset voivat lisätä kaupallista painoarvoaan ja vetovoimaansa. Kehittämisen ehtona on riittävän tarjonnan aikaansaaminen sekä sellaisen volyymin aikaansaaminen, joka takaa yritystoiminnalle kannattavuuden toimia keskuksessa. Kaikissa kunnissa erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima on kasvamassa, mutta keskeisintä on saada ostovoima jäämään kasvavassa määrin paikkakunnalle eikä siirtymään vahvempiin keskuksiin. Jyväskylän vahva asema vetovoimaisena keskuksena heikentää erityisesti lähialueella olevien pienempien kaupallisten keskusten kehitysmahdollisuuksia. Keskusten vetovoiman kannalta kriittisiä toimialoja on ollut erityisesti muotikauppa. Muotikaupan tarjonta edellyttää riittävää monipuolisuutta eli useampia tarjoajia. Kun ne puuttuvat, koko muotikaupan kysyntä alueelta siirtyy suurempiin kauppapaikkoihin. Tämä taas vetää asiointia myös muiden kauppapalveluiden osalta muualle. Toinen selvästi hyvin edustettu kaupan toiminta on ollut kodintekniikka- ja urheilukauppa sekä rautakauppa, jotka ovat säilyttäneet asemaansa pienemmissäkin keskustoissa. Aikaisemmissa tutkimuksissa on ilmennyt, että näiden kauppojen paikallinen ostovoima ei siirry muotikapan tavoin kovinkaan merkittävästi suurempiin keskuksiin. Näiden toimijoiden avulla pienten keskusten elinvoimaa voidaan vahvistaa.

48 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO Kauppakeskittymien erilaistuminen ja vahvuudet Vaihtoehdot kauppapalveluiden kehittämiselle ovat riippuvaisia markkinoiden suuruudesta ja asiakaspotentiaalin tavoitettavuudesta. Yleensä lähtökohtana on luontevan lähialueen tavoittaminen, jolloin kaupallisen keskittymän toimintamahdollisuudet rajoittuvat olemassa olevan seudun ostovoimaan. Kuntakeskukset ja muut suuremmat keskukset palvelevat laajasti ja monipuolisesti erilaisilla kauppapalveluilla. Näiden rinnalle on myös rakentunut joihinkin toimintoihin erikoistuneita keskuksia. Näitä ovat itsenäisiksi keskuksiksi merkityt tilaa vaativan kaupan keskukset. Tilaa vaativan kaupan keskusten rakentumista erilleen muusta toiminnasta selittää osin liiketoimintaan tarvittava suuri pinta-alamäärä, joka vaatii runsaasti maata. Keskustoissa suurten tonttien saaminen ei ole mahdollista tai se on liian kallista. Onkin perusteltua sijoittaa toiminta keskusten reunoille osaltaan tukemaan keskustojen kaupallista rakennetta. Keskuksen tai kauppakeskittymän mahdollisuus saavuttaa normaalia laajempi markkina-alue perustuu toiminnan erikoistumiseen ja sitä kautta kiinnostavuuden kasvuun. Tällöin toiminnan painopiste nojautuu johonkin vetovoimaiseen tarjontaan, jolla saadaan laajemman alueen tai matkailuvirtojen kiinnostus.

49 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO MAAKUNNAN KAUPPAPALVELUVERKON KEHITYSNÄKYMÄT Palveluverkkotarkastelussa koottiin tiedot kuntien ja kaupallisten keskusten palveluista ja toimivuudesta sekä kehitysedellytyksistä. Näiden tietojen pohjalta on voitu arvioida kauppapalveluverkon nykyisten keskusten kehittämisedellytyksiä. Tarkastelujakso ulottuu vuoteen ja kertoo keskusten kehittämissuunnan. Kauppapalveluiden muodostama verkko Keski-Suomessa tulee säilymään hyvin samankaltaisena, mutta sen sisältö ja painotukset tulevat muuttumaan. Kehityksen edellytykset näyttävät vahvistan keskeisiä verkon osia entisestään. Vastaavasti kehityksen hitaus näyttää osaltaan keventävän joidenkin kaupallisten keskusten asemaa ja merkitystä. 4 Kaupunkikeskusten kehitysnäkymät maakunnassa Kauppapalveluiden kehitys Keski-Suomessa on voimakkainta Jyväskylän kaupunkiseudulla, jossa kaupallisia keskuksia on lukuisia. Vahvimmat kehitysedellytykset ovat Jyväskylän keskustan lisäksi kahdella suurimmalla alakeskuksella Seppälän ja Keljonkankaan alueella. Kyseisissä keskuksissa kehitysmahdollisuuksia tarjoutuu juuri eri tyyppisille erikoiskaupan palveluille. Niissä on nykyisellään vahva päivittäistavarakauppa ja niihin sisältyy myös tavaratalotarjontaa. Alakeskuksien kehitykselle on ominaista, että niihin hakeutuvat myymäläkooltaan suuret myymälät. Jyväskylän keskusta tarjoaa suurten myymälöiden lisäksi toimintaedellytyksiä myös pienimmille myymälöille. Jyväskylän maalaiskunnassa Kirrissä ja Palokassa on vastaavia kehitysedellytyksiä kuin Seppälässä ja Keljonkankaalla. Lähiökeskukset ovat selvästi rakentuneet päivittäistavarakaupan verkon varaan. Erikoiskaupan mahdollisuudet niissä ovat selvästi vähäiset ja lähiökeskusten mahdollisuuksia toimia hyvänä liikepaikkana erikoisliikkeille heikentää Jyväskylän keskustan ja alakeskusten läheisyys. Lähiökeskukset kaipaavat selkeää uudistumista yleisilmeeltään ja rakenteeltaan, jotta ne pärjäisivät kauppapaikkoina. Niiden kehittymisen lähtökohtana tulee olla peruskauppapalvelut. Niitä tulee kehittää keskuksina, joissa on lähinnä päivittäistavarakauppaa ja yksittäisiä erikoismyymälöitä sekä laajemmin palvelusektorin toimijoita (ravintola, kahvila, parturi/kampaamot). Kaupunkikeskuksia on viisi ja niistä suurimpia kehitysodotuksia on Jämsässä ja Keuruulla. Niissä on jo varsin hyvä ja monipuolinen kauppapalveluiden tarjonta ja tulevaisuuden odotukset ovat erikoiskaupan investoinneille kohtuullisen suuret. Jämsä ja Keuruu pystyvät vahvistamaan asemaansa omilla seudullisilla markkinoilla. Kaupunkikeskuksista Äänekoski on nykyisiltä toiminnoiltaan vahva, mutta menettää markkinoitaan Jyväskylän pääkeskukselle, joka hallitsee seudullisia erikoiskaupan markkinoita. Äänekoskella on useita alakeskuksia, jotka jakavat kaupallisia resursseja. Alakeskusten kehittäminen peruskauppapalveluiden keskuksina vahvistaa Äänekosken keskustan asemaa alueen erikoiskauppapalveluiden keskuksena. Tässä kuitenkin syntyy ristiriitaa Suolahden kohtuullisen monipuolisen alakeskuksen kehittämisen kanssa. Äänekosken mahdollisuutena on kuitenkin jonkin asteinen erikoistuminen olemassa oleviin vahvoihin toimintoihin, joita kaupungissa on. Vastaavasti on mahdollista kehittää seudullisesti merkittäviä erikoiskaupan keskittymiä, koska kaupunki sijaitsee maakunnan kasvualueella.

50 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 49 Saarijärvellä ja Viitasaarella on molemmilla vahvat edellytykset keskustojensa kasvuun erikoiskaupan keskittyminä. Kummallakin on kuitenkin jo nyt ongelmana ostovoiman siirtyminen muualle. Uuden tarjonnan tulisi pysäyttää ostovoimasiirtymää nykyisestään, jotta erikoiskauppa voisi kannattavasti kasvaa. Nykyiset erikoiskaupan myynnit ovat jo keskimääräisten myyntien alapuolella. Ostovoiman kasvu on kummassakin kaupungissa melko hidasta, mikä ei mahdollista nopeaa kasvua. Kummatkin kaupungit sijoittuvat sen vuoksi hitaan erikoiskaupan kasvun keskuksiksi. 4 Kuntakeskusten ja muiden keskusten erikoiskaupan kehitysnäkymät Kuntakeskusten kehittämisedellytykset vaihtelevat suuresti. Erityisesti erikoiskaupan kehitysmahdollisuuksiin vaikuttavat keskusten keskinäinen sijainti ja saavutettavuus. Osa kuntakeskuksista on jo nyt kehittynyt merkittäviksi erikoiskaupan kauppapaikoiksi, mutta niiden kauppapalveluiden asema muistuttaa lähiökeskusten asemaa. Niissä kauppapalveluista vastaa lähinnä päivittäistavarakaupan tarjonta ja niille kehitysedellytyksiä on vielä olemassa. Näitä tukevat muut palvelut kuten ravitsemispalvelut ja matkailu. Loma-asutuksen merkitys kuntien kauppapalveluiden olennaisena tukirankana näyttää olevan merkittävää vain osassa kuntia. Loma-asutuksen vaikutusta vähentää se, että monissa kunnissa merkittävä osa loma-asunnoista on oman kunnan asukkaiden hallussa, jolloin loma-asukkaita ei tule kunnan ulkopuolelta. Osalle kunnista suurella lomaasukaskannalla näyttää olevan selkeästi merkitystä. Erikoiskaupan kehittämisen kannalta merkityksellistä ovat tilantarpeet kunnissa. Suurimmalle osalle kunnista laskennalliset tilantarpeet jäävät melko vähäiseksi alle k-m, mutta muutamissa kunnissa tilantarvetta on selvästi enemmän. Toisaalta, jos ostovoiman siirtymät erikoiskaupassa ovat jo nyt suuria, todennäköisyys tilantarpeen toteutumisesta on selvästi pienempi. Suuret siirtymät voivat olla myös mahdollisuus kasvattaa erikoiskauppaa kunnan keskuksissa, mutta siirtymät pienenevät vain jos tarjonta tavoittaa kuntalaiset. Kohtuullisen vahvoja erikoiskaupan keskuskuntia ovat Hankasalmi, Joutsa ja Pihtipudas. Niissä tarjonta ja kaupallinen toimivuus ovat hyviä. Hankasalmen kehitysedellytykset ovat hyvät, mutta monikeskuksisuus hajottaa resursseja. Nälkämäki voi kasvaa matkailun varassa ja muut keskukset, Kirkonkylä, asema ja Niemisjärvi, muulla tarjonnalla. Keskuksista ei välttämättä tule vahvoja. Joutsa osoittautui palveluvarustukseltaan yllättävän vahvaksi ja kaupan toimivuus on myös hyvä. Kaikki muuttujat puoltavat Joutsan kasvuedellytyksiä ja vetovoiman kasvaessa erikoiskaupan investointiodotukset 6 k-m voivat jäädä alimittaiseksi. Pihtipudas on maakunnan pohjoisin kunta, joka hallitsee jo nyt hyvin markkinoitaan. Kunnan kauppapalvelut saavat ostovoimasiirtyminä lisää toimintaedellytyksiä ympäristökunnista. Erikoiskaupan kasvuedellytyksiä on ja lähtökohdat ovat hyvät, mutta kasvu on hidasta. Viidessä kunnassa erikoiskaupan tarjonta on kohtuullisen hyvää, mutta kaupan menestyminen jää usein keskiarvojen alapuolelle. Kannonkoski, Karstula, Kinnula ja Kuhmoinen sijaitsevat suhteellisen etäällä maakunnan pääkeskuksesta ja muista isoista keskuksista. Niillä kaikilla on kohtuulliset kasvuedellytykset hitaaseen kasvuun. Kyyjärvi lukeutuu myös tähän joukkoon, mutta sen voima perustuu erikoistuneeseen tarjontaan, joka tukeutuu matkailuvirtoihin. Tältä osin tarjonta on tavoittanut laajemmat kuluttajapiirit. Kyyjärven täytyy kyetä ylläpitämään matkailupalveluiden mahdollis-

51 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 5 tamaa tarjontaa säilyttääkseen ja vahvistaakseen nykyistä asemaansa. Kahdeksassa kunnassa erikoiskaupan palvelutarjonta on nykyisin joiltakin osin kunnossa ja kauppapalveluiden toimintaedellytykset ovat nekin osin kunnossa. Kehitysedellytykset niissä vaihtelevat, mihin vaikuttavat ostovoiman siirtymät ja sijainti suhteessa maakunnan suurempiin kaupallisiin keskittymiin. Kivijärvi, Konnevesi, Leivonmäki ja Petäjävesi ovat suhteellisen pieniä kuntia. Niillä on jonkin verran kehittymisedellytyksiä, mutta kasvu voi olla hidasta. Osalla ostovoiman siirtymät ovat suuret, mikä heikentää niiden mahdollisuuksia kasvuun. Konnevesi ja Petäjävesi ovat vahvasti Jyväskylän kaupunkiseudun vaikutuspiirissä, mikä vähentää niiden realistisia mahdollisuuksia kehittää erikoiskauppaansa. Vastaava tilanne on myös Korpilahden kohdalla, jossa kasvuodotuksia on melko paljon ja ostovoiman kasvu on suurta, mutta sekä Jämsän että Jyväskylän vaikutus alueeseen on suuri. Mahdollisuudet erikoiskaupan kasvulle ovat siten epätodennäköisiä. Tämän ryhmän kunnista Luhanka ja Toivakka ovat sellaisia, joissa tarjonta on hyvin vähäistä, mutta se toimii kohtuullisesti tai hyvin. Pienenä kuntana Luhangalla on vähän kasvuodotuksia, mutta kasvu voi toteutua lähinnä loma-asutuksen tuella. Toivakassa kasvuodotukset ovat vähän suuremmat, mutta sielläkin lomaasuntokannalla on merkitystä kehitykseen. Pylkönmäki voi Luhangan tapaan kasvaa lähinnä loma-asukkaiden tuoman kasvupotentiaalin turvin. Jämsänkoski, Laukaa, Multia ja Muurame ovat kuntia, joiden erikoiskaupan tarjonta on lähtökohdiltaan jo melko vajavaista. Ne kaikki sijaitsevat vahvan keskuksen lähettyvillä, joko Jyväskylän tai Jämsän. Edellytykset erikoiskaupan kehittämiseen ovat vähäiset, mutta esimerkiksi Laukaan ja Muuramen kohdalla erikoistumalla voidaan saavuttaa hyvä kehitys kapealla erikoiskaupan alalla. 43 Kauppapalveluverkon vahvuudet ja kehittämistarpeet Keski-Suomen kauppapalveluverkon kehittämisen edellytykset perustuvat erilaisten kaupallisten keskusten mahdollisuuteen erikoistua kauppapalveluissa. Päivittäistavarakaupan palvelut ovat kaikissa kunnissa järjestetty kohtuullisen hyvin ja niiden palvelutason ylläpito on tärkeää kaikissa kunnissa. Niiden kehittämisellä ei kuitenkaan saavuteta lisäarvoa, joka vahvistaa kaupallisten keskusten vetovoimaa ja tarjontaa. Vetovoimaisuuden vahvuus perustuu tarjonnan monipuolistumiseen tai syvyyteen. Monilla keskuksilla tarjonta monipuolistuu erikoiskauppojen tarjonnan kasvusta. Vaihtoehtoisesti tarjonta syvenee erikoistuneiden toimintojen keskittyessä tietylle paikkakunnalle. Edellä käsiteltiin kuntien kaupallisia kehittämisedellytyksiä erityisesti erikoiskaupan näkökulmasta. Näiden perusteella kuntien erikoiskauppapalveluiden kehittämismahdollisuudet ryhmiteltiin kuuteen ryhmään, joissa kaikissa on tietyt edellytykset kehittää palvelutarjontaa. Jyväskylän kaupungissa on maakunnan parhaat kasvuedellytykset erikoiskaupan tarjonnan kehittämisessä. Muissa kunnissa on vaihtelevia edellytyksiä kehittää erikoiskauppapalveluita. Kaikilla kunnilla on lähtökohtaisesti edellytyksiä kasvattaa erikoiskauppapalveluita, mutta kasvu voi olla kovin hidasta tai suuret siirtymät heikentävät tarjonnan kasvun taloudellisia edellytyksiä.

52 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 5 Erikoiskaupan keskusten kehitysedellytykset A B C D E F Maakunnan vahva erikoiskaupan kasvukeskus Kasvava erikoiskaupan keskus Hitaasti kasvava erikoiskaupan keskus Kapea-alaiseen erikoistumiseen perustuva keskus Vapaa-ajan asumiseen nojautuva erikoiskaupan keskus Vähäiset kasvuedellytykset omaava erikoiskaupan keskus Muutamilla kunnilla on kohtuullisen hyvät edellytykset kasvaa erikoiskaupan keskuksina (ryhmä B). Kunnat ovat Jämsä, Keuruu ja Joutsa. Ne eivät ole niin vahvasti Jyväskylän vaikutuspiirissä ja sen vuoksi niillä on selkeästi mahdollisuuksia kasvattaa erikoiskaupan palveluvarustusta ja niiden erikoiskauppapalveluiden muutkin kehitysedellytykset ovat kohtuullisen hyvät. Sen sijaan hieman hitaampaa kehitystä voidaan odottaa toisessa erikoiskaupan keskusten joukossa (ryhmä C). Niillä on nykyisin kohtuullisen monipuoliset erikoiskauppapalvelut ja kehitysodotuksia on, mutta mahdollisuudet nopeaan kasvuun ovat heikot. Kasvuedellytyksiä heikentävät suuret siirtymät ja hidas ostovoiman kasvu. Ryhmän C kasvukeskuksiin kuuluvat maakunnan pohjoiset kunnat ja kaupungit. Äänekoski menettää mahdollisuuksiaan juuri suurella siirtymällä Jyväskylän suuntaan. Saarijärvi ja Viitasaari menettävät nekin siirtymillä mahdollisuuksia, mutta mahdollisuuksia menetetään myös kohtuullisen hitaan ostovoiman kasvun vuoksi. Muut kunnat ovat pienempiä ja niiden kasvuodotukset ovat myös hitaita. Jyväskylän kaupungin ympärillä olevilla kunnilla erikoiskaupan palveluiden kasvumahdollisuudet ovat selvästi heikoimmat. Vaikka niissä kunnissa on vahvaa kasvupotentiaalia erikoiskaupan palveluille, suuret siirtymät ja Jyväskylän läheisyys heikentävät erikoiskaupan edellytyksiä. Parhaiten näiden keskusten mahdollisuutena on keskittyä tietyille erikoiskaupan aloille (tilaa vaativaan kauppaan) tai matkailuun ja muodostaa omiin keskuksiinsa näiden toimintojen keskittymistä. Tällaisia keskuksia näissä kunnissa on jo toteutettukin ja niissä erikoiskauppojen menestys kyseisillä toimialoilla on ollut hyvä. Näitä keskuksia on tarkastelu ryhmänä D, johon kuuluvat Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa, Muurame ja Hankasalmi. Erikseen on tarkastelu kuutta kuntaa ryhmässä E, joiden erikoiskaupan tarjonnan kasvattaminen voisi olla mahdollista nimen omaan loma-asutuskannan varassa. Nämä ovat väestöpohjaltaan pieniä kuntia, mutta loma-asutuksen tuoma ostovoima on siinä määrin merkittävä, että sen varaan voidaan rakentaa kehitystä. Kuhmoinen on näistä kunnista suurin ja muut kunnat ovat Kivijärvi, Kannonkoski, Pylkönmäki, Toivakka ja Luhanka. Suurempien erikoiskaupan keskusten läheisyyteen jää kuusi kuntaa, joiden mahdollisuudet kehittää erikoiskaupan palveluvarustustaan jää vähäiseksi. Niissä kasvuodotukset ovat vähäiset ja siirtymä nykyisin on jo siinä määrin suurta, että mahdollisuus merkittävästi kohentaa palvelutarjontaa on heikko. Ne voivat tietysti erikoistumalla löytää uusia palvelumuotoja, mutta pitkät etäisyydet suuremmista keskuksista vähentävät niiden luontaisia mahdollisuuksia houkutella asiakkaita keskuksiinsa.

53 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 5 Kuva 53. Keski-Suomen erikoiskaupan keskusten kehitysedellytykset.

54 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO Verkon kehitysnäkymät ja kuntien tavoitteiden arviointi Kauppapalveluverkon kehityspaineet ovat suurimmat Jyväskylän kaupunkiseudulla. Jyväskylän kaupungin tavoitteena on vahvistaa ydinkeskustaa erikoiskaupan tarpeita vastaavaksi sekä täydentää palveluita lisäämällä tarjontaa. Painotuksena on juuri keskustatoimintojen vahvistaminen ja siihen kuuluu erikoiskaupan lisäksi myös kulttuuripainotukset. Alakeskusten kehittämisessä niin Jyväskylän kuin Jyväskylän maalaiskunnankin tavoitteissa on vahvistaa näitä alueita kaupan suuryksiköillä ja tilaa vaativan kaupan toiminnoilla. Uutena kehittämisalueena tämän tyyppiseen toimintaan on varattu Etelä-Keljon alue. Tavoitteissa haetaan myös erikoistumisella vahvuutta alakeskusten asemaan. Vaajakosken ja Tikkakosken kehittämisessä painotus on alakeskusten peruspalveluissa eikä niissä ole nähtävillä vahvoja painotuksia. Tikkakosken kohdalla kunnalla on ajatuksia matkailupainotuksella tukea alakeskuksen toimivuutta. Jyväskylän kaupungin tavoitteena lähiökeskusten suhteen on turvata niiden peruspalveluvarustus eli säilyttää se vähintään nykyisellä tasolla. Kaupallisesta suunnitelmasta ei myöskään löydy merkittäviä mahdollisuuksia kehittää lähiökeskuksia tarjonnaltaan monipuolisemmaksi erikoiskauppaa lisäämällä. Kokonaan uuden Valkeamäen lähiökeskuksen toteutuksessa voi syntyä mahdollisuuksia uuden keskuksen monipuolisemman rakenteen toteuttamiseen. Jyväskylän ja maalaiskunnan näkemykset kehitysmahdollisuuksista ja tavoitteista ovat saman suuntaisia kuin palveluverkkoselvityksessä havaitut edellytykset mahdollistavat. Jyväskylän kaupunkiseudulla Laukaan kunnan tavoitteet kuntakeskuksen suhteen ovat yleispiirteisiä ja kehitysmahdollisuuksia nähdään enemmän matkailukeskittymien ja - alueiden suuntaan. Kaupan palveluverkon kannalta Laukaan kehitysmahdollisuuksia lähipalvelu- ja matkailukeskuksissa tulee tarkastella maalaiskunnan alakeskusten tavoin erikoistumalla tietyille toiminnoille, jolloin suuntaus on saman suuntainen kuin palveluselvityksessä havaitut edellytykset. Muuramen kohdalla kehitysnäkymät ovat saman suuntaiset. Keski-Suomen palveluverkon vähäiset kasvuedellytykset omaavat alueet kuntien tavoitteena on vaatimattomasti vain toiveet tarjonnan monipuolistumisesta. Konnevesi, Multia ja Petäjävesi eivät odota suuria muutoksia ja odotuksissa olevat hankkeet lähinnä täydentävät nykyistä tarjontaa. Tältä osin palveluverkon kehittämisodotukset ja kuntien tavoitteet kohtaavat hyvin toisensa. Kasvavista erikoiskaupan keskuksista Jämsän ja Keruun tavoitteet ovat hyvin saman suuntaisia. Jämsässä tavoitteena on kävelykeskustan rakentaminen sekä erikoiskaupan edellytyksien parantaminen sekä keskustassa että tilaa vaativan kaupan tarpeisiin keskustan reunalla. Keuruulla on tavoitteena erikoiskaupan keskittymän kehittäminen ja aktiivisen maapolitiikan pyrkimys on turvata tavoitteiden toteutuminen. Jämsässä on myös selkeitä tavoitteita matkailukeskittymien kehittämisessä, joilla pitäisi olla myös kauppapalveluverkkoa tukeva vaikutus. Palveluselvityksen kehittämismahdollisuudet tukevat hyvin näiden tavoitteiden toteutusta. Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken kaupunkikeskusten tavoitteina on pääkeskuksen vahvistaminen ja toimintojen keskittäminen niihin. Kaikki kolme kaupunkia ovat aktiivisesti myös toteuttaneet kehitystavoitteitaan erilaisten hankkeiden kautta. Palveluverkon kehitystarpeet ovat saman suuntaisia vaikka kasvunäkymät vaikuttavat hitailta. Aktiiviset kehitystoimet voivat vähentää ostovoimien siirtymiä ja mahdollistaa kaupunkikeskustojen kehittämisen. Muut hitaan kasvun kunnat Karstula, Kyyjärvi ja

55 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 54 Leivonmäki tavoittelevat erikoispalveluiden säilyttämistä ja osin parantamista. Tätä edistetään niin keskustojen kehittämisellä kuin keskustojen viihtyisyydestä huolehtimisella. Kyyjärvellä kehitys nojaa vahvasti Kyyjärven Paletin erikoiskauppakeskittymään, jossa matkailulla on merkittävä asema kehitysedellytysten varmistajana. Kehitys voi tällöin olla nopeampaa kuin palveluverkon ennusteissa voidaan osoittaa. Palveluverkon kehitysennusteissa kuuden kunnan osalla keskeisimmän kehitysedellytyksen katsottiin olevan loma-asumisen tarjoamat mahdollisuudet. Näistä kunnista Kuhmoisten tavoitteissa loma-asutuksen merkitys mainitaan. Muilla tavoitteena on lähinnä palvelutarjonnan säilyttäminen. Toivakan kehitystavoitteessa matkailun ja valtatie 4:n tarjoamat mahdollisuudet nousevat merkittävimmin esille. Kannonkoskella tavoitteissa mainitaan rajatusti erikoiskaupan palveluiden kehittäminen. Kunnan tavoitteissa esitetyt linjaukset eivät sinänsä ole ristiriidassa palveluiden kehittämiseen loma-asutuksen tarjoaman mahdollisuuden kautta. Kuntien tavoitteet ovat yleisesti painottuneet enemmän asumisen kehittämiseen. Palvelutarjonnan kehittäminen on vain osassa kunnissa hahmotettu osaksi sitä kokonaisuutta, jolla kunta turvaa asukkaiden arjen. Toisaalta kunnilla on ollut vain rajalliset mahdollisuudet ja resurssit edistää kaupallisten palveluiden kehitystä kuntien keskustoissa, mutta siihenkin on jo tarjoutunut uusia mahdollisuuksia. Osa kunnista on jo tehnyt aktiivista kehitystyötä mahdollistaakseen ja edistääkseen kauppapalveluiden kehitystä keskuksissaan. Kaavoituksella on voitu mahdollistaan toimintojen suunnitelmallista kehittämistä ja keskustojen kehittämistyöllä yhteistyössä eri osapuolten kanssa on vahvistettu yhteistä tahtoa kehityksestä. Kehittämisen mahdollisuuksia on löydettävissä kaikkiin keskuksiin, mutta ne on vain osattava hyödyntää.

56 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO JOHTOPÄÄTÖKSET Keski-Suomen vähittäiskaupan palveluverkko rakentuu Jyväskylän vahvasta pääkeskuksesta sekä lukuisista kaupunki- ja kuntakeskuksista. Näitä täydentää joukko pienempiä kaupallisia lähipalvelukeskuksia, jonka lisäksi Jyväskylän kaupunkiseudulla on vielä oma ala- ja lähiökeskusverkkonsa. Suurin osa keskuksista nojautuu päivittäistavarakaupan palveluihin ja niitä täydentää eritasoinen joukko erikoiskaupan palveluita. Keskusten erot perustuvat ennen muuta erikoiskaupan palveluiden määrään ja monipuolisuuteen. Keskusten lähtökohdat kehittyä tulevaisuudessa monipuolisemmiksi palvelupisteiksi ovat hyvin riippuvaisia niiden kehitysedellytyksistä. Näitä lähtökohtia tarkasteltiin nykyisten kauppapalveluiden tarjonnan ja toimivuuden näkökulmasta. Suuri merkitys on myös paikallisten markkinoiden kehitys- ja kasvunäkymillä, joita tarkasteltiin ostovoiman kehitysennusteista. Vapaa-ajan asutuksella on joillakin paikkakunnilla myös selvä vaikutus markkinoiden arvon kasvuun, mikä avaa mahdollisuuksia kantaväestöä laajempiin markkinoihin. Kehitysedellytyksiä arvioitaessa suuri merkitys annettiin nykyisin tapahtuvalle ostovoiman siirtymälle. Suuri siirtymä vie edellytyksiä kehittää kauppapalveluita, vaikka muut edellytykset olisivatkin kasvussa. Kunnilta koottiin omia näkemyksiä keskusten kaupallisen toiminnan kehittämisestä. Kuntien kehitystavoitteet painottavat keskustensa kehittämistä yleisemmällä tasolla, kun tässä selvityksessä tarkasteltiin kuntien kaupallisten keskusten kehittämismahdollisuuksia erityisesti erikoiskaupan palvelutarjonnan kehittämisen kautta. Koska kaupallisten keskusten vetovoimaisuuteen ja arvoon voidaan vaikuttaa palvelutarjontaa parantamalla, kehitysmahdollisuudet kaikissa kaupallisissa keskuksissa perustuvat erikoiskauppojen tarjonnan monipuolistamiseen ja kasvuun. Päivittäistavarakaupan myymäläverkko ja myynnin tehokkuus eivät tule nykyisestä merkittävästi kasvamaan. Kaupallisten palveluiden kasvu on erikoiskaupan kehityksen varassa. Selvityksen perusteella Keski-Suomessa on mahdollisuuksia vahvistaa nykyisiä taajamia erikoiskaupan investoinnein ja myynnin lisäyksin. Jyväskylän asema maakunnan ainoana suurena kaupunkikeskuksena on varsin hallitseva ja sen palvelutarjonta näyttää edelleen voimistuvan. Muualla Jyväskylän kaupunkiseudulla alakeskusten mahdollisuudet perustuvat erikoistumiseen tiettyihin kaupan toimintoihin. Kaupunkikeskuksilla on selkeästi paremmat mahdollisuudet kasvuun, joskin osa kaupungeista joutuu tyytymään hitaampaan kasvuun. Muutamilla keskuksilla kasvu voi nojautua loma-asutuskantaan, mutta silloin kasvu on rajoittunutta. Suurten keskusten vaikutuspiirissä on myös kuntia joissa kasvuedellytyksiä olisi, mutta vahvat siirtymät pääkeskuksiin heikentävät olennaisesti erikoiskaupan kehitysmahdollisuuksia. Keski-Suomen kauppapalveluiden verkkoon ei ole näkyvissä kovin suuria muutoksia. Verkkoon on tulossa vain muutamia uusia keskuksia, suurin muutos tulee keskusten sisäisen kehityksen kautta. Joidenkin kuntien keskusten kehitysnäkymät ovat hyvät ja erikoistumalla saadaan kasvatettua joidenkin pienempien keskusten merkitystä kaup-

57 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 56 papalveluverkossa. Jyväskylän keskustan ja alakeskusten asema tulee voimistumaan merkittävimmin ja niihin tulee keskittymään erikoiskaupan toimintoja. Tehdyt kehitysajatukset ovat kuntien omien tavoitteiden kanssa saman suuntaisia. Tulevaisuus tarjoaa selkeästi mahdollisuuksia kunnille. Osa kunnista ja keskuksista on jo pystynyt edistämään keskustojen kehittämistä, mistä on ollut hyötyä palveluverkon vahvistamisessa.

58 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 57 Liite. Väestö Keski-Suomessa vuonna 4, 5 ja ennuste vuosille ja Väestö Keski-Suomessa vuosina 4, 5 ja ennuste* vuosille ja Vuosimuutos (%) 4 5 * * Jyväskylä ,5 %,5 %,4 % Jyväskylän mlk ,3 %, %,8 % Laukaa ,8 %,6 %,5 % Muurame ,9 %,3 %,9 % Uurainen , %,3 %,4 % Hankasalmi , % -,6 % -,4 % Joutsa ,5 % -,4 % -,3 % Leivonmäki ,3 %,4 %,4 % Luhanka ,8 % -,6 % -,5 % Toivakka ,5 %,3 %,3 % Keuruu ,7 % -,5 % -,4 % Multia ,4 % -, % -, % Petäjävesi ,3 % -, % -, % Jämsä ,4 % -,3 % -,3 % Jämsänkoski , %, % -, % Korpilahti , %, %, % Kuhmoinen ,6 % -,5 % -,4 % Konnevesi ,9 % -,8 % -,8 % Äänekoski , %, %, % Kannonkoski ,7 % -,5 % -,4 % Karstula ,5 % -, % -, % Kivijärvi ,3 % -,5 % -,6 % Kyyjärvi ,3 % -,4 % -,5 % Pylkönmäki ,7 % -,8 % -,8 % Saarijärvi , % -,8 % -,6 % Kinnula ,6 % -,9 % -,6 % Pihtipudas ,4 % -, % -,9 % Viitasaari ,4 % -, % -,8 % Keski-Suomi , %, %, % Lähde: Tilastokeskus

59 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 58 Liite. Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Keski-Suomessa vuonna 3 / Toimipaikkojen määrä ja myynnit (milj. euroa) Keski-Suomessa vuonna 3 KESKI-SUOMI Jyväskylä Jyväskylän mlk Jämsä Äänekoski Saarijärvi tp myynti tp myynti tp myynti tp myynti tp myynti tp myynti Päivittäistavarakauppa 35 47,9 5 45,8 3 35,8 3 38, 5 3,5 4,8 Tavaratalokauppa 8 77,5 7 3, 3 48, 3,9 4,6, Tilaa vaativa erikoiskauppa 9, , 5 34,3 5, 8,7 7 9, Lääkkeiden jne vk 7 4,9 4 46,9 3 9, 5,5 4 5,9 3, Muotikauppa 8 9,4 8 5,7 9 4,5 6 9,6 3,6 6,8 Sisustuskauppa 4 6,3 3,,9 3,7,, Kirja- ja paperikauppa 37 5,4 5,3,8,,, Pienet erikoiskaupat 37 48,5 54 8, 3 6,5 3,6 8 6,7 9 6,8 Käytettyjen tavaroiden vk 6 3, 4, 4,4 3,,, Yhteensä , ,3 9 4,4 96 8, 63 63, ,9 Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Tilaa vaativa erikoiskauppa Lääkkeiden jne vk Muotikauppa Sisustuskauppa Kirja- ja paperikauppa Pienet erikoiskaupat Käytettyjen tavaroiden vk Yhteensä Laukaa Keuruu Joutsa Viitasaari Suolahti Hankasalmi tp myynti tp myynti tp myynti tp myynti tp myynti tp myynti 5,5 6 6,4 4,9 7,6 6 4,,9,8,,,,,6 6 7,9 6 9,5 5 8,8 7,5 6 3, 5 5,8 5,5 5 5,3,8,8,9,8 6, 7 4, 7,5 6,6,4 3,,,3,,,6,,4,3,8,,4,8 7,6 4 7,9 8 3,4 3, 7, 4,4,,,,,, 45 45,9 7 44,7 3 33, 49 9, 7 5,9 7 5,5 Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Tilaa vaativa erikoiskauppa Lääkkeiden jne vk Muotikauppa Sisustuskauppa Kirja- ja paperikauppa Pienet erikoiskaupat Käytettyjen tavaroiden vk Yhteensä Karstula Pihtipudas Jämsänkoski Korpilahti Konnevesi tp myynti tp myynti tp myynti tp myynti tp myynti 5,3,9 8, 6 8,4 9 8,,,,,, 3,3 5 5,5,8 3 3, 3,6,8,9 3 5,7,8,8 7,4, 4,9,,,,,,3,,8,8,,8, 3,5,8 8, 5,9 4,,,,,, 5 4, 33 5, 5,6 7 6,3 7 3,6

60 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 59 Liite. Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Keski-Suomessa vuonna 3 / Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Tilaa vaativa erikoiskauppa Lääkkeiden jne vk Muotikauppa Sisustuskauppa Kirja- ja paperikauppa Pienet erikoiskaupat Käytettyjen tavaroiden vk Yhteensä Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Tilaa vaativa erikoiskauppa Lääkkeiden jne vk Muotikauppa Sisustuskauppa Kirja- ja paperikauppa Pienet erikoiskaupat Käytettyjen tavaroiden vk Yhteensä Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Tilaa vaativa erikoiskauppa Lääkkeiden jne vk Muotikauppa Sisustuskauppa Kirja- ja paperikauppa Pienet erikoiskaupat Käytettyjen tavaroiden vk Yhteensä Kuhmoinen Petäjävesi Muurame Kannonkoski Toivakka tp myynti tp myynti tp myynti tp myynti tp myynti 6 8, 4 5,9 4 3,6 4,7 5 4,,,,,,,7,9 7 3,3 3,,6,8,8 3,,8,8 3,,8 3,,,,,,,,,8,,4,, 5,4 4, 4,,,9,,,,, 8 6,9 4,5,6 7 9,6 9,3 Uurainen Kivijärvi Multia Kinnula Kyyjärvi Sumiainen tp myynti tp myynti tp myynti tp myynti tp myynti tp myynti 3 4,9 3,7 3 3,4,,4 3,4,,,,,,,6,3,,4,4,5,6,8,9,8,8,,6,,5,7 5,8,,,,,,4,,,,,,,, 3,4, 4,9,3,,,,,,, 8 8,7 7 8,3 7 5,9 6,9 4 7, 5, Luhanka Leivonmäki Pylkönmäki Äänekoski U tp myynti tp myynti tp myynti tp myynti 3,4,6,5 4 48,,,, 3 6,8,,, 8,4,9,8,8 6 8,8,,, 4,,,,,6,,, 3,6,,3, 6 8,9,,,, 5 3,5 4 3,7 3,3 95 9,3

61 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 Liite 4. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima 3 ja ostovoimaennuste Keski- Suomessa vuoteen /3 6 VÄHITTÄISKAUPPAAN KOHDISTUVA OSTOVOIMA KESKI-SUOMESSA 3 (milj. euroa) Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jyväskylän mlk Jämsä Jämsänkoski Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Päivittäistavarakauppa 4,,, 73, 37,9 8,9 4,,9 8, 4,6 3,3 Muotikauppa,4,9 4, 4,6 6,7 3,,7, 4,9,8,5 Apteekkikauppa,7, 37,7 3,4 7, 3,4,8, 5,4,8,7 Kirja- ja paperikauppa,6,5, 4,,8,8,,5,3,, Sisustuskauppa,4,3 7,4,7,,6,,4,9,, Pienet erikoiskaupat 3,,5 54,6 9,3 9, 4,3,9,7 6,6,,7 Tilaa vaativa kauppa 3,8 3, 58,4,4,5 5,, 3,3 7,7,,9 OSTOVOIMA 3 7,,8 43,6 48,5 74,3 36, 7,9 3, 54,9 8,8 6,4 Lähde: SANTASALO Ky 6 Päivittäistavarakauppa Muotikauppa Apteekkikauppa Kirja- ja paperikauppa Sisustuskauppa Pienet erikoiskaupat Tilaa vaativa kauppa OSTOVOIMA 3 Lähde: SANTASALO Ky 6 Päivittäistavarakauppa Muotikauppa Apteekkikauppa Kirja- ja paperikauppa Sisustuskauppa Pienet erikoiskaupat Tilaa vaativa kauppa OSTOVOIMA 3 Lähde: SANTASALO Ky 6 Konnevesi Korpilahti Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Leivonmäki Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Pylkönmäki 7,7, 7,9 4,3 36,9 3,3,4 5, 7,8 8,9,8,4,3,,3,8 6,8,5,4,8 3,5,6,,4,5,3,6,8 6,7,6,5, 3,,7,4,5,3,5,3,,8,,,,9,4,5,,,4,,,,,,,6,3,4,,7,8,7, 9,,7,5, 4,5,,9,5, 3,3,,,4,9,6,4 5,,4 3,5,7 4,9 3,6 5,3 8,3 7,7 6,3 4,5 9,8 35,4 7,4 4,7 4,7 Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski U Keski-Suomi 4, 5,6 7, 9, 5, 636,7 4,3,, 3,3 8,8 9,4 4,7,,3 3,8 9, 9,,,3,3,9,4 3,6,8,,,6,6,7 5,8,3,7 4,5,9 58,4 6,8,6, 5,4 3,8 79,7 47,7, 3,7 37,5 98, 67,8

62 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 Liite 4. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima 3 ja ostovoimaennuste Keski- Suomessa vuoteen /3 6 LOMA-ASUNNOT JA LOMA-ASUKKAIDEN OSTOVOIMA KESKI-SUOMESSA 3 (milj. euroa) Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jyväskylän mlk Jämsä Jämsänkoski Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Loma-asunnot Ulkokuntalaiset 68,5 % 75, % 3,6 % 68,3 % 6, % 63, % 8,9 % 65,8 % 6, % 64,3 % 8, % Henkilömäärä Ostovoima PT-kauppa,,7,,,8,9,,,,5, Ostovoima erikoiska.,,7,,,8,9,,,,5, Loma-as.Ostovoima 4, 5,4,4 4,3 5,6,7,4, 4,,, Lähde: Tilastokeskus, SANTASALO Ky 6 Loma-asunnot Ulkokuntalaiset Henkilömäärä Ostovoima PT-kauppa Ostovoima erikoiska. Loma-as.Ostovoima Loma-asunnot Ulkokuntalaiset Henkilömäärä Ostovoima PT-kauppa Ostovoima erikoiska. Loma-as.Ostovoima Konnevesi Korpilahti Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Leivonmäki Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Pylkönmäki ,4 % 83, % 88,5 % 66,5 % 68,9 % 83,4 % 87,6 % 74, % 79,6 % 75, % 66,8 % 78, % ,5 3, 4,7,3,,8,3,8,,,,7,5 3, 4,6,3,,8,,8,,,,7 3, 6, 9,3,6 4,,5,5,7,,,5,3 Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski U Keski-Suomi ,8 % 79,7 % 74,6 % 66,5 % ,5,5,9,7 3, 45,,5,5,9,7 3, 44,7,9 3,,8 5,4 6, 89,8

63 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 Liite 4. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima 3 ja ostovoimaennuste Keski- Suomessa vuoteen 3/3 6 Liite 4 VÄHITTÄISKAUPPAAN KOHDISTUVA OSTOVOIMAENNUSTE KESKI-SUOMESSA (milj. euroa) Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jyväskylän mlk Jämsä Jämsänkoski Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Päivittäistavarakauppa 6, 3, 8, 8,5 44,8 3,3 4,8,3 3, 4, 3,8 Muotikauppa 3,8 3, 79,9 3,4, 5,6, 3, 7,9,,8 Apteekkikauppa 4, 3,4 68,3 6,, 5,4, 3, 8,,, Kirja- ja paperikauppa,8,7 9,7 7,,5,,,6,8,, Sisustuskauppa,8,7 7, 6,6,5,,,6,7,, Pienet erikoiskaupat 5, 4, 5,7 4, 5, 7,4,4 3,9,5,3, Tilaa vaativa kauppa 7, 5,9 3,3 5,6,,, 5,5 4,3,9,7 OSTOVOIMA 3 37,7 3, 7, 7,5 7, 54,, 9, 76,4 9,9 8,9 Lähde: SANTASALO Ky 6 Päivittäistavarakauppa Muotikauppa Apteekkikauppa Kirja- ja paperikauppa Sisustuskauppa Pienet erikoiskaupat Tilaa vaativa kauppa OSTOVOIMA 3 Lähde: SANTASALO Ky 6 Konnevesi Korpilahti Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Leivonmäki Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Pylkönmäki 8,3 5,4 9, 4,6 5,8 4,3,6 5,3 7,, 3,5,6, 3,8,, 3,4,,6, 7,6,7 3,,6, 3,9,4,,3,,7,4 6,,7 3,3,7,4,8,4,,9,,,3,7,6,7,,4,8,5,,9,,,3,6,6,7,,7 5,,8,5 7,7,3,8,6 9,6 3,6 4,,8 3,7 7, 4,, 3,7,9,,3,4 5, 6,, 9,7 36,7,, 4,6 9,9 6,,4 66, 6,3 3,6 6, Päivittäistavarakauppa Muotikauppa Apteekkikauppa Kirja- ja paperikauppa Sisustuskauppa Pienet erikoiskaupat Tilaa vaativa kauppa OSTOVOIMA 3 Lähde: SANTASALO Ky 6 Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski Keski-Suomi 6,6 7,3 9,3 9,9 6,6 84,4 6,6,8,3 4,9 5,4 8, 6,8,9, 5, 5,,7,5,4,5, 3,5 5,3,5,4,5, 3,4 47,4 8,9,4 3, 6,6,9 89,,3 3,4 4,3 9,3 8, 379,4 64, 7,7, 48, 48,8,4

64 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 63 Liite 5. Kuntien näkemykset palveluverkon kehittämisestä /7 DEFRIS - Kysely palveluverkon kehittämisestä Kehittämistavoitteet Erikoistumisen painopistealueet Toimenpiteet elinkeinotoiminnan ja kilpailukyvyn edistämiseksi Maakuntakeskus Jyväskylän keskusta Keskustan edelleen kehittäminen erilaisten akse- Määritelty keskustavisiossa Keskustavisio, Ydinkeskusta kehittämisalueet (Kaupleiden suuntaisesti (Yläkaupunki, kulttuurikaupunki, palaispiha, Sokoksen ja Harmonian kortteli), Maankävelykeskusta) alaisien ja kortteleiden sisäisien yhteyksien kehittäminen, Toimijoiden yhteenliittymät (mm. Jyväskylän elävä kaupunkikeskusta) Aluekeskukset Jyväskylä Seppälän alue (sis. Tourola ja Alueen kehittäminen keskustamaiseksi liiketoimin- vähittäiskaupan suuryksiköt, erikoiskauppa, osayleiskaava, liikenteen kehittäminen (mm. Va- Seppälänkangas) nan ja työpaikkojen alueeksi laatikkomyymälät, halpahintamyymälät, sarakadun ja Laukaantien kunnostukset -luvulla), tilaa vievä erikoiskauppa tilaa vievän erikoiskaupan laajentuminen Seppälänkankaan suuntaan ja kaavamuutokset Keljon keskus Edelleen kehittyvä ja rakentuva vähittäiskaupan vähittäiskaupan suuryksiköt, erikoiskauppa, Prisman laajennuksen kaavamuutos 4, Citymarket keskus, joka on hyvin liikenteellisesti saavutetta- laatikkomyymälät, halpahintamyymälät alueen kaavamuutos (käynnistynyt 5), liikenteen vissa kehittäminen Jyväskylän mlk Kirri+Palokka Palokankeskus III-V Naisten "rautakauppa" Asemakaavoitus oyk-alueilla hankekohtaisesti Kirrin liikekeskuksen laajentaminen Kodin tavarat, sisustus Uusien alueiden markkinointi - Kirri - Lintukangas Kirrin-Lintukankaan yritysalue Tilaa vaativa kauppa AK-muutokset Kirrissä Polttoainejakelu Vaajakoski Ei erityisiä painopisteitä, oyk ei sisällä selvityksiä --> selvitystarpeet tavarakaupalle + erikoispalveluille erikois- ja päivittäistavarakauppa valmiita paikkoja Tikkakoski Keskustan palveluiden kehittäminen/turvaaminen Lähipalvelut Räätälöity yhteistyö VT4 vetvoivoima palvelut Mahdollisesti matkailuun liittyvää, brändi Asemakaavoitus - markkinointi Kunta- ja kaupunkikeskukset Hankasalmi kk Palvelut, asuntorakentaminen Kannonkoski kk Pt-kauppojen säilyminen (kilpailu) Erikoiskauppapalvelujen kehittäminen (mm. rauta, varaosa, vaate) Karstula kk Erikoispalvelujen vahvistaminen Puunjalostusteollisuuden tukipalvelut Liikenteen hidastaminen/pysäyttäminen Hyvien peruspalvelujen säilyttäminen > Humpille ja keskustaan Konnevesi kk Asumisviihtyvyys, kaupallisten palvelujen Sataman ja karavaanialueen kehittäminen monipuolistaminen Kuhmoinen kk Säilyttää vähintään nykyiset Loma-asuntorakentamista ja hoitamista Tonttimarkkinointi ja kaavoitus sekä kaupalliset palvelut palvelevat erityisliikkeet ja palvelut tieverkon ja tietoliikenneverkon parantaminen koko kunnan alueella

65 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 64 Liite 5. Kuntien näkemykset palveluverkon kehittämisestä /7 Kyyjärvi Kauppakeskus Paletti laajenee Tehtaanmyymälöiden keskittymä. Kaava valmis. Laajennussuunnittelu käynnistymässä. ja liittyy osaksi pääkeskusta Alueellinen erikoismyymäläkeskus. Laukaa kk Tullut paljon investointeja, väestölisäys Kaupalliset palvelut Kunnalla + sopimuskumppaneilla maata ja tontteja voimakkain, kaavoitetaan lisää muuta Lapsiperheiden asuminen tarvittavaa väestönlisäystä varten. kaupallista toimintaa Vanhusten asuminen Markkinoidaan suunnitelman mukaisesti käyttöön. Leivonmäki Kauppapalvelujen+postipalvelun Peruspalveluvarustus tärkeä, Viihtyisyydestä + infrasta huolehtiminen säilyttäminen ei erikoistumista Asukasluvun (asiakkaiden) kasvattaminen kuntakeskuksessa - asuntotuotanto Luhanka kk Kaavoitus, uudet asunnot, Maaseutuasuminen, luonto Yritysneuvonta, hankeyhteistyö sataman kehittäminen Multia Lisää monipuolisuutta Yhteistyö yrittäjien kanssa Petäjävesi Polttoainekauppa/huoltamotoiminta Liikenneasema palvelemaan Kaavoitus lisääntyy Vt3 ja Vt8 liikkujia Pihtipudas kk Laajenee tulevaisuudessa mm. Painopisteenä matkailijoita Tilojen rakentaminen. Elinkeinoyhtiön palvelut. vähittäiskaupan suuryksiköllä(putaanportti) pysäyttävät erikoisliikkeet. Toivakka Vt4 alueen hyödyntäminen Teollisuus/palveluyritykset Kaavoitus Jämsä Laajenee tulevaisuudessa, tilaa vaativaa Keskustan kävelykatu: ei toteuttamis- Kaavojen ajantasaistaminen, maanhankinta, erikoiskauppaa 9-tien varteen. Tarkempia aikataulua 5- vuotta. Yleiskaava kaavoitus. suunnitelmia tiva-kaupan luonteesta ei ole aloitetaan v.6 alussa, satama yksi olemassa, esim. huonekalu, auto tms. ensimmäisistä kehittämiskohteista. Ei muuta keskustan painopistettä. Keuruu kk Taajaman sisällä tutkitaan uusia alueita Erikoistavarakaupan keskittymä. Vaikuttava ja aktiivinen maankäyttöpolitiikka kaupallisen toiminnan kehittämiseksi. Tervan alueen kaavoitus muulle kaupalliselle toiminnalle/asumiselle. Saarijärvi Tavoitteena vahva pääkeskus. K-marketista tekemättä investointipäätös. Vahva ja hyvä yhteistyö. Valmistuessaan vapauttaa tilaa erikoistavarakaupalle. Keskusta yhteistyössä hyvä henki. Viitasaari Kaikkien toimintojen keskittäminen pääkeskukseen. Äänekoski palvelutarjonnan monipuolistaminen keskustaan erikoisliikkeitä monipuolinen tonttitarjonta palvelukeskuksen säilyttäminen tiiviinä myös suuret pt-liikkeet kävelyetäisyydelle valmius nopeisiin kaavan tarkistuksiin kävelypainotteisuuden lisääminen keskustan kehittämisprojekti? mainonta ja markkinointi (asukkaiden ostoskäyttäytyminen, uudet yritykset) tiivis yhteydenpito kaupunki - yrittäjät

66 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 65 Liite 5. Kuntien näkemykset palveluverkon kehittämisestä 3/7 Kehittämistavoitteet Erikoistumisen painopistealueet Toimenpiteet elinkeinotoiminnan ja Lähiökeskukset kilpailukyvyn edistämiseksi Jyväskylä Kuokkalan keskusta Kuokkalan keskustan säilyttäminen päivittäistavarakaupan supermarketit, keskustan alueella on suunnitteilla kirkon asuinalueen kaupan keskuksena, ravintolat ja muut kaupalliset palvelut rakentaminen ja parhaillaan pitkään tyhjillä ollutta johon keskittyy kaupallisten palve- asuinkerrostalotonttia rakennetaan luiden lisäksi julkisia ja kolmannen sektorin toimintoja Huhtasuon keskusta Huhtasuon keskustan säilyttäminen päivittäistavarakaupan lähikaupat Keskustan alueen kaavamuutos kaavoitusohjelasuinalueen kaupan keskuksena, ravintolat ja muut kaupalliset palvelut, massa vuosille 7-8. Ostoskeskuksen johon keskittyy kaupallisten palve- ympäristöä kehitetään asuinkerrostalojen rakenluiden lisäksi julkisia ja kolmannen tamisella. sektorin toimintoja Lohikosken keskusta Kaupallisten lähipalveluiden toiminta- päivittäistavarakaupan lähikaupat Liikekeskuksen yhteydessä ollut käynnissä kaaedellytysten säilyminen ja keskustan vamuutos. Sen mukaan alueelle tulisi uusi ympäristön kehittäminen. Keskustan kerroksinen asuinkerrostalo ja nykyinen alueelle keskittyy kaupallisten pal- yksikerroksinen liiketalo peruskorjataan noin veluiden lisäksi julkisia ja kolmannen 6 m liikerakennukseksi. Toinen nykyinen liikesektorin toimintoja. rakennus korvattaisiin viisikerroksisella asuinkerrostalolla. Asemakaavan muutos on parhaillaan kaavaehdotusvaiheessa. Kortepohjan keskusta Kaupallisten lähipalveluiden toiminta- päivittäistavarakaupan lähikaupat, muut Keskustan alueen kaavamuutos vireillä. Liikekesedellytysten säilyminen ja keskustan kaupalliset lähipalvelut, julkiset palvelut tu- kuksen ympäristöä kehitetään asuinkerrostalojen kehittäminen. Keskustan alueelle kes- kevat keskusta rakentamisella. Kehittäminen toteutetaan todenkittyy kaupallisten palveluiden lisäksi näköisesti suunnittelu- ja toteutuskilpailuna. Tajulkisia ja kolmannen sektorin toimintoja. voitteena, että asemakaavan muutos lainvoimainen 7. On mahdollista, että liikekeskuksen kiinteistö tullaan rakentamaan uudelleen. Savela Läntisiä asuinalueita palveleva päivit- päivittäistavarakaupan supermarketit, Savela K-supermarketin kaavamuutos ja laajentäistavarakaupan alueellinen keskittymä. huoltoasemamyymälä nus. Muu Savelan alueen asemakaavoitus hyväksymiskäsittelyssä. Asemakaavaehdotuksessa varauksena kem uudelle päivittäistavarakaupalle ja 5 kem muulle erikoiskaupalle. Laajavuorentien ja Vesangantien risteysalueen liikenteen kehittäminen.

67 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 66 Liite 5. Kuntien näkemykset palveluverkon kehittämisestä 4/7 Keltinmäki Kaupallisten lähipalveluiden toiminta- päivittäistavarakaupan lähikaupat edellytysten säilyminen. Kaupan keskuksen lähelle sijoittuu myös julkisia ja kolmannen sektorin toimintoja. Keljonkangas Kaupallisten lähipalveluiden toiminta- päivittäistavarakaupan lähikaupat, Huom! Etelä-Keljon alueen kehittäminen edellytysten säilyminen. Kaupan keskuk- huoltoasemamyymälät sen lähelle sijoittuu myös julkisia ja kolmannen sektorin toimintoja. Säynätsalo Kaupallisten lähipalveluiden toiminta- päivittäistavarakaupan lähikaupat, muut S-marketin uudisrakennuksen kaavamuutos tuedellytysten säilyminen ja keskustan kaupalliset lähipalvelut lossa vireille. ympäristön kehittäminen. Kaupan keskuksen lähelle sijoittuu myös julkisia ja kolmannen sektorin toimintoja.

68 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 67 Liite 5. Kuntien näkemykset palveluverkon kehittämisestä 5/7 DEFRIS - Kysely palveluverkon kehittämisestä Kehittämistavoitteet Erikoistumisen painopistealueet Toimenpiteet elinkeinotoiminnan ja kilpailukyvyn edistämiseksi Vahvat alakeskukset Hankasalmi Asema Alueelle teollisuusrakentamista. Tonttimarkkinointi Liittymäjärjestelyt Niemisjärvi Alueelle teollisuusrakentamista. Tonttimarkkinointi Eritasoristeys/valtatie 9 Karstula Humppi Alueelle sopisi vähittäiskaupan suuriyksikkö, Matkailupalvelut Kaavoituksen jatkaminen tilaa vaativaa erikoiskauppaa sekä Ohikulkuliikenne Markkinointi matkailukeskittymä/liikenneasema Ruokapalvelut Liikenteen hidastaminen/pysäyttäminen TP-merkintä (vrt. Hirvaskangas) > Humpille ja keskustaan Laukaa Lievestuore Etelä-Laukaan kaupallinen keskus. Ollut Vapaiden teollisuusalueiden käyttöönotto. Kunnalla on hyvin teollisuusalueita ja omaa taantuva. Tavoite väestöpohjan ja palveluiden Palvelujen säilyttäminen. Lapsiperheiden sekä sopimuksen piiriin tulevaa maata säilyttäminen. Ehkä varovainen kasvu. asuminen. Vanhusten asuminen. asutukseen. Markkinointia on lisättävä. Luhanka Tammijärvi Koulukeskuksen kehittäminen seudulliseksi kouluksi Viitasaari Mustasuo Kunnan kehittämistavoitteena tieverkon, alueen infran parantaminen sekä opastuksen kehittäminen > kaupallisuuden parantamiseksi tieverkko ja kevyen liikenteen verkko > teollisuus Äänekoski Suolahti Nykyisen palveluvarustuksen säilyttäminen Nykyinen monipuolisuus, ei erityistä Mainonta ja markkinointi Elävän pikkukaupunki -imagon kohentaminen painopistealuetta Tiivis yhteydenpito kaupunki - yrittäjät Ostovoiman säilyttäminen

69 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 68 Liite 5. Kuntien näkemykset palveluverkon kehittämisestä 6/7 Alakeskukset Laukaa Vihtavuori Kompakti alakeskus, jossa hyvät peruspalvelut. Lapsiperheiden asuminen. Uuden asuntoalueen saattaminen valmiiksi Väestön varovainen kasvattaminen. ja käyttöön. Leppävesi Kehittyvä alakeskus Jyväskylän imussa. Lapsiperheiden asuminen. Kunnalla ja sopimuskumppaneilla hyvin Ohittanut väkimäärässä Lievestuoreen. Yritystoiminnan vahvistaminen. maata yritystoimintaan ja asumiseen. Asukasmäärän kohtuullinen nostaminen ja Kysyntä ylittää tarjonnan. yritysinvestointien lisäys. Ohjelman mukaisesti käyttöön. Pihtipudas Muurasjärvi Jämsä Halli Pyritään säilyttämään nykyinen palveluverkko. Kaipola Pyritään säilyttämään nykyinen palveluverkko. Pysyy peruspalvelu alakeskuksena. Keskustan satama painopistesatama. Keuruu Haapamäki Asumisen ja elinkeinotoiminnan edelleen Länsi-Keuruun peruspalvelut kehittäminen. Asumisen viihtyvyys, matkailijoilla rooli Äänekoski Konginkangas Nykyisen palveluvarustuksen säilyttäminen Kesäasukkaat Mainonta ja markkinointi Tiivis yhteydenpito kaupunki - yrittäjät Sumiainen Nykyisen palveluvarustuksen säilyttäminen Kesäasukkaat Mainonta ja markkinointi Tiivis yhteydenpito kaupunki - yrittäjät Hirvaskangas Laajenee tulevaisuudessa. Sijaitsee liikenteellisesti Liikenteen palvelukeskus Hirvaskankaan kehittämisprojekti edullisessa paikassa. Kaupunki panostaa alueeseen Liikennettä palvelevat yritykset Mainonta ja markkinointi mm. markkinoimalla aluetta. Tilaa vaativa kauppa Aktiivinen kaavoitustoiminta Kaava ei salli yli 4 m pt-myymälää Taantuvat alakeskukset Konnevesi Istunmäki Istunmäki/Kivisalmi maantie ja veneliikenteen solmukohta. Kioski ja taukopaikka

70 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 69 Liite 5. Kuntien näkemykset palveluverkon kehittämisestä 7/7 Matkailupainotteiset keskukset Hankasalmi Nälkämäki Harkitaan vähittäiskaupan suuryksikköä, tilaa vaativan Maanhankinta kaupan yksikköä, matkailukeskittymää/liikenneasemaa Kaavoitus sekä muuta kaupallista toimintaa. Kannonkoski Piispala Suomen suosituin leirikoulukeskus; aseman Leirikoulut, nuorisotoiminta säilyttäminen. Muut käyttäjät; perheet, kokous, tyky ym.; aseman vahvistaminen Konnevesi Pyhälahti Venematkailupalvelujen parantaminen Rantaosayleiskaava Jämsä Himos Kehitetään ympärivuotiseksi matkailukeskukseksi. Pt-kauppa kehittyy, kaavassa tullaan varautumaan kauppakeskukseen. Jyväskylä Laajavuori Laajavuoren alueen kehittyminen ympärivuotiseksi Killerin alueen kehittäminen, hiihtokeskus, Karavaanarialueen rakentaminen 5, kesäteatvirkistys- ja matkailualueeksi karavaanarimajoitus, kesäteatteritoiminta terin rakentaminen 3, alueen toimijoiden yhteistyö markkinoinnissa Viherlandia Monipuolinen matkailu- ja myymäläkeskittymä Viherkauppa, muu erikoiskauppa, päivit- Alueelle saa sijoittaa matkailu- ja myymäläkeskittäistavarakauppa (mx. kem ) tymän. Kuitenkin siten, että päivittäistavaramyymälöiden yhteinen pinta-ala saa olla enintään k-m

71 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 7 Liite 6. Kuntien näkemykset matkailukeskittymien kehittämisestä / DEFRIS - Kysely palveluverkon kehittämisestä Matkailukeskittymät Hankasalmi Kehittämistavoitteet Erikoistumisen painopistealueet Toimenpiteet elinkeinotoiminnan ja kilpailukyvyn edistämiseksi Lomakeskus Revontuli Kehitetään ko. keskittymän Golf ja Häkärinteiden välistä aluetta Suurtapahtumat sisä- ja ulkotiloissa Kaikki kolme sisällytetään Matkailun Häkärinteet Kehitetään ko. keskittymän kokonaisuunnitelmaan, Master Planiin ja Häkärinteiden välistä aluetta Liikennekeidas Jari-Pekka Karstula Lomakouhero Laajentaa toimintaa Tanssi+majoitus+kokouspalvelut Ohjelmapalvelutarjonnan monipuolistaminen Matkailualue Isomies Tehostetaan olevaa toimintaa, Vaunumatkailu Ensi kesänä nettiyhteydet vaunuihin ei laajennuksia Kuhmoinen Isojärven kansallispuisto Kävijämäärän kasvattaminen Laukaa Peurunka Työikäisten asiakkaiden työkyvyn Peurunka Center-projketi kunnan strategiaylläpitäminen, veteraanien kuntoutus tason ykköskohde Laukaanhovi Laitoksen viereisen alueen maankäyttömahdollisuudet selvitetään Vehniä Matkailukeskittymän/liikenne- Ei vielä muuta kuin logistiikka Maankäyttömahdollisuudet selvitetään aseman rakentaminen perus- maakuntakaavassa ja Vehniän yleiskaavassa tuen olemassa oleviin liikenneyhteyksiin sekä alueen toimintoihin Leivonmäki Luontokeskus Verkostoituminen maakunnallisesti, Ympäristökasvatus, osaamisalueet: Skoy-Metsähallitus-kunta: suunnitelma valmis esittelee koko Keski-Suomea media, teknologia, kulttuuri ja opetus 5. Toteutus 8-. Virtuaalisuo-sisäl- Kansainvälinen luonto-opastus löntuotantohanke/yliopisto Agora Center 3 kävijää -->

72 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 7 Liite 6. Kuntien näkemykset matkailukeskittymien kehittämisestä / Jämsä Himos Hotellia laajennetaan. Uusi hotelli, Säilyy matkailukeskuksena, ympäri- Yleiskaavaa uusitaan Himoksen alueella. kylpylä, omistuslomaosaketaloja, vuotisuus Laaditaan yk Jämsän seudun matkailun golf suunnitteilla, maastohiih- Master Planin mukaisesti. tokeskus, satama? Jämsän rautatieasema Tullaan säilyttämään nykyisenlaisena. 9/4-tien risteysalue Tiva, lisäkaavoitus, liikenneasemat Keuruu Lomahotelli Keurusselkä Voimakkaat kehittämistavoitteet mm. Liikunta- ja hyvinvointipalvelut, kokous- Aktiivinen maankäyttöpolitiikka, majoituskapasiteetin lisäys. palvelut. Vetovoimainen matkailukohde kunnallistekniikan kehittäminen > satsataan tulevaisuudessa voimak- Olemassa olevan kehittäminen, kaupunki kaasti maita omaan omistukseen. > liikuntapalveluja kehitettävä, vieressä Keuruun liikuntakeskus, koko alueen liiketoiminnan kehittäminen, pysyy alkuvaiheessa majoitus-, koulutusja hyvinvointipalvelukeskuksena Saarijärvi Summassaaren kylpylä Alueella aidosti kivikautinen asuinalue, Kaivauksia tehty. Tiedeväkeä, matkairekonstruoitu kylä. Matkailun lijoita. Ei kaupallisia palveluja. eräpalvelu, kylpylä, majoitustoiminta. Ammattiyhdistystaustainen. Rakennettu 6-luvulla. Uusi omistaja, Alueella kaupallista toimintaa laajennusinvestoinnit. maatalouden sivuelinkeinona, kasvamassa. Ahvenlammen leirintä Omistaja sama kuin Vesieläinpuisto. Hotelli Menninkäinen > Solus hyvinvointi ja terveys Wellness, uusi omistaja. Vesieläinpuisto, kalastajakylä Viitasaari ABC-liikennemyymälä On parantanut matkailupalveluja sekä Keittiön laajennus tulossa ja palvelulinjastot. kaupan palveluja. Läheisyyteen täytöille 4 euroa/pvä parhaillaan. hotellihanke ja vesistöpalveluhanke, jossa myös monitoimisali. Veneellä sviitin laituriin. ABC-ketju hotellirakentaminen tutkinnassa, majoituspalvelujen käyttötarve. Teboil-liikennemyymälä vuoden sisällä

73 KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO 5 7 Liite 7. Nykyiset matkailukeskittymät Keski-Suomessa Keski-Suomen maakunnan matkailukeskittymät. Keskittymät on merkitty kartalle kuntien kuntakyselyssä ilmoittamien tietojen perusteella. Kyseiset keskittymät palvelevat ensisijaisesti matkailijoita ja sijaitsevat kuntien muiden keskusten ulkopuolella.